2010-10-25 YLE: Kielitaidon puute hankaloittaa maahanmuuttajien työllistymistä

[Roope]

Maahanmuuttajien työllistymisen suurimmat esteet ovat ammatillinen osaaminen ja kielitaito. Suurin este työpaikan löytymiselle on maahanmuuttajan ammatillisen osaamisen puuttuminen tai se, että sitä ei tunnisteta kunnolla.

Maanantaina Pohjois-Savossa julkaistavan tutkimuksen mukaan myös työnantajien työvoimantarpeet pitäisi saada paremmin selville. Ratkaisuksi esitetään maahanmuuttajien kielitaidon kehittämistä sekä yksilöllisiä kotoutumis- ja työllistymispolkuja.
[...]
Perusajatuksena on, että nykyisin maahanmuuttajien mahdollinen osaaminen hukataan, kun sitä ei päästä käyttämään työmarkkinoilla kunnolla. Tutkimuksessa todetaan, että työnantaja palkkaa aina osaamista, ei valtaväestön edustajaa tai maahanmuuttajaa.

Tutkimuksen mukaan paremmin pitäisi tietää myös, mitä tarpeita työnantajilla on, koska ilman tätä tietoa on melko mahdotonta onnistua maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistämisessä.

Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson Pohjois-Savon ELY-keskuksesta toteaa, että ammatillisen osaamisen kehittäminen pitäisi kytkeä kielitaidon kehittämiseen niin, että kielikoulutuksia tuettaisiin esimerkiksi työn opiskelun ohessa, jolloin sekä työntantajat että valtio osallistuvat kustannuksiin. Maahanmuuttajien kielenopiskelu pitäisi nivoa osaksi ammattitaidon opiskelua.
[...]
Maahanmuuttajat työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin töihin. Maahanmuuttajien työllistymistä aktiivisesti edistäviä työnantajia on liian vähän.

YLE: Kielitaidon puute hankaloittaa maahanmuuttajien työllistymistä

Itse tutkimusta en löytänyt netistä, mutta tiedotteen kyllä.

JoY: Yritysjohdon asennetutkimus: Itä-Suomessa lisääntyvää ulkomaisen työvoiman tarvetta

Monilla toimialoilla työvoiman tarve ei ole vielä akuutti vaan pikemminkin ongelmana on, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla. Samalla kun joillain toimialoilla on työvoimavajetta, alueella on runsaasti käyttämätöntä työvoimavarantoa.

Ulkomainen työvoima on mahdollinen osaratkaisu työvoimapulaan.

Noin kolmannes pohjoiskarjalaisista yrityksistä arvioi tarvitsevansa seuraavan viiden vuoden aikana työntekijöitä ulkomailta. Sen sijaan Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa arviot jäivät alle 20 prosentin.

Yksityissektorilla kulttuurien väliset kitkatekijät näyttävät kulminoituvan kielivaikeuksiin. Runsas neljä viidesosaa yritysjohtajista nimesi ne ongelmaksi. He toivoivat, että maahanmuuttajat opettelevat suomen kielen.

ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ammatillinen koulutus ja työkokemus eivät vakuuta itäsuomalaisia työnantajia. Peräti 88 % katsoi, että maahanmuuttajat tarvitsevat nykyistä enemmän informaatiota suomalaisesta työelämästä.

Työvoimapoliittiset siirtolaiset edustivat selvästi mieluisinta työntekijäjoukkoa, ja Iso-Britannia, Saksa,  Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja mieluisimpia lähtömaita. Työntekijöiden saaminen niistä saattaa vain osoittautua vaikeaksi, sillä kyseiset maat rekrytoivat itsekin aktiivisesti ammattitaitoista väkeä ympäri maailmaa, Suomi mukaan lukien. Sen sijaan Viro ja muut Baltian maat kenties Luoteis-Venäjän kanssa voisivat olla potentiaalisia rekrytointialueita Itä-Suomen yrityksille. Humanitaarisista muuttajista esimerkiksi vietnamilaiset saivat yksinomaan myönteisiä mainintoja. Yleisesti ottaen pakolaistausta herätti työnantajissa kuitenkin epäilyksiä. Erityisen vaikea yhdistelmä näytti olevan pakolaistausta, afrikkalaisuus ja islam.

Yritysjohdon edustajat eivät tunteneet erityistä kiinnostusta kulttuurien väliseen työhön liittyvien asioiden opiskeluun, vaikka siinä tunnistettiin selvää tiedonpuutetta. Yli puolet vastaajista ei halunnut minkäänlaista koulutusta.

Suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että Itä-Suomen yritysten johtajat ovat periaatteessa ulkomaisen työvoiman hankkimisen kannalla. Kolme viidestä katsoi, että työvoimapulasta kärsiville aloille tulee rekrytoida työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Tosin vain reilu kolmannes odotti tässä valtiovallan apua eikä maahanmuuttopolitiikan muuttaminen ulkomaalaisten passiivisesta vastaanotosta aktiiviseksi työvoiman rekrytoinniksi saanut selvää kannatusta. Yleistä "rajat auki" politiikkaa ei kannatettu. Vain joka viides oli sitä mieltä, että kaikkien, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja tekemään työtä, on saatava tulla tänne.

Tutkimuksessa selvä enemmistö itäsuomalaisista yritysjohtajista on kulttuurisen monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden kannalla ainakin periaatteessa. Kuitenkin suhtautumisessa oli ristiriitaa pluralististen ihanteiden ja kansallisia arvoja korostavien käytäntöjen välillä. Samalla kun enemmistö kannatti arvojen ja normien moninaisuutta, enemmistö hyväksyi väitteen "Jos ulkomaalaiset aikovat jäädä Suomeen, heidän on yritettävä tulla niin suomalaisten kaltaisiksi kuin mahdollista".

Länsimaista tulleet eivät juuri työttömyydestä kärsi, kun esimerkiksi Afrikan maista tulleilla on huomattavan suuria vaikeuksia työnsaannissa. Erityisesti monilla pakolaisilla on ollut suuria pulmia työpaikan löytämisessä, eivätkä inkeriläiset paluumuuttajatkaan ole sijoittuneet työelämään toivotusti.

Tutkijoiden mielipiteitä:

Suhtautuminen maahanmuuttajiin on tutkimuksen mukaan huomattavan polarisoitunutta: työvoimapoliittiset siirtolaiset nähdään arvokkaaksi työvoimaresurssiksi ja muut muuttajat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen kuluttajiksi. Kuitenkin monilla pakolaisilla on paitsi ammatillista osaamista myös voimakas motivaatio työntekoon.
- Työvoimapoliittiset näkökohdat eivät saa ratkaista, kenelle suojaa tarjotaan, mutta toisaalta ei ole syytä jättää käyttämättä maahan humanitaarisista syistä tulleiden ammatillista osaamista, hyvää koulutusta, kansainvälisiä kontakteja ja kielitaitoa, tutkijat pohtivat.

-Kaikki maassa asuvat ulkomaalaiset huomioon ottava integraatiopolitiikka voisi olla vetonaula osaavan ja motivoituneen henkilöstön houkuttelemiseksi työmarkkinoille. Vaikka kustannuksia syntyy, on muistettava, ettei Suomi ole ainoa maa, joka haluaisi ottaa vastaan valmiiksi koulutettua ammattitaitoista väkeä. Kilpailu on kovaa, eikä ole itsestään selvää, että Suomeen on pyrkimässä kieli- ja ammattitaitoista työvoimaa. Pikemminkin näyttää, että kansainvälinen kilpailu kiristyy vuosikymmenen loppuun mennessä. Viimeistään silloin aktiivinen maahanmuuttopolitiikka on tarpeen. Työvoiman tarpeeseen olisi kuitenkin syytä varautua jo ennakolta, korostavat Pirkko Pitkänen ja Päivi Atjonen.

Yritysten johto ei oikein ymmärrä omaa etuaa, joten tutkijoiden pitää kertoa, kuinka homma hoidetaan. YLE:n juttu varsin asiallinen, mutta miksi ihmeessä yritysten pitäisi aktiivisesti edistää maahanmuuttajien työllistymistä?

...työnantaja palkkaa aina osaamista, ei valtaväestön edustajaa tai maahanmuuttajaa.

[Fiftari]

Miksi rajojen ulkopuolelta tulevien pitäisi työllistyä? Eikö kannattaisi suosia suomalaista? Otat romanin töihin ja hän lähettää palkkansa sukulaisilleen(oletettavasti). Otat suomalaisen töihin niin hän maksaa verot, suomeen, ostaa suomesta hyödykkeitä, eikä luultavastikkaan lähetä palkkaansa ulkomaille. Suomalainen vain tietää arvonsa eikä pysty kusettamaan työasioissa niin paljon kuin ulkomaalaista.

Suomessa vain isoilla herroilla on päähänpinttymä että tulosta pitää tahkota myös silloin kun koko maailma on taantumassa/lamassa. Jenkeissä presidentti jäädytti palkat, suomessa nostetaan palkkoja. Maalaisjärki tai yleensäkkin normaali järki on tainnut kuolla suomesta, tai sitten se on vain siirtynyt toiseen maahan.

[Iloveallpeople]

Suomessa vain isoilla herroilla on päähänpinttymä että tulosta pitää tahkota myös silloin kun koko maailma on taantumassa/lamassa. Jenkeissä presidentti jäädytti palkat, suomessa nostetaan palkkoja. Maalaisjärki tai yleensäkkin normaali järki on tainnut kuolla suomesta, tai sitten se on vain siirtynyt toiseen maahan.

