Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Weijer]

Hyvällä tuurilla se voisi olla valmiina jo ensi viikolla.   

Ai "hyvällä"? No mikäs siinä, lainataan lisää anemiljardeja.

Tornionjoen toisella rannalla sama metsä on nielu, toisella päästölähde. Turpeesta en viitsi edes aloittaa.

Ja samalla logiikalla myydään kaivosoikeudet ties mille yhtiöille.

[Isagoge]

Hyvällä tuurilla se voisi olla valmiina jo ensi viikolla.   

Ai "hyvällä"? No mikäs siinä, lainataan lisää anemiljardeja.

Tornionjoen toisella rannalla sama metsä on nielu, toisella päästölähde. Turpeesta en viitsi edes aloittaa.

Olisi pitänyt laittaa tämä jo edelliseen viestiin. Tästä xiitistä alkavassa X-ketjussa Luken tutkimuspäällikkö käy kohtalaisen yleistajuisesti läpi julkista kohua herättäneitä asioita kasvihuonekaasuinventaariossa, ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin eroja.

[tweet]1885678389727494261[/tweet]

Kannattaa panna hänen tilinsä seurantaan, jos asia kiinnostaa ja siitä haluaa oikeasti oppia jotain.

[Suupala]

^kun tuossa vastausketjussa oli merkillisen paljon sanoja "epävarmuus" sekä "arvio" en voi hyvällä tahdollakaan uskoa lopputuleman päätelmiin•

[Totti]

[tweet]1885678389727494261[/tweet]

Kannattaa panna hänen tilinsä seurantaan, jos asia kiinnostaa ja siitä haluaa oikeasti oppia jotain.

Olisi suotavaa, että laitettaisiin twitterketjut selvätekstisesti sitaatteina tänne kun niihin viitataan. Kaikki eivät nimittän käytä twitteriä eikä nykyään näe kun sen yhden twiitin, joka tähän ketjuun kopioidaan. Twitter on siis käytännössä "maksumuurin" takana, niille joilla ei ole tunnuksia sinne.

Eli mitä tämä herra Luke oli kertovinaan?

[Lalli IsoTalo]

Eli mitä tämä herra Luke oli kertovinaan?

Vaikea sanoa. Jotain propagandaa Suomen tuhoksi varmaan.

[Isagoge]

[tweet]1885678389727494261[/tweet]


Olisi suotavaa, että laitettaisiin twitterketjut selvätekstisesti sitaatteina tänne kun niihin viitataan...

Tässä Mikolan lainauksesta yllä näkyvästä xiitistä alkava ketju:

