AL/Mäki-Ketelä: Ongelmana armoviitosten kerääjät

[Marko]

Kirjoitus ei käsittele maahanmuuttoa mutta kirjoittajan nimi vaikuttaa kovin tutulta. Modet siirtänevät jos aihe ei kuulu uutisalueelle.

Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.

Ymmärtääkseni juuri nuorten hyvinvointi ja koulutus ovat Mäki-Ketelälle myös poliittisesti tärkeitä teemoja.

(http://i626.photobucket.com/albums/tt347/meikalain/Artikkelit/th_AL-2010-05-31-JMK.jpg)

[erilainen]

Omalla yläasteella oli väkeä joita ei koulu pahemmin kiinnostanut ja opettajat olivat todella kovilla kyseisten kanssa. Ratkaisuna oli järjestään se että kunhan eroon päästään niin hyvä. Eli annettiin päästötodistukset lähinnä sen takia ettei tarvitsisi enää niitä kestää. Onko tämä oikea menettely? Onko tämä ainoastaan oppilaiden vika tai heidän vanhempiensa?
Tarkkis on mielestäni tuollaisia tapauksia varten. Oppilas tietää työnsä jos työ ei kiinnosta niin sitten kova kovaa vastaan. Niin nuorta ja teiniä ei olekaan ettei niin yksinkertaista asiaa tajua. Harvasta opettajasta on vain ottamaan sitä vastuuta tälläisissa asioissa. Ihmiselle oli nuori tai ei ei tule antaa köyttä liikaa tai se tulee heijastumaan tulevaisuuteen. Sääntöjen noudattaminen tulee kyllä pystyä omaksumaan jo yläasteella, ellei se tulee juurruttaa kovemmin keinoin.
Tässä ei oikeasti tarvi siirtyä ajassa taaksepäin fyysiseen kurittamiseen tai muuta. Ongelmatapauset omaan kouluunsa. Ei vain oikeasti anneta päästötodistusta ansaitsemattomalle sitä päästötodistusta. Arvosanat antavat opettajat. Eli päävastuu on myös heillä.

[Jorma Merikoski]

Kirjoitus ei käsittele maahanmuuttoa mutta kirjoittajan nimi vaikuttaa kovin tutulta. Modet siirtänevät jos aihe ei kuulu uutisalueelle.

Se kuuluu sikäli, että kysymys peruskoulun uudesta tuntijaosta on ajankohtainen.

Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.

Ympäröiminen ja välittäminen eivät riitä. Mielestäni ainoa tapa tämän ongelman kunnolliseksi ratkaisemiseksi on palauttaa peruskouluun tasokurssit tietyissä aineissa. Mutta sanat "tasokurssi" ja "tasoryhmitys" ovat poliittisesti epäkorrekteja, joten on keksittävä muita nimityksiä.

[BastardoGrande]

Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.

Ennen oli jokaisessa kunnan kuorma-autossa arvostettu ja kunnioitettu kuorma-autonkuljettaja ja hänellä ns apumies, jonka työväline oli lapio, 'spädä'.
Samoin oli monella ammattimiehellä kaksi askelta perässä tarpova apumies, oppipoika jne...

Enää ei ole sellaisia hätäaputöitä kenellekään, on vain ammattimiehiä ja loosereita.
Jos putoat yhteiskunnan perälaudan yli, on kaksi vaihtoehtoa; alkaa rosvoksi tai juopoksi.

[JoKaGO]

Miten saatoin missata tämän tekstin? Lukaisin aamulla nopeasti Aaamulehden läpi, kun piti kiiruhtaa Lahteen muuttotalkoisiin.

Olen aiemminkin kirjoittanut opettajasta, joka halusi oppilaidensa oppivan. Oli kuitenkin sellaisia (ei-kantiksia) oppilaita, joita hyvä opetus ei kiinnostanut. Kokeista paukkui ala-arvoisia, joten myös todistukseen meinasi tulla neloset. Tässä vaiheessa koulun rehtori puuttui asiaan todeten: "Tässä koulussa ei ole tapana antaa nelosia", ja käveli opettajan yli muuttaen arvosanat vitosiksi.
Opettaja ymmärsi yskän, ja päätti vähät välittää niistä, joille koulunkäynti ja oppiminen eivät maistu. He saavat vitoset, automatic! Jos edes yrittää vähän oppia, saa kutosen.
Näin toimivat ilmeisesti muutkin peruskoulun opettajat nykyään.

