Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Reino Rivimies]

^Edellä kirjoittamani pihvi on se, että ilmastonmuutoksella ratsastavat mediat eivät voi hysteerisesti uutisoida samantyyppisiä säätapahtumia Suomesta, koska kansalaiset havaitsevat asian itse, että ihan normaali vuodenaikaissäähän tämä on. Siksi "katastrofisäät" pitää uutisoida Suomesta katsottuna kauempaa.

[Paawo]

^Edellä kirjoittamani pihvi on se, että ilmastonmuutoksella ratsastavat mediat eivät voi hysteerisesti uutisoida samantyyppisiä säätapahtumia Suomesta, koska kansalaiset havaitsevat asian itse, että ihan normaali vuodenaikaissäähän tämä on. Siksi "katastrofisäät" pitää uutisoida Suomesta katsottuna kauempaa.

Tässä piilee suuri totuus. Samoin on vastuumedian itseään toistava kohu-uutisointi suurten eteläsuomalaisten kaupunkienkin ongelmista varsin huvittavaa luettavaa joka kerta kun yllätytään siitä että asfaltti/betoni ei ime vettä ja sen takia kaivot + alikulut + kellarit tulvivat keväisin ja syksyisin. Ainakin näin maalla asuvan maalaisen silmin.

[Vesa Heimo]

Tulvavuoksen takia voi hurrikaanin yhteydessä merenpinta paikoin Floridassa nousta yli metrin keskimääräisestä.
Hurrikaanin tuulet puhaltavat maalla jopa 100 km/h. - Sata kilometriä tunnissa on 27,8 m/s. Eilen Porvoon Emäsalossa puhalsi tismalleen saman verran. Normaali syysmyräkkä.

Miltonin yhteydessä paikalle oleva sademäärä on yön aikana 50mm. - Viimeisen vuorokauden aikana tässä kotosuomessa pihan sademittari on täynnä. Asteikko loppuu 45mm:n.

https://weather.com/storms/hurricane/news/2024-10-09-hurricane-milton-forecast-landfall-florida-storm-surge-wind

On siellä ollut vähän isompiakin lukuja.

[Reino Rivimies]

Tulvavuoksen takia voi hurrikaanin yhteydessä merenpinta paikoin Floridassa nousta yli metrin keskimääräisestä.
Hurrikaanin tuulet puhaltavat maalla jopa 100 km/h. - Sata kilometriä tunnissa on 27,8 m/s. Eilen Porvoon Emäsalossa puhalsi tismalleen saman verran. Normaali syysmyräkkä.

Miltonin yhteydessä paikalle oleva sademäärä on yön aikana 50mm. - Viimeisen vuorokauden aikana tässä kotosuomessa pihan sademittari on täynnä. Asteikko loppuu 45mm:n.

https://weather.com/storms/hurricane/news/2024-10-09-hurricane-milton-forecast-landfall-florida-storm-surge-wind

On siellä ollut vähän isompiakin lukuja.

https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/orthographic=-34.59,29.38,185

Tuolta voi tuulennopeuksia katsoa vertailukelpoisesti eripuolilla maapalloa.

[Siili]

Tuolla on listattu tiedetyt historian tappavimmat tulvat:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_deadliest_floods

Onko havaittavissa ajan myötä yleistymisen trendiä?

[Vesa Heimo]

Tulvavuoksen takia voi hurrikaanin yhteydessä merenpinta paikoin Floridassa nousta yli metrin keskimääräisestä.
Hurrikaanin tuulet puhaltavat maalla jopa 100 km/h. - Sata kilometriä tunnissa on 27,8 m/s. Eilen Porvoon Emäsalossa puhalsi tismalleen saman verran. Normaali syysmyräkkä.

Miltonin yhteydessä paikalle oleva sademäärä on yön aikana 50mm. - Viimeisen vuorokauden aikana tässä kotosuomessa pihan sademittari on täynnä. Asteikko loppuu 45mm:n.

https://weather.com/storms/hurricane/news/2024-10-09-hurricane-milton-forecast-landfall-florida-storm-surge-wind

On siellä ollut vähän isompiakin lukuja.

https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/orthographic=-34.59,29.38,185

Tuolta voi tuulennopeuksia katsoa vertailukelpoisesti eripuolilla maapalloa.

No eikö tässä nyt puhuta sen yhden paikan myrskyistä?

T​he next day, Milton underwent another incredible round of rapid intensification. Winds increased from 90 mph at 1 a.m. CDT on Oct. 7 to 180 mph just 15 hours later at 4 p.m. CDT.

90mph on jo 40m/s ja kovimmat sitten tuplat tuon. Ja kun miettii että tuulen voima on nelinkertainen nopeuden tuplatessa, niin saa vähän perspektiiviä.

Rainfall totals of 10 to 17 inches soaked southern Pinellas County, coastal Hillsborough County and western Manatee County.

St. Petersburg, Florida, reported more than five inches of rain in just one hour along with a gust to 90 mph in that hour. Parts of downtown Tampa and St. Petersburg flooded due to as much as 17 inches of rain.

130mm tunnissa sadetta. Osissa myrskyn aikana sellainen pikkuinen sademäärä kun 400mm.

Etten nyt ymmärrä mikä tarve sitä on verrata suomen syystuuliin.

[Reino Rivimies]

^Mantereella Floridassa tuulennopeudet näyttävät tuosta maailmanlaajuisesta ja yhteismitallisesta lähteestä olleen verrattavissa Suomen syysmyrskyihin. Kyllä Suomessakin on mitattu yksittäisiä puuskatuulia reilusti yli 50 m/s, ja kovia keskituuliskin, siksi tuo nullschool on hyvä ja tarkka yleiskuvan antaja verrattaessa, koska uutiset tarttuvat sensaatiohakuisesti hätkähdyttävimpiin lukuihin mitä löytyy.

[Luotsi]

Näin se median muisti on perin lyhyt: Tuo Miltonhan on luokkaa mitätön; kuolonuhreissa tuskin 1/100, vain 26 v takaiseen Mitch-myrskyyn verrattuna. Mutta silloinhan näitä ei taidettu vielä ilmastonjumalien kostoksi lukea...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hurrikaani_Mitch

[Roope]

Tuolla on listattu tiedetyt historian tappavimmat tulvat:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_deadliest_floods

Onko havaittavissa ajan myötä yleistymisen trendiä?

Säähän liittyvistä ääri-ilmiöistä (tulvat, myrskyt jne.) johtuvien kuolemien määrä on laskenut jo pitkään, eikä tämä trendi ole muuttunut tai muuttumassa ilmastonmuutoksenkaan vaikutuksesta, vaikka ihmisten määrä on jatkanut kasvuaan.

Suurta mediajulkisuutta Suomessa asti saaneella Milton-hirmumyrskyllä tiettävästi 11 uhria.

[Golimar]

En usko että kiinalaiset, intialaiset, muslimit tai afrikkalaiset lukevat tuota juttua.

Kymmenet merkit kertovat – Maailma on matkalla kohti täydellistä katastrofia

Don Lehtinen HS
15:41
Lue tiivistelmä
Bioscience-lehdessä julkaistu ilmastokatsaus varoittaa ilmastokatastrofin lähestymisestä.

Tutkituista 35 elonmerkistä 25 on ennätyksellisellä tasolla, mukaan lukien väestönkasvu ja päästöt.

Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi 1,5 % viime vuonna, uusiutuvat eivät korvanneet niitä.

Tutkijat kehottavat vähentämään fossiilisia polttoaineita ja kulutusta sekä lisäämään kasviperäistä ruokaa.

"Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistaton maailmanlaajuinen hätätila. Suuri osa elämän kudoksesta Maapallolla on vaarantunut. Olemme astumassa ilmastokriisin kriittiseen ja ennalta-arvaamattomaan uuteen vaiheeseen."

X.

Elonmerkkeihin kuuluu sekä ympäristöön liittyviä että poliittisia indikaattoreita. Tutkimuskohteina olivat muun muassa maailman väestömäärä, syntyvyys, hiilidioksidi- ja metaanipäästöt, jäätiköiden paksuus, merenpinnan korkeus, märehtijäkarjan määrä sekä lihantuotanto.

X

"Nopean ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on epäonnistunut maailmanlaajuisesti ja johtanut nopeasti kiihtyviin ilmastovaikutuksiin", tutkijat toteavat.

Esimerkiksi ihmisten määrä maapallolla kasvaa joka päivä 200 000:lla, märehtivän karjan puolestaan 170 000:lla. Lihaa tuotetaan enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.

Maapallon väkiluku tekee joka päivä uuden ennätyksen: Tänä vuonna se on kasvanut yli 50 miljoonalla ja on jo lähes 8,2 miljardia. Väkiluvun on ennustettu kääntyvän laskuun lähes kaikissa maissa vuosisadan loppuun mennessä.

Maailman metsäpeitteen kato kiihtyi viime vuonna noin 24 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

X

Maailmanlaajuinen energiankäyttö ei ole ottanut merkittävää vihreää loikkaa. Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna sitä edeltävään vuoteen. Fossiilisten polttoaineiden kulutus on noin 14-kertainen verrattuna aurinko- ja tuulivoiman kulutukseen.

X

Kulutuksen kasvu on johtanut myös lämpötilojen nousuun, ja vuosi 2024 on todennäköisesti yksi kuumimmista vuosista mittaushistoriassa.

"Nykyisellä kehityskaarella tulevat vuodet ovat lähes varmasti vieläkin kuumempia, sillä ilmastomme liikkuu pois ihmislajin menestymiselle sopivista olosuhteista", tutkijat kirjoittavat.

X

Tieteentekijät ovat jo alkaneet tutkia yhteiskunnan romahtamisen todennäköisyyttä. Jo ilman sitä ilmastonmuutos voi johtaa miljoonien ihmisten ylimääräisiin kuolemiin, tutkijat arvioivat.

"Tämän vuosisadan lopussa karkeasti arvioiden kolmasosa maailman ihmisistä voi joutua elämään ihmiselle sopivan ilmastolokeron ulkopuolella, mikä voi johtaa lisääntyneeseen sairastumisriskiin ja ennenaikaisiin kuolemiin, nälänhätään ja muihin haitallisiin seurauksiin."

X

Tutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön nopea alasajo voisi auttaa lämpötilan laskussa nopeastikin.

X

Samoin maailman ihmisten, erityisesti länsimaissa asuvien, on vähennettävä kulutustaan. Maapallon väkiluvun kasvua, josta käytännössä kaikki tulee Afrikasta, on hillittävä tyttöjen ja naisten koulutusta ja oikeuksia parantamalla.

X

https://www.hs.fi/maailma/art-2000010759306.html'

https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595?login=false

[mmm]

En usko että kiinalaiset, intialaiset, muslimit tai afrikkalaiset lukevat tuota juttua.

"Nykyisellä kehityskaarella tulevat vuodet ovat lähes varmasti vieläkin kuumempia, sillä ilmastomme liikkuu pois ihmislajin menestymiselle sopivista olosuhteista", tutkijat kirjoittavat.

Pieni hinta, jos tuolla pääsee vihervasureista eroon.

[HDRisto]

Eiköhän fiksuimmat ja ahneimmat kuitenkin varaudu, kun mahdollisuuksia on. Aloitetaan sitten taas alusta kun väkeä on huomattavasti vähemmän. 7 miljardia jos menisi kerta paukulla, niin vielä jäisi enemmän kuin tarpeeksi uudelleen kansoittamiseen.

[Näkkileipä]

Jos ilmastonmuutosta ei tulekaan, niin onko se silloin ilmastokatastrofi? Koska ilmasto ei tietenkään reagoi ihmisten toivomalla ja pelkäämällä tavalla.

[Luotsi]

Jos ilmastonmuutosta ei tulekaan, niin onko se silloin ilmastokatastrofi? Koska ilmasto ei tietenkään reagoi ihmisten toivomalla ja pelkäämällä tavalla.

Se, mitä ei (edelleenkään) tule on ilmastonmuuttumattomuus. Sen uskallaan luvata 100% varmuudella.

[ApuaHommmaan]

Ilmastonmuutoshössötyksen ainoa tavoite on saada toistaitoloiset johtopaikoille. Muita tavoitteita ei ole. Kommarit ihan vaivatta sitten päästöttää minkä päästöttää, kun kaikki valta on heille annettu.

[Näkkileipä]

Ilmastonmuutoshössötyksen ainoa tavoite on saada toistaitoloiset johtopaikoille. Muita tavoitteita ei ole. Kommarit ihan vaivatta sitten päästöttää minkä päästöttää, kun kaikki valta on heille annettu.

Ilmastonmuutoksen ainoa tavoite on pyrkiä hyötymään taloudellisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista.

Sama vaikutus on muillakin yhteiskunnan negatiivisilla asioilla: maahanmuutto, vihapuhe... mitään sellaista ei tulla tekemään, joka poistaisi lopullisesti, yhteiskunnan ongelmia, koska ongelmien hyödyntäminen on tuottoisempaa, kuin ongelmien estäminen.

[Uuno Nuivanen]

Jos ilmastonmuutosta ei tulekaan, niin onko se silloin ilmastokatastrofi?

Se on sitä maailmanloppua ja heinäsirkkalaumoja julistavalle ilmastohörhöilystä tienaavien armeijalle. Tosin fyrkat ovat silloin jo liiveissä, ja ehkä uusi mieluinen yhteiskuntajärjestelmäkin saavutettu.

[Luotsi]

Ilmastonmuutoshössötyksen ainoa tavoite on saada toistaitoloiset johtopaikoille. Muita tavoitteita ei ole. Kommarit ihan vaivatta sitten päästöttää minkä päästöttää, kun kaikki valta on heille annettu.

Ilmastonmuutoksen ainoa tavoite on pyrkiä hyötymään taloudellisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista.

Kyllä tuohon täytyy lisätä EUn tarve "yhteisestä vihollisesta". Sellaisesta, joka oikeuttaa vaatimuksen yhteisestä, vahvasta rintamasta tuota vihollista vastaan ja siinä sivussa tietysti tiukasta keskusjohtoisuudesta - eihän me hajanaisena voida pärjätä! Itse asiassahan se kätevästi antaa olemassaolon oikeutuksen koko tuolle yhteiselle johdolle
Eli ilmastonmuutoksesta on tullut ihan eksistentiaalinen juttu EUlle!

[DuPont]

Minusta ilmastonmuutoshössötys on aika suoraa taistolaisuuden ja vasemmistoradikalismin perintöä. Sosialismia ja valtiojohtoisuutta uudessa muodossaan.
Lenin uudessa puvussa.

[Roope]

Ilmastokriisin vähättelijät sarjamurhaajan kohteina Petja Lähteen pätevässä dekkarissa Kaksi astetta

[...]

