Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Siili]

No, mitä ite tekisit? Lätkäisisit yhden vuoden aikana pelin 50-50 (vaiko fifty-sixty?) ja virkasi lopetettaisiin siihen, vaiko korjaisit tilannetta 0,1% vuodessa, jolloin kaikki näkisivät kehitystä tapahtuvan, ja pääsisit vuosikymmenten jälkeen eläkkeelle tuosta virastasi. MIETI!!

Hyvä pointti.  Osuuden 0,1 prosenttiyksikön vuosittainen lisä tarkoittaa alkuvaiheessa (n. 2% osuus) 5% kasvua, mikä taatusti vakuuttaa reviisorit työn tuottavuudesta.  Ei irtisanomisvaaraa.

[Golimar]

Onkohan tuo viimeinen joku kiertoilmaus?

X

Lasten ja nuorten väkivalta on yleistynyt kouluissa ja lastensuojeluyksiköissä. Luvut ovat synkkiä: viimeisimmän Kunta10-tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia erityisopettajista ja 60 prosenttia alakoulun opettajista on kohdannut väkivaltaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana.

Yläkoulun opettajista kyseinen luku on 40 prosenttia, varhaiskasvatuksen työntekijöistä jopa 70 prosenttia.

Opettaja-lehti uutisoi helmikuussa, että osa opettajista pelkää kääntää selkänsä koulun käytävillä. Artikkelissa kerrotaan, että pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa, esimerkiksi Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, opettajat joutuvat turvautumaan vartijoiden apuun.

X

– Mä tapan sut, kun jäät yksin -huudot ovat tuttuja lastensuojeluyksiköissä. Nuori saattaa hajottaa kaiken huoneessaan, särkeä työntekijän silmälasit, tietokoneen tai potkia hänen autoaan. Minuakin on revitty vaatteista ja hiuksista, sumutettu pippurisuihkeella ja tönitty kumoon, Vainio kertoo Helsingin Uutisille.

X

Eniten tunteisiin käy silloin, kun raivoava nuori on uhannut kostaa omalle lapselleni tai perheelleni.

Nuoriso- ja lastenkotien arjessa tarvitaan ajoittain vartijoiden ja poliisin apua.

X

Aiemmin lastensuojeluyksiköissä oli lapsen sijoituksen syynä etupäässä vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Nyt lastensuojelun asiakkaat tulevat Vainion mukaan yhä useammin hyväosaisista perheistä.

– Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Kun vanhempien kasvatusote katoaa ja lapset eivät enää kuuntele vanhempiaan, käynnistyy helposti käytösongelmien kierre.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088011

[Augustus]

En usko, että ilmiössä on kyseessä maahanmuutto sinänsä, vaikka silläkin on oma  osansa. Tämä lainaus Vantaan Sanomien jutusta on hyvin totta mielestäni:


Aiemmin lastensuojeluyksiköissä oli lapsen sijoituksen syynä etupäässä vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Nyt lastensuojelun asiakkaat tulevat Vainion mukaan yhä useammin hyväosaisista perheistä.

– Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Kun vanhempien kasvatusote katoaa ja lapset eivät enää kuuntele vanhempiaan, käynnistyy helposti käytösongelmien kierre.

...

Vainio vaihtoi hiljattain työtä lastensuojelusta päiväkodin johtajaksi. Sivutyönään hän tarjoaa vanhemmille konsultaatiota vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteisiin. Työurallaan hän on nähnyt, miten lapsen huono käytös kumuloituu, jos siihen ei puututa ajoissa.

– Vanhemmat tarkoittavat hyvää korostaessaan lapsen itsemääräämisoikeutta. Jos lapselle ei tehdä selväksi oikeaa ja väärää käyttäytymisessä, lapsi käyttää tilannetta hyödykseen ja oppii valtapelit, joilla aikuiset saadaan alistumaan hänen mielihaluihinsa. Rajattomina kasvaneet lapset saattavat teini-ikäisinä pahoinpidellä jopa vanhempiaan, Vainio lisää.
...

Vanhemmat työ-ja urakiireiltään jättävät lapset kasvattamatta, vaikka vanhemmuuden ydin on lapsen kasvattaminen. Helposti myönnytään pennun vaatimuksiin ostamalla krääsää tms. (hetken helpotus vanhemmille) ja tätä kun toistetaan vuosikausia saadaan aikaan sietämätön kakara ja sitten teini ja lopulta aikuinen, joka on kasvanut saamaan kaiken kiukuttelemalla. Tämä johtaa ongelmiin sitten opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, You name it...

Tiivistettynä:

Millaiset vanhemmat, sellaiset lapset.
Millainen yhteiskunta, sellaiset nuoret.

[ikuturso]

Miksihän tuo "vapaa kasvatus' kukoistaa juuri vasemmistoliberaaleissa piireissä?

Lapselle ei saa laittaa rajoja eikä laittaa häntä mihinkään muottiin: pojaksi tai tytöksi, kiltiksi tai tuhmaksi, laiskaksi tai ahkeraksi, -> näin ollen tämä johtaa rajattomuuteen, koska lapsen tulee löytää itsensä vapaasti. Kun ote lipsuu, ekaluokkalaisiässä ollaan jo sitten täysin pitelemättömiä.


Ja mitä noihin vuokratalojen vahtimestareihin tulee. Kukahan niiden palkan lopulta maksaa? Joo, vuokralaiset, mutta kuka heidän vuokransa lopulta maksaa? Juuri niin jopa rovaniemeläinen duunari osallistuu verokertymän kautta yhteisvastuullisesti tuohon monikulttuuri-ihanteen vaalimiseen.

Hetkinen, oliko tämä vitutusketju vai jokin muu?

-i-

[Golimar]

Täyttä vauhtia päin tuhoa.

X

Bulevardilla asuva talonmies Vesa Frimodig, 63, joutui hiljattain uudenlaisen huijauksen kohteeksi. Ulkomaalaistaustainen mies tuli hänen ovelleen pyytämään rahaa hajonneen auton hinausta varten.

Talonmiehen työnsä vuoksi Frimodigilla on oma ovi porttikongissa Bulevardi 19:ssä. Ruuhka-aikaan vähän ennen neljää hänen ovikellonsa soi.

– Kolmekymppinen englantia puhuva mies kertoi hätääntyneenä, että hän sai hajonneen autonsa tien sivuun ja odottaa hinausautoa. Häneltä puuttui 18 euroa rahaa, kun hän maksaisi kuskille.

Vaikka tilanne oli erikoinen, mies oli siististi pukeutunut ja vakuuttava. Hän kertoi, että hänen siskonsa asui samassa asuinrakennuksessa, ja sisko oli neuvonut pyytämään apua talon asukkailta. Mies kertoi jopa siskon nimen.

Myöhemmin Frimodig tajusi, että nimi oli varmasti katsottu talon ilmoitustaululta.

Vaikka tilanne epäilytti, Frimodig päätti auttaa miestä. Hän antoi miehelle 20 euroa, ja mies antoi hänelle 2 euroa takaisin. Kyseessä oli laina, kunnes mies myöhemmin palauttaisi rahat.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8092563

X

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Itä-Uudenmaan poliisin yhteisvalvonta paljasti puutteita kuljettajatutkintoon tulevien opetusautojen vaatimusten ja lupien noudattamisessa.

