2010-05-17 HS: Sellon kirjaston Pointti on monikulttuurinen hengailupaikka

[Teemu Lahtinen]

Noo, näkökulma oli enemmän tavallisen kansalaisen ja kirjastonkäyttäjän kuin poliitikon. Arkisissa asioissa on vielä niin paljon tavallinen kansalainen.

Poliitikkovaihteella ajateltuna pitäisi varmaan selvittää miten kustannukset kirjastotoimen ja nuorisotoimen välillä nyt menee. Onko toisen vertailuarvo toista suurempi. Sinänsä molemmat ovat sivistystoimen alaisia, joten kyse on sivistystoimen sisäisestä budjetoinneista.

Pistänpä todo-listalle.

[scarlett]

Kaipa ne nuoret saavat nuortenosaston koneilla tehdä mitä haluavat. On kai siellä aikuistenosastokin jonka koneilla pelaaminen on kielletty, ja ihmiset saavat hoitaa asioita.

Olen itse valmistumassa kirjastovirkailijaksi mutta kyllä mun mielestä tuosta täydellisestä hiljaisuudesta voi tinkiä. Kovaääninen äbäläwäbälä on tietysti eri asia.
Lukusalit pitäisin hiljaisina.

Vielä työhönotosta, käsittääkseni mamu voi päästä kirjastotyöhön oppisopimuksen tai lyhyen kurssin kautta, kantasuomalaisen on käytävä yo-pohjainen 2-vuotinen koulutus johon kuuluu merkonomiopinnot. Kyllä itsekin mieluummin olisin opiskellut vain kirjastotyötä enkä kirjanpitoa sun muuta epäolennaista.

[Miniluv]

Jos en väärin muista, oman kirjaston päätteillä on laput, joissa nettipelit kielletään...

So!
Onko jokaisen koneen vieressä verovaroin palkattu vahti seuraamassa mitä 'asiakas' koneella tekee?
Jättääkö 'asiakas' pelin pelaamatta, jos se on kiellettyä mutta mahdollista?

Ei seiso. Luulisin, että osa jättää. Käsittääkseni virkailijalle voi ilmoittaa pelaamisesta, jolloin pelaajan vuoro päätteellä loppuu.

Pointti varmaankin on jokin erikoissysteemi, jolla houkutellaan väkeä sisään kirjastoon. Itsepä tietävät, onnistuuko vai ei. Tuo oma studio on se varsinainen ihmetyksen aihe. Mikit, tietokoneet, äänieristetty huone jossain kirjaston nurkassa??

[ibn ghul]

Jos en väärin muista, oman kirjaston päätteillä on laput, joissa nettipelit kielletään...

So!
Onko jokaisen koneen vieressä verovaroin palkattu vahti seuraamassa mitä 'asiakas' koneella tekee?
Jättääkö 'asiakas' pelin pelaamatta, jos se on kiellettyä mutta mahdollista?

No niinpä, sen ei pitäisi ollakaan mahdollista, koska tuossa sanotaan että siellä pelataan nimenomaan jotain FIFA -jalkapallopeliä. Nämä eivät ole mitään nettipelejä, vaan ne täytyy asentaa koneelle.

Kirjaston koneille ei voi asentaa mitään muut kuin henkilökuntaan kuuluvat, todennäköisesti sallittua se ei ole kuin ATK -henkilöstölle. Eli peli on tarkoituksella laitettu sinne. Monissa kirjastoissa taitaa nykyään olla Linux -koneet joissa juuri mikään peli ei edes pyöri.

Tekstissä kyllä mainitaan että kyse olisi nimenomaan konsolipelistä, joka kuulostaa vielä kummallisemmalta. Onko kirjastolla XBOX nurkassa?

[Nikopol]

No jos se on joku designated hupihuone niin puistorummuttakoon sielunsa kyllyydestä. Ei silti kuulu kirjaston tehtäviin.

[skrabb]

Mentiin sinne vähän aikaisemminkin, vanhempien kanssa. Ja kerran viikossa järjestettiin satutunti. Oi niitä aikoja.
(Koska kirjastojen budjetit ovat kuitenkin - kai? - rajallisia, vahtimestari- ja pelipalvelut merkitsevät väistämättä, että kirjahankinnoista täytyy tinkiä.)

