2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[F1nka]

Eiköhän SDP vain kipuile oikeusvaltio-ongelmien kanssa, suunnitellulla käännytyslailla kun loukataan suomalaisten omaisuudensuojaa.

[Lalli IsoTalo]

Varmaan lopputulos on niin vesitetty laki, että sillä ei ole mitään virkaa käytännössä.

Jeps ja noups.

Edellinenkin haista-paska-laki sanoi, että suomalaisten asunnot ja maastoautot luovutetaan laittomille, tarvittaessa, joten me hävittiin tää peli jo silloin. @Uuno Nuivanen oli koko ajan oikeassa. 10+ vuotta ennen minua.

Mutta.

Koska suomalaiset äänestäjät, poliitikot, venäläiset ja maahantulijat eivät tiedä tiedä missä mennään, ja kun kaikki kuvittelevat, että tämä nössön-nössön-laki jotenkin auttaisi meitä, niin tehdään näin:

1. Hyväksytään ihan mikä vaan laki.

2. Annetaan isänmaan vihollisten rasismihuutaa kehkonsa puhki.

3. Todetaan, että maantulijat kuvittelevat, että laki toimii, ja ne  jäävät kotimaahansa miettimään seuraavaa siirtoaan.

Mitä enemmän punavihreät huutavat "kansainvälistä", sen parempi se on Suomelle.

Paska laki on paljon parempi kuin ei lakia ollenkaan.

[Uuno Nuivanen]

Luulenpa että ryssä laittaa muutaman sadan tai tuhannen partalapsen erän tulemaan maastoa pitkin ihan vain todetakseen, että kaikki imuroidaan edelleenkin sisään.

[Lalli IsoTalo]

Luulenpa että ryssä laittaa muutaman sadan tai tuhannen partalapsen erän tulemaan maastoa pitkin ihan vain todetakseen, että kaikki imuroidaan edelleenkin sisään.

Tähän on tultu:

"Jos sinulla ei ole omaa suunnitelmaa, olet osa toisten suunnitelmaa."
- Joku

[dothefake]

Joku nero.

[Niobium]

Tämä*kin* juttu menee ihan poliittiseksi temmellykseksi, jolla vain pyritään horjuttamaan eduskunnan päätöksentekokykyä.

Se jo aavistetaan / tiedetään, että naapuri yrittää kaikin keinoin pitää naapurinsa mahdollisimma sekasortoisina, ettei tarvitse pelätä ensinnäkään mitään hyökkäystä. Suomen osalta erittäin epätodennäköinen vaihtoehto, mutta silti täytyy pitää suomea silmällä.

Seuraava ajatus on se, että kun joskus Ukrainassa päädytään johonkin vaihtoehtoon, niin naapurissa voidaan taas keskittyä asetuotantoon ja alkaa katselemaan muiden maiden suuntaan.

Siinä mielessä hyvä, että lännen puolella ollaan jo kaikki NATOn jäsenmaita. Jos suomalaiset änkyräkommunistit ja muu vasemmistoblokki olisi saanut tahtonsa läpi, niin oltaisiin oltu vain yksi pikkuvaltio siinä naapurissa, jota oltaisiin voitu mietittäväksi seuraavaksi kohteeksi.

Nyt tällä hetkellä eduskunta vain sählää omissa piireissään, kampittavat toisiaan minkä kerkeävät.

Säälittävää. Jos uhka on todellinen, niin koko eduskunnan kautta puoluerajojen olisi saavutettava yhteisymmärrys asiassa. Itärajan sulkeminen paperittomilta. Jos sieltä päästetään läpi vaikka vain lapsia, niin seuraava aalto järjestäisi taas migriin ihan helvetisti töitä. Perheenyhdistämishakemukset, joissa lapset hakevat migrilahnojen avustuksella koko sukuaan Suomeen. Sukua haettaisiin sitten ympäri maailmaa ja sitä perkeleellistä paperityötä riittäisi maailman tappiin saakka.

Migri kyllä olisi mielissään. Siinä olisi riskitön bisnes ja virastoa olisi *ihan pakko* kasvattaa, etteivät päätösajat kasvaisi kohtuuttoman pitkiksi.  Aina voi valittaa vaikka Euroopan ihmistuomioistuimeen saakka, koska lait.

Ei käärmettä tapeta pikkuhiljaa hivuttamalla. Se joko humaanisti siirretään sinne mistä se on tullutkin, metsään. Ja toisen vaihtoehdon, joka on laiton, varmasti arvaattekin. Kuvaannollinen vertaus, en fantasioi väkivallasta.

Mutta kun ei vaan saataisi ottaa sitä riskiä, että ensin pakolaispaine, jota vertaan kuvaannollisesti käärmeeseen, saa ensin ujutettua pään rajan yli, niin kyllä se loppumitankin ujuttaa rajan yli. Se pitää pysäyttää ja ohjata takaisin tulosuuntaansa. Peräpään on sitten pakko seurata perässä.

Tätä ei eduskunta kaikilta osin ymmärrä. Tilanne on nyt päällä ja nyt olisi toimittava yhdessä.

Vanha kansa, jota lait eivät estäneet, toimivat siten, että pihalle tullut kyy tapettiin ja poltettiin nuotiossa kuolinpaikaansa. Muut käärmeet pysyivät poissa, koska tajusivat asian. Tämä on taas ihan pelkkä kansatieteen piirissä tiedetty uskomus.

[KamalaJari]

Koskahan se invaasio alkaa , taas kohta kun kesä mennyt on syksy saapuu niin silloin on kaikki taas vaikeampaa.
Vai onko putte pitänyt hiihtoleiriä saapuvilla että sitten sivakoidaan kun on hanget korkeat nietokset?
Ryzzzz pirullisista juonista kukaan ole perillä.

[Jorma M.]

Oma veikkaus:

- hallituksen velliperselakiesitys ei mene 5/6:lla läpi, koska Suomi on tyhmä ja paska maa.

- jos velliperselakia muutetaan (jossakin ajassa, kesälomien jälkeen?) vielä paskemmaksi, niin voipa mennä läpi. Silloin meillä on EU:n ylivoimaisesti vauvoin ja avuttomin rajalaki/käytäntö Venäjää vastaan. Ja silloin Orpo puhisee ja taputtaa itseään olalle.



Olen ainakin ollut 10 vuotta siviilissä ja Hommalla sitä mieltä, että Suomen aivan ehdoton ykkösprioriteetti on panna Venäjän vastainen raja kaikilla mahdollisilla tavoilla kuntoon. Yhtäkään tarpeellista asiaa ei ole hoidettu. Ainoastaan persuilla ollut heiveröinen, harsoinen ja hapuileva yritys.

Tämä maa hokee päivittäin että se-ja-se asia "pelaa Putinin pussiin". Suomi on pelannut Putinin pussiin tässäkin asiassa jo vuosikausia. Joka päivä.

Tässä ketjussa jäsen Roope on selittänyt vuosia kärsivällisesti ja monipuolisesti niitä linjoja joilla Suomen olisi pitänyt edetä. Mutta Darwinin kuvaamat ei-elinkelpoiset kansanpiirteet ovat estäneet Suomen toimet.

Iltasanomat julkisti ns kansan mielipiteet.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010528959.html

Sen mukaan ei edes kansa kannata 5/6 voimalla tätä nössykkälakia. Luvut ovat 65% - 19%

edit. 2 kirjoitusvirhettä

[M.K]

Pelottaa tämän Kauman vastauksenkin perusteella, että demareiden ehto on mahdollistaa turvapaikanhaku Suomen Venäjän lähetystöistä. Se olisi ojasta allikkoon ja vaarallinen ennakkotapaus.

Ei olisi. Nyt turvapaikkaa esimerkiksi Unkarista voi hakea ainoastaan Unkarin Serbian tai Ukrainan suurlähetystöistä.

[Golimar]

Mistähän tunkiolta tuokin kommunisti on raahattu?

X

Kaarlo Tuori oli Suomen Demokraattisten Lakimiesten puheenjohtaja vuonna 1980.

