2010-07-08 HS VIERASKYNÄ: Eurooppa ei voi paeta monikulttuurisuutta

[skrabb]

VIERASKYNÄ
Eurooppa ei voi paeta monikulttuurisuutta
Euroopassa meneillään oleva muuttoliike on haaste kaikille Pohjoismaille, myös Suomelle.
8.7.2010 3:00
A A Thorbjørn Jagland Kirjoittaja on Euroopan neuvoston pääsihteeri.

Pohjoismailla on yhteiset perusarvot, jotka perustuvat ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Ajatuksemme, näkemyksemme ja toiveemme ovat monissa asioissa samanlaiset. Sananvapaus ja humanistinen mielenlaatu leimaavat lähes kaikkia toimiamme. Siksi kaikki Pohjoismaat – yhdessä tai erikseen – ovat olleet merkittäviä toimijoita myös Euroopassa, EU:ssa ja Euroopan neuvostossa.

Euroopan historiassa on kaksi tärkeää tienhaaraa: toisen maailmansodan loppu ja Euroopan poliittisten instituutioiden jälleenrakentaminen sekä kylmän sodan loppu ja Euroopan hidas mutta varma maantieteellinen ja poliittinen yhdentyminen.

Nyt Eurooppaa yhdistävät samat arvot, joihin Pohjoismaat niin vahvasti uskovat. Mutta historia ei ole päättynyt. Olemme kolmannen tienhaaran edessä.

EU aloitti toukokuussa Euroopan neuvoston kanssa neuvottelut Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisestä. EU:sta tulee saman, Strasbourgissa sijaitsevan tuomioistuimen alainen kuin Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata ovat. Ympyrä sulkeutuu monella tavalla: suuret globaalit toimijat, kuten EU, Venäjä ja Turkki, noudattavat yhdessä kaikkien muiden maiden kanssa samoja juridisia standardeja ja samaa valvontajärjestelmää ja ovat saman tuomioistuimen alaisia.

Tällä historiallisella tapahtumalla on suuri merkitys juuri nyt, kun Euroopan kehitystä varjostavat tummat pilvet. Talouskriisi on suuri haaste kaikille Euroopan maille. Se voi vaikuttaa hyvin kielteisesti monien ihmisten elämään. Tietyt ryhmät – varsinkin vähemmistöt ja erityisesti romanit – ovat sosiaalisesti syrjäytyneitä. Monet ikääntyneet ja toimintarajoitteiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisen huolestuttavaa on köyhyyden lisääntyminen lasten keskuudessa. Euroopan 800 miljoonasta ihmisestä 150 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella.

Köyhillä ja syrjäytyneillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Poliittiset puolueet ja media eivät piittaa heistä. Joutuessaan rikoksen kohteeksi he epäröivät ilmoittaa poliisille tai mennä tuomioistuimeen, koska eivät luota viranomaisiin. Korruptio on yhä yleistä osissa Eurooppaa. Ihmisten on pakko maksaa pimeitä palkkioita saadakseen suojelua tai palveluja, joita heillä ihmisoikeussopimuksen mukaan on oikeus saada ilmaiseksi.

Valitettavasti sosiaalisia vastakohtaisuuksia syventävät myös konkreettiset poliittiset toimet. Tästä esimerkkinä ovat Sveitsin kansanäänestys, jolla kiellettiin uusien minareettien rakentaminen, sekä käynnissä oleva keskustelu burkakiellosta.

Turvapaikanhakijoita käännytetään takaisin sellaisiin maihin kuin Libya ja Tunisia – siitä huolimatta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pyytänyt käännytysten keskeyttämistä, kunnes käännytettyjen turvallisuus voidaan taata. Tämä nakertaa yhteisiä eurooppalaisia oikeusperiaatteitamme.

Unkari on säätänyt lain, jonka nojalla annetaan Unkarin passeja naapurimaiden vähemmistöihin kuuluville. Tällainen toiminta voi syventää alueen etnisiä vastakohtaisuuksia.

Myös Pohjoismaissa tietyt poliittiset ratkaisut herättävät keskustelua. Kun Norjan tapainen rikas maa lähettää pakolaisia takaisin Kreikkaan – joka tuskin kykenee kantamaan nykyistä suurempaa taakkaa –, se on merkki parhaillaan leviävästä ilmiöstä, jossa jokainen ajattelee vain itseään. Samoin menettelee toinenkin rikas maa: Ruotsi lähettää romaneja takaisin Kosovoon, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen.

Suomi on Euroopan neuvoston vakaimpia tukipilareita. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys kehitettäessä uutta politiikkaa haavoittuville ryhmille, kuten romaneille. Mutta Euroopassa meneillään oleva muuttoliike on haaste myös Suomelle.