Onhan kirjastoja jo suunniteltu maksullisiksi - myös Espoossa:

HS - Talous&Työ - 12.12.1999 - 548 merkkiä - 1. painos

Niinistö: Kirjastot maksullisiksi
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ehdotti vuoden 1997 lopulla kirjastopalveluiden muuttamista maksullisiksi. Lausunnosta nousseet metelin jälkeen Niinistä veti sanojaan takaisin ja sanoi halunneensa vain antaa kunnille signaalin. Kokoomuksesta selitettiin, että Niinistö oli käynyt lausunnollaan arvokeskustelua.

Finlandia-palkittu kirjailija Antti Tuuri osallistui arvokeskusteluun epäilemällä Niinistöä tunnevammaiseksi. Arvokeskustelu päättyi.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Niinist%C3%B6++Kirjastot++maksullisiksi/HT991212SI1TT03ahd?free=kirjastot maksullisiksi&date=1990&advancedSearch=&

HS - Kaupunki - 10.11.1990 - 2931 merkkiä - 1. painos

MIKSI? Ryhtyykö Espoo perimään maksua kirjaston käytöstä?
Espoon kaupunginvaltuuston viime kokouksessa Pentti Ruotsalainen (vas) paheksui kokoomusta, joka oli kuulemma budjettineuvotteluissa ehdottanut maksun perimistä kirjastokorteista.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku von Hertzen, onko asia ollut budjettineuvotteluussa todella esillä?

"Budjettineuvottelut on sovittu pidettäväksi luottamuksellisina. Jos Ruotsalainen väittää, että asia on ollut esillä, hän samalla rikkoo näitä sovittuja pelisääntöjä. Tämä on minun vastaukseni."

Jaaha. Kysytään sitten toisella tavalla: onko Espoon kokoomuksessa syntynyt ajatus, että osa kirjastopalveluista voitaisiin panna maksullisiksi? "Minä itse olen sitä mieltä, että näin voidaan menetellä. Olen ajatellut, että kirjastokortti voisi maksaa 60 markkaa vuodessa. En tiedä onko summa oikea, se vaikuttaa vähän pieneltä kun ajatellaan, mitä yksi kirja tänä päivänä maksaa."

Paljonko 60 markan kirjastomaksu tuottaisi Espoossa? "En ole laskenut. Kysymyshän on kaiken kaikkiaan siitä, missä muodossa kunnallisista palveluista maksetaan: käytön mukaan vai veroina.

Onko Espoossa muita palveluita, joista voitaisiin ryhtyä perimään erillistä maksua? Miten olisi esimerkiksi maksu hiihtolatujen käytöstä? "Tuotatuota, sanotaan että latumaksu on ehkä hieman kaukaa haettu - ennen kaikkea sen perimisessä voisi tulla vaikeuksia."

Koska muuten itse kävitte viimeksi kaupunginkirjastossa? "Ei siitä ole kovinkaan kauan. Olisin itse ihan valmis maksamaan kirjastokortista."

Kirjastotoimenjohtaja Ulla Packalen, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku von Hertzen haluaisi ryhtyä perimään maksua kirjastokorteista. Mitä mieltä te olette ajatuksesta? "Ei se uusi ajatus ole, mutta mikäli tulkitsen oikein, voimassa olevan kirjastolain mukaan se ei ole mahdollista. Vapaakuntalaki tosin suo mahdollisuuden periä maksua äänitteistä tai videoista, mutta ei kirjoista."

Espoossa on 71000 kirjastokorttia, joten 60 markan maksu tuottaisi vuodessa yli neljä miljoonaa. Miten summa vaikuttaisi kirjaston budjettiin? "En tiedä, mutta jos kortti maksaisi kuusikymppiä, meillä ei olisi 71000 lainaajaa. Siellä missä maksuja on ryhdytty perimään, kirjaston käyttö on vähentynyt huomattavasti. Näin äkkipäätään tuntuisi, että maksullisuus koskisi eniten lapsia ja vanhuksia, jotka ovat hirveän aktiivisia kirjaston käyttäjiä.