X

Tuori on kehittänyt kriittiseksi oikeuspositivismiksi nimittämänsä teorian modernista oikeudesta. Tuorin kriittinen oikeuspositivismi hyväksyy perinteisen oikeuspositivismin ajatuksen siitä, että moderni oikeus on positiivista eli tietoiseen inhimilliseen toimintaan perustuvaa, mutta hylkää sen jyrkät erottelut yhtäältä olemisen ja pitämisen ja toisaalta oikeuden ja moraalin välillä. Kriittinen oikeuspositivismi pyrkii vastaamaan oikeuden raja- ja legitiimisyyskriteereitä koskeviin kysysmyksiin, joita Tuorin mukaan perinteinen oikeuspositivismi ei ole kyennyt ratkaisemaan, ja mahdollistamaan oikeuden immanentti kritiikki, jossa kritiikin kohdetta arvioidaan siitä itsestään johdetulla mittapuulla.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Tuori

X

Professori syyttää Zyskowiczia ja Nykypäivää "voimakkaasta hyökkäyksestä"
JUHA-PEKKA TIKKA
JULKAISTU 13.12.2013 | 17:46
PÄIVITETTY 13.12.2013 | 17:46

X

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin anonyymi syytös epäasiallisista ilmauksista kohdistuu kansanedustaja Ben Zyskowicziin (kok.). Zyskowicz on useasti arvostellut asiantuntijaprofessoreita perus- ja ihmisoikeuksia ylikorostavasta linjasta, joka hänen mielestään johtaa absurdeihin päätöksiin.

Zyskowicz on nimittänyt oikeustieteen professoriryhmää muun muassa profeetoiksi. Tätä keskustelua käytiin jo viime keväänä.

X

https://www.verkkouutiset.fi/a/professori-syyttaa-zyskowiczia-ja-nykypaivaa-voimakkaasta-hyokkayksesta-13102/#7e961a6d

Oikeus-lehti: Professori Tuori oikeusalan ykkösvaikuttaja Suomessa
Tilaajille
Susanna Reinboth
28.6.2003 3:00
Professori Kaarlo Tuori on oikeustieteellisen alan ykkösvaikuttaja Suomessa.


Tähän tulokseen päätyy Demla ry:n julkaisema Oikeus-lehti tuoreessa numerossaan. Huhtikuussa tekemässään kyselyssä lehti haki henkilöä, joka on eniten vaikuttanut vastaajien omaan tieteelliseen ajatteluun tai työhön.

TILAAJILLE

https://www.hs.fi/suomi/art-2000004150061.html

Oikeusvaltio on vaarantunut Suomessa ennen­näkemättö­mällä tavalla, sanoo professori Kaarlo Tuori
Perustuslakivaliokunta on politisoitunut vaarallisella tavalla, sanoo yksi Suomen merkittävimmistä oikeustieteilijöistä poikkeuksellisessa haastattelussa.

Petri Sajari HS
2:00
Sysmä

OIKEUSVALTIO on vaarantunut Suomessa ennen näkemättömällä tavalla, ja seuraukset voivat olla vakavat. Näin sanoo yksi Suomen kansainvälisesti merkittävimmistä oikeustieteilijöistä, emeritusprofessori Kaarlo Tuori.

Syynä on eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminta tällä vaalikaudella.

Tuori, joka on kolmen yliopiston kunniatohtori, on käynyt eduskunnan kuultavana 40 vuotta ja kirjoittanut liki 700 oikeudellista lausuntoa eri valiokunnille.

Hän on vuosikymmeniä puolustanut perustuslakivaliokunnan asemaa perustuslainmukaisuuden ennakkovalvojana ja ennakkovalvonnan ensisijaisuutta tuomioistuinten harjoittamaan jälkivalvontaan nähden.

Nyt Tuori on tarkistamassa kantaansa. Hän esittää Helsingin Sanomien haastattelussa poikkeuksellisen ankaraa arvostelua Heikki Vestmanin (kok) johtaman perustuslakivaliokunnan toimintaa kohtaan.

TUORIN mukaan ongelmat kärjistyivät perustuslakivaliokunnan viime viikolla poikkeuslaista antamaan lausuntoon.

Perustuslakivaliokunta siunasi, että Suomi voi poikkeuslain nojalla jättää noudattamatta sitovia ihmisoikeusvelvoitteitaan kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Suomi on Tuorin mukaan vaarassa suistua Puolan ja Unkarin tielle oikeusvaltion romuttamisessa. Molemmissa valtioissa romutus alkoi nimenomaan perustuslain valvonnan rapauttamisesta.

"Puolassa ja Unkarissa perustuslakituomioistuin tehtiin vallassa oleville vaarattomaksi poliittisilla nimityksillä ja parlamentin enemmistön vallankäytöltä riistettiin oikeudelliset rajoitukset. Seuraavana vuorossa oli yleisten tuomioistuinten alistaminen poliittiseen ohjailuun", Tuori sanoo.

KYSE on hänen mukaansa politiikasta, jossa vaalien voittajat pyrkivät toteuttamaan poliittista ohjelmaansa oikeudellisista pidäkkeistä piittaamatta. Tämä on räikeässä ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että eduskuntaenemmistö ja enemmistöhallitus alistuvat perustuslain asettamiin oikeudellisiin rajoituksiin. Oikeusvaltiossa näiden rajoitusten noudattamisen takaa puoluepolitiikasta riippumaton valvontaelin. Suomessa se on eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Kun tuomioistuimet Puolassa ja Unkarissa oli saatu talutusnuoraan, vallassa olevien politiikkojen hyökkäys kohdistui mediaan ja kansalaisyhteiskuntaan.

X

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010522334.html

[Uuno Nuivanen]

^ Piakkoin suljettavassa Lenin-museossa noita 'asiantuntijoita' varmaan on säilötty, ja nyt ne on sysätty ulos vapauteen tuhojaan tekemään.

[F1nka]

Mielestäni tätä käännytyslakia ei pidä liian härkäpäisesti ajaa maaliin. Voi tulla Pyrrhoksen voitto. Laki on jo nykyisellään hyvin löysä ja mahdollistaa laukunkantotoiminnan jatkumisen laajennettuna suomalaisten omaisuudensuojaa heikentävillä pakko-otoilla.

[Uuno Nuivanen]

Mielestäni tätä käännytyslakia ei pidä liian härkäpäisesti ajaa maaliin. Voi tulla Pyrrhoksen voitto. Laki on jo nykyisellään hyvin löysä ja mahdollistaa laukunkantotoiminnan jatkumisen laajennettuna suomalaisten omaisuudensuojaa heikentävillä pakko-otoilla.

Niin, jos laki ei kuitenkaan toimisi kuten on tarkoitettu, antaa punikkien ansaitusti ottaa syy päälleen mahdollisesti tulevasta matuvyörystä.

[Hakkapeliitta]

Eikö tässä ole sellainenkin vaihtoehto, että jos laki saa 2/3 enemmistön, laki voidaan äänestää seuraavan eduskunnan toimesta maaliin. Eli voisi toimia niin, että kaadetaan halitus ja vedetään se maaliin uusien vaalien jälkeen. Parasta siinä olisi se, että asiasta tulisi vaalien tärkein kysymys ja silloin vasemmisto olisi pahassa pulassa.

[Kapseli]

Koko rajalakikeskustelu on täysin päätöntä. Onhan siinä jotain suloista, että vasemmisto ajattelee arvojensa olevan niin isoja, että jos niistä kiinni pitäminen vaatii tämän maan tuhoa niin silloin se saa tuhoutua. Täysin tarpeetonta. Jos Venäjä päättää tehdä afrikan ja lähi-idän kanssa sellaisen sopimuksen, missä armahdetaan vankeja ja luodaan heille suora reitti Suomeen sillä ehdolla, etteivät katso enää ikinä taakseen niin olemme todella kusessa. Yksittäisen raja-aseman auki pitäminen on sama kuin ei lakia ollenkaan. Kyllä Venäjä tietää missä se aukko on ja ohjaa porukan sinne. Jos vasemmiston mielestä mahdollisuus moiseen on olematon niin vastustus lakia kohtaan on vaikea ymmärtää. Eikä tässä pitäisi mitään asiantuntijoita alkaa kuuntelemaan. Kun paska lentää tuulettimeen niin silloin lentää yleensä kaikki muukin. Sodan syttyessä vasemmiston tulisi vaatia kaikilta varusmiehiltä aseenkantolupaa ennen sotaan osallistumista ja sodan jälkeen nostaa syytteet sotilaita kohtaan tapoista ja niiden yrityksistä. Jos olisivat niin periaatteellisia kun väittävät olevansa.

[Jorma M.]

Marxilainen vähemmistö vaatii Suomen tuhoa. Vähemmistöön kuuluu vihreiden, vasurien ja woke-demarien lisäksi ruotsinkielistä ja talous-/mediaylimystöä, virka-aatelia jne.

Nyt Suomea nimitetään Unkariksi, koska suomalaisten enemmistö ei halua tehdä itsemurhaa ja päästää itärajan yli islamilaisia laumoja.

Nämä marxilaiset pitäisi laittaa kuriin "tarvittaessa kovinkin ottein", kuten eräs turkulainen ajattelija aikoinaan sanoi.

