Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Aldaron]

Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.

Voisitko osoittaa esimerkin, missä asiassa Halonen on ollut eri mieltä kuin Rkp?

Muutama esimerkki:

1) Nato.

2) Talouspolitiikan yleislinja.

[Uljanov]

Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.

Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.

[Lodi]

Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.

Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.

Olen samaa mieltä. Se, että Katainen kävelee edustajakokouksen tekemän ponnen yli mennen tullen, laskee Kokoomuksen suositusta ja tuo puolueen nykyinen lempinimi "Sekoomus" saa taas lisää sisältöä.

[Aldaron]

Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?

Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.

Millä perusteella RKP on oikeistoa?

Wallin vill hellre höja skatterna än skära ner välfärden
Publicerad: 12/06 10:37 ›uppdaterad: 12/06 13:17

I sitt tal till partidagen sa ordförande Stefan Wallin att han tror att vi måste räkna med en höjd totalskattegrad under nästa valperiod hellre än nedskärningar i välfärdsservicen.

Lue vaikka Rkp:n eduskuntavaaliohjelma vuodelta 2007: http://sfp.fi/files/program/Valplattform_svensk.pdf

Tuo viittauksesi Walliniin liittyy siihen että Rkp:n johto on saanut palautetta ruotsinkielisen väestön keskuudesta ihmisiltä jotka ovat huolissaan siitä, tullaanko julkiset palvelut turvaamaan. Rkp:n johdon talouspoliittinen linja edustaa eräänlaista vesitettyä uusliberalismia. Vesitettyä siksi että jos Rkp:n johdon linja olisi vielä selkeämmin uusliberaali, se olisi liikaa Rkp:n kentälle. Rkp joutuu nimittäin kilpailemaan vasemmalla laidallaan äänistä Sdp:n ruotsinkielisen siiven kanssa ja vaalit lähestyvät. Siksi Rkp:n johdon täytyy lähettää signaali siitä että julkiset palvelut turvataan.

Eikä esim. tämä kaveri oikein vastaa käsitystäni vasemmistoradikaalista: http://www.callehaglund.fi/start/

Samanlainen oikeistoliberaali kuin Kokoomuksen johtohenkilöt. Jos Rkp:tä ei olisi, hän vaikuttaisi täysin varmasti Kokoomuksessa.

Itse asiassa Rkp:n talouspoliittisen linjan liiallinen oikeistolaisuus (jonka taustalla tietenkin vaikuttaa viime ajoille tyypillinen uusliberaali paradigma) on toinen niistä kahdesta tärkeimmästä syystä miksi en kannata Rkp:tä. Toinen on, kuten joku ehkä arvaa, Rkp:n varsin naiivi maahanmuuttopoliittinen linja. On tosin tajuttava että kummassakaan asiassa Rkp ei eroa yhtään Kokoomuksesta.

[EL SID]

Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on.

Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.

Vaasassa ruotsinkielisten osuus on n.25%, eikä sitä ole tarvittu täälläkään, kuin yhden kerran: ummikko närpesin ihme ei ymmärtänyt ettei muiden pyykkivuodolla voi pestä omia pyykkejään. Asia tuli selväksi ja täti muutti vikkelästi muualle...  

Edellä olen maininnut sen yleisesti tunnetun tosiseikan, että ainoa tapa jolla tilaaja voi vaikuttaa kyselyn tuloksiin on kysymyksenasettelu. Jos siirrymme vertailemaan toisaalta Magman ja toisaalta Suomalaisuuden Liiton muotoilemia kysymyksiä, huomaamme hyvin oleellisen eron (kysymysten boldaukset minun).

Tässä Magman kysymyksenasettelu (vuonna 2008):

"Mielestäni ruotsin opiskelun tulisi olla jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa."

Samaa mieltä 50%
Eri mieltä   48%

Tässä Suomalaisuuden Liiton kysymyksenasettelu (vuonna 2007):

"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"