Vakavin rike oli se, että Vantaalla ajo-opettajana toimineella henkilöllä ei ollut lainkaan opetuslupaa, kertoo Traficom tiedotteessa.

Luvattomalle opettajalle mätkäistiin sakko kulkuneuvon luovuttamisesta ajo-oikeudettomalle, ja oppilas sai sakot kulkuneuvon kuljettamisesta ilman ajo-oikeutta.

Lisäksi yhdestä autosta puuttui valkoinen opetuskolmio ja yhdellä liikenneopettajalla ei ollut liikenneopettajalupaa.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093040

X

Nyt uudistusta kommentoi Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen. Hän myöntää tiedossa olevan tosiasian: Työllisyystilanne on vaikea.

– Kysyin juuri työministeri Arto Satoselta (kok.), että mitkä ovat ne toimet, joilla työpaikat lisääntyvät.

Prosesseja on Vantaalla mietitty, mutta työpaikat puuttuvat. Avoimien työpaikkojen määrä on suorastaan romahtanut. Ely-keskuksen työllisyyskatsaukset kertovat, että vuosi sitten syyskuussa Vantaalla oli avoinna lähes 2 400 työpaikkaa, kuluvan vuoden syyskuussa niitä oli enää noin 740.

Vantaa jakaa työttömät työnhakijat useaan "koriin". Niin tehdään, jotta jokainen työnhakija saa itselleen sopivaa palvelua. Taipale-Vuorinen kuvaa jakoa esimerkkien avulla. Työttömäksi jäänyt voi kaivata vain hieman apua, osaamisen päivittämistä tai työnhakutaitojen opettelua. Tilanne on eri henkilöillä, joilla on terveydellisiä tai elämänhallinnallisia ongelma. Oman "korinsa" muodostavat nuoret ja vasta Suomeen muuttaneet kielitaidottomat.

– Kaikki maahanmuuttajat eivät ole samassa "korissa". Jaottelu perustuu muun muassa ammatillisiin valmiuksiin ja suomen kielen taitoon, Taipale-Vuorinen selventää.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093319

X

Vantaa on kirjannut yhdeksi tavoitteeksi ensi vuodelle sen, että 60 prosenttia työttömistä työllistyy puolen vuoden sisällä työnhaun alkamisesta.

– Täydellistä toiveajattelua, joka ei perustu mihinkään ennusteisiin, kommentoi tavoitetta Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi Vantaan Sanomille.

Tavoitetta kuvataan työttömien syystapaamisessa myös tuulesta temmatuksi ja perättömäksi toiveeksi.

Hirsjärven mielestä tavoitteen asettelussa ei ole otettu huomioon kokonaistilannetta. Näkyvissä ei ole sellaista muutosta, joka kääntäisi työttömyyden laskuun.

Vantaan kaupungilla on jalat maassa kuitenkin siinä, että niin pitkäaikaistyöttömien, vieraskielisten kuin alle 30-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ennustetaan ensi vuonna kasvavan.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088042

X

Kerrostalon asuinhuoneiston saunassa Vantaan Esikkotiellä syttyi palonalku sunnuntaina. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai ilmoituksen keskisuuresta rakennuspalosta hieman ennen iltakahdeksaa.

X

Esikkotie 9

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8091026

X

Viimeisimmän ratikkaa vastustavan puheenvuoron piti entinen Vantaan kaupunginjohtaja, demaritaustainen Juhani Paajanen.

Puolustajat ovat hehkuttaneet ratikkareitin varrelle syntyvien asuntojen ja liiketilojen rakentamisesta saatavia tuloja sekä alueiden vetovoiman lisääntymistä. He ovat vedonneet Tampereen ratikasta saatuihin hyviin kokemuksiin ja siihen, että modernissa kaupungissa on ratikka.

Vastustajat ovat iskeneet takaisin toteamalla, että bussivaihtoehto olisi halvempi ja joustavampi ja ettei tuloilla kateta ratikan kuluja. He ovat huomauttaneet, ettei ratikkaa tulisi rakentaa ainakaan nyt, kun kaupunki joutuu ottamaan hurjasti lisää velkaa.

X

Ongelmana on Paajasen mielestä myös se, ettei ratikan rakentamisen vaativuutta ymmärretä riittävän hyvin. "Ei Vantaan ratikkareittiä tehdä mainituilla sadoilla miljoonilla euroilla. Kustannukset nousevat toiselle miljardille", Paajanen ennustaa.

Erityisen huolissaan entinen kaupunginjohtaja on siitä, miten paljon harmia ratikan rakentaminen aiheuttaa Tikkurilassa. Hän uskoo rakentamisen moukaroivan aluetta niin, että vetovoima karkaa. "Ja se ei tule takaisin",

X

Paajasella on natsoja kommentoida liikenneratkaisuja. Hän on vastannut pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmista kaksi kertaa, vuosina 1998 ja 2001.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8079644

[Betonikostaja]

Vantaa on ehkä Suomen sekopäisin kaupunki. Matuja on haalittu innolla ja sillä oikein ylpeilty, ja nyt on huomattu, ettei kaupungissa olekaan töitä. Mutta eivät ne matut toisaalta töitä kaipaakaan.

Siihen päälle vielä ratikka, johon ei ole edes varaa. Mutta kun pitää saada Itä-Vantaan matuille linja Jumboon, jotta pääsevät sinne notkumaan. Kun Jumbosta tehdään uusi Itäkeskus, niin lähialueet - juuri ne Vantaan parhaat alueet - kärsivät.

Olen monta kertaa ennustanut, että Vantaa on Suomen ensimmäinen kaupunki, jonka talous romahtaa mokutuksesta, ja ennustan taas samaa. Melkoinen itsetuhovaihde päällä.

[Siili]

Poimin Helsingin ja Vantaan karttasivujen tilasto-osasta eri kaupunginosien vieraskielisten määrän kolmena vuonna (2003, 2013, 2023) ja laskin heidän osuutensa kaupunginosan kulloisesta väestöstä. Kunkin kaupunginosan kolmea datapistettä ja lineaarista trendiä käyttäen arvioin vieraskielisten määrän vuonna 2033. Heidän arvioitu osuutensa perustuu olettamukseen, että kaupunginosan kokonaisväkiluku pysyy ennallaan. Laadin taulukot, joista ilmenee data kummankin kaupungin "rikastuneimmissa" kaupunginosissa (liitteenä).

Huomioita: 

Helsingissä ei ole vielä kaupunginosaa, jossa yli puolet asukkaista on vieraskielisiä.  Jos trendin mukaan mennään, tuollaisia kaupunginosia löytyy 2033 yhdeksän, minkä lisäksi heitä on yli 40% noin kymmenessä kaupunginosassa. Ykkösenä olisi Kontula, jonka asukkaista arvion mukaan 62% on tuolloin vieraskielisiä.

Vantaalla eriytyminen on pidemmällä. Tällä hetkellä Havukoski ja Länsimäki ylittävät 50% rajan ja Hakunilakin on siellä kohtuullisen pian (nyt 47%). Vuonna 2033 arvioin kuudessa kaupunginosassa olevan yli 50% vieraskielisiä. Havukoski ja Länsimäki erottuvat tuolloin muista yli 70% vieraskielisellä väestöllä, ja Hakunilassakin heitä on silloin 64%.