Sarjan toinen osa Kaksi astetta on vielä hallitumpi kuin toimiva, mutta rikostarinana sittenkin aika tavallinen Yksi neljästä. Kaksi astetta viittaa uutuudessa ilmaston lämpenemiseen kahdella asteella, jota yritysjohtaja Harri Tammisto on pitänyt mitättömänä asiana. Nyt Tammisto löytyy murhattuna hylätystä huvilasta. Elimistö ei kestänyt, että hänen kehonsa lämpöä pidettiin pitkään keinotekoisesti kaksi astetta normaalia lämpimämpänä.

"Vanhan liiton öykkäri, joka puhui ajatuksensa suoraan ulos", Tammistoa luonnehtii Terhi Nuoran uusi työpari Milla Rissanen.

Murhaaja ei tyydy yhteen uhriin. Vaaravyöhykkeessä on muitakin johtajia, jotka ovat vähätelleet ilmastokriisiä. Heidän on määrä kuolla tavalla, jota he ovat ilmastonmuutoksen yhteydessä vähätelleet.

[...]

Ilmiselviä epäilyttäviä ympäristöaktivisteja ovat Elokapinasta lähtenyt ja omaa vielä radikaalimpaa liikettä perustava Kaarlo Kivistö sekä 72-vuotias Kari Lahti, joka itse ilmoittautuu murhien tekijäksi. Kumpaakin voi luonnehtia ajattelultaan linkolalaiseksi. Poliisilla on kuitenkin syynsä epäillä heidän toimineen ainakaan yksin, jos ovat murhiin yhteydessä ollenkaan.

Jossain ainakin on koko hankkeen taustavoima, joka on pysäytettävä ennen kuin uhreja tulee lisää. Ja mikä on motiivi? Mikä ajaa jonkun tekemään tällaisia murhia?

Terhi Nuoran työpari Milla Rissanen erottuu suorasukaisella rasismillaan melkein kaikista suomalaisten dekkarien poliisihahmoista. En pidä rasismista, mutta pidän siitä, että tällainenkin henkilöhahmo on tuotu näyttämölle. Kun ajattelee perussuomalaisten kannatusta poliisien keskuudessa, on syytä uskoa oikeissa poliiseissa olevan aika monia millarissasia eikä vain niitä mukavia tyyppejä, joita valtaosa dekkarisarjojen poliiseista on.

[...]

Petja Lähde: Kaksi astetta. 309 sivua, Gummerus.

Kansan Uutiset 20.10.2024

[Totti]

Ilmastokriisin vähättelijät sarjamurhaajan kohteina Petja Lähteen pätevässä dekkarissa Kaksi astetta

Nythän en ole lukenut kyseistä opusta, mutta referaatista päätelleen tämä on jälleen yksi keitos kökköjä kliseitä, johon on sotkettu mukaan kaikki päivän aiheet: "vahvat naiset", ilmastomuutos, miehinen ilmastodenialisti, rasismi, hakkerit jne.

Lopuksi kirsikkana kakulle hieman eksotiikkaa ruumisarkkukurssilla, ikään kun se olisi maailman tavallisin opiskeluaihe. Kas kun ei balsamointikurssi egyptiläisittäin.

Tällaisia "pistetään kaikki kuumat aiheet samoihin kansiin"-kirjoja käy kolmetoista tusinalle. Näistä tarinoista tuuppaa sen takia tulla epäuskottvia moniaiheisia sotkuja, jotka yritetään kursia yhteen pitkillä aasinsilloilla.

Noh, ehkä tämä kirja onkin todella jännä ilmastodekkari, mutta taidan silti pelaa varman päälle ja tukeutua referaatin tarjoamiin ennakkoluuloihin, eli jättää ostamatta ja lukematta.

[Luotsi]

^^

...on syytä uskoa oikeissa poliiseissa olevan aika monia millarissasia eikä vain niitä mukavia tyyppejä, joita valtaosa dekkarisarjojen poliiseista on.

Jännä kuinka yhdessä sivulauseessa voi kertoa olevansa pihalla käsittelemästään aiheesta. Tosiasiassahan dekkareissa tavataan rakentaa "karaktääriä" jos jonkinmoisilla henk koht ongelmilla näille hyviksille.

[Golimar]

Kun matut ovat sellainen rikkaus ja voimavara niin lähetetään ne noille vinkujille.

X

Azerbaihzanin yliajalle venyneessä ilmastokokouksessa päädyttiin lopulta kehittyville maille suunnatun ilmastorahoituksen kolminkertaistamiseen. Summa nousee 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035.

Summa jää kuitenkin kauas siitä, mitä kehittyvät valtiot tavoittelivat.

Esimerkiksi Intian edustaja kertoi olevansa äärimmäisen pettynyt konferenssin lopputulemaan.

– Se on surkea summa. Se ei mahdollista suotuisia ilmastotoimia, jotka ovat välttämättömiä maamme selviytymiselle, Intian delegaatti Chandni Raina kommentoi.

Samoilla linjoilla oli Nigerian edustaja Nkiruka Maduekwe, joka kokouksen loppuvaiheessa kuvasi kaavailtua päätöstä "vitsiksi".

Myös alkuperäiskansoja edustanut delegaatti tiiviisti, ettei kokouksen tuloksessa ollut "mitään juhlittavaa".

– Se että odotatte meidän olevan kiitollisia 300 miljardista vuoteen 2035 mennessä on sama kuin odottaisitte kiitollisuutta siitä, että pääsette hyötymään estettävissä olevista kuolemistamme, hän sanoi.

Vihaisia kommentteja kuultiin varhain sunnuntaina myös lasten ja nuorten kansalaisjärjestöjä edustaneilta delegaateilta.

– Olemme uskomattoman pettyneitä nähdessämme tämän COP-kokouksen tuloksen - tai pikemminkin olemattoman tuloksen, nuori edustaja sanoi täysistunnolle.

X

https://yle.fi/a/74-20126834

[Golimar]

X

Taloyhtiöt ovat varautuneet heikosti ilmastonmuutoksen riskeihin, käy ilmi taloyhtiöille tehdystä kyselytutkimuksesta. Riskeihin ei ole varauduttu riittävästi, vaikka taloyhtiöt tunnistavat kohtalaisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennuksiin ja asumismukavuuteen, sanotaan Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tiedotteessa.

Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -hankkeen kyselyssä ilmeni niin ikään, että osa taloyhtiöistä kamppailee jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Niitä aiheuttavat pitkittyneet hellejaksot, lisääntyneet sade- ja sulamisvedet eli hulevedet sekä muut säiden ääri-ilmiöt, sanoo projektitutkija Heikka Marttila-Tornio HSY:stä.

X

Elo–syyskuussa tehtyyn kyselyyn saatiin vastauksia sadasta taloyhtiöstä eri puolilta Suomea.

https://yle.fi/a/74-20126919

Taloyhtiöt tarvitsevat apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa – uusi hanke käynnistynyt keinojen löytämiseksi.
Ilmastonmuutos lisää haasteita taloyhtiöiden kiinteistöjen ylläpidolle ja arvolle sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Samaan aikaan TALVI-hanke edistää taloyhtiöiden ilmastonmuutokseen sopeutumista tuottamalla työkaluja, joilla kiinteistöä hallinnoidaan ja korjataan ilmastokestäväksi.

Arvioimme taloyhtiöille tarkoitettuja työkaluja ja niiden käytettävyyttä, luomme täydennysehdotuksia dokumentaatioon ja kiinteistön ylläpitoon sekä kokeilemme kehitettäviä toimintamalleja pilottitaloyhtiöissä.

Toteutus

Hankkeen työkaluja kehitetään laajassa yhteistyössä taloyhtiöiden, kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten ja muiden alan asiantuntijoiden kesken. Tuotoksia vertaisarvioidaan ja testataan hankeaikana pilottiryhmissä.