Kyllä 63%
Ei    34%

Tulosten välinen erotus ei yllätä sitä, joka tuntee markkinoinnissa, mainonnassa, propagandassa ja yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytettyjä psykologisia kikkoja: Heti jos sisällytät kysymyksenasetteluun vapaaehtoisuuden käsitteen, saat jonkin verran enemmän kannatusta tuolle vaihtoehdolle kuin jos olisit muotoillut kysymyksen toisella tavalla. Lisäksi tuohon kysymyksenasetteluun sisältyy toinenkin psykologinen kikka, jonka merkitys tosin on vähäisempi kuin tuo vapaaehtoisuus-sana. Tarkoitan sanaa "suomenkieliset", joka tuolla tavalla lauseeseen sijoitettuna mobilisoi osassa vastaajista tiettyä "osapuolimentaliteettia". Sehän on sinänsä tarpeeton sana tuossa yhteydessä, sillä kaikki kysymykseen vastaavat tajuavat kyllä, että kyse ei ole ruotsinkielisten koulujen ruotsinopetuksesta vaan nimenomaan suomenkielisten, joten sanan "suomenkielinen" pointti ei ole informatiivinen vaan nimenomaan psykologinen. Tosin, kuten jo totesin, "taikasanan" vapaaehtoinen merkitys on toki paljon suurempi.

käsittääkseni suomalaisuuden liiton tutkimuksessa tarkoitus olikin nimenomaan udella, että pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille, aivan kuten kysyttiin.  
Koko pakkoruotsi-keskustelun tarkoitus on saada ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi, eli kysymys on aivan oikein laadittu.on totta, että tietyillä "taikasanoilla" pyritään vaikuttamaan ihmisten vastauksiin, mutta eikö tuo sinun saivartelusi ole aikamoista hömppää?

Magnan tulokset ovat kuitenkin erilaiset kuin muidenkin galluppien:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496

MTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa. MTV:n netissä olleeseen kyselyyn vastasi 4 223 henkilöä.

Vastauksia perustellaan mm siten, että ruotsin opiskelu on jäänne historiasta ja että englannin kielellä pärjää myös Ruotsissa. Moni suomenkielinen on myös huomannut, että ei ole tarvinnut ruotsia missään tilanteessa.

- En ymmärrä tälläistä jäännettä , miksi tämä on jätetty tällevuosituhannelle. Englannin kielen kokeeseen voisi keskittyä paremmin ja sitä kieltä todella tarvitaan tämän päivän maailmassa. Pois pakkoruotsi kokonaan! Abin äiti

- KYLLÄ! Mielestäni on turhaa pakottaa lukemaan ruotsia, kun esim englanti on se kieli millä pärjää niin töissä kuin maailmallakin. Ja siis monet ruotsia puhuvat puhuvat kyllä englantia! Ja uskon myös, että "viha" ruotsin opiskelua kohtaan loppuisi jos sitä voisi itse vapaaehtoisesti lukea, jos itse kokee sen tarpeelliseksi, esim. asuinpaikan tai toive ammatin suhteen!

- Opiskelin ruotsia vuosikausia ja sain laudaturin yo-kokeissa - mutta kielitaidolle ei ollut mitään käyttöä, Suomessa ei suostuttu puhumaan ruotsia, ja kieli unohtui eikä kehittynyt työkielenäkään. Nykyisin kokoukset ovat niin kansainvälisiä, ettei muu kuin englanti tule kyseeseen. Maapallo on kutistunut sitten 80-luvun - vain englannilla pärjää.

Monien mielestä olisi parempi käyttää ruotsinkielen opiskeluun nyt kuluva aika yleismaailmallisten kielten opiskeluun.

- Se on yksinkertaisesti turha, hyödytön. Englanninkielellä pärjää paremmin mailmalla, ruotsia puhutaan vain yhdessä maassa + muissa pohjoismaissa sen sukuista. Hyötysuhde on niin pieni, että ei vaan kannata pistää siihen rahaa ja aikaa.

- Pakkoruotsi kaventaa epäterveesti suomalaisten kielitaitoa ja estää suomalaisia opiskelemasta maailmankieliä kuten ranskaa, saksaa, venäjää tai espanjaa. Suomenruotsalaiset osaavat suomea, joka on suomalaisten yhteinen kieli.

- Ruotsi pois pakollisuudesta ja rinnalle useita eri vaihtoehtoja, joista valita se pakollinen. Tänä päivänä ruotsi ei ole enää SE kieli jota tulisi opiskella. Suomen ja englannin lisäksi tulisi olla yksi pakollinen, esim. saksa, espanja, kiina tai ruotsi.

Pakkoruotsia puolustavat taas ovat sitä mieltä, että koska Suomi on edelleen kaksikielinen maa., niin myös ruotsia kannattaa opiskella.

- Ruotsinkieltä osaavat saavat yleensä helpommin duunia jatai ottavat parhaat duunit päältä, samaan aikaan kun kieltä osaamattomat kuikuilevat työkkärissä.

syytätkö myös maikkaria vedättämisestä?

voihan se tietysti olla niinkin, että magnan tulos on oikein tehty ja virheetön. Pistää vain ihmetyttämään, miksi monen muun teettämät kyselyt antavat eri tuloksen....

Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.

Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.

olen tuossa samaa mieltä: on turha miettiä, onko RKP oikeistoa vain vasemmistoa, koska puolueen ainoa tavoite on säilyttää ruotsinkielisten etuoikeudet.

Tiedät hyvin että toisen kotimaisen taito on suoranainen edellytys moniin virkoihin. Myös yksityissektorilla ruotsin taito on , kuten tiedät, hyvin arvostettua. Tajuat hyvin että tässä maassa on paljon ihmisiä joilta meni hyvä työpaikka sivu suun, koska muuten samantasoinen hakija osasi ruotsia paremmin kuin se jota ei valittu. On toki psykologisesti ymmärrettävää, että tämä herättää kateutta ja kaunaa monissa niistä, jotka eivät osaa ruotsia joko ollenkaan ja vain hyvin vähän ja ovat kokeneet sen haittaavan urakehitystään.

ruotsin taito on meriitti työmarkkinoilla, mutta he haluaisivat että tuo "kauhea" tosiasia lakkaisi olemasta, joten he viittaavat usein siihen seikkaan, että löytyy lukemattomia työpaikkoja joissa ruotsin taitoa ei käytännössä tarvita, ikään kuin tämä tosiseikka muka todistaisi heidän väitteensä ruotsin yleisestä hyödyttömyydestä.

Kaksikielisenä suomalaisena olen erittäin tietoinen siitä seikasta, että meille kaksikielisille tuo kaikki on hyvin konkreettisesti totta. Meidän elämässämme kaksikielisyys on todellakin ollut sekä rikkautta että voimavara täsmälleen samalla tavalla kuin koulutus ja ammattitaito, ja itse asiassa vielä enemmänkin. Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman. Se on, käyttääkseni vielä kolmatta noista sanoista, erittäin hyödyllistä. Mutta, kuten totesin, aina löytyy kettuja joiden mielestä pihlajanmarjat ovat happamia.  

tästä juuri on kyse: miksi 95% tämän maan asukkaista ovat jo syntyessään toisella sijalla niin työmarkkinoilla kuin eri virkoihin haettaessa. Jos halua samalla viivalle, on kumarrettava pientä, raharikasta eliittiä ja opeteltava puhumaan näiden äidinkieli.

Etelä-afrikassa oli samanlainen järjestelmä, sitä sanottiin apartheidiksi. Suomessa vallitseva kieli-apartheid loukkaa suomenkielisten ihmisoikeuksia ja on siksi muutettava.

Vastaavasti ruotsinkielisillä alueilla joustetaan helposti suomen kielen taidosta: kun Korsholman kunta etsi palomestaria oli suomenkielen taitovaatimus vain hyvä, mutta ruotsinkieltä piti osata täydellisesti. Tuohon virkaan ei siis pysty ottamaan muita kuin ruotsinkielisiä. Asia oli esillä pohjalaisessa pari vuotta sitten.

[jupeli]

"Suomenruotsalaisten lippu on suomenruotsalaisten epävirallinen lippu punaisella pohjalla ja keltaisella ristillä. Lippua käytetään joskus suomenlipun sijaan Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen suomenruotsalaisten keskuudessa"

Edellinen on kopioitu Wikistä kohdasta suomenruotslaisten lippu.
Mitenkähän tuo lipun käyttäminen Suomen lipun sijaan istuu ajatukseen omasta  ruotsinkielisestä itsehallintoalueesta.
Lippuhan ei millään tavalla korvaa Suomen lippua.
Asia liittyy voimakkaasti ruotsinkielen asemaan Suomessa ja valtiovallan tulisikin puuttua kyseisen lipun käyttöön, kuin myös siihen, että suomenkielisillä on oikeus saada suomenkielisiä palveluita vaikkapa Närpiön sydänmailla.
Onkohan se lippu Suomen ruotsalaisten lippu, koska suomenruotsalaisia ei ole edes olemassa samoin kuin Suomen ruotsalaisten puhuma kieli on murrettua ruotsia.
Siis ei mitään suomenruotsia.

[skrabb]

Suomen kaksikielisyydessä on kysymys kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta
"Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa."

Paavo Lipponen

Hallituspuolueiden selkeä sitoutuminen Suomen kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen nykyisellään koulujen opetuksessa on tärkeä viesti suomalaisille. Ruotsin kieltä tarvitaan elinkeinoelämässä, hallinnossa ja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vain pitämällä ruotsin kielen asema ennallaan voidaan taata oppilaiden välinen sekä sosiaalinen että alueellinen tasa-arvo.

