2010-04-06 Kotiliesi - Somalimiehet koulun penkillä

[Outo olio]

Kävimpäs parturissa, ja siinä odotellessa osui silmiini Kotiliesi viime keväältä, ja siinä tämä juttu. Etsin mutta en löytänyt, jos tämä on jo täällä niin saa poistaa.

Somalialaiset ikämiehet kokoontuvat kahdesti viikossa Malmin virkistyskeskukseen opiskelemaan suomea. Se on heille tärkeää. Muita harrastuksia ei juuri ole.

Teksti Marjo Nevala Kuvat Anni Koponen

Mitä libaax on suomeksi?

Suomea toisena kielenä opettava Elektra Minkkinen sai puolitoista vuotta sitten omituisen sähköpostiviestin. Siinä ilmoitettiin, että Helsingissä aloittaa kerran viikossa kokoontuva somalimiesten ryhmä, jonka lähtötaso on nolla, opettajan palkkaa voidaan kenties harkita.

-Se oli täysin järjenvastainen juttu, ei kukaan lähde opettamaan yhden tunnin takia. Piruuttani päätin soittaa, mistä oli kyse.

Elektra Minkkinen kiinnostui niin, että lähti käymään ryhmässä. Ja jäi sille tielleen.

Iäkkäille somalin- ja suomenkielisille miehille tarkoitettu, Helsingin kaupunkin, Miessakit ry:n ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä ryhmä kokoontui keskiviikkoisin. Osallistumistarve oli niin suuri, että somaleita saapui eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kantaväestöön kuuluvia suomalaisia oli vaikeampi saada mukaan. Keskiviikon lisäksi ryhmä alkoi kokoontua myös maanantaisin.

Pöllö, kassi, harukka
Miehet antoivat ryhmilleen runolliset nimet Bada (meri) ja Ifteen (valo).
-Huomenta. Mitä kuuluu?
-Kiitos hyvää, entä sinulle?
-Hyvää kuuluu.
Kohtelias vuoropuhelu käydään kaupungin ylläpitämän punaisen puutalon yläkerrassa, käsinveistettyjen hirsiseinien keskellä. Malmin virkistyskeskuksen vanha miljöö rakennuksineen tarjoaa kodikkaan oleskelupaikan ja harrastustilat ikäihmisille.

Kansantanssit, yhteislaulu ja käsillätekemisen mahdollisuudet tuovat yhteen eläkkeellä olevat Kalevit, Tertut ja Maijat, Maunot, Hillevit ja Helenat.

Myös iäkkäille somalimiehille talosta on tullut tärkeä kiinnekohta.

Ennen kymmentä paikalla ovat Omar Mohmed Ali sekä ryhmän opettaja Elektra Minkkinen. Itsensä Santuksi esittelevä Omar Mohmed istuu kumartuneena pöydän ääreen ja tekee lyijykynällä merkintöjä sinikantiseen ruutuvihkoon. Omaan vihkoonsa.

Pöydällä olevassa muovikorissa vihkoja on lisää. Sivuille on liimattu kuvia vaikutusvaltaisista poliitikoista ja kauniista naisista. Kuvat on leikattu aikakauslehdistä.

Yhteen vihoista on kirjoitettu: se on pöllö, se on kyynä, se on kassi, se on harukka.

-Poikkeuksellista, että paikalla on vasta yksi mies, Elektra Minkkinén ihmettelee, mutta siinä samassa lautalattia alkaa kopista. Nurkan takaa ilmestyy ryhdikäs pitkä mies keppi kädessä. Hän on Jama Mohmed.
-Hyvää huomenta.

Suomessa noin 15-20 vuotta asuneista ikämiehistä moni on saanut koulutusta Somaliassa, mutta joukkoon mahtuu luku- ja kirjoitustaidottomiakin. Vain muutama heistä puhuu suomea.

Elektra Minkkisen mielestä on yhtä tärkeää opettaa suomalaisia tapoja ja kulttuurin tuntemusta kuin itse kieltä. Esimerkiksi aikakäsitys on Afrikassa aivan toinen kuin meillä täällä Euroopassa.
-Olen saanut heidät ymmärtämään sen, että jos tunti alkaa kymmeneltä, paikalle pitäisi tulla kymmeneksi.

Useiden hyvien huomenten ja yhden "yes my darlingin" jälkeen päästään aloittamaan. Pöydän ympärillä istuvat Santun ja Jaman lisäksi Moalin Omar Mohm, Abdi Isman Ali ja Omar Mohmed Jumale. Tunnille ovat tulleet mukaan sosiaaliviraston oppisopimuskoulutuksessa oleva kulttuuritulkki Sugulle Salah ja keskiviikkoryhmän vapaaehtoinen kulttuuritulkki, Shilleksi kutsuttu Mohamud said.

Elektra aloittaa ja piirtää fläppitaululle hellan, hellalle höyryävän kattilan ja kanan uuniin paistumaan. Sen jälkeen hän selittää kädet viuhtoen, mitä Kotiliesi tarkoittaa. Sugulle tulkkaa. Miehet nyökyttelevät ja maistelevat hiljaa ääneen sanaa: -Kotiliesi, kotiliesi.

Libaax kohtaa leijonan
Taas eteisessä kolisee. Tunti keskeytyy. Ulkoa saapunut Galad Ali Kaar alkaa selittää kovaan ääneen jotakin somaliksi. Pian kaikki muutkin selittävät jotakin somaliksi. Nyt taitaa olla jokin pielessä.

-Tällaista tämä on. Tulee ongelma, joka pitää selvittää, ja vasta sitten voidaan jatkaa. Ongelmia ratkotaan kaikkien voimin -ihan kuin Somaliassa, Elektra Minkkinen sanoo.

Sugullen mukaan Ali Babaksi kutsuttu Galad Ali Kaar joutuu lähtemään tunnin kuluttua lääkäriin. Mies on epävarma siitä, mihin aikaan pitäisi lähteä, jotta ehtisi ajoissa Malmilta keskustaan ja sieltä yhdeksi Kirurgiseen sairaalaan.