[Lalli IsoTalo]

Migri: Suuri osa irakilaisista turva­paikan­hakijoista oli sotilas­karkureita – "Niin upseereita kuin rivisotilaita"

Jos turvapaikanhaun perusteena oli pelkkä sotilaskarkuruus, oli Maahanmuuttoviraston päätös todennäköisesti kielteinen.

Päivi Lakka 11.10.2019

Sotilaskarkurit muodostivat parin vuoden takaisen pakolaiskriisin aikaan jopa yhden yleisimmistä Maahanmuuttoviraston havaitsemista Suomeen vuosina 2015-2016 saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden profiileista, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja Laurijuhani Tainio.

Tainio ei ota kantaa tarkkaan lukuun, sillä Migrillä ei tilastoi hakijoita heidän turvapaikanhakuperusteidensa mukaan.

Eipä tietenkään.

– Mutta sotilaskarkuruus oli hyvin yleinen peruste vuosina 2015-2016 saapuneiden keskuudessa. Se oli tunnistettu ilmiö ja yksi hakuperusteista, joka selvästi nousi sieltä esiin, Tainio sanoo.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto kertoo kuulleensa samankaltaisia arvioita Tornion järjestelykeskuksesta, jonne saapui Haaparannasta vuonna 2015 jopa parituhatta ihmistä.

– Tämä on toki pieni otos, mutta eräs arvio eräältä viikolta, ei saa siis yleistää, oli että 30–40 prosenttia oli sotilaskoulutettuja joko turvallisuuspuolella tai muualla, Lehto sanoo.
...
Kesällä 2014 Isis valtasi suuria alueita Irakista ja maan puolustus romahti. Sotilaskarkureiden on uskottu lähteneen etenkin näihin aikoihin Isisiä vastaan taistelevasta Irakin armeijasta.
...
Sotilaiden lisäksi Suomeen saapui Tainion mukaan myös poliiseja ja eri turvallisuuselimien jäseniä.

Sotilaskarkuruus ei kuitenkaan Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan yksinään riitä perusteeksi turvapaikan saamiselle.
...

Mikäli henkilön hakuperusteena oli vain sotilaskarkuruus, on Maahanmuuttoviraston päätös useimmiten ollut myös kielteinen.
...
Lehto uskoo, että moni hakija jättikin sittemmin sotilastaustansa kertomatta.

– Jos olet Suomessa turvapaikanhakija, niin haetko turvapaikkaa sillä perusteella, että olet sotilaskarkuri? No et tietenkään, koska sinä et ihan varmasi saa mitään turvapaikkaa. Ei se ole mikään peruste, Lehto sanoo.

[Lalli IsoTalo]

Raportti: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/7_Maahanmuutto+ja+turvallisuus.pdf/f436c89f-beff-4c65-b814-f4c1a44f6e46?version=1.0

Raportti: Moni Suomeen tullut turvapaikanhakija on entinen poliisi tai sotilas

Monilla Suomeen syksyllä saapuneista turvapaikanhakijoista on poliisi- tai sotilastaustaa. Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa pelätään, että tämä heikentää poliisin työturvallisuutta vastaanottokeskuksissa.

Anu-Elina Ervasti 18.2.2016

.... syksyllä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on "huomattavan paljon" poliisi- ja sotilastaustaisia henkilöitä. Raportin mukaan pääosa heistä on tullut Irakista. Tieto perustuu Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon joulukuussa antamiin mediakommentteihin.

Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi asiaa torstaina MTV:n Huomenta Suomi –ohjelmassa, jossa käsiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun tuoretta raporttia.

– Meillä on viitteitä siitä, että turvapaikanhakijajoukossa on henkilöitä, joilla on sotilas- tai poliisitausta. Tämän taustan omaavien kyky esimerkiksi vastustaa viranomaisia on tietysti tehokkaampi kuin esimerkiksi niin sanotun normaalin tänne tulleen, Kolehmainen kommentoi MTV:lle.
...
Maahanmuuttoviraston Esko Repo kertoo Ilta-Sanomille, että syksyllä tehty arvio perustui poliisilta ja Rajavartiolaitokselta saatuihin huomioihin. Tarkkaa tietoa poliisi- tai sotilastaustaisten turvapaikanhakijoiden määrästä ei ole.
...
– Se oli se tieto ja arvio, jonka kuulimme muilta viranomaisilta. Meillä on vielä valtaosa hakijoiden asioista käsittelemättä. Siitä, mikä määrä lopullisesti on, ei ole arviota, Repo kertoo.
Osa ehkä paennut Irakin armeijasta
...
– Syksyllä valtaosa hakijoista oli nuorenpuoleisia miehiä, toisin kuin tällä hetkellä. Senkin puolesta tämän ammattikunnan edustajia voi hyvin olla, hän kertoo.
...
Poliisiammattikorkeakoulun raportissa turvapaikanhakijoiden taustat mainitaan yhtenä tekijänä vastaanottokeskusten turvallisuutta koskevassa luvussa.
...
– 191-sivuisessa raportissa kartoitetaan maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusilmiöitä ja tulevaisuuden haasteita.
...
– Yksi esiin nostetuista ongelmista liittyy vastaanottokeskusten turvallisuuteen. Turvapaikanhakijoiden taustojen lisäksi ongelmiksi mainitaan mm. tarve jatkuvaan joukkojenhallintaan suurissa vastaanottokeskuksissa, joidenkin asukkaiden luottamuksen ja kunnioituksen puute poliisia kohtaan sekä monien taustalla olevat traumaattiset kokemukset.

Loput linkistä.

[Caucasian]

Vasemmistolaisista oikeusoppineista on muodostunut valtaisa turvallisuusongelma.

[Lalli IsoTalo]

Arto Koskelo🤠 @Arto_Koskelo

Rajan yli tulisi tällä kertaa tuskin tyypillistä otantaa turvapaikanhakijoita, vaan esimerkiksi pakolaisiksi naamioituneita puolisotilaallisia joukkoja.

Miltä kuulostaisi Venäjää palveleva satojen miesten vahvuinen palkkasotilasosasto sirolteltuna vastaanottokeskuksiin?

Jun 27, 2024

Ennen kuin ehdit huutamaan, että "katteettomia pelkoja lietsovaa salaliittoteoriaa", pyydän perehtymään esimerkiksi Wagnerin toimintaan Syyrian ja Libyan sisällissodissa. Wagner ei suinkaan ole ainoa alueella toiminut venäläinen palkkasotilasorganisaatio, joten kokemusta löytyy. [Lähde: Kauppatavarana kuoleman - Palkka-armeija Wagnerin tarina]

Venäjä on aktivoitunut sabotaaseissa Euroopan alueella ja sabotaasia todennäköisesti valmistelevaa toimintaa on havaittu myös Suomessa.

TS: Varoitusviesti "kansallisesta turvallisuustilanteesta" hyvinvointialueen henkilökunnalle – Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.

Seuraava vaihe ovat salamurhat, joita tehdään sekä yleisen pelon lietsomiseksi että Venäjän kannalta ikävien ihmisten poistamiseksi. Kuulostaako fantasialta? Ei ole -24.

"Euroopassa Kremlin ohjauksessa toimivat organisaatiot ovat toteuttaneet salamurhia."

Pääkirjoitus: Näin Putinin Venäjä yrittää kampittaa Suomea – vain salamurhat puuttuva
Venäjä pyrkii aiheuttamaan tuhoa, hämmennystä ja vastakkainasettelua.

Mikäli rajan yli masinoitaisiin siirtolaisia, joiden joukossa olisi aktiivisia toimia tekeviä operaattoreita, käännytyslain estäjien kädet olisivat veressä. Poliitikkojen olisi hyvä miettiä tätäkin näkökulmaa, kun tekevät kansallisen turvallisuuden kannalta olennaisia päätöksiä.
...
Osa venäläisistä kiinteistöistä lienee ostettu turvataloiksi ja asekätköiksi. Aseet on voitu ostaa järjestäytyneeltä rikollisuudelta esimerkiksi Ruotsista, huomiota herättämättä ja useiden vuosien saatossa. Valtiotasoisilla resursseilla vain taivas on rajana.

[P]

Aseet on luultavasti toimitettu diplomaattirahteina ihan pakettiautoilla rajan yli Tehtaankadulle ja/tai aikoinaan konsulaatteihin, josta ne on jaettu "Molnija"-kätköihin. Tai jaetaan tarvittaessa. Siis diplomaatttikuljetuksia ei saa tarkastaa. Mikään ei estä vanjaa lyömästä pakua tai kuorma-autoa täyteen aseita ja muuta. Kun raja oli auki, niin vapaasti tarkastamatta yli vaikka Vaalimaalta... Siis niitä aseita ei tarvitse ostaa "pimeiltä markkinoilta", kuin vain jos halutaan varmasti yrittää piilottaa niiden alkuperä. Pimeiden aseiden ostamisessa vaan on kiinnijämis/paljastumisriski, jota ei ole omiena aseiden rahtaamisessa diplomaatirahtina rajan yli.