Suomen kaksikielisyydessä on kysymys suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta. Liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisuus on saanut valtavan paljon ruotsalaisuudesta, alkaen länsimaisen kulttuurin saapumisesta Suomeen ja mukaan lukien ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten osuuden kansakunnan synnyssä. Suomalaista identiteettiä on mahdotonta kuvitella ilman ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä.

Suomi kiinnittyy globalisoituvaan maailmaan yhtenä pohjoismaista. Mikään muu viiteryhmä ei voi korvata tätä yhteyttä. Onhan kysymys maailman sekä taloudellisesti että sosiaalisesti pisimmälle kehittyneestä yhteisöstä. Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa. Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia.

Elinkeinoelämän keskusliitto on myös tullut painokkaasti mukaan keskusteluun ruotsin kielen asemasta. EK on vastoin teettämänsä selvityksen tuloksia päätynyt esittämään ruotsin kielen aseman heikentämistä tekemällä siitä vapaaehtoisen aineen. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin ruotsin kannalta kiistattomasti myönteiset: puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää ruotsin kieltä tärkeänä rekrytointikriteerinä. Palvelualoilla ja erityisesti rahoitusalalla ruotsin merkitys on vielä tätäkin suurempi.

Suomen elinkeinoelämä pitää ruotsin kieltä selvästi englannin jälkeen tärkeimpänä kielenä. Ongelmana ei ole ruotsin kieli, vaan kielten opiskelun jyrkkä väheneminen Suomen kouluissa. Siihen maallamme ei ole varaa.

Svenska nu -valtuuskunta iloitsee siitä, että tuntijakotyöryhmän esitys antaa edellytykset monipuoliseen kieltenopiskeluun. Jos oppilaiden vanhemmat ymmärtävät kielitaidon merkityksen, Suomessa koulutetaan tulevaisuudessa ehkä muidenkin kielten taitureita kuin sinänsä tärkeän englannin osaajia.

Puutteena tuntijakotyöryhmän esityksessä on kieltenopintojen kokonaisresurssien vähentyminen. A1-kielen oppimäärän laajuus pienenee ja B1-kieltä, usein juuri ruotsia, aikaistetaan, mutta sille ei jaeta lisäresursseja. Kieltenopettajat ovat syystäkin huolestuneita tästä kehityksestä.

Yksi mahdollinen keino kieliopintojen laajentamiseen on kokonaistuntimäärän lisääminen. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset peruskoululaiset eivät kuluta koulunpenkkiä erityisen pitkään. Hollantilaislasten ja -nuorten vähimmäisopetusaika on yli 40 prosenttia pitempi kuin suomalaisten ikätoverien.

Kansalliskieltemme ja Suomen kaksikielisyyden aseman vahvistamiseksi toimitaan laajalla rintamalla myös kansalaisyhteiskunnan parissa. Uusimpana tulokkaana tähän joukkoon on tullut Kansalliskielten tukiyhdistys, jossa suomenkieliset vaikuttajat järjestävät aktiviteetteja kahden kansalliskielemme aseman edistämiseksi.

Svenska nu -valtuuskunta toivottaa yhdistyksen tervetulleeksi tekemään tätä tärkeää työtä.

puheenjohtaja
Svenska nu -valtuuskunta

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Suomen+kaksikielisyydess%C3%A4+on+kysymys+kulttuurin+ja+identiteetin+puolustamisesta/1135257639096

[jupeli]

 

"Suomen kaksikielisyydessä on kysymys suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta." Kirjoitti siis Paavo Lipponen.

Tarkoittaako Lipponen, että taistelu vieraan ja suomalaisia maailman eniten riistäneen valtion kielen pakkosyöttämisen puolesta Suomi nimisessä valtiossa (jonka kansalaisista n.92% on suomenkielisiä ja n. 4,5% ruotsia suomettuneesti puhuvia) on suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamista?

[Aldaron]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496

MTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa.

Se että vertaat Taloustutkimus Oy:n toisaalta Suomalaisuuden Liiton ja toisaalta Magman toimeksiannosta alan standardimenetelmiä käyttäen tekemiä mielipidetutkimuksia nettikyselyyn osoittaa että et ole ymmärtänyt noiden välistä erittäin oleellista metodologista eroa.