Kun aikataulut on saatu selväksi, Ali Baba istuu viereen ja näyttää vihkoaan, jossa on leijonan kuva.
-Simba suahiliksi, libaax somaliksi, lion englanniksi, hän sanoo.
-Leijona suomeksi, vastaan.
-Sssh, tunti on menossa, Sugulle sanoo. Opettajalla on asiaa. Hän nostaa esiin pullean kangaspussin ja sanoo:-Minulla on taikapussi, yhym. -Yhym, yksi miehistä jäljittelee intonaatiota ääni loppua kohti nousten. Hän tuntuu olevan innokas oppilas.

Jokaisen tulee vuorollaan työntää käsi pussiin, tunnustella yhtä esinettä ja kertoa, minkälainen se on. Tällä tunnilla opetellaan adjektiivin käyttöä.

Minkälainen vaimo sinulla on?
Santtu aloittaa ja sanoo käsi pussissa, että esine on pitkä. Sitten hän vetää esiin lasten pienen muovitrumpetin. Muut taitavat olla pituudesta eri mieltä, koska heitä vastaus huvittaa.
-Mistä trumpetti on thety? Onko se puuta? Elektra kysyy ja koputtaa puupöydän pintaa.
-Ei ole, Santtu vastaa.
-Tämä on muovia, se on muovinen. Meille ihan uusi sana, Elektra sanoo.
Kukin vuorollaan työntää kätensä pussiin, tunnustelee ja hakee sopivaa adjektiivia. Esiin nousee paperinen muffinsivuoka, vaaleanvihreä, soikea muna ja pieni muovipussi. Yksi miehistä arvelee esineensä olevan pieni hevonen, mutta pussista nousee punaruskea kettu.

Elektra Minkkinen kirjoittaa fläppitaululle kettu, trumpetti, muna, muovipussi, pallo ja vuoka. Santtu jäljentää huolellisesti sanat vihkoonsa. Taas hälistään. Miehet pohtivat, mikä somalin kielen sana vastaa suomen sanaa kettu.

Opettaja palauttaa "pojat" takaisin päivän aiheeseen ja kertoo, että tänään mietitään sitä, minkälainen jokin on. Elektra Minkkinen ja ikämiehet osallistuvat naistenpäivänä virkistyskeskuksessa järjestettävään, kaikille yhteiseen juhlaan. Siellä miehet lausuvat itse tekemänsä runon. Runon aiheena on oma vaimo.

Elektra Minkkinen kirjoittaa fläppitaululle: minulla on ---- vaimo. Wariiriksi kutsuttu Omar Mohmed Jumale saa vastata ensimmäisenä kysymykseen: -Minkälainen vaimo sinulla on?

Sä olet eläkkeellä
Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 114 Somaliassa syntynyttä yli 65-vuotiasta henkilöä. Kansainvälisesti verrattuna maassamme asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä on varsin pieni, mutta se kasvaa vuosi vuodelta.

Useimmiten perheiden yhdistämisen kautta Suomeen tulleet iäkkäät maahanmuuttajat jäävät kotouttamisprosessissa vielä enemmän syrjään kuin lapset, nuoret ja naiset. Myös ikäihmisiin liittyvä tutkimus ja sitä kautta saatu tieto on täällä vähäistä.

Oman maan kulttuurin, kielen ja perheyhteyden jättäminen ja uusiin oloihin sopeutuminen on ikääntyneille vaikeampaa kuin nuoremmille. Malmin somalimiehet ovat valtaosin kahdeksankymmenen kieppeillä. Kielen oppiminen helpottaisi sopeutumista, mutta iäkkäiden maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua kielikursseille ovat pienet. Kynnys lähteä kotoa harrastuksiin tai ylipäätään mihinkään on korkea, koska kieltä ei osata. Turhautumisen tunteita on vaikea välttää.
-Nuoret opiskelevat suomea, mutta me vanhat emme pääse eteenpäin. Meille sanotaan, että sä olet eläkkeellä, pysy kotona.

Leikin varjolla esitetty asia on tosiasiassa vakava. Somaliyhteisöissä ikämiehiä ei perinteisesti ole siirretty tarpeettomina syrjään, vaan heillä on ollut monia tärkeitä tehtäviä. Vanhuutta ei ole liitetty ikään vaan toimintakyvyn heikkenemiseen. Mies on vanha vasta sitten, kun ei selviydy arkisista toimista itsenäisesti. Suomessa ikä, esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen 65-vuotiaana, määrittää tarkemmin ihmisen asemaa yhteiskunnassa ja yhteisössä.

Tarja viedään käsistä
Elektra Minkkinen ihmettelee, miten ryhmän miesten kotoutuminen on aikanaan hoidettu.
-Ajattele, että lukutaitoinen ihminen on asunut paikymmentä vuotta Malmin kirjaston vieressä, eikä tiedä, että sieltä saa lainata ilmaiseksi kirjoja ja että kirjastosta löytyy paljon somalinkielisiä kirjoja. Niinpä hän marssi vuosi sitten joukkonsa kanssa kirjastoon ja kaikille tehtiin kirjastokortit. Siihen aikaan kirjastossa työskenteli nuori somalimies, joka auttoi, neuvoi ja näytti ikämiehille, miten tietokonetta käytetään.

Elektra Minkkisen mukaan vastaan tulee jatkuvalla syötöllä arkipäiväisiä asioita, joista miehet eivät tiedä mitään. Hän ei osaa vielä somalia, mutta aikoo opetella kielen. Nyt käytössä ovat elekieli ja ilmeet, jos tulkki ei pääse paikalle.

-Kun opiskelimme inessiivin päätettä, kyselin heiltä, missä he olivat käyneet. Yksi miehistä oli pitkään hiljaa, mutta sanoi lopulta, että "Minä olen käynyt Mekassa". Silloin huoneeseen laskeutui rauha. Ymmärsin, että tämä oli nyt pyhä kokemus. Olimme hiljaa ja annoimme asialle tilaa.

Ensimmäisellä tunnilla Elektra Minkkistä jännitti. Hän mietti kuumeisesti, mitä ja miten miehille pitäisi opettaa, sillä osa heista ei tiennyt, miten kynää pidetään kädessä. Siksi tunneilla leikataan kuvia lehdistä ja liimataan niitä vihkoon. Se kehittää käden liikeratoja; opetuksessa vedotaan tunto- ja liikeaistiin.

