2010-12-11 Kansanuutiset: Ei rasite vaan resurssi

[riposti]

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa työskentelevä Kaisa Hyyti-Suojanen ei hyväksy, että turvapaikan saaneita maahanmuuttajia pidetään vain rasitteena kunnille. Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina.

Miksiköhän Kaisa haluaa sanoa resurssi?


http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2413128/ei-rasite-vaan-resurssi

[Reich]

Sota on rauhaa. Vapaus on orjuutta. Tietämättömyys on voimaa.

[Roope]

Yksi keskuksen asukkaista on Somaliasta pari vuotta sitten Suomeen saapunut Farhia Abdi. Hän on saanut jo kaksi kielteistä ratkaisua turvapaikkahakemukseensa. Nyt hän odottaa taas päätöstä uuteen valitukseensa.

– Elämä vastaanottokeskuksessa on tosi vaikeaa, hän sanoo.

Elämä sinänsä, lääkäripalvelut ja muut, on Abdin mukaan kyllä kunnossa. Ja 16-vuotiaan Koosh-pojan koulu on mennyt hienosti, minkä vuoksi Abdi kiittelee kuntaa koulupaikasta.

– Odottaminen on kaikkein vaikeinta, hän täsmentää. Epävarmuus tulevasta aiheuttaa stressiä, hän kertoo ja esittelee huonetta, jossa hän asuu poikansa kanssa. Huonekaluja ei juurikaan ole. Kauniilla kankailla Abdi on saanut huoneeseen viihtyisyyttä.

[Aallokko]

Tämä onkin hieno muistutus heti Tukholman tapahtumien päälle.

"Resurssi" on hieman vähemmän kulunut taikasana kuin "voimavara" tai "rikkaus", mutta samaa tuubaa. Ainoa mikä asiassa jaksaa vielä kiinnostaa on se, uskovatko näiden loitsujen latelijat oikeasti itse sanomaansa vai tietävätkö he käyvänsä viivytystaistelua epätoivoisen sisällyksettömän sumutuksen keinoin - sen haluaisin tietää.

[_w_]

Miksiköhän Kaisa haluaa sanoa resurssi?

Onhan tuo Kaisalle resurssi.

[RP]

Yksi keskuksen asukkaista on Somaliasta pari vuotta sitten Suomeen saapunut Farhia Abdi. Hän on saanut jo kaksi kielteistä ratkaisua turvapaikkahakemukseensa. Nyt hän odottaa taas päätöstä uuteen valitukseensa.

Niin, saa osa Somaleista myös kielteisen päätöksen hakmukseensa, mahdollisesti useampaan kertaankin...

[Arto Tuhkamuna]

Saako noiden turvapaikkahakemuksien kanssa lottoilla kauankin?

Vai joko esim. 3. hylsy tarkottaisi, ettei enää?

[Juho Eerola]

Saako noiden turvapaikkahakemuksien kanssa lottoilla kauankin?

Vai joko esim. 3. hylsy tarkottaisi, ettei enää?

Olin aikoinani vastaanottokeskuksessa töissä. Jos oikein muistan, niin silloisen UVIn (nyk. migri) tp-hakijan kannalta kielteisestä päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja jos sieltäkin tuli hylsy, niin sitten sinnikkäimmät valittivat korkeimpaan oikeuteen. Hallinto-oikeus, ollessaan UVIn kanssa eri mieltä, palautti tapaukset aina UVIin.

[dothefake]

"Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina."

Lauseesta paistaa, ettei sanoja usko itsekään asiaansa,
käyttää konditionaalia. Ja vaikka kuinka näkisimme heidät resurssina,
niin mistä se lupauksen täyttymys tulee, kun sitä ei ole näilläkään
ponnisteluilla nähty. Ei mitään uutta Pohjantähden alla.

[Soromnoo]

Ihankuin joku olisi painanut reset nappulaa ja oltaisiin palattu muutama vuosi ajassa taaksepäin.