[JoKaGO]

Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.

En voisi olla enempää samaa mieltä!

[hyperbeli]

Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.

<homma-asenne>Mitä ihmeen "tukea" ne muka tarttee? Eikö ne voi vaikka nojailla seiniin jollei koulu maita? Onko niillä kotona ankeanväriset verhot vai mikä on, pitäisikö valden kustantaa kirkkaammat gardiinit?

Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.</homma-asenne>

Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia. Suomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että meidän pitäisi huolehtia myös kaikkien muiden kansojen syrjäytyjistä. Tämän estää jo ihan puhtaasti matemaattistaloudelliset tosiasiat.

En tarkoita tällä sitä, ettei meidän pitäisi tehdä sitä hyvyyttä mitä pystymme. Kristittynä kannatan vahvasti sitä, että teemme kansakuntanakin niin paljon hyvää kuin vain on mahdollista. Hyvyyttä voi kuitenkin saada aikaan vain, jos tuntee totuuden. Totuus taas on se, ettei ole globaalisti ajatellen hyvä, että kasvatamme omalla osuudellamme heinäsirkkamaisen selviytymistrategian omaksuneiden yhteisöjen populaatiota.

[dothefake]

Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.

Ennen oli jokaisessa kunnan kuorma-autossa arvostettu ja kunnioitettu kuorma-autonkuljettaja ja hänellä ns apumies, jonka työväline oli lapio, 'spädä'.
Samoin oli monella ammattimiehellä kaksi askelta perässä tarpova apumies, oppipoika jne...

Enää ei ole sellaisia hätäaputöitä kenellekään, on vain ammattimiehiä ja loosereita.
Jos putoat yhteiskunnan perälaudan yli, on kaksi vaihtoehtoa; alkaa rosvoksi tai juopoksi.

No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.

[Ugle Byggle]

kmruuska: mistä tämä outo hommalaisten asenteiden syväluotaus?

Turha väittää etteikö Hommassa esiintyisi myös muiden heikommassa asemassa olevien Suomen kansalaisten auttamishalua. Toisaalta, jos oikein kunnolla haluat kmruuska provosoida, niin kirjoita saman tien vastaava purkaus vanhusten aktivoimiseksi "opetelkoot itse vaihtamaan vaippansa".

Hävettää puolestasi.

[kolki]

...

Melko väsynyttä trollia, mutta muiden oppilaiden kannalta olisi hyvä, jos häiriköt menisivät nojailemaan seiniin ilman koulutusta. Asiaa on jopa tutkitu ja tulokset ovat sen suuntaisia, että pieni häiriö aiheuttaa jopa 10-15 minuutin herpaantumisen työnteosta. Siten oppimishaluttomat oppilaat pitäisi poistaa luokasta, sopiva paikka voisi olla juurikin aiemin mainittu tarkkailuluokka.
Vastaavasti luokkakoot eivät saisi olla niin isoja, että opettajalla ei olisi aikaa oppilaille ja lahjakkaimpien tunnistamiseen. Jos lahjakkaat tunnistettaisiin paremmin, voisi opettaja jakaa ylimääräisiä, haastavampia tehtäviä siksi aikaa, kun normaalit oppilaat pohdiskelevat omien tehtäviensä parissa.

[JoKaGO]

Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.

So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.

Suomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.

Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.

Näinhän se on. Loistavina esimerkkeinä Saarijärven Paavo ja Koskelan Jussi ja ...

[hyperbeli]

Nyt olen kyllä Mäki-Ketelän kanssa vähän eri linjoilla.

Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta. Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä? Vastauksena tasoryhmät ovat jo aikanaan kokeiltu ja hylätty ratkaisu. Tasoryhmien hyvä puoli on siinä, että "hyvät" oppilaat saavat vaativampaa opetusta ja itsetunnon pönkitystä tuleviin elämän haasteisiin. Tasoryhmien huono puoli on taas siinä, että huonot oppilaat ajattelevat olevansa huonoja kyseisessä aineessa (esim. matematiikassa). Meillä ei ole varaa siihen, että puolet yhteiskunnasta kokee olevansa jo lähtökohtaisesti huonoja matematiikassa. Ymmärrän kuitenkin niitä ongelmia, joita oppilaiden vaihteleva taso aiheuttaa - näenhän itse matematiikanopettajana sen todellisuuden luokkahuoneessa.

On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä. Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi. Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.

