2010-05-17 HS: Sellon kirjaston Pointti on monikulttuurinen hengailupaikka

[skrabb]

Espoon nuoret viihtyvät kirjastossa
Sellon kirjaston Pointti on monikulttuurinen hengailupaikka.
Noora Mattila

HELSINGIN SANOMAT

Abdi Yusuf, Nuuti Paananen, Joonatan Varjonen ja Murat Kosar pelaavat FIFA Etelä-Afrikka -peliä Sellon kirjaston Pointissa. 

Murat Kosar, 14, on Sellon kirjaston nuortenosaston Pointin kanta-asiakas.

"Mä oon täällä aina. Me ollaan koneella ja pelataan korttia tai FIFAA", hän kertoo.

FIFA eli konsolilla pelattava jalkapallopeli on huomion keskipisteenä myös tänään.

Pointissa pelataan Etelä-Afrikan maailmanmestaruuskisojen välierä. Murat on Kamerunin joukkueen toinen jäsen. "Mä oon melkein jo voittanu."

Pointista on tullut suosittu ajanviettopaikka. Nuoret tulevat kirjastoon koulun jälkeen hengailemaan, pelaamaan tai käyttämään musiikkistudiota, jossa voi äänittää omia levyjä.

"Muilla paikkakunnilla on ollut vaikeuksia saada nuoria kirjastoon, täällä ei ole ollut mitään ongelmaa. Pitää vaan antaa nuorille aikaa tehdä siitä oma juttu", sanoo musiikkiosastosta vastaava Antti Nieminen.

Kirjasto ei ole nuorisotilana ihan tavallisin. Eikö siellä yleensä pidä olla hiljaa?

"Sen kanssa oli ongelmia alkuaikoina", sanoo osaston johtaja Robin Marcus. "Mutta kyllä kirjaston pitää peilata nykyaikaa ja kulttuuria. Ei auta itkeä, että asiat muuttuvat."

Pointti peilaa nykyaikaa myös siten, että kävijäkunta on monikulttuurinen. Erityisesti somalinuoria on paljon.

"Noin puolet kävijöistä on maahanmuuttajanuoria, puolet kantasuomalaisia", Marcus sanoo.

"Täällä kukaan ei jää syrjään, vaikka on eri maasta tai erivärinen. Rasistisia sanoja ei kuulu", sanoo vahtimestari Yassin Mohamed, joka on itsekin kotoisin Somaliasta. Hän on nuorille "kuin isoveli".

Myös toinen vahtimestari Mohamed Ibrahim on Somaliasta.

Kurinpidossa auttaa, että työntekijä osaa nuorten äidinkieltä. Huutaminen ja kiroilu on Pointissa kielletty.

"Ekasta kerrasta saa varoituksen, toisesta joutuu puoleksi tunniksi pihalle", Yassin Mohamed selittää.

Henkilökunnassa on muitakin maahanmuuttajia: Kirjastovirkailija Gani Neziri on syntyjään Kosovon albaani. Somalitaustainen Osman Abukar opiskelee kirjastotyöhön oppisopimuksella.

"Tämä on paras työpaikka, joka mulla on ollut. Me ollaan kaikki yhtä perhettä", Abukar sanoo.

"Ja sulla on Pohjois-Euroopan kiltein pomo", Marcus lisää. Kansainväliset ympyrät.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Espoon+nuoret+viihtyv%C3%A4t+kirjastossa/1135256882859

Monikielisen kirjaston käyttö kasvaa
Noora Mattila

HELSINGIN SANOMAT

Maahanmuuttajat käyttävät kirjastoa ahkerasti esimerkiksi lehtien lukemiseen, mutta lainaavat vähemmän kuin kantasuomalaiset. Vieraskielisistä noin 25 prosenttia lainaa kirjoja, suomenkielisistä noin 40 prosenttia.