[Jouko]

Rasite ja resurssi. Riippuu katselukulmasta. Vastaanottokeskuksen kannalta se on resurssi. Mutta kansantaloudellisesti se on ylimääräinen rasite. Siksi meidän pitää nostaa eläkeikää ja sen lisäksi leikata eläkkeitä ja sosiaalietuuksia jatkossa. Jostain ne rahat on revittävä puljun pyörittämiseen.

[Late]

Ei siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole että taantuva ja syrjäinen pikkukaupunki hamuaa mitä tahansa mamuja tukien toivossa. Rahan saamisen varmistamiseksi voikin sitten tarinoida kaiken näköisiä höpöjuttuja rikkaudesta, resursseista ja voimavarasta.

Arjen todellisuus iskee tällaiset pilvilinnojen rakentelijat kyllä jossain vaiheessa takaisin maan pinnalle. Ikävä vaan että haihattelijoita tuntuu riittävän..


Ps. Onko joku jo tehnyt jotain tutkimusta, miksi pääsääntöisesti lähes kaikkien mamu-asioiden kanssa toimivien naisten nimet ovat kaksiosaisia? (Maila-Katriina, Hyyti-Suojanen, Sirpa Salo-Berger). Ja kuten huomataan, ei nimessä silti tarvitse olla yhtään vierasperäistä nimeä.

[matkamasentaja]

"Onko joku jo tehnyt jotain tutkimusta, miksi pääsääntöisesti lähes kaikkien mamu-asioiden kanssa toimivien naisten nimet ovat kaksiosaisia? (Maila-Katriina, Hyyti-Suojanen, Sirpa Salo-Berger). Ja kuten huomataan, ei nimessä silti tarvitse olla yhtään vierasperäistä nimeä"

Olisiko skitsofreniaa, ei oikein tiedä kuka ja mitä on?.

[etnis]

No ovat apeat verhot sentään vaihtuneet kauniisiin kankaisiin 

[Marius]

Ei kai pikkumyyti tarkoita reserviä?

[Aallokko]

"Onko joku jo tehnyt jotain tutkimusta, miksi pääsääntöisesti lähes kaikkien mamu-asioiden kanssa toimivien naisten nimet ovat kaksiosaisia? (Maila-Katriina, Hyyti-Suojanen, Sirpa Salo-Berger). Ja kuten huomataan, ei nimessä silti tarvitse olla yhtään vierasperäistä nimeä"

Olisiko skitsofreniaa, ei oikein tiedä kuka ja mitä on?.

Luulen, että kyse on yleisestä tiedostavuudesta ja feminismistä. Ei ruveta prkl minkään äijien takia luopumaan omasta nimestä, vaan äijän nimi saa olla siinä kakkosena jos silleenkään. Kiintoisaa on se, kuinka valikoivaa tiedostavuus ja feminismi sitten on, kun kohdataan rikkauskulttuureja, joissa noihin pyyhitään jalat.

[DactylSpondee]

Luulen, että kyse on yleisestä tiedostavuudesta ja feminismistä. Ei ruveta prkl minkään äijien takia luopumaan omasta nimestä, vaan äijän nimi saa olla siinä kakkosena jos silleenkään. Kiintoisaa on se, kuinka valikoivaa tiedostavuus ja feminismi sitten on, kun kohdataan rikkauskulttuureja, joissa noihin pyyhitään jalat.

Sori, ihan täältä taka-vasemmalta huutelen, mutta en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka muuttavat nimeään avioituessa. Ei me nyt enää eletä missään heimokulttuurissa (tai jos mamu-kriittisten pahimmat painajaiset toteutuvat, niin vaihdetaan tuo 'enää' sanaan 'vielä') joten jokainen kulkekoon hautaan saakka sillä nimellä jonka syntyessään sai. Selkeys ennen kaikkea.

