Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[M.K.Korpela]

Tässä paistaa läpi vielä sellainenkin harhaluulo, että ruotsinkielen opetuksen karsimisella saataisiin mannaa taivaalta vapautuvien tuntien muodossa.

Kuvataan ruotsin opetukseen kuluva tuntimäärä indeksillä = 100, ja sitten poistetaan pakkoruotsi.

Kuvitelma siitä, mitä ruotsilta vapautuvalla tuntimäärällä saadaan esimerkiksi näin:

10 = Englanti
10 = Saksa
10 = Ranska
20 = Ruotsi (vapaaehtoinen)
10 = Venäjä
10 = Espanja
20 = Muut (Portugali, Puola, Flaami yms.)
10 = Eksoottiset (Thai, Arabia yms.)

Tosiasiallisesti Takahikiän peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia. Jo pelkästään saksan tarjoaminen, puhumattakaan edes venäjästä peruskoulussa olisi näille Taka- ja Stadihikiöille tuskallinen tehtävä. Ettäkö vaikka espanjan opettaja kiertää Toyotalla Takahikiältä toiseen ? Uni seis.

Tässä vaiheessa ehkä ruvetaan hankkimaan tuota lisäkapasiteettia, mutta sillä aikaa asiassa ehtii käydä näin:

30 = Ekologinen etiikka
20 = Marxismi-Feminismi
20 = Kulttuurikasvatus
20 = Vapaaehtoinen Ruotsi
10 = Muut kielet joita luultiin saatavan

*ihan riittävällä tarkkuudella stadissa.

[Miniluv]

Ettäkö vaikka espanjan opettaja kiertää Toyotalla Takahikiältä toiseen ? Uni seis.

Olen varmaan sitten uneksinut katuni toisella puolella olevan koulun, ja sinne tuntitöitä tekevän tutun "kiertävän" espanjanopettajan.

[M.K.Korpela]

Olen varmaan sitten uneksinut katuni toisella puolella olevan koulun, ja sinne tuntitöitä tekevän tutun "kiertävän" espanjanopettajan.

Mikäpä siinä. Mutta aivan varma olen siitä, että pakkoruotsilta vapautuvia tunteja ei kyetä korvaamaan muulla kieltenopetuksella 1:1.

Kuvaamaani skenaariota voidaan toki arvostella, mutta luuletko ettei (vaikkapa) ekologinen etikka tai marxismi-feminsimi yritä päästä haaskalle ?

[Miniluv]

Onhan se nyt varmaa jo eri kielten ryhmien sirpaloitumisenkin vuoksi, että se ei yksi yhteen mene.

[risto]

Mikäpä siinä. Mutta aivan varma olen siitä, että pakkoruotsilta vapautuvia tunteja ei kyetä korvaamaan muulla kieltenopetuksella 1:1.

Kykenemisestä en tiedä, mutta tarvetta tuollaiselle ei ole. Luultavasti vielä varsin moni ottaa nimittäin ruotsin senkin jälkeen, että pakollisuus poistetaan. Ja vapaaehtoisen. Toki on ymmärrettävää, että aivan pikkukouluissa siirrytään pakkoruotsista enemmistön diktatuuriin. Tosin "yläkoulut" (ent. yläaste) ovat käsittääkseni pääosin kohtuullisen kokoisia, jotta saadaan useita opetusryhmiä eri kielille.

Monilla ruotsinopettajilla saattaa olla myös muuta kieliosaamista taskussaan. Itsekin tunnen kaksi ruotsinopettajaa, jotka opettavat myös saksaa. Käänteisesti: tunnen vain yhden ruotsin opettajan, joka tuskin muuta osasikaan. Hän olikin suomenruotsalainen.

[Pöllämystynyt]

Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.

Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.

Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.

Vaikka suomalaisia olisi jokunen tuhat jäljellä, pitäisin silti suomalaisuuden säilyttämistä yhtä välttämättömänä kuin nytkin. Väestön määrä on etnisyyden itseisarvon kannalta irrelevanttia. Jos "päästettäisiin" saamelaisuus "hyysäyksen" puuttuessa kuihtumaan pois, oltaisiin jo kaltevalla pinnalla, josta olisi vaikea olla ajautumatta siihen ajatukseen, että myös suomalaisuudesta voidaan luopua maailman tai EU:n mittakaavassa, tai vaikka maahanmuuttajien massoihin verrattuna marginaalisena ryhmänä.