Miten on mahdollista, että meillä oli aikaisemmin köyhempinä aikoina satsata lasten opetukseen ja henkiseen hyvinvointiin, mutta nyt uusien teknologisten elmää helpottavien innovaatioiden myötä, kun lorvimassa on ennätyssuuria määriä aikuisia ihmisiä, meillä ei muka olisi varaa kasvattaa lapsiamme kunnolla?

Paras ratkaisu ei silti ole pienryhmät. Paras ratkaisu on oppipoikamenetelmä, jossa yhtä opettajaa kohti on yksi tai muutama lapsi. Tähän meillä ei vielä ole varaa, mutta olisi syytä tehdä työtä sen eteen, että joskus hamassa tulevaisuudessa saisimme lapsillemme parhaan mahdollisen alun elämässä. Tällä hetkellä menemme takapakkia kehityksen tikapuilla.


Loppukirjoituksesta plussaa Mäki-Ketelälle. Näinhän se on, että se mitä lapsi todellisuudessa tarvitsee, on aikuisten huomiota ja aikaa. Kirjoitus kuulostaa kuitenkin jotensakin laimealta, sisällöttömältä.  

[BastardoGrande]

No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.

No mulle käyp hyvinnnii, tehdään me drop out'it sitten tilastollinen todennäköisyys todeksi; ala sinä juopoksi ni minä rupeen rosvoksi.
Vai joko olet salaa alkanu?

[hyperbeli]

Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.

So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.

Suomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.

Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.

Oletko oikeasti tuota mieltä, vai trollatko? Kuvailemasi kaltainen yhteiskuntajärjestys on tietysti omalla tavallaan toimiva, mutta se vaatii muutaman ongelman ratkaisua. Nimittäin, jos pudokkaat laitetaan ulos sosiaalijärjestelmästä, he saattavat ruveta aiheuttamaan häiriötä yhteiskunnassa, joka tulee yhteiskunnalle moninverroin kalliimmaksi, kuin se turvaverkko. Silloin tarvittaisiin järjestelmä, joka pitää kansalaiset tiukassa herran nuhteessa.

Mitä ehdotat ratkaisuksi? Pakkotyöleirit? Teknologinen isoveliyhteiskunta? Nämä eivät kuulosta mielestäni hyviltä ratkaisuilta, eikä niihin kannata mennä muutaman suomalaisen juopon tai rosvon takia. Kuitenkin, jos pyrimme jatkossakin haalimaan pallomme kaikki mafiaringit ja järjestelmän hyväksikäyttäjät Suomeen, me ajaudumme kuvatunlaisia yhteiskuntia kohti tahtomattamme. Yhteiskunta ei kestä liikaa häiriötekijöitä kerralla.

[BastardoGrande]

Näinhän se on. Loistavina esimerkkeinä Saarijärven Paavo ja Koskelan Jussi ja ...

Kummallista kansanrunoutta, itse olen aina suomalaisesta sankaritarustosta ihannoinut Isontalon Anttia ja Rannanjärveä, ellei sitten Nappularattahilla ajelleita Härmän Häjyjä?

Ne oli miehiä ja ne oli aikoja, ei maahantunkeutujat paljoa harkinnanvaraisia taulutelkkareita kunnan ylläpitämiin kämppiin kannellu, eikä kantasuomalaisten uimavuoroja uimahalleissa järkkäilly, sano.

[dothefake]

Onko opettaja lainkaan jakamassa mielipidettäni siitä, että koko koululaitoksen
nössöytyminen ja kaiken sanktioinnin riistäminen opettajalta on suuri syy armovitosiin.
Silloin, kun lähdettiin sille tielle kouluissa, ettei kenelläkään saa tulla paha mieli,
vaikka mitä tekisi tai tekemättä jättäisi, otettiin ensi askel nykymenoon.
Aikoinaan osa oppilaista meni oppikouluun ja osa kansalaiskouluun, molemmista tuli tarpeellisia
kansalaisia, vaikka rokut meitä hippejä välillä kurmoottikin. Oli koulussa jo totuttu pettymyksiin ja siihen,
että ponnistelematta ei saa mitään aikaiseksi.

[dothefake]

No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.

No mulle käyp hyvinnnii, tehdään me drop out'it sitten tilastollinen todennäköisyys todeksi; ala sinä juopoksi ni minä rupeen rosvoksi.
Vai joko olet salaa alkanu?