Minusta olemassa oleva data puoltaa Rydmanin huolta Malmön tiellä olemisesta. 

Kolmesta pisteestä laskettu trendi ei tietenkään anna ehdottoman tarkkoja tuloksia. Toisaalta ei ole mitään syytä olettaa, että maahanmuutto vähenisi dramaattisesti tai kantiksia muuttaisi joukolla nyt jo pitkälle eriytyneisiin kaupunginosiin.  Siksi veikkaan, että kärkipään osalta vuoden 2033 arviot ovat alakanttiin. 

Ken elää, hän näkee.

[Siili]

Tein Ylen S2-koneen avulla katsauksen, miten "rikastuneita" suomenkieliset koulut ovat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Kuvakaappaukset liitteenä.

Alla olevassa taulukossa koulut jaettu kolmeen kategoriaan S2-oppilaitten osuuden mukaan:

                     0-10% 10-20% >20%
Kirkkonummi     3         8           -
Nurmijärvi        22        -           -
Tuusula            15        2           -
Järvenpää          9        1           1
Kerava               2        4           3
Sipoo                 4        1           -
Pornainen           3         -           -

Katsauksesta voi olla hyötyä valkopakoa suunnitteleville

[l'uomo normale]

Tein Ylen S2-koneen avulla katsauksen, miten "rikastuneita" suomenkieliset koulut ovat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Kuvakaappaukset liitteenä.

Alla olevassa taulukossa koulut jaettu kolmeen kategoriaan S2-oppilaitten osuuden mukaan:

Kirkkonummen hyvä sijoitus hämmästytti minua. Se ei olekaan suvaitsematon ja ummehtunut peräkylä. Ehkä teolliset perinteet ovat vaikuttaneet, että maahanmuuttoa on kannatettu paitsi puheissa, myös teoissa.

[antero]

Rikasta seutua?
Kuinka tuon referaatin sitten referoisi?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/999eb433-8156-4595-9847-65d9210ec165
"Koillis-Helsingissä sijaitseva Pukinmäenkaaren peruskoulu on ajautunut kaaokseen, kertoo Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan koulua terrorisoi joukko yläkoululaisia, johon kuuluu "kymmenkunta" poikaa.

HS:n mukaan sekä koulun opettajat että oppilaat ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, varastelua ja huorittelua.

Koululle ollaan HS:n mukaan jouduttu hälyttämään useasti poliisit.

– Pelkään kouluun menemistä. Olen alkanut olla työhöni täysin uupunut ja etsin uutta työpaikkaa, yksi opettajista kertoo HS:lle.

Syyslukukaudella oppilasta ja tätä auttanutta opettajaa on heitetty kivillä, HS kertoo.

Oppilaita on myös lyöty kasvoihin ja pidetty kuristusotteessa, opettajat kertovat HS:lle.

Opettajien mukaan pääsyy ongelmille on koulun uuden johtavan rehtorin välttelevä työote. Opettajat kertovat HS:lle, että he ovat ilmoittaneet tilanteesta johtoryhmälle ja suoraan rehtoreille.

– Johtava rehtori on sanonut, ettei aio osallistua tilanteiden selvittämiseen. Meitä on ohjeistettu soittamaan tarvittaessa paikalle poliisi, opettaja kertoo HS:lle.

Rehtori ei suostunut kommentoimaan asiaa HS:lle."

Tilaajille:
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html

[Betonikostaja]

HS:n mukaan sekä koulun opettajat että oppilaat ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, varastelua ja huorittelua.

Syyslukukaudella oppilasta ja tätä auttanutta opettajaa on heitetty kivillä, HS kertoo.

Oppilaita on myös lyöty kasvoihin ja pidetty kuristusotteessa, opettajat kertovat HS:lle.

Fatimoituna ne olennaiset asiat, joista tietää, että kehitysmaalaiset ovat kyseessä. Kyllä suomalainenkin roskaväen kakara saattaa lyödä tai huoritella, mutta kehitysmaalaisilla tuo väkivallan raakuus on ihan omalla tasollaan. Myös kivittäminen tulee heiltä ihan selkäytimestä, kun kotimaat ovat usein karuja, hiekkaisia ja kivisiä. Varastelukin kuuluu olennaisesti kehitysmaalaisten rakastamaan roadman-kulttuuriin.

Tuollaista on suomalainen koulumaailma sairaimmillaan. Opettajilta on viety valta pois, ja häiriköiville matukakaroille ei pystytä tekemään mitään, kun pelätään rasistin leimaa. Näiden kanssa sitten pitäisi yrittää keskustella ja kartoittaa näiden yksilöllisiä tarpeita, vaikka tarvetta ei olisi kuin piiskalle, jota voisi antaa perseelle. Nykyinen suomalainen koululaitos sopii matuille mahdollisimman huonosti, kun se ei kovin hyvin sovi kantiksillekaan.

Useimmat vanhemmat tietävät kyllä, millaista matujen elämöinti kouluissa on, vaikkei siitä sovikaan puhua julkisesti. Kukaan vanhempi ei halua lastaan matupersläpikouluun, jos sille on parempia vaihtoehtoja. Jo siksikin segregaatiota vastaan kaupunkien on ihan turha taistella, sillä sitä taistelua ei voi voittaa.

[Golimar]

Make Profit By Stealing Underpants - SOUTH PARK
https://www.youtube.com/watch?v=a5ih_TQWqCA

X

Vantaa suunnittelee Myyrmäkeen uutta noin 1 000 oppilaan yhtenäiskoulua. Koulun työnimenä on Ojahaan koulu, ja sen ensimmäisen vaiheen on tarkoituksena valmistua vuonna 2028. Koulua suunnitellaan tontille, josta tullaan purkamaan Varian Ojahaan toimipisteen rakennukset.

Koulun tontti on suurelle koululle ahdas, minkä vuoksi yhtenä vaihtoehtona tarveselvityksessä esitetään välituntipihan rakentamista koulun yhteyteen tulevan liikuntahallin katolle.

X

– Juurisyy on se, että meillä on liian pieniä tontteja tämän kokoisille hankkeille, ja pihoja kouluissa tarvitaan.

X

Koulun tontti sijaitsee osoitteessa Ojahaantie 5/Hakamaankuja 2. Tontti on Vantaan kaupungin omistuksessa, ja sillä sijaitsee tällä hetkellä vuonna 1984 valmistunut Vantaan ammattiopisto Varia. Varia siirtyy uusiin tiloihin Vantaan Vehkalaan ensi vuoden aikana, minkä jälkeen ammattiopiston rakennukset puretaan.

Yhtenäiskoulun kustannusarvio on yhteensä 37,6 miljoonaa euroa ja liikuntahallin 8,6 miljoonaa.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8099838

X

Vantaan ratikan rahoitus uhkaa vaarantua, jos reitin läheisyyteen suunniteltu asuntorakentaminen ei toteudu, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.).

Jos vireillä olevat valtuuston hyväksymän kaavarungon mukaiset hankkeet kariutuvat, kaupungilta voi Rokkasen mukaan jäädä saamatta kymmeniä miljoonia euroja.

– Ratikan rahoitus perustuu maankäytön muutokselle, hän korostaa.