1. Miksi Ruotsi mittaa ja Suomi mallintaa kivennäismaiden hiilivaraston? Alkuperäistä syytä valinnalle en tiedä. Maaperän hiilivaraston muutoksen voi mitata tai mallintaa, mutta se on hankalaa molemmilla menetelmillä ja molemmissa tavoissa on omat epävarmuutensa. 2/25
Suomen käyttämän Yasso07-mallin antamia tuloksia ja epävarmuuksia on verrattu ruotsalaisen maaperäinventaarion (SFSI) tuloksiin ja epävarmuuksiin julkaisussa https://doi.org/10.1016/j.ecolmodel.2012.12.017. 3/25
Tutkimuksessa havaittiin, että menetelmien tulokset ja epävarmuudet eivät merkitsevästi eroa toisistaan: "We found that the stocks, changes, inter-annual variations and uncertainties were of the same magnitude among the different methods." 4/25
Arviot maaperän hiilivarastosta eivät merkitsevästi eroa: "The mean Swedish national stocks in 2000 were estimated to be 73 (±10) (95% CL) ton ha−1 C (SFSI) and 69 (±9) (95% CL) ton ha−1 C (Yasso07)". 5/25
Varaston muutoksen arvioissa ero on samankokoinen kuin varaston koon arvioissa, mutta ei edelleenkään tilastollisesti merkitsevä: "Between 1994 and 2000, the mean estimated SOC change were 6.6 (±7) Tg C yr−1 (SFSI) and 1.7 (±8. Tg C yr−1 (Yasso07)."
Mittaamisessa näytteenoton tarkkuus on merkittävä epävarmuuden lähde: "Spatial variability was the main source of uncertainty for the SOC stocks and changes estimated with the SFSI." 7/25
Mallintamisessa epävarmuus syntyy puiden kariketuoton arvioinnista: "The uncertainties in the stock estimates originated from litter input for Yasso07". 8/25
Loppupäätelmä on, että epävarmuudet ovat menetelmien välillä yhtä suuret: "We concluded that the level of uncertainty for both methods was similar but the sources of uncertainties varied between models and measurements." 9/25
Juha Mikola
Suomen lisäksi Yasso:lla tehtävää maaperämallinnusta käyttävät inventaariossa Euroopan maista Sveitsi, Norja, Itävalta ja Saksa (jossa myös näytteenottoa). Viro testaa Yasso-mallinnukseen siirtymistä, Tsekki käyttää toista mallia ja Unkari pohtii mallinnukseen siirtymistä. 10/25
2. Miksi Suomi käyttää ojitettujen suometsien maaperäpäästön arvioinnissa Tier 3 -tason menetelmää ja Ruotsi Tier 1 -tason vakiopäästökerrointa? Mitä Tier-tasot tarkoittavat, on kerrottu jo aiemmin https://x.com/JuhaMikola/status/1885216366061293758 11/25
Pari tarkennusta KHK-inventaarion Tier-tasoista. Jos valtiolla ei ole päästölähteestä ollenkaan omia mittauksia, se käyttää päästöarviona ylikansallista Tier1-tason vakiokerrointa. Kun tutkimusta on jonkin verran, otetaan käyttöön kansallinen Tier2-tason vakiokerroin.
Suomi käyttää Tier 3 -menetelmää, koska meillä on paljon tutkimusta ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöistä. Alempia Tier-tasoja käytetään, kun kansallista tutkimusta on vähän. Ojitetut suometsät ovat Suomessa iso päästölähde ja on tärkeää arvioida päästö tarkasti. 12/25
3. Miksi on valittu Tier 3 -menetelmä, joka tuottaa isommat päästöt kuin muissa maissa? Menetelmä ei tuota isompia päästöjä kuin esim. Ruotsin käyttämä vakiopäästökerroin, ja eteläisempiin Euroopan maihin verrattuna päästöt ovat pienemmät. 13/25
4. Minkä tuloksen Luken Tier 3 -malli antaa Ruotsin suometsille? Suomen mallilla ei voi laskea Ruotsin päästöjä, koska se perustuu suomalaiseen aineistoon. Tämä on Tier 3 -mallien ajatus: ne on räätälöity tietyn maan ympäristöön ja olosuhteisiin, jotta ne ovat tarkkoja. 15/25
5. Miksi Suomen ja Ruotsin metsänielut eroavat? Varmasti monesta syystä. Metsien puusto, käsittely, maaperä, soiden ojitus, ilmasto ja tutkimusmenetelmät eroavat. Eri vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen ymmärtäminen vaatii kunnon tutkimusta. 16/25
Ruotsin metsänielu https://naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/ on aina ollut suurempi kuin Suomen. Molemmissa maissa nielu on pienentynyt, mutta ero on pysynyt varsin vakaana. Edellä esitetyn perusteella ei ole todennäköistä, että ero syntyisi maaperälaskennasta. 17/25
naturvardsverket.se
Nettoutsläpp och nettoupptag av växthusgaser från markanvändning (LULUCF)
Markanvändningssektorn (LULUCF) bidrar till ett årligt nettoupptag (summan av utsläpp och upptag) av växthusgaserna koldioxid, metan och lustgas.
6. Miksi Suomessa käytetään eri menetelmiä kuin Ruotsissa? Kaikkien maiden inventaariot eroavat toisistaan. Inventaarioiden moninaisuuteen voi käydä tutustumassa YK:n sivuilla https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2024, jossa eri maiden inventaarioraportit ovat vapaasti luettavissa. 18/25
7. Koordinoidaanko inventaariolaskentaa Ruotsin kanssa? Inventaariolaskijat tapaavat säännöllisesti, erityisesti Pohjoismaiden kesken, ja keskustelevat menetelmistä ja niiden kehittämisestä. 19/25
8. Miksi menetelmiä ja tuloksia salaillaan? Metsien inventaariolaskentaan käytettävät menetelmät on kuvattu yleistajuisesti täällä https://luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kasvihuonekaasuinventaario/lulucfsektori. Yksityiskohtaiset menetelmäkuvaukset löytyvät YK:lle lähetetyistä raporteista (ks. edellä). 20/25
Inventaarion uusimmat tulokset ovat nähtävissä täällä https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=kasvihuonekaasuinventaario&lang=fi. 21/25
9. Kestävätkö inventaariotulokset julkista faktantarkistusta? Kyllä kestävät. Tulokset arvioidaan kansainvälisesti, kun ne lähetetään EU:lle ja YK:lle. Tämän lisäksi Tilastokeskus käy tulokset kriittisesti läpi ennen kuin julkaisee ne. 22/25
10. Miksi tuloksista ei kerrota yleistajuisesti?Tulosjulkistuksissa panostetaan erityisesti yleistajuisuuteen. Julkistukset löytyvät täältä https://luke.fi/fi hakusanalla kasvihuonekaasuinventaario. Ne lukemalla saa hyvän kuvan tuloksista ja menetelmäkehityksistä. 23/25
11. Miksi tarjoan kansanedustajille erillistä keskustelua? Koska heillä on valtaa ja on vaarallista, jos he alkavat epäillä ja syyttää tutkimuslaitosten tuloksia ideologisiksi. Tällöin on parasta rauhassa keskustella, mistä on kysymys. 24/25
Mitään kansanedustajille erityisesti varattua, salattua tietoa ei ole, kaikki tähän keskusteluun liittyvä tieto löytyy tästä ketjusta ja sen linkeistä. 25/25

[Pallopääkissa]

[tweet]1885639594491683167[/tweet]

[Yksi]

Hyvällä tuurilla se voisi olla valmiina jo ensi viikolla.   