Kahden isoäidin karkotuksesta sekä kerjäämisen kieltämisestä käyty keskustelu osoittaa, että myös Suomi on kasvotusten peruskysymyksen kanssa: miten Euroopan maiden tulee suhtautua ja osallistua monikulttuuriseen kehitykseen, joka ei ole vain tulevaisuuden asia vaan on jo täydessä vauhdissa? Vastaus voi löytyä vain niistä arvoista, joihin kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet ja joihin Eurooppa on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Rauhannobelisti Andrei Saharov piti suurena vaarana sellaista vihaa, johon valtiollinen politiikka kannustaa tai jonka se on luonut. Sen lisäksi, että lait ja politiikka luovat puitteet yhteiskunnan toiminnalle, ne myös vaikuttavat kansalaisten asenteisiin. Juuri nyt politiikka voi monin paikoin edistää myös vaarallisia asenteita.

Monenlaiset pienet teot voivat luoda itseään vahvistavan ilmapiirin. Sen sijaan, että ongelmiin vastataan vastakkaisuuksia lisäävillä toimilla, on laadittava sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimintasuunnitelma, jolla vastakohtaisuuksia puretaan. Tätä ei saavuteta pelkästään perinteisin juridisin ihmisoikeuskeinoin, mutta kuten sodanjälkeisestä historiasta on nähty, sitovat juridiset velvoitteet muokkaavat asenteita ja viitoittavat tietä.

On hyvin myönteinen merkki, että EU haluaa alistaa päätöksensä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen alaisuuteen. Kun näin tapahtuu, koko Eurooppa – kaikki maat ja EU suurimpana ja tärkeimpänä Euroopan instituutiona – on ankkuroitu yleismaailmallisiin oikeuskäsityksiin ja demokraattisiin periaatteisiin sanan- ja uskonnonvapaudesta, yhdenvertaisuudesta ja samanarvoisuudesta.

Euroopan yllä on tummia pilviä, mutta Pohjolan valoisa keskikesä muistuttaa meitä arvokumppanuudesta, joka on levinnyt yli koko Euroopan ja luo yhtenäisyyttä sen tulevaisuuteen.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Eurooppa+ei+voi+paeta+monikulttuurisuutta/1135258438904

[MikkoAP]

"Eurooppa ei voi paeta monikulttuurisuutta."

Ilmiselvä uhkaus! 

[BeerBelly]

Yawn, taas yksi kommunisti sosialisti itkee että eurooppalaisten vain täytyy maksaa, alistua ja luovuttaa maanosansa koska humanismi, ihmisoikeudet ja mummot. Onko jossain jokin kvanttigeneraattori joka näitä suoltaa ja sitten vain nimi alle?

[Aallokko]

Aina unohtuu, että Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan on jättäytynyt aktiivisen monikulttuuri-uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle.

Saa muuten nähdä, miten kyseiset maat aiotaan pakottaa avamaan portit "varsinaisten" tulvalle ja tulijoiden vaatimusten edessä nöyristelylle. Voi mennä vaikeaksi, sillä noissa maissa on varmasti ehditty jo huomata, kuinka suohon Länsi-Euroopassa on värinän kanssa jouduttu.

[Professori]

Aina unohtuu, että Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan on jättäytynyt aktiivisen monikulttuuri-uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle.

Saa muuten nähdä, miten kyseiset maat aiotaan pakottaa avamaan portit "varsinaisten" tulvalle ja tulijoiden vaatimusten edessä nöyristelylle. Voi mennä vaikeaksi, sillä noissa maissa on varmasti ehditty jo huomata, kuinka suohon Länsi-Euroopassa on värinän kanssa jouduttu.

Millä perusteella arvelet että itäeurooppalaiset huomaisivat tämän asian, kun sitä ei ole Suomessakaan huomattu. Tai siis ainakaan huomioitu päätöksentekijöiden tasolla.

[JP]

Tälläiset kirjoittelut kiihottavat minua toivomaan yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaista kumoamista, now please..

[Jaska Pankkaaja]

Aina unohtuu, että Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan on jättäytynyt aktiivisen monikulttuuri-uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle.

Saa muuten nähdä, miten kyseiset maat aiotaan pakottaa avamaan portit "varsinaisten" tulvalle ja tulijoiden vaatimusten edessä nöyristelylle. Voi mennä vaikeaksi, sillä noissa maissa on varmasti ehditty jo huomata, kuinka suohon Länsi-Euroopassa on värinän kanssa jouduttu.

Itäeurooppalainen sosiaaliavustusten taso ei houkuttele "huippuosaajia" loisimaan kuten täällä.

