Vahtera: Jättäkää meille edes vesi

[Kokoliha]

Tuo teidän libertaarien "oikea markkinatalous" on kuin kommunistien "täydellinen kommunismi" kumpaakaan ei haaveillussa muodossa ole ollut missään olemassa, ja käytännön toteutuksissakin ilmenee aina kaikenlaista ei toivottavaa puolta.

Vaikka vertaus onkin raju, niin jotenkin alkaa tulla mieleeni humanitaarinen maahanmuutto ja kotouttaminen.

Vaikka käytännön esimerkit (autokatsastus, kaukolämpö, ...) jatkuvasti osoittavat, että kuluttajan lompakon kannalta homma meni perseelleen, niin tästä huolimatta aiotaan jatkaa samalla Teorian viitoittamalla polulla.

Vrt. kunhan vaan: kotouttamiseen panostetaan, estetään ghettoutuminen, suvaitsevaisuutta lisätään, rassismi laitetaan kuriin, panostetaan lisää rahaa, jnejne, niin vältämme ne ongelmat, joihin kaikki muut Kokeiluun osallistuneet maat ovat törmänneet.

Ja huom: tarkoitan siis edelleen yhteiskunnan peruspalveluja, kuten vesi.

[Kullervo Kalervonpoika]

Tämä juttu liittyy suurempaan kokonaisuuteen.

[Nightwolf]

Jostain syystä niihin toimenpiteisiin ryhdyttiin 1930-luvun suuren laman jälkimainingeissa. Ja jostain ihmeen syystä Yhdysvalloissa keskiluokka pärjäsi suhteellisesti parhaiten 1950-luvulla.

FED perustettiin 1913 ja suunilleen tuolloin liittovaltiolle tuli verotusoikeus.

1920-luku oli buumia sen takia, että FED lisäsi rahan määrää markkinoilla ja tämä lisääntynyt rahamäärä sitten aiheutti talouden kuplan joka sitten puhkesi mustana torstaina lokakuussa 1929.

Harva kuitenkaan muistaa, että yhdysvalloissa puhkesi edellisen kerran vuonna 1920 ja monet pitivät tuota kuplaa jopa pahemapana kuin mitä se olisi vajaat 10-vuotta myöhemmin. Tuolloin liittovaltio ei aloittanut massiivista elvytysohjelmaa jolloin markkina pääsivät sopeutumaan uuteen tilanteeseen. 1930-luvullahan alkoi sitten ihan järjetön törsäys liittovaltion puolesta. Törsättiin, kiristettiin verotusta, lyötiin tullimuureja ulkomaalaisille tuotteille yms. Näiden toimien takia 1929-romahdus johti suureen lamaan.

-------

Varsinainen toipuminen alkoi oikeastaan vasta 2-maailmansodan jälkeen jolloin valtio alkoi vähentää kulutusta, kevensi verotusta ja tämän ansiosta alkoi elintaso nousta.

(Juu nykyään absoluuttinen elintaso on korkeampi, mutta kannattaa katsoa millä työtuntimäärillä se saavutetaan, siihen aikaan oli tavallista että perheessä elettiin yhden henkilön tuloilla. Nyt tarvitaan kahdet ja silti monen elintaso on vain velanoton tuomaa harhaa)

Elintaso oli nousussa tuonne 1960-luvulle asti jolloin liittovaltion kulutus kasvoi. Oli vietnamia, lähetettiin ihmisiä kuuhun, tehtiin vähän kaikenlaista mihin kului rahaa.

70-luvulle kun tultiin, niin yhdysvallat olivat suoraan sanottuna kusessa, sillä olivat printanneet taaloja kattaakseen jatkuvasti kasvavat menot. Tämän seurauksena liittovaltio ja Nixonin hallinto irrotti dollarin kultakannasta. Tuolloin alkoi inflaatio laukata, dollari heikentyä ja elintaso laskea. Tuota sitten yritettiin korjata useilla liittovaltion törsäysohjelmilla yms. Eipä nuo auttaneet tuolloinkaan ja yhdysvallat joka oli vielä ennen 70-lukua maailman suurin lainaaja muuttui maailman kovimmaksi velalliseksi.

80-luvulla Reaganin hallinto nosti ohjauskorot muistini mukaan jopa 20%. Kevensi verotusta yms. Tämän seurauksena dollari alkoi saada lisää uskottavuutta ja investointeja virtasi maahan. Valtio toki edelleen tuhlasi, mutta koska uusia investointeja tuli ja maailmankappa alkoi kukoistaa alkoi elintaso jälleen nousta.

Tämä kaikki sitten lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen jolloin tarvittiin taas uutta sopeutumista. Yhdysvallat eivät tuolloin pelastaneet pankkeja samalla tavalla kuin nyt jolloin maa sopeutui uuteen tilanteeseen suhteellisen nopeasti. Suurin virhe tuolloin kuitenkin oli, että FED laski korkoja ja buustasi taloutta joka sitten synnytti teknokuplan. Tuolloin oli toki myös se, että kun kommunismi oli kaatunut, niin entisissä neuvostomaissa alkoi elintaso nousta jolloin maailmankauppa sai taas lisää virtaa.

Kun teknokupla puhkesi muistaakseni 2001, niin tuolloin FED laski jo valmiiksi liian matalat korot tasolle 1%. Matalat korot ja nuoremman Bushin älytön törsäys johti ennennäkemättömään velkaantumiseen kun ihmiset ostivat taloja joihin heillä ei ollut varaa, vinguttivat visaa yms. Kaikki tämä hillitön törsäys sitten johti taantumaan jossa nyt olemme.

Mitä Obama yrittää tehdä? Lisää törsäystä, lisää liittovaltion ohjelmia, painetaan rahaa yms.

Elintason nousun voisi sanoa johtuneen kolmesta seikasta:
- Tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvu on mahdollista ivestoinneilla jotka taas vaativat säästöjä. Jonkun on ensiksi säästettävä, että voidaan investoida jolloin on mahdollista nostaa tuottavuutta.
- Neuvostoliiton romahdus jonka seurauksena entistäkin useampi pääsi mukaan edes jonkinlaiseen kapitalismiin.
- Velka. Kyllähän tämä hetkellisesti elintasoa nostaa kun eletään velaksi. Vanha velka kuitataan sitten ottamalla uutta velkaa. Tämä ei ole kuitenkaan kovinkaan kestävää, sillä seinä tulee vastaan viimeistään silloin kun säästöt loppuvat.