Miehet selaavat lehtiä ja etsivät leikattavaa. Yksi heistä huomaa Tarja Halosen kuvan. Muutkin innostuvat. Kaikki haluaisivat Tarjan omaan vihkoonsa: -Tarja on hyvä presidentti. Somalikulttuurissa kaikkia puhutellaan etunimellä.

Minulla on kaunis vaimo
Keskiviikkona adjektiivileikki jatkuu. Elektra Minkkinen panee pöydälle paperista leikkaamansa sanat: minulla, on, vaimo. Miehet ottavat pinosta vihreän adjektiivilapun. Dilimbeksi kutsuttu Moalin Omar Mohmed aloittaa.
-Ihana. Minulla on ihana vaimo.
-Voiko niin sanoa? Elektra kysyy.
-Voi.
Muovista vaimoa ei ole kellään, mutta terävän kohdalla porukka miettii. Lopulta he päätyvät siihen, ettei vaimo voi olla terävä. Opettaja on eri mieltä. Sakset ovat terävät, mutta teräväå tarkoittaa lisäksi samaa kuin älykäs ja viisas.

Kun Ali Baba sanoo, että hänellä on kaunis vaimo, muut miehet hymisevät hyväksyvästi ja taputtavat häntä selkään.

Ulkopuolelta tulevaa yksinkertainen adjektiivileikki saattaisi hämmentää. Miksi isot miehet pohtivat tällaisia? Siksi, että he haluavat oppia suomea. Jokainen, joka on ollut vieraassa kulttuurissa muutaman osaamansa sanan varassa, tietää, miten avuttomaksi ja tyhmäksi itsensä tuntee. Silloin puhe on vain pintaa, eikä sen kautta voi ilmaista syvimpiä tuntojaan. Niin merkityksellinen asia kieli on jokaiselle. Se avaa maailman ulos ja se avaa maailman sisään, ihmiseen, sydämeen asti. Ilman sitä ei voi ymmärtää eikä tulla ymmärretyksi.

Shille ja Sugulle tulkkaavat, mutta he huolehtivat samalla välipalan tekemisestä. Huoneeseen kannetaan vedenkeittimet ja pöytään pannaan Oltermannia ja Vaasan ruispaloja, banaaneja ja viinirypäleitä, maitoa, sokeria, levitettä, teetä ja murukahvia. Shillen vaimo Shukri Ahmed Mohamud on valmistanut yllätyksen: sambuusit ovat somalialaista perinneruokaa, lihalla tai kalalla täytettyjä herkullisia piirakoita.

Mikä rikkaus he ovat
Ei voi olla huomaamatta, miten lämpimästi nuoremmat miehet kohtelevat ikääntyneitä. Toinen heistä, Shille on koko ryhmätoiminnan isä ja alullepanija. Hän on huolissaan ikääntyvien somalimiesten syrjäytymisestä.
-Naiset ovat Suomessa löytäneet helpommin oman paikkansa. Somalikulttuurissa miehet ovat toimineet perinteisesti kodin seinien ulkopuolella ja naiset sisäpuolella. Missä miehet nyt toimivat, kun heillä ei ole työtä eikä paikkaa, mihin mennä? Asia ei koske ainoastaan heitä. Vanhemmat miehet ovat tärkeitä malleja pojille.

Haitari säestää seinän toiselta puolelta kuuluvaa antaumuksellista yhteislaulua: "Niin kaunis oli Hilima, mutta kauniimpi oli ilima".

Elektra Minkkinen näkee eri kulttuurien yhteiselossa suuria mahdollisuuksia. Kielen opiskelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi saada ihmiset kohtaamaan toisensa. Suomalaisilla ja somalialaisilla olisi keskenään paljon jaettavaa.
-Talossa pörrää suomalaisia eläkeläisiä, jotka suhtautuvat meihin entistä myönteisemmin. Kerran yksi heistä tuli spontaanisti kysymään, josko miehet tulisivat laulamaan yhteislaulua heidän kanssaan.

Naistenpäivänä, 8. maaliskuuta virkistyskeskuksen eläkeläisillä oli tilaisuus tutustua paremmin toisiinsa. Somalimiehet osallistuivat lausumalla runoja omasta vaimosta. Yksi heistä oli luvannut kertoa somalialaisen tarinan naisesta.

Mitä Elektra Minkkinen on oppinut?
-Kun luin I. M. Lewisin kirjan A Modern History Of The Somali, aloin ymmärtää, että somalit ovat kaikki runoilijoita ja kansana se on erittäin huumorintajuinen. Pojat ovat aina poikia. Monet makeat naurut on saatu nauraa yhdessä. Olen niin kiintynyt näihin miehiin, että haluan lomallakin tietää, mitä heille kuuluu. Mikä rikkaus he ovat olleet!

Pekka Erkki Antti

Elektra Minkkinen tekee somalin kieleen liittyvää tutkielmaa Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselle.

-Tutkin somalien nimiä. Meillä on perinteisesti etunimi, toinen nimi ja sukunimi. Heidän nimensä muodostuvat omasta nimestä, isän nimestä ja isoisän nimestä. Naisella on aina eri nimi kuin hänen
puolisollaan, koska naiset säilyttävät oman nimensä mentyään naimisiin.

Elektra vääntää nimiasian rautalangasta. Suomessa vastaava nimiyhdistelmä voisi olla Pekka Erkki Antti. Eli Pekka olisi etunimi, Erkki Pekan isän nimi ja Antti isoisän nimi.



Nimijärjestelmä tutuksi
Nimijärjestelmä ei ole tuttu viranomaisille. Maahanmuuttajan Kela-kortissa saattaa lukea hänen oman nimensä perässä vaikka isoisän ammatti moalin (opettaja).

-Aion muokata tiedot pieneksi kirjaseksi. Minulle on ennustettu, että gradun selvitys voi johtaa lakimuutokseen.

Nimistötutkijat miettivät muuallakin maailmassa, miten afrikkalaiset nimet pitäisi ottaa käyttöön eurooppalaisessa nimisysteemissä.

