"Espoolainen maksaa maalaisserkun etelänmatkat" (kuntien valtionosuuksista)

[AaJii]

Länsiväylän jutun otsikko: "Espoolainen maksaa maalaisserkun etelänmatkat"

Artikkelissa käsitellään sitä, kuinka rikkaat pääkaupungin kunnat joutuvat maksamaan hyvityksiä köyhille maalaiskunnille. Muokkasin tuota otsikkoa tähän aloitukseen, koska Homman kannalta jutun oleellinen pointti on kuitenkin tämä:

Etelän kamreerit ovat yksimielisiä siitä, että valtionosuuksien jakokriteerejä olisi syytä päivittää.

–Järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa, [Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio] Korhonen suomii.

Vantaan talousarviopäällikkö on samoilla linjoilla. Investointipaineita Vantaalla aiheutuu paitsi ulkomaalaisten myös suomalaisten ahkerasta muuttamisesta kaupunkiin.

Ihmettelen tuon Korhosen puheita. Eivätkö maahanmuuttajat olekaan rikkaus ja voimavara, joista koituu selvät säästöt?

[KTM]

Toistetaan nyt jälleen kerran oma näkemykseni, eli että kaikissa suomen kunnissa pitäisi olla täsmälleen sama kunnallisveroprosentti.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää koska jo perustuslaki vaatii että kansalaisia pitää kohdella yhdenmukaisesti. Asuinpaikan mukaan määräytyvä veroprosentti rikkoo tätä periaatetta törkeästi.

Myös kaikki muut verot, kiinteistövero etc. pitäisi olla yhdenmukaiset asuinpaikasta riippumatta.

Se, miten köyhien kuntien rahat saadaan sitten riittämään pitää ratkaista sitten jotenkin muuten.

Se, että pääkaupunkiseudulla asuinkustannukset ovat suuremmat eivät voi myöskään olla mikään peruste alemmalle veroprosentille koska ei ole verotuksen asia korjata markkinoiden aiheuttamia vääristymiä. Lisäksi maaseudulla matkakustannukset tulevat paljon kalliimmiksi koska lähin posti, pankki ja ruokakauppa voi olla yli 10km päässä ja julkista liikennettä ei edes ole.

[MaisteriT]

Toistetaan nyt jälleen kerran oma näkemykseni, eli että kaikissa suomen kunnissa pitäisi olla täsmälleen sama kunnallisveroprosentti.

Mielestäni tämä ei ratkaisisi mitään. Viime kädessä ongelma ei ole kunnan itsemääräämisoikeus veroprosentissa, vaan rahan siirtyminen epäreilusti kuntien välillä

Mielestäni kaupunkilaisten velvollisuus ei ole maksaa postikonttorin pitämistä 10 km päässä, eikä maalaisten velvollisuus ole maksaa varsinaisten maahanmuuttajien sijoittamista Kivikon jälleenkäsittelyalueelle.

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

–Järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa, [Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio] Korhonen suomii.

Hear hear.

[Roope]

Korhosen mielestä verotulojen tasausjärjestelmä kaipaisi
remonttia. Nykyisellään se ei ota Helsingin ongelmia riittävästi
huomioon.
– Järjestelmästä ei voida luopua. Kysymys on ainoastaan siitä,
kuinka paljon keskimääräistä enemmän verotuloja saavilta
kunnilta siirretään vähemmän verotuloja saaville kunnille.
Järjestelmän tulee olla kannustava. Verotuloista ei saa siirtää
liian suurta osaa muille kunnille.

Toinen ongelma valtionosuusjärjestelmässä ovat Korhosen
mielestä väestörakenteelle ominaiset erityiskustannukset.
– Helsinkiin muuttaa suuri osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista,
ja heille on järjestettävä palvelut. Ne ovat usein kantaväestölle
järjestettäviä palveluja kalliimpia. Maahanmuuttajat tarvitsevat
myös sellaisia erityispalveluja, joita kantaväestö ei tarvitse.
Näitä nykyinen järjestelmä ei huomioi.

Kuntalehti 17/2010: Pohjoisen entiset kriisikunnat keventävät tuloverotusta

[junakohtaus]

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

Suurhelsinki maksaa tolkuttomasti rahaa pitkin poikin Suomea eikä se ole ollenkaan kohtuullista.

[MaisteriT]

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

Suurhelsinki maksaa tolkuttomasti rahaa pitkin poikin Suomea eikä se ole ollenkaan kohtuullista.

Haist kukkanen. Jos näkisit yhtään stadin ulkopuolelle niin ymmärtäisit, miten helvetillinen lasku siitä tulee kunnalle kun sairas äiti ja kehitysvammainen lapsi jäävät paikkakunnalle ja kolme korkeakoulutettua lasta häipyvät kaikki Espooseen.

Kohtuullista olisi, jos voisin veroissani maksaa perheeni ylläpitoa siellä jossain. Veroni menevät kuitenkin Espoolle.

[KTM]

Haist kukkanen. Jos näkisit yhtään stadin ulkopuolelle niin ymmärtäisit, miten helvetillinen lasku siitä tulee kunnalle kun sairas äiti ja kehitysvammainen lapsi jäävät paikkakunnalle ja kolme korkeakoulutettua lasta häipyvät kaikki Espooseen.

Kohtuullista olisi, jos voisin veroissani maksaa perheeni ylläpitoa siellä jossain. Veroni menevät kuitenkin Espoolle.

Henkilökohtaisesti, jos saisin valita mihin kuntaan kunnallisveni maksan, en maksaisi niitä Vaasaan.