Keskeisinä toimenpiteinä

Arvioidaan ja kehitetään kuntoarvioinnin työkaluja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Täydennetään taloyhtiön hallintoasiakirjoja sopeutumisen näkökulmasta ja testataan niiden käytettävyyttä taloyhtiön hallituksen toiminnassa.
Tarkkaillaan taloyhtiöiden korjaussuunnitteluprosesseja ja laaditaan  tapausesimerkkien kirjasto sopeutumisen toimenpiteistä.
Hankkeen tuotoksena julkaistaan ilmastokestävän taloyhtiön verkkokoulutussarja.

Hankeaika
Hankkeen toteutusaika on 1.3.2024–31.5.2026

Rahoitus
Hanke on saanut rahoitusta EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelmasta.

https://www.hsy.fi/talvi/

https://www.hsy.fi/4ab27d/globalassets/hsy/projektisivustot-ja-hanke-esittelyt/tiedostot/talvi-hankkeen-alkukartoitusraportti.pdf

[ikuturso]

No kun 60-70-lukujen neukkukuutioissa ei oo noita hulevesihommeleita hoidettu aikanaan kuntoon, niin kyllä sitä nyt itketään. Grynderit vieneet halpojen aravalainojen turvin rahat mennessään ja nyt kerrostalot huuhtoutuu pesuveden mukana itämereen.

Ei mitään uutta länsirintamalla.

-i-

[Golimar]

 

X

Analyysi: Länsimaiden kannattaisi maksaa köyhille maille mahdollisimman paljon ilmastorahoitusta, että ne pelastuisivat itsekin
Bakun ilmastokokouksen kiistakapulan eli ilmastorahoituksen määrästä riippuu, miten nopeasti päästöt vähenevät, kirjoittaa ympäristötoimittaja Hanna Eskonen.

– Tulin tänne kertomaan, että ilmastonmuutos tappaa, sanoi erään maan pääministeri ilmastokokouksessa Bakussa.

Ministeri puhui tasan kaksi viikkoa sitten tilaisuudessa, jossa maailman maiden johtajat avasivat jokavuotisen ilmastoneuvottelumaratonin. Kokous päättyi myöhään lauantaina.

Puheenvuoro muistuttaa erehdyttävästi pienistä saarivaltioista. Niiden hädästä keskellä maailman meriä kuullaan ilmastokokouksissa tiuhaan ja tutusta syystä: merenpinnan nousu uhkaa niitä ensimmäisenä.

Puhuja oli kuitenkin Espanjan Pedro Sánchez. Hänelläkin oli ilmastokriisin aiheuttamista tuhoista omakohtaista kokemusta. Rankkasateiden aiheuttamiin tulviin kuoli Espanjassa hiljattain yli 220 ihmistä.

X

Sitä mukaa, kun ilmastotuhot etenevät köyhästä etelästä vauraisiin länsimaihin, ilmastorahoituskaan ei ole enää vain länsimaiden hyväntekeväisyyttä.

Päinvastoin, rahan jakamista voi pitää rikkaiden maiden omana etuna. Näin kirjoitti joukko taloustutkijoita Bakun kokouksessa julkaistussa selvityksessä.

– Ilmastorahoitus kehittyville maille ei ole pelkästään oikeudenmukaista, vaan kehittyneiden maiden taloudellinen etu, tutkijat kirjoittavat.

X

Länsimaiden tuen tarkoitus on auttaa köyhiä maita irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Köyhät maat siis käyttävät rahoitusta öljyn, kivihiilen ja maakaasun korvaamiseen puhtaalla energialla, ilmastotuhoihin varautumisen lisäksi.

Köyhät maat ovat esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Amerikan maita sekä muun muassa Intia, joka on maailman kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

X

Se on kolme kertaa enemmän kuin tähän saakka ja yli kolme kertaa yhtä paljon kuin vaikkapa Suomen valtion budjetti – valtava summa siis. Nyt maat ovat maksaneet 100 miljardia dollaria vuosittain.

Toisaalta potti on murto-osa siitä, mitä köyhät maat itse ja myös EU arvioivat todelliseksi tarpeeksi: yli 1 000 miljardia dollaria.

Asiantuntijat ovat verranneet ilmastotoimiin tarvittavaa summaa muun muassa asevarusteluun, johon käytetään tällä hetkellä arviolta yli kaksituhatta miljardia vuodessa.

Intia sanoikin tuoreeltaan, että ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Ehdotettu summa ei edistä tärkeitä ilmastotoimia, maan edustaja sanoi.

X

EU kakistelee myös, sillä se on ollut tähän saakka ilmastorahaston suurin maksaja, vaikka jäsenmaiden päästöt kattavat globaaleista ilmastopäästöistä yhteensä vain noin kuudenneksen.

Kiinan ja rikkaiden öljymaiden kuuluminen köyhien rahansaajien leiriin on ollut EU:lle erityisen vaikea asia. Bakussa niille kirjattiin ensi kertaa suositus antaa oma panoksensa ilmastorahastoon.

X

Köyhät maat ovat kärsineet ilmaston lämpenemisen aiheuttamista tuhoista jo pitkään, ja nyt niitä on jouduttu maistamaan Euroopassakin. 

Siksi muun muassa Suomen olisi syytä tarkistaa omaa päätöstään ilmastorahoituksen leikkaamisesta.

X

https://yle.fi/a/74-20126908

https://e-axes.org/research/cop29-the-economic-case-for-a-new-common-quantified-goal-of-climate-finance-ncqg-at-scale/

https://yle.fi/a/3-12503614

[ikuturso]

Voisi kokeilla maksaa jollekin Haitille biljoona dollaria ja katsoa miten ne ratkaisevat jäte- ja ilmasto-ongelmansa. Sinne voisi viedä myös satatuhatta sähköautoa.

-i-

[Golimar]

 

Viime päivien runsas vaihtelu Perämeren vedenkorkeudessa on poikkeuksellinen ilmiö

X

Esitimme Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Anni Jokiniemelle kuusi kysymystä vedenkorkeuden vaihtelusta:

X

Näkyykö ilmastonmuutoksen vaikutus jotenkin tässä merenpinnan korkeuden vaihtelussa?

– Kyllä ilmastonmuutoskin vaikuttaa. Valtamerten pinnan pinnat nousevat jäätiköiden sulaessa ja se vaikuttaa Suomenkin merialueella. Toisaalta vesi nousee, mutta toisaalta meillä maan kohoaminen hillitsee tätä vaikutusta varsinkin Pohjanlahdella ja Perämerellä.

– Maapallo on siitä veikeä systeemi, että Suomessa merenpinnan korkeuteen vaikuttaa aika paljon nimenomaan se, miten Etelämantereen jäät tulevat sulamaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta. Se nostaa merivettä pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisen pallonpuoliskon jäiden, vaikkapa Grönlannin sulamisella, ei ole niinkään isoa vaikutusta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuulen aiheuttamaan merenpinnan korkeuden vaihteluun ei ole vielä kiistatonta tietoa.

Riittääkö Pohjanlahden maan kohoaminen toistaiseksi kompensoimaan valtamerten pinnan nousun?

– Se riittää kompensoimaan sen ja toistaiseksi vesi hieman laskee edelleen.

https://yle.fi/a/74-20127101

https://vimeo.com/766867765

[Tilastoilija]

X

Analyysi: Länsimaiden kannattaisi maksaa köyhille maille mahdollisimman paljon ilmastorahoitusta, että ne pelastuisivat itsekin
Bakun ilmastokokouksen kiistakapulan eli ilmastorahoituksen määrästä riippuu, miten nopeasti päästöt vähenevät, kirjoittaa ympäristötoimittaja Hanna Eskonen.