Lisäksi saamelaiset ovat sellainen marginaaliryhmä, että heidän ainoa ja viimeinen kotinsa on täällä ja lähistöllä. Päin vastoin kuin valtaosa maahanmuuttajista, saamelaiset eivät kuulu mihinkään maailman mittakaavassa suomalaisia suurempaan ryhmään. Siksi mahtavan islamilaisen sivilisaation lähettämät maailmankieltä arabiaa puhuvat kolonistit eivät millään tavoin ole monimuotoisuuden "rikkauksia" arvioidessa verrattavissa saamelaisiin. On totta, että yhtenäisen islamilaisen kulttuurin asialla olevat kolonistit eivät millään tavoin edistä monimuotoisuutta, ja on totta, että jostain "rikkaudesta" puhuminen on sellaisten kohdalla irvokasta retoriikkaa, mutta saamelaisten kohdalla tilanne on täysin toinen ja päinvastainen.

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa. Jos taas saamelaiskielten puhuminen lakkaisi saamelaisalueilla, saamelaiskielet kuolisivat, kyseessä olisi täystuho saamelaisten näkökulmasta, ja vakava takaisku etnisen monimuotoisuuden kannalta.

Pidän kieliä ja etnisyyksiä itseisarvollisina ja säilyttämisen arvoisina siinä missä suurinta osaa eliölajeistakin. Tämä on tärkein motiivini vastustaa monikultturismia ja nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. En halua, että mikään ryhmä syrjäyttää alkuperäisiä asukkaita missään. Haluan kaikkien ryhmien voivan säilyä esi-isiensä mailla muihin sulautumatta. En halua saamelaisten enkä suomalaisten syrjäytyvän.

[Koskela Suomesta]

Saamelaisten kohtelu mm. tässä kieliasiassa kuvaa hyvin heihin kohdistunutta suhtautumista, jossa on vahvana ruotsalaisvaikutteinen ylimielisyys.

Se, että jopa yksinkertaisille suomalaisille suotiin oikeus verottaa vapaasti saamelaisia Ruotsin vallan aikaan, kertoo mitä mieltä valtaapitävät, eli ruotsalaiset/ruotsalaistuneet, olivat kyseisestä metsästäjä-keräilijä -kansasta. Tämä suorastaan rotuopillinen asenne elää yhä tänäkin päivänä.

Saamelaiset ovat olleet ja ovat yhä pahnanpojimmaisina pohjoisten kansojen arvohierarkiassa. Se saisi jo loppua.

Tottahan tuo taitaa olla.

Muuten, saamelaiset eivät ole alunperin metsästäjä-keräiijöitä, vaan paimentolaisia, karjansa perässä vaeltajia. Molemmat ovat tosin nomadeja, eli se on yleisnimitys kulttuureille, joilla ei ole vakituisia asuinsijoja.

Päinvastoin. Saamelaiset olivat ensin metsästys- ja keräilykulttuuri. Tunturisaamelaiset kesyttivät poron vasta aika myöhäisessä vaiheessa, noin 500 vuotta sitten.

Kiitos korjauksesta, olin siinä käsityksessä, että se tapahtui tuhatkunta vuotta aiemmin. Silti he olivat paimentolaisia tämän muutoksen jälkeen, eivät metsästäjä keräilijöitä.

Suomensukuiset heimot eivät käsittääkseni koskaan olleet paimentolaisia, vaan siirtyivät kaskiviljelyn kautta metsästäjä keräilykulttuurista maanviljelyskulttuuriin.

[do.ut.des]

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.

Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla. Se on yhtä uniikkia kuin suomenruotsalaisuus. Vastaavalla logiikalla suomenruotsalaisten sukupuutto Suomessa ei olisi kuolinisku ruotsalaiselle kulttuurille, koska se on elinvoimainen ruotsissa, mutta suomenruotsalainen variaatio siitä häviäisi joka olisi yhtä katastrofaalinen kuin suomensomalikulttuurin tuho.

[Aldaron]

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.

Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.

