Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Totuusko?]

Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.

Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?

Hieman tuota sopii epäillä...

Ihan yhtä hanakasti kuin pakkoruotsinkin 

[Nanfung]

Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.

Kukahan fennomaani tämänkin kartan on piirtänyt?

Kartan mukaan näyttäisi siltä, etteivät ruotsalaiset tulleetkaan autioon ja asumattomaan maahan, jos tähän karttaan ylipäätään voidaan luottaa? Keitä nämä tuntemattomaan Suomen heimoon kuuluvat oikein olivat?

http://historymedren.about.com/library/atlas/natmapeur814.htm

[Aldaron]

Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.

Kukahan fennomaani tämänkin kartan on piirtänyt?

Kartan mukaan näyttäisi siltä, etteivät ruotsalaiset tulleetkaan autioon ja asumattomaan maahan, jos tähän karttaan ylipäätään voidaan luottaa? Keitä nämä tuntemattomaan Suomen heimoon kuuluvat oikein olivat?

http://historymedren.about.com/library/atlas/natmapeur814.htm

Kuka (ja koska) on sitten muka väittänyt maan olleen autio ja asumaton ruotsalaisten tullessa 1200-luvulla? Itse en ole koskaan törmännyt tällaiseen väitteeseen.

Kartassahan lukee "Finnish tribes", mikä tarkoittaa suomensukuisia heimoja. En ole ikinä kuullut kenenkään kyseenalaistaneen sitä että suomensukuiset heimot tuohon aikaan asuttivat tuota vyöhykettä.

[mikkoellila]

Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:

Yksikielisyyden kannalla

Maalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta

Kaksikielisyyden kannalla

Sdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)

On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.

Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.

Täyttä roskaa.

1920-30-lukujen puoluepolitiikalla ei ole mitään merkitystä nykyajan kannalta.

Yritä ensi kerralla keksiä jotain järkevämpiä argumentteja.

[mikkoellila]

Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".

Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin sekä Venäjällä että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin. Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.  

Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".

Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.

Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi) potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.

Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809. Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.

Tällä valtavalla vuodatuksellasi ei ole yhtään mitään merkitystä itse asian eli pakkoruotsin kannalta.

Kirjoitapa ensi kerralla jotakin, joka edes jollain tavalla liittyy asiaan.

[kohmelo]

Svenska YLE: Magma: Bara hög kvalitet tryggar svenskan
Tiedote
Tutkimus (pdf)

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/95700-suomenruotsin-hatahuuto-tule-apuun-ruotsin-tv
US: Suomenruotsin hätähuuto: tule apuun Ruotsin TV!

Kaksikielisyyteen erikoistuneen ajatushautomo Magman selvityksen mukaan suomenruotsi tarvitsee tuekseen Ruotsin TV:tä, jotta sen asema mediakielenä Suomessa ei heikkenisi. Magman mukaan etenkin kaksikieliset eteläsuomalaiset nuoret ovat siirtyneet käyttämään internetissä palveluja, jotka eivät ole ruotsiksi, mikä on ruotsin kielen aseman kannalta huono asia.

- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.

Magmalle selvityksen tehneet Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijat ovat vertailleet ruotsin kielen media-asemaa Suomessa saksan ja tanskan kieleen maiden raja-alueella, saksan kieleen Italian Etelä-Tirolissa, kymriin Walesissa ja katalaaniin Espanjan Kataloniassa.

Esimerkiksi Walesissa paikallinen kymri pitää pintansa englantia vastaan tv:n ansiosta, Etelä-Tirolissa saksan kielen asema on kohentunut saksankielisistä maista vapaasti tulevien tv- ja radiolähetysten ansiosta ja Kataloniassa alueen kielellä toteutetut kehittyneet nettipalvelut tukevat kieltä.

Suomenruotsalaisten kanssa saman tv-ongelman jakavat esimerkiksi tanskankieliset Saksan pohjoisosassa, sillä heillä ei ole vapaata pääsyä Tanskan TV:n ohjelmiin.

[do.ut.des]

- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.

Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben!  

[Ohni]

- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.

Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben!  

Eikö tuolla voisi itse asiassa korvata FSTn lähetykset kokonaan?

[do.ut.des]

- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.

Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben!  