Onko tämä ihme, jos valtiovarainministerinä on ihminen, joka ei ymmärrä oman rahan ja velkarahan eroa ja joka kuvittelee Suomen porskuttavan, kun koko muu maailma on lamassa.

[Fiftari]

Eikös vähän aika sitten ollut joku rohvessorimies lehdessä joka oli kirjoittanut että eduskunta on täynnä psykopaatteja? Tai virallisemmin apd jonka oireet ovat:
   
* Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti
   * Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi
   * Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella elämää eteenpäin
   * Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy väkivaltaisuutena
   * Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
   * Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
   * Muiden ihmisten hyväksikäyttö
   * Narsismi

Ainakin taudin kuvaus sopii tällä hetkellä vallassa oleviin.

Joten ei mikään ihme että ei huolta huomisesta eikä Suomen kansan tilasta.

[Jouko]

Suomessa vain isoilla herroilla on päähänpinttymä että tulosta pitää tahkota myös silloin kun koko maailma on taantumassa/lamassa. Jenkeissä presidentti jäädytti palkat, suomessa nostetaan palkkoja. Maalaisjärki tai yleensäkkin normaali järki on tainnut kuolla suomesta, tai sitten se on vain siirtynyt toiseen maahan.

Onko tämä ihme, jos valtiovarainministerinä on ihminen, joka ei ymmärrä oman rahan ja velkarahan eroa ja joka kuvittelee Suomen porskuttavan, kun koko muu maailma on lamassa.

Ja sellainen ihminen, joka jaksaa kuvitella olevansa Brysselissä isokin tappi Kreikka- ja Islanti-velkaa-velasta-tukipaketteineen vaikka onkin pelkkä takarivin Taavi ja kuunteluoppilas. Ja ihminen, joka siten kuvittelee kantavansa jotakin vastuuta Suomesta ja suomalaisista. Täysin irrationaalinen tyyppi.

[cgm]

Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson Pohjois-Savon ELY-keskuksesta toteaa, että ammatillisen osaamisen kehittäminen pitäisi kytkeä kielitaidon kehittämiseen niin, että kielikoulutuksia tuettaisiin esimerkiksi työn opiskelun ohessa, jolloin sekä työntantajat että valtio osallistuvat kustannuksiin. Maahanmuuttajien kielenopiskelu pitäisi nivoa osaksi ammattitaidon opiskelua.

Kuulostaapa hyvältä diililtä työnantajalle. Palkkaa kielitaidoton ja ammattitaidoton maahanmuuttaja, saat opettaa työn lisäksi kielen. Tuottavaksi työntekijä muuttuu ehkä jo muutaman vuoden päästä. Mitä? Mitenniin ei kiinnosta?

[Micke]

Se joka on työnantajan mielestä pätevin saa työpaikan - piste.
Jos riittävästi kielitaitoa ei ole, niin ehkä kannattaa parantaa sitä osaa.

Ja tutkijat muistivat mainita että löytyy valtavia määriä hyvin koulutettuja ihmisiä humanitaaristen maahanmuuttajien joukosta. Ehkä on hankalaa saada tutkimusrahoitusta valtiolta ellei muista sitä osaa.

[OTU]

"YLE: Kielitaidon puute hankaloittaa maahanmuuttajien työllistymistä"

Niin. Kieltä oppii puhumalla ja opiskelemalla sitä aktiivisesti. Oliko Amerikkaan, Austlaardiaan muuttaneilla suomalaisilla sata vuotta sitten paapomiskielikursseja? Koska Suomessa pärjää oppimatta kieltä, miksi opettelisi. Elintaso kun nousee huimasti monella tulijalla, vaikka vain makoilisi hetekalla. Ja jos taikaseinä sulkeutuu, niin vaihtaa maata. Eiköhän sitä elättäjähölmöläisiä jostain muualtakin löydy.

[Lemmy]

Kuulostaapa hyvältä diililtä työnantajalle. Palkkaa kielitaidoton ja ammattitaidoton maahanmuuttaja, saat opettaa työn lisäksi kielen. Tuottavaksi työntekijä muuttuu ehkä jo muutaman vuoden päästä. Mitä? Mitenniin ei kiinnosta?

No riippuu jos sieltä TE-keskukselta tulee fyffeä vaikkapas opettajien palkkaamiseen. Jos työpäivään kuuluu pari tuntia kielenopetusta (pakollisena) niin kummasti luulisi taidon kehittyvän.