[Retroministeri]

OIKEAKYNÄ
Afrikka ei voi paeta monikulttuurisuutta. Afrikassa meneillään oleva muuttoliike on haaste kaikille Pohjois-Afrikan maille, myös Libyalle.
8.7.2010 8:15, Retroministeri, Kirjoittaja on Ihmikunnan jäsen.

Maailmamme mailla on yhteiset perusarvot, jotka perustuvat ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Ajatuksemme, näkemyksemme ja toiveemme ovat monissa asioissa samanlaiset. Sananvapaus ja humanistinen mielenlaatu leimaavat lähes kaikkia toimiamme. Siksi myös kaikki Afrikan maat – yhdessä tai erikseen – ovat olleet merkittäviä toimijoita myös YK:ssa ja Afrikan Unionissa.

Afrikan historiassa on monta tärkeää tienhaaraa: toisen maailmansodan loppu ja Afrikan poliittisten instituutioiden jälleenrakentaminen sekä kylmän sodan loppu ja maailman hidas mutta varma maantieteellinen ja poliittinen yhdentyminen.

Nyt Afrikkaa yhdistävät samat arvot, joihin muu maailmakin niin vahvasti uskoo. Mutta historia ei ole päättynyt. Afrikka on jälleen tienhaaran edessä.

Tällä historiallisella tapahtumalla on suuri merkitys juuri nyt, kun Afrikan kehitystä varjostavat tummat pilvet. Talouskriisi on suuri haaste kaikille Afrikan maille. Se voi vaikuttaa hyvin kielteisesti monien ihmisten elämään. Tietyt ryhmät – varsinkin vähemmistöt ja erityisesti somalit – ovat sosiaalisesti syrjäytyneitä. Monet ikääntyneet ja toimintarajoitteiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisen huolestuttavaa on köyhyyden lisääntyminen lasten keskuudessa. Afrikan 500 miljoonasta ihmisestä 350 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella.

Köyhillä ja syrjäytyneillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Poliittiset puolueet ja media eivät piittaa heistä. Joutuessaan rikoksen kohteeksi he epäröivät ilmoittaa poliisille tai mennä tuomioistuimeen, koska eivät luota viranomaisiin. Korruptio on yhä yleistä Afrikassa. Ihmisten on pakko maksaa pimeitä palkkioita saadakseen suojelua tai palveluja, joita heillä ihmisoikeussopimuksen mukaan on oikeus saada ilmaiseksi.

Valitettavasti sosiaalisia vastakohtaisuuksia syventävät myös konkreettiset poliittiset toimet. Tästä esimerkkinä ovat Egyptin kansanäänestys, jolla kiellettiin uusien kirkkojen rakentaminen, sekä käynnissä oleva keskustelu kristinuskonnon kiellosta.

Turvapaikanhakijoita käännytetään takaisin sellaisiin maihin kuin Libya ja Tunisia – siitä huolimatta, että Afrikan ihmisoikeustuomioistuin on pyytänyt käännytysten keskeyttämistä, kunnes käännytettyjen turvallisuus voidaan taata. Tämä nakertaa yhteisiä afrikkalaisia oikeusperiaatteita.

Kenia on säätänyt lain, jonka nojalla annetaan Kenian passeja naapurimaiden vähemmistöihin kuuluville. Tällainen toiminta voi syventää alueen etnisiä vastakohtaisuuksia.

Myös Pohjois-Afrikassa tietyt poliittiset ratkaisut herättävät keskustelua. Kun Nigerian tapainen rikas maa lähettää pakolaisia takaisin Sudaniin – joka tuskin kykenee kantamaan nykyistä suurempaa taakkaa –, se on merkki parhaillaan leviävästä ilmiöstä, jossa jokainen ajattelee vain itseään. Samoin menettelee toinenkin rikas maa: Libya lähettää somaleja takaisin Keniaan, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen.

Rauhannobelisti Andrei Saharov piti suurena vaarana sellaista vihaa, johon valtiollinen politiikka kannustaa tai jonka se on luonut. Sen lisäksi, että lait ja politiikka luovat puitteet yhteiskunnan toiminnalle, ne myös vaikuttavat kansalaisten asenteisiin. Juuri nyt politiikka voi monin paikoin edistää myös vaarallisia asenteita.

Monenlaiset pienet teot voivat luoda itseään vahvistavan ilmapiirin. Sen sijaan, että ongelmiin vastataan vastakkaisuuksia lisäävillä toimilla, on laadittava sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimintasuunnitelma, jolla vastakohtaisuuksia puretaan. Tätä ei saavuteta pelkästään perinteisin juridisin ihmisoikeuskeinoin, mutta kuten sodanjälkeisestä historiasta on nähty, sitovat juridiset velvoitteet muokkaavat asenteita ja viitoittavat tietä.