Tämä näin nopeasti ulkomuistista kirjoitettuna.

[Rankkuri]

Tuohon yksityiseen/taloyhtiöpointtiin: on edelleen liian riskaabelia rakentaa Pisnesveden vesilaitos ja toivoa onnistuvansa. Siksi toisekseen Pisnesveden voitot menevät vaikkapa eläkehuvilaan Espanjassa, Helsingin Veden vaikkapa kirjaston ylläpitoon. Tämä on mulle se yksiselitteinen pointti, miksi en tästä touhusta perusta: kirjastoa voin aina käyttää, mutta jupin dopermanni puree multa perseen riekaleiksi, jos yritän Espanjan huvilalle kyläilemään - vaikka senkin kustantamiseen olen osallistunut (kuten sen kirjastonkin).

Ja vesilaitokset ei saa vesihuoltolain mukaan tuottaa voittoa kuin kohtuullisesti, jonka vuoksi meillä veden hinta on todella edullinen.

Vuonna 1996 (en itse onnistunut löytämään uudempaa karttaa asiasta) veden hinta näytti Euroopassa jotakuinkin tältä.

(http://www.grid.unep.ch/product/publication/freshwater_europe/images/water_price_map.jpg)

Saksassa vesi oli reilusti kalliimpaa kuin Suomessa. Saksassa vesihuolto kuntien vastuulla.

Ranskassa vesi oli kalliimpaa kuin Suomessa. Ranskassa vesihuollosta reilu osuus on yksityisessä omistuksessa.

Briteissä vesi oli samanhintaista kuin Suomessa. Briteissä vesihuollosta reilu osuus on yksityisessä omistuksesa ja alueellinen vaihtelu järjestelyissä runsasta.

Espanjassa vesi oli halvempaa kuin Suomessa. Espanjassa on EU:n pienimmät tariffit ja runsaasti yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Pitää palata tarkemmin asiaan paremmalla ajalla  

Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka paljon raakavettä joudutaan käsittelemään eli raakaveden laatu sekä tietysti se, kuinka laadukasta vettä tuotetaan. Espanjan talousveden laadusta en osaa mitään sanoa tai siellä käytetystä tekniikasta/raakaveden laadusta.

[JaniAlander]

FED perustettiin 1913 ja suunilleen tuolloin liittovaltiolle tuli verotusoikeus.

Ja FED pelastettiin alunperin torjumaan pankkikriisejä ja vakauttamaan rahajärjestelmää. Ennen fediä kun käytännössä joka pankilla oli oikeus laskea liikkeelle omia seteleitään ja pankit väärinkäyttivät monesti surutta tätä oikeuttaan.

1920-luku oli buumia sen takia, että FED lisäsi rahan määrää markkinoilla ja tämä lisääntynyt rahamäärä sitten aiheutti talouden kuplan joka sitten puhkesi mustana torstaina lokakuussa 1929.

Tuon syistä kiistelevät edelleenkin meitä viisaammatkin ihmiset. 

Harva kuitenkaan muistaa, että yhdysvalloissa puhkesi edellisen kerran vuonna 1920 ja monet pitivät tuota kuplaa jopa pahemapana kuin mitä se olisi vajaat 10-vuotta myöhemmin. Tuolloin liittovaltio ei aloittanut massiivista elvytysohjelmaa jolloin markkina pääsivät sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Luomalla uuden kuplan.

1930-luvullahan alkoi sitten ihan järjetön törsäys liittovaltion puolesta. Törsättiin, kiristettiin verotusta, lyötiin tullimuureja ulkomaalaisille tuotteille yms. Näiden toimien takia 1929-romahdus johti suureen lamaan.

Ja tästäkin riidellään. Keynesin oppien kannattajat ovat pikkuisen eri mieltä asiasta.

[requiem]

Vuonna 1996 (en itse onnistunut löytämään uudempaa karttaa asiasta) veden hinta näytti Euroopassa jotakuinkin tältä.

(http://www.grid.unep.ch/product/publication/freshwater_europe/images/water_price_map.jpg)

Saksassa vesi oli reilusti kalliimpaa kuin Suomessa. Saksassa vesihuolto kuntien vastuulla.

Ranskassa vesi oli kalliimpaa kuin Suomessa. Ranskassa vesihuollosta reilu osuus on yksityisessä omistuksessa.

Briteissä vesi oli samanhintaista kuin Suomessa. Briteissä vesihuollosta reilu osuus on yksityisessä omistuksesa ja alueellinen vaihtelu järjestelyissä runsasta.

Espanjassa vesi oli halvempaa kuin Suomessa. Espanjassa on EU:n pienimmät tariffit ja runsaasti yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Pitää palata tarkemmin asiaan paremmalla ajalla  

Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka paljon raakavettä joudutaan käsittelemään eli raakaveden laatu sekä tietysti se, kuinka laadukasta vettä tuotetaan. Espanjan talousveden laadusta en osaa mitään sanoa tai siellä käytetystä tekniikasta/raakaveden laadusta.

Toki. Jo mututuntumalla päästään loogiseen johtopäätökseen että Ranskassa ja Espanjassa johtuen lämpimämmästä ilmastosta, suuremmasta maataloussektorista ja runsaammasta väestömäärästä johtuen vesistöille suunnattu ja aiheutettu kuormitus on suurempaa kuin Suomessa. Isossa-Britanniassa ja Saksassa taas ilmasto ei ole samalla tavalla epäsuotuisa hyville vesiolosuhteille, mutta sielläkin maatalous ja runsaat väestömäärät luovat rasitteita vesistöille.

(http://expozaragoza2008.europa.eu/img/pabellon/mapa-tension-gbr.gif)

Kuvassa vesivarojen käytön intensiteettiä maittain.

Jo näistä lähtökohdista johtuen kyseiset maat eivät ole vesihuollon kannalta niin hyvässä asemassa kuin Suomi pohjavetinensä. Ruuhkaisemmassa Keski- ja Etelä-Euroopassa joudutaan jo siis käytännön syistä prosessoimaan pintavesiä käyttövesiksi. Luonnollisestikkaan tällaiset vedet eivät hakkaa luonnollista pohjavettä maussa (mutta eivätpä Suomenkaan isompien kaupunkin vedet ole maultaan mitään hyviä), mutta kyllä kyseisten maiden vesihuoltoa luonnehditaan laadultaan hyväksi.

