Pesutupavuorot ja monikulttuurisuus

[Marius]

Näinhän asia tietenkin oli, mutta juuri sitä tarkoitinkin ja sitä suuremalla syyllä tiedustelen, että miten moinen on mahdollista? Onhan saunavuoron lakkauttaja suomalainen? Miksi ei pidä puoliaan vaan luopuu jostain sellaisesta syvästi käytännöllisestä ynnä vielä enemmän symbolisesta, suomalaisesta, kuin SAUNAVUORO. Tekemättä asian eteen mitään, pitämättä edes tuon vertaa puoliaan. Vetäydyn, olen sanaton.

[PaulR]

Näinhän asia tietenkin oli, mutta juuri sitä tarkoitinkin ja sitä suuremalla syyllä tiedustelen, että miten moinen on mahdollista? Onhan saunavuoron lakkauttaja suomalainen? Miksi ei pidä puoliaan vaan luopuu jostain sellaisesta syvästi käytännöllisestä ynnä vielä enemmän symbolisesta, suomalaisesta, kuin SAUNAVUORO. Tekemättä asian eteen mitään, pitämättä edes tuon vertaa puoliaan. Vetäydyn, olen sanaton.

Paljon, paljon pahempia tilanteita tuli eteen. Kyllä niitä kyrpäotsainen ja pumpattu 22v. VHM sovittelee. Josko sitä jättäisi sosiaalisen talonmiehen hommat nuoremmille. 

[Marius]

Minullakin on kokemusta tavallisesta "monikulttuurisesta" saunomis-arjesta, aivan päinvastoin kuin äskeisestä sanattomuudestani voisi ajatella.
Mutta ans kun selitän.

Taloyhtiömme lenkkisaunavuoro on tiistaisin 16.30-21.30.
Itse olen kaikkiin illan "ajankohtiin" tutustunut ja paras on ehkä aika tuossa puol yhdeksästä eteenpäin. Ja se on myös talomme muslimille paras, hän pitää saunasta, juttelusta, ja siitä mystisestä fiiliksestä mikä saunassa syntyy, vaikka ei sitä sanoiksi osaisikaan laittaa. En minäkään osaa, ei kukaan meistä, mutta kaikki tiedämme mistä on kyse: Saunomisesta.

Sauna on kuulemma hänen mielestään paras lääke jos on tullut otettua "liikka viina ja kalja". Kohtuullinen löylymies kaikenkaikkiaan. Miten tuo viina ja kalja ja islam sopivat sitten yhteen, en sitä mieti, vaikka tiedän dilemman.
Pointtini on kai se, että yksittäinen henkilö, kuka tahansa, kyllä nopeasti
ymmärtää saunan hyvät lahjomattomat puolet.
Mutta joka saunaa ja sen selkeää hyvää tuovaa vaikutusta yrittää häiritä tai estää, en ymmärrä vaan päinvastoin epäilen kaikkia tarkoitusperiään kaikissa asioissa.
 

 

[RUJ]

Kyllähän tämän ketjun tarinat on aika tuttuja. 80-luvun alussa muutin pieneen kerrostaloon, jossa kaikki asukkaat omistivat asuntonsa. Kaikki meni hyvin,niin kauan kun sijoittajat ja kaupunki ostivat asuntoja. Se oli varmaan jotain 90-luvun loppua kun taloon alkoi muuttaa ensin venäläisiä, sitten perheitä entisen Jugoslavian alueelta ja lopuksi varsinaisia. Homma muuttui aivan älyttömäksi; autot pysäköitiin siihen, missä nyt sattui olemaan vapaa paikka. Huolimatta siitä, että kaikki paikat olivat varattuja, josta myös huomautettiin. Asia kuitattiin käsiä levittelemällä. Ei muka ymmärretty. Pesutuvassa pyöri pesukone ja kuivausrumpu tauotta. Ei todellakaan ollut asiaa omia pyykkiään pesemään.Saunavuorot, joita varsinaisilla oli, venyivät yleensä koko illan mittaisiksi. Kantiksien lapsilla ei juuri ollut asiaa pihallamme olleisiin keinuihin tai hiekkalaatikolle yhtä aikaa somalikakaroiden kanssa. Muutin taloyhtiöstä pois jo vuosia sitten. Nykyään asun taloyhtiössä, jonka yhtiöjärjestyksessä on ns."mustalaispykälä", joka antaa taloyhtiölle etuosto-oikeuden myyntiin tuleviin asuntoihin.