Lainausluvut ovat kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Viime vuonna Pasilan Monikielisestä kirjastosta lainattiin 46 000 kertaa, noin 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Monikielinen kirjasto tarjoaa kirjoja Suomessa harvinaisilla kielillä, kuten kiinaksi, arabiaksi ja persiaksi. Se on valtakunnallinen palvelu, eli kokoelmista voi tilata aineistoa mille tahansa paikkakunnalle. Viime vuonna ennätykselliset 10 500 nidettä kulki Pasilasta muualle Suomeen.

Kirjaston hankinnoista vastaavat suomalaiset työntekijät.

"Me osaamme jonkin verran harvinaisia kieliä", kertoo kirjoja tilaava informaatikko Riitta Hämäläinen. "Kirjakaupat suosittelevat meille kirjoja, ja toisinaan pyydämme avuksi kirjaston työntekijöitä, jotka puhuvat vierasta kieltä."

Hämäläisen mukaan myös asiakkaat saattavat pyytää tiettyä kirjaa kokoelmiin.

Vaikeinta on saada kirjoja epävakaista maista, kuten Kongosta tai Afganistanista. Somaliassa kirjoja ilmestyy vähän, mutta somalinkielistä aineistoa saa pohjoismaisen Scanson-kustantamon kautta.

Somalinkielisiä kirjoja on kokoelmassa yli 1 900. Niitä on paljon myös muissa kirjastoissa: Suomessa on suositus, että jos paikkakunnalla asuu yli sata vieraan kielen puhujaa, kirjaston on hankittava tuonkielisiä kirjoja omiin kokoelmiin.

Kirjastotoimen apulaisjohtajan Anna-Maria Soininvaaran mukaan kirjasto on tärkeä apu siinä, että maahanmuuttajat sopeutuvat Suomeen.

"Kirjasto tavoittaa noin 80 prosenttia väestöstä."

Kirjastot järjestävätkin maahanmuuttajille tapahtumia ja kursseja. Pääkirjastossa Pasilassa on vuoden verran toiminut Kielikahvila, johon tullaan harjoittelemaan suomen kieltä. Kahvila on avoinna joka keskiviikko klo 14–15.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Monikielisen+kirjaston+k%C3%A4ytt%C3%B6+kasvaa/1135256882188

[mikkostadista]

Murat Kosar, 14, on Sellon kirjaston nuortenosaston Pointin kanta-asiakas.

"Mä oon täällä aina. Me ollaan koneella ja pelataan korttia tai FIFAA", hän kertoo.

Eikö koulussa ole enään kotiläksyjä?
Vai käydäänkö siellä ollenkaan?
Kirjasto on lukemista varten, ei tietokone/korttipelejä.

"Sen kanssa oli ongelmia alkuaikoina", sanoo osaston johtaja Robin Marcus. "Mutta kyllä kirjaston pitää peilata nykyaikaa ja kulttuuria. Ei auta itkeä, että asiat muuttuvat."

Niin tietysti...

[Taustavaikuttaja]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle. Ehkä aikuiset somalimiehet näyttävät nuorille esimerkkiä, että elämässä voi pärjätä myös työnteolla.

Kaiken kaikkiaan, uutisesta on äärimmäisen vaikea löytää mitään nuivittavaa.

[Uljanov]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle. Ehkä aikuiset somalimiehet näyttävät nuorille esimerkkiä, että elämässä voi pärjätä myös työnteolla.

Kaiken kaikkiaan, uutisesta on äärimmäisen vaikea löytää mitään nuivittavaa.

Juuri näin.

[rähmis]

Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle.

Jos perustan bordellin ja laitan sen ovelle kyltin "kirjasto", niin onko se bordelli vai kirjasto? Enemmän tuo vaikuttaisi joltain kansainväliseltä pelihallilta.

Samaa mieltä siitä, että on hyvä, että nuoriso on valvovien silmien alla. Mutta eikö korttia ja Fifaa voisi pelata esimerkiksi nuorisotalossa?

Lähinnä tässä siis huolestuttaa kirjaston perinteisten palvelujen käyttäjien viihtyvyys. Tai voivathan he aina hakea luettavansa kirjastobusseista...

[skrabb]

Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle.