[Parasiittiö]

Luulen, että kyse on yleisestä tiedostavuudesta ja feminismistä. Ei ruveta prkl minkään äijien takia luopumaan omasta nimestä, vaan äijän nimi saa olla siinä kakkosena jos silleenkään. Kiintoisaa on se, kuinka valikoivaa tiedostavuus ja feminismi sitten on, kun kohdataan rikkauskulttuureja, joissa noihin pyyhitään jalat.

Sori, ihan täältä taka-vasemmalta huutelen, mutta en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka muuttavat nimeään avioituessa. Ei me nyt enää eletä missään heimokulttuurissa (tai jos mamu-kriittisten pahimmat painajaiset toteutuvat, niin vaihdetaan tuo 'enää' sanaan 'vielä') joten jokainen kulkekoon hautaan saakka sillä nimellä jonka syntyessään sai. Selkeys ennen kaikkea.

Ei eletä heimokulttuurissa, mutta kyllä silti eletään jonkinlaisessa kulttuurissa, jonka perinteitä voi kunnioittaa. Ja moni kunnioittaa. Voihan nimenmuutoksen käsittää esimerkiksi sitoutumisen osoituksena. Eikö sitoutuminen ole siisti juttu avioon mennessä? On sitten selkeästi tullut päätettyä sekin, että mikä sukunimi lapsellekin tulee. Ja kun isän sukunimi tulee lapselle, niin se on tavallaan sitäkin, että isä "tunnustaa lapsen omakseen ja elätettäväkseen" samalla kun äiti isän nimen ottamalla "vakuuttaa uskollisuuttaan".

Itsehän jos avioituisin, niin haluaisin varmaankin keksiä itselleni ja vaimolleni kokonaan uuden sukunimen (ehkä sisältäen elementtejä kummankin nimestä), koska etunimeni ja sukunimeni yhdistelmä on ärsyttävän yleinen täällä Suomessa.

Mitä "ei rasite vaan resurssi" -ajatukseen tulee, niin siitä taitaa valitettavasti olla jo kaikki sanottu. Kuulostaa vanhalta kunnon "monikulttuurisuus on rikkaus" -propagandalta.

[SK]

Saako noiden turvapaikkahakemuksien kanssa lottoilla kauankin?

Vai joko esim. 3. hylsy tarkottaisi, ettei enää?

Olin aikoinani vastaanottokeskuksessa töissä. Jos oikein muistan, niin silloisen UVIn (nyk. migri) tp-hakijan kannalta kielteisestä päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja jos sieltäkin tuli hylsy, niin sitten sinnikkäimmät valittivat korkeimpaan oikeuteen. Hallinto-oikeus, ollessaan UVIn kanssa eri mieltä, palautti tapaukset aina UVIin.

Mikä vuosi oli kyseessä? Tässä yhteydessä mainittakoon, että jo vuonna 2006 ulkomaalaisasioista saapui KHO:n 494 tapausta, joka on 13% kaikista KHO:n käsittelemistä asioista.

(Lähde: Korkein hallinto-oikeus, Vuosikertomus 2006)


Edit1: Asiavirheet korjattu

[Suomitalon renki]

En ymmärrä miksi "resursseja" täytyisi säilytellä täällä suomessa. Jos todellinen tarve "resursseille" tulee, niin hemmetin helppo niitä on tilailla afrikasta ja muista maailman kriisipesistä.

Mihin ihmeeseen tarvitsemme "resurssien" keskusvarastoja? Kun voi tilata suoraan tehtaalta priima laatua?? 

[Roope]

Ei rasite vaan resurssi

Se ajatus, että turvapaikan saaneet maahanmuuttajat olisivat vain rasite kunnille, pitäisi kääntää ympäri ja nähdä nämä ihmiset resursseina, muotoilee Punkalaitumen vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Kaisa Hyyti-Suojanen.
- Jos meillä on työvoimapula, niin täällähän on ihmisiä, jotka ovat halukkaita niitä töitä tekemään ja jotka ovat jo valmiiksi maan sisällä, sanoo vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Juha Suoramaa.