[Marius]

Hyt haluaisinkin kysyä sen oleellisen, ratkaisevan kysymyksen, joka varmasti kaikkia mietityttää. "Mitä sitten?". Kun sääntöjä ei noudateta, seuraavaksi ei myöskään lakeja noudateta. Niin. "Mitä sitten?.

Mitä seuraavaksi??

Kysyn vakavissani. Mitä silloin tehdään jos yhteisiä, esim. taloyhtiön sääntöjä ei enää joku noudata.
Valitukset eivät auta, mikään ei auta.

Mitä silloin voi tehdä paitsi muuttaa alta pois, minkä ei pitäisi olla edes vaihtoehto.

[MW]

Hyt haluaisinkin kysyä sen oleellisen, ratkaisevan kysymyksen, joka varmasti kaikkia mietityttää. "Mitä sitten?". Kun sääntöjä ei noudateta, seuraavaksi ei myöskään lakeja noudateta. Niin. "Mitä sitten?.

Mitä seuraavaksi??

Kysyn vakavissani. Mitä silloin tehdään jos yhteisiä, esim. taloyhtiön sääntöjä ei enää joku noudata.
Valitukset eivät auta, mikään ei auta.

Mitä silloin voi tehdä paitsi muuttaa alta pois, minkä ei pitäisi olla edes vaihtoehto.

Sitten todetaan, että "heillä on erilainen aikakäsitys", tai "heidän kulttuurinsa ovat yhteisöllisempiä", ja mainitaan rikkaus.

[RUJ]

No, Mariukselle vastaus, mitä, voidaan tehdä, jos taloyhtiön sääntöjä toistuvasti rikotaan: voidaan taloyhtiön hallituksen toimesta antaa huomautus/varoitus asunnon omistajalle vuokralaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä. Jos tilanne varoituksista huolimatta ei korjaannu taloyhtiöllä on oikeus ottaa ko. asunto hallintaansa ja vuokrata se eteenpäin. Eihän tämä tietenkään ongelmaa poista, se vaan siirtyy toiseen taloyhtiöön, johon varsinaiset taas kaupungin toimesta sijoitetaan.

[Tommi Korhonen]

Jos tilanteeseen olisi jotain sosiaalista talonmiestä yms. alkanut pyytämään, lopputulos olisi kuitenkin ollut sama. Te voitte varata vuoron eri saunasta.

Tämä on tietysti irvailua minulta, mutta tuollaisessa tapauksessa tulisi - ainakin poikamiehelle - mieleen mennä vain omalla vuorollaan saunaan. Eivätköhän he pikkuhiljaa oppisi mitä se vuoro tarkoittaa.

Mutta kun tuokaan ei oikeasti toimi kuin niille harvoille joilla on kyky toteuttaa tuo. Muut jäävät maahanmuuttajien jyräämiksi.

[Tommi Korhonen]

Mie kaataisin purkin moottoriöljyä pesukoneeseen, soittaisin isännöijälle että pyykkivuoroni on viety ja pesukoneessa lilluu jotain epämääräisen näköistä paskaa.

Toivottavasti et. Tuollaisesta tulisi taloyhtiölle helvetin kallis remontti. Kertalaakista kone paskaksi, sitä eivät mamutkaan joka pyykillään saa aikan.

No mitäs sitten vaikka niitä on siinä 3-8 kappaletta. Menisin silti ja heittäsin ulkkiksen rytkyt mäkeen. Jos käyvät kimppuun niin sitten puolustaisin itseäni jonka jälkeen soittaisin poliisit. Kyllä ne muutaman kerran jälkeen oppivat.

