Miksi joissain ravintoloissa on paljon halvempaa kuin toisissa?

[M.E]

Tästä ketjusta tuli mieleeni asia, jonka tukussa viikottain käyvä sukulaiseni kertoi. Tukussa on ale-laari, jossa myydään viimeisen käyttopäivän tuotteita 50%-75% alennuksella. Laari tyhjenee kohtuullisen tehokkaasti, sillä etnis-viritteiset pizzanpyorittäjät "rohmuavat" laarin tyhjäksi ja vievät samalla kertaa jopa yli 10kg satsin viimeisen päivän tavaraa menneessään.

Sitä kannattaa miettiä, kun seuraavan kerran syo sävytteis-viritteisessä paikassa...

[Petri_Petri]

Kunnat siirtävät hommiaan osakeyhtiöille  http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/kunnat_ja_valtio_siirtavat_tehtaviaan_yha_enemman_osakeyhtioiden_hoidettavaksi_614670.html?origin=rss

"Monet aiemmin julkiset tiedot muuttuvat salaisiksi kun kunnat ja valtio siirtävät niille kuuluvia tehtäviä osakeyhtiöiden hoidettavaksi.
Oikeusministeri Tuija Brax näkee perusteita kuntien ja valtion yhtiöiden julkisuuden laajentamiselle.
Julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä, vaikka ne olisivat kunnan tai valtion omistamia ja toimisivat verorahoilla.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä julkisuuslain pitäisi koskea yhtiöitä, jotka käyttävät paljon verorahoja ja hoitavat julkisluontoisia tehtäviä. Näin on esimerkiksi Ruotsissa.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) katsoo, että osakeyhtiöiden julkisuutta on syytä pohtia. Braxin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen voi kuitenkin aiheuttaa sen, että esimerkiksi hoitovirheiden määrä saatetaan salata. Tämä vaikeuttaa palveluntarjoajien vertailua."

Mikäköhän idea tuollaisessa on? Onko oy välineenä parempi kuin kunnan ja valtion virasto?

Ainakin tuo tekee sen, että kun kunta maksaa oy:lle, niin lasku sisältää arvonlisäveron. Kunnan maksaman alv:n oy sitten tilittää verovirastolle. Lopputulos on siltä osin nolla koska rahat menevät valtiolle (kunnilla on alv:n palautus ja takaisinperintäjärjestelmä joka jättää alv:n kuntaan). Byrokratia kyllä vie osan. Tietysti tuokin yrityksen maksama alv kuitenkin on valtion budjetissa merkitty tuloksi arvonlisäverokertymässä.

Valtio ostaa monia palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Niihin sisältyy alv, jonka yritys sitten palauttaa valtiolle. Siis jos yritys ei kierrä veroja kuten tapahtui pääministerin virka-asunnon ja kallion virastotalon korjauksissa http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Laajasta+rakennusalan+veronkierrosta+tuomiot/HS20060401SI1YO03qnl

Kun tuollaista tapahtuu suuressa mittakaavassa valtion kanssa, niin eiköhän myös yksityisyritysten keskinäisessä kaupassa pimitetä alv:a melkoisesti.

Valtion tienrakennus, jäänmurtajat, asuntorakentaminen ja kaikki muut yrityksiltä ostettavat palvelut kiertävät alv:n turhaan. Ja näkyvät budjetissa ja bruttokansantulossa.

Valtion maksamasta sosiaali-, työttömyys- ym. tuista alv:n osuus palautuu valtiolle kun raha käytetään Suomessa. Senkin on turhaa alv:n kiertoa joka näkyy valtion alv-tulona ilman varsinaista hyötyä.

Asiat tulisi tehdä yksinkertaisesti. Asioiden muututtua monimutkaiseksi ei hallita enää kokonaisuutta. Nykyisellä tavalla ei tiedetä mistä jokin summa koostuu. Numerot paperilla voivat näyttää hyvältä, mutta ne kertovat vääristä asioista. Sama on bruttokansantulolla. Sen mukaan suomalaisilla menee paremmin kuin jonkin köyhän maan asukkaalla, vaikka kyse on vain numeroiden pyörityksestä eikä todellisesta hyvinvoinnista.