Afrikan yllä on tummia pilviä, mutta Päiväntasaajan valoisa keskipäivä muistuttaa afrikkalaisia arvokumppanuudesta, joka on levinnyt yli koko Afrikan ja luo yhtenäisyyttä sen tulevaisuuteen.

[herranen]

Pohjoismailla on yhteiset perusarvot, jotka perustuvat ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Ajatuksemme, näkemyksemme ja toiveemme ovat monissa asioissa samanlaiset. Sananvapaus ja humanistinen mielenlaatu leimaavat lähes kaikkia toimiamme. Siksi kaikki Pohjoismaat – yhdessä tai erikseen – ovat olleet merkittäviä toimijoita myös Euroopassa, EU:ssa ja Euroopan neuvostossa.

Sokea kana löysi jyvän muttei näköjään hoksannut. Meillä tosiaan on yhteisiä perusarvoja mikä helpottaa keskinäistä kanssakäymistä ja eleleminen on muutenkin kohtalaisen leppoisaa joten näistä perusarvoista kannattaa pitää kiinni. Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että jos tarpeeksi iso osa uusista tulijoista ei jaa näitä perusarvoja kuten asia hyvin usein heidän lähtömaissaan on niin olemme ongelmissa. Eikös tähän monikulttuurisuuteen kuulunut sekin, että meikäläinen ei saa liikaa puuttua uusien tulijoiden tapaan elää?

Myös Pohjoismaissa tietyt poliittiset ratkaisut herättävät keskustelua. Kun Norjan tapainen rikas maa lähettää pakolaisia takaisin Kreikkaan – joka tuskin kykenee kantamaan nykyistä suurempaa taakkaa –, se on merkki parhaillaan leviävästä ilmiöstä, jossa jokainen ajattelee vain itseään. Samoin menettelee toinenkin rikas maa: Ruotsi lähettää romaneja takaisin Kosovoon, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen.

On sinänsä piristävää kun joku kerrankin rehellisesti tunnustaa monikulttuurisuuden taakaksi. Uskonkin, että jos poliitikot, media ja maahanmuuttomyönteiset tahot olisivat käsitelleet asiaa näin rehellisesti viime vuosikymmeninä keskustelu olisi paljon laadukkaampaa ja pystyisimme avoimesti ja rehellisesti keskustelemaan kuinka paljon ihanaa monikulttuurisuutta kestämme.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että en ole pahoillani näistä poliittisista päätöksistä vaikka pidänkin niitä alimitoitettuina. Poliitikon tehtävänä ei ole jakaa valtionsa rikkautta ulkopuolisille vaan joko ideaalisesti ajatellen ajaa oman maansa kansalaisten etua tai kyynisesti ajatellen huolehtia omasta uudelleenvalinnastaan. Liian pitkälle menevä yhteisten varojen jakaminen ulkopuolisille sotii kumpaakin tavoitetta vastaan. Ymmärrän kyllä, että islamofobiasta huolestunut Sosialistisen internationaalin aktiivi ei välttämättä ymmärrä kansallista etua edes käsitteenä.

[Late]

A A Thorbjørn Jagland Kirjoittaja on Euroopan neuvoston pääsihteeri.

Valitettavasti sosiaalisia vastakohtaisuuksia syventävät myös konkreettiset poliittiset toimet. Tästä esimerkkinä ovat Sveitsin kansanäänestys, jolla kiellettiin uusien minareettien rakentaminen, sekä käynnissä oleva keskustelu burkakiellosta.

Sveitsi ja Ranska ovat suvereeneja, demokraattisia valtioita jotka itse päättävät asioistaan. Sveitsissä demokratia toimii kansanäänestysten takia todella hienosti. Muutokset edustavat enemmistön tahtoa, ja sitä tulee noudattaa. Jos päätökset ovat jollekin vähemmistölle epämieluisia, aina voi nostaa kytkintä ja suunnata muualle.
Melko yksinkertaista.

Turvapaikanhakijoita käännytetään takaisin sellaisiin maihin kuin Libya ja Tunisia – siitä huolimatta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pyytänyt käännytysten keskeyttämistä, kunnes käännytettyjen turvallisuus voidaan taata. Tämä nakertaa yhteisiä eurooppalaisia oikeusperiaatteitamme.

Ei se nakerra mitään. Käännytettävät ihmiset eivät ole pakolaisia. Jos heihin kohdistuu henkilökohtaista vainoa tms., he saavat turvapaikan. Jos ei, paluu lähtömaahan on edessä. Melko yksinkertaista edelleen.