Mikään ei todista, että Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä olisi luopunut noista tai niiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Sveitsissä yksi molnija purettiin, mutta sen sijaintitieto saatiin KGB-loikkarilta. Noita on varmasti kaikialla Euroopassa ja aika varmasti myös Suomessa. Miksi ei olisi, jos Sveitsissäkin on todistettavasti ollut.

"Molniya (Russian: молния, lit. 'lightning') was an explosive device used to booby trap certain buried or otherwise concealed containers used by the KGB to cache items, such as shortwave radio receivers, cryptographic materials, and allegedly even suitcase nuclear devices. A sequence of specific actions had to be taken in the correct order to render the device safe prior to moving or opening the container, or the device would automatically detonate. This detonation was designed to be lethal to anyone in its immediate proximity, as well as being sufficient to destroy all materials in the cache.

From at least 1955 to the 1970s, such caches were allegedly pre-positioned in many countries — including locations in the United States[where?][citation needed] and Switzerland — for planned terrorist and sabotage acts during the Cold War. At least some were booby-trapped with "Molniya." One such cache, identified by KGB defector Vasili Mitrokhin, exploded when Swiss authorities fired upon it using a water cannon. The device was found in the woods near Belfaux. Although the explosion resulted in no casualties, the Swiss federal prosecutor at the time remarked, "Anyone who tried to move the KGB container uncovered in December of 1998 would have been killed." "

https://en.wikipedia.org/wiki/Molniya_(explosive_trap)

[milli]

Nykyinen EIT:n tuomari, Korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo arvioi puolestaan, että rajalain kannattajia ei pidä leimata oikeusvaltion vastustajiksi.

– Minusta ei esimerkiksi ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys näissä oloissa siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras valtio, vihamielinen valtio, saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajan yli keitä tahansa, paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä, kuinka paljon tahansa, Koskelo sanoo.

Koskelo huomauttaa, että Venäjällä on vastuu rajalle syöttämiensä ihmisten hyvinvoinnista.

– Siis kyllä minusta täytyy voida myöntää, että tämä kysymys on vakava, paitsi itse asian vuoksi, myös sen vuoksi, että tosiasia on se, että ihmisoikeustuomioistuinta ei ole koskaan pantu tällaista kysymystä pohtimaan. Siis tämä palautuskiellon tulkinta, jolla palautuskiellosta on tehty ehdottomampi, kuin mitä se Geneven sopimuksessa on, niin sehän on syntynyt aivan toisenlaisessa asiayhteydessä, Koskelo arvioi.

– Mehän ei olla missään uskonlahkossa, vaan meidän pitäisi pysyä hereillä, silmät auki ja omakin pää käytössä. Uudet tilanteet vaativat uudenlaisia arviointeja.

Linkki:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8c934c5b-078c-4cf3-8c39-1fb657295246

[Lalli IsoTalo]

Ennennäkemättömän kommunistinen kommari.

[tweet]1807017189628608838[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Jälkisuomettumisen ruumiinavaus, Pekka Virkki, 2023

Erityisesti Vladimir Putinin aikakautta on leimannut maassamme
- Venäjän myötäily,
- suomettumisen ajan sisäpoliittisten valtarakenteiden säilyminen sekä
- sinisilmäinen usko globaalin keskinäisriippuvuuden autuuteen.

Tätä
- kaasuputkilobbarit,
- idänkaupan konsultit ja
- ajastaan jääneet rauhanaktivistit

käyttivät vuosia häikäilemättä hyväkseen.

https://docendo.fi/sivu/tuote/jalkisuomettumisen-ruumiinavaus/4439962

Keksinäisriippuvaisuus -ajatuksen autuudesta on jo onneksi päästy eroon, ainakin jossain määrin.

Nyt pitäisi vielä päästä eroon näistä jälkeenjääneistä rauhan-aktivisti-kommunisti-huru-ukoista. Mutta vaikeaa se on, koska sisäpoliittiset valtarakenteet ja valtamedia ovat edelleen mitä ovat.

[Lalli IsoTalo]

Toisaalta-toisaalta -pohdiskelua.

Markku Jokisipilä

Olin aamulla puhelimitse televisiossa Ylen aamussa ja radiossa Ykkösaamussa pohtimassa, mitä ns. käännytyslain suhteen tapahtuu SDP:n eduskuntaryhmässä ja hallintovaliokunnassa. Kun en kaikkea tietenkään ehtinyt muutamassa minuutissa sanoa, laitan muistiinpanoni tähän.

•    pohjimmiltaan SDP:n kuin kaikkien muidenkin puolueiden osalta kyse siitä, mihin omassa ajattelussa asettuu oikea tasapainotila kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisen ja kansallisen turvallisuuden takaamisen välillä

•    SDP on siinä kohtaa poliittista karttaa, jossa tämä poliittinen valinta on kaikkein vaikein

•    asiaan vaikuttaa myös se poliittisen kulttuurimme perinteinen hyvin vahva piirre, että kansallisen turvallisuuden suojaamiseen liittyvistä kysymyksistä on perinteisesti vallinnut varsin pitkälle menevä puoluerajat ylittävä yksimielisyys

•    tätä kuvastaa se, että suurissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa SDP:n ja kokoomuksen linjat ovat historiallisesti olleet jopa melko lähellä toisiaan koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan

•    tämä on nyt uudenlainen kysymys ja liittyy siihen, että välineellistetty maahanmuutto on noussut turvallisuuspoliittisten uhkaskenaarioiden kärkijoukkoon vasta viimeksi kuluneen noin 10 vuoden aikana

•    eduskunnassa poliittiset näkemykset eroavat nyt rajusti sen suhteen, voidaanko kansallisen turvallisuuden suojaamisen nimissä säätää poikkeuslaki, joka mahdollistaa kansainvälisten sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisen, jos tilanteen katsotaan niin vaativan

•    vasemmistoliitto ja vihreät ovat sitä mieltä, että tällaisen lain säätäminen on sovittamattomassa ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa, keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset taas painottavat näkemystä, jonka mukaan valtion tärkein velvollisuus myös juridisesti on kaikissa tapauksissa suojella omien kansalaistensa turvallisuutta

•    SDP on vaa'ankieliasemassa, osa eduskuntaryhmästä on lähtökohtaisesti torjuvalla kannalla, osa pelkää, että tämänkaltaisen poikkeuslain säätäminen vie meidät kaltevalle pinnalle, jossa jatkossa kynnys oikeusvaltioperiaatteesta joustamiseen madaltuu muissakin asioissa, osa taas katsoo, että jos kansallista turvallisuutta ei pystytä takaamaan, on se oikeusvaltiolle vielä suurempi uhka

•    kuten TP totesi, on tiedustelutietoa, jonka mukaan Venäjällä on kyky ja taatusti sopivan tilanteen koittaessa myös poliittinen tahto ohjata rajoillemme suuri määrä turvapaikanhakijoita, joita on haalittu ympäri maailmaa Venäjälle nimenomaan tällaisessa tarkoituksessa käyttämiseen

•    toisessa vaakakupissa painavat PeV:n kuulemien oikeusoppineiden, ennen kaikkea ihmisoikeusjuristien näkemykset siitä, että käännytyslakia nykyisessä muodossaan ei ole mahdollista hyväksyä rikkomatta kansainvälisiä sopimusvelvoitteitamme ja perustuslakia

•    paljon riippuu nyt siitä, pystyykö hallintovaliokunta tekemään lakiesitykseen PeV:n edellyttämät muutokset ennen kaikkea turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan eli käytännössä hakemuksen käsittelemättä jättämistä koskevan aidon valitustien olemassaoloon

•    kuten aina, asiaan vaikuttavat myös poliittiseen kannatukseen ja tuleviin vaaleihin liittyvät pohdinnat

•    SDP jäi historiallisesti juuri eurovaaleissa Li Anderssonin johdolla erittäin voimakkaasti ihmisoikeus- ja oikeusvaltioteemoilla kampanjoineen vasemmistoliiton taakse, se ei halua leimautua kolmissa viime vaaleissa (eduskuntavaalit 2023, presidentinvaalit ja EU-vaalit 2024) sujuvasti kolmen eri puolueen välillä liikkuneen punavihreän äänestäjäkunnan silmissä ihmisoikeuksien velvoittavuuteen valikoivasti suhtautuvaksi puolueeksi