Vaasa ei ansaitse mitään koska on pilannut kaupunkilaisten elämän ja viihtyvyyden ylimitoitetulla maahanmuutolla.

Mikäli valita saisin maksaisin kunnallisveroni syntymäkuntaani.

[junakohtaus]

Voi mennä pahastikin metsään, mutta muistelen tasausjärjestelmän bungaavan Stadille suunnilleen kolmen veroprosenttiyksikön verran enkä osaa kyllä pitää sitä kohtuullisena sitten missään määrin. Ja siihen till sitten tietysti vielä valtion rahaliikenne.

En tosin usko, että tästä tälläkään kertaa saadaan valmista. Suomessa on ainakin koko itsenäisyyden ajan maaseutu ja kaupungit puheista päätellen riistäneet toisiaan kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla ja ikinä ei olla saatu sopua aikaa siitä kuka maksaa kenen lystit.

[AaJii]

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

Juuri näin. Pääkaupunkiseudulla kauppa käy ja rakentajille riittä töitä, koska maalaiskunnissa kasvatettu ja koulutettu nuoriso muuttaa kaupunkiin opiskelemaan ja sen jälkeen jäävät sinne tekemään töitä ja perustavat perheen. Hauskintahan tässä on se, että aika monella maalta muuttaneella tulee sitten työuran jälkeen kaipuu kotiseudulle, joten eläkepäiviä viettämään palataan sitten taas kuluttamaan sen pienen köyhän kotikunnan palveluja.

Valtionosuuksien tarkoituksena on pitää muuttoliike kaupunkeihin hallittuna, jolloin kaupunkien kasvunopeus pysyys edes joten kuten aisoissa. Eli jos pääkaupunkiseudun kunnat aivät halua maksaa valtionosuuksia köyhille kunnille, niiden on sitten syytä varautua vastaanottamaan pari miljoonaa elintasopakolaista maakunnista. Mihinkäs se sakki sitten asutetaan?

Yritin aloituksella pitää aiheen monikulttuuriaspetissa, mutta kun siitä aiheesta ei näköjään keskustelua herännyt, niin mahtaisiko joku ystävällinen moderaattori siirtää tämän tarvittaessa kylänraitille.

[junakohtaus]

En mä sitä sano ettei mitään tasausta pitäisi olla. Kyllä se johonkin mittaan myös mun mielestä ihan paikallaan on. Kysymys on vain siitä mihin mittaan.

Ja joo, tää taisi tosiaan mennä Kylänraitin asioiksi. Mä siirrän, vaikka yleensä en tee modehommia niissä ketjuissa joissa itse keskustelen, mutta siirto nyt on vain pieni tekninen operaatio.

[MaisteriT]

En mä sitä sano ettei mitään tasausta pitäisi olla. Kyllä se johonkin mittaan myös mun mielestä ihan paikallaan on. Kysymys on vain siitä mihin mittaan.

OK. Haistan kukkasen itse ja huomautan, että kun maaseudun tyhjeneminen loppuu, tarve tulonsiirtoihin alkaa vähentyä. Vielä senkin jälkeen tapahtuu jälkihoitoa, koska vanhukset eivät edes pääse halutessaan muuttamaan lasten perässä. Tähän mennee helposti 30 vuotta.

On helppo nähdä epäreiluutta menoissa ja vaikeampi nähdä epäreiluus tuloissa. Helsingillä on paljon sattumanvaraista monopoliasemaa josta se hyötyy. Tämän hyödyn jakaminen täysimääräisesti niille, jotka ovat Helsingissä kirjoilla ei ole mitenkään reilua.

Takaisin asiaan: tässä "nähdään" kuinka Kouvolassa (varsinainen) maahanmuuttaja on resurssi ja Helsingissä kustannus. Mielenkiintoista.

[junakohtaus]

Varsinainen maahanmuuttaja lienee enimmäkseen rasite ihan kaikkialla paitsi muualla, mikäli minä olen maailmaa onnistunut tarkkailemaan.

Mistä oiva aasinsilta aluepolitiikkaan: ainakin takavuosina stadin vallesmanni joutui omasta budjetistaan hoitamaan saattokarkotukset ja sehän ei ole aivan halpaa lystiä, ja pollareita on meillä päin tosi niukasti väestön määrään nähden.

En mä sitä kiistä, että pääkaupunkiasema tuo kaikenlaista ylimääräistä plussaa rahapuolelle, mutta tuo se kyllä miinustakin.

[Roope]

Voi mennä pahastikin metsään, mutta muistelen tasausjärjestelmän bungaavan Stadille suunnilleen kolmen veroprosenttiyksikön verran enkä osaa kyllä pitää sitä kohtuullisena sitten missään määrin.

Kuntalehdessä 17/2010 enemmänkin asiaa aiheesta ja tällaista taulukkoa sivulla 18:

Eniten maksavat absoluuttisesti:
Kunta    Tasaus 1 000 e
Helsinki -302 681
Espoo -181 661
Vantaa -61 299
Tampere -36 590
Oulu -25 444

Asukasta kohti laskettuna kärjen nimet osaksi vaihtuvat.
Tasausta maksaa suhteellisesti eniten 8 600 asukkaan Kauniainen,
1 246 euroa/asukas vuonna 2011. Asukaskohtaisessa tilastossa 587 800
asukkaan pääkaupunki on vasta viidennellä sijalla, kaupunki jää
paitsi 527 veroeurosta asukasta kohti laskettuna.

[JR]

Ja sadan köyhimmän kunnan osuus kuntien menoista on 3%, että eivät ne maata kaada.