Lyhyesti: nettikyselyt eivät koskaan ole luotettavia. Tähän on useita syitä.

Ensinnäkin: otos ei edusta tasapainoisesti koko maan väestöä maantieteellisesti eikä sosiaalisen taustan ja ikäryhmän suhteen. Niissä mielipidetutkimuksissa taas jotka tehdään yhteiskuntatieteellisesti valideja menetelmiä noudattaen (kuten esim Taloustutkimus Oy:n kyselyt), otoksen tasapainoisuus on aina välttämätön lähtökohta.

Nettikyselyihin vastaajat valikoituvat kahden kriteerin mukaan: niihin vastaavat ne, jotka sekä

a) ovat tietoisia kyseisestä kyselystä että

b) ovat riittävän motivoituneita vastaamaan siihen (toisin sanoen: tuo kysymys on heille tärkeämpi kuin ihmisille keskimäärin).

Noiden molempien edellytysten on siis täytyttävä. Suurin osa ihmisistähän ei viitsi vastata nettikyselyihin, vaikka tietäisikin, että sellainen on käynnissä. Niihin vastaavat ennen kaikkea ne jotka kokevat tuon kysymyksen tärkeämmäksi kuin ihmiset keskimäärin.

Lisäksi: kuten tiedetään, sana kulkee netin verkostoissa nopeasti ja nettikyselyjä on hyvin helppo manipuloida. Lahjakkailla hakkereilla on vielä ihan ikiomat mahdollisuutensa tässä suhteessa.

Nettikyselyjen arvo on toisin sanoen ennen kaikkea viihteellinen. Mitään yhteiskuntatieteellistä validiteettia niillä ei (toisin kuin esim. Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemillä tutkimuksilla) kerta kaikkiaan ole.

[Jouko]

Jos joku ei tätä jo sanonut, niin pitäisi pikemminkin alkaa keskustella suomen kielen asemasta Suomessa. Se jos mikä on uhattuna nykyään kaikilla tahoilla.

[EL SID]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496

MTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa.

Se että vertaat Taloustutkimus Oy:n toisaalta Suomalaisuuden Liiton ja toisaalta Magman toimeksiannosta alan standardimenetelmiä käyttäen tekemiä mielipidetutkimuksia nettikyselyyn osoittaa että et ole ymmärtänyt noiden välistä erittäin oleellista metodologista eroa.

Lyhyesti: nettikyselyt eivät koskaan ole luotettavia. Tähän on useita syitä.

Ensinnäkin: otos ei edusta tasapainoisesti koko maan väestöä maantieteellisesti eikä sosiaalisen taustan ja ikäryhmän suhteen. Niissä mielipidetutkimuksissa taas jotka tehdään yhteiskuntatieteellisesti valideja menetelmiä noudattaen (kuten esim Taloustutkimus Oy:n kyselyt), otoksen tasapainoisuus on aina välttämätön lähtökohta.

Nettikyselyihin vastaajat valikoituvat kahden kriteerin mukaan: niihin vastaavat ne, jotka sekä

a) ovat tietoisia kyseisestä kyselystä että

b) ovat riittävän motivoituneita vastaamaan siihen (toisin sanoen: tuo kysymys on heille tärkeämpi kuin ihmisille keskimäärin).

Noiden molempien edellytysten on siis täytyttävä. Suurin osa ihmisistähän ei viitsi vastata nettikyselyihin, vaikka tietäisikin, että sellainen on käynnissä. Niihin vastaavat ennen kaikkea ne jotka kokevat tuon kysymyksen tärkeämmäksi kuin ihmiset keskimäärin.

Lisäksi: kuten tiedetään, sana kulkee netin verkostoissa nopeasti ja nettikyselyjä on hyvin helppo manipuloida. Lahjakkailla hakkereilla on vielä ihan ikiomat mahdollisuutensa tässä suhteessa.

Nettikyselyjen arvo on toisin sanoen ennen kaikkea viihteellinen. Mitään yhteiskuntatieteellistä validiteettia niillä ei (toisin kuin esim. Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemillä tutkimuksilla) kerta kaikkiaan ole.

käsittääkseni kysely tehtiin rekisteröityjen käyttäjien keskuudessa, eli kyselyyn ei ole päässyt vastaaman kuka vaan. Kyselystä ei käy ilmi, onko maikkari mahdollisesti muokannut tuloksia, mutta lienee selvää ettei pakkoruotsia kannattava Luotolainen kalastaja ole ottanut osaa siihen, kuten ei, todennäköisesti, ole ottanut osaa myöskään taloustutkimuksen tutkimuksiin.