•    samalla SDP pelkää kuitenkin sitä, että jos se nyt vaa'ankieliasemassa kaataa käännytyslain, kaikkia mahdollisia tulevia välineellistetyn maahanmuuton tilanteita ja Suomen kyvyttömyyttä torjua niitä pidetään nimenomaan SDP:n vikana

•    jos puolue hoitaa tilanteen poliittisesti taitavasti, se ulosmittaa vaa'ankieliasemansa antavan neuvotteluvivun maksimiinsa ja suostuttelee hallitukseen tekemään esitykseen sellaisia muutoksia, että laki muuttuu SDP:n koko eduskuntaryhmän näkökulmasta mahdolliseksi hyväksyä

•    iso kysymys kuitenkin on, yhtäältä onko hallitus valmis tekemään tällaisia myönnytyksiä, toisaalta, voivatko mitkään lievennykset tehdä lakia hyväksyttäväksi sitä eniten vastustaneiden noin 10 SDP:n kansanedustajan näkökulmasta

•    oman lisämausteensa asiaan tuo se, että istuva presidentti on ottanut voimakkaasti kantaa lain hyväksymisen puolesta, sdp-taustainen presidentti Tarja Halonen taas on julkisesti ilmoittanut sitä vastustavansa

Mikael Sjöholm

Koronapandemian aikana SDP:lle ei ollut mikään ongelma rajoittaa perusoikeuksia ja elinkeinovapauksia. Jopa ulkonaliikkumiskieltoa väläytettiin. Se siitä "kaltevasta pinnasta"

Olli Pusa

Perustelut vastustamiselle ovat outoja. Perustuslain vastaisiakin lakeja voidaan Suomessa säätää, ne on vain säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. "Asiantuntijoiden" väitteeltä putoaa tässä pohja pois.

Geneven ihmisoikeussopimus sallii poikkeamisen sopimuksesta kansallisen turvallisuuden nimissä. Se ei estä lain laatimista.

Lähinnä vedotaan Euroopan ihmisoikeusjulistukseen ja sopimukseen. Missä sanotaan, että sen määräykset koskevat vihamielisen valtion tänne lähettämiä ihmisjoukkoja?

[F1nka]

Tätä pelkään, jos aletaan käännytyslakia liian pakonomaisesti ajamaan:

..
•    jos puolue hoitaa tilanteen poliittisesti taitavasti, se ulosmittaa vaa'ankieliasemansa antavan neuvotteluvivun maksimiinsa ja suostuttelee hallitukseen tekemään esitykseen sellaisia muutoksia, että laki muuttuu SDP:n koko eduskuntaryhmän näkökulmasta mahdolliseksi hyväksyä
...

Laki on jo järkyttävän heikko tavoitteessaan käännyttää maahantulijoita, mutta samalla suomalaisten oikeusturvaa heikennetään ja asiasta ei edes keskustella.

[Lalli IsoTalo]

Irtisanottavat Venäjän asiamiehet ovat ilmoittautuneet.

Tutkijoiden vetoomus ns. käännytyslakiin liittyen

Tutkijoiden vetoomus hallintovaliokunnalle Hallituksen esityksestä liittyen lakiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi

Me allekirjoittaneet jaamme perustuslakivaliokunnan kuulemien käytännössä yksimielisten asiantuntijoiden esittämät vakavat huolet hallituksen esityksestä niin kutsutuksi käännytyslaiksi.

On ennenkuulumatonta, että eduskunta on säätämässä lakia, joka on selkeässä ristiriidassa niin oman perustuslakimme kuin meitä velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa. Lain säätäminen poikkeuslakina ei muuta tätä tosiasiaa.

Lain tärkeyttä perustellaan Venäjän aiheuttamalla välineellistetyn maahanmuuton uhalla, mutta hallitus ei ole pystynyt osoittamaan, miten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sinänsä aiheuttaisi Suomelle vakavaa turvallisuusuhkaa.

Muistutamme, että syksyllä 2015 Suomi selviytyi yli 35000 turvapaikanhakijan saapumisesta ilman, että harkittiin ihmisoikeussopimusten noudattamisen hylkäämistä. Suomi on myös vastaanottanut yli 68000 Ukrainan sotaa paenneen tilapäisen suojelun hakemusta helmikuun 2022 jälkeen ilman mainittavaa kriisiä.

Oikeusvaltion tulee pystyä turvaamaan oikeus hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, mitä reittiä tai miten ihminen on rajalle saapunut.

Laillisuusperiaatteen noudattaminen on ollut yhteiskuntapolitiikkamme kulmakiviä. Siitä luopumisella voi olla vakavat seuraukset.

Vetoamme nyt teihin hallintovaliokunnan jäseniin, että käytätte harkintaanne ja hylkäätte tämän Suomen perustuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisen lakiehdotuksen.