Elektra selvittää, toteutuvatko ihmisoikeudet nimiasiassa. Hän myös kerää somalien sanastoon liittyviä yksityiskohtia mukaan tutkimukseen. Esimerkiksi Itäkeskus saattaa taipua Itäcouscous, viitaten afrikkalaiseen ruokaan.



Nähdään Hesburgerissa
Jos somali sanoo toiselle, että nähdään Hesburgerissa Itäkeskuksen moskeijassa, hän ei tarkoita, että hampurilaisravintolassa olisi moskeija tai että tavattaisiin moskeijassa. Sanonta merkitsee sitä, että tavataan Itäkeskuksen moskeijan valtapiiriin kuuluvalla alueella, sitä lähinnä sijaitsevassa Hesburgerissa.

Somaleja tutkii myös Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborg, jonka lisensiaattitutkimuksen työnimena on Hennattuja partoja - etnografinen tutkimus ryhmätoiminnan merkityksestä iäkkäiden somalimiesten arjessa/elämässä.

Tutkija ja lääketieteen lisensiaatti Mulki Mölsä tekee väitöskirjaa ikääntyvien somalialaisten maahanmuuttajien mielenterveydestä Suomessa.

Mies, tule veljeksi
Somaliasta Suomeen muuttaneiden ikämiesten porukkaan on tähän asti kuulunut Miessakit ry:n Vieraasta veljeksi -projektin kautta tullut Pentti Viitanen. Hän on "samanikäisenä ukkona" kertonut miehille Suomen historiasta.

-Ihmiset ovat ihmisiä joka puolella, ihan samoista asioista ne puhuvat kuin meikäläiset. Samat tauditkin niillä on. Vaikka uskonto on heille tärkeä, eivät he sitä tyrkytä. He kertoivat elämästään ja siitä, miten tulivat Suomeen. Osa oli joutunut käymään läpi tosi rankkoja juttuja sodan keskellä.

Pentti Viitanen haluaa edelleen osallistua ryhmän toimintaan, mutta lähinnä erilaisten retkien osalta. Hänen jättämänsä aukko on tuntuva, ja miehet kyselevät Pentin perään. Nyt kaivataankin yhtä tai useampaa suomalaista vanhempaa ikäpolvea olevaa veljeä toimintaan mukaan. Asiasta voi tiedustella Vanhustyön keskusliitosta, IkäMAMU-toimintaa koordinoivalta suunnittelija Hilkka Linderborgilta, p. (09)
3508 600 tai Miessakit ry:stä projektipäällikkö Antti Kaskelta, p. (09) 6126 620

Kuvatekstit:

Moni Suomessa asuva iäkäs maahanmuuttaja on vailla suomen kielen taitoa. Se rajoittaa kanssakäymistä.

Alarivissä: Suomea toisena kielenä opettava Elektra Minkkinen, Mohammud Said ja Sugulle Salah. Alhaalta vasemmalta ylös Omar Mohmed Jumale, Omar Mohmed Ali, Jama Mohmed, Moalin Omar Mohm. Alhaalta oikealta
ylös Galad Ali Kaar, Shuriye Mohmed Cariif, Abdi Isman Ali.

Minulla on kaunis vaimo.

Moalin Omar Mohm (vas.) näyttää Elektra Minkkiselle rukoushelmiään.

Omar Mohmed Ali, Somaliasta tuotu rukousnauha ja kuufi, päähine.

Kuka sai liimata Tarjan kuvan vihkoonsa?

Malmin virkistyskeskus on monen eläkeläisen kiinnekohta ja henkireikä. Helsingin kaupungin hakiessa säästökohteita myös sen kohtalo on noussut esiin. Pelätään, että sen ovet saattavat sulkeutua jo tulevana kesänä.

Abdi Isman Ali on ahkera suomen kielen opiskelija.

Itse kiinnitin huomiota ainakin näihin kohtiin:

Suomessa noin 15-20 vuotta asuneista ikämiehistä moni on saanut koulutusta Somaliassa, mutta joukkoon mahtuu luku- ja kirjoitustaidottomiakin. Vain muutama heistä puhuu suomea.

Henkilö on asunut Suomessa 15-20 vuotta mutta ei osaa vieläkään suomen kieltä? Vai tarkoittaako tämä peräti sitä, että henkilö on asunut Suomessa 15-20 vuotta mutta ei osaa vieläkään lukea/kirjoittaa MITÄÄN kieltä, edes omaansa? Jutussa ei sanota tämän tarkemmin, mutta CIA World Factbookin mukaan (tiedot vuodelta 2001) somalimiehistä puolet (49.7%) osaa lukea ja kirjoittaa, eli tätäkään mahdollisuutta ei voida poissulkea.

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/so.html

Elektra Minkkinen ihmettelee, miten ryhmän miesten kotoutuminen on aikanaan hoidettu.
-Ajattele, että lukutaitoinen ihminen on asunut parikymmentä vuotta Malmin kirjaston vieressä, eikä tiedä, että sieltä saa lainata ilmaiseksi kirjoja ja että kirjastosta löytyy paljon somalinkielisiä kirjoja. Niinpä hän marssi vuosi sitten joukkonsa kanssa kirjastoon ja kaikille tehtiin kirjastokortit. Siihen aikaan kirjastossa työskenteli nuori somalimies, joka auttoi, neuvoi ja näytti ikämiehille, miten tietokonetta käytetään.

Kirjastoihin on siis ostettu maahanmuuttajakielen kirjoja, mutta maahanmuuttajille (=ainoat jotka kyseistä kieltä osaavat) ei ole kerrottu asiasta? Se, pitäisikö tällaisia kirjoja hankkia alunperinkään, on tietysti oma kysymyksensä, mutta jos niitä nyt kuitenkin hankitaan, niin tietysti potentiaalisia käyttäjiä tulisi informoida asiasta.