Jos perustan bordellin ja laitan sen ovelle kyltin "kirjasto", niin onko se bordelli vai kirjasto? Enemmän tuo vaikuttaisi joltain kansainväliseltä pelihallilta.

Samaa mieltä siitä, että on hyvä, että nuoriso on valvovien silmien alla. Mutta eikö korttia ja Fifaa voisi pelata esimerkiksi nuorisotalossa?

Lähinnä tässä siis huolestuttaa kirjaston perinteisten palvelujen käyttäjien viihtyvyys. Tai voivathan he aina hakea luettavansa kirjastobusseista...

Samaa mieltä!

Kirjasto ei ole nuorisotilana ihan tavallisin. Eikö siellä yleensä pidä olla hiljaa?

"Sen kanssa oli ongelmia alkuaikoina", sanoo osaston johtaja Robin Marcus. "Mutta kyllä kirjaston pitää peilata nykyaikaa ja kulttuuria. Ei auta itkeä, että asiat muuttuvat."

Siispä opetelkaamme uimaan!

[Eino P. Keravalta]

Hiljaa olemisen kanssa oli siis aluksi vaikeuksia. Tarkoittaako tämä sitä, että nyt siellä on opittu olemaan hiljaa? No, ei suinkaan. Toisessa lauseessa kun taas vihjaillaan, että on kirjaston asia sopeutua uuteen metelöintikulttuuriin. Ongelma on siis poistunut, kun kirjasto ei enää valita metelöinnistä?

Näin sitä mennään. Koko kirjaston ja sen espoolaisten maksajien ja käyttäjien asia on sopeutua mölyävään etnojengiin? Luulisi, että möykkääjille annetaan kolmannesta varoituksesta puolen vuoden porttikielto kirjastoon. Mutta ei. Suomalaiset vain alistuvat uuden herrakansan edessä ja luopuvat säännöistä ja omasta kulttuuristaan. Suomalaisilla ei ole muuta tekemistä kirjaston kanssa kuin maksaa pelit ja vehkeet.

[BastardoGrande]

Jos espoolaiset veronmaksajat suostuvat maksamaan negridisen rodun edustajien nettipelaamisen [varmana ei ole edes kysytty], niin siitä vaan.
Mutta miksi sitä pelihallia kutsutaan kirjastoksi?

Nimettäköön se maahanmuuttajien pelihalliksi, niin saavat kuntalaiset fundeeraamista ja osaavat äänestää seuraavissa kunnallisvaaleissa sopivaa ehdokasta päättämään kunnallisverojen kohteesta.

[Iloveallpeople]

Meluisan  ja riehakkaan kirjaston täytyy olla parempi kuin hiljaisen ja viihtyisän. Tätäkään innovaatiota emme olisi keksineet ilman maahanmuuttajia; istua nököttäisimme hiljaa kirjastossa pottunokkinemme.

[Tasogare]

Siis, tavallaan todella hyvä ja positiivinen uutinen, mutta ei helvetti, jos minäkin kävisin Vaasan pääkirjastolla ja heti pääovesta sisään astuessani minua tervehtisi armoton älämölö :S (joka Vaasan pääkirjastossa kuuluu varmasti tehostettuna kirjaston jokaiseen nurkkaan..)

Ja kyllä, käyn aika usein kirjastossa. Ja kyllä, laitan kännykän äänettömälle ja pidän turpani kiinni.

[JoKaGO]

Jos espoolaiset veronmaksajat suostuvat maksamaan negridisen rodun edustajien nettipelaamisen [varmana ei ole edes kysytty], niin siitä vaan.
Mutta miksi sitä pelihallia kutsutaan kirjastoksi?

Nimettäköön se maahanmuuttajien pelihalliksi, niin saavat kuntalaiset fundeeraamista ja osaavat äänestää seuraavissa kunnallisvaaleissa sopivaa ehdokasta päättämään kunnallisverojen kohteesta.