No, no, kuka sen ensimmäisen lestin heittää?

[JoKaGO]

Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.

Niin, meitä oli 70-luvun alussa 41 oppilasta oppikoulun tokalla eli nyk.pers.koulun kutosella.

Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaäitejä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä vääpeleitä ... insinöörejä ... professoreja ... kauppatieteiden maistereita ... jopa multikulti-toimijoita.
Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma. Ongelma on tarkkis- ja apukoululuokkien alasajo. 70-luvun alussa kansakoulussa oli vielä apukoulu ja tarkkailuluokat, ja hyvin meni. Nyt kouluissa on psykologit, kuraattorit, psykiatrit ja vaikka ketä, joita ei 70-luvun kansa- tai oppikouluissa vielä ollut. Ja silti meistä tuli, ks. yllä.
Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa. Pitäähän nyt jokaiselle opettajakoulutuksen saaneelle töitä olla, vai mitä?

[JM-K]

Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.

Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?

Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä?

Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?

On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.

Ihanko totta? Wau, kumma kun tämä ei ole aiemmin tullut kenenkään mieleen... Nyt on kyllä ihan pakko, sori vaan:  

Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi.

Ja enää ei puutu kuin ne rahat ja päättäjien hyvä tahto

Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.

Jaa sinä oletkin jonkun sortin vitsiniekka. Otahan pullaa! Ja Ruuska kans, tulehan ottamaan keksi.

[Ernst]

Oletko oikeasti tuota mieltä, vai trollatko?

Tavallisesti trolli jää melko pian pois keskustelusta naureskelemaan heitoilleen  saamalleen huomiolle. Seuraapa, mitä ystävämme km tekee.

[JM-K]

Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma.

Kyllä se monesti on. Pelottavan moni lapsi ja nuori tarvitsee nykyisin henkilökohtaista tukea ja ohjausta selvitäkseen ihan arkisista asioista. Sama ilmiö näkyy ihan kautta linjan niin eskarista korkea-asteelle saakka.

Ongelma on tarkkis- ja apukoululuokkien alasajo.

Tämä syventää erityistarpeisten nuorten ongelmia.

70-luvun alussa kansakoulussa oli vielä apukoulu ja tarkkailuluokat, ja hyvin meni.

En nyt tiedä, menikö ihan kovin hyvin, mutta helpotti paljon opettajien työtä.

Nyt kouluissa on psykologit, kuraattorit, psykiatrit ja vaikka ketä, joita ei 70-luvun kansa- tai oppikouluissa vielä ollut.

Ei ole. Pitäisi olla, mutta kun ei ole rahaa niin ei ole.

Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa.

Vaikka OAJ onkin varsin turha putiikki, niin tässä et kyllä nyt osunut maaliin.

[Simo Hankaniemi]

Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.

So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.

Suomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.

Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.

En muista, olenko koskaan aikaisemmin ollut mistään samaa mieltä kmruuskan kanssa, mutta nyt olen. Jos joku ei ole kiinnostunut esim. opiskelusta, niin asia ei yleensä "motivoimisella" miksikään muutu, ellei motivoiminen ole luokkaa raippa ja nälkäkuuri. "Syrjäytyminen" on yleensä rahalla ostettu elämäntyyli, johon kuuluu mm. reipasta päihteiden käyttöä ja yleistä piittaamattomuutta. Reteää elämää, aikansa, kunnes alkaa armon vinkuminen yhteiskunnalta. Luonnossa kaikki eivät selviydy, eikä kaikkien kuulukaan selviytyä. Hyvinvointiyhteiskunta pyrkii kääntämään luonnonlait päälaelleen, mutta aika näyttää, antaako luonto periksi.

[JM-K]

<homma-asenne>Mitä ihmeen "tukea" ne muka tarttee? Eikö ne voi vaikka nojailla seiniin jollei koulu maita? Onko niillä kotona ankeanväriset verhot vai mikä on, pitäisikö valden kustantaa kirkkaammat gardiinit?

Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.</homma-asenne>

Toivottavasti et nyt Kaitsu kuole vitutukseen siellä synkässä kolossasi, mutta ihan pakko kertoa sinulle yksi juttu: opiskelen tässä työni ohella aikani kuluksi ammatilliseksi erityisopettajaksi. Teen kehittämishankkeena projektia, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria, joilla on mm. ongelmia saattaa opintonsa loppuun saakka.