Mitä tulee kohtiin A ja B, niin lienee selvää, että myös normaaliin gallupiin vastaaja (olen muutamaan vastannut, joten tiedän mistä kirjoitan) on tietoinen siitä kyselystä mihin vastaa ja on myös riittävän motivoitunut uhraamaan muutaman minuutin ja vastaamaan kyselyyn, eli nämä argumentit ovat vain turhaa palvelimen muistitilan tuhlausta.


Kun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on  helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti. Sinäkään et ole vielä onnistunut siinä, vaikka olet uhrannut asialle sivukaupalla tekstiä.

Jostain kumman syystä pakkoruotsittajilla on kamala hinku pyrkiä osoittamaan pakkoruotsin suorastaan kylpevän kansansuosiossa. Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?

[Turkulaine]

Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?

Koska suomenkielisistä äänestäjistä yli 90 % on tähän asti äänestänyt monikulttuuria ja pakkoruotsia ajavia puolueita. Mikäli suomenkieliset äänestäjät tuntisivat vastuunsa, olisi sekä ulkomaalais- että kielilainsäädäntö tolkullisempi. Parempia aikoja odotellen.

[EL SID]

Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?

Koska suomenkielisistä äänestäjistä yli 90 % on tähän asti äänestänyt monikulttuuria ja pakkoruotsia ajavia puolueita. Mikäli suomenkieliset äänestäjät tuntisivat vastuunsa, olisi sekä ulkomaalais- että kielilainsäädäntö tolkullisempi. Parempia aikoja odotellen.

tähän asti ei, ainakaan pakkoruotsi-asiassa, ole ollut vaihtoehtoja. Media on lakaissut pakkoruotsikeskustelun aina maton alle, eikä sitä ole otettu milloinkaan edes vaaliteemaksi. Vuoden 2011 vaalit tulevat olemaan ensimmäiset, jossa asista edes keskustellaan.Netin aika ei asioista enää voi vaieta.
Ennemmin tai myöhemmin vaalit voi ratkaista juuri pakkoruotsi, kunhan mamuiluun saadaan jonkinlainen tolkku.

[Aldaron]

Kun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on  helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti.

Osoitat taas ettet ole ymmärtänyt mistä on kyse. Toistan n:nnen kerran: tuossa tutkimuksessa Taloustutkimus Oy on käyttänyt niitä samoja standardimenetelmiä joita vakavasti otettavissa mielipidemittauksissa aina käytetään. Kerropa minulle ihan yksityiskohtaisesti, miten ja kenen toimesta niitä muka olisi voitu manipuloida.

Annat siis ymmärtää että Taloustutkimus Oy on väärentänyt oman tutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla sinulle oikeudellisia seurauksia.

Muista myös, että Taloustutkimus Oy, joka on alan johtava firma Suomessa, on suorittanut myös Suomalaisuuden Liiton ja Hommaforumin tutkimukset. Ovatko nämäkin tutkimukset ehkä mielestäsi väärennettyjä?

Olet kovaa vauhtia maalaamassa itseäsi nurkkaan Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamillasi väärennössyytöksillä. Toivon että ymmärrät, että kyseisellä firmalla olisi jo nyt periaatteessa aihe haastaa sinut oikeuteen. Oikeudessa sinulla ei olisi kirjaimellisesti mitään mahdollisuuksia. Pidän tosin hyvin epätodennäköisenä että he tähän vaivautuisivat, mutta sinänsä olet jo väitteilläsi antanut heille siihen tilaisuuden.

Vähän jäitä hattuun, jooko?

[Turkulaine]

Ennemmin tai myöhemmin vaalit voi ratkaista juuri pakkoruotsi, kunhan mamuiluun saadaan jonkinlainen tolkku.

Olen tämän suhteen hieman skeptinen. Vaikka enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia kysyttäessä, niin kovin harvalle se on erityisen tärkeä kysymys. Kansanäänestys ratkaisisi asian varmasti, mutta parlamentaarinen tie on vaikea. Kokoomuksen, SDP:n ja kumppaneiden äänestäjät tuskin protestiksi äänestävät Persuja vain pakkoruotsin vuoksi. Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.

Useimmilta äänestäjiltä kun pakkoruotsi on kerran lakkautettu jo vuosikymmeniä sitten koulun loppumisen yhteydessä.

[Aldaron]

miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?

Järjestettäköön minun puolestani.

[Luotsi]

Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.