Hän kertoo, että monet vastaanottokeskuksen nuorista opiskelevat hyvin aktiivisesti suomea ja heillä on tulevaisuuden suunnitelmia.
- Jos vain on koulutusta tarjolla, heistä tulee varmasti sitä kaivattua työvoimaa.

Asenteet koventuneet

Päättäjien koventuneet maahanmuuttoasenteet näkyvät hyvin vastaanottokeskuksen arjessa.
- Toimeentulotukea leikattiin alkuvuodesta niin, että yksin eläville aikuisille tuki on nyt 30 prosenttia pienempi kuin suomalaiselle. Rahassa se on 292 euroa.
...
Pelko siitä että tukirahoja lähetettäisiin kotimaahan, on Hyyti-Suojan mukaan olematon.
- Jos nuori saa 215 euroa kuussa, mistä hänen pitää ostaa vaatteet ja ruoka, siitä ei jää mitään pois lähetettävää.

- Ihmisiä tuodaan kausiluontoisiin töihin ulkomailta, vaikka heitä olisi vastaanottokeskuksissa valmiina, Suoramaa muistuttaa. Turvapaikanhakija voi tietyin ehdoin tehdä töitä.

Tosin työntekomahdollisuuttakin on vaikeutettu. Kesästä lähtien työoikeus on tullut vasta puolen vuoden maassaolon jälkeen. Aiemmin työoikeus on tullut jo kolmen kuukauden jälkeen.

Nytkin raja voi laskea kolmeen kuukauteen, jos turvapaikanhakija on auttanut maahanmuuttoviranomaisia henkilöllisyytensä selvittämisessä tai jos henkilöllä on passi.

Kuntakorvausta nostettava

Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mielestä turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille maksettavan kuntakorvauksen korottaminen on tärkeä asia.
- Nyt korvaus on tasoltaan jälkeenjäänyt, hän sanoo
...
Alenius harmittelee yleistä asennetta, jonka mukaan vain työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä ja humanitaarinen maahanmuutto pelkkä rasite.
- Humanitaarisella maahanmuutolla on merkitystä. Tulijat ovat 20-40-vuotiaita, joiden mahdollisuudet päästä mukaan työelämään pitää hyödyntää. Monet tulijoista ovat erittäin motivoituneita opiskeluun ja sitä kautta myös siihen, että pääsisivät työelämään.

Toistaiseksi Punkalaitumen kunta on työllistänyt turvapaikan saaneita lähinnä työkokeiluihin.
- Työsuhteet vaativat kielitaidon kehittymistä pidemmälle, Alenius sanoo.

Hän arvelee, että kiintiöpakolaisilla työllistymisen edellytykset alkavat jo olla aika lähellä.

Sovitaan vaikka niin, että tämä on hauskaa eikä surullista.

[SK]

Saako noiden turvapaikkahakemuksien kanssa lottoilla kauankin?

Vai joko esim. 3. hylsy tarkottaisi, ettei enää?

Olin aikoinani vastaanottokeskuksessa töissä. Jos oikein muistan, niin silloisen UVIn (nyk. migri) tp-hakijan kannalta kielteisestä päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja jos sieltäkin tuli hylsy, niin sitten sinnikkäimmät valittivat korkeimpaan oikeuteen. Hallinto-oikeus, ollessaan UVIn kanssa eri mieltä, palautti tapaukset aina UVIin.

Mikä vuosi oli kyseessä? Tässä yhteydessä mainittakoon, että jo vuonna 2006 ulkomaalaisasioista saapui KHO:n 494 tapausta, joka on 13% kaikista KHO:n käsittelemistä asioista.

(Lähde: Korkein hallinto-oikeus, Vuosikertomus 2006)

Yritän etsiä uutta dataa, kunhan ehdin.