Allekirjoittaneet
1. Lena Näre, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
2. Markus Jäntti, kansantaloustieteen professori, Tukholman yliopisto
3. Eeva Luhtakallio, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
4. Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto
5. Suvi Keskinen, etnisten suhteiden professori, Helsingin yliopisto
6. Sirkku Varjonen, erikoistutkija, Kuntoutussäätiö
7. Hanna Kuusela, sosiologian apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
8. Anne Alvesalo-Kuusi, professori, Turun yliopisto
9. Tiina Sotkasiira, yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
10. Julian Honkasalo, sukupuolentutkimuksen dosentti, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin Yliopisto
11. Anne-Mari Souto, vanhempi yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
12. Hanna Samola, Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
13. Seppo Koskinen, Työoikeuden emeritusprofessori, Turun yliopisto
14. Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
15. Sirpa Lappalainen, professori, Itä-Suomen yliopisto
16. Anna-Mari Almila, vanhempi yliopistotutkija, La Sapienza Università di Roma
17. Hannele Harjunen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
18. Mikko Poutanen, apurahatutkija (postdoc), Tampereen yliopisto
19. Tiina Vaittinen, YTT, hanketutkija, Tampereen yliopisto
20. Sonja Vilenius, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
21. Erna Bodström, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
22. Nea Peltoniemi, projektitutkija, Turun yliopisto
23. Juho Aalto, Turun yliopisto
24. Olga Cielemecka, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
25. Leena-Maija Rossi, professori, Lapin yliopisto
26. Camilla Marucco Al-Mimar, tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
27. Sanna Valtonen, tutkija, Tampereen yliopisto
28. Jasmin Hannonen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
29. Jussi P. Laine, Professori, Itä-Suomen yliopisto
30. Aino Nevalainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
31. Ville Laakkonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
32. Inka Söderström, sosiaalityön yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
33. Koko Hubara, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
34. Titus Hjelm, professori, Helsingin yliopisto
35. Paula Merikoski, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
36. Arto Laitinen, professori, Tampereen yliopisto
37. Anitta Kynsilehto, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
38. Tuomo Alhojärvi, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
39. Anni Jäntti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
40. Sirpa Wrede, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
41. Netta Mäki, Väestötieteen dosentti, Helsingin yliopisto
42. Elina Penttinen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
43. Meri Kulmala, tutkimusjohtaja, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
44. Outi Lepola, VTT,  tutkija, Helsingin kaupunki, kaupunkitietopalvelut
45. Kuura Irni, sukupuolentutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
46. Veera Niemi, projektitutkija, Turun yliopisto
47. Päivi Honkatukia, professori, Tampereen yliopisto
48. Kaijus Ervasti, Professori, Itä-Suomen yliopisto
49. Anuleena Kimanen, uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori, Turun yliopisto
50. Mika Pantzar, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
51. Rauli Mickelsson, VTT, dosentti, politiikan tutkija, Turun yliopisto
52. Olivia Maury, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
53. Anna-Kaisa Kuusisto, dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
54. Sanna Aaltonen, dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
55. Anna Nylund, oikeustieteen professori, Bergenin yliopisto
56. Minna van Gerven, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
57. Antero Olakivi, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
58. Stephen Phillips, researcher and teacher, Institute for Human Rights, Åbo Akademi
59. Karla Schröter, väitöskirjatutkija, Institute for Human Rights, Åbo Akademi
60. Meeri Tiensuu, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
61. Miira Niska, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
62. Annastiina Kallius, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
63. Marjo Ylhäinen, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
64. Emma Nortio, tutkija, Helsingin yliopisto
65. Aura Kostiainen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
66. Olga Tkach, dosentti, projektitutkija, Helsingin yliopisto
67. Panu Raatikainen, professori, Tampereen yliopisto
68. Linda Bäckman, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
69. Eveliina Lyytinen, vanhempi tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
70, Eeva Jokinen, yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto
71. Leonardo Custodio, Docent, Åbo Akademi University
72. Merja Pentikäinen, OTT, vastuullisuusjuristi, yrittäjä, tutkija
73. Linda Haapajärvi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
74. Matti Eräsaari, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
75. Henna Nikumaa, tutkija, Hyvinvointioikeuden keskus, Itä-Suomen yliopisto
76. Inga Jasinskaja-Lahti, professori, Helsingin yliopisto
77. István Rytkönen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
78. Marja Hekkala, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
79. Saara Särmä, tutkija, Tampereen yliopisto
80. Marja Vaarama, sosiaalityön emeritaprofessori. Itä-Suomen yliopisto
81. Maarit Laihonen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
82. Olli Löytty, apulaisprofessori, Turun yliopisto
83. Mimosa Puumalainen, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto
84. Hanna Malik, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
85. Oula Silvennoinen, dosentti, Helsingin yliopisto
86. Mikko Jakonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
87. Vuokko Viljanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
88. Maija Jones, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
89. Marika Kivinen, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
90.Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
91. Nicola Nymalm, Lecturer in International Relations of East Asia
Department of Politics and International Relations, University of Edinburgh
92. Mika Maliranta, professori, Jyväskylän yliopisto
93. Taina Rajanti, vanhempi yliopistonlehtori emerita, Aalto-yliopisto
94. Maiju Loukola, yliopistonlehtori, tutkija, Taideyliopiston Kuvataideakatemia
95. Elisabeth Wide, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
96. Touko Vaahtera, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto
97. Thomas Behrndt, väitöskirjatutkija, maantiede, Turun yliopisto
98. Pieta Savinotko, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
99. Timo Harjuniemi, tutkija, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
100. Minna Zechner, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
101.Sirpa Leppänen, Professori Emerita, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
102. Salla Eilola, tutkijatohtori, Turun yliopisto
103. Olavi Hölttä, asianajaja (eläk.)
104. Elina Sagne-Ollikainen, Väitöskirjatutkija, Ihmisoikeusinstituutti,
Åbo Akademi
105. Freja Högback, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
106. Luca Tainio, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
107. Jussi Systä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
108. Tuuli Anna Renvik, sosiaalipsykologian dosentti, Helsingin yliopisto
109. Tuija Kasa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
110. Antu Sorainen, sukupuolentutkimuksen dosentti, vastuullinen tutkija, Helsingin yliopisto
111. Anu Koivunen, professori, Turun yliopisto
112. Amandeep Singh, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
113. Päivi Pirkkalainen, dosentti, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
114. Astrid Huopalainen, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
115. Nóra Ugron, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
116. Hanna Järvinen, yliopistonlehtori, Taideyliopisto
117. Paula Silvén, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
118. Liisa Tainio, professori, Helsingin yliopisto
119. Tikli Loivaranta, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
120. Olli Kangas, emeritusprofessori, Turun yliopisto
121. Kati Rantala-Lehtola, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
122. Sanna Karhu, tutkijatohtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto
123. Juho Pylvänäinen, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
124. Panu Minkkinen, professori, Helsingin yliopisto
125. Hanna Kuusi, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
126. Daniel Acquah, Academy Research Fellow, Turun Yliopisto
127. Laura Sumari, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
128. Magdalena Kmak, professori, Åbo Akademi University
129. Riko Saatsi, yliopistonlehtori, Taideyliopisto
130. Panu Artemjeff, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
131. Haron Walliander, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
132. Laura Kangas-Müller, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
133. Emilia Lakka, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
134. Saara Loukola, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
135. Virve Peteri, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