Tämä sopii vain niille joilla on mahdollisuus ja kyky (ja rohkeus) moiseen.
Tavallisemmille tallaajille ainoa oikea vaihtoehto, ja huono sekin, on vain tehdä valituksia taloyhtiölle. Prosessi joka parhaimmillaankin kestää puolisen vuotta, ehkä käytännössä vuoden ennenkuin mitään todellista tapahtuu.

Parempi olisi kun ongelmaa ei lähtökohtaisesti olisikaan. Tai että olisi olemassa auktoriteetti joka kertalaakista pystyisi selvittämään mamuille ongelman luonteen.

[Veli Karimies]

Te sivuutatte tässä keskustelussa nyt yhden asian.

Mitä jos se jonka vuoroa käytetään on sinun mummosi? Kyllä minä voin talsia sinne suanaan vaikka alasti tai heittää ne pyykit pois sieltä koneesta. Mitä voi tehdä mummo?

[Maastamuuttaja]

Hyt haluaisinkin kysyä sen oleellisen, ratkaisevan kysymyksen, joka varmasti kaikkia mietityttää. "Mitä sitten?". Kun sääntöjä ei noudateta, seuraavaksi ei myöskään lakeja noudateta. Niin. "Mitä sitten?.

Mitä seuraavaksi??

Kysyn vakavissani. Mitä silloin tehdään jos yhteisiä, esim. taloyhtiön sääntöjä ei enää joku noudata.
Valitukset eivät auta, mikään ei auta.

Mitä silloin voi tehdä paitsi muuttaa alta pois, minkä ei pitäisi olla edes vaihtoehto.

Erittäin hyvä analyysi. Voisi ehkä todeta romanikulttuurin sisäisen normituksen mukaisesti, että maassamme on syntymässä kantaväestön "väistämisvelvollisuus". Muuttajien tarpeet menevät kanta-asukkaiden tarpeiden edelle, niin arjessa kuin juhlassakin.

[Maastamuuttaja]

Jokin kirous vaivaa viestintävälinettäni. Edellä olevan pesutupakeskustelun kommenttiosion kaksi viimeistä riviä tunnistan omikseni. Ne on kiedottu kuitenkin samaan osioon sen (arvostamani) viestin kanssa, jota kommentoin.

Voiko tätä vielä epäselvemmäksi muuttaa.

[Marius]

No, Mariukselle vastaus, mitä, voidaan tehdä, jos taloyhtiön sääntöjä toistuvasti rikotaan: voidaan taloyhtiön hallituksen toimesta antaa huomautus/varoitus asunnon omistajalle vuokralaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä. Jos tilanne varoituksista huolimatta ei korjaannu taloyhtiöllä on oikeus ottaa ko. asunto hallintaansa ja vuokrata se eteenpäin. Eihän tämä tietenkään ongelmaa poista, se vaan siirtyy toiseen taloyhtiöön, johon varsinaiset taas kaupungin toimesta sijoitetaan.

Vastaus on hyvä, kiitos, mutta kumminkin... ei ehkä silti. Tarkoitan siis sitä, että seuraus siirrettiin tuossa esimerkissä jonnekin vaan.. ja kohteessa kaikki säilyy ennallaan, ehkä vaan pahentuu. Mitään ei siis tapahdu. Konkretiaan kaiketi kuitenkin oltaisiin pyrkimässä.
Kuka puuttuu asiain tilaan ja milloin?

[junakohtaus]

Sepäti se, että tämä muuten ei juurikaan ole ratkaistavissa paitsi korkeintaan älyttömän riesan ja rumban kautta. Jollain hemmetin konstilla pitäisi saada säännöistä piittaamaton osa tulijoista niistä piittaamaan eikä oikein kukaan ole vielä keksinyt miten se tehtäisiin, eikä muuten tulekaan keksimään niin pitkään kuin ongelman selvittelyssä lähdetään siitä kuin olisi kaksi legitiimiä kantaa jotka pitää sovitella.