(http://www.grid.unep.ch/product/publication/freshwater_europe/images/drinking_pbs.jpg)

Kuvassa veden laatua koskevat merkittävimmät ongelmat maittain.

[Nightwolf]

Ja FED pelastettiin alunperin torjumaan pankkikriisejä ja vakauttamaan rahajärjestelmää. Ennen fediä kun käytännössä joka pankilla oli oikeus laskea liikkeelle omia seteleitään ja pankit väärinkäyttivät monesti surutta tätä oikeuttaan.

Kannattaa muistaa, että aikaisemmin talletuspaot johtuivat siitä, että pankit lainasivat enemmän varastokuitteja kuin mitä heillä oli kultaa sisässä. Kun tämä sitten selvisi tallettajille, niin nämä yrittivät hakea omansa ulos jonka seurauksena nämä pankkikriisit sitten syntyivät.

Luomalla uuden kuplan.

Ja tämä kupla luotiin sillä, että fed painoi 20-luvulla varsin surutta lisää valuuttaa markkinoille ja tämä aiheutti sitten erilaisia vääristymiä. Kun tämä sitten huomahtiin, niin fed veti kolmanneksen rahasta takaisin joka sitten laukaisi varsinaisen kriisin. Supistunut rahamäärä ja edelleen korkeat hinnat...

Eihän tämä vaadi kuin sopeutumista ja hinnat olisivat kyllä palautuneet sille tasolle kuin mitä rahamäärä, mutta tämän ei annettu tapahtua. Lama johtuu suurelta osin tästä.

Keynesin oppien kannattajat ovat pikkuisen eri mieltä asiasta.

Se nyt ei yllätä, että Keynesiläiset ovat jostakin asiasta eri mieltä.

[JaniAlander]

Kannattaa muistaa, että aikaisemmin talletuspaot johtuivat siitä, että pankit lainasivat enemmän varastokuitteja kuin mitä heillä oli kultaa sisässä. Kun tämä sitten selvisi tallettajille, niin nämä yrittivät hakea omansa ulos jonka seurauksena nämä pankkikriisit sitten syntyivät.

Ja milläs libertaarisessa vapaassa systeemissä tälläinen aiotaan estää? Vai tarvitaanko kamalan VALTION vielä kamalampaa VALVONTAA.

Ja tämä kupla luotiin sillä, että fed painoi 20-luvulla varsin surutta lisää valuuttaa markkinoille ja tämä aiheutti sitten erilaisia vääristymiä. Kun tämä sitten huomahtiin, niin fed veti kolmanneksen rahasta takaisin joka sitten laukaisi varsinaisen kriisin. Supistunut rahamäärä ja edelleen korkeat hinnat...

Sillä lopetettiin lama. Tietty uusi syntyi perässä, mutta se on seuraavan pääjohtajan murhe. Yhtäkaikki markkinat loivat itsekin kuplaa lisääntyneellä rahalla, sen ajan it-ala oli ilmailuteollisuus, ja sinne kaadettiin tolkuttomia summia.

Eihän tämä vaadi kuin sopeutumista ja hinnat olisivat kyllä palautuneet sille tasolle kuin mitä rahamäärä, mutta tämän ei annettu tapahtua. Lama johtuu suurelta osin tästä.

Sopeutuminen on myöskin hieno ilmaisu. Esim. oppiminen pahvilaatikoista kyhätyssä murjussa asumiseen ja syömättömyyteen oli sen sortin sopeutumista mitä suuren laman aikana oli tarjolla. Siinä vaiheessa alkoi yhteiskuntarauha oikeasti olemaan koetuksella, kas kun ihmiset eivät oikein tykkää sen sortin sopeutumisesta. Varsinkin kun eräät sopeuttajat vaurastuivat huomattavasti oikea-aikaisella keinottelulla.

[M.K.Korpela]

Ja tämä kupla luotiin sillä, että fed painoi 20-luvulla varsin surutta lisää valuuttaa markkinoille ja tämä aiheutti sitten erilaisia vääristymiä. Kun tämä sitten huomahtiin, niin fed veti kolmanneksen rahasta takaisin joka sitten laukaisi varsinaisen kriisin. Supistunut rahamäärä ja edelleen korkeat hinnat...

Libertarianismi tosiasiallisesti:

Fed painaa rahaa - väärin. Fed vetää markkinoilta rahaa - väärin. Fed nostaa ohjauskorkoa - väärin. Fed laskee ohjauskorkoa - väärin. Fed aukaisee suunsa - väärin. Fed ei aukaise suutaan - väärin.

[Kullervo Kalervonpoika]

Uusin muoto kolonialismista ja imperialismista riistää tässä vaiheessa ihmisen historiaa sen toistaiseksi rikkaimman saaliin - teollisesti kehittyneet maat.

Onnea vaan kaikille. Lapsenlapsiamme säälin.

[JaniAlander]

Uusin muoto kolonialismista ja imperialismista riistää tässä vaiheessa ihmisen historiaa sen toistaiseksi rikkaimman saaliin - teollisesti kehittyneet maat.

Onnea vaan kaikille. Lapsenlapsiamme säälin.

Uutta feodalismiahan tässä luodaan. On yläluokka jolla on kivaa ja alaluokka jolla ei ole kivaa, ja mitään siinä välissä ei ole. Ja tämä markkinoidaan välttämättömänä KEHITYKSENÄ.

[Nightwolf]

Ja milläs libertaarisessa vapaassa systeemissä tälläinen aiotaan estää? Vai tarvitaanko kamalan VALTION vielä kamalampaa VALVONTAA.

Eipä tuo nytkään näytä onnistuvan. Bankruneja nähdään edelleen aika ajoin. Näistä tosin ei puhuta niin paljoa kuin pitäisi, sillä valtiot tarjovat pankeille moraalihasardia takaamalla asiakkaidensa talletukset. Ellei moraalihasardia olisi, niin asiakkaat olisivat huomattavasti tarkempia siitä kenen hoiviin rahansa laittaa. Nythän ketään ei kiinnosta kuka niitä rahoja säilyttää kunhan korko juokseen.

Sillä lopetettiin lama. Tietty uusi syntyi perässä, mutta se on seuraavan pääjohtajan murhe. Yhtäkaikki markkinat loivat itsekin kuplaa lisääntyneellä rahalla, sen ajan it-ala oli ilmailuteollisuus, ja sinne kaadettiin tolkuttomia summia.