Laitetaan nyt vielä muutkin luvut, KHO:n saapuneet ulkomaalaisasiat ja 05 alkaen ulkomaalaisasioiden osuus kaikista saapuneista asioista prosentteina:

2000: 202
2001: 251
2002: 414
2003: 429
2004: 415
2005: 633, 16,1%
2006: 494, 13,0%
2007: 377, 9,7%
2008: 398, 9,3%
2009: 458, 10,5%

(Lähde: Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikertomukset, ladattavissa täältä, pdf)



Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2009

Turvapaikka-asiat
Vuonna 2008 alkaneen ja koko vuoden 2009 jatkuneen turvapaikanhakijoiden määrän huomattavan
nousun seurauksena Helsingin hallinto-oikeuteen saapui kertomusvuonna 1030 asiaa (edellisvuonna
536 asiaa). Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui kertomusvuonna
207 turvapaikkavalitusta.
Turvapaikkavalitusten määrä on edelleen vuonna 2010 kasvanut voimakkaasti molemmissa
tuomioistuimissa.

Turvapaikkahakemusten edelleen lisääntyessä kertomusvuoden aikana lisää henkilöstöresursseja
saatiin sekä Maahanmuuttovirastoon että Helsingin hallinto-oikeuteen, muttei korkeimpaan
hallinto-oikeuteen. Vuoden 2010 talousarviossa turvapaikkavalitusten käsittelyyn on varattu
Helsingin hallinto-oikeuteen lisäresursseja (9 htv). Turvapaikanhakijan
ja koko yhteiskunnan edun
mukaista on näiden asioiden joutuisa käsittely niin hallinnossa kuin kaikissa oikeusasteissakin.
Kaikkiin hallinto-oikeuksiin saapuneiden ulkomaalaisasioiden määrä oli kertomusvuonna 2 706
asiaa kun se edellisvuonna oli 2 020. Ulkomaalaisasioiden määrä on siten selkeästi noussut (25 %).

s.17 ja 18.

Alueellisiin hallinto-oikeuksiin saapuneet lainkäyttöasiat pääasiaryhmittäin

Ulkomaalaisasiat:

2007: 1703 kpl, 8,7%
2008: 1622 kpl, 7,9%
2009: 2248 kpl, 9,9%

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneet lainkäyttöasiat pääasiaryhmittäin

Ulkomaalaisasiat

2007: 377 kpl, 9,7%
2008: 398 kpl, 9,3%
2009: 458 kpl, 10,5%

s. 50

Vuosina 2007–2009 alueellisissa hallinto-oikeuksissa ratkaistujen asioiden käsittelyajat pääasiaryhmittäin kuukausina

Ulkomaalaisasiat

2007: 6,7 kk
2008: 7,5 kk
2009: 6,4 kk

s. 52

(Lähde: Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2009, ladattavissa linkistä, pdf)

Edit1: Lisätty lukuja
Edit2: Korjattu lainattusta kappaleesta asiavirheet

[CaptainNuiva]

"- Ihmisiä tuodaan kausiluontoisiin töihin ulkomailta, vaikka heitä olisi vastaanottokeskuksissa valmiina, Suoramaa muistuttaa. Turvapaikanhakija voi tietyin ehdoin tehdä töitä."

Niih, olisi se vaan niin simppeliä 

[MW]

Niin, tänäänhän uutisoitiin vain kahdesta massairtisanomisesta Suomessa. Että kyllä sitä resurssia tarvitaan kovasti. Vähän toisenlaista, vain.

[SK]

Niin, tänäänhän uutisoitiin vain kahdesta massairtisanomisesta Suomessa. Että kyllä sitä resurssia tarvitaan kovasti. Vähän toisenlaista, vain.

En nyt vertaisi asiaa tuohon, mutta miettikää jos vaikka vanhustenhuollosta valitettaisiin samalla suhteella kuin ulkomaalaisasioista, niin silloin olisi hallinto-oikeudet helisemässä. Mutta ei muilla ole samanlaista juristiarmeijaa.

[Vk]

Saako noiden turvapaikkahakemuksien kanssa lottoilla kauankin?

Vai joko esim. 3. hylsy tarkottaisi, ettei enää?