Ei muuten ole. On varauskirja, jonka mukaan pitää mennä.

[PaulR]

Mitä voi tehdä mummo?

Veli muistaa mitä sanoin köökin pöydän ääressä. Mummon ei tarvitse tehdä mitään.

[Simo Hankaniemi]

Eipä näihin ongelmiin ole kuin kaksi realistista vaihtoehtoa. Paras olisi se, ettei maahanmuuttajia otettaisi enää maista, joiden kulttuuri eroaa liikaa suomalaisesta. Toinen, paikallinen ratkaisu on että taloyhtiö palkkaa vartijan pesutupaan pitämään pamppu kädessä huolta siitä, että jokainen pesee pyykkinsä ja saunoo vain omalla vuorollaan. Vartija tarvittaisiin tietysti myös pihalle ja lukemattomiin muihin paikkoihin.

[junakohtaus]

Onhan tähän tietysti tekninen ratkaisu eli kulkulätkät, joilla kone käynnistyy omalla vuorolla ja vain omalla vuorolla ja yhden lätkän käyttämiä vuoroja voidaan rajoittaa.

Koska tämä ratkaisu maksaa ihan helvetisti, se lienee laskettavissa rikkaudeksi.

[Simo Hankaniemi]

En usko tekniseen ratkaisuun, ne eivät yleensä toimi. Varsinkin kun tekniikkaa ymmärtämätön rikastaja luultavasti runnoisi koneen jatkuvasti epäkuntoon. Vartija ja pamppu toimivat, se on rikastajankin ymmärtämä monikulttuurinen ratkaisu; riski koppalakkinen vartija ja pitkä musta pamppu.

[Marius]

Vastaus kaikkeen on juurikin se varauskirja, ja se mitä kyseinen symboli pitää sisällään: sen merkitys, sen perustavanlaatuinen arvo, mutta ennenkaikkea: kyky tunnustaa se ja valmius sekä tahto puolustaa sitä; varauskirjaa.

[junakohtaus]

Ei sellaisia määriä stevareita mistään ota eikä varsinkaan millään rahalla enkä pysty edes kuvittelemaan sitä älämölön määrää mikä vartijoiden käytöstä seuraisi.

[Oami]

Entisessä taloyhtiössäni oli pesutupaan avain, joka roikkui naulassa oven ulkopuolella. Kun pyykit jätettiin pyörimään, laitettiin samalla pesutupa lukkoon ja vietiin avain mukana. Sama systeemi kuivaushuoneessa.

En tosin tiedä, mikä esti avaimia katoamasta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta se oli aika monoetninen taloyhtiö. Eivät ne avaimet kadonneet.

[Marius]

Eipä näihin ongelmiin ole kuin kaksi realistista vaihtoehtoa. Paras olisi se, ettei maahanmuuttajia otettaisi enää maista, joiden kulttuuri eroaa liikaa suomalaisesta. Toinen, paikallinen ratkaisu on että taloyhtiö palkkaa vartijan pesutupaan pitämään pamppu kädessä huolta siitä, että jokainen pesee pyykkinsä ja saunoo vain omalla vuorollaan. Vartija tarvittaisiin tietysti myös pihalle ja lukemattomiin muihin paikkoihin.

Muuten, haave- ja pelimaailmassa ehkä totta, mutta ei todelisuudessa. Yksi vartija ei pidä haassa kahtakymmentä "mitälie", ei tosiaan.

Ei siis yksin, mutta missä ovat ne saman yhteisön IHMISET, missä?

[Janix]

Nyt kun tuli mummot puheeksi niin meidän pesutuvassa hymyilevä venäläismummo pyöritti vähän aikaa pesulabisnestä. Sinne se könysi muitten vuoroille valtavien pyykkivuorien kanssa kysymään saisko hänkin pestä pyykkiä. Siis kenelläkään ei voinut olla niin paljon pyykkiä niin usein!