X

Huoli rahoituksesta on herännyt, koska kaupunkiympäristölautakunta on palauttanut kahden ratikkareitin läheisyydessä sijaitsevan rakennushankkeen kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Osa päättäjistä väittää kaavoja yleiskaavan vastaisiksi tai vähintäänkin ristiriitaisiksi.

X

Kaikki päättäjät eivät pidä palautettuja kaavoja yleiskaavan vastaisina edes puolueiden sisällä, mutta asiasta tarvitaan yhteinen linja, sanoo kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.

– Jos asiaan ei saada kunnollista ratkaisua, uusi tilanne voi pahimmillaan vaarantaa Vantaan ratikan suunnitellun rahoituksen, joka perustuu tiivistyvän uuden maankäytön tuomiin sopimuskorvauksiin ja maanmyyntituloihin, Anttila sanoo.

X

Epävarmuus ei välitä hyvää viestiä vireillä oleville hankkeille. Rokkasta huolettaa myös niiden vantaalaisten kohtalo, jotka ovat suunnitelleet kiinteistöjensä kehittämistä ratikan kaavarungon perusteella.

X

Virnakortteliin kaavamuutos palautettiin yksimielisesti kahden pöytäkirjalausuman saattelemana. Porvariryhmä kirjautti, että kaavarunkojen ja yleiskaavan välillä on ristiriita ja se pitää tutkia. Vihreiden pöytäkirjalausumassa todetaan, että Virnakorttelin kaava on selkeästi yleiskaavan vastainen ja tuo pientaloalueelle "massiivisia kerrostaloja". Lisäksi kyseenalaistetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu, jos joillekin annetaan erityisoikeuksia poiketa "radikaalisti yleiskaavasta". Perussuomalaisten, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin lautakuntaryhmät yhtyivät vihreiden pöytäkirjalausumaan.

Mesikukantien kaavan halusivat palauttaa lautakunnan jäsenet demareista, kristillisdemokraateista, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista ja Liike Nytistä. Kokoomus, vihreät ja ruotsalaiset jäivät vähemmistöön.

X

Kerrostalorakentamista pientaloalueelle tai sellaisen reunalle vastustavat sanovat haluavansa puolustaa vantaalaista omakotiasumista. Se ei Rokkasen mielestä ole uhattuna.

– Valtuustolla on yhteinen tahto suojella pientaloalueita. Aloitteet ovat tulleet reuna-alueiden pientaloasukkailta itseltään.

X

– Jos yleiskaavasta poikkeaminen sallitaan yhdelle, niin sitten pitäisi sallia toisellekin, ja pientaloalue voi muuttua kerrostaloalueeksi, Tahvanainen sanoo.

Hän huomauttaa vielä, että yleiskaavaan on kirjattu linjaus vaalia Vantaan pientaloalueiden ominaispiirteitä.

X

Rokkanen muistuttaa, että ratikka edellyttää riittävää määrää asukkaita reitin varrelle, jotta se on kannattava. Valtuuston enemmistön hyväksymässä ratikan kaavarungossa todetaan, että maankäytön tehostava rakentaminen ohjataan ensisijaisesti pysäkkien lähikortteleihin. Palautetut kaavat ovat myös yleiskaavassa kestävän kasvun vyöhykettä, joka tukeutuu joukkoliikenteen runkolinjastoon.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8094734

X

Vantaan kaupungin toiveena on, että ratikka toisi uutta piristysruisketta erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehitykselle.

– Ratikkareitin varrella sijaitsevien Hakunilan ja Länsimäen asuntojen hinnat ovat viime vuosikymmeninä jääneet jälkeen verrattuna muuhun Vantaaseen, toteaa Vantaan kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson. Tulkita voi, että yhtenä tavoitteena on maan ja asuntojen arvonnousu.

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat eivät ole ainakaan vielä nousseet Vantaa 3 -alueella, johon kuuluu Hakunila lähialueineen.

X

Vanhojen kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat olivat 2017–2021 lähes muuttumattomat ja laskivat selvästi 2022–2023 aikana. Ennakkotietojen mukaan lasku on jatkunut myös 2024 aikana.

Kaikkien vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys on ollut samankaltaista kuin koko Vantaalla, mutta lasku oli Vantaa 3 -alueella vähän jyrkempää 2022–2023 aikana. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta.

Henriksson muistuttaa, ettei ratikka yksin tee ihmeitä.

– Ratikan rakentaminen on ennen kaikkea kaupungin vahva viesti asukkaille siitä, että uskomme kaupungin kehitykseen ja panostamme myös Itä-Vantaan kehittymiseen.

Uusien kerrostaloasuntojen rakentamista Hakunilan suuralueella kuvaava käyrä on sojottaa ylöspäin vuodesta 2021 alkaen. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut Vantaalla vain Kivistön ja Myyrmäen suuralueilla.

X

– Uusi raideyhteys ei tutkimusten mukaan vaikuta niinkään keskusta-alueen asuntojen hintoihin ja sitä kautta vuokriin. Sen sijaan hinnat nousevat aiemmin hieman syrjässä olleilla alueilla. Niin kävi myös Tampereella ratikan valmistumisen jälkeen, kertoo Mikko Nurminen.

Syyksi arvioidaan sitä, että keskusta-alueiden asuntojen saavutettavuus on jo hyvä. Keskusta-alueilla arvonnousu kohdistuu asuntojen sijaan liike- ja toimistotiloihin, koska asiakasvirtojen ja työvoiman saavutettavuus paranee.

Kaurian tutkimuksessa ei tarkasteltu yksittäisiä alueita, vaan ainoastaan keskimääräistä hintavaikutusta. Kauria kuitenkin arvioi hintakehityksen todennäköisesti olleen voimakkainta alueilla, joissa kaupunkikehitys ja liikenneyhteydet olivat suhteellisen heikot ennen uutta raideyhteyttä.

– On mahdollista, että vastaava kehitys nähdään myös Vantaan ratikan kohdalla, hän sanoo.

Viimeisin Vantaan raideinvestointi oli kehärata. Sen varrelle rakennettiin muun muassa Kivistön ja Veromiehen uudet asunnot.

Kaupungin tavoitteena oli saada alueille omistus- ja vuokra-asuntoja. Loppupeleissä kävi niin, että monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo. Alueista ei tullut niin monimuotoisia kuin tavoiteltiin.

Henriksson kuitenkin huomauttaa Kivistön ja Veromiehen asuntokannan monipuolistuvan alueiden kehittymisen myötä.

Virheistä on myös opittu.

– Vantaan ratikan vyöhykkeelle pitää rakentaa monipuolista asuntotuotantoa, myös pientaloja, kiinteistökehityspäällikkö Henriksson sanoo.

Kehäradan varrelle pientaloja ei juurikaan rakennettu.

Kehäradan vaikutuksista asuntojen hintoihin ei ole Henrikssonin mielestä tehty riittävää jälkiarviointia. Liikennöinti alkoi kehäradalla vuonna 2015, ja kehitystä arvioitiin vuonna 2018.

– Arviointi on mielestäni tehty aivan liian aikaisin radan valmistumisen jälkeen. Se ei kata Vantaan viimeisintä suurta rakentamisbuumia 2018–2022, joka kohdentui erityisesti Kehäradan varteen.