Olin aikoinani vastaanottokeskuksessa töissä. Jos oikein muistan, niin silloisen UVIn (nyk. migri) tp-hakijan kannalta kielteisestä päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja jos sieltäkin tuli hylsy, niin sitten sinnikkäimmät valittivat korkeimpaan oikeuteen. Hallinto-oikeus, ollessaan UVIn kanssa eri mieltä, palautti tapaukset aina UVIin.

Kuten SK on esitellyt, hallinto-oikeuden jälkeen on vuorossa KHO, ja sen jälkeen voi vielä valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Jos sekään ei auta, aina voi hakea uudestaan turvapaikkaa. Nykyisin Migri kai suostuu käsittelemään peräti kaksi uusintahakemusta samalta hakijalta yhtäjaksoisen maassaoleskelun aikana. Jos välissä on käyty muilla mailla, hakemus on käsiteltävä uudelleen, vaikka olisi kymmenes laatuaan.

[Ano Nyymi]

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa työskentelevä Kaisa Hyyti-Suojanen ei hyväksy, että turvapaikan saaneita maahanmuuttajia pidetään vain rasitteena kunnille. Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina.

Miksiköhän Kaisa haluaa sanoa resurssi?


http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2413128/ei-rasite-vaan-resurssi

Resurssina he ovat vain mamu-bisneksessä mukana olijoille. Muille kustannuserä eli rasite. Että sellainen tapaus.

[as336uyli]

Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina.

Niin, heidät pitäisi ilmeisesti nähdä resurssina, mutta heiltä ei saa tietenkään odottaa, saatikka vaatia resurssina olemista.

[AIP]

Vielä kerran yhteiskuntakriittisen piirrossarjan loppuun kulutetun kliseisen hokeman laajennettu sovellus (koska maahanmuuttokliseiden toistokin on alkanut uudelleen):

1. Tarve (työvoimapula)
2. Resurssit (voimavara)
3.
4. Rikkaus

Kuinka siis mainitut resurssit kohtaavat mainitun tarpeen? En hitto soikoon ole nähnyt alkeellistakaan kahden listan kuvausta tarpeesta ja resursseista ja niiden välisistä yhteyksistä sekalaisin viivoin. Näitähän sentään osattiin tehdä jo peruskoulussa.

[Jaska Pankkaaja]

Resurssina he ovat vain mamu-bisneksessä mukana olijoille. Muille kustannuserä eli rasite. Että sellainen tapaus.

No vasemmistoliiton kaadereille ja muulle etujoukolle niitä vihreitä oksia pitäisi kiireesti saada, nyt kun kokoomuslaiset ja muut kabitalistit syövät ne kaikki!!111

Vasemmistoliiton 'sven tuuvat' voivat tapella lähiöissään pesutupavuoroista rikastajien kanssa, kuten tähänkin saakka.

[Kaptah]

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa työskentelevä Kaisa Hyyti-Suojanen ei hyväksy, että turvapaikan saaneita maahanmuuttajia pidetään vain rasitteena kunnille. Suojasen mielestä heidät pitäisi nähdä resurssina.

Miksiköhän Kaisa haluaa sanoa resurssi?


http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2413128/ei-rasite-vaan-resurssi

Resurssi on rasite silloin, jos resurssi pysyy aina resurssina eikä ikinä konkretisoidu.

Mitenkähän tällaiset ihmiset saisi ymmärtämään, että asiat ihan oikeasti ovat joskus positiivisia tai negatiivisia eikä ihan kaikki riipu vain mielipiteistä, näkemyksistä, nimityksistä ja ajattelutavoista.

[Tommi Korhonen]

Kuinka siis mainitut resurssit kohtaavat mainitun tarpeen? En hitto soikoon ole nähnyt alkeellistakaan kahden listan kuvausta tarpeesta ja resursseista ja niiden välisistä yhteyksistä sekalaisin viivoin. Näitähän sentään osattiin tehdä jo peruskoulussa.