Ai "hyvällä"? No mikäs siinä, lainataan lisää anemiljardeja.

Tornionjoen toisella rannalla sama metsä on nielu, toisella päästölähde. Turpeesta en viitsi edes aloittaa.

Olisi pitänyt laittaa tämä jo edelliseen viestiin. Tästä xiitistä alkavassa X-ketjussa Luken tutkimuspäällikkö käy kohtalaisen yleistajuisesti läpi julkista kohua herättäneitä asioita kasvihuonekaasuinventaariossa, ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin eroja.

[tweet]1885678389727494261[/tweet]

Kannattaa panna hänen tilinsä seurantaan, jos asia kiinnostaa ja siitä haluaa oikeasti oppia jotain.

Tuo oli hyvä ohje.

Kävin läpi hänen tillään näkyviin jätetyt kirjoitukset (ilmeisesti lokakuulta 2023 olevat ja sitä aiemmat kirjoituksensa on jostain syystä poistanut).

Vaikutti hyvinkin objektiiviselta tutkijalta, joka käsitteli maailman menoa esimerkillisellä tavalla eri näkökulmista ilman mitään asenteellisuutta tai agendaa.

[Uuno Nuivanen]

^^ Jepjep. Jos puu sattuu kasvamaan juuri rajalinjalla, toinen puoli siitä sitoo ja toinen päästää hiilidioksidia, josta joutuu maksamaan. Ja sen toisen puolen viides kolonna huolehtii laskelmista. 

[Ari-Lee]

Ihmiskunta kyllä selviää jos se vain selviää vihreistä siirtäjistä.

[Kek2]

^^ Jepjep. Jos puu sattuu kasvamaan juuri rajalinjalla, toinen puoli siitä sitoo ja toinen päästää hiilidioksidia, josta joutuu maksamaan. Ja sen toisen puolen viides kolonna huolehtii laskelmista. 

Tehdään sellainen malli, joka osoittaa juuri sen mitä sen halutaan osoittavan. Eikä tietenkään mallia voi käyttää Ruotsiin, koska se saattaisi osoittaa mallin valheellisuuden.

[Roope]

Multala perääntyi, vaikka Hesari pääkirjoituksessa tahallaan vääristeli Multalan sanomisia ja rakensi niistä olkiukon. Nyt Multalakin hehkuttaa Hesarin lailla "Suomen vastuuta" kertomatta, mikä se "Suomen vastuu" oikein on ja missä se on määritelty.

Hesari herkuttelee ministeri Multalan nöyryyttämisellä:

Ministeri Multala: Hakkuu­kommentti oli epäonnistunut

UUSI ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kutsuu metsänhakkuita koskenutta aiempaa kommenttiaan epäonnistuneeksi viestipalvelu X:ssä. Samalla hän korostaa metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Multala sanoi runsas viikko sitten perjantaina ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, että Suomen hakkuiden lopettaminen ei maailman ilmastoa pelasta. HS julkaisi aiheesta pääkirjoituksen otsikolla "Ympäristöministerin ei pitäisi vähätellä Suomen vastuuta".

Multala kommentoi X-viestissään tuota pääkirjoitusta.

"HS:n pääkirjoituksessa on tartuttu epäonnistuneeseen lauseeseeni. En vähättele Suomen vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, luonnon monimuotoisuudessa kuin Suomen taloudessakin. Haemme tosissamme keinoja sovittaa nämä yhteen", Multala kirjoittaa.

Helsingin Sanomat 3.2.2025

Mrs. Lapanen, I presume?

[Hohtis]

Jos verenpainelääkitys on kunnossa, niin tuosta (meri)selitys tai selittelyä - miten vaan - siitä miksi sama 'kuusi' on Ruotsissa nielu mutta Suomessa päästölähde:

Puopolo: Suomen metsät ovat päästölähde, Ruotsin metsät hiilinielu – tässä selitys! Professori Ilkka Leinonen

- Suomi ja Ruotsi ovat erilaisia maantieteeltään (vai niin)
- puusto sitoo hiilidioksidia, mutta maaperä vapauttaa sitä enemmän, siksi Suomi on päästölähde
- Suomessa on vanhaa metsää, joka ei sido enää hiilltä kovin tehokkaasti
- vanhojen metsien hakkaaminen ei kuitenkaan auta koska Suomessa ei ole vanhaa metsää vaan keski-ikäistä metsää
- keski-ikäisen metsän hakkaaminen ei auta, koska se olisi vain väliaikainen ratkaisu
- (toimittaja ei kysynyt, eikö "keski-ikäistä" metsää voitaisi kaataa joka vuosi sitä mukaa kun uutta kasvaa...)
- maaperä vapauttaa hiilidioksidia enemmän kuin aiemmin, koska ilmasto lämpenee
- Keski-Euroopassa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole samalla tavalla vaikka siellä on lämpimämpää ja vähemmän puita
- Keski-ja Etelä -Euroopassa hiilidioksidin lisääntyminen sitoo hiiltä, koska se kiihdyttää kasvien kasvua