136. Emilia Korkea-aho, professori, Itä-Suomen yliopisto
137. Olli Tapio Leino, Associate Professor, City University of Hong Kong
138. Leena Vastapuu, apulaisprofessori, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu
139. Tiina Seppälä, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
140. Bayan Arouri, doctoral researcher, Tampere Peace Research Institute
141. Salla Tuomivaara, postdoc-tutkija, Turun yliopisto
142. Maija Jäppinen, sosiaalityön apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
143. Venla Järvensivu, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
144. Arniika Kuusisto, professori, Helsingin yliopisto
145.​​ Henna-Riikka Halonen, vieraileva tutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemia
146. Ama Opoku Acquah, Projekti Tutkija, Turun Yliopisto
147. Riikka Era, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
148. Johan Wahlsten, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
149. Salla-Maaria Laaksonen, VTT, viestinnän dosentti, Helsingin yliopisto
150. Elli Kurkikangas, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
151. Marja Tiilikainen, tutkimusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
152. Lauri Holappa, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
153. Noora Kotilainen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
154. Tuomo Käkelä, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
155. Mari-Anne Okkolin, dosentti, johtava asiantuntija, Rauhankasvatusinstituutti ry
156. Ninni Lankinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
157. Kati Mustola, sosiologian tutkija emerita, Helsingin yliopisto
158. Mervi Pantti, viestinnän professori, Helsingin yliopisto
159. Johanna Leinonen, dosentti, Turun yliopisto
160. Susanna Hast, dosentti, Taideyliopisto
161. Elina Kilpi-Jakonen, sosiologian apulaisprofessori, Turun yliopisto
162. Juri Mykkänen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
163. Joel Hänninen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
164. Samu Kuoppa, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
165. Salla Aldrin Salskov, dosentti, tutkijatohtori, Åbo Akademi
166. Rauno Huttunen, Turun yliopisto
167. Sanna Ryynänen, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
168. Anne Kouvonen, professori, Helsingin yliopisto
169. Markus Ojala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
170. Minna-Kerttu Kekki, tutkijatohtori, Helsingin Yliopisto
171. Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto
172. Tuomas Laitinen, väitöskirjatutkija, Taideyliopisto
173. Jonne Hytönen, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
174. Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö
175. Marja Härmänmaa, dosentti, Turun yliopisto
176. Jaakko Syrén, Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto
177. Kaius Tuori, professori, Helsingin yliopisto
178. ​​Lauri Snellman, Uskonnonfilosofian apurahatutkija, Uppsalan yliopisto
179. Marjaana Jauhola, dosentti, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
180. Outi Kulusjärvi, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
181. Sami Torssonen, postdoc-tutkija, Turun yliopisto
182.  Thomas Wallgren, professori, Helsinki
183. Johanna Jämsä, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto.
184. Antti Sundberg, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
185. Miri Stryjan, apulaisprofessori, Aalto yliopisto
186. Pihla Siim, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
187. Sanna Ala-Mantila, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
188. Niklas Toivakainen, tutkija, Helsingin yliopisto/Åbo Akademi
189. Ebru Sevik, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
190. Mikko Meriläinen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
191. Meri Koivusalo, professori, Tampereen yliopisto
192. Mikko Yrjönsuuri, Filosofian professori, Jyväskylän yliopisto
193. Riikka Lämsä, Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen osasto
Helsingin yliopisto
194. Joel Backström, dosentti, tutkijatohtori, Åbo Akademi.
195. Emilia Lounela, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
196. Tuukka Lehtiniemi, dosentti, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
197. Tuomas Tepora, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
198. Maija Haapala, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
199. Matti Pihlajamaa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
200. Marja-Liisa Honkasalo, dosentti Helsingin yliopisto
201. Antero Honkasalo, professori, ympäristöneuvos ( eläkkeellä)
202. Tuomas Salonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
203. Lumi Kauppinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
204. Juha Kaakinen, Työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
205. Kerttuli Lingenfelter, Senior Research Fellow, Max Planck Institute for Comparative Public Law and International Law
206. Kristian Wahlbeck, dosentti, Tampereen yliopisto ja tutkimusprofessori (emer.), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
207. Joonas Pennanen, apurahatutkija, Jyväskylän yliopisto
208. Veikko Eranti, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
209. Kukka Ranta, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto
210. Joel Hietanen, professori, Helsingin yliopisto
211. Riikka Homanen, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
212. Minna Nikunen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
213. Matti Ylönen, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
214. Onni Hirvonen, filosofian tutkija, Jyväskylän yliopisto
215. Tuija Parvikko, Valtio-opin dosentti, Jyväskylän yliopisto
216. Hannele Cantell, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
217. Livia Hekanaho, dosentti, Turun yliopisto
218. Markku Niemivirta, professori, Itä-Suomen yliopisto
219. Mervi Kautto, professori, monikulttuurisuuskasvatus, Tampereen yliopisto
220. Visa Kurki, yleisen oikeustieteen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
221. Sakari Saaritsa, sosiaalihistorian professori, Helsingin yliopisto
222. Maria Mäkelä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
223. Johanna Ennser-Kananen, Associate Professor of English, University of Jyväskylä
224. Vaula Haavisto, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
225. Karina Horsti, Visiting Professor, University of Minnesota
226. Airin Bahmani, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
227. Bruno Jäntti, vieraileva tutkija, Harvardin yliopisto
228. Kari Smolander, professori, LUT-yliopisto
229. Kati Nieminen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
230. Elina Niinivaara, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
231. Kadriye Bedretdin väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto
232. Harri Karpén, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
233. Liina Sointu, YTT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
234. Jukka Syväterä, YTT, akatemia tutkija, Helsingin yliopisto
235. Aleksi Fornaciari, KT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
236. Taru Salmenkari, dosentti, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
237. Timo Pankakoski, VTT, yleisen valtio-opin dosentti, kollegiumtutkija, Turun yliopisto
238. Mika Helander, vanhempi yliopistonlehtori, Åbo Akademi
239. Elina Viljanen, FT, Venäjän aate- ja kulttuurihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
240. Reetta Toivanen, FT, professori, kulttuurien tutkimus, humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
241. Jamie Vesterinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
242. Tuija Kokkonen, TeT, professori, taiteellinen tutkimus, Taideyliopisto
243. Anna Rawlings, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
244. Taina Saarinen, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto
245. Kaisa Kuurne, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
246. Milla Vaha, PhD, dosentti, University of the South Pacific
247. Helena Ruotsala, professori emerita, Turun yliopisto
248. Suvi-Tuuli Puharinen, assistant professor of European law, Maastricht University
249. Salome Tuomaala-Özdemir, tutkija, Helsingin yliopisto
250. Berfin Nur Osso, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
251. Tuomas Tammisto, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
252. Mervi Issakainen, sosiaalipsykologian yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
253. Mercédesz Czimbalmos, tutkijatohtori, Åbo Akademi
254. Saara Koikkalainen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
255. Katja Valaskivi, professori, Helsingin yliopisto
256. Irma Hirsjärvi, professori, Jyväskylän yliopisto
257. Kari Jalonen, vieraileva tutkija, Aalto yliopisto
258. Markku Lonkila, professori, Jyväskylän yliopisto
259. Tapio Raunio, valtio-opin professori, Tampereen yliopisto
260. Riitta Matilainen, VTT, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
261. Eva Heiskanen, professori, Helsingin yliopisto
262. Jouko Kajanoja, dosentti, Helsingin yliopisto
263. Jaakko Ruuska, kuvataiteen tohtori, vieraileva tutkija, Taideyliopisto
264. Tanja Tiekso, tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
265. Nora Fabritius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
266. Virve Valtonen, projektitutkija, Turun yliopisto
267. Minna Seikkula, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
268. Ainur Elmgren, Pohjoismaiden historian dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