Kutsuttakoon vaikka sen vuoksi, että ihmiset muistaisivat, mikä oli sanan "kirjasto" merkitys vielä ennen monikulttuurisuuden ihanneaikaa. Näin suomukset putoavat taas useamman kansalaisen alamaisen silmiltä. Voi olla, että joku muuttaa äänestyskäyttäytymistäänkin! Eli ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Suomalaiset vain alistuvat uuden herrakansan edessä ja luopuvat säännöistä ja omasta kulttuuristaan. Suomalaisilla ei ole muuta tekemistä kirjaston kanssa kuin maksaa pelit ja vehkeet.

Mutta "laman takia ihmisten asenteet kovenevat" eli herää aito kiinnostus, mihin veroeurot sujahtavatkaan. Ja jälleen:
Näin suomukset putoavat taas useamman kansalaisen alamaisen silmiltä. Voi olla, että joku muuttaa äänestyskäyttäytymistäänkin! Eli ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

[Malla]

Ja mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan vahtimestareita, vielpä useampia? Ennen riitti, kun kirjastotäti tai -setä katsoi ankarasti.
Paikallinen (lopetusuhan alla oleva) kirjasto on alakoululaisten suosikkipaikka. Eivät hekään siellä melua, tietävät, että kirjastossa ollaan hiljaa. Jotkut jopa lukevat siellä. Pelipaikat ja äänitysstudiot voisi järjestää erikseen. No, kansainväliset ympyrät.    

[Ernst]

Espoossa on liikaa rahaa. Vielä.

[Huscarl]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle.

No eikä ole. Itse ahkerana kirjaston asiakkaana haluan, että kirjastot pidetään rauhallisena paikkana, jossa voi lukea ja tehdä muistiinpanoja, eikä minään afrikansarvelaisten lintsareiden luuhauspaikkana ja pelihallina. Mistä lähtien kirjastot ovat muuttuneet pelihalleiksi? Aivan sairasta idiotismia.Tietokonepalvelut pitäisi olla ihmisille, joilla ei itsellä ole tietokonetta/nettiä, ja jotka tarvitsevat niitä HYÖTYKÄYTTÖÖN. Aika perhanan huolestuttavaa, jos vahtimestareita pitää palkata kirjastoon jöötä pitämään. Mahtaa olla meno tuolla Sellon kirjastossa kuin Rovaniemen markkinoilla.

[BastardoGrande]

Ja mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan vahtimestareita?    

Työllistävä vaikutus mamuihin, kuten tulkkauspalvelu, maahanmuuttokoordinointi, paijaamis- ja hyysäyspalvelut.....jne.
Tosin noihin julkisen sektorin virkoihin ei tarvitsisi mamuja verovaroin palkata mikäli niitä ei olisi.
Kummallinen lumipalloilmiö ja sitten ihmetellään kun brutokansantuotteesta 55% menee julkiselle sektorille.
Tämä meno ei voine kauaa enää kestää?

[Vihervasemmisto]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle. Ehkä aikuiset somalimiehet näyttävät nuorille esimerkkiä, että elämässä voi pärjätä myös työnteolla.

Kaiken kaikkiaan, uutisesta on äärimmäisen vaikea löytää mitään nuivittavaa.

Tämä varmaan oli sarkasmia? Ei tarvitse kuin katsoa tämän viestin jälkeen tulleita vastauksia. Kyllähän sieltä heti löydettiin.

Kuinka moni on käynyt muuten kyseisessä kirjastossa? Onko siellä sairaanmoinen äläwäbälä heti ovella ja paikka näyttää pelitalolta? Menkääpä nyt kattomaan paikanpäälle. Voitte vaikka yllättyä.

[Teemu Lahtinen]

Olen itsekin hengaillut kirjastossa aikoinaan kun viihde löytyi vain kansien välistä ja käyttänyt Leppävaaran kirjastoa jo silloin kun se sijaitsi Gransinmäellä. Selloon muutto arvelutti jo silloin ja kirjasto todentotta olikin aika rauhaton alkuun, kuten tuossa kerrotaan. Asiasta annettiin ahkerasti palautetta ja sittemmin meno on rauhottunut.