Peritäänkö jossain päin maailmaa jo maksua kirjaston käytöstä?

"Esimerkiksi Englannissa maksuja on jonkin verran musiikkilainauksissa, ja Hollannissa taitaa olla juuri korttimaksu. Mutta siellä kirjastotoimi pantiin uudestaan pystyyn, joten ihmiset eivät olleet tottuneet siihen, että he saavat hyvää palvelua maksutta - ilmaistahan se ei tosin ole koskaan ollut vaan veroilla kustannettua."

SIMO-PEKKA REPONEN

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/MIKSIRyhtyyk%C3%B6+Espooperim%C3%A4%C3%A4n+maksuakirjaston+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4/901110211

[Vihervasemmisto]

Nyt kun puistorummutuskin on otettu mukaan Sellon kirjaston Pointista syntyneeseen yleiseen äläwäbälään, josta kiihottuminen piti olla mahdotonta.

Onko kukaan siis tutustunut kirjastosta eristettyyn Pointtiin, omaan tilaansa siis? Oletteko tietoisia Pointin tehtävistä (edelleen siis kirjaston erillinen osa)?

Espoon kaupungin sivuilla löytyy Pointista juttua:

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17381

Siellä järjestetään esimerkiksi peli-iltoja, joten ei varmaankaan jokaisen koneen vierellä seiso vahtimestaria valvomassa, vaikka sitä täällä toivottiin. Pointtihan toki siis on kirjastosta eristetty osa, eräänlainen nuorisotila.

Noh, jatkakaa toki.

[Nikopol]

Tärppäsi!

[Sarppi]

Mistä lähtien kirjaston koneilla on ollut pelejä asennettuna? Tai ei niitä kyllä missään muussa kirjastossa tietääkseni olekaan. Järjettömältä kuulostaa, toivottavasti ei ainakaan ole äänet päällä.

Kuopion kaupunginkirjastossa on ollut 90-luvun alusta asti lastenosaston koneilla cd-rom-pelejä. Itsekin kävin niitä ala-asteella koulun jälkeen pelaamassa. Piti varata aika vihkoon ja muistaakseni valita peli etukäteen. Jotain muumeja ja muuta "opettavaista" siellä oli, ja joitakin pojille suunnattuja pelejä. Äänet oli (tietenkin) päällä ja jos lähti liian kova ääni, täti tuli pyytämään, että pannaan ääntä pienemmälle.

Ei ne pelikoneet kirjastossa nyt NIIN kauhea asia ole. Eikä ainakaan uusi.

[Lasisti]

Ilmeisesti tällaiset Pointit ovat sitten niitä monikulttuurin kukkasia.

Kaupungin rahoilla rakennetaan oleskelu- ja viihdytystiloja nuorille humamu-taustaisille, ja palkataan vielä lapsenvahdeiksi samoja aikuisia. Tilastot kaunistuvat, ja ehkä joku ongelmatapaus on poissa veronmaksajien silmien alta..

[hammerzeit]

No niinpä, sen ei pitäisi ollakaan mahdollista, koska tuossa sanotaan että siellä pelataan nimenomaan jotain FIFA -jalkapallopeliä. Nämä eivät ole mitään nettipelejä, vaan ne täytyy asentaa koneelle.

Semmoinen korjaus että tämä World Cup -peli ilmestyi vain pelikonsoleille, joten pojat pelaavat jollain niistä, eivät siis tietokoneella.

Tekstissä kyllä mainitaan että kyse olisi nimenomaan konsolipelistä, joka kuulostaa vielä kummallisemmalta. Onko kirjastolla XBOX nurkassa?

PlayStation 3 tai Xbox 360, miksipä ei. Eihän tuo kirjaston toimintakuvaan kuulu mutta kai se on pääasia että on värikästä ja kivaa. Onneksi pääsen itse käyttämään yliopiston kirjastoja, joissa oikeasti pidetään turvat kiinni eikä järjestetä rumpupiirejä.