Ilman rakentamisbuumin ajan arviointia hintakehityksen arvailu on Henrikssonin mielestä "mielipidekeskustelua".

Kaupungille uuden raitiotien varrella tapahtuva mahdollinen maan arvonnousu ja alueiden kiinnostavuuden lisääntyminen tarkoittavat lisää maanmyyntituloja sekä muita rakentamisesta saatavia tuloja.

X

Tampereen kaupunkiympäristöpalvelualueen johtaja Nurminen nostaa esiin myös tärkeän, välillä hämärtyvän seikan.

– Kaupungin tavoitteena ei ole asumisen eli vuokrien ja asuntojen hintojen kallistumisen edistäminen.

Vaikka asuntojen hintojen nousua voi seurata saavutettavuuden parantaminen, kaupungin tulee varmistaa, että tarjolla on kohtuuhintaista asumista.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7994495

[Uuno Nuivanen]

Kaupungin tavoitteena oli saada alueille omistus- ja vuokra-asuntoja. Loppupeleissä kävi niin, että monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo. Alueista ei tullut niin monimuotoisia kuin tavoiteltiin.

Tarkoittaako tuo fatimoitu että kehitysmaalaisia tuli taloihin liikaa, vai että niitä ei tullut tarpeeksi? 

[F1nka]

^Edellisen lauseen perusteella voisi tehdä veikkauksen : "monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo".

[Siili]

Täällä ovat Suomen rikollisimmat koulut

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen rikollisimmat koulut sijaitsevat Vantaalla. Asia käy ilmi Edilexin julkaisemasta oppilaitosturvallisuutta käsittelevästä artikkelista.

Vantaan rikollisuustaso on kaikilla tutkimuksen mittareilla korkein. Tutkimuksen tekemiseen osallistunut poliisitaustainen oikeustieteen tohtori ja dosentti Henri Rikander ei osaa sanoa, miksi Vantaa korostuu tilastoissa niin vahvasti. Tutkimuskaan ei tarjoa tähän vastauksia. Rikanderin mukaan tämä ei ole selitettävissä yksittäisillä teoilla, kuten Viertolan kouluampumisella.

– Isoissa kaupungeissa tietenkin tapahtuu rikoksia enemmän, koska sosiaalinen kontrolli katoaa. Pitää kuitenkin muistaa, että me puhumme poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta. Voimme kääntää asian myös niinpäin, että osataanko Vantaalla ilmoittaa herkemmin poliisille, pohtii Rikander.

Lihavointi minun. Ilmoitusherkkydellä spekulointi pistää kysmään, että onkohan dosentti Rikander pohtinut edes yksityisesti maahanmuuttajien osuuden ja lähtömaiden korrelaatiota kouluissa esiintyvän rikollisuuden määrään?  Artikkelin taulukko liitteenä.

[Uuno Nuivanen]

Tutkimuksen tekemiseen osallistunut poliisitaustainen oikeustieteen tohtori ja dosentti Henri Rikander ei uskalla sanoa, miksi Vantaa korostuu tilastoissa niin vahvasti.

Ja aina vaan herkemmin ilmoitellaan...

[Golimar]

Jos Suomesta poistettaisiin viimeisten noin 35 vuoden aikana tullut monikulttuurinen aines niin rikollisuus vähentyisi dramaattisesti eikä dosentti Rikander osaisi enää sanoa sanaakaan.

Poliisioikeuden dosentin Henri Rikanderin mukaan some on nuorten rikollisuudessa niin isossa osassa, että jos tekijän kädestä poistaisi kännykän, ei kovin monta rikosta olisi olemassa.

X

4.10.2023 12:40

Yhä useampiin alaikäisten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyy videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa. Tämä pahentaa nuoren luisumista syvemmälle rikollisuuteen.

Tähän tulokseen on tullut oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Itä-Suomen yliopistosta. Hän on kirjoittanut vastikään raportin katujengeistä kahden muun asiantuntijan kanssa.

Kun vuonna 2017 alaikäisten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyi sosiaalinen media, kuvaus ja videointi 15 prosentissa tapauksia, vuonna 2020 osuus oli jo noin 24 prosenttia.

X

Asia on ajankohtainen Suomessa, koska poliisi paljasti ruotsalaisen järjestäytyneen rikollisuuden hakevan asemia Suomesta. Monet epäillyistä ovat syntyneet 2000-luvulla.

X

Suurimmassa vaarassa rikollisuuteen luisumisessa ovat riskinuoret. Heillä voi olla vaikeaa koulussa, kotiolot voivat olla levottomat eikä harrastuksia ole.

– Mielestäni emme tunnista riskinuoria ajoissa, Rikander sanoo.

X

Nuori voi kokea itsensä arvottomaksi ja alkaa hakea ryhmää, joka ottaisi hänet vastaan. Hän voi syyllistää ongelmistaan muita, mikä nuoren mielessä oikeuttaa vihan, rikokset ja väkivallan.

X

https://yle.fi/a/74-20053050

[tweet]1675024433235505153[/tweet]

https://x.com/AmyMek/status/1675024433235505153

[tweet]1515596167761039364[/tweet]

https://x.com/sonofabonde/status/1515596167761039364

[Betonikostaja]

Täällä ovat Suomen rikollisimmat koulut

Samasta jutusta:

Tutkijan mukaan tilannetta voitaisiin ratkaista esimerkiksi perustamalla jokaiseen kouluun oma turvaryhmä. Tähän kuuluisi rehtorin lisäksi opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, jotta kaikenlaista ongelmakäytöstä voitaisiin kitkeä.

– Poliisille oppilaitosturvallisuutta ei voida ulkoistaa. Oppilaitosturvallisuudesta vastaa opetuksen järjestäjä ja hänen edustajanaan rehtori. Poliisi käy ainoastaan puuttumassa häiriötilanteeseen, ottaa laittomat aineet haltuun, ehkä tekee rikosilmoituksen ja tutkii sen, mutta lapsi palaa kouluun.

Se Pukinmäen matukoulun rehtorihan juuri kehotti opettajia soittamaan poliisille, jos pelottaa, koska hän ei asiaan puutu. Taas ihan tuttua vastuun siirtelyä toisille, joka on korostunut suomalaisessa koululaitoksessa jo pitkään. Matujen tuomia ongelmia peitellään viimeiseen asti, mutta jos syyllinen on ihan pakko löytää, niin matuhan se ei ole, vaan epäonnistunut kotouttaminen ja kantisten rasismi.

Suomalaisesta näkökulmasta on ihan uskomatonta, että peruskouluihin pitäisi perustaa jotain turvaryhmiä. Täkäläinen koulu oli vuosikymmeniä hyvin turvallinen, mutta eipä ole enää. Syynhän me kaikki tiedämme. Vantaa ja Itä-Helsinki ovat ensimmäisiä, joiden koulut hukkuvat tähän paskaan. Helsingin tilastoja kaunistavat monet hyvät koulut, idässä meno on ihan samanlaista kuin Vantaalla. Ja Vantaahan on tässä kärjessä siksi, että siellä ei mitään erityisen hyviä kouluja edes ole.