Tutustuin tässä keväällä erääseen mukavaan maahanmuuttajakaveriin (juu, on ihan varsinainen), joka opiskelee alaa. Hän innostui tästä projektistani. Tulevana syksyllä kokeillaan kehittämiäni metodeja ja välineitä myös maahanmuuttajanuoriin ja heidän opintovaikeuksiinsa.

Vaikka tiedänkin itkupotkuraivarin olevan jo käynnissä siellä prysselissä vai missä nyt sitten oletkin, kerron vielä senkin, että teen tuon mamuprojektin ihan ilmaiseksi. Ihan pelkästä auttamisen halusta.

Ymmärrätkö, haluan auttaa noita maahanmuuttajanuoria integroitumaan Suomeen ja pääsemään uuden elämän alkuun.

Mitä sinä olet tehnyt heidän hyväkseen? Tai ylipäätään kenenkään hyväksi?

[SK]

OT: Pääseekös Juha lähtemään tohtorismiehenä kunnon vaalikampanjaan?

[BastardoGrande]

No, no, kuka sen ensimmäisen lestin heittää?

Oikeastaan ihan sama, jos kohilleen satutaan, ni heitellään vaikka samaa lekaa vuorotellen toisille, tai sitten kahta lestiä yhtäikaa toisillemme.
Saako noilla tempuilla Tykkimäkeen kiinnityksen kesäksi?

Sitten varsinaiseen aiheeseen; lähipiirissä on niin monta kansankynttilää ja nuorten ihmisten opintojen kanssa tekemisissä olevaa, että kiteytän keskustelun muutamaan oppimaani sanaan.

Vanhemmat eivät tiedä, eivät välitä eivätkä välitä ottaa selvää, mitä kouluissa tänään tapahtuu.
Tämä koskee sekä kantaväestöä että varsinkin maahantunkeutujaperheitä.

[JM-K]

OT: Pääseekös Juha lähtemään tohtorismiehenä kunnon vaalikampanjaan?

Tarkoitus olisi.

Alan ensi viikolla kirjoittamaan kässäristä versiota, jonka otan syksyllä lisurina ulos. Lisurina siksi, että saan näin arvokasta palautetta ja neuvoja työn edelleen väikkäriksi saattamiseksi.

Jatkan siis saman tien väikkäriksi asti. Olen varannut tuohon kirjoitustyöhön 2 vkoa, tarkoitus on kirjoittaa 8-10 tuntia päivässä. Realistinen suunnitelma, olen nääs kova poika kirjoittamaan. Kiitos tästä kuuluu ihan puhtaasti entiselle kauppaoppilaitoksen konekirjoituksen opettajalleni, joka ei päästänyt meitä poikasia helpolla. Paras ja hyödyllisin taito, mitä olen koskaan koulussa oppinut!

[BastardoGrande]

Kiitos tästä kuuluu ihan puhtaasti entiselle kauppaoppilaitoksen konekirjoituksen opettajalleni, joka ei päästänyt meitä poikasia helpolla. Paras ja hyödyllisin taito, mitä olen koskaan koulussa oppinut!

Samaa mieltä, vaikka pikkurillityöskentely välillä onkin puutteellista.

BTW, millä nimikkeellä tuota varsin tärkeää kansalaistaitoa nykyisin opetetaan oppilaille?

[hyperbeli]

Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.

Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?

Suora lainaus tekstistäsi: "Koulupudokkaat voidaan jakaa suoriutumistason perusteella kahteen ryhmään. Korkean suoritustason pudokkaiden [...] Mutta he eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Se alkaa kyllästyttää heitä. [...] Myös matalan suoritustason koulupudokkaat [...]

Kyllä tuossa selvästi jaotellaan pudokkaat suoriutumistasonsa perusteella kahteen ryhmään. Toista ryhmää kuvaat niin lahjakkaaksi, että he kyllästyvät kouluun (kutsuin tätä nimellä huippulahjakkaat). Toista ryhmää kuvaat siten, että heillä ei oikein koulunkäynti tahdo sujua ja kutsut heitä "matalan suoritustason koulupudokkaiksi" (itse kutsuin heitä heikkolahjaisiksi).

Missä kohtaa ymmärrykseni menee metsään?

Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä?

Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?

Kuvaat siis, että "korkean suoritustason pudokkaat" eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Sitten et puhu tästä ryhmästä mitään, mutta toteat lopulta, että "Lopputulos on molemmissa ryhmissä sama: opiskelijat turhautuvat, menettävät kiinnostuksensa ja motivaationsa koulunkäyntiä kohtaan. Lopulta he jättävät kokonaan tulematta kouluun. Pysyvästi.