[OTU]

Lahden kirjasto ei onneksi ole. Mikä on uutisen pointti(heh)? (paitsi tietysti se, että monikultuurisuus on ihanaa, rauhanomaista, värisevää jne.)

[slange]

No eihän tuo vielä mitään, mutta kun yläkerrassa on se "vain venäjänkielisille" tarkoitettu tietokone, johon ei tarvitse edes kirjastokortin tunnuksilla sisään loggautua. Palvelu pelaa..!

[Professori]

Ihan hyvä uutinenhan tämä on. Kyllä minusta yksi suurista haasteistamme on, miten saataisiin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset integroitumaan. Jos tämä auttaa siihen, niin hieno juttu. Jos taas ei, niin tuleepahan koleiltua.

[Idiomus]

Espoon nuoret viihtyvät kirjastossa
Sellon kirjaston Pointti on monikulttuurinen hengailupaikka.
Noora Mattila

HELSINGIN SANOMAT

Abdi Yusuf, Nuuti Paananen, Joonatan Varjonen ja Murat Kosar pelaavat FIFA Etelä-Afrikka -peliä Sellon kirjaston Pointissa. 

Murat Kosar, 14, on Sellon kirjaston nuortenosaston Pointin kanta-asiakas.

"Mä oon täällä aina. Me ollaan koneella ja pelataan korttia tai FIFAA", hän kertoo.

FIFA eli konsolilla pelattava jalkapallopeli on huomion keskipisteenä myös tänään.

No, onhan kirjasto toki katua parempi vaihtoehto. Konsolipelitkin ovat ihan asiallinen lisä. Kirjastot tyypillisesti sulkeutuvat klo 19.00 joten jäähän siinä pilteille aikaa läksyjenkin tekoon.

Pointista on tullut suosittu ajanviettopaikka. Nuoret tulevat kirjastoon koulun jälkeen hengailemaan, pelaamaan tai käyttämään musiikkistudiota, jossa voi äänittää omia levyjä.

Mielenkiintoista. Monessakohan kirjastossa tuollainen mahdollisuus on tarjolla?

"Muilla paikkakunnilla on ollut vaikeuksia saada nuoria kirjastoon, täällä ei ole ollut mitään ongelmaa. Pitää vaan antaa nuorille aikaa tehdä siitä oma juttu", sanoo musiikkiosastosta vastaava Antti Nieminen.

Kirjasto ei ole nuorisotilana ihan tavallisin. Eikö siellä yleensä pidä olla hiljaa?

"Sen kanssa oli ongelmia alkuaikoina", sanoo osaston johtaja Robin Marcus. "Mutta kyllä kirjaston pitää peilata nykyaikaa ja kulttuuria. Ei auta itkeä, että asiat muuttuvat."

En minä ainakaan haluaisi mennä kirjastoon jossa teinit mölyävät jonkun konsolin ympärillä. Osaston johtaja tosin jätti täsmentämättä mitä tuo muutos tarkkaan ottaen pitää sisällään, mutta ilmeisesti sen että kirjastossa saa nykyään mölytä ihan vapaasti, kunhan ei huuda tai kiroile. Aika outoa. Mitä itse olen kirjastossa käynyt, niin ei siellä nyt erikseen edes lue mitään että "hiljaisuus" koska jokainen tajuaa että muiden lukurauha häiriintyy jos siellä alkaa elämöimään tai juttelemaan kaveri(e)nsa kanssa edes normaalilla puheäänellä.

Pointti peilaa nykyaikaa myös siten, että kävijäkunta on monikulttuurinen. Erityisesti somalinuoria on paljon.

Mitä erityisen "nykyaikaista" tässä muka on? Somaleita on ollut Suomessa 20 vuotta. Jos he ovat "ihan yhtä suomalaisia kuin mekin" niin miksi nimenomaan heidän läsnäolonsa heijastaa nykyaikaa ja miksi kahden kulttuurin eli suomalaisen ja somalialaisen rinnakkaiselo on "monikulttuurista"? Tuolla määritelmällä yhteiselomme niin saamelaisten, ahvenanmaalaisten, suomenruotsalaisten, venäläisten, virolaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten kanssa olisi tehnyt valtiostamme jo hyper-monikulttuurisen kauan ennen ensimmäistäkään somalia. Tosin tätähän ei kukaan väitä, vaan saamme kuulla siitä kuinka "umpioitunut ja sulkeutunut" maa Suomi oli siihen asti kun ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat.  