Ei jumalauta 

Jos logiikka on tuo ja ilmasto on yhteinen, niin silloinhan olisi vain hyväksi, että CO2 päästöt lisääntyvät. Sähköautoja pitäisi verottaa kovimmin 

Ilmastouskonto on todellakin pelkkää dogmaattista ihmisten kusettamista. Suomi on tässäkin asiassa se kiltti ja vähän yksinkertainen, kenen eväät syödään ensimmäiseksi.


p.s. Vähän kävi sääliksi Luken professoria, joka yritti tehdä parhaansa mutta kiemurteli kuin mato koukussa, anteeksi että olen olemassa -asenteella. Tuskinpa tämä ilmastovouhotus on hänen syytään.

[Vänkääjä]

Hauskasti ovat mallinsa kyllä nimenneet. Yasso. Ensin tuli mielen "jassoo". Mutta se taitaakin tarkoittaa muinaista rahapeliä, pajatsoa. Jota Esson baarissa jassoksi kutsuttiin. Siinä ei pitkässä juoksussa voitolle päässyt.

[F1nka]

...
- Keski-ja Etelä -Euroopassa hiilidioksidin lisääntyminen sitoo hiiltä, koska se kiihdyttää kasvien kasvua


...

Muuten samaa mieltä, mutta Etelä-Euroopan kuivilla alueilla samoin kuin Saharassa Afrikan puolella hiilidioksidin lisäys ilmassa auttaa kasveja selviämään kuivemmassa ilmastossa kuin muuten. Hiilidioksidin lisäys tehostaa toki Suomessakin kasvien kasvua, mutta Etelä-Euroopassa voidaan olettaa kasvun suuruuden olevan suurempaa kuin Suomessa. Toisaalta, koska etelässä on vähemmän metsää, voi absoluuttinen (kappalemääräinen) lisäys olla Suomessa taasen suurempaa.

[Cassa]

Nyt löyty lähdettä tuolle Yasso mallile:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2Tudhug2xkMa7Iq1tRLqnO

Tiedote 20.9.2022 - Yasso20 malli jo menossa. Eikös nää hiilianelaskelmat oltu tehty Yasso07-mallilla?

Kiinnitin huomion tuohon - "sienijuurten vaikutus maaperän hiilenkiertoon". Siis hetkinen! Nämä mallintaa jo ne sadat eri mykorritsat malliinsa, vaikka kukaan ei niitä edes pysty tarvittavassa laajuudessa tutkimaan mitä siellä oikeasti on! Sitten  kasvien mykorritsat vielä - tiedän, että on eräitä kasveja, jotka vaativat tietyn mykorritsan eli sienijuuren kasvaakseenkin.

Nämä siis mallintavat ilmastomalleihinsa jo sienijuuriakin! Olisi kivat saada luettelo niistä, jotka on huomioitu. Edelleen kiinnostaisi miten hyönteistuhot on huomioitu - täällä etenkin kirjanpainaja  (Ips typographus) on tuossa sadan metrin sätellä tuhonnut jo kymmeniä puita - kaarna vaan putoilee ja puu kuolee.

Kukaan näistä ei näemmä ole tajunnut vielä, että jotta nämä ilmastomallit voisivat oikeasti toimia, pitäisi mallintaa hirmuinen määrä muuttujia - se on yksinkertaisesti mahdotonta. Mitenköhän Ukrainan sodankin co2-päästöt näissä malleissa näkyvät.

Sen sentään ymmärrän, että ojitetut suot päästävät metaania - ne ois pitänyt pitää siinä turvetuotannossa, niin ongelmaa ei olisi. Mutta kun viherpiiperöt eivät ymmärrä asioita a) yhtään b) sitäkään.

LISÄYS:

Ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyi linkki githubiin ja sieltä löytyi tuo Yasso7 malli. Garbage in garbege out tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti. Ihailkaa tätä uljasta ilmastomallia!

https://github.com/YASSOmodel/YASSO07/blob/master/model/y07_subroutine.r

Täällä ei tarvitse mitata, kun puista putoavan karikkeen määrät voidaan näppärästi syöttää suoraan malliin! Lämpötilatkin voidaan laittaa vuositasolla, samoin sademäärät. Jostain kumman syystä metsän tyyppiä ei tarvita, eikä tietoa kovista tuulista, jonka voisi kuvitella vaikuttavan lopputulokseen - ai niin, mutta niitähän ei tarvita, riittää, että oikeat arvot vaan syötetään!

[Hohtis]

...
- Keski-ja Etelä -Euroopassa hiilidioksidin lisääntyminen sitoo hiiltä, koska se kiihdyttää kasvien kasvua


...