– Tulin tänne kertomaan, että ilmastonmuutos tappaa, sanoi erään maan pääministeri ilmastokokouksessa Bakussa.

Ministeri puhui tasan kaksi viikkoa sitten tilaisuudessa, jossa maailman maiden johtajat avasivat jokavuotisen ilmastoneuvottelumaratonin. Kokous päättyi myöhään lauantaina.

Puheenvuoro muistuttaa erehdyttävästi pienistä saarivaltioista. Niiden hädästä keskellä maailman meriä kuullaan ilmastokokouksissa tiuhaan ja tutusta syystä: merenpinnan nousu uhkaa niitä ensimmäisenä.

Puhuja oli kuitenkin Espanjan Pedro Sánchez. Hänelläkin oli ilmastokriisin aiheuttamista tuhoista omakohtaista kokemusta. Rankkasateiden aiheuttamiin tulviin kuoli Espanjassa hiljattain yli 220 ihmistä.

X

Sitä mukaa, kun ilmastotuhot etenevät köyhästä etelästä vauraisiin länsimaihin, ilmastorahoituskaan ei ole enää vain länsimaiden hyväntekeväisyyttä.

Päinvastoin, rahan jakamista voi pitää rikkaiden maiden omana etuna. Näin kirjoitti joukko taloustutkijoita Bakun kokouksessa julkaistussa selvityksessä.

– Ilmastorahoitus kehittyville maille ei ole pelkästään oikeudenmukaista, vaan kehittyneiden maiden taloudellinen etu, tutkijat kirjoittavat.

X

Länsimaiden tuen tarkoitus on auttaa köyhiä maita irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Köyhät maat siis käyttävät rahoitusta öljyn, kivihiilen ja maakaasun korvaamiseen puhtaalla energialla, ilmastotuhoihin varautumisen lisäksi.

Köyhät maat ovat esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Amerikan maita sekä muun muassa Intia, joka on maailman kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

X

Se on kolme kertaa enemmän kuin tähän saakka ja yli kolme kertaa yhtä paljon kuin vaikkapa Suomen valtion budjetti – valtava summa siis. Nyt maat ovat maksaneet 100 miljardia dollaria vuosittain.

Toisaalta potti on murto-osa siitä, mitä köyhät maat itse ja myös EU arvioivat todelliseksi tarpeeksi: yli 1 000 miljardia dollaria.

Asiantuntijat ovat verranneet ilmastotoimiin tarvittavaa summaa muun muassa asevarusteluun, johon käytetään tällä hetkellä arviolta yli kaksituhatta miljardia vuodessa.

Intia sanoikin tuoreeltaan, että ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Ehdotettu summa ei edistä tärkeitä ilmastotoimia, maan edustaja sanoi.

X

EU kakistelee myös, sillä se on ollut tähän saakka ilmastorahaston suurin maksaja, vaikka jäsenmaiden päästöt kattavat globaaleista ilmastopäästöistä yhteensä vain noin kuudenneksen.

Kiinan ja rikkaiden öljymaiden kuuluminen köyhien rahansaajien leiriin on ollut EU:lle erityisen vaikea asia. Bakussa niille kirjattiin ensi kertaa suositus antaa oma panoksensa ilmastorahastoon.

X

Köyhät maat ovat kärsineet ilmaston lämpenemisen aiheuttamista tuhoista jo pitkään, ja nyt niitä on jouduttu maistamaan Euroopassakin. 

Siksi muun muassa Suomen olisi syytä tarkistaa omaa päätöstään ilmastorahoituksen leikkaamisesta.

X

https://yle.fi/a/74-20126908

https://e-axes.org/research/cop29-the-economic-case-for-a-new-common-quantified-goal-of-climate-finance-ncqg-at-scale/

https://yle.fi/a/3-12503614

En ole mennyt lukemaan alkuperäistä YLEn ympäristötoimittaja Hanna Eskosen "analyysiä"/artikkelia/kolumnia, joten en tiedä, ovatko nuo lainaukset virheettömiä ja oikeasti lukeneet verorahoitteisen YLEn sivuilla. Mutta jos noin lukee toimittajan mielipide/(oma)näkökulma-kirjoituksessa, niin tuollaisen työsopimus pitäisi irtisanoa välittömästi. Verisuonet ja terveys ei kestä YLEn sivuille menoa ja muutenkin olen viime COPit jättänyt kokonaan seuraamatta etten kuolisi raivoon, varsinkaan, kun ei ole mitään keinoa purkaa pahaa oloa muuta kuin mennä yksin metsään itkemään.

Kirjoitan lyhyesti pari tosiasiaa, koska en ole syönyt pitkään aikaan, mutta aivan turha mennä nyt syömään (koska ruoka ei sulaisi), kun sattumalta näin nuo lainauksesi (joita en heti aluksi pystynyt edes lukemaan kaikkia loppuun, kun sattui liikaa). Ympäristötoimittaja Hanna Eskosen peräänkuuluttama oikeudenmukaisuus on mahdollisimman kaukana hänen vaatimuksistaan! EU:n jäsenmaiden päästöt kattavat globaaleista ilmastopäästöistä yhteensä vain noin kuudenneksen, maanpetturi ja omien maalien tekijä väittää. Oikea luku on KUUSI PROSENTTIA! Kuudennes ja kuusi meni YLEn toimittajalta sekaisin. Tuollainen virhe on mahdollinen vain, jos ei ymmärrä mitään asiakokonaisuudesta, jossa hänen asemansa puolesta pitäisi olla asiantuntija. EI JUMALAUTA! Jos et usko minua, tarkista itse: https://edgar.jrc.ec.europa.eu/report_2024

EU vuonna 2023 on 6,08 % of World total eli koko maailman päästöistä. VENÄJÄ 5,05 % ja menee kohta EU:n ohi, ellei ole todellisuudessa jo mennyt, varsinkin, jos lasketaan Venäjän aloittaman sodan päästöt (jotka eivät edes tuota hyvinvointia, kuten fossiiliset yleensä). Venäjä on Annex I party eli teollisuusmaa UNFCCC:ssä, MUTTA SE SAI TÄYSIN EPÄREILUSTI SIIRTYMÄTALOUDEN ASEMAN, joka näyttää vapauttavan Venäjän ikuisesti maksamasta maailmalle ilmastovelkaansa (joka on siis asukasta kohti paljon suurempi kuin Länsi-Euroopalla, koska Venäjän päästöt eli syyllisyys asukasta kohti on moninkertainen). Jopa Putin on ollut niin huolissaan, että koko EU yhteensä on kohta pienempi päästäjä kuin väestöltään ja taloudeltaan paljon pienempi Venäjä, että määräsi nimenomaan Venäjän viranomaiset valmistelemaan toimet, että EU pysyy Venäjää suurempana päästäjänä ainakin muutaman vuoden pidempään. Minua raivostuttaa se, että EU:n päästöjä muut maat liioittelevat (ja me itse myös!) laskemalla ne yhteen, mutta kun tulee kyse asioista, esim. EU:n osuus minkäkin YK:n rahaston, järjestön tai vetoomuksen keräämästä kokonaispotista, niin EU onkin pilkottu jäsenmaihin ja EU:n rahoitus on mukamas vain se, minkä Komissio eli EU:n yhteiset varat on laittanut pottiin (katsoo minne tahansa, niin aina EU yhteensä maksanut koko potista valtaosan ellei melkein kaiken).

Jos "rahan jakamista voi pitää rikkaiden maiden omana etuna" niin miksi Singapore, Etelä-Korea, Israel yms. pitävät niin raivoisasti kiinni kehitysmaan (non-Annex party) asemastaan eivätkä suostu maksamaan?