[KTM]

Mielestäni tässä voitaisiin toteuttaa kilpailutus kuten kaikessa muussakin, eli vapauttaa asia kilpailulle niin jokainen saisi vapaaehtoisesti valita mihin kuntaan kuntaveronsa maksaa.

Tästä hyötyisivät kaikki, kunnat joutuisivat pitämään veroprosenttinsa alhaisena ja kuluttaja äänestäisi käytöksellään.

Luonnollisesti moni kunta kaatuisi, mutta se tapahtusi markkinoiden ehdoilla, kaatunut kunta ja sen velvoitteet menisivät naapureille, kuntaliitokset tapahtusivat luonnostaan ja markkinoiden ehdoilla.

[junakohtaus]

KTM,

itse asiassa olen itsekin miettinyt vastaavaa joskus. Homman pitäisi mennä niin, että valtio ei kanna tuloveroa ollenkaan, ainoastaan kunnat kantavat sitä, ja kunnille asetettu palveluvelvoitteen minimitaso on selkeästi nykyistä alhaisempi. Luultavasti jotain tasausta köyhille alueille tässäkin tarvittaisiin, mutta periaate on tämä.

[VMJ]

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

Suurhelsinki maksaa tolkuttomasti rahaa pitkin poikin Suomea eikä se ole ollenkaan kohtuullista.

Suurhelsinkiin on sijoitettuna isomäärä valtion laitoksia ja virastoja, jonka työntekijät maksavat kunnallisveronsa Suurhelsinkiin. Onko se reilua pienille kunnille, että näitä valtion tarjoamia työpaikkoja ei ole kaikille jakaa?

[junakohtaus]

Mä taisin jo sanoakin, että tästä ei ole yleensä tullut valmista

En mä oikeasti ole yhtään sitä mieltä etteikö jonkinlaista valtionosuusjärjestelmää tarvittaisi. Ihan siitä riippumatta kuka mitäkin lopulta maksaa, samaa Suomea tässä kuitenkin ollaan. Täältä Länsimeren pohjoiselta laidalta katsottuna näyttää kuitenkin kummasti siltä, että tuossa kohtaa voisi hiukkasen säätää asioita.

[junakohtaus]

Tosin tietysti aluepolitiikan perusongelma on, että ainakin viimeiset say 120 vuotta valtiovalta on milloin aktiivisemmin milloin passiivisemmin yrittänyt pitää väkeä maaseudulla, mutta kaupungissa nyt vain on vapaampi ilmapiiri, leveämpi leipä, paremmat naimamahdollisuudet ja enemmän tekemistä. Parhaiten ongelma taitaa näkyä pikkupitäjien lääkäripulassa, kun lekureita kertakaikkiaan vain ei saa asettumaan syrjäkylille vaikka virka olisi vakituinen ja omakotitalo järven rannalla puoli-ilmainen.

Minulla ei ole ratkaisua.

[Pliers]

Suur-Helsinki saa suunnattomasti talouskasvua muuttopaineesta, joka seuraa pääkaupunki/yliopistokaupunki-asemasta ja siitä, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Valtionosuuksilla kompensoidaan mm. tätä, ja mielestäni se on aivan kohtuullista, jos edes riittävää.

Suurhelsinki maksaa tolkuttomasti rahaa pitkin poikin Suomea eikä se ole ollenkaan kohtuullista.

Haist kukkanen. Jos näkisit yhtään stadin ulkopuolelle niin ymmärtäisit, miten helvetillinen lasku siitä tulee kunnalle kun sairas äiti ja kehitysvammainen lapsi jäävät paikkakunnalle ja kolme korkeakoulutettua lasta häipyvät kaikki Espooseen.

Kohtuullista olisi, jos voisin veroissani maksaa perheeni ylläpitoa siellä jossain. Veroni menevät kuitenkin Espoolle.

Sinähän teet sitä kokoajan, ... kuten me muutkin.

http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/

Kanava 7/2008:


Koko Suomen asuttaminen on kallista ja kyseenalaista



...

Perusolettamus on siis se, että toiminnot sijoittuvat minimikustannuksia tai maksimielintasoa vastaavasti, jos sitä ei keinotekoisesti estetä tapahtumasta. Suomessa tätä estämistä tapahtuu aluepolitiikkana valtion verovarojen kohdentamisen kautta ja erilaisten palveluvelvoitteiden sälyttämisenä infrastruktuuria ylläpitäville toimijoille. Ensin mainittu voidaan jakaa kuntatalouden valtionosuuksiin, valtion ylläpitämiin palveluihin ja infrastruktuuriin, tukeen elinkeinoelämälle, tukeen yksityisille ja muihin menoihin.

...

SUURIN TUENSAAJA: KUKKIA KASVATTAVA YRITYS

Käyttömenojen valtionosuus kuntien verotuloista ja valtionosuuksista vaihtelee Kuntaliiton tilastojen mukaan vuonna 2006 maakunnittain Uudenmaan 18 %:sta Kainuun 47 %:iin ja kunnittain Kauniaisten 5 %:sta Ranuan 68 %:iin. Valtionosuus koostuu pääosin sosiaali- ja terveystoimen tuesta, opetus- ja kulttuuritoimen tuesta ja verotulojen tasaukseen perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Viimeksi mainittu on suoraa köyhäinapua hyvin menestyviltä kunnilta huonommin pärjääville. Kuten arvata saattaa, kuntien menot asukasta kohden ovat pääsääntöisesti suuremmat niissä kunnissa, joiden valtionosuudetkin ovat suuret. Tehottomat kunnat ovat tyypillisesti syrjäalueilla sijaitsevia maaseutukuntia.