Markkinat toki loivat, mutta keskuspankki tarjosi löysällä rahapolitiikalla vääriä signaaleja jonka seurauksena luultiin, että resurssit ovat suuremmat kuin mitä todellisuudessa olivatkaan.

Sopeutuminen on myöskin hieno ilmaisu. Esim. oppiminen pahvilaatikoista kyhätyssä murjussa asumiseen ja syömättömyyteen oli sen sortin sopeutumista mitä suuren laman aikana oli tarjolla. Siinä vaiheessa alkoi yhteiskuntarauha oikeasti olemaan koetuksella, kas kun ihmiset eivät oikein tykkää sen sortin sopeutumisesta. Varsinkin kun eräät sopeuttajat vaurastuivat huomattavasti oikea-aikaisella keinottelulla.

Ihmiset tarvitsevat edelleen asuntoja, ruokaa vaatteita yms. tämä tilanne ei mihinkään muutu. Hinta- ja palkkatasot tarvitsevat sopeutumisia, osa menettää työnsä jne. mutta tämä on vain välttämätön korjausliike.

Kuten sanoit, niin ihmiset eivät tykkää sopeutumista. Tykkäsivät varmasti 10-vuotta kestävästä lamasta? Suomessakin ihmiset olivat varsin onnellisia 90-luvun alussa kun hallitus teki käytännössä kaiken päin persettä? Ei haluttu sopeutua ja jotkut maksavat tuota laskua yhä edelleen. Kohta tämä on tosin taas edessä.

Taantumaa voisi verrata vaikka ryyppäämiseen: Nousuhumalaa seuraa krapula. Jos aiot parantaa parantaa krapulan ryypyllä, niin krapula iskee myöhemmin entistäkin kovemmin. Mitä pidemälle sitä krapulaa yrittää siirtää, niin sen pahempi se on. Koko krapulan voisi toki välttää sillä, että pysyy erossa koko pullosta, mutta tämä lienee ajatuksenakin täysin mahdoton.

Libertarianismi tosiasiallisesti:

Fed painaa rahaa - väärin. Fed vetää markkinoilta rahaa - väärin. Fed nostaa ohjauskorkoa - väärin. Fed laskee ohjauskorkoa - väärin. Fed aukaisee suunsa - väärin. Fed ei aukaise suutaan - väärin.

Luultavasti jokainen libertaristi lakkauttaisi koko keskuspankin, sillä kaikki mitä keskuspankki tekee on väärin

[JaniAlander]

Eipä tuo nytkään näytä onnistuvan. Bankruneja nähdään edelleen aika ajoin. Näistä tosin ei puhuta niin paljoa kuin pitäisi, sillä valtiot tarjovat pankeille moraalihasardia takaamalla asiakkaidensa talletukset. Ellei moraalihasardia olisi, niin asiakkaat olisivat huomattavasti tarkempia siitä kenen hoiviin rahansa laittaa. Nythän ketään ei kiinnosta kuka niitä rahoja säilyttää kunhan korko juokseen.

Erinomaisen harvoin. Toisekseen onko sinulla tai ylipäätään pankin keskivertoasiakkaalla resursseja tai edes kykyjä käydä läpi oman pankkinsa tilaa, semminkin kun on nähty että pankit osaavat harrastaa hyvinkin luovaa kirjanpitoa.

Markkinat toki loivat, mutta keskuspankki tarjosi löysällä rahapolitiikalla vääriä signaaleja jonka seurauksena luultiin, että resurssit ovat suuremmat kuin mitä todellisuudessa olivatkaan.

Eiköhän sitä löysää rahapolitiikkaa äänekkäästi vaadittu siltä samaiselta keskuspankilta.

Ihmiset tarvitsevat edelleen asuntoja, ruokaa vaatteita yms. tämä tilanne ei mihinkään muutu. Hinta- ja palkkatasot tarvitsevat sopeutumisia, osa menettää työnsä jne. mutta tämä on vain välttämätön korjausliike.

Voivat tarvita, mutta jos ei varoja tälläiseen ole. Ja käytännössä nämä korjausliikkeet johtavat varallisuuden keskittymiseen niille jotka ovat velkojia. Ja sitä on helppo länkyttää välttämättömistä korjausliikkeistä sille miljooniin nousevalle väkijoukolle joka näkee elämänsä ja elämisen mahdollisuutensa tuhoutuneena. Jenkeissä sellainen länkytys johti siihen että libertaristinen Hoover huomasi saaneensa seuraajakseen ei niin libertaristisen FDR:n, jos tämä ei olisi muuttanut politiikkaa seuraavaksi ihmiset olisivat tarttuneet kivääriin. 

Kuten sanoit, niin ihmiset eivät tykkää sopeutumista. Tykkäsivät varmasti 10-vuotta kestävästä lamasta? Suomessakin ihmiset olivat varsin onnellisia 90-luvun alussa kun hallitus teki käytännössä kaiken päin persettä? Ei haluttu sopeutua ja jotkut maksavat tuota laskua yhä edelleen. Kohta tämä on tosin taas edessä.

Ainoa syy miksei tässä maassa tilanne räjähtänyt käsiin -90 luvulla oli yhteiskunnan turvaverkko. Ilman sitä olisi täälläkin nähty kummia.

-30-luvullakin pyrittiin tasaamaan laman vaikutuksia, niin että vastuun ja seuraukset joutuivat kantamaan myös varakkaat ryhmät. Siksipä tietyt tasot silloisia toimia niin pirusti vihaavatkin.

Taantumaa voisi verrata vaikka ryyppäämiseen: Nousuhumalaa seuraa krapula. Jos aiot parantaa parantaa krapulan ryypyllä, niin krapula iskee myöhemmin entistäkin kovemmin. Mitä pidemälle sitä krapulaa yrittää siirtää, niin sen pahempi se on. Koko krapulan voisi toki välttää sillä, että pysyy erossa koko pullosta, mutta tämä lienee ajatuksenakin täysin mahdoton.

Nykyisellään tilannetta voi verrata siihen että toiset juovat kännit, ja toiset nauttivat krapulasta. 

[M.K.Korpela]

Eiköhän sitä löysää rahapolitiikkaa äänekkäästi vaadittu siltä samaiselta keskuspankilta.