Myös Pohjoismaissa tietyt poliittiset ratkaisut herättävät keskustelua. Kun Norjan tapainen rikas maa lähettää pakolaisia takaisin Kreikkaan – joka tuskin kykenee kantamaan nykyistä suurempaa taakkaa –, se on merkki parhaillaan leviävästä ilmiöstä, jossa jokainen ajattelee vain itseään. Samoin menettelee toinenkin rikas maa: Ruotsi lähettää romaneja takaisin Kosovoon, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen.

Jagland ei ole kuullut Dublin-asetuksesta mitään? Turvapaikkashoppailijat suuntaavat sinne missä rahahanat ovat vuolaimmat ja palvelua saa kun huutaa kuorossa rasistia. Jos jotain niin Dublin-asetusta pitää edelleen koventaa. Ja Ruotsi oikein lähettää Romaneja Kosovoon, voi kauheaa.

Suomi on Euroopan neuvoston vakaimpia tukipilareita. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys kehitettäessä uutta politiikkaa haavoittuville ryhmille, kuten romaneille. Mutta Euroopassa meneillään oleva muuttoliike on haaste myös Suomelle.

Kahden isoäidin karkotuksesta sekä kerjäämisen kieltämisestä käyty keskustelu osoittaa, että myös Suomi on kasvotusten peruskysymyksen kanssa: miten Euroopan maiden tulee suhtautua ja osallistua monikulttuuriseen kehitykseen, joka ei ole vain tulevaisuuden asia vaan on jo täydessä vauhdissa? Vastaus voi löytyä vain niistä arvoista, joihin kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet ja joihin Eurooppa on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Ei voi muuta todeta kuin että vaalit eivät tule päivääkään liian aikaisin. Toivottavasti ei ole vielä liian myöhäistä alkaa saamaan kansalaisten tahdon mukaisia päätöksiä ja toimintatapoja käytäntöön. Valitettavasti kaikenmaailman Stubidot, joille Suomi maana ei merkitse mitään, sinne kuitenkin valitaan mutta laivan kääntymiseen on silti jaksettava uskoa.

Euroopan yllä on tummia pilviä, mutta Pohjolan valoisa keskikesä muistuttaa meitä arvokumppanuudesta, joka on levinnyt yli koko Euroopan ja luo yhtenäisyyttä sen tulevaisuuteen.

Voi poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.  Onneksi tämä Jaglandin sekopää ei nyt kovin merkittävä johtaja ole mutta on aika huolestuttavaa että hänenkaltaisiaan ihmisiä on tuollaisilla paikoilla.

[Meuhkaaja]

Myös Pohjoismaissa tietyt poliittiset ratkaisut herättävät keskustelua. Kun Norjan tapainen rikas maa lähettää pakolaisia takaisin Kreikkaan – joka tuskin kykenee kantamaan nykyistä suurempaa taakkaa –, se on merkki parhaillaan leviävästä ilmiöstä, jossa jokainen ajattelee vain itseään.

Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, palautukset Norjasta Kreikkaan noudattavat kansainvälistä sopimusta, ns. Dublin-sopimusta. Palauttamatta jättäminen on sopimuksen rikkomista. Monikulturistit huutavat aina kurkku suorana, että Suomella on kansainvälisiä sitoumuksia, joita tulee noudattaa. Norja on sitoutunut Dublin-sopimukseen ja on osa Schengen-aluetta, vaikkei EU:hun kuulukaan.

Miten se nyt sitten on, pitääkö kansainvälisiä sopimuksia noudattaa vai ei?

Jos mokuttajat ovat valmiita siihen, että Dublin-sopimusta rikotaan, koska se tuntuu oikealta ratkaisulta, ovatko he valmiita siihen, että YK:n pakolaissopimuksesta irtaannutaan, koska se tuntuu oikealta ratkaisulta?

Onko kansainvälisten sopimusten noudattaminen vain itsekkyyttä?

Jos on, ehkä meidän pitäisi olla epäitsekkäitä ja irtaantua kaikista pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevista sopimuksista.

Se että sooloilemme turvapaikanhakijoiden asioiden käsittelyssä sopimuksen vastaisesti tekee EU:sta entistä isomman Eldoradon ja lisää koko alueen vetovoimaa. Suurimman taakan kiinnostuksesta EU-aluetta kohtaan kantaa jatkossakin Välimeren alue, jonne suuri osa EU:hun tulevasta porukasta ensin rantautuu ja jää. Ne samat valtiot, jotka jo nyt ovat totaalisessa nesteessä laittoman maahanmuuton kanssa.