Puhut nyt ryhmästä pakolaisia (nyt en ota kantaa pakolaisstatuksen aitouteen kussakin yksittäistapauksessa), jotka ovat saapuneet maahan vuodesta 1990 alkaen. Koska kyseinen ryhmä koostuu pakolaisista, sen tarkoitus ei periaatteessa edes alun perin ollut jäädä Suomeen. Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.

Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen (muista erillisistä kulttuuripiirteistä puhumattakaan), voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.

[do.ut.des]

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.

Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.

Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.

Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen, voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.

Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?

Eikö helsingin sanomissa vastikään kehuttu kuinka muslimit käyttävät helsingin lähiöissä ihan omaa ganstaläppää. Uutinen löytyy myös hommasta. Eikö tällainen gangstaläppä ole ihan hyvin verrattavissa närpiön murteeseen?

Sinä puhut aikavälistä, minä puhun analogiasta. Jos jotkin asiat ovat verranollisia keskenään, verrannollisuus pätee myös toiseen suuntaan: jos x on sama kuin y, niin tällöin y on sama kuin x.

[Aldaron]

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.

Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.

Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.

Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen, voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.

Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?

Vaikea sanoa missä kohtaa täsmällinen minimiraja kulkee, mutta esimerkiksi Suomen ruotsinkielisen väestön kohdalla tuo raja ylittyy hyvin selkeästi, ottaen huomioon että kyseinen väestönosa on asunut pysyvästi Suomessa aina historiallisen ajan ajan alusta ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.

Somalia ei valtiona eikä kansakuntana liity millään tavalla Suomen menneisyyteen. Suomi ei koskaan ole ollut osa Somaliaa, Suomen kansallislaulua ei kirjoitettu somaliksi eikä huomattavaa osaa suomalaista kulttuuria ole luotu somalinkielisten ihmisten toimesta.

Ehkä tarjoat seuraavaksi analogian "ainutlaatuisesta suomensamoalaisesta kulttuurista"?

[mikkoellila]

Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?

Vaikea sanoa missä kohtaa täsmällinen minimiraja kulkee, mutta esimerkiksi Suomen ruotsinkielisen väestön kohdalla tuo raja ylittyy hyvin selkeästi, ottaen huomioon että kyseinen väestönosa on asunut pysyvästi Suomessa aina historiallisen ajan ajan alusta ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.

Tuo ei ole mikään perustelu pakkoruotsille.

[mikkoellila]

Tosiasiallisesti Takahikiän peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia.

Tämä johtuu juuri siitä, että ruotsiin menee resursseja hukkaan. Jos pakkoruotsia ei olisi, ruotsinopetuksen resurssit voitaisiin käyttää esim. saksan, ranskan ja venäjän opetukseen.

[do.ut.des]

Somalia ei valtiona eikä kansakuntana liity millään tavalla Suomen menneisyyteen.

Ei ihmiset elä menneisyyttä varten, vaan tulevaisuutta. Pahasti näyttää siltä, että somaliankulttuuri tulee olemaan ja varmasti nytkin on jo osa tämän maan kulttuuria.

Venäläisten määrä tulee tässä maassa kasvamaan, kunhan viisumivapaus astuu voimaan.

Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.

[Jouko]

Tosiasiallisesti Takahikiän peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia.

Tämä johtuu juuri siitä, että ruotsiin menee resursseja hukkaan. Jos pakkoruotsia ei olisi, ruotsinopetuksen resurssit voitaisiin käyttää esim. saksan, ranskan ja venäjän opetukseen.

Ja nykyään kiina valtaa alaa. Ulkomaankaupan perusteella siitä olisi monelle enemmän hyötyä kuin ruotsista. Pitäisi globaalistua eikä jäädä menneisyyteen. Näinhän meille jatkuvasti hoetaan.

[Aldaron]

Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.

Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?

Hieman tuota sopii epäillä...

[risto]

... ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.

Virhe, ei nyt sentään noin. Suomi on kuitenkin täynnä muinaislinnoja ja asutusta ties mistä asti. Pikku hiljaa "vasta" 1200-luvulla ruotsalaiset tulivat tänne ja enemmän tai vähemmän sulautuivat väestöön. En tiedä miltä vuosisadalta lähtien ruotsalaisten on voinut sanoa olevan "osa Suomen kansaa", tuskin sentään 1200-luvulta?

