2010-12-11 Kansanuutiset: Ei rasite vaan resurssi

[Kaptah]

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa työskentelevä Kaisa Hyyti-Suojanen ei hyväksy, että turvapaikan saaneita maahanmuuttajia pidetään vain rasitteena kunnille. Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina.

Miksiköhän Kaisa haluaa sanoa resurssi?


http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2413128/ei-rasite-vaan-resurssi

Resurssi on rasite silloin, jos resurssi pysyy aina resurssina eikä ikinä konkretisoidu.

Mitenkähän tällaiset ihmiset saisi ymmärtämään, että asiat ihan oikeasti ovat joskus positiivisia tai negatiivisia eikä ihan kaikki riipu vain mielipiteistä, näkemyksistä, nimityksistä ja ajattelutavoista.

[Tommi Korhonen]

Kuinka siis mainitut resurssit kohtaavat mainitun tarpeen? En hitto soikoon ole nähnyt alkeellistakaan kahden listan kuvausta tarpeesta ja resursseista ja niiden välisistä yhteyksistä sekalaisin viivoin. Näitähän sentään osattiin tehdä jo peruskoulussa.

LOL!  Mieleeni herää elävästi sellainen vähän kellertävälle kiiltävälle paperille (lyijykynä ei tartu hyvin) painettu kahden kuvasarjan listat joissa vasemmalla puolella on rikkauksia ja oikealla puolella hyötyjä ja etuja ja yhteiskunnan hyvää. Ja sitten tehtävänannossa on että "Yhdistä asiat viivalla!"

Tuollaisen kun osaisi tehdä tyylikkään ja koulutehtävältä näyttävän, niin siinä olisi ihan hyvä vaalimainoskin. Ja toisaalta sen voisi antaa vaikka ministeri Thorsillekin ratkaistavaksi, ei pitäisi olla liian vaikea. Ja kun vielä kuvat olisivat sopivan realistisia niin voisi torpedoida (vai onkohan 'torpedoida'-termi bännätty Hommassa nykyään?) myös vastakritiikin pilkkaamisesta. Kysyisi vain että "mikä tehtävänannossa on vääristelyä? Eikä ministeri pystykään vastaamaan ajamansa linjan kysymyksiin edes alakoulutasoisessa tehtävässä?".

Hihihi. Kiitos tästä mielikuvasta. Ei voi sanoa että mokuttaminen aina vain raivostuttaisi.

[Late]

Ei rasite vaan resurssi

Se ajatus, että turvapaikan saaneet maahanmuuttajat olisivat vain rasite kunnille, pitäisi kääntää ympäri ja nähdä nämä ihmiset resursseina, muotoilee Punkalaitumen vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Kaisa Hyyti-Suojanen.
- Jos meillä on työvoimapula, niin täällähän on ihmisiä, jotka ovat halukkaita niitä töitä tekemään ja jotka ovat jo valmiiksi maan sisällä, sanoo vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Juha Suoramaa.

Ajatus varmaan kääntyisi jos todellisuus olisi toinen, mutta minkäs teet.

Kuntakorvausta nostettava

Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mielestä turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille maksettavan kuntakorvauksen korottaminen on tärkeä asia.
- Nyt korvaus on tasoltaan jälkeenjäänyt, hän sanoo

Minkä ihmeen takia kuntakorvausta pitäisi nostaa? Jos mamut ovat niin valtaisa rikkaus niin eikö ennemmin pitäisi antaa kunnille varausnumerot jotta kaikille varmasti riittäisi erityistyöntekijöitä ja värinää kylänraitille?

Kuntakorvaus on syytä pitää mahdollisemman alhaisena jotta kuihtuvien pikkukuntien johtajat eivät työpaikkansa menettämisen pelon takia pääse rahastamaan ja pitkittämään kuntansa kuolinkamppailua. Ei millään pahalla pikkukylissä asuvia kohtaan..

Alenius harmittelee yleistä asennetta, jonka mukaan vain työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä ja humanitaarinen maahanmuutto pelkkä rasite.
- Humanitaarisella maahanmuutolla on merkitystä. Tulijat ovat 20-40-vuotiaita, joiden mahdollisuudet päästä mukaan työelämään pitää hyödyntää. Monet tulijoista ovat erittäin motivoituneita opiskeluun ja sitä kautta myös siihen, että pääsisivät työelämään.