Kreikan "mamuähkystä" voisi myös todeta, että ko. asian hoitamiseen on resursseja juuri sen verran, kuin he haluavat että niitä on. Ateenassa turvapaikkahakemuksen voi jättää yhdelle poliisiasemalle lauantaisin ja asiointikielenä on kreikka. Tulkkipalveluja ei ole tarjolla. Tästä voinee päätellä jotakin heidän käsityksestään pohjoisen EU:n maailmanpelastustarpeista.

[HDRisto]

"Ruotsi lähettää romaneja takaisin Kosovoon, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen".

Jos Kosovon tummat eivät saakkaan turvapaikkaa Ruotsista ja heitit palautetaan takaisin kotipaikkaansa, kuika he voivat olla siellä "uusia asukkaita" ?.

[PMH]

Suomi on Euroopan neuvoston vakaimpia tukipilareita. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys kehitettäessä uutta politiikkaa haavoittuville ryhmille, kuten romaneille. Mutta Euroopassa meneillään oleva muuttoliike on haaste myös Suomelle.

Toivottavasti Suomen rooli tulee tuossa asiassa muuttumaan, suvaitsevaiston käsityksen kannalta, kovasti negatiiviseen suuntaan. Olen ehkä kova ja kylmä ihminen mutta en halua toimia osana globaalia sosiaalitukijärjestelmää. Jokainen maksakoon viulunsa itse.

[Jouko]

No, eihän muinainen Roomakaan kyennyt pakenemaan monikulttuuria=kansainvaellusta. Aikansa kyllä torjui, mutta kun kansakunnan moraali rappeutui ja korruptio sai vallan niin kuinkas kävikään. Yhdessä ketjussa väitetään että maahanmuuttokriitikoilla muka ei ole moraalia. Kyllä se kansallinen moraali löytyy. Sen varassa Suomi on pärjännyt tähän asti. Se on valitettavasti hupenemassa monikulttuurin myötä.

[Lasisti]

Euroopan yllä on tummia pilviä, mutta Pohjolan valoisa keskikesä muistuttaa meitä arvokumppanuudesta, joka on levinnyt yli koko Euroopan ja luo yhtenäisyyttä sen tulevaisuuteen

Mitä arvokumppanuutta ovat leviävät ghetot, palavat bussit, tapetut ja vainotut poliitikot ja pilapiirtäjät, parvekeputoamiset ja kunniaväkivalta? Tätä sontaa ei pidä paeta, se pitää hävittää!

[Eino P. Keravalta]

Hassu juttu: kirjoituksen aihe oli "Eurooppa ei voi paeta monikulttuurisuutta", mutta missään vaiheessa ei kerrottu, miksi muka näin olisi. Tottakai Eurooppa voi paeta monikulttuurisuutta. Ja sen se tulee vuorenvarmasti tekemäänkin. Itse asiassa tuo pako on jo aloitettu; lukuisissa Euroopan maissa kansa on kajauttanut painavan vastalauseensa multikulttifasismille. Maahanmuuttoon järkevästi suhtautuvat puoleet nostavat jatkuvasti kannatustaan. Kansanäänestyksissä lyödään kapulaa rattaisiin mokupervojen orwellilaisille suunnitelmille. Viimeistään monikulttuurisuus loppuu Euroopasta kun koko maanosa käy läpi veriset sisällisodat, joissa eurooppalaiset puolustavat ihmisyyttä ja demokratiaa.

[Kuvitteellinen hahmo]

"Ruotsi lähettää romaneja takaisin Kosovoon, jolla ei taatusti ole infrastruktuuria uusien asukkaiden vastaanottamiseen".

Jos Kosovon tummat eivät saakkaan turvapaikkaa Ruotsista ja heitit palautetaan takaisin kotipaikkaansa, kuika he voivat olla siellä "uusia asukkaita" ?.

Tietääköhän kirjoittaja minkälaiselta Kosovossa nykyään näyttää? Tässä Pristinasta kuva: http://education.crs.org/travelogue/2007/images/foj_images_prishtina.jpg

Eipä ole infastruktuuria, ei... Rauhanturvaajat eivät ole olleet siellä enää pitkään aikaan sodan takia, vaan hallinnollisen kiistakysymyksen takia.

[Retroministeri]

Euroopan yllä on tummia pilviä, mutta Pohjolan valoisa keskikesä muistuttaa meitä arvokumppanuudesta, joka on levinnyt yli koko Euroopan ja luo yhtenäisyyttä sen tulevaisuuteen

Mitä arvokumppanuutta ovat leviävät ghetot, palavat bussit, tapetut ja vainotut poliitikot ja pilapiirtäjät, parvekeputoamiset ja kunniaväkivalta? Tätä sontaa ei pidä paeta, se pitää hävittää!