Eikö tuolla voisi itse asiassa korvata FSTn lähetykset kokonaan?

Ei, koska silloin menetettäisiin ruotsinkielisten suojatyöpaikkoja.

[Aldaron]

Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:

Yksikielisyyden kannalla

Maalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta

Kaksikielisyyden kannalla

Sdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)

On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.

Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.

Täyttä roskaa.

1920-30-lukujen puoluepolitiikalla ei ole mitään merkitystä nykyajan kannalta.

Yritä ensi kerralla keksiä jotain järkevämpiä argumentteja.

Tuo oli kommentti siihen että toinen keskustelija oli kirjoittanut Sdp:stä.

Puheesi "järkevistä argumenteista" olisi hieman uskottavampaa jos itse joskus esittäisit sellaisia. "Roskaa" kun ei ole mikään argumentti.

Jos et opi perustelemaan mielipiteitäsi, niillä on suurin piirtein sama painoarvo kuin saippuakuplilla.

[Aldaron]

Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".

Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin sekä Venäjällä että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin. Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.  

Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".

Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.

Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi) potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.

Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809. Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.

Tällä valtavalla vuodatuksellasi ei ole yhtään mitään merkitystä itse asian eli pakkoruotsin kannalta.

Kirjoitapa ensi kerralla jotakin, joka edes jollain tavalla liittyy asiaan.

Tiedät hyvin että myös tuo oli suora kommentti siihen mitä eräs toinen keskustelija oli kirjoittanut. Jostain syystä näet vikaa ainoastaan siinä että vastaan hänelle. Hänen kirjoitustaan et tietenkään kommentoi millään tavalla, ainoastaan minun.

[Roope]

- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.

Eikä kaapeliverkon tarjonta riitä, vaan kaikki pitäisi saada myös antennikoteihin. Ilmaiseksi.

Se on teknisesti ja taloudellisesti täysin tolkuton vaatimus, mutta kun pitää kovaa ääntä ja vaatii mahdottomia, niin saa enemmän. Kompromissiksi jäänee FST5:n säilyttäminen ja ruotsinkielisten mediahankkeiden julkisen rahoituksen lisääminen.

[Tomreal]

Ei, koska silloin menetettäisiin ruotsinkielisten suojatyöpaikkoja.

Mikä olisi taas yksi syy lopettaa pakkoruotsi kun potentiaalisia tulkkaajia olisi entistä enemmän käytössä. Ja se olisi toisaalta myös ristiriidassa työvoimapulaennustuksen kanssa!

[Tunkki]

Aldaronille tässä aiheessa asetan olikohan Paasikiven kauniit sanat: "Ministeri puhuu paljon ja kauniisti, mutta paskaa."

Pakkoruotsille pitäisi löytää perusteluja, vähänä ovat.

[Kimmo Pirkkala]

Aldaronille:

Tuolla toisessa keskustelussa esitin kysymyksen siitä onko RKPeen toiminta rasistista, vedit tästä johtopäätöksen:

Rkp on mielestäsi rasistinen puolue.

Näinhän en sanonut, vaan esitin asian kysymyksen muodossa. Lähinnä haluan herätellä juuri siihen, että kun RKPeen taholta on paljon rasismi-käsitettä hämärtävää kommenttia, niin näihin voi heittää vastineeksi paljon "rasismia", joka ei RKPeetä hetkauta mitenkään.

Esimerkiksi Kasnäs-manifesti: Puolueen tavoitteena on oman kieliosuutensa kasvattaminen suuremmaksi. Minkähän haukkumasanan Wallin & Thors esittäisivät, jos joku muu puolue ottaisi poliittiseksi tavoitteekseen suomenkielisen väestön suhteellisen osuuden kasvattamisen?

[Daemonic]

Buuuuu!

Vielä kerran palaisin "superpuoluekokousviikonloppuun", tällä kertaa RKP:n (nyk. Suomen ruotsalainen kansanpuolue) puoluekokoukseen. Monelle lienee jo medioista tullut tutuksi se, mitä tapahtui, kun puheenjohtaja Stefan Wallin kertoi kokousväelleen siitä, mitä Kokoomuksen puoluekokous oli juuri hetki sitten päättänyt: pakkoruotsi pois! Vaikka hyvin pian sen jälkeen Jyrki Katainen häpäisikin Kokoomuksen kenttäväen ja puolueen pitkän historian, niin RKP:n väki ehti kuitenkin jo hetken luulla, että pakkoruotsi on vaarassa. Mikä oli heidän reaktionsa: kaikki huusivat "Buuuuu"!!