Historiankirjoitus vaikuttaa kovin ruotsalaisnäkökulmasta kirjoitetulta. Esimerkiksi kristinusko ei mitä ilmeisemmin tullut Suomeen lännestä, kuten väitetään, vaan idästä. Lainasanat kuten Raamattu ja pappi osoittavat tämän selvästi. Kuninkaitakin Suomessa on ollut (kuningas ei ole lainasana ruotsista, vaan paljon aiemmin kantagermaanisesta sanasta kuningaz), tosin hallintoalueiden laajuudesta ei ole tietoa. Osa on ollut varmasti vain pienkuningaskuntia, mutta esimerkiksi hämeen linnavuorien ketju on tuskin muodostunut sattumalta juuri sellaiseksi kuin se on. On huomattavaa, että tuolta ajalta on tiedossa vain tiedon murusia. Tiedon puute ei kuitenkaan ole todiste olemattomuudesa, vaikka olemattomuudella olisi kuinka paljon poliittista tilausta.

Suomenruotsalaiset ovat kuitenkin erottamaton osa Suomen kirjoitettua historiaa. Ei tässä sen kummempaa. Pääosin on oltu kohtuullisesti sovussakin, mitä nyt välillä "bättre folk" -asennetta on ollut ilmassa. Varmaan hurrivihaakin, mutta tätä varten ei sentään ole muodostettu merkittäviä puolueita. Etniset ja kulttuurilliset erot luovat aina jännitteitä, ja tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että kaikki on mennyt loistavasti.

Palataksemme aiheeseen, pakkoruotsin asemaa ei voida puolustaa edes 800-vuotisella yhteiselolla. Pakkoruotsissa ei yksinkertaisesti ole nykyisessä tilanteessa mitään järkeä. Lisääntykää, suomenruotsalaiset, ja täyttäkää maa. Keskustellaan pakkoruotsin mielekkyydestä sitten uudelleen, kun teitä on vähintään 30%. Siihen asti hommassa ei ole mitään järkeä. Siihen asti pakkoruotsin puolustaminen korkeintaan lisää "hurrivihaa" kansan riveissä. Itse en tunne minkäänlaista vihaa suomenruotsalaisia kohtaan, kuten en mitään muutakaan kansanryhmää kohtaan.

[do.ut.des]

Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?

Hieman tuota sopii epäillä...

Ei sitä ennenkään ole kansalta kysytty - millaisen Suomen haluatte. Muutama ihminen päättää ja loput sopeutuu jos on sopeutuakseen.

[risto]

Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.

Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?

Hieman tuota sopii epäillä...

Totta, suomalainen kansanluonne nyt vain on melkoisen jäykkäniskaista. Ennen Ruotsin valtaa maksettiin venäläisille veroa, sitten oltiin Ruotsin alamaisia, myöhemmin taas Venäjän vallan alla, eikä missään vaiheessa suomen kansan, kielen ja kulttuurin elinvoimaisuutta saatu tukahdutettua. Ei siinä onnistu edes Islam.

[Pöllämystynyt]

Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.

Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla. Se on yhtä uniikkia kuin suomenruotsalaisuus. Vastaavalla logiikalla suomenruotsalaisten sukupuutto Suomessa ei olisi kuolinisku ruotsalaiselle kulttuurille, koska se on elinvoimainen ruotsissa, mutta suomenruotsalainen variaatio siitä häviäisi joka olisi yhtä katastrofaalinen kuin suomensomalikulttuurin tuho.

Puhe oli tuossa saamelaisista, joiden erityisen suojelun puolesta argumentoin. Se mitä sanoin ei suoraan koske ruotsinkielisiä.

Suomenruotsalaisista puheen ollen. Ruotsinkielisyys on paljon olennaisempaa Suomessa kuin vaikkapa somalinkielisyys. Ruotsinkieliset ovat maailman mittakaavassa paljon saamelaisia vahvempi ryhmä, myös suomalaisia suurempi, joten sinänsä ruotsin katoaminen Suomesta ei johtaisi ruotsin kielen kuolemaan. Suomenruotsalaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään ruotsin kieltä. Se on myös ihmisryhmä, jolla on identiteetti ja jotain omaa, jota ei voi korvata ruotsinruotsalaisuudella. Se on kehittynyt täällä jo keskiajalta lähtien, sillä on oma näkökulmansa maailmaan, ja se näkökulma katsoo asioita tältä puolen Pohjanlahtea.