LOL!  Mieleeni herää elävästi sellainen vähän kellertävälle kiiltävälle paperille (lyijykynä ei tartu hyvin) painettu kahden kuvasarjan listat joissa vasemmalla puolella on rikkauksia ja oikealla puolella hyötyjä ja etuja ja yhteiskunnan hyvää. Ja sitten tehtävänannossa on että "Yhdistä asiat viivalla!"

Tuollaisen kun osaisi tehdä tyylikkään ja koulutehtävältä näyttävän, niin siinä olisi ihan hyvä vaalimainoskin. Ja toisaalta sen voisi antaa vaikka ministeri Thorsillekin ratkaistavaksi, ei pitäisi olla liian vaikea. Ja kun vielä kuvat olisivat sopivan realistisia niin voisi torpedoida (vai onkohan 'torpedoida'-termi bännätty Hommassa nykyään?) myös vastakritiikin pilkkaamisesta. Kysyisi vain että "mikä tehtävänannossa on vääristelyä? Eikä ministeri pystykään vastaamaan ajamansa linjan kysymyksiin edes alakoulutasoisessa tehtävässä?".

Hihihi. Kiitos tästä mielikuvasta. Ei voi sanoa että mokuttaminen aina vain raivostuttaisi.

[Late]

Ei rasite vaan resurssi

Se ajatus, että turvapaikan saaneet maahanmuuttajat olisivat vain rasite kunnille, pitäisi kääntää ympäri ja nähdä nämä ihmiset resursseina, muotoilee Punkalaitumen vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Kaisa Hyyti-Suojanen.
- Jos meillä on työvoimapula, niin täällähän on ihmisiä, jotka ovat halukkaita niitä töitä tekemään ja jotka ovat jo valmiiksi maan sisällä, sanoo vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Juha Suoramaa.

Ajatus varmaan kääntyisi jos todellisuus olisi toinen, mutta minkäs teet.

Kuntakorvausta nostettava

Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mielestä turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille maksettavan kuntakorvauksen korottaminen on tärkeä asia.
- Nyt korvaus on tasoltaan jälkeenjäänyt, hän sanoo

Minkä ihmeen takia kuntakorvausta pitäisi nostaa? Jos mamut ovat niin valtaisa rikkaus niin eikö ennemmin pitäisi antaa kunnille varausnumerot jotta kaikille varmasti riittäisi erityistyöntekijöitä ja värinää kylänraitille?

Kuntakorvaus on syytä pitää mahdollisemman alhaisena jotta kuihtuvien pikkukuntien johtajat eivät työpaikkansa menettämisen pelon takia pääse rahastamaan ja pitkittämään kuntansa kuolinkamppailua. Ei millään pahalla pikkukylissä asuvia kohtaan..

Alenius harmittelee yleistä asennetta, jonka mukaan vain työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä ja humanitaarinen maahanmuutto pelkkä rasite.
- Humanitaarisella maahanmuutolla on merkitystä. Tulijat ovat 20-40-vuotiaita, joiden mahdollisuudet päästä mukaan työelämään pitää hyödyntää. Monet tulijoista ovat erittäin motivoituneita opiskeluun ja sitä kautta myös siihen, että pääsisivät työelämään.

Mitä muuta kuin rasite humanitaarinen maahanmuutto muka sitten on? Tulijoilla ei ole kertakaikkiaan mitään nykypäivän Suomessa tarvittavaa osaamista. Se, että keskiaikaisia tapoja rantautuu tänne jostain aavikolta ei rikasta kulttuuria eikä luo uusia innovaatioita vaikka kuinka näin haluttaisiin uskoa.

Ainoa mitä saavutetaan ovat alati paisuvat sosiaalimenot tulijoiden erityisvaatimusten takia, lisääntyvä levottomuus ja kouluissa yleinen tason lasku kun 13-vuotiaille pitää opettaa lukemista, kirjoittamista ja plus-laskua.

Työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestäkin voidaan olla montaa mieltä (esim. rakennusala).