Sama etunimen mukaan aakkostettuna

Aino Nevalainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Ainur Elmgren, Pohjoismaiden historian dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
Airin Bahmani, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Aleksi Fornaciari, KT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
Ama Opoku Acquah, Projekti Tutkija, Turun Yliopisto
Amandeep Singh, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Anitta Kynsilehto, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
Anna Nylund, oikeustieteen professori, Bergenin yliopisto
Anna Rawlings, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Anna-Kaisa Kuusisto, dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Anna-Mari Almila, vanhempi yliopistotutkija, La Sapienza Università di Roma
Annastiina Kallius, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Anne Alvesalo-Kuusi, professori, Turun yliopisto
Anne Kouvonen, professori, Helsingin yliopisto
Anne-Mari Souto, vanhempi yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Anni Jäntti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Antero Honkasalo, professori, ympäristöneuvos ( eläkkeellä)
Antero Olakivi, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Antti Sundberg, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Antu Sorainen, sukupuolentutkimuksen dosentti, vastuullinen tutkija, Helsingin yliopisto
Anu Koivunen, professori, Turun yliopisto
Anuleena Kimanen, uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori, Turun yliopisto
Arniika Kuusisto, professori, Helsingin yliopisto
Arto Laitinen, professori, Tampereen yliopisto
Astrid Huopalainen, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Aura Kostiainen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Bayan Arouri, doctoral researcher, Tampere Peace Research Institute
Berfin Nur Osso, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Bruno Jäntti, vieraileva tutkija, Harvardin yliopisto
Camilla Marucco Al-Mimar, tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Daniel Acquah, Academy Research Fellow, Turun Yliopisto
Ebru Sevik, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Eeva Jokinen, yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto
Eeva Luhtakallio, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
Elina Kilpi-Jakonen, sosiologian apulaisprofessori, Turun yliopisto
Elina Niinivaara, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
Elina Penttinen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Elina Sagne-Ollikainen, Väitöskirjatutkija, Ihmisoikeusinstituutti,
Elina Viljanen, FT, Venäjän aate- ja kulttuurihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
Elisabeth Wide, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Elli Kurkikangas, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Emilia Korkea-aho, professori, Itä-Suomen yliopisto
Emilia Lakka, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
Emilia Lounela, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Emma Nortio, tutkija, Helsingin yliopisto
Erna Bodström, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Eva Heiskanen, professori, Helsingin yliopisto
Eveliina Lyytinen, vanhempi tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Freja Högback, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
Hanna Järvinen, yliopistonlehtori, Taideyliopisto
Hanna Kuusela, sosiologian apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Hanna Kuusi, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Hanna Malik, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
​​Henna-Riikka Halonen, vieraileva tutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Hanna Samola, Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Hannele Cantell, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Hannele Harjunen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Haron Walliander, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Harri Karpén, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Helena Ruotsala, professori emerita, Turun yliopisto
Henna Nikumaa, tutkija, Hyvinvointioikeuden keskus, Itä-Suomen yliopisto
Inga Jasinskaja-Lahti, professori, Helsingin yliopisto
Inka Söderström, sosiaalityön yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
Irma Hirsjärvi, professori, Jyväskylän yliopisto
István Rytkönen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Jaakko Ruuska, kuvataiteen tohtori, vieraileva tutkija, Taideyliopisto
Jaakko Syrén, Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto
Jamie Vesterinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Jasmin Hannonen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Joel Backström, dosentti, tutkijatohtori, Åbo Akademi
Joel Hietanen, professori, Helsingin yliopisto
Joel Hänninen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Johan Wahlsten, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Johanna Ennser-Kananen, Associate Professor of English, University of Jyväskylä
Johanna Jämsä, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Johanna Leinonen, dosentti, Turun yliopisto
Jonne Hytönen, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Joonas Pennanen, apurahatutkija, Jyväskylän yliopisto
Jouko Kajanoja, dosentti, Helsingin yliopisto
Juha Kaakinen, Työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
Juho Aalto, Turun yliopisto
Juho Pylvänäinen, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
Jukka Syväterä, YTT, akatemia tutkija, Helsingin yliopisto
Julian Honkasalo, sukupuolentutkimuksen dosentti, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin Yliopisto
Juri Mykkänen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Jussi P
Jussi Systä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Kadriye Bedretdin väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto
Kaijus Ervasti, Professori, Itä-Suomen yliopisto
Kaisa Kuurne, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kaius Tuori, professori, Helsingin yliopisto
Kari Jalonen, vieraileva tutkija, Aalto yliopisto
Kari Smolander, professori, LUT-yliopisto
Karina Horsti, Visiting Professor, University of Minnesota
Karla Schröter, väitöskirjatutkija, Institute for Human Rights, Åbo Akademi
Kati Mustola, sosiologian tutkija emerita, Helsingin yliopisto
Kati Nieminen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kati Rantala-Lehtola, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
Katja Valaskivi, professori, Helsingin yliopisto
Kerttuli Lingenfelter, Senior Research Fellow, Max Planck Institute for Comparative Public Law and International Law
Koko Hubara, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Kristian Wahlbeck, dosentti, Tampereen yliopisto ja tutkimusprofessori (emer
Kukka Ranta, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto
Kuura Irni, sukupuolentutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Laura Kangas-Müller, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Laura Sumari, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Lauri Holappa, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
​​Lauri Snellman, Uskonnonfilosofian apurahatutkija, Uppsalan yliopisto
Leena Vastapuu, apulaisprofessori, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu
Leena-Maija Rossi, professori, Lapin yliopisto
Lena Näre, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
Leonardo Custodio, Docent, Åbo Akademi University
Liina Sointu, YTT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Liisa Tainio, professori, Helsingin yliopisto
Linda Bäckman, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Linda Haapajärvi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Livia Hekanaho, dosentti, Turun yliopisto
Luca Tainio, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Lumi Kauppinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Maarit Laihonen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
Magdalena Kmak, professori, Åbo Akademi University
Maija Haapala, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Maija Jones, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Maija Jäppinen, sosiaalityön apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Maiju Loukola, yliopistonlehtori, tutkija, Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Maria Mäkelä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Mari-Anne Okkolin, dosentti, johtava asiantuntija, Rauhankasvatusinstituutti ry
Marika Kivinen, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
Marja Hekkala, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Marja Härmänmaa, dosentti, Turun yliopisto
Marja Tiilikainen, tutkimusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
Marja Vaarama, sosiaalityön emeritaprofessori
Marjaana Jauhola, dosentti, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
Marja-Liisa Honkasalo, dosentti Helsingin yliopisto
Marjo Ylhäinen, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Markku Lonkila, professori, Jyväskylän yliopisto
Markku Niemivirta, professori, Itä-Suomen yliopisto
Markus Jäntti, kansantaloustieteen professori, Tukholman yliopisto
Markus Ojala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Matti Eräsaari, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Matti Pihlajamaa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Matti Ylönen, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Meeri Tiensuu, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Mercédesz Czimbalmos, tutkijatohtori, Åbo Akademi
Meri Koivusalo, professori, Tampereen yliopisto
Meri Kulmala, tutkimusjohtaja, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Merja Pentikäinen, OTT, vastuullisuusjuristi, yrittäjä, tutkija
Mervi Issakainen, sosiaalipsykologian yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
Mervi Kautto, professori, monikulttuurisuuskasvatus, Tampereen yliopisto
Mervi Pantti, viestinnän professori, Helsingin yliopisto
Miira Niska, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Mika Helander, vanhempi yliopistonlehtori, Åbo Akademi
Mika Maliranta, professori, Jyväskylän yliopisto
Mika Pantzar, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
Mikko Jakonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Mikko Meriläinen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Mikko Poutanen, apurahatutkija (postdoc), Tampereen yliopisto
Mikko Yrjönsuuri, Filosofian professori, Jyväskylän yliopisto
Milla Vaha, PhD, dosentti, University of the South Pacific
Mimosa Puumalainen, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto
Minna Nikunen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Minna Seikkula, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Minna van Gerven, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Minna Zechner, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Minna-Kerttu Kekki, tutkijatohtori, Helsingin Yliopisto
Miri Stryjan, apulaisprofessori, Aalto yliopisto
Nea Peltoniemi, projektitutkija, Turun yliopisto
Netta Mäki, Väestötieteen dosentti, Helsingin yliopisto
Nicola Nymalm, Lecturer in International Relations of East Asia
Niklas Toivakainen, tutkija, Helsingin yliopisto/Åbo Akademi
Ninni Lankinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Noora Kotilainen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Nora Fabritius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Nóra Ugron, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Olavi Hölttä, asianajaja (eläk
Olga Cielemecka, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Olga Tkach, dosentti, projektitutkija, Helsingin yliopisto
Olivia Maury, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Olli Kangas, emeritusprofessori, Turun yliopisto
Olli Löytty, apulaisprofessori, Turun yliopisto
Olli Tapio Leino, Associate Professor, City University of Hong Kong
Onni Hirvonen, filosofian tutkija, Jyväskylän yliopisto
Oula Silvennoinen, dosentti, Helsingin yliopisto
Outi Kulusjärvi, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
Outi Lepola, VTT,  tutkija, Helsingin kaupunki, kaupunkitietopalvelut
Panu Artemjeff, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Panu Minkkinen, professori, Helsingin yliopisto
Panu Raatikainen, professori, Tampereen yliopisto
Paula Merikoski, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Paula Silvén, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Pieta Savinotko, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Pihla Siim, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto
Päivi Honkatukia, professori, Tampereen yliopisto
Päivi Pirkkalainen, dosentti, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Rauli Mickelsson, VTT, dosentti, politiikan tutkija, Turun yliopisto
Rauno Huttunen, Turun yliopisto
Reetta Toivanen, FT, professori, kulttuurien tutkimus, humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Riikka Era, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Riikka Homanen, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Riikka Lämsä, Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen osasto
Riitta Matilainen, VTT, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
Riko Saatsi, yliopistonlehtori, Taideyliopisto
Saara Koikkalainen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
Saara Loukola, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Saara Särmä, tutkija, Tampereen yliopisto
Sakari Saaritsa, sosiaalihistorian professori, Helsingin yliopisto
Salla Aldrin Salskov, dosentti, tutkijatohtori, Åbo Akademi
Salla Eilola, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Salla Tuomivaara, postdoc-tutkija, Turun yliopisto
Salla-Maaria Laaksonen, VTT, viestinnän dosentti, Helsingin yliopisto
Salome Tuomaala-Özdemir, tutkija, Helsingin yliopisto
Sami Torssonen, postdoc-tutkija, Turun yliopisto
Samu Kuoppa, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Sanna Aaltonen, dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Sanna Ala-Mantila, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Sanna Karhu, tutkijatohtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto
Sanna Ryynänen, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Sanna Valtonen, tutkija, Tampereen yliopisto
Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto
Seppo Koskinen, Työoikeuden emeritusprofessori, Turun yliopisto
Sirkku Varjonen, erikoistutkija, Kuntoutussäätiö
Sirpa Lappalainen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Sirpa Leppänen, Professori Emerita, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Sirpa Wrede, sosiologian professori, Helsingin yliopisto
Sonja Vilenius, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Stephen Phillips, researcher and teacher, Institute for Human Rights, Åbo Akademi
Susanna Hast, dosentti, Taideyliopisto
Suvi Keskinen, etnisten suhteiden professori, Helsingin yliopisto
Suvi-Tuuli Puharinen, assistant professor of European law, Maastricht University
Taina Rajanti, vanhempi yliopistonlehtori emerita, Aalto-yliopisto
Taina Saarinen, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
Tanja Tiekso, tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Tapio Raunio, valtio-opin professori, Tampereen yliopisto
Taru Salmenkari, dosentti, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö
Thomas Behrndt, väitöskirjatutkija, maantiede, Turun yliopisto
Thomas Wallgren, professori, Helsinki
Tiina Seppälä, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Tiina Sotkasiira, yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Tiina Vaittinen, YTT, hanketutkija, Tampereen yliopisto
Tikli Loivaranta, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Timo Harjuniemi, tutkija, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Timo Pankakoski, VTT, yleisen valtio-opin dosentti, kollegiumtutkija, Turun yliopisto
Titus Hjelm, professori, Helsingin yliopisto
Touko Vaahtera, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tuija Kasa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Tuija Kokkonen, TeT, professori, taiteellinen tutkimus, Taideyliopisto
Tuija Parvikko, Valtio-opin dosentti, Jyväskylän yliopisto
Tuomas Laitinen, väitöskirjatutkija, Taideyliopisto
Tuomas Salonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Tuomas Tammisto, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Tuomas Tepora, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
Tuomo Alhojärvi, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Tuomo Käkelä, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Tuukka Lehtiniemi, dosentti, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Tuuli Anna Renvik, sosiaalipsykologian dosentti, Helsingin yliopisto
Vaula Haavisto, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
Veera Niemi, projektitutkija, Turun yliopisto
Veikko Eranti, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Venla Järvensivu, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Ville Laakkonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Virve Peteri, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Virve Valtonen, projektitutkija, Turun yliopisto
Visa Kurki, yleisen oikeustieteen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Vuokko Viljanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

[Äpyli]

Tutkijoiden vetoomus ns. käännytyslakiin liittyen

Tutkijoiden vetoomus hallintovaliokunnalle Hallituksen esityksestä liittyen lakiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi

Me allekirjoittaneet jaamme perustuslakivaliokunnan kuulemien käytännössä yksimielisten asiantuntijoiden esittämät vakavat huolet hallituksen esityksestä niin kutsutuksi käännytyslaiksi.

Ei yllätä, että ns. kovien tieteiden puolelta ei taida edustusta olla, en toki tarkistanut. Tieteenfilosofian kurssilla aikoinaan keskusteltiin siitä aiheesta, onko hyvä ajatus pitää tiede ja politiikka erossa toisistaan. Nyt kun puhutaan perustuslakivaliokunnan politisoitumista, niin ehkä voisi olla paikallaan keskustella myös akatemian tiettyjen sektoreiden politisoitumisesta.

[jmk]

Ei yllätä, että ns. kovien tieteiden puolelta ei taida edustusta olla, en toki tarkistanut.

Kovasti on edustusta Helsingin ja Tampereen yliopistoista (94 ja 39 allekirjoitusta, äkkiseltään laskien). Tämä ei jostain syystä yhtään yllätä. Vrt. esim. Aalto-yliopisto (8 allekirjoitusta; henkilöstöä karkeasti puolet HY:stä joten kokoero ei selitä yli 10-kertaista eroa allekirjoituksissa).

Nimissä on paljon julkisuudesta tuttuja, joiden aktiivisuus asiassa ei myöskään yhtään yllätä. Siellä ovat ernat ja hubarat siististi viitekehyksessään.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1807646586224218497[/tweet]