Muuten samaa mieltä, mutta Etelä-Euroopan kuivilla alueilla samoin kuin Saharassa Afrikan puolella hiilidioksidin lisäys ilmassa auttaa kasveja selviämään kuivemmassa ilmastossa kuin muuten. Hiilidioksidin lisäys tehostaa toki Suomessakin kasvien kasvua, mutta Etelä-Euroopassa voidaan olettaa kasvun suuruuden olevan suurempaa kuin Suomessa. Toisaalta, koska etelässä on vähemmän metsää, voi absoluuttinen (kappalemääräinen) lisäys olla Suomessa taasen suurempaa.

Ehkä näin.

Ilmastoanemaksuissa pitäisi keskittyä ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen eikä siihen, minne päin palloa kansa on sattunut syntymään. Suomi harvaan asuttuna maana luulisi olevan melko vähän kuormaa tuottava per neliökilometri. Se olisi reilu tapa vertailla valtioiden maapalloa kuormittavaa ... öh, kuormaa.

Itse asiassa koko ilmastoanekauppa on nykymuodossaan VMP. En tiedä miten se pitäisi estää, että koko palloa ei raiskata edestä, takaa ja sivulta seuraavien vuosikymmenten aikana mutta nykymalli ei selvästikään toimi.

<sarkasmia>Ehkä Kiinan ja Intian nukettaminen olisi ainoa vaihtoehto</sarkasmia>

[Cassa]

Jokaisen vähänkin koodanneen kannattaa tseketa tuon aiemmin linkittämäni github-sivun. Siellä on vieläkin uljaampi Yasso20 - malli, siellä lasketaan jo kompostoitumistakin - näin kotikompostoijana ymmärrän, että typellä on merkittävä vaikutus, mutta typpipitoisuutta ei mallissa huomioida. Sen sijaan kommenteista voisi päätellä, että siinä on ollut jotain testiä, jossa kompostointia kokeillaan jossain maagisessa pussissa...

https://github.com/YASSOmodel/Yasso20/blob/main/model/Yasso20.r

Nuo on siis koodattu R:llä, joka on simppeli tilastolliseen laskentaan ja grafiikan tuottamiseen kehitetty kieli.

[Cassa]

Tämä vetää jo sanattomaksi. Mallia on todellakin testattu! Tietokoneella on tarkastettu, että kaikki toimii!

https://github.com/YASSOmodel/Ryassofortran/blob/master/tests/testthat/test-run_yasso.R

test_that("Simulated carbon is correct", {

  # Expected output
  real_out <- as.matrix(structure(c(
    40.5, 35.2177536379588, 17.5375289220381, 8.17949877248404,
    4.6057473374274, 30.5, 3.7080866621023, 1.82968250966202, 0.840045164509876,
    0.466335508642046, 20.3, 13.393577282265, 5.92172186727114, 1.94116296851444,
    0.619738877088547, 10.3, 20.0008636090304, 25.6552313829448,
    25.0740864612265, 20.4820925829699, 0, 0.493026914441875, 0.954475314649129,
    1.28708059992064, 1.51383849850536), .Dim = c(5L, 5L)))

  # Simulated output
  simulated_out <- run_yasso(
    par = sample_parameters,
    n_runs = sample_data_run$n_runs,
    time = sample_data_run$time,
    temp = sample_data_run$temp,
    prec = sample_data_run$prec,
    init = sample_data_run$init,
    litter = sample_data_run$litter,
    wsize = sample_data_run$wsize,
    leac = sample_data_run$leac
  )

  # Compare
  expect_equal(simulated_out, real_out, tolerance = 1e-4)
})

# Commenting out this steady state test as it is not constructed as intended.
# Should only be run for a single time step, and initial state should not impact
# the steady state output.
#
# test_that("Steady state predictions are correct", {
#
#   # Expected output
#   real_out <- as.matrix(structure(c(
#     40.5, 62.9975581347448, 71.7491909991854, 80.500823863626,
#     89.2524567280666, 30.5, 6.95824142758275, 7.95622030996732, 8.95419919235189,
#     9.95217807473646, 20.3, 25.6575789594938, 28.4730058325039, 31.2884327055141,
#     34.1038595785242, 10.3, 299.547585467295, 329.938996687453, 360.330407907612,
#     390.72181912777, 0, 406.312700833162, 459.969829898441, 513.62695896372,
#     567.284088028999), .Dim = c(5L, 5L)))
#
#   # Simulated output
#   simulated_out <- run_yasso(
#     par = sample_parameters,
#     n_runs = sample_data_run$n_runs,
#     time = sample_data_run$time,
#     temp = sample_data_run$temp,
#     prec = sample_data_run$prec,
#     init = sample_data_run$init,
#     litter = sample_data_run$litter + matrix(1:20, nrow = 4),
#     wsize = sample_data_run$wsize,
#     leac = sample_data_run$leac,
#     sspred = 1L
#   )
#
#   # Compare
#   expect_equal(simulated_out, real_out, tolerance = 1e-4)
# })

[Hohtis]

Jokainen perusälykäs joka ei ole sokeentunut jostain omasta kuvitellusta erinomaisuudestaan jossain kuplassa ymmärtää, että kokonaisen planeetan termodynamiikan ja entropian mallintaminen on sama asia kuin maailman- ja taivaanjärjestyksen selittäminen jollain nuolenpääkulttuurin teorialla, jossa maan kansi on kilpikonnan kuori ja tähdet ovat reikiä katossa.