Kaikki, toistan KAIKKI rahoitusvastuu on yhä edelleen poliittisen, toistan poliittisen (ei siis puolueettoman tilastoanalyysin) diilin tuloksena OECD:n vuoden 1992 jäsenmailla pois lukien Turkki, joka alkuperäisessä sopimuksessa oli Annex II -osapuoli kuten kaikki muutkin OECD:n jäsenmaat. Turkki ei suostunut liittymään UNFCCC:hen ennen kuin Turkki poistettiin Annex II -osapuolten luettelosta. Turkki liittyi vasta 2004. Siitä lähtien se on yrittänyt saada nimeään pois myös UNFCCC:n Liitteestä 1 (Annex I). Turkki omien sanojensa mukaan liittyi Pariisin sopimukseen kehitysmaana: "Despite being listed under Annex I of the UNFCCC, Turkey signed the Paris Agreement as a
developing country". Osapuolikokous vain voi tehdä päätöksen muokata liitteitä ja se operoi yksimielisyysperiaatteella. Siksi Turkki ei ole onnistunut saamaan nimeään pois teollisuusmaiden luettelosta ja siksi Singapore voi vaikka yksin itse estää ikuisesti siirtämisensä teollisuusmaiden/"rikkaiden maiden"/kehittyneiden maiden luetteloon, tosin jostain syystä G77 tukee ökyrikkaiden jäsenmaidensa kehitysmaa-asemaa raivoisasti. UNFCCC:n liitettä II on muokattu siis tasan kerran, kun Turkki otettiin luettelosta pois. Edes vuoden 1990 (UNFCCC:n vertailuvuosi/mittatikkuvuosi) tai 1992 puolueettomien tilastojen ja tosiasioiden perusteella luettelo ei ollut oikeudenmukainen edes sen laatimisvuonna, koska kyseessä oli täysin poliittinen luettelo, jonne joutuminen oli vapaaehtoista (Turkin neuvottelijat ovat myöntäneet tehneensä virheen, kun eivät huomanneet/ymmärtäneet vastustaa Turkin mukanaoloa muiden OECD-valtioiden joukossa.) YK:SSA JA YK:N ALAISISSA SOPIMUKSISSA EDELLEEN KEHITTYNEITÄ MAITA OVAT VAIN NE, JOTKA OVAT SITÄ AINA OLLEET. YKSIKÄÄN VALTIO EI OLE VAIHTANUT VAPAAEHTOISESTI LEIRIÄ "KÖYHÄSTÄ" "RIKKAAKSI" VALTIOKSI, EI EDES MAAILMAN RIKKAIN JA KEHITTYNEIN YK:N JÄSENVALTIO ELI SINGAPORE. Uusi 300 miljardin joka vuosi maksettava vähimmäistaso tulee voimaan 2035. 100 miljardia päätettiin 2009 Kööpenhaminassa ja voimaan se tuli 2020, OECD:n mukaan saavutettiin kaksi vuotta myöhässä (vaikka ylivoimaisesti suurin Annex II -talous (EU:ta paljon suuremmat asukaskohtaiset päästöt ja ylipäätään päästöt, joten USA:n pitäisi maksaa oikeasti vielä paljon enemmän kuin vain talouden koon suhteessa muihin Annex II -osapuoliin) eli USA ei maksa kuin murusia, ja niitäkin vain silloin, kun Demokraateilla on Edustajienhuone ja Valkoinen talo hallussaan). Talous romahti 2008 syksyllä ja Demokraatit saivat kaiken vallan ja ennätyssuuren enemmistön Edustajienhuoneeseen 2009-2010 -kaudelle. Ilman tätä tuo 100 miljardia olisi ollut aivan jotain muuta. Siksi olin ja olen yllättynyt ja järkyttynyt, että EU suostui 300 miljardiin vuodessa, kun juuri Republikaanit saivat värisuoran USA:ssa eivätkä tule maksamaan senttiäkään. Jos tämäkin on voimassa 15 vuotta kuten edellinen, niin se tarkoittaa sitä, että Suomi ja PerSut suostuivat juuri siihen, että Suomi pitää Singaporea köyhänä kehitysmaana ainakin vuoteen 2050 asti. Vaikka Singapore olisi kuulunut heittämällä jo alkuperäiselle vuoden 1992 maksajien listalle, kun vertailee senaikaisia valtioiden asukaskohtaisia päästöjä (esim. Portugali) ja BKT:ta. Kreikka ja Portugali eivät olleet World Bankin high income -valtioita Turkista puhumattakaan, mutta silti joutuivat listalle, koska OECD-jäsenyys. Singapore ja useat muut "kehitysmaat" ovat olleet nykyisen määritelmän perustamisesta eli 1987 lähtien Maailmanpankin mukaan rikkaita maita/kehittyneitä talouksia, mutta eivät joutuneet listalle maksajiksi, koska se on pohjimmiltaan ja syvimmältä olemukseltaan lista, jonne joutuminen on täysin vapaaehtoista ja noiden maiden asukkaat eivät ole yhtä anteliaita/epäitsekkäitä/jalomielisiä kuin "valkoiset" länsimaalaiset ihmiset. Ja noista maista ei löydy samassa määrin omaa maataan vihaavia, omia maaleja tekeviä toimittajia, jotka vaatisivat julkisuudessa omaa kotimaataan kärsimään muiden maiden hyväksi.

Koko maailman puolustusbudjetit yhteensä ei ole mitenkään merkityksellinen/relevantti luku, pitäisi olla vain Annex II -osapuolien eli ilmastorahoitukseen velvollisten valtioiden puolustusbudjetit yhteensä! Tätä epäreilua vertausta käytti YLEn 20.30 uutisissa TV1:ssä 24.11.2024 joku WWF:n mies kuten myös tämä ympäristötoimittaja Hanna Eskonen. EU keskimäärin ja Japani ovat aivan häntäpäässä puolustusmenot/BKT-vertailussa. Ja EU:lla on konkreettinen uhka kuten Japanillakin, joka on muuten virallisesti sotatilassa Venäjän kanssa, mutta silti ei suostu antamaan aseita Ukrainalle. Singaporella on helvetin kyvykkäät puolustusvoimat ainakin paperilla, BKT-suhde on perinteisesti heilunut viiden prosentin kummallakin puolella, vertaa NATOn kahteen prosenttiin ja Japanin perinteiseen yhteen prosenttiin. SINGAPORELLA OLISI PUOLUSTUSBUDJETISSA LEIKATTAVAA JA MUILLE ANNETTAVAA PALJON ENEMMÄN KUIN EU:LLA JA JAPANILLA. Rikkaista arabimaista puhumattakaan, jotka käyttävät aivan mielettömiä summia aseisiin. Argumentti sinänsä on hyvä, että rahaa löytyisi, JOS KAIKKI MAAT OSALLISTUISIVAT. Jos kaikki valtiot vähentäisivät armeijan menoistaan, siitä vapautuisi paljon rahaa, joka ei olisi muusta pois kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyödyttömistä tai jopa haitallisista menoista.

Hanna Eskonen: "Kiinan ja rikkaiden öljymaiden kuuluminen köyhien rahansaajien leiriin on ollut EU:lle erityisen vaikea asia."