"Noin puolet kävijöistä on maahanmuuttajanuoria, puolet kantasuomalaisia", Marcus sanoo.

"Täällä kukaan ei jää syrjään, vaikka on eri maasta tai erivärinen. Rasistisia sanoja ei kuulu", sanoo vahtimestari Yassin Mohamed, joka on itsekin kotoisin Somaliasta. Hän on nuorille "kuin isoveli".

Myös toinen vahtimestari Mohamed Ibrahim on Somaliasta.

Kurinpidossa auttaa, että työntekijä osaa nuorten äidinkieltä.

Että mitenkä? Jos he ovat suomalaisessa koulussa, ovat asuneet suurimman osan elämäänsä suomessa, ovat jatkuvasti tekemisissä suomalaisten kanssa, niin mitä merkitystä tuolla äidinkielellä enää on?

Mystisiä asioita tuli ilmi jälleen kerran, vaikka suunta noin yleisesti ottaen positiivinen toki onkin.

[Saturoitunut]

Olen ollut hieman tekemisissä Espoon kirjastosysteemin kanssa. Niin kuin lienee jo tullut selväksi, Pointti on erityinen nuorille tarkoitettu teho-osasto, johon heitä yritetään houkutella videopeleillä. Kuten me kaikki tiedämme, videopeleistä on vain pieni hyppäys Faulkneriin. Skidit varmasti pelailevat tietokoneillakin (perinteisesti Runescapea), mutta tuon FIFA:nhan sanottiin olevan konsolipeli, eli siellä on siis vehkeet ihan pelkästään pelaamista varten. Ikävämpää on sen sijaan se, että osa mamulapsista on kunnostautunut muiden kirjastonkäyttäjien tietokonetunnuksien urkkimisessa, jolla he yrittävät kiertää tietokoneiden käyttöaikarajoituksia. Tätä tosin esiintyy han-suomalaisten viikareidenkin keskuudessa. (Edellinen virke omistettu Suomen ihanalle mokuttajaintelligentsialle!) Suomalaisilla lapsilla on tosin useimmiten tietokone kotonakin.

Mamuvahtimestareita tarvitaan kirjastoissa, joissa asiakaskunta on Tietynlainen, sillä jotkut mamulapset eivät aina oikein meinaa uskoa maitonaamaisia auktoriteetteja. Jotain pientä mamut vs. suomalaiset -asennetta on joskus havaittavissa, tosin lasten tapauksessa siihen sekoittunee aina jonkin verran ihan tavallista kapinaa. Erityisen tehokkaita mamuvahtimestareita ovat ne, jotka tuntevat paljon muita mamuja. Tällaiset voisivat sitten viime kädessä kertoa vanhemmille, että se teidän pikku Muhammed teki sitä ja tätä -- ja illalla peppu helottaisi.

En pidä Sellon kirjaston nykyistä muotoa minään lopunajan merkkinä, tosin en usko sen taustalla olevaan porttiteoriaankaan. Kun aika koittaa, steissin kutsu on kirjaston viehätystä voimakkaampi, FIFA:sta huolimatta. Muutakin kuin Akkaria jo alunperinkin lukeneet taas ovat aivan oma lukunsa.

Näkemykseni "mamut kirjastossa "-asioista voi olla hieman värittynyt, sillä päällimäisenä mieleen nousee aina tapaus, jossa eräs tomera irakilainen pikkutyttö kävi seremoniallisesti lainaamassa lastenkirjan Ihan Itte. Tilanne oli ryhdistä ja eleistä päätellen hyvinkin virallisluontoinen. Ei tarvinnut vähään aikaan katsella kuvia kissanpennuista.