En tiedä, onko sana "etnisyys" tällä hetkellä poliittisesti korrekti kuvaus suomenruotsalaisten osalta, mutta käytännössä ryhmällä on monia etnisen ryhmän piirteitä, myös identiteetti. Identiteetti ei ole sillä tavoin selvärajainen kuin monilla muilla, "varsinaisilla" etnisyyksillä; sekä muihin suomalaisiin että ruotsalaisiin koetaan yksilökohtaisesti ja vaihtelevassa määrin etnisluonteista yhteyttä ja erillisyyttä, mutta ne rajat joka tapauksessa ovat olemassa. Mikään ryhmä ei ole täsmällisesti määritelty ja rajattu, joten rajojen epämääräisyys ei ole ongelma.

Etnisyyksillä on itseisarvo, ne eivät ole vaihdettavissa tai korvattavissa muilla. Siltä osin, kuin suomenruotsalaisia voidaan pitää etnisyytenä, sillä on myös tätä itseisarvoa. Lisäksi riippumatta tästä etnisyydeksi luokittelusta, sillä on arvoa myös suomalaisuudelle yleisemmin. Kaikki suomalaiset eivät tietysti koe ruotsin kieltä läheiseksi itselleen, mutta merkittävä osa kokee. Käsittääkseni myös merkittävä osa kokee sen historiallisesti arvokkaaksi, kokipa sen henkilökohtaisesti arvokkaaksi tai ei. Esimerkiksi minä pidän suomenruotsalaisuutta historiallisesti arvokkaana piirteenä Suomessa. Se kuuluu Suomeen, että täällä on alueita, joilla puhutaan ruotsia kuten jo vuosisatoja sitten. Se on kuin osa perinteistä "maisemaa", samoin kuin suomenkielisyys tai saamelaisuus. Tarkoitan "maisemalla" nyt jotain henkistä, en vain löydä kunnon sanaa sille.

Tämä ei sitten ole mikään puolustus ruotsin pakollisuudelle kouluissa, koska en kannata sitä. Historialla on kuitenkin perusteltavissa ruotsin kielen olennainen asema Suomessa. Sitä asemaa voidaan turvata esimerkiksi virallisella kaksikielisyydellä. Se maksaa, mutta niin maksaa myös perinnemaisemien ja puistometsien hoito, luonnonsuojelu, vanhojen rakennusten kunnostus, muinaisjäännösten suojelu ja tutkimus, ja muu Suomeen kuuluvien perinteisten elementtien ylläpito.

Edellisellä en sitten tarkoita, että suomenruotsalaisuus olisi vain historiallinen näytekappale. Se on yhtä lailla elävää kuin suomenkielisyyskin. Historiasta kumpuava elämänmeno on yhtä lailla elävää kuin juuretonkin elämänmeno, mutta päin vastoin kuin juurettomuudella, historiaan pohjautuvalla elämänmenolla on myös erityinen historiallinen arvo.

[Aldaron]

Suomi on kuitenkin täynnä muinaislinnoja ja asutusta ties mistä asti. Pikku hiljaa "vasta" 1200-luvulla ruotsalaiset tulivat tänne ja enemmän tai vähemmän sulautuivat väestöön.

Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".

Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin sekä Venäjällä että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin. Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.  

Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".

Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.

Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi) potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.

Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809. Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.

[Kimmo Pirkkala]

Palataksemme takaisin itse asiaan: Niin Katainen, Kiviniemi kuin Urpilainenkin tyrmäsivät pakkoruotsin poistamisen. Jäikö kenellekään mieleen muita perusteluita kuin että "tämä on puolueemme linja" ja "se aiheuttaisi merkittäviä muutoksia".

Urpilaisen perustelu oli ehkä vahvin; "2000-luvulla ei lähdetä siihen, että vähemmistön asemaa heikennetään." Eli SDP:n linja on selvä: Vähemmistöjen asemaa voidaan vain vahvistaa seuraavan tuhannen vuoden aikana, ei missään tapauksessa heikentää, vaikka järki sanoisikin niin. Vaikka Suomessa olisi enää sata ruotsinkielistä, ei SDP heikennä vähemmistön asemaa...