Singaporen, Israelin ja Etelä-Korean pussiin pelaamista. Ja USA on perinteisesti ollut paljon haluttomampi kuin EU hyväksymään/ymmärtämään kehitysmaiden näkemyksiä, aseman ja koostumuksen. Tuskin Japanille on myöskään helppo asia niellä, että Etelä-Korea, jonka päästöt asukasti kohti huomattavasti Japania suuremmat ja BKT asukasta kohti myös suurempi, nauttii ikuista kehitysmaan asemaa YK:n ympäristösopimuksissa. YLE:n tv-uutiset ja nettiotsikot (esim. Mika Hentunen Kiinassa) ja MTV3:n Jan Andersson muun muassa mainitsevat vain Kiinan, tätä näen joka puolella vuodesta toiseen. Asia on niin, että Annex II -valtioita on 23, mutta World Bankin rikkaita talouksia on reippaasti päälle 80 kappaletta, joista osa toki Hongkongin ja Taiwanin kaltaisia rikkaita talouksia, jotka eivät joudu maksamaan mistään mitään, koska eivät ole YK:n jäsenvaltioita, vaikka ovat käytännössä omia valtioita/talouksia. Hongkongilla puolustukseen ei mene rahaa ollenkaan ja kehitysapua ja ilmastorahoitusta eivät myöskään anna, niinpä on varaa siihen, että arvonlisäveroa ei ole ollenkaan Hongkongissa, kun me täällä Suomessa maksamme 25,5 %:n ALVia, ja tulevaisuudessa vielä korkeampaa, jotta voimme antaa verotulomme mm. Suomea rikkaammalle Bahrainille, jonne Vihreä ilmastorahasto on jo myöntänyt ilmaista lahjamuotoista (ei siis matalakorkoista lainaa) rahaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ei siis edes päästöjen vähentämiseen rahoitusta. Bahrainin päästöt asukasta kohti ovat paaaaljon Suomea suuremmat, mutta silti me vähemmän syylliset maksamme heille, eivätkä he meille. Kiina ei siis kuulu World Bankin rikkaiden maiden luetteloon vielä, Kiinaa parempia esimerkkejä olisi kymmenittäin maista, jotka ilmastokokouksissa teeskentelevät olevansa köyhiä. Toki ymmärrän, että Kiina on suuri. Mutta tavallinen kiinalainen on paljon vähemmän syyllinen kuin keskimääräinen Qatarin kansalainen.

Bahrainin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 1990 asukasti kohti: 58.61 t CO2eq/capita. 1990 oli se vuosi, jonka mukaan piti jaotella maat teollisuusmaihin ja kehitysmaihin ja katsoa historiallinen vastuu (ei voi tulla vastuuta ennen kuin oli tietoa fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Maailman keskiarvo 6.14 t CO2eq/capita ja Portugali 5.88 CO2eq/capita vuonna 1990. Portugali alle maailman keskiarvon. MUTTA SILTI PORTUGALI JOUTUU MAKSAMAAN BAHRAINILLE JA NÄIN ON JO TAPAHTUNUT, KOSKA PORTUGALI ON LAHJOITTANUT VIHREÄLLE ILMASTORAHASTOLLE, JOKA ON MYÖNTÄNYT ILMAISTA RAHAA BAHRAINILLE ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ei siis edes Bahrainin päästöjen vähentämiseen. Sanomattakin selvää, että Bahrain ei ole lahjoittanut lanttiakaan. Vihreä liitto rp. on Suomessa ajanut sitä, että mahdollisimman suuri osuus, ainakin puolet, kaikesta ilmastorahoituksesta menisi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen eikä rahoitukseen päästöjen vähentämiseksi. Tämä ainakin puolet sopeutumiseen -vaatimus oli heidän puolueohjelmassaan jokunen vuosi sitten, kun luin.

Ilmastonmuutoksen varjolla rahaa kinuavat ja saavatkin siis sellaiset maat kuin Bahrain ja muut rikkaat arabimaat sekä mm. Karibian myöskin erittäin suuripäästöiset, korkeatuloiset maat, joilla ei olisi mitään oikeutta saada mitään Maailmanpankin tukea eikä niihin annettava tavallinen kehitysapu ole OECD:n ODA-kriteerit täyttävää, koska ovat rikkaita maita. Kiinaan annettava apu on ODA-kelpoista, koska Kiina on edelleen köyhä maa oikeastikin, ei ole vielä korkean tulon maa.

Ihmettelen, mistä tuollainen 300 miljardia "lisäistä" (ei siis saa ilmastosopimuksen mukaan olla pois kehitysapubudjetista) rahaa löytyy, kun koko maailman ODA: "ODA from members of the OECD's Development Assistance Committee (DAC) amounted to a historic $223.7 billion in 2023". Saa siinä veroja Pohjoismaissa, Saksassa, Beneluxissa, Japanissa ja Kanadassa nostella, jos aikoo tuohon päästä, kun USA ei tule maksamaan yhtään mitään tai erittäin paljon alle oikeudenmukaisen osuutensa. EU:nkin tähän asti maksama ilmastorahoitus on jakautunut erittäin vääristyneesti EU:n sisällä, Etelä- ja ns. Itä-Euroopan vältellessä maksamista. Australiankin eräät poliittiset voimat, jotka voittivat vaaleissa jokunen vuosi takaperin, voittivat lupaamalla olemalla maksamatta senttiäkään Vihreään ilmastorahastoon ja muutenkin säästämällä kehitysavusta, joka muutenkin Australialla paljon alle EU:n tason.

Muistakaa, että EU joutuu maksamaan biodiversiteettirahoitusta 30 miljardia US dollaria vuodessa 2030 lähtien melkein kokonaan yksin, USA:n senaattiin kyseistä sopimusta ei ole koskaan edes yritetty tuoda ratifioitavaksi, koska "dead on arrival" Demokraattienkin joukossa, EU:ssa tällaiset sukkana sisään ilman vastalauseita. Vaikka USA siis osallistui tiiviisti sopimuksen neuvotteluihin ja teki siitä kehittyneille maille paljon paremman kuin ilman USA:n neuvottelupanosta olisi ollut. USA ja Vatikaani (erittäin pienikokoinen valtio, jossa ei luontoa kai ole ja tarpeeksi virkakoneistoa) ainoat YK:n jäsenmaat, jotka eivät ole YK:n biodiversiteettisopimuksessa (helppoahan se on olla, jos saa kehitysmaana olla, mitään ei vaadita ja rahaa tulee ilmaiseksi)

Ylipäätään, sen mitä olen nähnyt, vaikka olen yrittänyt vältellä näkemästä, niin uutisointi on ala-arvoista. Ei pitäisi puhua rikkaista maista, kun tarkoitetaan UNFCCC:n teollisuusmaita. Singapore on rikas, ja näin uutisoimalla ihmiset luulevat, että Singaporeen viitataan, kun puhutaan rikkaista maista, vaikka todellisuudessa ei viitata. Kuinkahan suuri tai pieni osuus suomalaisista tietää, että Singapore, Israel ja Etelä-Korea ovat YK:ssa kehitysmaita ja että me olemme velvollisia täällä Suomessa maksamaan heille?