[MaisteriT]

"YLE: Kielitaidon puute hankaloittaa maahanmuuttajien työllistymistä"

Ei voi hankaloittaa, koska Suomessa on työvoimapula ja kaikki kelpaa. Myöskään maahanmuuttajien koulutuksen puute ei voi haittata, koska kyllä kielitaidottomasta, kansakoulua käymättömästä maahanmuuttajasta leivotaan insinööri, lääkäri tai opettaja parissa vuodessa.

Kyllä suomalaiset on rasisteja kun ne vaatii, että pitää olla koulutus ja osata vielä jotain kieltäkin. Tämän työvoimapulan keskellä.

</ironia>

[Roope]

Maahanmuuttajat vaativat suomalaisilta työnantajilta rohkeutta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden palkkaamiseen. Monet Suomeen tulevat ulkomaalaiset ovat hyvin motivoituneita työskentelemään, mutta aikeet kilpistyvät usein kielimuuriin.

Nigeriasta Kajaaniin muuttanut Saheed Gbadegesin sai aikanaan kokea saman kuin useimmat maahanmuuttajat: kielitaidotonta ei oikein uskalleta palkata.

- Kun menin kysymään töitä Leenan Puhdistuspalveluista, työnantaja painotti kielikysymystä asiakkaan kannalta. Hän arveli, että asiakkaiden olisi vaikea kommunikoida siivoojien kanssa kielimuurin vuoksi.
[...]
- Kielitaito on tärkeä, jotta työntekijät osaavat palvella suomalaisia heidän omalla kielellään. Kaikissa ammateissa ei kuitenkaan välttämättä tarvita kielitaitoa, ja työhän se tekijäänsä opettaa. Työnantajilta tarvitaan nyt suvaitsevaisuutta ja tietynlaista rohkeutta palkata pätevää väkeä töihin, sanoo Kokoomuksen sotkamolainen maakuntavaltuutettu Tiina Sarparanta.

Sarparanta olisi valmis harkitsemaan valikoivaa maahanmuuttoa, jotta joitakin aloja uhkaavaa työvoimapulaa saataisiin Kainuussa ehkäistyä.

YLE: Kielitaidottomien palkkaamista arkaillaan

[Lodi]

Säännöllisesti ihmisiä työhön palkkaavana olen aivan 100% samaa mieltä otsikon kanssa. Jos ei osaa Suomessa suomenkieltä, niin vaikea on työtäkään tehdä. Tämä pätee useimpiin töihin. On tietenkin niitä ummikkohommiakin, mutta niitä ei paljon jaossa ole.

Toinen asia on suomalainen, kristillinen - tai ihan miksi sitä nyt halutaankin kutsua - tapa suhtautua työntekoon ja vastuuseen työnjäljestä. Työ pitää tehdä kunnolla ja työyhteisössä ei saa aiheuttaa suurta hämminkiä metelöinnillä tai muilla tavoillaan. Myöskään ei ole kovin "suomalaista", että sukulaiset tai muut kaverit juoksevat työaikana tapaamassa työntekijää.

Omassa työyhteisössäni on myös muita kuin suomalaisia työkavereita. He ovat töissä nimenomaan sen vuoksi, että puhuvat äidinkielenään tiettyjä kieliä ja tuntevat tiettyjen maiden tapoja. He kuuluvat siihen erittäin pieneen vähemmistöön, joka on saanut työnsä ilman sujuvaa suomenkielentaitoa. Tosin heitäkin "pakotetaan" puhumaan suomenkieltä työkavereiden kanssa ja toimimaan suomalaisen työetiikan ja käytösmallin mukaisesti. Niille, jotka haluavat tehdä oikeasti työtä, ei nämä asiat ole olleet koskaan ongelmia.

[Iloveallpeople]

Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen viranomaiskeinoin - tutkimus

M14 - hanke on Pohjois-Savossa toteuttanut Pohjois-Savossa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen viranomaiskeinoin - laadullisen haastattelututkimuksen.

Tutkimuksen loppuraportin löydät TÄSTÄ. (Pdf, 30 sivua)

M14-hanke

[ämpee]

Oikein häikäisee näiden tutkijoiden tarkkanäköisyys, työmarkkinoilla ei pärjää ilman suomenkielen taitoa.
Jotenkin tulee mieleen, että tuohon tulokseen olisi voinut päätyä ihan tutkimattakin, pelkästään asiaa tarkemmin pohtimalla.

[Türkil Önmnt]

Oikein häikäisee näiden tutkijoiden tarkkanäköisyys, työmarkkinoilla ei pärjää ilman suomenkielen taitoa.
Jotenkin tulee mieleen, että tuohon tulokseen olisi voinut päätyä ihan tutkimattakin, pelkästään asiaa tarkemmin pohtimalla.

Se on se akateeminen koulutus..

[tarhuri]

Nyt se on sitten sanottu ja julkaistu. Hyvä niin.