[BastardoGrande]

Ihan hyvä uutinenhan tämä on. Kyllä minusta yksi suurista haasteistamme on, miten saataisiin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset integroitumaan. Jos tämä auttaa siihen, niin hieno juttu. Jos taas ei, niin tuleepahan koleiltua.

Minusta tämä Haloskan ja Asstridin kokeilu pressana ja ministerinä ja heidän masinoimansa hallitsematon maahantunkeutuminen tulee sietämättömän kalliiksi.

Olkoonkin nuoriso- ja kirjastotoimi saman momentin alla, vaan totuus on se, että meno kirjastoissa ja niiden auloissa on tämän etnisyyden myötä muuttunut vastenmieliseksi ja tiedänkin monen ikäihmisen välttelevän aiemmin suosittuja kirjastojen lehtisaleja, koska kulku niihin on 'äläwäläbälän' vuoksi vanhukselle mahdotonta, jopa vaarallista.

[Jari-Petri Heino]

Mistä lähtien kirjastossa on tarvittu vahtimestareita, onko se hyvää edistystä?

[Heini]

Minusta tämä Haloskan ja Asstridin kokeilu pressana ja ministerinä ja heidän masinoimansa hallitsematon maahantunkeutuminen tulee sietämättömän kalliiksi.

Tuo on aika hemmetin väsynyttä tuo möllin ja pöllin haukkuminen joka käänteessä. Jos meillä olisi vaikkapa Sauli ja Tanja, olisi pakolaisten maahanmuutto vielä suurempaa eikä enää kenelläkään konservatiivilla mitään Tavja-herjaa, johon kääntyä.

[scarlett]

Mistä lähtien kirjastossa on tarvittu vahtimestareita, onko se hyvää edistystä?

Ainakin Lahden pääkirjastossa on vahtimestari, mutta en mä häntä järjestyksenpitoon ole ikinä nähnyt tarvittavan.

[Topi Junkkari]

Onneksi pääsen itse käyttämään yliopiston kirjastoja, joissa oikeasti pidetään turvat kiinni eikä järjestetä rumpupiirejä.

Ainakin toistaiseksi me kaikki pääsemme käyttämään yliopistojen kirjastoja - jos sellaisia paikkakunnalla on. Yleisestä harhaluulosta huolimatta yliopistojen kirjastot ovat avoimia kaikille, myös lainausoikeuden osalta joitakin yksittäisten laitosten pikkukirjastoja lukuun ottamatta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa taitaa olla joitakin siviileiltä suljettuja kokoelmia, mutta eihän se mikään oikea yliopisto olekaan.

Tilanteeseen saattaa ikävä kyllä tulla muutos, kun yliopistot muuttuvat valtiovallan siunauksella liikeyritysten kaltaisiksi. Toistaiseksi minulla on lainausoikeus ainakin HY:n, Aa!to-y!io?iston ja Sibelius-Akatemian kirjastoissa.

[Jaakko P.]

Mistä lähtien kirjastossa on tarvittu vahtimestareita, onko se hyvää edistystä?

Itse en ainakaan ole nähnyt ikinä. Uskon että muualla Suomessa tarvetta voi olla. Sitten kun omassa kirjastossa on, niin ei, se EI ole hyvää edistystä.

"...vahtimestari Yassin Mohamed, joka on itsekin kotoisin Somaliasta. Hän on nuorille "kuin isoveli". "
Kieltä osaavia ja kunnioitusta nauttivia järjestyksenvalvojia, ehkä jopa *gasp* poliiseja saisi kyllä olla enemmän jos pelkkä etnisyys auttaa rauhoittamaan mamu-nuorisoa.
Aiemmin mainittu aikuinen, omaa etnisyyttä oleva, hyvä esimerkki työtä tekevästä ihmisestä (eli miehestä), voi helpottaa menestymistä/integroitumista.

[Topelius]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle. Ehkä aikuiset somalimiehet näyttävät nuorille esimerkkiä, että elämässä voi pärjätä myös työnteolla.

Kaiken kaikkiaan, uutisesta on äärimmäisen vaikea löytää mitään nuivittavaa.