Minusta tuo "Buuuu" ansaitsee pienen hetken arviointia. Minun mielestäni siinä kuuluu läpi kaikki se asennevammaisuus, jolla ruotsinkieliset suomenkielisiin asennoituvat, mitä he suomenkielisistä ajattelevat ja miten itserakkaasti he omaan elämäänsä ja elinpiiriinsä suhtautuvat. Mille he huusivat "Buuuu"?

He huusivat "Buuuu" suomenkieliselle suomalaiselle, lähes jokaiselle tämänkin blogin lukijoista, joista osa oli viimein uskaltanut vaatia ihmisarvoaan ja lakata olemasta kielivähemmistön palvelijoita. He huusivat "Buuuuu" sille, että suomenkieliset suomalaiset pääsisivät edes tasa-arvoisesti oppilaitoksiin, he huusivat "Buuuu" sille, että suomalainen apartheid, ruma erottelu kieliryhmän mukaan eriarvoisiin kouluihin ja oppilaitoksiin viimein loppuisi.

Suomenkielinen minussa on hyvin loukkaantunut, ja pitää RKP:n väen käytöstä moukkamaisuutena. Vain surkean itsetunnon omaavat ja taustaltaan valheessa ("me olemme ruotsalaisia") elävät ihmiset voivat päästää tuollaista mölinää suustaan tilanteessa, jossa täysin oikeutetusti kansanenemmistö yrittää viimein karistaa hirveän kahleen nilkoistaan. Häpeän RKP:n jäsenten ja etenkin puoluekokousedustajien puolesta.

Suomenruotsalaisuus ei ole yhtä kuin RKP. RKP vain käyttää suomenruotsalaisia vaalikarjanaan, ja pelottelee heitä, että jos ette "omaa puoluetta" äänestä, kaikki ruotsinkielinen loppuu kuin seinään, ja lapsenne kiusataan kaksikielisessä, yhteisessä koulussa hengiltä. Ei siinä niin kävisi, suomenkielinen suomalainen on yksi maailman suvaitsevaisimmista ihmisistä.

Vaan ruotsin kielen lopun arkkitehdit istuvatkin RKP:ssa, sillä se puolue on tehnyt kulttuurisesti kiinnostavasta ja varsin sympaattisesta suomenruotsalaisuudesta ikävän ja häpeällisen valitusten, vaatimusten ja kiristämisen jatkumon. Ei ole ihme, että kaiken tämän jälkeen suomenkielinen kansanenemmistö hermostuu, ja hävittää kohta viimeisimmätkin jäänteet "muumiruotsista." Mitään tällaista ei olisi tapahtunut, ellei olisi ollut RKP:tta.

Sinä ruotsinkielinen ystävä, ajattele kahdesti, ja älä äänestä vaaleissa enää RKP:tta. Äänestä vaikka minua, jos olet Uudeltamaalta, koska minä en vihaa ruotsia, minä vihaan vain epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta, eikä minulla edes ole mitään alueellista kaksikielisyyttä vastaan, kunhan se on väkimäärältään aitoa.

Heti kun oikeat epäkohdat korjataan, eli saadaan pakkoruotsi pois, koko valtakunnan kaksikielisyys pois, opiskeluetuoikeudet pois ja pyrkiminen samoihin koulurakennuksiin aloitetaan, niin sen jälkeen ruotsin kielellä ja suomenruotsalaisuudella on ainakin yksi lämmin ystävä - minä. Ja uskon, että oikeudenmukaisuuden toteuduttua suomenruotsalaisuudella on viitisen miljoonaa muutakin ystävää - koko Suomen kansa. Silloin alueellinen kaksikielisyys voi elää pakottamatta, ja olla todellinen rikkaus. Mutta jos äänestätte RKP:tta, kaivatte samalla omalle äidinkielellenne haudan.

http://richardjarnefelt.blogit.uusisuomi.fi/

[jupeli]

Se mikä Magmalta tulee ulos, on jo etukäteen sovittu ja päätetty.