[do.ut.des]

Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Professori Heikki Ylikangas arvostelee kovin sanoin kotimaista historian tutkimuksen ilmapiiriä. Tutkimukseen on jäänyt suuria aukkoja, sillä aroissa aiheissa tutkijat pelkäävät kollegojen rajua kritiikkiä. Tästä syystä tutkijat syventyvät toisarvoisiin aiheisiin.

Suomen tiedeakatemia on kartoittanut, mitä aiheita on tutkittu väitöskirjoissa viimeisen 30 vuoden aikana. Työssä mukana ollut professori Heikki Ylikangas havaitsi, että Suomen historiassa on kolme aihetta, joihin ei ole haluttu kajota: 1500-luvun loppu eli Nuijasota, 1800-luvun alku eli Suomen uusi asema Ruotsin sijaan Venäjän keisarikunnassa sekä lähihistoria toisesta maailmansodasta tähän päivään.
Aiheet ovat tabu, koska niistä on vallalla vain yksi totuus. Jos nuori tutkija tekee yleisestä linjasta poikkeavan tulkinnan, hän vaarantaa koko tiedeuransa. Heikki Ylikankaan mukaan vanhemmilta tutkijoilta on tiedossa raju ryöpytys, etenkin jos väitöskirja on saanut tilaa mediassa.

- Ei ole viisasta lähteä ottamaan kantaa sellaisiin kysymyksiin, joista on ollut jyrkkiä mielipiteitä. Siinä voi tulla sotketuksi siihen samaan polemiikkiin, ja tutkija saa heti lähtölaukauksena kyseenalaisen maineen. On turvallisempaa meritoitua toisarvoisemmista ja turvallisemmista aiheista, ryöpytää Ylikangas.
Ylikangas sanookin, että tästä syystä valtiovallan rahoittamat projektit esimerkiksi sisällissodassa kaatuneista, Saksaan luovutetuista tai venäläisvankien kohtelemisesta ovat antaneet tutkijoille turvaa ja helpottaneet arkojen aiheiden käsittelemistä.

Historiantutkimuksen henki näkyy laadussa
Ylikankaan mukaan suomalaisten historian tutkijoiden pyrkimys yksimielisyyteen näkyy hyvin, jos sitä vertaa vallitsevaan ilmapiiriin vaikkapa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa.

- Näissä maissa on paljon tulkintoja ja ne elävät rinta rinnan. Myös tutkimuksen taso paljon korkeampi kuin maissa missä tulkintoja on vähän, toteaa Ylikangas.
Itsekin useasti kollegojen hampaissa ollut Ylikangas kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti ajatuksen, että historian tutkimuksessa voisi olla jokin yksi absoluuttinen totuus.

- Mikä totuus? Ei historiassa ole totuutta, totuuteen kyllä pyritään mutta tuloksena on vain joukko tulkintoja jotka muuttuvat ajan myötä.
YLE Uutiset

[Aldaron]

Palataksemme takaisin itse asiaan: Niin Katainen, Kiviniemi kuin Urpilainenkin tyrmäsivät pakkoruotsin poistamisen. Jäikö kenellekään mieleen muita perusteluita kuin että "tämä on puolueemme linja" ja "se aiheuttaisi merkittäviä muutoksia".

Urpilaisen perustelu oli ehkä vahvin; "2000-luvulla ei lähdetä siihen, että vähemmistön asemaa heikennetään." Eli SDP:n linja on selvä: Vähemmistöjen asemaa voidaan vain vahvistaa seuraavan tuhannen vuoden aikana, ei missään tapauksessa heikentää, vaikka järki sanoisikin niin. Vaikka Suomessa olisi enää sata ruotsinkielistä, ei SDP heikennä vähemmistön asemaa...

Tosin ruotsinkielisten määrähän ei enää vähene, vaan kääntyi kasvuun jo jokin aika sitten, koska suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi. Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:

Yksikielisyyden kannalla

Maalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta

Kaksikielisyyden kannalla

Sdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)

On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.

Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.

[Kimmo Pirkkala]

Ylikankaan kommentista, monikulttuurikeskustelusta, pakkoruotsikeskustelusta, taistolaismenneisyydestä ja ties kuinka monesta asiasta voi vain lausua että "sama kaiku on askelten"...