Toistaiseksi Punkalaitumen kunta on työllistänyt turvapaikan saaneita lähinnä työkokeiluihin.
- Työsuhteet vaativat kielitaidon kehittymistä pidemmälle, Alenius sanoo.

Hän arvelee, että kiintiöpakolaisilla työllistymisen edellytykset alkavat jo olla aika lähellä.

Alkavat jo olla aika lähellä. Vau. Ja kuinkahan tuottavaan työhön he mahtavatkaan sitten työllistyä?

Sovitaan vaikka niin, että tämä on hauskaa eikä surullista.

Ehdotan että sovitaan tämän olevan pelottavaa.

[sepes]

Pelko siitä että tukirahoja lähetettäisiin kotimaahan, on Hyyti-Suojan mukaan olematon.
- Jos nuori saa 215 euroa kuussa, mistä hänen pitää ostaa vaatteet ja ruoka, siitä ei jää mitään pois lähetettävää.

Suomeen tulleet maahanmuuttajat lähettivät viime vuonna alkuperämaihinsa rahaa yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Tieto käy ilmi EU:n tilastolaitoksen Eurostatin maanantaina julkistamasta selvityksestä.

Suomen maahanmuuttajat lähettivät kotimaihinsa 18 miljoonaa euroa

[MaisteriT]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

[Roope]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

Vertailun vuoksi: afganistanilainen yliopisto-opettaja tienaa 30 euroa kuukaudessa.

[MaisteriT]

Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä. Tuskin 200 eurosta jää mitään lähettävää, mutta kyllä monet maahanmuuttajat (ei siis vokin asukkaat) käyvät töissä ja lähettävät rahaa suvulle.

Vertailun vuoksi: afganistanilainen yliopisto-opettaja tienaa 30 euroa kuukaudessa.

Jos vokin asukas pistääkin 10 euroa kuussa jonnekin niin sittenpähän pistää. Väitän, ellei muuta osoiteta, että valtaosa rahasta ei lähde joltain turvapaikanhakijoilta.

Se mihin keskittyisin on se, että kaverit eivät putsaa karkkihyllyä kaupasta koska ovat pistäneet viimeiset taskurahansa sukulaisille.

[Roope]

Väitän, ellei muuta osoiteta, että valtaosa rahasta ei lähde joltain turvapaikanhakijoilta.

Ei tietenkään. Mutta alaikäisen turvapaikanhakijankin Suomessa käteen saama toimeentulotuki on moninkertainen verrattuna vuosia opiskelleen korkeakoulutetun palkkaan kotimaassa. Miksi siis vaivautua ponnistelemaan?

[MaisteriT]

Mutta alaikäisen turvapaikanhakijankin Suomessa käteen saama toimeentulotuki on moninkertainen verrattuna vuosia opiskelleen korkeakoulutetun palkkaan kotimaassa. Miksi siis vaivautua ponnistelemaan?

Sinulla on tietty pointti, totta kai sukulaiselle Afganistanissa on tärkeää saada vähän rahaa Suomesta ja pienestäkin määrästä on apua.

Tässä luulisi kyllä olevan motivaattori Suomeen päässeelle pyrkiä töihin, ansaita edes vähän ja lähettää 30 euroa kuukaudessa kotiin-kotiin.

[tarhuri]

Ostettu resurssi, joka ei realisoidu, on rasite.

[Roope]

Tässä luulisi kyllä olevan motivaattori Suomeen päässeelle pyrkiä töihin, ansaita edes vähän ja lähettää 30 euroa kuukaudessa kotiin-kotiin.

Tämäkin on totta. Suurin osa tänne turvapaikanhakijana saapuvista ei ole vainottuja tai vaarassa, vaan he haluavat vain päästä EU-alueelle sisään tienaamaan. Heille on pettymys, kun töitä ei sitten löydykään, mutta kyllä opiskelu tai pelkkä oleskelukin aina kotiolot voittaa. Osa tekee pimeitä hommia tai vaihtaa maata.