Tässä tunnustan tehneeni virheen, tuli laskettua se käyttämään oman vuoroni loppuaikaa. Sitten vähän ajan kuluttua mummon pesulabisnes loppui ja hän ei ollut huomaavinaankaan minua vaikka tervehdinkin. Joku oli ollut asiallinen ja pistänyt mummun ojennukseen ja hyvä niin.

Helposti tulee oltua liian suvaitsevainen ja annettua periksi jotta kaikilla olisi hyvä mieli. Sama juttu se oli sen suvivirren kanssa. Liiallinen kiltteys toimi niin kauan kun kaikki olivat toisilleen kilttejä ja suvaitsevaisia. Nyt asiat ovat muuttuneet. Itsenäisyyspäivänä mainittiin että omasta kulttuurista ja Suomalaisuudesta kannattaa olla ylpeä. Pelkkä ylpeys ei kuitenkaan merkitse mitään jos se ei näy missään. Ylpeys Suomalaisuudesta on sitä että uskaltaa pitää kiinni omista perinteistään, säännöistään ja pyykkivuoroistaan periksi antamatta. Ehkä ne muutkin sitten oppivat joskus kunnioittamaan meitä - ja meidän pyykkivuorojamme.

[Tommi Korhonen]

Tekniset ratkaisut saattavat itse asiassa pelastaa länsimaat. En ole vielä kovin hypertoiveikas, mutta se on mahdollista.

Eli valvontakamerat, jatkuvat todisteet viranomaisten toiminnasta, valvonta ja kyttäys, automatiikat jotka varmistavat jotain kuten junakohtaus esittää yms. Riittävän vahvat omaisuuden suojat, esim sähköisen rahan suojaukset tms voivat tehdä matalatasoisen kriminaalitoiminnan ja luvattoman loisinnan riittävän hankalasi.

Esimerkiksi lentoturvallisuus on täysin älyttömästä lähtökohdastaan saatu lähes siedettäväksi. Toki monet ratkaisut sielläkin ovat peeloja (kynsileikkurikielto), mutta uudet tekniset ratkaisut ovat tehneet ählämimussutuksen turvatarkastuksista joko mahdottomiksi tai tehottomiksi.

Tietysti tämä on mielestäni sama asia kuin vartijoiden palkkaminen, mutta erilaisella teknologian mahdollistamalla tehokkuuslisällä. (vrt ihmiskulujen vähentäminen ja toiminnan tehostaminen tekniikalla) Eli eräänlaista piikkiaidan taakse vetäytymistä.

Se mihin tämä tietysti johtaa aikanaan, on niin kovat yhteiskuntaluokkaerot yhteiskuntaan sopimattomien osalta että siitä varautumisesta huolimatta täytyy loppujen lopuksi varautua lisää, nimittäin luokkasotiin.

[Eino P. Keravalta]

Tavataan sanoa, että kyllä sitä maalla viisaita ollaan kun merellä on hätä. Mutta ehdotanpa kuitenkin jotakin, vaikka omakotitaloasujana olenkin jäänyt paitsi monikulttuurisen saunomisen iloista. Ehdottamani ratkaisu on varmaankin kallis ja hankala, mutta jollei asiaa saada hallintaan, on tämä maa jälleen askeleen lähempänä monikulttuurista helvettiä. Eikä tämänkään ratkaisun luulisi montaa euroa tuovan asukkaiden kuukausittaiseen vastikkeeseen; se varmasti mielellään maksetaan, jotta asiat sujuvat.

Siispä: jokaiselle asukkaalle annetaan oma, nelinumeroinen tunnusluku. Ilman sitä ei saunaan tai pyykkitupaan pääse. Lisäksi koodi toimii vain etukäteen ilmoitettuina aikoina; jokaiselle asunnolle on varattu tietty saunavuoro ja tietty pyykkitupavuoro. Näin estetään se, että rikastaja menee saunaan tai pyykinpesuun mielivaltaisesti. No, entäpä, jos työvoimapulan poistaja ei lähde ajan täyttyessä? Tällöinkin tekniikka tulisi avuksi: tietokoneohjelma katkaisee suihkun vedentulon ja sähköt kiukaasta ja pesukoneesta - laitteet aktivoituvat vasta, kun uusi tulija näppäilee oman koodinsa.