Kirjojen hankkiminen on sijoitus. Tämä sijoitus tuottaa bruttohaittaa ja bruttohyötyä, ja jos hyöty on haittaa suurempi, on sijoituksesta nettohyötyä (ja kyseessä on siis kannattava sijoitus). Mutta jos kukaan ei lue niitä kirjoja, niin silloin bruttohyöty on nolla, ja sijoitus aivan varmasti on silkkaa rahan menoa. Täysin sama asia kuin jos tehtaaseen ostettaisiin uusi tuotantolinja, mutta sitä ei kuitenkaan käytettäisi. Helsingin kaupunginkirjasto siis yrittää tehdä (mahdollisesti*) väärin, ja epäonnistuu siinä pahasti ellei täysin.

*Esimerkiksi somalinkielinen opas Suomen historiaan, kulttuuriin ja tapoihin voisi olla hyödyllinen sijoitus, kun nyt kerran Suomessa somaleita on ja pysyy. Mutta varmasti siinä kävisi niin, että joku skannaisi kirjan sivut, pistäisi ne nettiin, ja seuraavaksi joku Somaliassa alkaisi painamaan kopioita tästä kirjasta, ja jakamaan niitä paikallisille, ikään kuin laittoman siirtolaisuuden matkaoppaana.

Nähdään Hesburgerissa
Jos somali sanoo toiselle, että nähdään Hesburgerissa Itäkeskuksen moskeijassa, hän ei tarkoita, että hampurilaisravintolassa olisi moskeija tai että tavattaisiin moskeijassa. Sanonta merkitsee sitä, että tavataan Itäkeskuksen moskeijan valtapiiriin kuuluvalla alueella, sitä lähinnä sijaitsevassa Hesburgerissa.

Muslimit syövät Hesburgerissa? Mutta eihän hesessä ole halal-ruokaa, vai olenko missannut tämänkin edistysaskeleen? Ja siellähän myydään myös possunlihaa, ainakin pekonihampurilaisia
( http://www.hesburger.fi/tuotteet?menu=10&tuote=7 )?

Lisäksi puhe "moskeijan valtapiiriin kuuluvasta alueesta" kuulostaa minusta oudolta ilmaisulta. Emmehän mekään sano, että "kirkon valtapiiriin kuuluva kahvila" vaan että "kirkon vieressä oleva kahvila" tai "kirkkoa lähinnä oleva kahvila".

[Roope]

Hieno juttu. Ja osoittaa osaltaan miksi virallinen kotouttamispolitiikka on niin päin helvettiä.

[Octavius]

Elektra aloittaa ja piirtää fläppitaululle hellan, hellalle höyryävän kattilan ja kanan uuniin paistumaan. Sen jälkeen hän selittää kädet viuhtoen, mitä Kotiliesi tarkoittaa. Sugulle tulkkaa. Miehet nyökyttelevät ja maistelevat hiljaa ääneen sanaa: -Kotiliesi, kotiliesi.

Nyt pitää saada äkkiä yhteys Kataiseen. Uskon vahvasti, että yksi suuri askel työvoimapulan poistamisessa on otettu.

Grand Marina Helsingin Katajanokalla hakee nimittäin parhaillaan ravintolatoimenpäällikköä. Hakuaika loppuu 18.10, mutta muut älkää vaivautuko. Paikka näyttäisi jo näin alustavan haastattelun perusteella olevan täytetty.

- Kotiliesi, kotiliesi.

[jumppajoonas]

"Lisäksi puhe "moskeijan valtapiiriin kuuluvasta alueesta" kuulostaa minusta oudolta ilmaisulta. Emmehän mekään sano, että "kirkon valtapiiriin kuuluva kahvila" vaan että "kirkon vieressä oleva kahvila" tai "kirkkoa lähinnä oleva kahvila"."

Tuo ilmaisuhan kuulostaa samalta kuin ennenaikaan sanottiin " Kalle meni käymään kirkolla" tarkoittaen lähintä isoa kylää tai kaupunkia.

[Simo Hankaniemi]

20 vuotta Suomessa, eikä osaa pitää kynää kädessä. Just...

[elven archer]

"Ongelmia ratkotaan kaikkien voimin -ihan kuin Somaliassa"

Tässä kohtaa en voinut olla pyrskähtämättä nauruun.

"Ulkopuolelta tulevaa yksinkertainen adjektiivileikki saattaisi hämmentää. Miksi isot miehet pohtivat tällaisia? Siksi, että he haluavat oppia suomea."

Joo, mutta tuolla vauhdillahan (muutama sana kerrallaan) siihenhän menee 200 vuotta! Suoraan sanottuna on vain huonoja tekosyitä siihen, ettei maassa 15-20 vuotta asunut ole oppinut suomea. Miten sitä voi edes olla oppimatta tuossa ajassa? Kaikki näköjään pitää tehdä valmiiksi tai opettaa kädestä pitäen.

[JJohannes]

Miten sitä voi edes olla oppimatta tuossa ajassa? Kaikki näköjään pitää tehdä valmiiksi tai opettaa kädestä pitäen.

Veikkaisin, että nämä iäkkäämmät herrasmiehet elävät täälläkin "klaanin vanhimpina" eikä heillä ole ollut juuri tarvetta/mahdollisuutta osallistua maallisiin asioihin eikä sitä kautta oppia kieltä. Ja kyllähän kotoutus muutenkin varmaan kusi pahasti Neukkulan/Barren hallintojen romahtamisen seurauksena maahan saapuneiden somalien kohdalla. Maahan muodostui silloin se oma somaliyhteisönsä jossa fabut elivät klaanivanhimpina ilman tarvetta kiinnittyä mitenkään Suomen kulttuuriin tai oloihin.

[Professori]

Elektra Minkkisen mielestä on yhtä tärkeää opettaa suomalaisia tapoja ja kulttuurin tuntemusta kuin itse kieltä. Esimerkiksi aikakäsitys on Afrikassa aivan toinen kuin meillä täällä Euroopassa.
-Olen saanut heidät ymmärtämään sen, että jos tunti alkaa kymmeneltä, paikalle pitäisi tulla kymmeneksi.

Minusta on hienoa, että oppilaat ovat näinkin lahjakkaita. Ei sitten tarvitse pelätä sen enempää työvoimapulaa kuin Suomen väestön huoltosuhteen heikentymistäkään.