Viittaan tuossa äsköiseen postaukseeni jossa totesin libertarianismin todellisen sisällön. Eli siis Fed, valtion laitos tahi muu julkinen taho on aina syyllinen siihen mitä tapahtuu. Niin, ja kuten yllä, viimeinen ovela veto on että kyseistä laitosta ei oikeastaan tarvittaisi. Yllä Nightwolf keksi, että Fediä ei tarvittaisikaan, mutta tämä on melko pitkälle savuverho:

* Jos kyseessä on energia-asiat: ... niin ja me libertariaanit tarkoitamme että koko ministerötä ei tarvita ...
* Terveydenhuolto: ... mihin koko terveysministeriötä ...
* Vaikkapa ravintola-ala: ... no niitä terveystarkastajia ei tarvita, koska hygienian säätelisivät markkinat ...

Jos otetaan ylläolevista ravintoloiden terveystarkastus tapaukseksi, on melko varmaa että tappiolle joutuessaan libertariaani vetoaa ko. viranomaisen tarpeettomuuteen, koska - tadaa - markkinavalvonta säätelisi hygieniaa. Käytännössä kävisi niin, että markkinavalvonta pitäisi yllä vain varakkaimpien asiakkaiden mestojen tasoa ja köyhien ravintoloissa hygienia olisi törkeä. Niinpä viranomaista ei tulla lakkauttamaan, mutta olennaistahan olikin vain että libertariaani sai aikaan näennäisesti älykkään selityksen ilman että joutuu vastuuseen siitä tilanteesta joka syntyy jos viranomaista ei ole.

Libertariaanien keskustelutekniikka on varsin helppoa - kiemurrella aikansa ja lopuksi esittää teoreettinen selitys ko. valtion laitoksen tai viranomaisen tarpeettomuudesta ilman että selityksestään joutuu mitenkään vastuuseen.

[Miniluv]

Ja FED pelastettiin alunperin torjumaan pankkikriisejä ja vakauttamaan rahajärjestelmää. Ennen fediä kun käytännössä joka pankilla oli oikeus laskea liikkeelle omia seteleitään ja pankit väärinkäyttivät monesti surutta tätä oikeuttaan.

Sadassa vuodessa dollarin arvosta on kadonnut sellaiset 95%. Pankkikriisejäkin on riittänyt ihan mukavasti.

Onko Federal Reserve System onnistunut toimissaan?

[PaulR]

Onko Federal Reserve System onnistunut toimissaan?

Mikä kiinnostaisi, olisi Jorg Heiderin minuutin bank mafia lausunnon suomennos ennen onnettomuuttaan

[JaniAlander]

Sadassa vuodessa dollarin arvosta on kadonnut sellaiset 95%. Pankkikriisejäkin on riittänyt ihan mukavasti.

Onko Federal Reserve System onnistunut toimissaan?

Riippuu mihin dollariin vertaat. Ennenmuinoin jenkeissä eri pankkien nimellisesti samanarvoiset setelit saattoivat poiketa arvoltaan rajusti. Tietty jos vertaat jalometallirahaa ja nykyistä paperia arvo on huvennut, mutta niin on käynyt kaikkialla.

Mitä pankkikriiseihin tulee onhan niitä ollut mutta käsittääkseni ennen keskuspankkia ne olivat ainakin paikallisesti vakavampia, nykyään ne on enemmän systeemisiä. Tosin nykyisenkin kriisin taustalla on nimenomaan valvonnan purku.

[Lord Liberty]

Ennenmuinoin jenkeissä eri pankkien nimellisesti samanarvoiset setelit saattoivat poiketa arvoltaan rajusti.

Nykyäänkin Euroopassa nimellisesti samanarvoiset setelit poikkeavat arvoltaan rajusti. Esimerkiksi kymmenen Norjan keskuspankin luomaa kruunua ja kymmenen Ruotsin keskuspankin luomaa kruunua poikkeavat huomattavasti toisistaan arvoltaan.
Ennenmuinoin nämä valuutat olivat samanarvoisia, kruunu oli vain painomitta 0,4 grammalle kultaa.
0,4 grammaa kultaa on vielä tänäänkin arvokas hyödyke. Sen sijaan yhdellä nykyään kruunulla ei saa ostettua mitään. Kaapattuaan valuutan itselleen valtio on epäonnistunut totaalisesti rahajärjestelmän vakauttamisessa.

[JaniAlander]

Nykyäänkin Euroopassa nimellisesti samanarvoiset setelit poikkeavat arvoltaan rajusti. Esimerkiksi kymmenen Norjan keskuspankin luomaa kruunua ja kymmenen Ruotsin keskuspankin luomaa kruunua poikkeavat huomattavasti toisistaan arvoltaan.
Ennenmuinoin nämä valuutat olivat samanarvoisia, kruunu oli vain painomitta 0,4 grammalle kultaa.
0,4 grammaa kultaa on vielä tänäänkin arvokas hyödyke. Sen sijaan yhdellä nykyään kruunulla ei saa ostettua mitään. Kaapattuaan valuutan itselleen valtion on epäonnistunut totaalisesti sen ylläpitämisessä.

Mutta valtion sisällä saman arvoinen seteli on aina samanarvoinen, valuutan suhteellinen arvo muihin nähden voi vaihdella. Yhtä kaikki tekee kaupankäynnin melkoisesti yksinkertaisemmaksi, jos suurella alueella raha on aina luotettavuudeltaan ja arvoltaan samaa, ja ei tarvitse siirrellä fyysisesti painavaa tavaraa käydäkseen kauppaa suurillakin summilla. 

[Lord Liberty]

Nykyäänkin Euroopassa nimellisesti samanarvoiset setelit poikkeavat arvoltaan rajusti. Esimerkiksi kymmenen Norjan keskuspankin luomaa kruunua ja kymmenen Ruotsin keskuspankin luomaa kruunua poikkeavat huomattavasti toisistaan arvoltaan.
Ennenmuinoin nämä valuutat olivat samanarvoisia, kruunu oli vain painomitta 0,4 grammalle kultaa.
0,4 grammaa kultaa on vielä tänäänkin arvokas hyödyke. Sen sijaan yhdellä nykyään kruunulla ei saa ostettua mitään. Kaapattuaan valuutan itselleen valtion on epäonnistunut totaalisesti sen ylläpitämisessä.