Sellon kirjastossa on paljon avointa tilaa ja suurimmat äännähdykset leviävät hyvin, mutta yleisäänimaisema on vielä kirjastolle sopiva. Pointti on erotettu lasiseinämin muusta 1. kerroksesta. Ongelmallisempi on ehkä avoin aultatila, joka on eräänlainen tapahtumakeskus ja yhteistila. Se ei vielä selkästi ole kirjastoa, vaan muuta julkista tilaa, mutta yhteys on avoin 2. kerrokseen.

Kirjastossa hengaaminen tarjoaa mahdollisuuksia, vaikka siellä olisikin videopelejä ja muuta viihdettä. Elää pieni toivon kipinä siitä, että videopelit sunmuut ovat vain sisäänvetotuotteita ja että jokunen nuori ajautuisi viihteestä sivistystä kohti. Pelkkään ensivaiheseen jääminen ei vielä ole onnistumista ja seuraus on vain asiakassiirto nuorisotoimesta kirjastotoimeen. Jos kirjastohengaaja joskus tarttuu pelin sijasta sarjakuva-albumiin, on kehitys lähtenyt käyntiin. Se saattaa johtaa omakielisen kirjallisuuden ääreen ja jos oikein rohkeisiin veikkauksiin tässä nyt lähtee, jopa suomalaisen ja länsimaalaisen kirjallisuuden äärelle.

Voi olla että toive tästä on naivi ja katteeton, mutta joskus toivekin on tyhjää parempaa.

[Ernst]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle.

No eikä ole. Itse ahkerana kirjaston asiakkaana haluan, että kirjastot pidetään rauhallisena paikkana, jossa voi lukea ja tehdä muistiinpanoja, eikä minään afrikansarvelaisten lintsareiden luuhauspaikkana ja pelihallina. Mistä lähtien kirjastot ovat muuttuneet pelihalleiksi? Aivan sairasta idiotismia.Tietokonepalvelut pitäisi olla ihmisille, joilla ei itsellä ole tietokonetta/nettiä, ja jotka tarvitsevat niitä HYÖTYKÄYTTÖÖN. Aika perhanan huolestuttavaa, jos vahtimestareita pitää palkata kirjastoon jöötä pitämään. Mahtaa olla meno tuolla Sellon kirjastossa kuin Rovaniemen markkinoilla.

Miksi vahtimestareiden pitää olla juuri somalialaisia? Eikös integraatio edellyttäisi sitäkin, että tulisi toimeen suomalaisen vahtimestarin kanssa.

Tulee väistämättä mieleen Ruotsi ja heidän palkkaamansa "kulttuurinvälittäjät", joiden tehtävänä oli suojelurahojen kerääminen huolehtia, että hälytysajoneuvot ja julkinen liikenne sai jatkua häiriöttä.

[Ernst]

"Noin puolet kävijöistä on maahanmuuttajanuoria, puolet kantasuomalaisia", Marcus sanoo.

Paljonkohan väestöosuudet mahtavat olla? Mamunuoria ei varmaankaan ole Espoossa yli 50%:ia.  Käytännössä somalit ovat siis vallanneet paikan. Erityisjärjestelyillä voi olla jokin järkeväkin pointti tai mieli, mutta minusta kirjaston ensisijainen viesti Suomesta mamunuorille ei saa olla (ilmainen) netttipelaminen ja (ilmainen) studio. Mihinkäs se sivistys, tiedonhaku, monipuolinen kirja- ja lehtivalikoima jäikään?

Ennen vanhaan kirjastoon mentiin silloin, kun oli oppinut lukemaan...

[BastardoGrande]

Lahtinen antaa oikein hienon espoolaisen poliitikon näkökulman asiaan ja noinhan se tietenkin on markkinoitava espoolaisille veronmaksajille.

[Roope2]

Miten elefantti syodaan ?

Pieni pala kerrallaan, ettei tukehduta.

Tassakin meni taas pieni pala. Vatsalaukusta ovat jo sulaneet uimavuorot ja suvivirret.