Jonkinlaisesta puolueitten sanattomasta sopimuksesta ruotsin asema on ollut tähän saakka tabu vaalien alla, pakkoruotsista ei ole ollut sopivaa lausua yhtään mitään. Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.

[Aldaron]

Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.

Jonkinlaisesta puolueitten sanattomasta sopimuksesta ruotsin asema on ollut tähän saakka tabu vaalien alla, pakkoruotsista ei ole ollut sopivaa lausua yhtään mitään. Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.

On hyvin vaikea kuvitella käytännössä tilannetta, jossa kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta kouluaineena nousisi yhdeksi eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Syykin tähän on ilmeinen ja se on juuri se johon Turkulaine yllä viittasi: valtaosalle äänestäjistä se on n:nnen luokan kysymys, joka ei pysty kilpailemaan talouspolitiikan, verotuksen, julkisten palvelujen turvaamisen, työttömyyden torjumisen, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen estämisen, EU:n, Venäjän, Naton, maahanmuuttopolitiikan ja muiden tärkeämmäksi koettujen teemojen kanssa.

On tosiaan pyrittävä eläytymään siihen, mitä kysymyksiä äänestäjien valtaenemmistö priorisoi. Kysymys ruotsista kouluaineena on tässä prioriteettihierarkiassa varsin matalalla. 

[Turkulaine]

Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.

Näin on. Uskon, että ilmapiiri on muuttumassa suotuisaksi lähivuosina, kun puoluekentässä on tapahtumassa jotain uutta.

Pakkoruotsiasia on kärsinyt ja kärsii samoista asioista kuin maahanmuuttokriittisyys taannoin. Kun liikkeellä on räyhävoimat, jotka haluavat heittää hurrit mereen ja kuohita neekerit, haluaa keskivertokansalainen ottaa etäisyyttä. Uskottavuuttaan varjeleva puoluevaikuttaja haluaa pitää etäisyyttä niin paljon, ettei koske koko asiaan edes naapurin tikulla.

[Kimmo Pirkkala]

Yksi syy miksi asiasta ei keskustella poliitikkojen keskuudessa paljon lienee sukua mamu-keskustelun hyssyttämiselle: Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua. Ts kansalaisia pidetään tyhminä ja intohimojensa vietävinä. Kyse on siis elitismistä, poliitikko ei usko että keskustelemalla saavutettaisiin yhtään mitään kun suurin viisaus kerran on jo siellä poliitikon päässä.

Ja pelätään että yksi asia johtaa toiseen => pakkoruotsin kieltäminen ruotsinkielen perustuslaillisen aseman murenemiseen ja pohjoismaisten/länsiyhteyksien heikkenemiseen.

[Turkulaine]

Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.

En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään aiheesta keskustelua, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.

[Aldaron]

Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.

En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.

Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.

[Kimmo Pirkkala]

Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.

En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.

Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.

Ja aiotte siis lopettaa keskustelun tähän ettette kiihotu enempää?

(vai tarkoittiko tuo sitä että ne on ne muut kun kiihottuvat, kukaan ei itse kiihkoile?)

[Aldaron]

Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.

En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.

Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.

Ja aiotte siis lopettaa keskustelun tähän ettette kiihotu enempää?

(vai tarkoittiko tuo sitä että ne on ne muut kun kiihottuvat, kukaan ei itse kiihkoile?)

Kysymys on ennen kaikkea siitä, että aina kun asiasta keskustellaan, ilma on sakeana erilaisista ruotsinkieliseen väestöön koostuvista kollektiivisluonteisista herjasanoista ja syytöksistä (erittäin pitkän esimerkkilistan näistä voi koota tältäkin foorumilta, ja esim. suomi24:sta löytyy lisää sitä samaa jokseenkin loputtomasti). On melko haasteellista yrittää käydä asiallista keskustelua päälle tunkevan mutavyöryn kanssa. Asiallinen keskustelu on mahdollista ainoastaan jos pitäydytään tiukasti asia-argumenteissa. Käytäntö on osoittanut, että tarvitaan vain yksi ruotsinkielisiin kohdistuva etnisväritteinen herja tai syytös, ja siitä se lähtee. Lauman muut jäsenet huomaavat, että nyt on tilaisuus laulaa julki kaikki "hurreja" kohtaan tunnettu kauna, ja pian nettiviidakko jo kaikuu lauman aggressiivisesta ääntelystä jokseenkin tähän tyyliin: http://youtube.com/watch?v=pgb1AC5gu_g&feature=related

Keskustelun kanssa tuolla ilmiöllä ei oikeastaan ole mitään tekemistä. Kyseessä lienee eräänlainen rituaali.