[Econ101]

^Vähän toistoa, mutta: tässä kelataan Ruotsi-kelaa. Meillä on ysäri-Ruotsin kela, mutta se pyörii 1.5x tai 2x. Joka Ruotsia on seurannut, mitkään näistä matu-ongelmista ei tule yllätyksenä. Ainoa, mitä ei tiedä, milloin tapahtuu, on tarkka aika. Paikan veikkaaminen sen sijaan on tolkuttoman helppoa, siellä missä MENA ja afgaanit.

Pieni ero tässä Ruotsiin on, ei matuihin liittyen, mutta mediaan. Suomessa raportointi on rahtusen rehellisempää, sikäli että kun ongelmia ilmenee, niistä uutisoidaan. Toki se jätetään kertomatta, että ne on matut, jotka perseilee. Moni kuitenkin osaa lukea rivien välistä. Ruotsin puolella nämä massiiviset ongelmat kouluissa vaiettiin aika tyystin. Kaiketi siksi, että paikat joissa ongelmia ilmeni, olisivat tehneet liian helpoksi ihmisten päätellä, ketkä on kyseessä. Pelkkä muutaman tiedon pimittäminen ei riittänyt, joten pimitettiin koko ongelma, oikeastaan niin pitkään kuin se oli mahdollista.

Kun ihmisiä aletaan ampumaan ja pommit paukuttavat, pimittäminen käy astetta hankalammaksi.

Kovin suuri ennustajaeukko ei tarvitse olla tietääkseen, että lähitulevaisuudessa myös härmässä raaka ja röyhkeä matuväkivalta lisääntyy.

[Siili]

Pieni ero tässä Ruotsiin on, ei matuihin liittyen, mutta mediaan. Suomessa raportointi on rahtusen rehellisempää, sikäli että kun ongelmia ilmenee, niistä uutisoidaan. Toki se jätetään kertomatta, että ne on matut, jotka perseilee. Moni kuitenkin osaa lukea rivien välistä. Ruotsin puolella nämä massiiviset ongelmat kouluissa vaiettiin aika tyystin. Kaiketi siksi, että paikat joissa ongelmia ilmeni, olisivat tehneet liian helpoksi ihmisten päätellä, ketkä on kyseessä. Pelkkä muutaman tiedon pimittäminen ei riittänyt, joten pimitettiin koko ongelma, oikeastaan niin pitkään kuin se oli mahdollista.

Kun ihmisiä aletaan ampumaan ja pommit paukuttavat, pimittäminen käy astetta hankalammaksi.

Kovin suuri ennustajaeukko ei tarvitse olla tietääkseen, että lähitulevaisuudessa myös härmässä raaka ja röyhkeä matuväkivalta lisääntyy.

Pieni ero: Ruotsissa suurten kaupunkien normisvenssonillakin oli ja on mahdollisuus saada jälkikasvunsa vapaakouluun, jossa meininki oli huomattavasti rauhallisempaa kuin gettokouluissa.  Kun omien kersojen koulutie on tätä kautta järkätty kohtuullisen ongelmattomaksi, ei etnogettojen meininki välttämättä herätä kovin suuria tunteita, mikä ehkä selittää ruotsalaisten toleranssin gettokoulujen perseilylle.

En tiedä, miten Suomessa käy, kun etenemme Ruotsin tiellä.  Voi olla, että vähäisemmät mahdollisuudet pistää omat lapset tai lapsenlapset yksityisopetukseen johtaa siihen, että kantikset nousevat barrikaadeille herkemmin kuin Ruotsissa, ja se pelastaa peruskoulun ennen täyttä katastrofia.  Tosin seurauksena voi olla myös yksityiskouluverkon laajeneminen, jota sitten valistuneemmat (ja paremmin toimeentulevat) vanhemmat käyttävät hyväkseen. Valtiontalouden tilan perusteella on kuitenkin oletettavaa, etteivät yksityiskoulut tule olemaan vanhemmille maksuttomia, kuten Ruotsissa.

Ken elää, hän näkee.

[aged]

Tämä nykymeno on persiistä. Ennen kriminaalit lapsoset pääsi kasvatuslaitoksiin, nyt ne erotetaan koulusta muutamaksi päiväksi. Ja sama meno jatkuu. Olen aina ollut sitä mieltä, että kova kovaa vastaan. Kunnon kuri niin mamu kuin muillekin häiriköille. Ruumillinen kuritus kunniaan. Aina kun ne pahoinpitelee jotakuta, niin rangaistus on 10x pahoinpitely. Ja jos ei auta nin 100x.

Ja oliko se jenkeissä vai englannissa. Sikailevien pilttien teot meni vanhempien vastuulle.  Ja vanhemmat putkaan. Sitä meillekin.

[Econ101]

...

Pieni ero: Ruotsissa suurten kaupunkien normisvenssonillakin oli ja on mahdollisuus saada jälkikasvunsa vapaakouluun, jossa meininki oli huomattavasti rauhallisempaa kuin gettokouluissa.  Kun omien kersojen koulutie on tätä kautta järkätty kohtuullisen ongelmattomaksi, ei etnogettojen meininki välttämättä herätä kovin suuria tunteita, mikä ehkä selittää ruotsalaisten toleranssin gettokoulujen perseilylle.

En tiedä, miten Suomessa käy, kun etenemme Ruotsin tiellä.  Voi olla, että vähäisemmät mahdollisuudet pistää omat lapset tai lapsenlapset yksityisopetukseen johtaa siihen, että kantikset nousevat barrikaadeille herkemmin kuin Ruotsissa, ja se pelastaa peruskoulun ennen täyttä katastrofia.  Tosin seurauksena voi olla myös yksityiskouluverkon laajeneminen, jota sitten valistuneemmat (ja paremmin toimeentulevat) vanhemmat käyttävät hyväkseen. Valtiontalouden tilan perusteella on kuitenkin oletettavaa, etteivät yksityiskoulut tule olemaan vanhemmille maksuttomia, kuten Ruotsissa.

Ken elää, hän näkee.

Hyvä huomio, todella hyvä huomio. Ruotsi pidemmän päälle kärsi tuosta valinnan mahdollisuudesta. Juurikin menee niin, että niin kauan kuin omissa ei soi, ongelmaa ei tarvitse ajatella. Ainakin itsensä huijaaminen on helpompaa, kun omat piltit on turvassa.

[Skeptikko]

Espanjalaisten opettajien rekrytointi Helsingin varhaiskasvatukseen ihmetyttää
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010869117.html

Rekrytointitapa herättää kysymyksen, miten kieliopintonsa itsekin vasta aloittaneet opettajat pystyvät tukemaan lasten suomen (tai ruotsin) taitojen kehitystä. Varsinkaan vieraskieliset lapset eivät välttämättä kuule suomea arjessaan muilta kuin juuri päiväkodin aikuisilta.

Voisin jotenkin ymmärtää rekrytointitavan, jos sitä perusteltaisiin työvoimapulalla. Sen sijaan kaupungin tiedotteessa viitataan kaupunkistrategian itseisarvoiseen pyrkimykseen lisätä monimuotoisuutta palkkaamalla muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia työntekijöitä.

[Golimar]

Jotain Pahkasika-Universumia.

X

Kotouttamiseen panostetaan entisestään
Helsinki kehittää rekrytointiprosessia pilotin arvioinnista saatavien tulosten pohjalta ja tukee ulkomailta tulevien työntekijöiden kotoutumista hyödyntäen sekä kaupungin sisäisiä että ulkoisia verkostoja.