[Alkuasukas]

Jos perustan bordellin ja laitan sen ovelle kyltin "kirjasto", niin onko se bordelli vai kirjasto?

Laitetaan Helsingin asematunnelinn suulle "Kirjasto"-kyltti niin saadaan kirjastolle upouusia käyttäjiä.

Kirjasto on kirjasto, pelihalli-nuorisotalo on pelihalli-nuorisotalo.

[ibn ghul]

Mistä lähtien kirjaston koneilla on ollut pelejä asennettuna? Tai ei niitä kyllä missään muussa kirjastossa tietääkseni olekaan. Järjettömältä kuulostaa, toivottavasti ei ainakaan ole äänet päällä.

[Malla]

Ennen vanhaan kirjastoon mentiin silloin, kun oli oppinut lukemaan...

Mentiin sinne vähän aikaisemminkin, vanhempien kanssa. Ja kerran viikossa järjestettiin satutunti. Oi niitä aikoja.
(Koska kirjastojen budjetit ovat kuitenkin - kai? - rajallisia, vahtimestari- ja pelipalvelut merkitsevät väistämättä, että kirjahankinnoista täytyy tinkiä.)

[BastardoGrande]

Kirjastohan on oiva nimi paikalle missä romaanit ja somaalit saavat kokoontua ja kotoutua.

[Eino P. Keravalta]

Mahtaapa moniosaajaklusteri kirjastossa notkuessaan ihmetellä, miksi hyvää peli- ja notkumistilaa on tuhlattu omituisten, neliönmuotoisten, paperista valmistettujen esineiden varastoimiseen.

Mielestäni kirjasto ei voi olla paikka, minne tullaan pelailemaan, vaan se on paikka, josta voi lainata kirjoja. Pelit, bingot sun muu hupi kuuluu jonnekin muualle. Yksikin mamu tuossa kehaisi, että he ovat koko ajan kirjastossa pelailemassa. Miten ihmiset voivat kirjaston koneilla hoitaa asioitaan, kun joka koneella pelaa tuntikausia notkujien mölylauma?

[Nikopol]

Kirjaston tehtävä ei missään nimessä ole pelien tarjoaminen koululaisille, vaikka niitä pelattaisiin hiirenhiljaa. Tätä ei edes pitäisi joutua perustelemaan.

[Miniluv]

Jos en väärin muista, oman kirjaston päätteillä on laput, joissa nettipelit kielletään...

[JoKaGO]

No, kerrankin suorastaan positiivinen uutinen. Parempi että nuoret hengaavat kirjastossa aikuisten valvonnassa kuin ostarilla räkimässä lattialle. Ehkä aikuiset somalimiehet näyttävät nuorille esimerkkiä, että elämässä voi pärjätä myös työnteolla.

Kaiken kaikkiaan, uutisesta on äärimmäisen vaikea löytää mitään nuivittavaa.

Tämä varmaan oli sarkasmia? Ei tarvitse kuin katsoa tämän viestin jälkeen tulleita vastauksia. Kyllähän sieltä heti löydettiin.

Kuinka moni on käynyt muuten kyseisessä kirjastossa? Onko siellä sairaanmoinen äläwäbälä heti ovella ja paikka näyttää pelitalolta? Menkääpä nyt kattomaan paikanpäälle. Voitte vaikka yllättyä.

Kirjasto 1980: Hiljaisuus, ei äbäläwäbälää, vain kirjaston tädit töissä.
Kirjasto 2010: Rauhallista, joskus kovempia äännähdyksiä pelin tuoksinassa, vartijat valvomassa, että sääntöjä noudatetaan ja antavat "jäähyjä" tarpeen tullen...

Ihana, väistämätön Monikulttuuri!

[BastardoGrande]

Jos en väärin muista, oman kirjaston päätteillä on laput, joissa nettipelit kielletään...

So!
Onko jokaisen koneen vieressä verovaroin palkattu vahti seuraamassa mitä 'asiakas' koneella tekee?
Jättääkö 'asiakas' pelin pelaamatta, jos se on kiellettyä mutta mahdollista?