MUOKKAUS: "Jos tämäkin on voimassa 15 vuotta kuten edellinen" on virheellinen lause; 100 miljardin vähimmäistason voimassaolo 2020-2025, ei siis 2035 asti. Mitä siis tuolla välillä ennen vuotta 2035, mutta jälkeen vuoden 2025? Onko sovittu välitavoitteita/-vaatimuksia? Kuten sanoin, olen aktiivisesti vältellyt seuraamista terveyteni takia. Outi Honkatukia ja ympäristöministerimme Kai Mykkänen väittivät kokouksen alla ja aikana, että poliittiset suhdanteet ovat Liitteen II -valtioissa sellaisia, että merkittävä nousu nykyisestä sadasta miljardista vuodessa ei ole mahdollista, jos maksajien luetteloa ei saada kasvatettua. Maksajien luettelo pysyi täsmälleen samana, mutta silti suostuttiin kolminkertaistamaan. Ja maailman anteliaimmat kansat saivat haukut ja vihat kiitokseksi samaan aikaan kun kaikki maailman asukasta kohti päästävimmät sekä myös rikkaimmat maat ovat kehitysmaita. Katsokaa vaikka linkistä ja verratkaa UNFCCC:n Liitteessä II lueteltuihin maihin. Sopimuksen olisi voinut myös kaataa. Liitteen II maiden olisi pitänyt kieltäytyä jatkamasta edes nykyistä sataa miljardia, jos Singaporea ja Qataria ei saada kammettua maksajien luetteloon (sekä Singapore että Qatar molemmat ovat G77-ryhmässä, joka esittää mahdottomia ja epäreiluja vaatimuksia ja ehdottomasti edellyttää, että Singapore ei joudu maksamaan mitään ikinä, vaan että ikuisesti ainoat maksajat ovat Liitteen II -osapuolet, joihin historiallinen ja nykyinenkin suurpäästäjä Venäjä ei edes kuulu, koska sai vapautuksen juuri Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa, kun sopimus sovittiin. Venäjä tukee "kehitysmaiden" mahdottomia vaatimuksia ja mahdollisimman suuria maksuja ja korvauksia, koska se heikentää Länttä taloudellisesti ja näin myös sotilaallisesti.). Kaikkien UNFCCC:n Liitteen II -osapuolien pitäisi yksinkertaisesti erota UNFCCC:stä (ja täten automaattisesti myös sen alaisista sopimuksista) ja lopettaa kaikki rahoitus niin kauan kuin ei saada puolueettomasti, ei-poliittisesti tilastojen pohjalta määriteltyä, kenen pitäisi maksaa ja kenelle. Nykyinen UNFCCC pitäisi romuttaa eikä liittyä siihen enää takaisin. Jos USA lähtee, muidenkin Liitteen II osapuolien pitäisi lähteä samassa yhteydessä. Mutta Trump taitaa lähteä vain UNFCCC:n alaisesta Pariisin sopimuksesta kuten ensimmäisellä kaudellaan.

[Roope]

Sitä mukaa, kun ilmastotuhot etenevät köyhästä etelästä vauraisiin länsimaihin, ilmastorahoituskaan ei ole enää vain länsimaiden hyväntekeväisyyttä.

Päinvastoin, rahan jakamista voi pitää rikkaiden maiden omana etuna. Näin kirjoitti joukko taloustutkijoita Bakun kokouksessa julkaistussa selvityksessä.

– Ilmastorahoitus kehittyville maille ei ole pelkästään oikeudenmukaista, vaan kehittyneiden maiden taloudellinen etu, tutkijat kirjoittavat.

Tiivistelmän perusteella paperissa lähdetään älyttömäksi tiedetystä tavoitteesta, että lämpeneminen on välttämättä rajoitettava 1,5 asteeseen. Voin kuvitella, että mahdottomasta tavoitteesta on sitten johdettu laskelmat, joiden mukaan temppu onnistuu vain biljoonasatsauksilla kehitysmaihin.

Ennen Bakun kokousta kirjoitetussa paperissa todetaan siinäkin, että mikäli Bakun kokouksesta ei tule tarvittavia tuloksia, 1,5 asteen alla pysyminen on tuskin enää mahdollista ("in all likelihood the last chance (..) after which it is out of sight"). Eli voisiko tästä tavoitteesta puhumisen vihdoinkin haudata myös EU:ssa?

Asiantuntijat ovat verranneet ilmastotoimiin tarvittavaa summaa muun muassa asevarusteluun, johon käytetään tällä hetkellä arviolta yli kaksituhatta miljardia vuodessa.

Intia sanoikin tuoreeltaan, että ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Ehdotettu summa ei edistä tärkeitä ilmastotoimia, maan edustaja sanoi.

Kiinalla ja Intialla on sekä maailman suurimpia hiilipäästöjä (top3) että suurimpia puolustusmenoja (top4) maailmassa. Valintoja.

Molemmat määrittelevät itsensä ilmastokokouksissa kehitysmaiksi.

Kiinan ja rikkaiden öljymaiden kuuluminen köyhien rahansaajien leiriin on ollut EU:lle erityisen vaikea asia. Bakussa niille kirjattiin ensi kertaa suositus antaa oma panoksensa ilmastorahastoon. Myös yksityinen raha lasketaan jatkossa mukaan julkisen rahan lisäksi, mikä oli niin ikään EU:n tavoite.

Paitsi että se yksityinen raha ei taida olla vastikkeetonta kuten julkinen EU-raha, eivätkä suositukset ole velvoittavia vaan pelkkää sanahelinää.

Mutta kun maailman maiden vuosittainen kokoontuminen on ohi ja paluu tosielämään koittaa, EU:n ja muiden länsimaiden kannattaisi lukea kertaalleen tutkijoiden viesti.

He arvioivat, että maiden kansalliset laskelmat ilmastorahoituksen määrästä tulevat näyttämään hyvin erilaisilta riippuen siitä, kehystävätkö maat rahan hyväntekeväisyydeksi vai omaksi taloudelliseksi edukseen.

Jälkimmäisen viestin avulla rahaa löytyisi todennäköisesti paljon enemmän kuin hyväntekijäksi ilmoittautumalla.

Eihän laskelmien pitäisi muuttua erilaisesta kehystämisestä miksikään. Millään rehellisillä laskelmilla julkisella rahalla tehdystä hyväntekeväisyydestä ei saada taloudellista hyötyä veronmaksajille. Ajatus onkin, että hyväntekeväisyys valehdeltaisiin lahjoittajien taloudelliseksi eduksi laskemalla vastikkeettomalle rahalle kikkaillen jokin mielivaltainen "hyöty".

Tutkijoiden mukaan länsimaiden pitää nimittäin valita: Joko ne jakavat ilmastorahoitusta sellaisin summin, että puhtaasta energiasta tulee globaalisti kannattavaa ja tuhoja aiheuttavat ilmastopäästöt vähenevät. Tai muuten ne ajautuvat yhä pahenevien ilmastotuhojen ja niistä seuraavien, yhtä lailla kalliiden kustannusten tielle.

Köyhät maat ovat kärsineet ilmaston lämpenemisen aiheuttamista tuhoista jo pitkään, ja nyt niitä on jouduttu maistamaan Euroopassakin.

Siksi muun muassa Suomen olisi syytä tarkistaa omaa päätöstään ilmastorahoituksen leikkaamisesta.

Ilmastopropaganda väittää yhtenä hetkenä yhtä ja kohta taas toista tilanteesta riippuen. Selvityksen narratiivin mukaan länsimailla on moraalinen velvollisuus ja sitä paitsi taloudellisesti kannattavaa subventoida puhdasta energiaa koko maailmalle (eikä maksa paljon), kun sen toisen narratiivin mukaan puhdas energia on ollut jo pitkään halvempaa ja kannattavampaa kuin fossiilienergia.

Euroopasta (EU-maat 6 % päästöistä) käsin ei tietenkään voida vaikuttaa päästöjä vähentämällä ilmastonmuutoksen suureen kehitykseen, eikä täältä myöskään voida lahjoittaa muualle niin paljon rahaa, että sillä voitaisiin muiden maiden päästöjen kautta kääntää ilmastonmuutos toisenlaiseksi. Etenkin Ukrainan sotaa vasten "taloustututkijoiden" vaatimukset ovat hullua puhetta.