[Oluttikka]

Elektra Minkk... hetken luulin, että ollaan Alan Leffoissa.

mutta hei: nyt löytyi meille ukoille harrastetoimintaa
http://www.miessakit.fi/fi/vieraasta_veljeksi

[turha jätkä]

Elektran kukkahattu on hieno: http://www.facebook.com/people/Elektra-Minkkinen/1816512287#!/profile.php?id=1816512287

[Sakuro]

Hyvä, että joku viitsii ottaa jotain vastuuta ja opettaa papoillekin kieltä. Tehokkuus kärsii kun resurssit eivät ole kovin vakuuttavat, mutta eiköhän niitäkin ennen pitkää vapaudu, kunhan menoerät itse maahanmuutosta pienevät. Kielen ja kulttuurin opetukseen saisi laittaa kaiken kotoutukseen kuluvat rahat, täydellisen passiivisella suhtautumisella haetaan lähinnä verta nenästämme.

Lisäksi puhe "moskeijan valtapiiriin kuuluvasta alueesta" kuulostaa minusta oudolta ilmaisulta. Emmehän mekään sano, että "kirkon valtapiiriin kuuluva kahvila" vaan että "kirkon vieressä oleva kahvila" tai "kirkkoa lähinnä oleva kahvila".

No olipa hölmö kommentti. Erilaiset kielet nyt vain sattuvat toimimaan eri tavoin, erityisesti ilmaisut ovat usein hyvinkin kulttuurisidonnaisia. En tiedä teistä, mutta minusta niinkin kotimainen sana kuin "poronkusema" kuulosti äärimmäisen oudolta ilmaisulta kun kuulin sen ensimmäisen kerran. Emmehän mekään täällä etelässä porojen mukaan matkaa mitata.

[Roope]

Hyvä, että joku viitsii ottaa jotain vastuuta ja opettaa papoillekin kieltä. Tehokkuus kärsii kun resurssit eivät ole kovin vakuuttavat, mutta eiköhän niitäkin ennen pitkää vapaudu, kunhan menoerät itse maahanmuutosta pienevät. Kielen ja kulttuurin opetukseen saisi laittaa kaiken kotoutukseen kuluvat rahat, täydellisen passiivisella suhtautumisella haetaan lähinnä verta nenästämme.

Kieltä ei voi pakottaa kenenkään päähän luokkahuoneissa. Monet maahanmuuttajat käyvät samoja alkeiskursseja yhä uudestaan, koska he eivät käytä suomen kieltä koskaan luokan ulkopuolella. Olennaista olisikin moninkertaistaa kielenkäyttökokemukset natiivien kanssa. Samalla maahanmuuttajat oppisivat suomalaista kulttuuria kuin huomaamatta. Tätä ei voi kustannussyistä mitenkään järjestää palkattujen opettajien kautta, joten lähtisin vetämään mukaan enemmän järjestöjä ja niiden vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomenkieliseen keskusteluun ei välttämättä tarvita erityisiä tiloja, välineitä eikä koulutusta.

Maahanmuuttajilla pitäisi ehdottomasti olla kielenopiskelussaan jokin päämäärä. Valitettavasti nykyinen kotouttamispolitiikka pyrkii poistamaan kaikki mielekkäät tavoitteet, koska ne käsitetään pelkiksi kotoutumisen esteiksi. Maahanmuuttajille halutaankin tarjota vain mahdollisuuksia. Esimerkiksi uusi kansalaisuuslakiesitys mahdollistaisi käytännössä melkein kaikille humanitaarisille maahanmuuttajille Suomen kansalaisuuden ilman minkäänlaista osoitettua kielitaitoa. On moninkertainen karhunpalvelus, että edes Suomen kansalaisen ei voisi enää olettaa osaavan suomea. Kun maahanmuuttajayhteisöt kasvavat ja palveluita parannetaan, niin yhä harvemmalla on todellista motiivia opiskella ja käyttää suomen kieltä. Pelkkä rahan ja resurssien lisääminen opetukseen on tehotonta ja tuloksetonta, jos opetukselta ei vaadita enemmän tavoitteellisuutta.

[dothefake]

Lainaus: Esimerkiksi aikakäsitys on Afrikassa aivan
toinen kuin meillä täällä Euroopassa.
-Olen saanut heidät ymmärtämään sen, että jos
tunti alkaa kymmeneltä, paikalle pitäisi tulla kymmeneksi.


Tarkkaavainen lukija huomaa, ettei aivan täydellistä
läpimurtoa ole saavutettu, heidät on vasta saatu ymmärtämään,
että pitäisi tulla kymmeneksi. Milestäni kyse ei ole
aikakäsityksestä, vaan helvetillisestä piittaamattomuudesta
itseään, uutta kotimaata ja kurssin sähköistä vetäjää kohtaan.
Onkohan noita paljon VR:llä töissä?

[Malla]

Tarkkaavainen lukija huomaa, ettei aivan täydellistä
läpimurtoa ole saavutettu, heidät on vasta saatu ymmärtämään,
että pitäisi tulla kymmeneksi. Milestäni kyse ei ole
aikakäsityksestä, vaan helvetillisestä piittaamattomuudesta
itseään, uutta kotimaata ja kurssin sähköistä vetäjää kohtaan.
Onkohan noita paljon VR:llä töissä?

Toivottavasti ei. Mutta ei pidä vaatia liikoja. Ensin (2-3-vuotiaana) opetellaan kynänkäyttöä ja käden liikeratoja, sitten vasta kellonaikoja (alakoulussa).

Lainaus: "Ensimmäisellä tunnilla Elektra Minkkistä jännitti. Hän mietti kuumeisesti, mitä ja miten miehille pitäisi opettaa, sillä osa heista ei tiennyt, miten kynää pidetään kädessä. Siksi tunneilla leikataan kuvia lehdistä ja liimataan niitä vihkoon. Se kehittää käden liikeratoja; opetuksessa vedotaan tunto- ja liikeaistiin."

[Muuttohaukka]

Miten ihmeessä kenenkään etunimi voi olla Elektra? Tiedämme toki runsaasti varustetun Carmen Electran, mutta hänkin on muuttanut vain sukunimensä.