Myös lähes kaikki RKP:n aloitteet ovat menneet läpi heti tai kiiruusti.

Siispä vain rauhallisna odottaman täydellistä ruotsalaisen televisomaailman lähetystulvaa maahamme ja maksajina tietenkin yli 90% suomenkieliset veronmaksajat.

[Soon Moro]

Se mikä Magmalta tulee ulos, on jo etukäteen sovittu ja päätetty.

Myös lähes kaikki RKP:n aloitteet ovat menneet läpi heti tai kiiruusti.

Siispä vain rauhallisna odottaman täydellistä ruotsalaisen televisomaailman lähetystulvaa maahamme ja maksajina tietenkin yli 90% suomenkieliset veronmaksajat.

Onhan tuo ruotsinkielisten ohjelmien määrä per kaikki ohjelmat aivan perseellään, olen samaa mieltä. Tuskinpa siitä kukaan voi oikein erimielinen ollakaan, paitsi tietty ruotsinkieliset. Eräänä aamuna tosin huomasin taas kerran katsovani FST:ltä ruotsinkielistä aamu-tv:ta, joka on sanalla sanoen viihdyttävää katsottavaa verrattuna Lauri Karhuvaaraan ja muihin aamumuumioihin, sekä jatkuvaan "uutiset ja sää" -toistoon.

Sen kuvaustekniikan, juontajat ja keskustelun kun saisi siirrettyä Maikkarin tai TV1:n aamulähetysten paikalle Suomeksi puhuttuna, niin olisi tv-lupamaksulle edes jotain pientä vastinetta.

[Everyman]

Esimerkiksi Kasnäs-manifesti: Puolueen tavoitteena on oman kieliosuutensa kasvattaminen suuremmaksi. Minkähän haukkumasanan Wallin & Thors esittäisivät, jos joku muu puolue ottaisi poliittiseksi tavoitteekseen suomenkielisen väestön suhteellisen osuuden kasvattamisen?

Missä puhutaan kieliosuuden kasvattamisesta, onko lainausta? En löytänyt kuin maininnan siitä, että tuon manifestin toteuttamalla puolueen kannatus voi nousta 10 prosenttiin.

[EL SID]

Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.

Aldaron hyväksynee gallupin kuin gallupin tuloksen, jos se miellyttää häntä. Muissa on johdattelevat kysymyksen jne....

Trollia ei tosin periaatteessa pitäisi ruokkia, mutta käydään nyt sitten vielä tämäkin läpi.
vää, sillä kuka tahansahan voi itse arvioida, onko kysymyksenasettelu johdatteleva vai ei.

ymmärrän, kyllä että kaltaiseni, joka vastustaa pakkoruotsia, koska se rikkoo tasa-arvon periaatteita, ja on luonut vähemmistöllä mahdollisuuden olla valtiona valtiossa, on pakkoruotsin kannattajalle vaarallisempi vastustaja kuin provosoiva hurrittaja. No, samalla tavalla Timo Soini on suvaitsevaisuusjengille pahempi maahanmuuton vastustaja kuin rasisti, joka kiihkoilee rotujen välisistä eroista. Ja kuten tapoihisi kuuluu, kierrät vaikeat asiat syyttämällä muita provosoinnista ja tekeydyt uhriksi.

Jottei totuuspakkoruotsikeskustelussa pääsisi unohtumaan, otan tässä, jälleen kerran esimerkin, siitä, miksi pakkoruotsia ja siihen perustuvaa apartheidia kannattaa vastustaa,  vaatimalla vaatien edelleenkin sitä samaa aineistoa, jota pyysin viimeksi lähes vuosi sitten: Väitit aikoinasi, että ruotsinkielisten on helpompi päästä opiskelemaan lääkäriksi (ja myös muille aloille) koska:

1) Helsingin lääkikseen on perinteisesti ollut vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.
2) Helsingin lääkis on ainoa joka kouluttaa lääkäreitä ruotsiksi. Tätä varten on erillinen linja, jolle pääsee alemmalla pisterajalla kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle.
3) Helsingin ruotsinkieliselle linjalle pääsyn suhteellinen helppous (nimenomaan suhteessa Helsingin suomenkieliseen linjaan) on suhteutettava koko maan kaikkiin lääkiksiin, siis siihen miten helppoa tai vaikeaa niihin kaikkiin on päästä.
4) Jos oletetaan että Helsingissä pisterajat olisivat sama suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, se johtaisi edellä mainituista syistä siihen, että koko maan mittakaavassa olisi huomattavasti vaikeampi päästä lukemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg165273.html#msg165273

ja minä olen pyytänyt sinua todistamaan, vaikkapa jollain tilastolle, että missä suomenkieliset oppilaitoksessa, koko suomen alueella, pääsevät suomenkieliset opiskelemaan  lääkäriksi yhtä helposti tai helpommin kuin ruotsinkieliset omaan ahjoonsa?

Jollei tällaista tilastoa tai vastaavaa löydy, niin tässä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ovat, nyt äidinkielensä perusteella, B-luokan kansalaisia omassa maassaan.

[EL SID]

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.

Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....

[Topi Junkkari]

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Mitäs ihmeen höpinää tämä taas on?

Ruotsin kielen opiskelu A-kielenä alkaa nykyäänkin ala-asteella (3. luokalla), ja asiantila on ollut tämä ainakin peruskoulun syntymästä lähtien, ellei jo aiemmin.

Tarkoitat "ala-asteen opettajalla" ilmeisesti luokanopettajaa. Eivät luokanopettajat opeta mitään vieraita kieliä (pyydän, ettei jäsen Aldaron eikä kukaan muukaan ala turhaan öyhöttää vieras-sanan käytöstä), eikä heiltä edellytetä "valmiuksia ruotsin opettamiseen". Kieliä opettavat kaikilla kouluasteilla ao. kieleen erikoistuneet aineenopettajat.

Kun minä kävin peruskoulua 1980-1989, kolmannen luokan A-kielenmaikka oli itse asiassa ensimmäinen kosketuksemme aineenopettajajärjestelmään. Viidennellä luokalla tuli sitten erillinen historianopettaja, ja yläasteella tietenkin siirryttiin kokonaan aineenopettajien hellään huomaan.

Yläasteen luokanvalvojani, joka oli matemaattisten aineiden opettaja ja eteni minun kouluaikojeni jälkeen rehtoriksi, kuuluu edelleen minun muistoissani kaikkien aikojen top-3-opettajalistalle.

[EL SID]

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Mitäs ihmeen höpinää tämä taas on?

Ruotsin kielen opiskelu A-kielenä alkaa nykyäänkin ala-asteella (3. luokalla), ja asiantila on ollut tämä ainakin peruskoulun syntymästä lähtien, ellei jo aiemmin.

väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.

Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.

mainittakoot, että esimerkiksi Vaasassa on mahdollista valita Ruotsi toiseksi kieleksi jo neljännellä. Se on kuitenkin vapaaehtoista ja vain ainakin täälläpäin, Vaasalainen erikoisuus.

[Topi Junkkari]

väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.

Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.

Siellä, missä minä kävin koulua 1980-luvulla, oli kolme vaihtoehtoa A-kieleksi: englanti, ruotsi ja saksa. Ranskan ryhmääkin muistaakseni yritettiin, mutta porukkaa ei saatu kasaan tarpeeksi.

Meidän perheessämme oli 1980-luvulla kolme peruskoululaista. Minun A-kieleni oli englanti, pikkuveljeni A-kieli oli ruotsi ja pikkusiskoni A-kieli saksa. Nuorimmainen veljeni aloitti peruskoulun vasta 1990-luvun puolella ja taisi aloittaa englannilla.

[EL SID]

väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.

Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.

Siellä, missä minä kävin koulua 1980-luvulla, oli kolme vaihtoehtoa A-kieleksi: englanti, ruotsi ja saksa. Ranskan ryhmääkin muistaakseni yritettiin, mutta porukkaa ei saatu kasaan tarpeeksi.

Meidän perheessämme oli 1980-luvulla kolme peruskoululaista. Minun A-kieleni oli englanti, pikkuveljeni A-kieli oli ruotsi ja pikkusiskoni A-kieli saksa. Nuorimmainen veljeni aloitti peruskoulun vasta 1990-luvun puolella ja taisi aloittaa englannilla.

missä kävit koulusi?