[Petri_Petri]

Edellisessä kirjoituksessani joitain lisäkohtia mainitsin:

* Kunnat ja valtio ovat enenevässä määrin perustaneet osakeyhtiöitä, joille siirtävät julkisia tehtäviään.

* Aina kun kunta tai valtio ostaa jotain yksityiseltä alv-verolliselta yritykseltä, se maksaa myös alv:n, joka näkyy valtion budjetissa tulona vaikka se on valtion (tai kunnan maksamaa) ja vain rahansiirtoa.

* Alv:n maksua kierretään paljon. Edes valtio ja kunta eivät pysty välttämään filunkiyrityksiä.

* Valtion tienrakennus, jäänmurtajat, asuntorakentaminen ja kaikki muut yrityksiltä ostettavat palvelut kiertävät alv:n turhaan. Ja näkyvät budjetissa ja bruttokansantulossa vaikka kyse on siis vain rahan kierrosta.

* Valtion maksamasta sosiaali-, työttömyys- ym. tuista alv:n osuus palautuu valtiolle kun raha käytetään Suomessa. Senkin on turhaa alv:n kiertoa joka näkyy valtion alv-tulona ilman varsinaista hyötyä.


Eduskunta voisi tehdä laskelman alv:n todellisesta tuotosta.

Netissä kyllä on saatavana paljon tietoa, joten yritän laskea sitä:

Arvonlisäverokertymä arviolta 15 miljardia.

Jos alv-poistetaan, niin kohdistetaan verotusta seuraavasti:

Valtion talousarvioehdotus viimevuodelta on sivulla http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080116.pdf

Lisätään budjetissa oleviin mainitsemiini ryhmiin alv-prosentin verran (näitä oli bensaverot, alkoholiverot ym. jotka on mainittu aikaisemmin). Laskin aikaisemmin yhteissumman väärin tuplasti, sillä tuossa ed. linkissä ne ovat yhteensä noin 8 miljardia joten kompensaatio kun niitä vähän nostetaan on 2 miljardia. (-2 mrd)

Kuntien ostot toimintamenoista 10,5 miljardia. Käsittääkseni nuo melkein kokonaisuudessaan on ostoja alv-verollisilta yrityksiltä, joten alv:n poiston jälkeen tarvitaan 2 miljardia vähemmän rahaa. (-2 mrd)

Investoinnit 3,9 miljardia tekee todennäköisesti valtaosin yritykset (tuskin nuo ovat maa-alueita). (-0,5 mrd)

Ei noista tule kuin 4,5 miljardia.

Mutta lisäksi pitäisi siis huomioida kuntien maksamat kela-korvaukset, työttömyyspäivärahat ja sosiaalimaksut, sillä niillä vain kierretään alv:n osuus takaisin valtiolle. Eli vaikka ne näkyvät budjetissa arvonlisäverotulona, niin ne eivät oikeastaan ole muuta kuin rahansiirtoa paperilla. Suurin osa valtion työllisyyskursseistakin on tuottamatonta rahansiirtoa koulutusyrityksille.

Alv:n veronkierroksi on arvioitu vähintään miljardia.

Todennäköisesti alv-tulo laskee muutenkin budjetoidusta 15 miljardista monta miljardia.

Toinen tapa laskea todellinen alv:n tulo valtiolle olisi yritysten palkkakuluista (+tyel ja sotu) ja voitoista, sillä niistähän se kertyy.

Ideani pääpointti on se, että ei valtion pidä joka välistä ottaa rahaa vaan kokonaisuudesta. Nykyinen meno on paisuttanut kuntien menorakenteen romahtamispisteeseen tai sen yli (koska eletään velkarahalla).

Jos tällaista rakenneuudistusta ei tehdä nyt, niin todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua korjausliikkeen on oltava vielä kovempi.

Eikä pidä jättää huomiotta sitä oleellista seikkaa, että veroja kiertävä yritys saa liian hyvän edun maksunsa hoitavaan yritykseen verrattuna.