– Keskitymme entistäkin enemmän prosessissa mukana olevien henkilöiden sitouttamiseen ja tuemme työyhteisöön juurtumista yhä vahvemmin, Mhone kertoo.

– Panostamme jatkossakin kieli- ja kulttuuritietoisten käytänteiden kehittämiseen. Haluamme tarjota jokaiselle mukaan valitulle opettajalle erinomaisen kokemuksen ja sujuvan sopeutumisen uuteen ympäristöön.

Avainsanat
varhaiskasvatus
rekrytointi
kansainvälinen rekrytointi
Yhteyshenkilöt
Kati Mhone
HR-projektipäällikkö
Puh:
09 310 31738
[email protected]
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Seuraa meitä @HelsinkiOppii, @tyovaenopisto, @Hforsarbis ja @StadinAO

X

Viime vuonna Helsingin kaupunki toteutti runsaat 240 anonyymiä rekrytointia. Niistä valtaosa eli 95 oli kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Kaikkiaan Helsingin kaupungilla oli viime vuonna auki runsaat 17 000 työpaikkaa.

– Minulla on vain positiivisia kokemuksia anonyymistä rekrytoinnista. Se on tuonut lisää tarkkuutta hakemusten läpikäymiseen, sanoo HR-asiantuntija Kati Mhone.

HR-asiantuntija Kati Mhone, Helsingin kaupunki
Hän tukee varhaiskasvatuksen aluepäälliköitä päiväkodinjohtajien palkkaamisessa. Viime vuonna 18 päiväkodinjohtajasta kymmenen rekrytoitiin anonyymisti.

– Anonyymiys soveltuu sekä virka- että työsuhteisiin rekrytointeihin. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisissa tehtävissä ja rekrytoidessa organisaation eri tasoille.

Mhonen toimialalla anonyymiä rekrytointia on käytetty myös varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien, kuraattoreiden, sosiaaliohjaajien ja opettajien rekrytoinneissa.

X

https://jyty-lehti.fi/tyoelama/anonyymi-rekrytointi-edistaa-yhdenvertaisuutta/

X

11.12.2023 13:36
Helsinki is recruiting early childhood educators from Spain in an effort to stem the shortage of teachers at its Swedish-language public daycare centres.

A little over a week ago, a group of 12 Spanish early childhood educators gathered for what will be an intensive six months of language training.

Their schooling is taking place in Spain, where the teachers are supposed to learn Swedish and be introduced to Finnish working life.

"The training is conducted on-site in Spain by our recruiting partner, BBi Communications," said Kati Mhone, who works in human resources for the City of Helsinki.

The city's daycare staff shortage is acute.

"This isn't how we are going to solve our staffing shortage, but it's a trial that can be expanded," she explained.

After passing a final exam, the Spanish educators will gain permanent contracts in the city's Swedish-language daycare centres.

The city's recruitment drive in Spain drew more than 1,500 applicants of which 10 percent had qualified as teachers.

Mhone said that while 12 people were enrolled in the programme, she said the city can expect to get five workers in Finland by next August.

X

https://yle.fi/a/74-20064377

[Betonikostaja]

Kati Mhone on siis vaikuttanut Afrikassa, ja sieltä on tarttunut hänelle mukaan sukunimi ja nähtävästi paljon muutakin.

Tämän taustaista ihmistä on vaikea pitää puolueettomana asiantuntijana, joka asettaisi etusijalle nimenomaan sen, että kaupunkiorganisaatio saa mahdollisimman pätevää työvoimaa.

Tuo anonyymi rekrytointikin on vain typerää moraalisäteilyä, joka on onneksi tähän mennessä pysähtynyt siihen, että hakijoilta on vaadittu kunnollista suomen kielen taitoa. Mutta nyt sitä ei näköjään enää vaaditakaan, vaan monimuotoisuus on mennyt kriteerinä sen ohi 

Taas kerran esimerkki kaupunkiorganisaation mädättymisestä.

[Golimar]

X

Nuoret ryöstivät aikuisen miehen Myyrmäessä maanantaina 25. marraskuuta, poliisi epäilee.

Poliisi saapui tapahtumapaikalle, Harppuunapolulle, ilta-aikaan saatuaan hätäkeskukselta ilmoituksen. Partio löysi miehen lähistöltä. Mies kertoi, että kaksi noin 15–18-vuotiasta nuorta oli ilmestynyt hänen eteensä pimeällä jalkakäytävällä. Nuorilla oli miehen kuvauksen mukaan tummat vaatteet, huput päässä ja kasvot peitettyinä.

Tämän jälkeen nuoret olivat miehen mukaan kaataneet hänet maahan ja vaatineet rahaa. Nuorten kerrotaan sanoneen, että ellei rahaa tule, miehelle käy huonosti.

Mies antoi nuorille lompakostaan 30 euroa

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8115616

X

Ei voi suoraan sanoa, että Vantaan kouluissa olisi eniten rikollisuutta Suomessa. Vantaalla kouluista ilmoitetaan rikoksista poliisille herkemmin kuin muissa kaupungeissa.

Näin arvioi Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Kaisamaria Holappa Vantaan Sanomille.

– Vantaalla ilmoituskynnys on matalampi kuin muualla.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8116817

X

Nigeriasta Suomeen tullut Kate Ogumu, 47, on asunut Vantaalla yhtäjaksoisesti vuoden.

Simonkylässä perheensä kanssa asuva Ogumu sanoo pitävänsä Vantaasta, mutta jos mahdollisuus avautuisi, hän muuttaisi mielellään Helsinkiin. Samoin hänen puolisonsa sekä teini-ikäiset tyttäret.

Ogumun perhe ei ole ajatuksineen yksin. Vantaalla asuvista vieraskielisistä vain 39 prosenttia haluaa pysyä kaupungissa, kun Helsingissä luku on 84 prosenttia ja Espoossa 74.

X

– Vantaa on hyvä paikka, mutta Helsinki on enemmän city. Täältä city oikeastaan puuttuu, Ogumu vertaa.

– Helsingissä on enemmän ihmisiä ja kanssakäymistä. Ja koska se on pääkaupunki, siellä tapahtuu kaikkea. On museoita, taidetta ja musiikkia. Helsingissä asuu useita ystäviäni, mutta Vantaalla vain joitakin, hän jatkaa.

Vantaalle asetttuminen on ollut luonnollista, koska Ogumun nigerialaislähtöinen puoliso on asunut kaupungissa jo pitkään.

– Hän myös työskentelee Vantaan kaupungin palveluksessa.

Ogumu kokee olonsa turvalliseksi niin Vantaalla kuin Helsingissä.

–  Suomi kaikkinensa on turvallinen maa.

X

Oga Amadi, 58, lähti Nigeriasta riehuneiden taisteluiden jaloista Italiaan, jossa sielläkään eivät olosuhteet suosineet maata riuduttaneen laman vuoksi.

– Italiassa ei ollut mitään toimeentulomahdollisuutta, Amadi sanoo.

Hän lähti Suomeen tutkimaan, millaiset elinolosuhteet täällä olisi tarjolla.

– Huomasin, että täällä kaikki asiat ovat ok.

X

Turvallisuus on hänen mielestään hyvällä tasolla.

– En ole kokenut minkäänlaista häirintää.

Kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Amadi ei kaipaa asumista synnyinmaassaan tai Italiassa.

– Voin matkustaa niihin aina kun haluan. Minulla on edelleen Italiassakin ystäviä. Mutta Vantaa on silti viimeinen bussipysäkkini

X

Amadilla on kolme nyt jo aikuisikään ehtinyttä lasta. Kaksi heistä asuu ja opiskelee Lahdessa, kolmas käy kotoa Vantaalta opiskelemassa Espoossa Otaniemessä.

X

Jeba Sania, 27, on ollut Suomessa viime vuoden maaliskuusta lähtien, Mohammed Mostafa Al Quadir, 28, vuoden 2022 elokuusta. Myyrmäessä asuvan avioparin toivat Bangladeshista Suomeen Al Quadirin nanofysiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on nyt taskussaan alan maisterintutkinto, ja hän suunnittelee jatkavansa myös tohtorintutkintoon.

X

jos en pääse täällä tekemään tohtorintutkintoa, joudumme ehkä muuttamaan muualle.

X

Sussu, 37, oli 8-vuotias tullessaan Suomeen. Vantaalle hän muutti toistakymmentä vuotta sitten aikuisiässä työn myötä. Vaunuista katselee iloinen 8-kuukautinen pienokainen, perheen esikoinen aloittaa koulun ensi syksynä.

X

Hän kertoo rajoittavansa kauppareissut Askistosta Myyrmäkeen niin yksin kuin lasten kanssa mieluiten päiväsaikaan.

– Mielestäni Myyrmäki on mennyt huonompaan suuntaan. Varsinkaan iltaisin en enää oikein halua kulkea täällä. On levottomampaa, enemmän sekavia ihmisiä ja perään huutelua kuin ennen. Sama näkyy kyllä Helsingissäkin. Aiemmin siellä vuorotöitä tehdessäni saatoin neljän aikaan yöllä kulkea Rautatientorilla pelkäämättä, mutta nyt kyllä pelkään.

1993 Suomeen tullut ja Vantaalla 14 vuotta asunut Sussu tekee hoitoalan töitä vanhusten parissa.

X

'

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8112016

X

Kyselyn mukaan pääkaupunkiseutu vetoaa vieraskielisiin – paitsi Vantaa. Vantaalla asuvista vieraskielisistä vain 39 prosenttia haluaa pysyä kaupungissa, kun Helsingissä luku on 84 prosenttia ja Espoossa 74.

OP selvitti myös, millaisissa paikoissa maahanmuuttajat haluavat asua ja mitä he asunnoltaan toivovat.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8102106

X

Vantaan ratikkahanke voi jopa pahentaa maahanmuuttajien eriytymiskehitystä, jos investoinnit esimerkiksi Länsimäen ja Hakunilan alueille eivät ole oikeantyyppisiä, sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen Länsiväylän haastattelussa.

Karjalaisen mukaan Länsimäkeen ja Hakunilaan tarvitaan ensin kunnolliset kaupan palvelut ja sen jälkeen asuntotuotantoa, joka houkuttelee alueille kantaväestöä.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357

[Siili]

X

Vantaan ratikkahanke voi jopa pahentaa maahanmuuttajien eriytymiskehitystä, jos investoinnit esimerkiksi Länsimäen ja Hakunilan alueille eivät ole oikeantyyppisiä, sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen Länsiväylän haastattelussa.

Karjalaisen mukaan Länsimäkeen ja Hakunilaan tarvitaan ensin kunnolliset kaupan palvelut ja sen jälkeen asuntotuotantoa, joka houkuttelee alueille kantaväestöä.
X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357

Mikäköhän olisi sellaista valikoivaa asuntotuotantoa, joka houkuttelee nimen omaan kantaväestöä?  "Omistusasuntoihin" satsaaminen on erittäin epävarma keino, eihän asunnon omistaja ole pakotettu asumaan siinä. Eikä eriytymistä vähennä kummoisesti se, että Hakunilan tai Länsimäen vuokra-asunnot ovat kantisomistuksessa.

Linkki Vantaan väestörakennetta käsittelevään kirjoitukseeni.

[-PPT-]

Jos maahanmuuttajat eivät halua asua Vantaalla niin miksi heitä silti on täällä? Prosentuaalisesti eniten Suomen kunnista.

[Siili]

Jos maahanmuuttajat eivät halua asua Vantaalla niin miksi heitä silti on täällä? Prosentuaalisesti eniten Suomen kunnista.

Jospa vuokrat ovat alhaisemmat kuin Helsingissä? 

Ikävä juttu Vantaalle, jos siellä on Suomen persaukisimmat ja oloonsa tyytymättömimmät mamut.  Nuo tekijät tuppaavat tuottamaan kaikenlaisia lieveilmiöitä.

[Golimar]

Tällaisella alueella Espoon epäilty jengimurha tapahtui – "Iltavuorosta tullessa mietin, pääsenkö hengissä porraskäytävään"
Ampuminen tapahtui julkisella paikalla. Alueen asukkaat kertovat ongelmia aiheuttaneesta nuorten miesten porukasta ja avoimesta huumekaupasta.

X

Paikallisten mukaan alue on levoton ja vaikea. Eräs koiranulkoiluttaja kertoo, että Kirstinmäellä näkee "kaikennäköisiä epämääräisiä räkänokkia". Myös muut asukkaat kertovat alueella pyörivästä epämääräisestä nuorten miesten porukasta, joka käyttää huumeita.

X

alueen asukkaat ovat siitä huolimatta halukkaita kertomaan, mikä heidän asuinalueessaan on pielessä.

Kertomuksissa puhutaan toistuvasti huumekaupasta. Erään alueella asuvan naisen mukaan huumeidenkäyttö on laajaa ja avointa. Hän kertoo, ettei alueella uskalla liikkua iltaisin yksin.

– Kun käymme iltakävelyllä mieheni kanssa niin sen näkee, kun pussukat vaihtaa käsiä. Poliisi ei tee mitään, hän sanoo.

X

Eräs paikallinen kuvailee metsikköä "Kirstinmäen suosituimmaksi bilepaikaksi".

X

Molemmat naiset kertovat, että keväällä parkkihallissa oli lyöty jotain henkilöä teräaseella. Tämä tapaus on heidän mukaansa poliisin tiedossa.

– Mieheni auton alle oli kerran piilotettu keittiöveitsi, jonka jengiläiset olivat sinne piilottaneet, kun poliisit tulivat paikalle, hän kertoo.

X

– Tämä on tällaista. Lähdet aamulla töihin ja tulet illalla takaisin. Pääset hengissä autotalliin ja pääset hengissä autotallista ulos. Iltavuorosta tullessa mietin, pääsenkö hengissä porraskäytävään vai saanko turpaan tai pääsenkö muuten hengestä, sanoo toinen nainen.

Hän kertoo asuneensa alueella pitkään ja kuvailee sitä "erittäin vaaralliseksi". Kulunut kesä oli erittäin vaikea ja nyt hän kertoo saaneensa levottomuudesta vihdoin tarpeekseen.

– En uskalla enää asua täällä, hän sanoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/60ae129e-dc27-4960-aa86-ed6262f3d744

ST - Ympäri Centtii
https://www.youtube.com/watch?v=r2qhwHvcJg4