Mutta valtion sisällä saman arvoinen seteli on aina samanarvoinen, valuutan suhteellinen arvo muihin nähden voi vaihdella. Yhtä kaikki tekee kaupankäynnin melkoisesti yksinkertaisemmaksi, jos suurella alueella raha on aina luotettavuudeltaan ja arvoltaan samaa, ja ei tarvitse siirrellä fyysisesti painavaa tavaraa käydäkseen kauppaa suurillakin summilla.  

Kulta on samanarvoista ei pelkästään valtion sisällä vaan kaikkialla maailmassa. Euroopassa oli yhteisvaluutta jo satoja vuosia, kun markat, kruunut ja punnat olivat vain painomittoja kullalle ja hopealle.
Sitten valtiot alkoivat tarvita setelirahoitusta sotien rahoittamiseen ja hyvinvointivaltioiden rakentamiseen. Tämä kaikki markkinoitiin "rahajärjestelmän vakauttamisella", vaikka tosiasiassa järjestelmä loi kuplia ja tuhosi kansalaisten säästöjä tuhansien prosenttien inflaatiolla.

Koska valtiot eivät voi luoda minkäänlaista toimivaa rahayksikköä tyhjästä, on mielenkiintoista seurata miten arvoton fiat-raha on onnistunut valtaamaan kaikki maailman rahataloudet. Taloustieteellisesti katsottuna tuotteiden arvo perustuu niiden käyttöarvoon, rahan arvon perustuessa sen vaihtoarvoon. Rahan erikoisominaisuuden vuoksi maailmanlaajuinen kultakanta on onnistuttu vaihtamaan askel kerrallaan alun perin arvottomaan fiat-rahaan. Kyseinen rahankaappausprosessi on kutakuinkin noudattanut seuraavia askelia suunnilleen alla esitetyssä järjestyksessä.


Rahanlyönnin monopolisointi on prosessin ensimmäinen askel jossa valtio kieltää yksityisiltä firmoilta rahanlyömisen ja siten totuttavat yksilöt käymään kauppaa ainoastaan tietynlaisilla ennalta määrätyn näköisillä kolikoilla.

Rahan nimen muuttaminen on suhteellisen nopea ja valtiolle tärkeä askel, jossa luontaisten rahayksiköiden nimet kuten muru, gramma, unssi ja kilo muutetaan markoiksi, dollareiksi ja kruunuksi.

Metallipitoisuuden alentaminen on vaikeaa sellaisilla markkinoilla joissa erilaiset kolikot kilpailevat keskenään ja jossa kolikot tunnistetaan niiden painoarvon, ei niiden nimen, mukaan. Kun kolikoita on vain yhdenlaisia eikä niiden painoa punnita voi valtio alkaa säännöllisesti pienentämään niiden metallipitoisuutta. Aiemmin tämä tehtiin lyömällä reikä kolikon keskustaan (tämän historiallinen jäänne löytyy vieläkin monien maiden fiat-rahakolikoista), tänään se tehtäisiin korvaamalla kolikon sisus jollain halpametallilla kuten nikkelillä, raudalla tai alumiinilla.

Pienemmän kassavarantovelvoitteen salliminen voi aluksi tuntua ainoastaan yksityisten pankkien suosimiselta mutta valtiollakin on näppinsä pelissä. Kultakannan alla, jossa vallitsee 100 % kassavarantovelvoite, valtion on vaikea saada lainoja sotaretkiin ja muihin julkisiin projekteihin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi monet valtiot antoivat yksityisille pankeille oikeuden kassavarantovelvoitteen pienentämiseksi halvan lainan vastineeksi.

Keskuspankin luominen on valtion kannalta ehkä prosessin tärkein askel sillä sen jälkeen koko yksityinen pankkijärjestelmä sidotaan lopullisesti valtioon. Yksityiset pankit saavat oikeuden valtion takaamiin (eli käytännössä riskittömiin) massiivisten katteettomien lainojen antoon, valtio puolestaan saa koko rahajärjestelmän haltuunsa.

Paperirahan painaminen myydään aluksi takeena siitä, ettei luottopakoja ja muita suurempia talouskriisejä enää synny. Todellisuudessa paperisen fiat-rahan painaminen ainoastaan pahentaa taloussyklejä ja lisää inflaatiota.

Kullan takavarikointi on joskus suoritettava paperirahan varjelemiseksi, sillä huonoina aikoina kansalaiset turvautuvat yhä herkästi kultaan vaihtokaupan välineenä mikäli sitä on helposti saatavilla. Tämän vuoksi kulta oli mm. Yhdysvalloissa kielletty lähes koko 1900-luvun.

Kultavaluuttakannan luominen on suhteellisen tarpeeton, mutta joskus käytetty, välietappi jossa takavarikoitua kultaa käytetään ikään kuin koko rahajärjestelmän takeena. Toisin sanoen valtio luo illuusion siitä, että elämme yhä kultakannan alla vaikka fiat-raha hallitsee jo käytännössä kaikkea kaupankäyntiä.

Kultakannan lopullinen jättäminen on ennemmin tai myöhemmin suoritettava prosessi, mikäli valtio haluaa luoda rahaa tyhjästä loputtomissa määrissä. Teoreettisesti kultaan sidottu valuutta toimii tavallaan viimeisenä valtion inflaatioesteenä mutta siitä luovutaan koska kullan teennäisen matalan hinnan ylläpitämisestä muodostuu liian kallista valtion jatkaessa rahan luomista.

http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2008/11/miten-valtio-kaappasi-rahan.html

[Miniluv]

Sadassa vuodessa dollarin arvosta on kadonnut sellaiset 95%. Pankkikriisejäkin on riittänyt ihan mukavasti.

Onko Federal Reserve System onnistunut toimissaan?

Riippuu mihin dollariin vertaat. Ennenmuinoin jenkeissä eri pankkien nimellisesti samanarvoiset setelit saattoivat poiketa arvoltaan rajusti. Tietty jos vertaat jalometallirahaa ja nykyistä paperia arvo on huvennut, mutta niin on käynyt kaikkialla.

Mitä pankkikriiseihin tulee onhan niitä ollut mutta käsittääkseni ennen keskuspankkia ne olivat ainakin paikallisesti vakavampia, nykyään ne on enemmän systeemisiä. Tosin nykyisenkin kriisin taustalla on nimenomaan valvonnan purku.