Euroopan yllä on tummia pilviä, mutta Pohjolan pimeä keskitalvi muistuttaa meitä eriarvoisuudesta, joka on levinnyt yli koko Euroopan ja sen tulevaisuuteen

[Adrenaline]

Jos Eurooppa ei voi paeta monikulttuurisuutta, niin ehkä Suomi voi paeta Eurooppaa.

Erittäin hyvä pointti!

Huvittavaa kun suvikset meuhkaavat maahanmuuton kohdalla väistämättömästä muutoksesta, mutta samaan hengenvetoon muistutetaan Suomen kiveenhakatusta asemasta ja kaiken muutoksen mahdottomuudesta.

[Lemmy]

palveluja, joita heillä ihmisoikeussopimuksen mukaan on oikeus saada ilmaiseksi.

No nyt selkisi minkä perusteella Suomi on Euroopan fatta

[Zngr]

Mistä näitä väsyneitä fraaseja oikein tipahtelee.

"Suomen on vihdoin muututtava aidosti monikulttuuriseksi."
"Suomi tarvitsee maahanmuuttajia."
"Eurooppa ei voi kääntää selkäänsä maahanmuuttajille."
"Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia."
"Eurooppa ei voi paeta blaa blaa."

Minäkin osaan: Euroopan on hylättävä monikulttuuri ja täytettävä itämeri juustolla. Noin, sanoin asian ikäänkuin faktana mutta ei sitä todeksi muuta.

[saint]

Euroopan yllä on tummia pilviä...

Niinpä!
Ja veikkaan, että pilvet eivät vaalene yhtään siitä, kun saamme kovalla vänkäämisellä yli 70-miljoonaisen Turkin EU:iin, vaikka sieltä markkinoita löytyykin.

[Eino P. Keravalta]

..myös Suomi on kasvotusten peruskysymyksen kanssa: miten Euroopan maiden tulee suhtautua ja osallistua monikulttuuriseen kehitykseen, joka ei ole vain tulevaisuuden asia vaan on jo täydessä vauhdissa? Vastaus voi löytyä vain niistä arvoista, joihin kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet..

Samaa mieltä. Pohjoismaisia arvoja ovat esimerkiksi työteliäisyys, lainkuuliaisuus, hiljaisuus, vapaamielisyys, rehellisyys, tasa-arvo, vaatimattomuus, demokratia, täsmällisyys, sekulaarisuus, individualismi ja väkivallattomuus. Ne maahanmuuttajaryhmät, joilla on vaikeuksia edellisten toteuttamisessa, tulee siis lähettää kotimaihinsa.

[Tuomas2]

Aina unohtuu, että Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan on jättäytynyt aktiivisen monikulttuuri-uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle.

Terveiset täältä Itä-Euroopasta. Kyllä täälläkin monikulttuuria loytyy, mutta olemattoman sosiaaliturvan takia ne varsinaiset rikastajat puuttuvat. Naapurissa asuu korealaisia, kauppareissulla on vilahtanut muutama huivi + afrikan ihmisiäkin pyorii kaupungilla, mutta koska pelkällä sosiaaliturvalla ei ole mahdollista elää (ja kaikista tulkkauspalveluista joutuu itse maksamaa) epäilen etteivät ne tyohaluttomat (-taidottomat) täällä viihtyisi.

[Aallokko]

Aina unohtuu, että Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan on jättäytynyt aktiivisen monikulttuuri-uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle.

Saa muuten nähdä, miten kyseiset maat aiotaan pakottaa avamaan portit "varsinaisten" tulvalle ja tulijoiden vaatimusten edessä nöyristelylle. Voi mennä vaikeaksi, sillä noissa maissa on varmasti ehditty jo huomata, kuinka suohon Länsi-Euroopassa on värinän kanssa jouduttu.

Millä perusteella arvelet että itäeurooppalaiset huomaisivat tämän asian, kun sitä ei ole Suomessakaan huomattu. Tai siis ainakaan huomioitu päätöksentekijöiden tasolla.

Vahvin syy arveluuni on se, että entisen itäblokin maissa on raskaimman kautta jo koettu "monikulttuurisuus", kun siellä jouduttiin taipumaan neuvostosatelliiteiksi. Siellä ollaan terveen allergisia omituisille yhteiskuntakokeiluille ja toiseuden kumartelulle, toisin kuin lännessä.

Edit: Kiitos Tuomas2:lle Itä-Euroopan terveisistä.

[Aapo]

Pohjoismaisia arvoja ovat esimerkiksi työteliäisyys, lainkuuliaisuus, hiljaisuus, vapaamielisyys, rehellisyys, tasa-arvo, vaatimattomuus, demokratia, täsmällisyys, sekulaarisuus, individualismi ja väkivallattomuus. Ne maahanmuuttajaryhmät, joilla on vaikeuksia edellisten toteuttamisessa, tulee siis lähettää kotimaihinsa.