...

Tuki elinkeinoelämälle muodostuu lähinnä maataloustuesta. Tämä on poikkeuksellinen kustannus, koska se on hyvin suuri ja vaikeasti perusteltava. Suomen olosuhteet ovat tunnetusti huonot maataloudelle, joten kustannusmielessä olisi järkevää ostaa elintarvikkeet ulkomailta markkinahintaan ja säästää koko tuki. Maataloustukea perustellaan huoltovarmuudella, kotimaisten elintarvikkeiden laadulla ja hintojen kurissa pitämisellä. Näistä ainoastaan huoltovarmuus on jossakin määrin hyväksyttävä perustelu. Elintarvikkeiden laatua voidaan riittävästi valvoa riippumatta niiden alkuperästä, ja niiden hinnat määräytyvät markkinoilla.

Jos huoltovarmuus otettaisiin ainoaksi tavoitteeksi, tulisi koko maatalous järjestää nimenomaan sitä silmällä pitäen mahdollisimman tehokkaasti. On vaikea sanoa miten se tapahtuu, mutta ainakaan koristekasvien kasvattaminen tai maatalouden vientituet tuskin tehokkaasti edistävät huoltovarmuutta. Keväällä julkaistuissa EU-tukitiedoissahan suurin tuensaaja oli yritys, joka kasvattaa kukkia.

...

Infrastruktuuriin liittyvät palveluvelvoitteet vaikuttavat lähinnä sähkö-, televisio-, puhelin- ja vastaavien verkkojen ylläpitäjiin. Näiden verkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen on hyvin kallista haja-asutusalueilla käytön määrään nähden. Palveluja on ylläpidettävä pakosta, ja niitä ei aina ole sallittua hinnoitella kustannuksia vastaavasti, vaan tuloja kerätään enemmän sieltä, missä kustannukset ovat alhaisemmat ja käyttäjiä paljon. Pakkorakentamisen lopulta maksavat kaikki kuluttajat yhdessä korkeina hintoina, ja hinnoitteluvääristymän vielä taajama-asukkaat yksinään. Nämä kustannukset eivät ole mukana seuraavissa laskelmissa.

Jos valtion maakunnittain kohdistettavissa olevista verotuloista vähennetään vastaavasti menot ja verrataan maakuntia keskenään, ilmenee että tulonsiirto hyvin menestyviltä maakunnilta huonommin menestyville on n. 3,5 miljardia euroa. Suurimpia maksajia ovat Uudenmaan maakunnat, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme. Suurimpia saajia ovat asukasta kohden Ahvenanmaan lisäksi Kainuu, Pohjois-Karjala ja Lappi. Koko tulonsiirrolla mitattuna Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Lappi ja Keski-Suomi ovat suurimpia saajia. Keskimääräinen maakunta, jollaista edustaa Kymenlaakso, ei ole sen enempää muiden riippa kuin subventoijakaan.

SEITSEMÄN MILJARDIA SÄÄSTYISI

Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi koko tuo mainittu 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin edellä mainitussa Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.

Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Suoraviivaisesti laskien tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,4 laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi niiltä osin vielä suurempi.

Edellinen päättely osoittaa, että aluepolitiikan hinta Suomessa on hyvin korkea. Ei ihme, että Suomi sijoittuu OECD-maiden ostovoimavertailuissa heikosti. Toinen suuri ongelma aluepolitiikassa on sen epäoikeudenmukaisuus. Vaikka edellä käytetyissä tilastoissa pääkaupunkiseudun rasitukseksi lasketaan sinne sijoittunut koko maata palveleva valtion keskushallinto ym., pystyy pääkaupunkiseutu silti vastaamaan sieltä kerätyillä verotuloilla suurimmasta osasta köyhemmän Suomen tulovajetta. Se myös tekee niin. On ymmärrettävää, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus asettua asumaan valitsemalleen paikkakunnalle. Tämä valinta on kuitenkin vapaaehtoinen. Siitä ei voi seurata oikeutta vaatia muita maksamaan tämän valinnan aiheuttamia korkeita kustannuksia. Mitä itseisarvoa ylipäätään on maan pitämisellä kokonaan asuttuna? Jos joku arvostaa "luonnonläheistä" elinympäristöä ja asuu sellaisessa, eikö hänen tule itse kantaa taloudellinen ja muu vastuu valinnastaan?

...

Nykyinen aluepolitiikka on kestämätöntä kustannus-, tasapuolisuus- ja ympäristönsuojelumielessä. Minkälaiseen tilanteeseen aluetukien vähentäminen sitten johtaisi? Sitä on mahdotonta sanoa varmuudella, mutta tulevaisuuden tehokas ja hyvinvoiva Suomi voisi koostua pääkaupunkiseudun lisäksi enimmäkseen maan eteläosiin ja muutamien nykyisten suurten kaupunkien ympärille keskittyneistä taajamista. Tämän lisäksi monet tehdaspaikkakunnat ja jotkut turismiin keskittyneet paikkakunnat lähinnä Lapissa tulisivat omillaan toimeen.

...

Aluepolitiikkaa tarvitaan jatkossakin, mutta nykyisellään tilanne on kohtuuton. Politiikkaa muuttamalla säästettävissä olevat varat voitaisiin käyttää oikeudenmukaisemmin monien hyvien tarkoitusten edistämiseen, esimerkiksi lapsiperheiden ja vanhusten palveluihin.