[Turkulaine]

Keskustelun kanssa tuolla ilmiöllä ei oikeastaan ole mitään tekemistä. Kyseessä lienee eräänlainen rituaali.

Hurrinpeijaiset.

[Turkulaine]

Halla-ahon uusimmassa on paljon asiaa, jota juuri olemme käsitelleet.

Suurin osa suomalaisista jurnuttaa yksin tai kavereiden kanssa siitä, että kieliasialle pitäisi tehdä jotakin. Tilanteesta syytetään RKP:tä, suomenruotsalaisia, ahvenanmaalaisia, jopa Ruotsia. Todellinen syypää tilanteeseen on juuri se tavallinen kansalainen, joka vaaleista toiseen äänestää status quon säilyttäjiä. Vallitsevaan asiaintilaan sitoutuneiden puolueiden, siis kokoomuksen, kepun, demareiden, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisten, äänestäminen on vallitsevan asiaintilan puolesta äänestämistä, ei tämä sen monimutkaisempi asia ole.

Ruotsin kielen asemaan kohdistuva arvostelu on usein tasoltaan hyvin matalaa. Esim. sellaista, että "pois pakkoruotsi!" ja "hurrit soutakoot Ruotsiin!".

Korostus minun.

Halla-ahon ohjelmassa minua ihmetyttää, mitä ovat ne suomenkielisten "perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut" Ahvenanmaalla? Palveluja ja viranomaistulkkausta se ei tarkoittane, sillä ruotsiksikaan ei Halla-ahon mallissa ole niihin pääsyä vaikka kunnassa olisi 19 % ruotsinkielisiä.

[Aldaron]

Halla-ahon ohjelmassa minua ihmetyttää, mitä ovat ne suomenkielisten "perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut" Ahvenanmaalla? Palveluja ja viranomaistulkkausta se ei tarkoittane, sillä ruotsiksikaan ei Halla-ahon mallissa ole niihin pääsyä vaikka kunnassa olisi 19 % ruotsinkielisiä.

Itsekin näen juuri tuossa tietyn loogisen ristiriidan.

Positiivisena seikkana tuossa ohjelmassa (vaikka olenkin sen asiasisällöstä eri mieltä) näkisin sen, että se on sentään kirjoitettu asialliseen tyyliin ja että siitä puuttuvat ne ruotsinkieliseen väestöön kohdistuvat etnisväritteiset herjat ja syytökset, jotka muuten ovat arkipäivää jokseenkin aina kun näistä kysymyksistä keskustellaan.

Ohjelman asiasisältöä en tosin, kuten totesin, allekirjoita. Mutta asiallisesta tyylistä kuitenkin pisteet.

[jupeli]

Mielenkiintoiset ja aikasen samankantaiset kaksinpuhelut aldaronilla ja turkulaisella.
On hyvä kaikkiaan, että Hommassa on moderaattoreita, jotka estävät spämmäyksen ja liiallisen inttämisen ja ylilyönnit.
Mitä tulee seuraavaan aldaronin juttuun.

"Positiivisena seikkana tuossa ohjelmassa (vaikka olenkin sen asiasisällöstä eri mieltä) näkisin sen, että se on sentään kirjoitettu asialliseen tyyliin ja että siitä puuttuvat ne ruotsinkieliseen väestöön kohdistuvat etnisväritteiset herjat ja syytökset, jotka muuten ovat arkipäivää jokseenkin aina kun näistä kysymyksistä keskustellaan."

Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?
Pakkoruotsittajille on tullut lisäpiikkejä jo hytisevään lihaan.

Mielestäni Halla-ahon kirjoitus oli perusteltu, sekä ohjelma tavoitteellisuudessaan oikeudenmukainen ja selkeä niin Suomen ruotsalaisvähemmistöa, suomenkielisiä kuin myös saamenkielisiä kohtaan.Ahvenanmaata ajatellen se on suorastaan reilu.

[Aldaron]

Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?

Luepa uudestaan mitä kirjoitin. En viitannut tuossa Halla-ahoon vaan eräisiin toisiin henkilöihin.

[jupeli]

""Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?""

"Luepa uudestaan mitä kirjoitin. En viitannut tuossa Halla-ahoon vaan eräisiin toisiin henkilöihin."

Luinpa uudestaan ja eipä tuo antanna aihetta muuttaa käsitystäni erinomaisesta tulkinnastasi huolimatta.