Käsittääkseni tuo luku pitää paikkansa koko Fedin historian ajalta. Tarkoitan siis niitä dollareita, joita Fedin aikana on laskettu liikkeelle.

Jos Fed olisi toimiva systeemi, eikö systeemisistä shokeista olisi päästy eroon, ja ongelmat liittyisivät paikallisiin olosuhteisiin?

[JaniAlander]

Käsittääkseni tuo luku pitää paikkansa koko Fedin historian ajalta. Tarkoitan siis niitä dollareita, joita Fedin aikana on laskettu liikkeelle.

Jos Fed olisi toimiva systeemi, eikö systeemisistä shokeista olisi päästy eroon, ja ongelmat liittyisivät paikallisiin olosuhteisiin?

Ei se varmaan kauhean toimiva systeemi ole, mutta ilmeisesti toimivampi kuin sitä edeltänyt kaaos.

Mitä rahanarvon alenemiseen tulee, niin rahan arvo nyt on pudonnut kaikkialla kuin hohtimet kaivoon, syynä on luullakseni viime kädessä fyysisestä rahan perustasta luopuminen. Nykyaikainen keskuspankinkin liikkeelle laskema raha (pieni osuus kaikesta rahasta) kun on viime kädessä paperia ja bittejä, joilla on arvoa vain koska kaikki uskovat niillä sitä olevan. (Tietysti sama pätee loppujen lopuksi kultaankin, onhan se harvinaista juu, mutta sillä on loppujen lopuksi aika vähän käyttöä muuna kuin vaihdantavälineenä)

Mitä rahan arvoon tulee niin törmäsin joitain aikoja sitten (muutamia päivä sitten) kiintoisaan uutiseen, muistaakseni UBS pankin edustajat mainitsivat erityisesti erittäin rikkaiden henkilöiden hankkivan parhaillaan tonnien erissä kultaa itselleen, eikä siis mitään paperikultaa vaan aitoa metallia itseään. Lähdettä en muista, mutta eiköhän tuo sopivalla verkkohaulla löydy.
Oliskohan jotain ilmassa?!?

[Lord Liberty]

Mitä rahan arvoon tulee niin törmäsin joitain aikoja sitten (muutamia päivä sitten) kiintoisaan uutiseen, muistaakseni UBS pankin edustajat mainitsivat erityisesti erittäin rikkaiden henkilöiden hankkivan parhaillaan tonnien erissä kultaa itselleen, eikä siis mitään paperikultaa vaan aitoa metallia itseään. Lähdettä en muista, mutta eiköhän tuo sopivalla verkkohaulla löydy.
Oliskohan jotain ilmassa?!?

Yhdysvallat ja Eurooppa on menossa konkurssiin valtavien velkojen kanssa. On siis perin fiksua olettaa että kohta setelipaperikoneet laulavat ja hoitavat velkaongelman. Mikäli haluaa suojata varantonsa keskuspankkien aiheuttamalta inflaatiolta on arvometallien hankkiminen viisas teko.

[JaniAlander]

Yhdysvallat ja Eurooppa on menossa konkurssiin valtavien velkojen kanssa. On siis perin fiksua olettaa että kohta setelipaperikoneet laulavat ja hoitavat velkaongelman. Mikäli haluaa suojata varantonsa keskuspankkien aiheuttamalta inflaatiolta on arvometallien hankkiminen viisas teko.

Joo, tosin en yhtään ihmettelisi jos vaikka jossain vaiheessa kullan omistaminen julistettaisiin laittomaksi ja tavarat takavarikoitaisiin tietty käypää "korvausta" vastaan. Näinhän on ennenkin tehty.

[Kokoliha]

Huikeaa ja vakuuttavanoloista analyysia. Anteeksi että jankutan, mutta vesivarojamme ja vesilaitoksia lähestyäkseni palaan kuitenkin autokatsastukseen, koska kaltaiseni yksinkertainen mies ei vielä asiaa ymmärtänyt.

Kyllähän kansalaiset kilpailuttavat nykyään joka vuosi myös autonsa katsastuksen ja saavat täten merkittäviä säästöjä verrattuna aikaan ennen yksityistämistä:     klik1, klik2

Miten tässä näin pääsi käymään? Eikö yksityistämisen olisi pitänyt koitua kuluttajan eduksi?

Ai, kun valtio pakottaa sinut katsastamaan autosi?

Siinäpä hieno esimerkki vapaista markkinoista, joilla tarjoaja houkuttelee asiakkaansa vapaaehtoiseti ostamaan palvelunsa 

Pakotti valtio siihen tai ei, niin tuohan ei kyseisen ostettavan hyödykkeen - joka ennen ja jälkeen yksityistämisen on pysynyt käytännössä identtisenä - hinnan kannalta ollut oikeastaan vastaus itse kysymykseen. Ei myöskään arvuuttelu ko.  hyödykkeen tarpeellisuudesta. Kysymyshän kuului, että

ajanhetkellä A kastastus maksaa X euroa
ajanhetkellä A+1 katsastus yksityistetään
ajanhetkellä A+2 sama katsastus maksaa 2 kertaa X euroa

Miksi se ajanhetkellä A+2 maksaa 2 kertaa X euroa eikä esim X/2 euroa?

Myönnän heti etten ole katsastusalaan kovinkaan tarkasti tutustunut, mutta käsittääkseni tuota säädellään kuitenkin aika tavalla. On erilaisia pykäliä koulutusvaatimuksista, kalustevaatimuksia yms. on kaikenlaisia pykäliä jotka ehkäisevät aidon kilpailun syntymistä.

Sääntely, pykälät ja vaatimukset eivät kuitenkaan asiaa selitä. Katsastin nimittäin useasti saman auton (sen sinisen Nissanin), samalla asemalla (nyk. A-katsastus) ennen ja jälkeen yksityistämisen. Siellä oli vielä samat äijätkin edelleen töissä. Laitteet olivat samat. Onko mielestänne mitenkään mahdollista (ks. aiemmat linkkini), että omistajien tuotto-odotukset varsin nopeasti vähintäänkin tuplasivat palvelun hinnan?