Esko Niemi

Kirjoittaja on tuotantotekniikan professori Teknillisessä korkeakoulussa

EDIT: Modattu vähän miellyttävämpään muotoon

[Miniluv]

Seuraavalla kerralla ota poimintoja sinisen monoliitin sijaan.

[FadeAway]

Ihmettelin Länsiväylää selaillessa, että oliko nyt toimittajalle sattunut pieni virhe.
Mamutko lisäkustannus kaupungille?

Helsinki rikastuu lähes 6000 kultamunalla vuodessa. Tämä hautomo alkaa tuottamaan huippuosaajia, innovaatioita, uudenlaista yrittäjyyttä. Espoo täyttyy Nokioista ja kansanvälisestä meiningistä. Ei 300 miljoonaa vuodessa ole mikään korvaus , siitä että Stadi luo synenergian siltoja ja verkostuu globaalisti. Uhkaava työvoimapula painaa päälle ja pk-seutu joutuu kilpailemaan osaajista. Tästä työvoimareservistä voimme tarvittaessa poimia voimavaroja, jotta selviämme eläkepommista.


Saisivat kohtuullistaa noita maksuja. Pk-seutu pumppaa ja sponssaa aika tavalla köyhempiä kuntia, joilla ei ole kulttuurin rikastumista tarjolla.

[Pliers]

Vastauksia standardiargumentteihin:

http://www.eskoniemi.fi/aluepolitiikan_q_a/

Koska mielipiteilleni Suomen aluepolitiikasta esitetään kerta toisensa jälkeen samat vasta-argumentit, olen vaivojani säästääkseni koonnut niistä yleisimmät tähän alle vastauksineni.

1. Yritysten verotulot menevät tilastoissa pääkonttoripaikkakunnille. Tästä syystä kaupungit näyttävät tuottavan verotuloja enemmän kuin pitäisi.

Tämä ei ainakaan minun esittämissäni laskelmissa pidä paikkaansa. Laskiessani valtion tulonsiirtoja alueiden välillä olen käyttänyt Tilastokeskuksen tilastoa "Valtion tulot ja menot alueittain". Tässä tilastossa tulot ovat kohdistetut sinne, missä vastaava arvonlisä syntyy. Siis esimerkiksi UPM:n maksama yritysvero on jaettu pääasiassa paperitehdaspaikkakunnille niillä tuotetun arvonlisäyksen suhteessa.

2. Yritysten ja muiden instituutioiden pääkonttorit ovat sijoittuneet kaupunkeihin. Niitä ei olisi ilman tehtaita tai muuta tuottavaa toimintaa muualla maassa. Niinpä kaupungit elävät muun maan siivellä.

Olennaista on, että toiminnot ja työpaikat ovat siellä, missä yrityksillä ja muilla organisaatioilla on luontaiset edellytykset toimia. Tehtaiden ei yleensä kannata sijaita kaupunkien keskustoissa, mutta pääkonttoreiden nähtävästi kannattaa, koska niitä on siellä. Pääkonttorit tuottavat oman osuutensa lisäarvosta siinä missä tehdas, tukkuvarasto tai vähittäiskauppakin. Kaikkia tarvitaan, eikä voida väittää, että yksi osa elää toisen siivellä. Jonkin toimijan tukeminen yhteiskunnan varoista sen sijaan oikeuttaa tällaisen väittämän.

Yhteiskunnan varoja kannattaa käyttää tukemiseen silloin, kun se vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin siten, että niistä syntyy suurempia kokonaistaloudellisia hyötyjä kuin ilman tukia tehdyistä päätöksistä syntyisi. Tällaisia hyötyjä kutsutaan ulkoishyödyiksi. Itse asiassa toimintojen kasautuminen aiheuttaa ulkoishyötyjä. Tästä syystä asutuksen keskittymistä pitäisi tukea. Suomessa tuetaan asutuksen hajautusta, mikä aiheuttaa ulkoishaittoja. Tämä on järjetöntä toimintaa.

Ja lopuksi. Tehdessäni tulonsiirtolaskelmiani (ks. "Koko Suomen asuttaminen on kallista ja kyseenalaista") oletin, että yhteiskuntarakenteen tiivistymisellä päästäisiin valtion tuloissa ja menoissa nykyisillä saaja-alueilla keskitasolle, siis Kymenlaakson tasolle, ei esimerkiksi pääkaupunkiseudun.

3. Valtion virastot ovat keskittyneet Helsinkiin. Eikö muu maa siis elätä Helsinkiä?

Helsingissä on paljon valtion virastoja, ja niiden työntekijät maksavat veronsa sinne. Valtion työtuloveron osalta tämä lisää valtion tuloja Helsingissä. Mutta toisaalta kaikki näiden laitosten kulut kasvattavat valtion menoja Helsingissä. Tästä syystä valtion virastot heikentävät Helsingin asemaa tulonsiirtolaskelmissa.

Valtion menot asukasta kohti pääkaupunkiseudulla ovatkin melkein yhtä suuret kuin Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseudun tehokkuus näkyykin valtiontaloudessa sieltä kertyvinä korkeina verotuloina, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.

Sitä paitsi esim. Kuopiossa ja Rovaniemellä on enemmän valtion palkollisia suhteessa kaikkiin työllisiin kuin Helsingissä.

4. Helsinki ei tarvitse keskusvirastoja. Eikö ne siis pitäisi tasapuolisuuden nimissä hajauttaa pitkin maata?

Helsinki ei tarvitse keskusvirastoja, mutta niiden tehokkaan toiminnan kannalta ne on järkevää keskittää johonkin. Tätä paikkaa nimitetään pääkaupungiksi. Virastoja ei kannata siirtää kauas niiden asiakkaista.