Kun oikein muistelen, niin meidänkin kouluun, taisi olla ala-asteen kuudennella (1980-luvun alkupuolella), tuli jostain (muistaakseni Helsingistä tai sen läheltä) uusi oppilas, joka oli opiskellut kolmannelta lähtien ruotsia, eikä englantia, kuten meillä ( siis eteläpohjanmaalla) päin. Kun meillä muilla oli englantia, hänet kuskattiin kirkonkylän ylä-asteelle (lähempää ei päteviä ruotsinopettajia löytynyt), jossa ruotsinopettaja piti hänelle "yksityistunnin", eli hän oli ainoa oppilas, vaikka siihen aikaan "meillepäin" saapui paljon paluumuuttajia. Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?

[Topi Junkkari]

missä kävit koulusi?

- -

Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?

Mistään "yksityisestä kokeilusta" ei tosiaankaan ollut kysymys. Minä ja kaikki sisarukseni olemme nauttineet koulusivistystä Kouvolan kaupungin peruskoulun rattoisan tasapäistävässä ilmapiirissä. Kouvola oli siihen aikaan reilun 30 000 asukkaan pikkukaupunki, mutta kuten totesin, jopa siellä oli valinnanvaraa kieliopintojen suhteen. Olen sataprosenttisen varma, että samankaltainen valinnanvapaus vallitsi kaikissa Kouvolaa isommissa kaupungeissa kautta Suomen. Tunnen ikäisiäni helsinkiläisiä, jotka ovat opiskelleet A-kielenä venäjää.

[EL SID]

missä kävit koulusi?

- -

Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?

Mistään "yksityisestä kokeilusta" ei tosiaankaan ollut kysymys. Minä ja kaikki sisarukseni olemme nauttineet koulusivistystä Kouvolan kaupungin peruskoulun rattoisan tasapäistävässä ilmapiirissä. Kouvola oli siihen aikaan reilun 30 000 asukkaan pikkukaupunki, mutta kuten totesin, jopa siellä oli valinnanvaraa kieliopintojen suhteen. Olen sataprosenttisen varma, että samankaltainen valinnanvapaus vallitsi kaikissa Kouvolaa isommissa kaupungeissa kautta Suomen. Tunnen ikäisiäni helsinkiläisiä, jotka ovat opiskelleet A-kielenä venäjää.

kuten mainitsin, kyse on valinnasta. Säädösten mukaan toista kotimaista kieltä voi opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen.  85 % peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä.
Englantia taas:

Kieli    osuus ikäluokasta
englanti 90,5 %
suomi     5,5 %
saksa     1,6 %
ruotsi     1,2 %
ranska     0,9 %
venäjä     0,2 %

eli kyse on ollut vapaaehtoisesta mahdollisuudesta. Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.

Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....

[mikkoellila]

Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?

Olet harvinaisen huonosti perillä Suomen koulujärjestelmästä.

Peruskoulussa A-kieli alkaa 3. luokalla. Noin 90 prosentilla peruskoululaisista on A-kielenä englanti. Toiseksi yleisin A-kieli on ruotsi. Luultavasti kolmanneksi yleisin A-kieli on saksa ja neljänneksi yleisin venäjä.

B-kielenä on ruotsi kaikilla niillä, joilla ruotsi ei ole A-kielenä. Tämä B-ruotsi on se pakkoruotsi.

Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.

B-kieli alkaa yleensä 7. luokalla. Joissakin kouluissa voi vapaaehtoisesti aloittaa B-kielen jo 5. luokalla.

C-kielen voi aloittaa 8. luokalla. Lukiossa voi ottaa D-kieliä. Esim. minulla oli A-kielenä ruotsi, B-kielenä englanti, C-kielenä saksa ja D-kielinä ranska, italia ja latina.

Tässä ei ole kyseessä "jokin yksityinen kokeilu", vaan vallitseva järjestelmä.

[mikkoellila]

Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.

Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....

Nämä ala-asteen ruotsinopettajat ovat tietysti aineenopettajia, joten luokanopettajilta ei suinkaan edellytetä ruotsinopettajan pätevyyttä.

Sinänsä tämä ehdotus pakkoruotsin aikaistamisesta on täysin sairas.

[Topi Junkkari]

Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.

Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin de facto, mutta ei de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.