Samaan meinasin itsekin kompastua. Mutta ei anneta pienten detaljien häiritä koko kokonaisuutta.
Elektran FB oli puhutteleva. Mahtaa somalipapoilla olla hauskaa, kun Täti-Elektra opettaa kotiliettä ja yrittää saada opetuslapsensa ajoissa tunnille.
Eihän somalipapparaisilla ole huolta, kun heitä hoitaa omaa kieltä osaava maahanmuuttajalähihoitaja. Tartte siinä mitään helloja opetella.

Edit. Olipa taas niin pyhä kokemus tämäkin. Hiljaisuudessa (iness.) on patoavaa voimantunnetta.

[Uuno Nuivanen]

Oikein hävettää, kun ajattelen miten tuhlaamme tuon valtavan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin pelkän rasistisuutemme tähden.

Kyllä huippuosaamisen tuhlaamisen on loputtava tässä maassa.

[Sanglier]

Heillä on Elektra, mutta meillä Galactus!

Afrikkalaisten erilaisen aikakäsitteen voisi joko

a) unohtaa kokonaan - kyllä sielläkin osataan kelloa käyttää jos halutaan ja jos elanto on siitä kiinni

tai

b) todeta suoraan ettei afrikkalaisista ole elämään kellon mukaan toimivissa yhteiskunnissa. Good bye.

Kivaa ja hellyttävää että ukoille opetetaan kieltä. Se on mielestäni oikeasti hyvä juttu.

Se että heille PITÄÄ vielä opettaa pitkän maassaolon jälkeen, se taas on huono juttu.

[Outo olio]

"Lisäksi puhe "moskeijan valtapiiriin kuuluvasta alueesta" kuulostaa minusta oudolta ilmaisulta. Emmehän mekään sano, että "kirkon valtapiiriin kuuluva kahvila" vaan että "kirkon vieressä oleva kahvila" tai "kirkkoa lähinnä oleva kahvila"."

Tuo ilmaisuhan kuulostaa samalta kuin ennenaikaan sanottiin " Kalle meni käymään kirkolla" tarkoittaen lähintä isoa kylää tai kaupunkia.

Lisäksi puhe "moskeijan valtapiiriin kuuluvasta alueesta" kuulostaa minusta oudolta ilmaisulta. Emmehän mekään sano, että "kirkon valtapiiriin kuuluva kahvila" vaan että "kirkon vieressä oleva kahvila" tai "kirkkoa lähinnä oleva kahvila".

No olipa hölmö kommentti. Erilaiset kielet nyt vain sattuvat toimimaan eri tavoin, erityisesti ilmaisut ovat usein hyvinkin kulttuurisidonnaisia. En tiedä teistä, mutta minusta niinkin kotimainen sana kuin "poronkusema" kuulosti äärimmäisen oudolta ilmaisulta kun kuulin sen ensimmäisen kerran. Emmehän mekään täällä etelässä porojen mukaan matkaa mitata.

Siis, täsmennykseksi, ei minua haittaa että temppeleitä ja muita pyhiä paikkoja käytetään maamerkkeinä, mutta sana valtapiiri osui silmiini häiritsevästi. Ilmaisu antaa ymmärtää että kaikki maallinen ikään kuin on paikalliselle temppelille alisteista. Jos joku haluaa rakentaa teokratiaa, niin siitä vaan, mutta ei tässä maassa. Ja pitää muistaa, että osa Afrikan ongelmista johtuu juuri siitä, että siellä militaristiset teokratiat tappelevat keskenään.

[Eino P. Keravalta]

Kun oppilaitoksessa on historiaa ja kulttuuria opettava retki Helsingin Senaatintorilla sijaitsevaan Tuomiokirkkoon, somali- ja useat muut muslimivanhemmat ilmoittavat lapsensa jäävän retkipäivänä kotiin, koska he eivät halua lapsensa käyvän kirkossa, vaikka opettaja on nimenomaan painottanut, että kyseessä ei ole jumalanpalvelus tai muukaan uskonnollinen meno vaan pelkkä historiaan liittyvä ekskursio.

Kelpo muslimille ei ole olemassakaan mitään sellaista kuin "pelkkä historiaan liittyvä ekskursio", vain länsimainen ihminen voisi keksiä mitään tuollaista. Kelpo muslimille jokainen teko tehdään Allahin silmien alla, ja joka hetki tulee osoittaa kelvollisuutta Ainoan Jumalan edessä. Kelpo muslimille uskonto läpäisee kaikki elämän ja yhteiskunnan osa-alueet. Miksi hän menisi edes akateemisesta uteliaisuudesta katsomaan kristillistä kirkkoa? Sehän on Pirun huone, eihän siitä voi mitään hyvää seurata, jos sinne menee.

[Ano Nyymi]

20 vuotta Suomessa, eikä osaa pitää kynää kädessä. Just...

Jos ei tuollaisella maahanmuutolla työvoimapulat paikkaannu niin johan on ihme  

Seuraavaksi työvoimapulaa paikkaamaan voisi tuottaa epyktin muumioita. Oppivat suunnilleen samat asiat, ja vieläpä yhtä nopeassa aikataulussa kuin nämä nykyisetkin paikkarasiat.

[_w_]

20 vuotta Suomessa, eikä osaa pitää kynää kädessä. Just...

Jos ei tuollaisella maahanmuutolla työvoimapulat paikkaannu niin johan on ihme  

Seuraavaksi työvoimapulaa paikkaamaan voisi tuottaa epyktin muumioita. Oppivat suunnilleen samat asiat, ja vieläpä yhtä nopeassa aikataulussa kuin nämä nykyisetkin paikkarasiat.

Ja paranee työllisyyskin kun rakennetaan tänne niille omat majapaikat.

[Outo olio]

Yle Helsinki haastatteli Elektra Minkkistä 13.1.2011, ja haastattelu on kuultavissa Ylen Areenassa. Haastattelun voi ladata suoraan latauslinkistä, ja se on osa Areenan pysyvää kokoelmaa.

http://areena.yle.fi/audio/1609800

Haastattelussa sivuttiin mm. somalien yhteisöllisyyttä, ja sitä että jos kielenopiskeluryhmän yksi jäsen saa kesken tunnin puhelun että naapurilla on kodinkone rikki, niin koko kielenopiskeluryhmä ryhtyy yhdessä miettimään ongelmaan ratkaisua, ja vasta ratkaisun löydyttyä opetus jatkuu.