Erityisessä riskiryhmässä ovat lahjakkaat ja kyvykkäät oppilaat, jotka kaipaavat paljon haasteita ja tavoitteita ja mahdollisuuksia vastata niihin. "

Kyllä tuossa mielestäni aivan selväsanaisesti annat ymmärtää, että lahjakkuutensa takia syrjäytyneet oppilaat jäävät tulematta pysyvästi kouluun.


Minusta alkaa vaikuttamaan varsin selvästi siltä, että vastauksiasia voi kutsua "näsäviisasteluksi".

On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.

Ihanko totta? Wau, kumma kun tämä ei ole aiemmin tullut kenenkään mieleen... Nyt on kyllä ihan pakko, sori vaan:  

En ymmärrä reaktiotasi.

Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi.

Ja enää ei puutu kuin ne rahat ja päättäjien hyvä tahto

Väärin. Kansa nimittäin voi vaihtaa halutessaan päättäjänsä. Puuttuu kansan tahto. Siihen minä yritän vaikuttaa omalta pieneltä muurahaisen kokoiselta osaltani kirjoittelemalla tänne. Luulisi sinun ymmärtävän kansalaisvaikuttamisen merkityksen.

Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.

Jaa sinä oletkin jonkun sortin vitsiniekka. Otahan pullaa! Ja Ruuska kans, tulehan ottamaan keksi.

Minä kirjoitin ihan vilpittömästi sen minkä kirjoitin. Minua loukkaa se, että kutsut minua vitsiniekaksi!

[hyperbeli]

Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.

Niin, meitä oli 70-luvun alussa 41 oppilasta oppikoulun tokalla eli nyk.pers.koulun kutosella.

Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaäitejä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä vääpeleitä ... insinöörejä ... professoreja ... kauppatieteiden maistereita ... jopa multikulti-toimijoita.
Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma.

Oppikoulu ei ole sama asia kuin peruskoulu. Oppikouluun piti pyrkiä. Kyllä nykyäänkin saataisiin homma toimimaan isoilla ryhmillä, jos lapset jaettaisiin jo tuon ikäisinä "huonoihin" ja "hyviin". Uskon, että tämä ei olisi niin hyvä ratkaisu. Se leimaa lapsia liian aikaisessa vaiheessa. Heistä voi kuoriutua tuossa vaiheessa melkein mitä vain.

Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa. Pitäähän nyt jokaiselle opettajakoulutuksen saaneelle töitä olla, vai mitä?

Omalla alallani (matemaattisten aineiden opettaja) käytännössä kaikki työllistyvät. Olen myöskin ihmisenä sellainen, että ajattelen mieluummin yhteisömme hyvää pitkällä aikavälillä, kuin hyväveliverkostoni etua. En siis propagoinut, vaan sanoin mielipiteeni.

[JM-K]

Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.

Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?

Suora lainaus tekstistäsi: "Koulupudokkaat voidaan jakaa suoriutumistason perusteella kahteen ryhmään. Korkean suoritustason pudokkaiden [...] Mutta he eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Se alkaa kyllästyttää heitä. [...] Myös matalan suoritustason koulupudokkaat [...]

Suora lainaus sinun tekstistäsi: "Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta."

Koulupudokas ei ole synonyymi syrjäytyneelle.

Kyllä tuossa selvästi jaotellaan pudokkaat suoriutumistasonsa perusteella kahteen ryhmään. Toista ryhmää kuvaat niin lahjakkaaksi, että he kyllästyvät kouluun (kutsuin tätä nimellä huippulahjakkaat). Toista ryhmää kuvaat siten, että heillä ei oikein koulunkäynti tahdo sujua ja kutsut heitä "matalan suoritustason koulupudokkaiksi" (itse kutsuin heitä heikkolahjaisiksi).

Niin jaotellaan, koulupudokkaat, ei siis syrjäytyneitä.

Itse asiassa minä en väitä, vaan tuo käy ilmi mm. tästä artikkelista: Fischbein, S. & Folklander, M. E. 2000. Reading an writing ability and drop out in the Swedish upper secondary school. European Journal of Special Needs Education, Vol. 15, No. 3 (2000), pp. 264 – 274.