Siksi kaikki ns. 'ilmastoteoriat' ovat vain yksi näkemys jostain. Kun teoriaa ja tutkimusta alkaa ohjata ideologia ja/tai raha, saadaan varmasti sellaisia tuloksia ja maailmanselityksiä, jotka palvelevat maksajan tai muun isännän agendaa.

Valitsemalla sopivat muuttujat ja asettamalla sopivat kertoimet "k" saadaan juuri sellaisia tuloksia, jotka palvelevat ennalta päätettyjä johtopäätöksiä. Raha ja muu hyöty on se kerroin "k". Olen nähnyt, valitettavasti.

[L. Brander]

Minkähänlaisia tuloksia tämä Yasso antaisi, jos sitä testattaisiin Ruotsissa ja verrattaisiin sen tuloksia Ruotsin mittaustuloksiin? Samalla voisi Suomessa suorittaa Ruotsin tyyppisiä mittauksia ja verrata Yassoa niihin. Rahaa on pakko löytyä. Tällä hetkellä vaikuttaa, että Yasso on kalleinta koodia ikinä.

[migri]

Isoin kusetus ikinä. Todetaan nyt uudestaan vielä varmuuden vuoksi.

2 triljoonaa tukia..

Jos olis aikaa tuo pitäisi kääntää tekstittää tänne.

https://x.com/MarcNixon24/status/1887214153020100950

[Lalli IsoTalo]

Isoin kusetus ikinä. Todetaan nyt uudestaan vielä varmuuden vuoksi.

2 triljoonaa tukia..

Jos olis aikaa tuo pitäisi kääntää tekstittää tänne.

https://x.com/MarcNixon24/status/1887214153020100950

Täällä: https://hommaforum.org/index.php/topic,135434.msg3624050.html#msg3624050

[Totti]

Tuulivoiman vaaroista linnuille on jo ollut tiedossa pitkään, mutta hieman yllättäen myös erinäiset aurinkosähkövoimalat ovat yhtä lailla ongelmallisia.

Californian Ivanpahn aurinkovoimala keskitti peileillä auringon säteet torniin, jossa lämpöenergialla kiehautettiin nestettä, jolla pyöritetään turbiinia. Voimala kaupattiin energiamullistuksena kun se avattiin 2014. Nyt se suljetaan kannattamattomana. Voimalalla oli koko ajan myös merkittäviä ympäristöhaittoja. Peilien fokusoitu sätily mm. käräytti lintuja kuoliaaksi lennossa ja vuosittain voimala tappoi tuhansittain lintuja:

https://techxplore.com/news/2025-01-years-celebrated-massive-solar-bleak.html

The Ivanpah solar power plant formally opened in 2014 on roughly 5 square miles of federal land near the California-Nevada border. Though it was hailed at the time as a breakthrough moment for clean energy, its power has been struggling to compete with cheaper solar technologies.

...
"Along with killing thousands of birds and tortoises, the project's construction destroyed irreplaceable pristine desert habitat along with numerous rare plant species," Dowell said. "While the Sierra Club strongly supports innovative clean energy solutions and recognizes the urgent need to transition away from fossil fuels, Ivanpah demonstrated that not all renewable technologies are created equal."

Myös perinteiset aurinkovoimalat ovat muuttuneet linnuntappajiksi.

https://wattsupwiththat.com/2025/02/06/the-shocking-solar-farm-bird-deaths-the-mainstream-media-arent-telling-you-about/

Solar farms, coming soon to a field near you, are an ecological disaster turning productive land into a nature dead zone. Birds frequently fly into the panels mistaking them for water, while electrocution and incineration are common.
...
"Bird mortality has become an unintended consequence of renewable energy development," notes Hannah Vander Zanden, an Assistant Professor of Biology at the University of Florida. Little work has been done specifically on bird mortality at solar farms, although it is known that millions of bats and large birds of every kind are killed every year by giant wind turbines and their associated high power electricity lines. In recent work in California, Vander Zanden found that the birds killed at solar farms were often non-local, with peak kills during migratory periods in April and September. Britain, of course, is a haven for many migratory birds, large and small.

In 2023, the US Association of Avian Veterinarians published a "Conservation Note" titled 'Solar Energy Production's Toll on Wild Birds'. It reported the estimate from the US Fish and Wildlife Services  that yearly avian mortalities due to electrocution averaged 5.6 million and that some eight to 50 million bird mortalities may occur following collision with electrical lines. The construction of solar farms can lead to habitat destruction, the authors observe, and changes to plant composition and insect abundance, causing shifts in the diets of insectivorous birds.