5. Teollisuuden valmistamat tärkeät vientituotteet valmistetaan pitkin Suomea. Jos kaikki keskitetään Etelä-Suomeen, niin Suomi ei menesty.

Suomi menestyy parhaiten, kun teollisuuden annetaan sijoittua sinne minne se parhaaksi näkee. Teollisuus ei tukia tarvitse, eikä sitä pidä tukea. En ole vaatinut yrityksiä, muita organisaatioita tai kansalaisia sijoittumaan pakolla mihinkään. Olen vaatinut aluetukien alentamista, ja väitän, että se johtaa keskittymiseen ja tehokkaampaan yhteiskuntarakenteeseen.

6. Mitä siitäkin tulisi, jos paperitehtaat ja pellot olisivat Helsingissä?

Ei mitään. Paperitehtaat ovat siellä, missä on puuta ym. jne. Pellot ovat maaseudulla. Vesivoimalat ovat siellä, missä on riittävän isoja jokia. Helsingin vesi otetaan sieltä, mistä sitä on kustannustehokkaasti saatavissa. Monet yritysten ja valtion keskushallinnon elimet ovat pääkaupungissa. Tätä asetelmaa ei pitäisi aluepolitiikalla sotkea.

Pääkaupunkiseudun ei tietenkään pidä, eikä se voi, olla omavarainen monenkaan asian osalta.

7. Loppujen lopuksi Suomen leveysasteilla ei kannattaisi asua ollenkaan jos kaikkea katsotaan pelkällä kustannusmatematiikalla.

Ei kannattaisikaan, eikä kenenkään ainakaan EU:n alueella ole pakko. Itse kuitenkin haluan asua Suomessa, mutta en pyydä muita maksamaan siitä.

8. Helsinki on perustettu tsaarin mahtikäskyllä. Eikö pääkaupunki voida siirtää mahtikäskyllä esimerkiksi Jyväskylään?

Helsinki on perustettu diktaattorin mahtikäskyllä, mutta mitä sitten? Kaupungit voivat saada alkunsa hallinnollisilla päätöksillä, jonkin tuotantotyypin kannalta otollisten olosuhteiden takia, tai jopa sattumalta. Ja aikojen kuluessa tämä alkusyy saattaa menettää merkityksensä kokonaan. Mutta jossain ne kaupungit kuitenkin ovat, pääkaupunkikin, eikä niiden siirtelystä kovin paljon hyötyä olisi.

Nykyiset helsinkiläiset eivät ole vastuussa eivätkä velkaa Venäjän tsaarin 200 vuoden takaisista päätöksistä.

9. Maaseudun infra on jo rakennettu. Rahat menisivät hukkaan, jos tämä infra jäisi tarpeettomaksi.

Kyllä, mutta siitä huolimatta saattaa olla kannattavaa jättää ko. infra käyttämättömäksi. Ainakaan kokonaan uusia ja peruskorjausinvestointeja ei pidä perustella alueiden tukemisella.

10. Ahneus, itsekkyys ja yhteisvastuu

Voi vaikuttaa tunteettomalta ajaa politiikkaa, jonka seurauksena ihmiset saattavat joutua muuttamaan kotipaikkakunniltaan, ja ymmärrän täysin, että se ei aina ole mieluista. Asia tulee kuitenkin nähdä siten, että aluepolitiikkaa muuttamalla säästyvillä varoilla saadaan poistettua monta todellista epäkohtaa. Viimeksi käydyssä kunnallisvaalikampanjoinnissa ehdokkaat esittivät yleisesti lisärahoitusta vanhusten hoitoon, kouluihin, päiväkoteihin jne. Onko oikeus asua tukien varassa jollain tietyllä paikkakunnalla tärkeämpi kuin lisäraha noiden palvelujen järjestämiseen hyvin muualla?

Eikö nimenomaan ole itsekästä vaatia, kuten minulle soittanut Virtain mummo tässä taannoin, että terveyskeskus tuodaan kyseisen henkilön luokse sen sijaan, että hän itse muuttaisi lähelle terveyskeskusta? Ja muitten, siis henkilöiden joilla ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan, pitäisi maksaa koko lysti!

11. Nuoriso kasvaa maalla, muuttaa kaupunkeihin ja maksaa aikuisena veronsa niihin. Tästä syystä kaupungit saavat ansaitsematonta etua.

Tämä voi olla jossain määrin pätevä argumentti, mutta tuskin merkittävä. Olennaista on, että tällainen kasvattajakuntamalli ei ole taloudellisesti tehokas.


12. Maataloutta tarvitaan huoltovarmuuden takia. Sitä on tuettava, jos se ei muuten kannata.

Maatilatilastollinen vuosikirja listaa omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille seuraavasti: lihat 105%, kananmunat 116%, maito 105%, maidosta jalostettu rasva 128%, leipävilja 96%, sokeri 61% jne. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voida tinkiä? Kriisitilanteissakin varmaan jotakin voidaan ostaa ulkomailta ja varastoimalla voidaan ostaa aikaa.

Sopii myös kysyä onko oikein, että maataloudesta saatava toimeentulo on paljon keskimääräisen suomalaisen palkansaajan toimeentuloa parempi?

13. Maataloustuki alentaa elintarvikkeiden hintaa ja on siksi tarpeellista.

Tämä on silkkaa roskaa. Elintarvikkeiden hintoja ei enää säännöstellä, vaan ne määräytyvät markkinoilla. Maataloustuki on tukea tuottajille, mutta hintoihin se ei juuri vaikuta.

14. Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa. Eikö siis kannata ottaa kaikki vastaan mitä saa, myös maataloustuki?

Koko kysymys ei ole kovin relevantti, koska Suomen yhteensä noin 3 miljardin euron maataloustuesta luokkaa 70 % on suoraan kotimaista. Siitä tietysti kannattaa luopua ensin.

Toisaalta pitkän päälle tuo mainittu "otetaan EU:lta kaikki mitä saadaan vaikka ei oikeastaan tarvittaisikaan" -ajattelu johtaa verovarojen tehottomaan käyttöön. Parempi olisi pystyä neuvottelemaan alhaisemmat EU-jäsenmaksut.

[foobar]

Vastauksia standardiargumentteihin:

http://www.eskoniemi.fi/aluepolitiikan_q_a/

12. Maataloutta tarvitaan huoltovarmuuden takia. Sitä on tuettava, jos se ei muuten kannata.

Maatilatilastollinen vuosikirja listaa omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille seuraavasti: lihat 105%, kananmunat 116%, maito 105%, maidosta jalostettu rasva 128%, leipävilja 96%, sokeri 61% jne. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voida tinkiä? Kriisitilanteissakin varmaan jotakin voidaan ostaa ulkomailta ja varastoimalla voidaan ostaa aikaa.

Sopii myös kysyä onko oikein, että maataloudesta saatava toimeentulo on paljon keskimääräisen suomalaisen palkansaajan toimeentuloa parempi?

Voi olla että muistikuvani ovat joko vääriä tai vanhentuneita, mutta kannattaa kuitenkin muistaa kaksi asiaa.

Maatalousyrittäjät ovat yrittäjiä, eivät palkansaajia. Maatalous on, kaikesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta, yritystoimintaa, eivätkä maatalousyrittäjät ole kenenkään palkkalistoilla mutta joutuvat maksamaan myös yrityksensä kustannukset (eivät ne automaattisesti mistään valtion kirstusta kuittaannu). Lisäksi maatalousyrittäjien yrityksessä tyypillisesti tulot kirjaantuvat vain yhden henkilön nimiin vaikka useimmiten toiminnassa on mukana kaksi tai useampia henkilöitä. Tuloja pitäisi verrata johonkin aivan muuhun kuin palkansaajiin, mutta en itse heti keksi mihin.

Toiseksi, kun tulojen lisäksi otetaan huomioon menot ja töihin osallistuneiden määrä, ei maatalousyrittäjien tulotaso ole keskimäärin suomalaista tulotasoa korkeampi, vaan pikemminkin hivenen matalampi. Kuitenkin tehtävän työn määrä, kuten lähes kaikilla omalla yrityksellä itsensä elättävillä, on tuntimääräisesti suurempi tai ainakin työajat ovat kausittain hyvin intensiivisiä. Kauheasti kadehdittavaa tässä ei ole jos lainkaan on kosketuspintaa tähän todellisuuteen.

Se tosin on totta, ettei Suomessa oikeastaan mikään taho pyri ajamaan mielekästä maa- ja metsätalouspolitiikkaa. Vasemmisto on maalannut itsensä nurkkaan jo viime vuosisadan alussa eikä osaa tulla sieltä pois koska sen oma propaganda on tehonnut vakioäänestäjiin liiankin tehokkaasti. Keskustalla on oma lehmä ojassa niin vahvasti ettei se kykene tekemään ilman painostusta rationaalisia muutoksia jotka heikentäisivät oman äänestäjäkunnan ytimen saavutettuja etuja millään aikavälillä ja Kokoomuksen kohdalla sektorin merkitys sen poliittisille linjauksille on käynyt aina vain pienemmäksi, eikä linjaa oikeastaan olekaan. Valtiotasolla Vihreillä ja muilla ylijäämäpuolueilla ei ole juuri jatkuvaa vaikutusta linjaukseen kuin korkeintaan mutkan kautta (esim. Natura). Lopputuloksena on politiikkaa jossa yksi vetää kotiinpäin, toinen haraa vastaan vanhasta muistista ja välinpitämättömät miettivät sivussa lähinnä itselleen ja jäsenkirjavirkamiehilleen hyödyllisten tilapäisallianssien mahdollisuuksia tai ovat sulkeneet itsensä ulos koko pelistä elämällä rinnakkaistodellisuudessa...

[kelloseppä]

Vastaan nim. Pliersin lainaaman Esko Niemen tekstin muutamiin kohtiin. Pahoittelen lainauksen teknistä toteutustani, mutta meni lainaustoiminnon käyttö minulle turhan vaikeaksi. Niemen teksti on kurisvoitu, oma tekstini on normaalifontilla.

Yhteiskunnan varoja kannattaa käyttää tukemiseen silloin, kun se vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin siten, että niistä syntyy suurempia kokonaistaloudellisia hyötyjä kuin ilman tukia tehdyistä päätöksistä syntyisi. Tällaisia hyötyjä kutsutaan ulkoishyödyiksi. Itse asiassa toimintojen kasautuminen aiheuttaa ulkoishyötyjä. Tästä syystä asutuksen keskittymistä pitäisi tukea. Suomessa tuetaan asutuksen hajautusta, mikä aiheuttaa ulkoishaittoja. Tämä on järjetöntä toimintaa.

Ja lopuksi. Tehdessäni tulonsiirtolaskelmiani (ks. "Koko Suomen asuttaminen on kallista ja kyseenalaista") oletin, että yhteiskuntarakenteen tiivistymisellä päästäisiin valtion tuloissa ja menoissa nykyisillä saaja-alueilla keskitasolle, siis Kymenlaakson tasolle, ei esimerkiksi pääkaupunkiseudun.