Vaikka rikastaja ei ehkä ymmärräkään kellon tai toisten kunnioituksen merkitystä, hänkin varmaan ymmärtää, että on väärässä paikassa, kun sähköt ja vesi häipyvät.

[far angst]

Kyllähän tämän ketjun tarinat on aika tuttuja. 80-luvun alussa muutin pieneen kerrostaloon, jossa kaikki asukkaat omistivat asuntonsa. Kaikki meni hyvin,niin kauan kun sijoittajat ja kaupunki ostivat asuntoja. Se oli varmaan jotain 90-luvun loppua kun taloon alkoi muuttaa ensin venäläisiä, sitten perheitä entisen Jugoslavian alueelta ja lopuksi varsinaisia. Homma muuttui aivan älyttömäksi; autot pysäköitiin siihen, missä nyt sattui olemaan vapaa paikka. Huolimatta siitä, että kaikki paikat olivat varattuja, josta myös huomautettiin. Asia kuitattiin käsiä levittelemällä. Ei muka ymmärretty. Pesutuvassa pyöri pesukone ja kuivausrumpu tauotta. Ei todellakaan ollut asiaa omia pyykkiään pesemään.Saunavuorot, joita varsinaisilla oli, venyivät yleensä koko illan mittaisiksi. Kantiksien lapsilla ei juuri ollut asiaa pihallamme olleisiin keinuihin tai hiekkalaatikolle yhtä aikaa somalikakaroiden kanssa. Muutin taloyhtiöstä pois jo vuosia sitten. Nykyään asun taloyhtiössä, jonka yhtiöjärjestyksessä on ns."mustalaispykälä", joka antaa taloyhtiölle etuosto-oikeuden myyntiin tuleviin asuntoihin.

Viidakossa pitäisi olla vanha sananlasku: "Asunto-osakeyhtiö on yhteiskunta pienoiskoossa."  RUJ:n kokemukset kertovat monikulttuurisuuden ihanista, välttämättömistä, väistämättömistä käytänteistä.  Valitettavaa vain on, että kommunismia ja monikulttuurisuutta suositaan vain silloin, kun niistä ei ole omia käytännön kokemuksia. Vanhaa viidakkoa edelleen: "Kokemusten alku on vierauden pelon alku."

Kuinka moni multikulttuurisuuden ("mulkutuksen") ihailijoista reaalisesti asuu lapsiperheensä kanssa RUJ:n valkopakeneman yhtiön kaltaisessa mulkutushelvetissä?  Liekö Haloskalla näitä kokemuksia?  Tai Viljasella, Braxilla, Illmanilla?  Thors epäilemättä on useinkin joutunut jättämään oman pyykkitupa- ja saunavuoronsa väliin ja joutunut komentamaan lapsensa sisälle mamujen valloitettua pyykkäysvuorot ja pihakeinut?  Ai niin,  Turdilla ei ollutkaan vunukoita, joka tietenkin jo selittääkin paljon.

Vain yksi viranomainen saattaisi edes teoriassa saattaa asiat totutulle, värittömälle ja värinättömälle tolalleen; rajavalvonta.  Mutta siltäkin jo on kiskottu hampaat.  Tämä peli muuten jo on hävitty.

[Marius]

Einon ratkaisu on kyllä hyvä, paitsi jos ja kun joudutaan tekemään ylimääräisiä ja kustantavia ratkaisuja pöhköyden edessä, ollaan kaiketi jo matkalla juuri siihen suuntaan, mihin "suvaittava" osapuoli tietä on näyttämässä, jonka suunnan silti kaiketi myönnämme ehdottomasti virheelliseksi, sellaiseksi, jota naapuriammekin kehoittaisimme välttämään, mutta johon syöveriin itse olemme valmiit astumaan, mitä tahansa tekosyitä kehittäen, kunhan vain ei tarvitsisi sanoa...ei.