Minusta on vähän hassua, että mainitset individualismin yhdeksi pohjoismaiseksi arvoksi ja heti seuraavassa lauseessa peräänkuulutat maahanmuuttajaryhmien lähettämistä kotimaihinsa.

[Jorma Merikoski]

Rauhannobelisti Andrei Saharov piti suurena vaarana sellaista vihaa, johon valtiollinen politiikka kannustaa tai jonka se on luonut. Sen lisäksi, että lait ja politiikka luovat puitteet yhteiskunnan toiminnalle, ne myös vaikuttavat kansalaisten asenteisiin. Juuri nyt politiikka voi monin paikoin edistää myös vaarallisia asenteita.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Eurooppa+ei+voi+paeta+monikulttuurisuutta/1135258438904

Totta. Jätän lukijan mietittäväksi, millaista vihaa ja millaisia vaarallisia asenteita maassamme harjoitettu monikulttuurisuus-on-rikkaus-ja-onhan-meillä-varaa-politiikka on saattanut synnyttää ja edistää.

[jopparai]

Rauhannobelisti Andrei Saharov piti suurena vaarana sellaista vihaa, johon valtiollinen politiikka kannustaa tai jonka se on luonut. Sen lisäksi, että lait ja politiikka luovat puitteet yhteiskunnan toiminnalle, ne myös vaikuttavat kansalaisten asenteisiin. Juuri nyt politiikka voi monin paikoin edistää myös vaarallisia asenteita.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Eurooppa+ei+voi+paeta+monikulttuurisuutta/1135258438904

Totta. Jätän lukijan mietittäväksi, millaista vihaa ja millaisia vaarallisia asenteita maassamme harjoitettu monikulttuurisuus-on-rikkaus-ja-onhan-meillä-varaa-politiikka on saattanut synnyttää ja edistää.

Kerkisit juuri lähettää ennen mua. Olin juuri kommentoimassa samaa kohtaa. Elikkä komppaan!

[Eino P. Keravalta]

Pohjoismaisia arvoja ovat esimerkiksi työteliäisyys, lainkuuliaisuus, hiljaisuus, vapaamielisyys, rehellisyys, tasa-arvo, vaatimattomuus, demokratia, täsmällisyys, sekulaarisuus, individualismi ja väkivallattomuus. Ne maahanmuuttajaryhmät, joilla on vaikeuksia edellisten toteuttamisessa, tulee siis lähettää kotimaihinsa.

Minusta on vähän hassua, että mainitset individualismin yhdeksi pohjoismaiseksi arvoksi ja heti seuraavassa lauseessa peräänkuulutat maahanmuuttajaryhmien lähettämistä kotimaihinsa.

Kiitos palautteesta. Vaikka individualismi onkin pohjoismainen arvo, se ei tarkoita, että kaikki pohjoismaalaiset olisivat individuaalisuutta kunnioittavia. Samalla tavalla, vaikka esimerkiksi muslimikulttuurit yleensä halveksivat individuaalisuutta, saattaa niiden piiriin kuulua yksittäisiä ihmisiä, jotka sitä kunnioittavat. Hyvä niin. Mutta maahanmuuttopolitiikka käsittelee ihmisjoukkoja. Ei ole sosiologisessa mittakaavassa mahdollista selvittää jokaisen yksilön mieskohtaista potentiaalia juurtajaksain. Siksi on yksinkertaisempaa, nopeampaa ja edullisempaa, että kategorisesti eväämme pääsyn niiltä etnisiltä ryhmiltä, jotka keskimääräisesti ovat osoittautuneet mahdottomiksi sopeuttaa.

Sitten vielä rautalankaversio: on olemassa firma A ja firma B. Molemmat toimittavat samaa tuotetta. Käytäntö on osoittanut kaikkialla, että firma A:n tuotteista 95% on sekundaa. Samoin on havaittu, että firma B:n tuotannosta sekundaa on vain 8%. Kummasta tilaat?

Eikä siinä vielä kaikki. Lopuksi yksinkertaistettu versio: vaikka me olemmekin individualistinen yhteisö, se ei tarkoita sitä, että meidän tulisi alkaa seuloa kansoja, jotka eivät ole individualisteja. Miksi pitäisi?

[gloaming]

Kyseisen kirjoituksen erityisansioksi mainittakoon, että se antaa monikulttuurisuudelle (jota kirjoittajan mukaan "ei voi paeta", mikä on itsessään järjetön väite) sisällön. Hyvät naiset ja herrat, Thorbjørn Jagland esittelee: monikulttuurisuus. Olkaat hyvät ja nauttikaa.