3. Valtion virastot ovat keskittyneet Helsinkiin. Eikö muu maa siis elätä Helsinkiä?

Helsingissä on paljon valtion virastoja, ja niiden työntekijät maksavat veronsa sinne. Valtion työtuloveron osalta tämä lisää valtion tuloja Helsingissä. Mutta toisaalta kaikki näiden laitosten kulut kasvattavat valtion menoja Helsingissä. Tästä syystä valtion virastot heikentävät Helsingin asemaa tulonsiirtolaskelmissa.

Valtion menot asukasta kohti pääkaupunkiseudulla ovatkin melkein yhtä suuret kuin Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseudun tehokkuus näkyykin valtiontaloudessa sieltä kertyvinä korkeina verotuloina, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.

Sitä paitsi esim. Kuopiossa ja Rovaniemellä on enemmän valtion palkollisia suhteessa kaikkiin työllisiin kuin Helsingissä.

Puhutko yhteiskunnan vai valtion vai kuntien taloudesta? Vaikka kunnat saavat runsaasti valtiolta rahaa tietyn perustein, kuntatalouden olemassaolo ei ole yksin valtion rahoittamaa. Valtion menot pääkaupunkiseudulla ovat melkein yhtä suuret kuin Kainuussa, mutta valtion keskushallinnon keskittymisestä pääkaupunkiseudulle hyöty syntyykin valtiolle keskushallinnossa työskentelevien työntekijöiden yksityismenoissaan maksamien välillisten verojen ja kunnalle näiden palkansaajien kunnallisveron muodossa. Mikäli verrattaisiin valtion tuloja asukasta kohden tai kuntien tuloja asukasta kohden, vieläpä niin että tarkasteltaisiin vain valtion keskushallinnon palkansaajia, tilanne näyttää erilaiselta kuin vain valtion menoja katselemalla. Pyydän täsmennyksiä käyttämälle termille "yhteiskunta", sillä toisaalla puhut vain valtion menoista.

7. Loppujen lopuksi Suomen leveysasteilla ei kannattaisi asua ollenkaan jos kaikkea katsotaan pelkällä kustannusmatematiikalla.

Ei kannattaisikaan, eikä kenenkään ainakaan EU:n alueella ole pakko. Itse kuitenkin haluan asua Suomessa, mutta en pyydä muita maksamaan siitä

Pyydät muita maksamaan asumisesi Suomessa, koska olet olet tyhjentämässä maaseutua, koska se on mielestäsi taloudellisesti hyvin kannattavaa. Et kuitenkaan ole tyhjentämässä Suomea taloudellisista syistä, vaikka myönnät, että se olisi taloudellisesti katsoen järkevää, koska haluat itse asua Suomessa.

9. Maaseudun infra on jo rakennettu. Rahat menisivät hukkaan, jos tämä infra jäisi tarpeettomaksi.

Kyllä, mutta siitä huolimatta saattaa olla kannattavaa jättää ko. infra käyttämättömäksi. Ainakaan kokonaan uusia ja peruskorjausinvestointeja ei pidä perustella alueiden tukemisella.

Mikäli maaseudun liikenneyhteysinfraan ei tehtäisi peruskorjausinvestointeja, puunjalostus- ja kaivosteollisuuden tuotantolaitokset maaseudulla lopetettaisiin hyvin nopeasti. Perustellaanko tämän infran ylläpito ja jopa uuden rakentaminen suuryitysten tukemisella vai aluepolitiikalla?

11. Nuoriso kasvaa maalla, muuttaa kaupunkeihin ja maksaa aikuisena veronsa niihin. Tästä syystä kaupungit saavat ansaitsematonta etua.

Tämä voi olla jossain määrin pätevä argumentti, mutta tuskin merkittävä. Olennaista on, että tällainen kasvattajakuntamalli ei ole taloudellisesti tehokas.

Tämä on kuitenkin se, mitä tapahtuu, oli se taloudellisesti tehokasta tai ei.

12. Maataloutta tarvitaan huoltovarmuuden takia. Sitä on tuettava, jos se ei muuten kannata.

Maatilatilastollinen vuosikirja listaa omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille seuraavasti: lihat 105%, kananmunat 116%, maito 105%, maidosta jalostettu rasva 128%, leipävilja 96%, sokeri 61% jne. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voida tinkiä? Kriisitilanteissakin varmaan jotakin voidaan ostaa ulkomailta ja varastoimalla voidaan ostaa aikaa.

Huoltovarmuudella ei ole rahallista hintaa; ei ainakaan silloin, kun huoltovarmuus muuttuu välttämättömäksi pakoksi. Mutta tässä maaseutu on aina etulyöntiasemassa pääkaupunkiseutuun nähden, huoltovarmuuden tason lasku kriisitilanteessa rokottaa aina pahemmin kaupunkeja kuin maaseutua.

Lopuksi esitän toistaiseksi tässä vain yhden oman argumentin jonkinlaisten aluetukien puolesta:
On varmaan ihan hyvä, että itärajamme pysyy edes jotenkin asuttuna, ihan vain noin itärajan yleisen turvallisuuden vuoksi.

Myönnän, että aluetukien perusteellinen remontti on tarpeen ja kustannuksia tässäkin tulee vähentää, mutta aluepoliittiset tuet eivät ole ainoa suuri tukiryhmä, jonka olemassaoloa perustellaan kovin poliittisin perustein. Kokonaisremontti kaikissa tuissa olisi kovin tarpeen.