Kuten tuulivoiman kanssa, suuriskaalainen aurinkovoimala aiheuttaa ennakoimattomia ekologisia ongelmia, jotka eivät esiinny pienvoimaloiden kanssa.
Jutun tutkimuksen mukaan etenkin muuttolinnut kuvittelevat suuret aurinkopaneelikentät olevan vettä ja yrittävät laskeutua veteen kolaroiden paneelien kanssa ( https://natsci.source.colostate.edu/death-by-solar-2-million-doe-grant-supports-scientists-studying-bird-deaths-at-solar-facilities/ ). Myös maastoa ristiin ja rastin vedetyt ilmajohdot vaativat oman osuutensa lintukuolemista.

Vihreää siirtymää näyttäisi seuraavan katastrofi toisensa jälkeen. Ehkä olisi jo aika tiputtaa sana "vihreä" tästä projektista ja puhua suoraan ja rehellisesti luonnontuhosiirtymästä.

[Suupala]

Jos me joudumme maksamaan siitä, että olemme muuttuneet hiilen sitojista hiilen päästäjiksi, eikö asia ole nurinkurinen?
Eikö meidän kuuluisi saada rahaa, että voisimme tehdä toimia jotka vaikuttaisivat muutokseen hiilen sitojiksi, joka hyödyttäisi muutakin maailmaa?
Jos me menetämme rahaa, on meillä hankalampi edesauttaa hiilensitomisuudelliseen suuntaan siirtymistä, mutta jos ei tarvitse menettää rajojen ulkopuolelle rahaa vaan jopa saamme sitä lisää, mahdollistuu muutoksemme hiilensitoutumisuuden lisäämiseen huomattavasti?

[Skeptikko]

Tuli vastaan Ylilaudalla tällainen kooste vihreiden tekopyhyydestä, jos nämä kuvakaappaukset eivät ole tekaistuja. Siellä ilmeisesti Atte Harjannekin ilmeisesti pörrää ympäri maailmaa, todennäköisesti saastuttavilla lentokoneilla.

[DuPont]

Törmäsin X:ssä tilastoon, jossa osoitettiin vihreän energian ja energian hinnan korrelaatiota, eli mitä enemmän vihreää, sitä enemmän vihreitä seteleitä. En tähän hätään löytänyt linkkiä tähän, mutta uskoisin olevan oikeansuuntainen. Pitääkö paikkansa, että tuulivoimaan tms. panostaneissa maissa energian hinta on korkeinta?

[Roope]

Pääkirjoitus: Baby ei poraa, jos se ei kannata

Poliittisten päättäjien ilmastolinjaukset ovat tärkeitä, mutta vielä enemmän energiapolitiikan kehitykseen Yhdysvalloissa ja koko maailmassa vaikuttavat markkinoiden valinnat.

Helsingin Sanomat 9.2.2025

Energiamarkkinoita ja samalla "markkinoiden valintoja" ohjaillaan etenkin Euroopassa kovalla kädellä ilmastopolitiikan ja vihreyden (eurooppalainen ydinvoimakammo) nimissä.

Ympäristön ja ilmaston tilasta huolestuneet – siis lähes kaikki valveutuneet – pelkäävät, että Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump vie maansa ilmastopolitiikan kivikauteen.

Sanaa "valveutuneet" taidettiin käyttää tuossa ilman ironiaa, vaikka sillä viitattiin ilmastohysteerikkoihin.

Huoli on aiheellista, mutta liiallista. Ilmastonmuutoksen vastainen työ etenee jo suurelta osin markkinatalouden voimin. Trumpin drill, baby, drill -politiikka ei johda mihinkään, jos uusiutuva energia on sekä tuottajille että käyttäjille kannattavampi vaihtoehto kuin fossiilienergia. Baby ei poraa öljyä edes käskystä, jos poraaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Aivan. Mistä siis näin suuri poru? Antaa markkinoiden toimia ilman veronmaksajien kustantamia triljoonan dollarin tukiaisia.

Trumpia on kuvailtu ilmastolle tuhoisimmaksi Yhdysvaltojen johtajaksi kautta aikojen. Luonnehdinta kumpuaa muun muassa siitä, että Trump on kertonut suosivansa fossiilienergiaa, vastustavansa sähköautoilun edistämistä ja peruuttavansa Joe Bidenin hallinnon käyttöön ottamia vihreän teollisuuden tukia.

Niin tuttua. Vihreän Langan toimittaja kuvasi Trumpia ensimmäisellä kaudella ilmastopolitiikkansa vuoksi suurimmaksi uhkaksi ihmiskunnalle sitten Hitlerin. En ole nähnyt sittemmin ainuttakaan analyysiä, kuinka monta asteen tuhannesosaa vähemmän Trumpin päästöjä vähentäneen ilmastopolitiikan vaikutukset olivat verrattuna "valveutuneempaan" politiikkaan, kun esimerkiksi suomalaistoimittajien ilmastosuosikki Kiina on kasvattanut päästöjään noista ajoista parillakymmenellä prosentilla.