Jep. Jonkin verran kyseistä kirjastoa käyttävänä voin todeta, etteivät ne maahanmuuttajanuoret siellä tosiaankaan hirveästi kirjoja lueskele. Lähinnä peli- ja musiikkiosastolla ne hengailevat, mutta parempihan sen hengailun on tapahtua valvovan silmän alla helposti kontrolloitavassa ympäristössä. Kirjaston yläkerrastahan löytyy niitä varsinaisia lukutiloja. Sielläkin näkyy kyllä lukemassa jonkin verran maahanmuuttajanuoria, mutta ei suinkaan samassa mitassa.

Toisaalta aika harva 14-vuotias suomalainenkaan lukee kirjoja tai tekee kouluhommia juuri kirjastossa ja näin keväällä lukutiloja käyttävätkin näköhavaintojeni perusteella lähinnä abit ja pääsykokeisiin lukijat, eli hieman jo vanhempi porukka.

Vahtimestareja olen itse nähnyt kirjastoissa jo ainakin 1980-luvulta, eli ei tässä ole kyse mistään uudesta ilmiöstä.

[Almost human]

Muutama korjaus uutiseen pakko tehdä: Pointin asiakaskunta on 90-prosenttisesti mamupohjaista (somaleja, irakilaiseja, kurdeja, kosovolaisia), loput kantiksia.

Alussa ongelmia aiheuttanut meteli ei todellakaan ole korjaantunut; siihen ei vain enää reagoida henkilökunnan taholta. Tämä taasen on ihan kirjaston johdon tietoinen päätös. Lukuisat asiakaspalautteet meluun liittyen ohitetaan sillä, että "asiakaskunta" haluaa kirjaston olevan "olohuone", jossa vähän rennompi meininki sallitaan.

[Mika Mäntylä]

Kyllä, positiivinen uutinen, ei nuivittavaa. Ilmaista ja ei mistään pois, sillä koko homman tarjoaa yhteiskunta.

[Alceste]

Mistä lähtien kirjastossa on tarvittu vahtimestareita, onko se hyvää edistystä?

Kenen sä luulit vaksin hommat tekevän?

Jo 80-luvun lopulla 90-luvun alussa kun olin duunissa Töölön kirjastossa, siellä oli vaksi. Mukavasti aamuisin leimasivat eräpäiväkortteja lainaustoimiston käyttöön.

Edit: valehtelin perkule.

[Demus]

No onpas täällä nuiva vastaanotto uutiseen. Itse olen muutaman kerran tuolla Sellon kirjaston musiikkiosastolla käynyt ja etnisvirittyneisyyden pannut merkille, mutta mitään häiriötä en ole havainnut. Näinpä kerran parin somalin pelaavan shakkiakin, mikä lämmitti erityisesti sydäntä entisenä harrastajana . Voihan olla, että tilanne on pahentunut sitten viime käynnin, mutta ihan tervehenkiseltä toiminnalta se minusta vaikutti ja voittaa monet vaihtoehdot 6-0. Toivottavasti useammat suomalaislapsetkin löytäisivät paikan.

[Taustavaikuttaja]

Pääsi se joltain varmaan itku silloinkin, kun VHS-kasetit tulivat kirjastoon, ja sen jälkeen DVD-levyt ja CD-levyt. Kirjaston tarkoitus on tuskin olla pölyttyneiden niteiden mausoleumi, vaan paikka, josta käsin voidaan jaella mediaa kansalaisille. Mediaa on nykyään monenlaista.

Suoraan sanottuna tässäkin ketjussa tuntuu, että ihmisiä vaan vituttaa, kun neekerit hengaa niiden kirjastossa.

[Miniluv]

No ei kai siinä mitään, pornoa vaan kirjastoon, media se on sekin.

Jos siis tarkoitus on vain, että ovi käy.

Itse kyllä tuumaisin, että muille harrasteille on parempi varata omat tilansa.

[Aki Greus]

Kirjastosta löytyy jo pornoa, ja paljon löytyykin. Suosittelen etsimään aikuisten lehdet osastolta tai DVD osatolta.