[MaisteriT]

Sepäti se, että tämä muuten ei juurikaan ole ratkaistavissa paitsi korkeintaan älyttömän riesan ja rumban kautta. Jollain hemmetin konstilla pitäisi saada säännöistä piittaamaton osa tulijoista niistä piittaamaan eikä oikein kukaan ole vielä keksinyt miten se tehtäisiin, eikä muuten tulekaan keksimään niin pitkään kuin ongelman selvittelyssä lähdetään siitä kuin olisi kaksi legitiimiä kantaa jotka pitää sovitella.

Ei muuten ole. On varauskirja, jonka mukaan pitää mennä.

Pohjoismaat ovat vuoroyhteiskunta, jossa muodostetaan spontaanisti jono ja pidetään kiilaamista erittäin epäkohteliaana. Tästä syntyy voimakas konflikti niiden kulttuurien kanssa, jossa edunvalvonta tehdään esimerkiksi linnoittautumalla ystävien kanssa resurssin (pesukone, sauna, jne.) ääreen.

Pohjoismainen tapa käsitellä asia on tehostaa organisoitua järjestyksenpitoa => varoitus ensin suullisena, sitten kirjallisena ja asunnon haltuunotto nopeasti jos ei toimi. Erityisesti painoa pitäisi pistää tuohon suulliseen varoitukseen.

Se toimisi esimerkiksi näin: Pari kaapin kokoista äijää selittämään. Jos ei ymmärretä, isännälle kouraan käsky saapua tulkin kanssa isännöitsijän toimistoon maanantaiaamuna kello yhdeksän. Kysymys on sen opettamisesta, että säännöt ovat syystä, ja niiden noudattamatta jättämisestä viime kädessä on sanktio.

[Eino P. Keravalta]

Einon ratkaisu on kyllä hyvä, paitsi jos ja kun joudutaan tekemään ylimääräisiä ja kustantavia ratkaisuja pöhköyden edessä, ollaan kaiketi jo matkalla juuri siihen suuntaan, mihin "suvaittava" osapuoli tietä on näyttämässä, jonka suunnan silti kaiketi myönnämme ehdottomasti virheelliseksi, sellaiseksi, jota naapuriammekin kehoittaisimme välttämään, mutta johon syöveriin itse olemme valmiit astumaan, mitä tahansa tekosyitä kehittäen, kunhan vain ei tarvitsisi sanoa...ei.

Olet oikeassa.

Ei yhteiskuntaa pitäisikään päästää sellaiseen jamaan, jossa yksinkertaisinkin toiminto vaatii monikulttuurisuuden nimissä kallista elektroniikkaa, lukkoja, valvontakameroita, lisävartijoita, lakimiesten armeijoita ja pienen vähemmistön vuoksi sääntöjen tiukentamista ja asioiden hankaloittamista kunnollisen enemmistön vahingoksi.

Tässäkin tapauksessa ratkaisu on paitsi hyvin yksinkertainen, myös ilmainen, jopa valtavia säästöjä tuova: älkäämme ottako maahamme väkeä sellaisista kulttuureista, joilla ei omien ja muiden maiden kokemusten mukaan ole mainittavia mahdollisuuksia sopeutua länsimaisiin arvoihin, lakeihin, käytäntöihinn ja kulttuureihin.

Toisinsanoen siis, älkäämme lisätkö kattiloita ja kuppeja vuotavan katon alle, vaan paikatkaamme katto.

[vanhapatu]

Ehkäpä pesutupa- ja saunaongelmissakin islaminuskoisten aikatauluhaasteellisten kanssa auttaisi se, että joulukinkkua teurastettaessa on vähän sianverta purskahtanut vaatteillekin.

Jossainhan nämäkin täytyy pestä ja minkäpä sille tavallinen isäntä voi jos possupartikkeleita pölähtelee pesukoneeseen ja muuhun ympäristöön siten, etteivät haasteelliset enää pysty niitä käyttämään.