Todellisuudessa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä iso osa on jo siirtynyt yrityksille ja kauemmas poliittisten päättäjien ulottuvilta. Korkotaso määrittelee pitkälti sen, kannattaako ilmastoa säästävään tekniikkaan investoida vai ei. Suomessa alan investoinnit ovat olleet vähäisempiä kuin muutama vuosi sitten. Poliittiset tuulet eivät ole kääntyneet, mutta investointien taloudellinen kannattavuus heikentyi korkojen nousun vuoksi.

Yritykset tekevät investointipäätöksensä niissä raameissa, jotka poliitikot ovat säätäneet. Jos fossiilienergia on säädelty ja hinnoiteltu keinotekoisesti kalliimmaksi, se tarkoittaa muiden energiamuotojen suosimista. Kiina ja Intia rakentavat edelleen hiilivoimaloita, koska hiili on siellä markkinaehtoisesti halpaa.

Intia ja Kiina ovat suurpäästäjiä, mutta molemmissa maissa uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti, sillä vihreät investoinnit kannattavat taloudellisesti. Intia saavuttaa etuajassa puhtaan energian tavoitteensa. Kiinassa hiilidioksidipäästöjen kasvu on pysähtynyt.

Päästöjen kannalta Intian puhtaan energian tavoitetta (puolet uusiutuvista vuonna 2030) olennaisempaa on, että samanaikaisesti myös hiilivoiman käyttö on edelleen jyrkässä kasvussa. Mutta Kiina ja Intia hyvä, Trump paha, paha, paha.

Uusiutuvan energian tuotannon markkinaehtoisessa kannattavuudessa Kiinalla on iso globaali rooli. Kiinasta tulee lähes kaikki se infra, jota auringon energian keräämisessä maailmalla käytetään – ja kiinalaista tuotantoa käytetään, koska se on kilpailukykyistä. Kiinan osuus tuulivoiman maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista on jo yli puolet, ja alan kehitys on valunut Kiinaan. Kiinalaiset yhtiöt ja tuotteet ovat valtaamassa myös maan ulkopuolelle asennettujen tuulivoimaloiden markkinat. Kiinalaiset sähköautot valloittavat maailmaa, sillä niiden hinta–laatu-suhde on nykyään kohdallaan.

Kiinalaiset ovat päässeet asemaansa suunnitelmallisella strategialla, jolla on ollut valtion tuki. Kiinalaisen ilmastoteknologian tuotannon massamittaisuus sekä Kiinan sisäinen kilpailu ovat laskeneet tuotteiden hintoja – mikä on hyvin tyypillinen markkinareaktio.

Muistelen, että Suomesta piti tulla maailman kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikalla (hiilineutraali vuonna 2035) ilmastoteknologian suurvalta tai jotain, mutta voiton ja rahat viekin Kiina (hiilineutraali vuonna 2060). Minervan kelkkaa ei tietenkään voi yhtäkkiä kääntää, vaan samalla maailman tiukimman ilmastolain linjalla jatketaan Suomessa nyt aluksi ainakin vuoteen 2050 asti, maksoi mitä maksoi.

[aged]

Huoli on aiheellista, mutta liiallista. Ilmastonmuutoksen vastainen työ etenee jo suurelta osin markkinatalouden voimin. Trumpin drill, baby, drill -politiikka ei johda mihinkään, jos uusiutuva energia on sekä tuottajille että käyttäjille kannattavampi vaihtoehto kuin fossiilienergia. Baby ei poraa öljyä edes käskystä, jos poraaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Aivan. Mistä siis näin suuri poru? Antaa markkinoiden toimia ilman veronmaksajien kustantamia triljoonan dollarin tukiaisia.

Joku aika sitten oli jossain ylen aisaohjelmassa joku aisantuntija selittämässä kuinka kilpailu vääristyy, jos ydinvoiman rakentamista tuetaan. En löytänyt sitä, mutta on siitä nähtävästi puhuttu aiemminkin (maksumuurin takana):

Asiantuntijoiden mukaan uuden ydinvoimalan tuki vääristäisi kilpailua – "Uudelle voimalalle ei ole Suomessa tarvetta"

https://www.keski-uusimaa.fi/uutissuomalainen/8229932

Montakohan tuulivoimalaa Suomessa olisi ilman valtion massiivisia tukia?

[simppali]

Greenpeace varoittaa lihasta,,
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011029012.html

– Esimerkiksi leikkeleille tulisi säätää haittavero ja lihatuotteisiin lisätä varoitustarrat tupakkatuotteiden tapaan, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Oona Poranen sanoo tiedotteessa.

– Nämä olisivat hyviä keinoja vähentää lihan ylikulutusta, millä olisi ruoan ilmastovaikutusten lisäksi positiivinen vaikutus kansanterveyteen.

Minä jatkan lihan syöntiä.