[do.ut.des]

Tosin ruotsinkielisten määrähän ei enää vähene, vaan kääntyi kasvuun jo jokin aika sitten, koska suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi.

Vaikka ruotsinkielisten määrä on tai olisi absoluuttisesti kasvussa, väitän tästä huolimatta että se on suhteellisesti laskussa maahanmuuton takia. Absoluuttisesti saattaa ehkä kasvaa, mutta suhteellisesti pienenee.

[Aldaron]

Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.

Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.

[do.ut.des]

Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.

Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.

Historiankirjoitus suomenkielisten menneisyydestä on olematonta ja Ylikangas nostaa esiin kolme pääkohtaa mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö muitakin olisi. Konsensushenki vallitsee siitä mistä ei haluta puhua:

"Historiantutkimuksen henki näkyy laadussa
Ylikankaan mukaan suomalaisten historian tutkijoiden pyrkimys yksimielisyyteen näkyy hyvin, jos sitä vertaa vallitsevaan ilmapiiriin vaikkapa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa.

- Näissä maissa on paljon tulkintoja ja ne elävät rinta rinnan. Myös tutkimuksen taso paljon korkeampi kuin maissa missä tulkintoja on vähän, toteaa Ylikangas.
Itsekin useasti kollegojen hampaissa ollut Ylikangas kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti ajatuksen, että historian tutkimuksessa voisi olla jokin yksi absoluuttinen totuus."

[risto]

Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.

Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.

Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.

Ei edes tiedetä sitä, muodostivatko eri suomalaisheimot jossain vaiheessa isompiakin kuningaskuntia keskenään, olivatko hallintoalueet heimokeskeisiä vai vieläkin pienempiä. Ylipäätään aika ennen ruotsalaisten invaasiota on melko lailla hämärän peitossa. Tällä viikolla tulleen radio-ohjelman mukaan suomalaisilla oli todennäköisesti jonkinnäköistä sääty-yhteiskuntaa orjineen kaikkineen.

Joka tapauksessa etnisesti ja kielellisesti suomalaiset(suomalais-ugrilaiset) ovat asuttaneet tätä niemeä todella kauan, luultavasti ainakin varhaisneoliittiselta kaudelta asti (~5300 ekr). Suomalais-ugrit ilmeisesti olivat valtakulttuuria Pohjanlahdelta Uralille. Jotkut höyrypääthän halusivat uusintaa historiaa Jatkosodassa...

Toivottavasti mahdollisimman moni tutkija uskaltaisi tutkia varhaisen esihistorian ohella myös aikakautta ennen 1200-luvun kuluessa tapahtunutta ruotsalaisten valloitusta.

[Roope]

Magman tilaaman neljän eurooppalaisen vähemmistön mediankäyttötutkimuksen mukaan Suomen kaksikieliset nuoret käyttävät nettipalveluja yhä enemmän suomeksi ja englanniksi. Ruotsinkielisten palvelujen käyttö on laskenut "hälyttävän alhaiselle" tasolle.

Ratkaisuksi tarjotaan ruotsinkielisen mediatarjonnan (tarkoittanee lähinnä YLEn ruotsinkielisiä radio-ja tv-kanavia) ja tason (tarkoittanee FST:n ja HBL:n rahoitusta) varmistamista sekä "lähetysten vapaata kulkua rajojen yli" (tarkoittanee SVT:n tv-kanavan/kanavien ostamista Suomeen ilmaiseksi kanavaksi/kanavapaketiksi). Tutkimuksen lopussa kehotetaan poliitikkoja ja mediavaikuttajia tarttumaan ruotsinkielistä mediaa kohtaaviin haasteisiin sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla.

Kuten niin usein ennenkin, niin tässäkin Magman tutkimuksessa jää paljon rivien väliin. Mitä tutkijat esimerkiksi tarkoittavat, että asia vaatii "aktiivista panostusta kansainvälisillä areenoilla"? Onko puhe EU-rahoituksesta, tekijänoikeusmaksujen kohtuullistamisesta, valtioille lainsäädännöllä sälytettävistä velvollisuuksista vai mistä? Ehkä tutkimuksessa on loppujen lopuksi kyse vain taustatuesta sille, ettei FST5-kanavaa saisi lopettaa.

Svenska YLE: Magma: Bara hög kvalitet tryggar svenskan
Tiedote
Tutkimus (pdf)