Numeroista sen verran, että:

The Valtio myi yhtiöittämänsä Suomen Autokatsastus Oy:n 59:llä miljoonalla vuonna 2003.
Vain kolme vuotta myöhemmin samat osakkeet myytiin eteenpäin sadoilla miljoonilla euroilla ja valtion leivistä yksityiseen kelkkaan lähteneet viisi johtajaa tienasivat vuonna 2006 yhteensä yli 44 miljoonaa euroa.
A-katsastus Oy teki esim. tilikaudella 2008 omistajilleen voittoa 23 miljoonaa (78:n miljoonan liikevaihdolla)

MOT - Pieleen mennyt yksityistäminen (kiitos K Sasi & kokkarit)

Ja vesilaitoksiin palatakseni; veden käyttöhän ei sinänsä ole lakisääteistä, mutta ilmankaan on aika hankalaa tulla taajamassakaan toimeen. Miksi täsmälleen sama mekanismi ei toistuisi veden kanssa kuin esim. autokatsastuksen?

Eikö jopa libertariaanien kannattaisi periaatteistaan poiketen, mutta järkeensä ja kokemuksiin vedoten, edes harkita Suomen vesivarojen ja vesilaitoksien myynnin vastustamista, vaikka USA:n FED olisikin hölmösti toiminut instituutti, ja K- & S-markettien on luonnollisesti saatava kilpailla vapaasti  - kuluttajien eduksi - siitä, paljonko nakit, makaronit ja vessapaperi kuluttajille maksavat?

[Nuivanlinna]

Wahlroos yksityistäisi veden ja neuvoo lapsenteossa
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/03/12/wahlroos-yksityistaisi-veden-ja-neuvoo-lapsenteossa/20153136/12?pos=related
Björn Wahlroos peesaa uutuuskirjassa Nestlén johtajaa: "Maailman juomavedet pitäisi siirtää yksityiseen omistukseen". Väestönkasvu taas saataisiin kuriin huutokauppaamalla lisääntymisoikeusia.

– Huhtikuussa 2013 kuluttajatuotekonserni Nestlén hallituksen puheenjohtaja Peter Brabeck ehdotti maailman juomavesien siirtämistä yksityiseen omistukseen. Kuten oli ennustettavissa, ehdotus herätti valtavaa kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Brabeck oli kuitenkin oikeassa, kirjoittaa Björn Wahlroos tänään julkaistavassa kirjassaan.

Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, miljonääri Wahlroos käy kirjassaan läpi muun muassa yleisesti esitettyä väittämää "kapitalismi riistää luonnonvaroja". Kirjan nimi on Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.

Hän muistuttaa, kuinka maailmassa noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii puhtaan juomaveden puutteesta, ja noin 1,6 miljoonaa vauvaa kuolee ripuliin joka vuosi.

– Voimme tehdä monia asioita säästääksemme vettä, mutta ne jäävät tekemättä, ellemme salli veden siirtoa jonkun omistukseen. Vain ymmärtämällä, että ilmaisia asioita kulutetaan aina liikaa – mikä vahingoittaa niitä eniten tarvitsevia ihmisiä – voimme alkaa poistaa vesipulaa maailmasta ja pelastaa vauvoja, hän kirjoittaa....naps...

Asian lobbaus ilmeisesti alkamassa.

[Jaska Pankkaaja]

Ja vesilaitoksiin palatakseni; veden käyttöhän ei sinänsä ole lakisääteistä, mutta ilmankaan on aika hankalaa tulla taajamassakaan toimeen. Miksi täsmälleen sama mekanismi ei toistuisi veden kanssa kuin esim. autokatsastuksen?

Itse asiassa paljolti on: kaupungeissa pakotetaan ihmisiä liittymään kunnalliseen vesijohtoverkostoon, siis jopa niitä joilla on ollut tontillaan kaivo kymmeniä vuosia..

Sitten nämä kesKustan tuomat pakkopaskakaivot, naurettavat pienpuhdistamot jotka eivät tietenkään toimi kun kunnillakin on ajoittain vaikeuksia saada 1000-100 000 kertaa suuremmat teollisuusmittakaavan laitokset toimimaan ammattilaisten voimin. Se että toimiiko ne vai ei, ei tietenkään ole tärkeää vaan sipilän ja kumppaneiden ko pytyillä tienaamat jumalanterverahat.

[FlyinHighAgain]

Wahlroos yksityistäisi veden ja neuvoo lapsenteossa
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/03/12/wahlroos-yksityistaisi-veden-ja-neuvoo-lapsenteossa/20153136/12?pos=related
Björn Wahlroos peesaa uutuuskirjassa Nestlén johtajaa: "Maailman juomavedet pitäisi siirtää yksityiseen omistukseen". Väestönkasvu taas saataisiin kuriin huutokauppaamalla lisääntymisoikeusia.

– Huhtikuussa 2013 kuluttajatuotekonserni Nestlén hallituksen puheenjohtaja Peter Brabeck ehdotti maailman juomavesien siirtämistä yksityiseen omistukseen. Kuten oli ennustettavissa, ehdotus herätti valtavaa kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Brabeck oli kuitenkin oikeassa, kirjoittaa Björn Wahlroos tänään julkaistavassa kirjassaan.

Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, miljonääri Wahlroos käy kirjassaan läpi muun muassa yleisesti esitettyä väittämää "kapitalismi riistää luonnonvaroja". Kirjan nimi on Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.

Hän muistuttaa, kuinka maailmassa noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii puhtaan juomaveden puutteesta, ja noin 1,6 miljoonaa vauvaa kuolee ripuliin joka vuosi.

– Voimme tehdä monia asioita säästääksemme vettä, mutta ne jäävät tekemättä, ellemme salli veden siirtoa jonkun omistukseen. Vain ymmärtämällä, että ilmaisia asioita kulutetaan aina liikaa – mikä vahingoittaa niitä eniten tarvitsevia ihmisiä – voimme alkaa poistaa vesipulaa maailmasta ja pelastaa vauvoja, hän kirjoittaa....naps...

Asian lobbaus ilmeisesti alkamassa.

Voi hyvinkin olla, oikeastaan Talvivaaran tämän päiväinen uutisointi juuri sopivaa jatkoa.
Nämä tulee torpata jo ajatusasteellakin heti ja suoraan, kovastikin.

Kun Wahlroos aukaisee turpansa niin alan ymmärtää jo ajat sitten syrjään siirtämiäni alkukantaisia vaistoja varsin alkukantaisella tasolla. Outoa. Tältä varmaan luolamiehestä tuntui kun joku hävytön hyypiö varasti juuri metsästetyn ruhon.