Mitä muuta kuin rasite humanitaarinen maahanmuutto muka sitten on? Tulijoilla ei ole kertakaikkiaan mitään nykypäivän Suomessa tarvittavaa osaamista. Se, että keskiaikaisia tapoja rantautuu tänne jostain aavikolta ei rikasta kulttuuria eikä luo uusia innovaatioita vaikka kuinka näin haluttaisiin uskoa.

Ainoa mitä saavutetaan ovat alati paisuvat sosiaalimenot tulijoiden erityisvaatimusten takia, lisääntyvä levottomuus ja kouluissa yleinen tason lasku kun 13-vuotiaille pitää opettaa lukemista, kirjoittamista ja plus-laskua.

Työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestäkin voidaan olla montaa mieltä (esim. rakennusala).

Toistaiseksi Punkalaitumen kunta on työllistänyt turvapaikan saaneita lähinnä työkokeiluihin.
- Työsuhteet vaativat kielitaidon kehittymistä pidemmälle, Alenius sanoo.

Hän arvelee, että kiintiöpakolaisilla työllistymisen edellytykset alkavat jo olla aika lähellä.

Alkavat jo olla aika lähellä. Vau. Ja kuinkahan tuottavaan työhön he mahtavatkaan sitten työllistyä?

Sovitaan vaikka niin, että tämä on hauskaa eikä surullista.

Ehdotan että sovitaan tämän olevan pelottavaa.

[sepes]

Pelko siitä että tukirahoja lähetettäisiin kotimaahan, on Hyyti-Suojan mukaan olematon.
- Jos nuori saa 215 euroa kuussa, mistä hänen pitää ostaa vaatteet ja ruoka, siitä ei jää mitään pois lähetettävää.

Suomeen tulleet maahanmuuttajat lähettivät viime vuonna alkuperämaihinsa rahaa yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Tieto käy ilmi EU:n tilastolaitoksen Eurostatin maanantaina julkistamasta selvityksestä.

Suomen maahanmuuttajat lähettivät kotimaihinsa 18 miljoonaa euroa

[MaisteriT]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

[Roope]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

Vertailun vuoksi: afganistanilainen yliopisto-opettaja tienaa 30 euroa kuukaudessa.

[MaisteriT]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

Vertailun vuoksi: afganistanilainen yliopisto-opettaja tienaa 30 euroa kuukaudessa.

Jos vokin asukas pistääkin 10 euroa kuussa jonnekin niin sittenpähän pistää. Väitän, ellei muuta osoiteta, että valtaosa rahasta ei lähde joltain turvapaikanhakijoilta.

Se mihin keskittyisin on se, että kaverit eivät putsaa karkkihyllyä kaupasta koska ovat pistäneet viimeiset taskurahansa sukulaisille.

[Roope]

Väitän, ellei muuta osoiteta, että valtaosa rahasta ei lähde joltain turvapaikanhakijoilta.

Ei tietenkään. Mutta alaikäisen turvapaikanhakijankin Suomessa käteen saama toimeentulotuki on moninkertainen verrattuna vuosia opiskelleen korkeakoulutetun palkkaan kotimaassa. Miksi siis vaivautua ponnistelemaan?

[MaisteriT]

Mutta alaikäisen turvapaikanhakijankin Suomessa käteen saama toimeentulotuki on moninkertainen verrattuna vuosia opiskelleen korkeakoulutetun palkkaan kotimaassa. Miksi siis vaivautua ponnistelemaan?

Sinulla on tietty pointti, totta kai sukulaiselle Afganistanissa on tärkeää saada vähän rahaa Suomesta ja pienestäkin määrästä on apua.

Tässä luulisi kyllä olevan motivaattori Suomeen päässeelle pyrkiä töihin, ansaita edes vähän ja lähettää 30 euroa kuukaudessa kotiin-kotiin.

[tarhuri]

Ostettu resurssi, joka ei realisoidu, on rasite.

[Roope]

Tässä luulisi kyllä olevan motivaattori Suomeen päässeelle pyrkiä töihin, ansaita edes vähän ja lähettää 30 euroa kuukaudessa kotiin-kotiin.

Tämäkin on totta. Suurin osa tänne turvapaikanhakijana saapuvista ei ole vainottuja tai vaarassa, vaan he haluavat vain päästä EU-alueelle sisään tienaamaan. Heille on pettymys, kun töitä ei sitten löydykään, mutta kyllä opiskelu tai pelkkä oleskelukin aina kotiolot voittaa. Osa tekee pimeitä hommia tai vaihtaa maata.