Kuvaat siis, että "korkean suoritustason pudokkaat" eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Sitten et puhu tästä ryhmästä mitään, mutta toteat lopulta, että "Lopputulos on molemmissa ryhmissä sama: opiskelijat turhautuvat, menettävät kiinnostuksensa ja motivaationsa koulunkäyntiä kohtaan. Lopulta he jättävät kokonaan tulematta kouluun. Pysyvästi.

Erityisessä riskiryhmässä ovat lahjakkaat ja kyvykkäät oppilaat, jotka kaipaavat paljon haasteita ja tavoitteita ja mahdollisuuksia vastata niihin. "

Kyllä tuossa mielestäni aivan selväsanaisesti annat ymmärtää, että lahjakkuutensa takia syrjäytyneet oppilaat jäävät tulematta pysyvästi kouluun.

Ei sanota. Siinä sanotaan, että lahjakkaat oppilaat kyllästyvät kouluun eivätkä enää tule sinne. Ei siinäkään puhuta syrjäytymisestä mitään. Voi olla, että he syrjäytyvät myöhemmin. Voi olla, että ei.

Minusta alkaa vaikuttamaan varsin selvästi siltä, että vastauksiasia voi kutsua "näsäviisasteluksi".

Minusta puolestaan tuntuu, että postasit minulle muutama päivä sitten tekstin, jonka julkaisin täälläkin. Voi olla, että olen väärässä. Ihan sama (EDIT: tämä "ihan sama" tarkoittaa sitä, että en jaksa alkaa jankkaamaan tästä kyseisestä asiasta).

En ymmärrä reaktiotasi.

Jos kirjoitit tuon ihan tosissasi, on pakko kysyä muutama juttu: a) kauanko siitä on, kun olit viimeksi koulussa, b) onko sinulla omia lapsia, jotka ovat koulussa, c) seuraatko ylipäätään mediasta tai mistään, minkälaisessa säästöhelvetissä koululaitos - ja nimenomaan perusopetus - on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta? Et kai nyt ihan tosissasi usko, että kouluilla, joilla ei ole edes varaa kouluavustajiin tai ruokkia lapsia kunnolla on varaa johonkin pienryhmiin? Jos uskot, niin käy joskus ihan huviksesi seuraamassa muutama päivä koulujen työtä.

Väärin. Kansa nimittäin voi vaihtaa halutessaan päättäjänsä. Puuttuu kansan tahto.

Voiko?

Minä kirjoitin ihan vilpittömästi sen minkä kirjoitin. Minua loukkaa se, että kutsut minua vitsiniekaksi!

Jos näin on, että olet ihan vilpittömillä aikeilla liikkeellä, niin pyydän sinulta vilpittömästi anteeksi!

******

EDIT: Lisää luettavaa aiheesta, jos jotakin kiinnostaa:

Belsie, L. 2001. Hey, Kid – don´t work too hard. Christian Science Monitor, 08827729, 2/26/2001, Vol. 93, Issue 63.

Cassel, R. N. 2003. A Highschool Drop-out Prevention Program for the At-risk Sophmore Students. Education, 00131172, Summer 2003, Vol. 123, Issue 4

Finnan, C. & Chasin, G. 2007. Accelarating the Learning of Low-achieving Students: The Transformation of a Dropout. Phi Delta Kappan. April 2007. 625 – 629.

Graham, M. & Bruce, E. 2006. "Seen and Not heard – sociological Approaches to Childhood: Black Children, Agency and Implications for Child Welfare. Journal of Sociology & Social Welfare, December 2006, Volume XXXIII, Number 4. pp. 51 – 67.

Jenson, W. R., Olympia, D., Farley, M. & Clark, E. 2004. Positive psychology and Externalizing Students in a Sea of Negativy. Psychology in the Schools, Vol. 41(1), 2004. Wiley Pediodical , Inc.

Miller, M. 2006. Where they are? Educational Leadership, 00131784, Feb2006, Vol. 63, Issue 5.

Ruus, V-R., Veisson, M., Leino, M, Ots, L., Pallas, L., Sarv, E-S. & Veisson, A. 2007. Student´s well-being, coping, academic success, and school climate. Tallinn University, Estonia. Social Behavior and Personality, 2007, 35 (7), 919 – 936.

Williams, J. H. 2007. Vulnerable, Excluded, Invisible & Ignored: The Margins on Education for All. Journal of International Cooperation in Education, Vol. 10, No1. pp. 1 – 18.