Somaleille oli myös löydetty ihan oikeasti hyödyllistä toimintaa: naapuritilassa on tanssikoulu, ja siellä usein on miehistä puutetta, joten somalit pääsevät aina välillä naisia tanssittamaan.

[Mursu]

Miten ihmeessä kenenkään etunimi voi olla Elektra? Tiedämme toki runsaasti varustetun Carmen Electran, mutta hänkin on muuttanut vain sukunimensä.

Mitä vikaa Elektrassa on? Ihmettelen tosin äitiä, joka antaa tällaisen nimen tyttärelleen. Elektra on tunnettu siitä, että hän tappoi äitinsä Klytaimestran kostoksi siitä, että tämä oli tappanut miehensä Agamemnonin. Ei Elektra ole sen kummempi nimi kuin Agamemnonin kälyn nimi: Helena.

[Sanglier]

Minä tunnen naisen nimeltä Louhi. Siis etunimenä. Repikää siitä.

Jos nimi on vanhempien antama, siitä ei pitäisi olla mitään sanottavaa. Eri asia jos aikuinen nainen muuttaa itse nimensä Umbaba Lumbaba Tähdenlento Yoshiko Evitaksi.

[normi]

Miten ihmeessä kenenkään etunimi voi olla Elektra? Tiedämme toki runsaasti varustetun Carmen Electran, mutta hänkin on muuttanut vain sukunimensä.

Mitä vikaa Elektrassa on? Ihmettelen tosin äitiä, joka antaa tällaisen nimen tyttärelleen. Elektra on tunnettu siitä, että hän tappoi äitinsä Klytaimestran kostoksi siitä, että tämä oli tappanut miehensä Agamemnonin. Ei Elektra ole sen kummempi nimi kuin Agamemnonin kälyn nimi: Helena.

Agamemnon, olisi muuten melkoisen komea nimi.

[Futuristi]

Mielestäni ei ole mitenkään huono asia, että on tuollaista suomalaisten ja somalien välistä yhteistä kerhotoimintaa. Päinvastoin, se on kaikkein tehokkain tapa opettaa heikäläiset meikäläisten tavoille.

[Eino P. Keravalta]

Haastattelussa sivuttiin mm. somalien yhteisöllisyyttä, ja sitä että jos kielenopiskeluryhmän yksi jäsen saa kesken tunnin puhelun että naapurilla on kodinkone rikki, niin koko kielenopiskeluryhmä ryhtyy yhdessä miettimään ongelmaan ratkaisua, ja vasta ratkaisun löydyttyä opetus jatkuu.

Yhteisöllisyyttä tahi ei, mutta on helppo nähdä, että tuollainen mentaliteetti estää kokonaista kulttuuria tai maata kehittymästä: eletään kuin pieni lapsi tässä hetkessä ymmärtämättä ajan käsitettä tai tulevaisuuden suunnittelua. Ei ymmärretä, että jokaiselle asialle on aikansa ja paikkansa vaan unohdetaan, mitä ollaan tekemässä jonkun impulssin takia ja ryhdytään tekemään jotain aivan muuta missä tahansa milloin tahansa. Ei ymmärretä organisoinnista, suunnitelmallisuudesta tai tavoitteellisuudesta yhtään mitään eikä kunnioiteta toisten ihmisten aikaa tai heidän työtään vaan koko lauma muuttaa suuntaa kuin silakkaparvi heti jos yksi silakka saa päähänsä jotain. Yritä siinä päästä johonkin näiden kanssa. (    !) tähän kirosana.

[MikkoAP]

Miten ihmeessä kenenkään etunimi voi olla Elektra? Tiedämme toki runsaasti varustetun Carmen Electran, mutta hänkin on muuttanut vain sukunimensä.

Mitä vikaa Elektrassa on? Ihmettelen tosin äitiä, joka antaa tällaisen nimen tyttärelleen. Elektra on tunnettu siitä, että hän tappoi äitinsä Klytaimestran kostoksi siitä, että tämä oli tappanut miehensä Agamemnonin. Ei Elektra ole sen kummempi nimi kuin Agamemnonin kälyn nimi: Helena.

Tai miehelle Alexander.

[Aallokko]

Yhteisöllisyyttä tahi ei, mutta on helppo nähdä, että tuollainen mentaliteetti estää kokonaista kulttuuria tai maata kehittymästä: eletään kuin pieni lapsi tässä hetkessä ymmärtämättä ajan käsitettä tai tulevaisuuden suunnittelua. Ei ymmärretä, että jokaiselle asialle on aikansa ja paikkansa vaan unohdetaan, mitä ollaan tekemässä jonkun impulssin takia ja ryhdytään tekemään jotain aivan muuta missä tahansa milloin tahansa. Ei ymmärretä organisoinnista, suunnitelmallisuudesta tai tavoitteellisuudesta yhtään mitään eikä kunnioiteta toisten ihmisten aikaa tai heidän työtään vaan koko lauma muuttaa suuntaa kuin silakkaparvi heti jos yksi silakka saa päähänsä jotain. Yritä siinä päästä johonkin näiden kanssa. (    !) tähän kirosana.

Juuri tämän impulsiivisuuden vuoksi kyseisestä rikastajaryhmästä on ollut ongelmia silloinkin kun heidät on saatu työhön. Työntekijä voi kadota yht'äkkiä jopa viikkokausiksi ja palata sitten muina miehinä, mainiten käyneensä kotimaassaan ja ihmetellen pomon happamaa ilmettä. Tämän esimerkin olen kuullut suoraan eräältä työnantajalta. Käsitys työhön sitoutumisesta on erilainen kuin meillä.

[Eino P. Keravalta]

Käsitys työhön sitoutumisesta on erilainen kuin meillä.

Se kuuluisa yhteisöllisyys sitten ei ulotukaan työelämään?