2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Roope]

Maahanmuuttajataustaisille pitää nyt tehdä sama kuin suomenkielisille 160 vuotta sitten, sanoo Jyväskylän yliopiston uusi rehtori

– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella.

Vaikka viime vuosina moni on ehdotellut lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, Ojala ei lämpene ajatukselle lainkaan. Hänestä Suomen pitää pystyä kouluttamaan nuorensa tulevaisuudessakin maksutta.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen korottamista Ojala ei myöskään näe järkevänä. Nykyisessä hallitusohjelmassa "edetään kohti lukukausimaksujen täyskatteellisuutta". Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa, että tämä tarkoittaisi 1500 euron lukukausimaksujen nousua 8000 euroon.

Ojala ei usko, että näin suurilla summilla Jyväskylään saataisiin houkuteltua opiskelijoita, kun hyvien kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu on jo nyt vaikeaa.

[...]

Tuoreen rehtorin mielestä yksi yhteiskunnan avainkysymyksiä on maahanmuuttajataustaisten ja suomea toisena kielenä puhuvien suomalaisten kouluttaminen.

– Minun mielestäni meidän pitäisi tehdä se, mitä täällä tehtiin 160 vuotta sitten Uno Cygnaeuksen johdolla, Ojala lataa.

Cygnaeusta pidetään suomalaisen kansakoulun isänä. Hänen aikanaan rakennettiin suomenkielinen opettajankoulutus, joka vähitellen saattoi myös suomalaiset korkeakoulutukseen.

Nyt sama temppu pitäisi rehtorista tehdä suomea toisena kielenä puhuville maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta heitä saataisiin tulevaisuudessa enemmän korkeakouluihin.

– Se on pitkä tie, mutta Jyväskylän yliopistolla on siihen kaikki valmiudet, Ojala sanoo.

Yle 15.8.2023

Maahanmuuttajataustaisille pitäisi tehdä mikä temppu? Koulut ovat jo olemassa, ja koulutus on maksutonta. Mitä vielä?

Minulla ei riitä mielikuvitus sen keksimiseen, mitä rehtori Ojala tarkoittaa tuolla Cygnaeus-viittauksellaan. Voin tietysti arvata, että jotain pahaa, koska yleensä tällaiset heitot eivät tarkoita mitään hyvää.

Sellainen vastaehdotus, että vähennetään niiden korkeakouluun kelpaamattomien maahanmuuttoa. Ei ole vaikeaa, eikä ole pitkä tie, vaan tulokset ovat lähes välittömiä.

[Kallan]

Maahanmuuttajataustaisille pitää nyt tehdä sama kuin suomenkielisille 160 vuotta sitten, sanoo Jyväskylän yliopiston uusi rehtori
---
Nyt sama temppu pitäisi rehtorista tehdä suomea toisena kielenä puhuville maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta heitä saataisiin tulevaisuudessa enemmän korkeakouluihin.
---

Yle 15.8.2023

Maahanmuuttajataustaisille pitäisi tehdä mikä temppu? Koulut ovat jo olemassa, ja koulutus on maksutonta. Mitä vielä?

Minulla ei riitä mielikuvitus sen keksimiseen, mitä rehtori Ojala tarkoittaa tuolla Cygnaeus-viittauksellaan. Voin tietysti arvata, että jotain pahaa, koska yleensä tällaiset heitot eivät tarkoita mitään hyvää.

Sellainen vastaehdotus, että vähennetään niiden korkeakouluun kelpaamattomien maahanmuuttoa. Ei ole vaikeaa, eikä ole pitkä tie, vaan tulokset ovat lähes välittömiä.

Nykyäänhän Suomeen imuroidaan ulkomailta opiskelijoita, mutta ilmeisesti sekään ei Ojalalle riitä. Tai sitten Ojala tietoisesti puhuu valehtelee, jotta saa lepytettyä mokumyönteiset piirit ja henkilöt, jotta näyttää julkisesti hyvältä.

Toki varmaan yksityiselämässään pysyy varmasti kaukana mamuista ja asuu vitivalkoisella alueella, kuten kaikki kunnon vauraat mokuttajat tekevät.

[sakarit]

Epäilen Ojalan tarkoittavan opettajankoulutuksen aloittamista maahanmuuttajien äidinkielellä ja tämä saattaa sitten myöhemmin maahanmuuttajia korkeakoulutuksen, joka tietenkin järjestettäisiin juuri tuolla maahanmuuttajan kielellä.

Tyypin tasosta kertoo jo tämä letkautus:
"– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella."

Kuinka menestyksekäs n. maksuton korkeakouluopetus on ollut, niin sitä tulisi arvioida tutkimuksen kautta, ei yksittäisen henkilön "katsokaa nyt minua"-kokemuksen.

[Emo]

Epäilen Ojalan tarkoittavan opettajankoulutuksen aloittamista maahanmuuttajien äidinkielellä ja tämä saattaa sitten myöhemmin maahanmuuttajia korkeakoulutuksen, joka tietenkin järjestettäisiin juuri tuolla maahanmuuttajan kielellä.

Tyypin tasosta kertoo jo tämä letkautus:
"– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella."

Kuinka menestyksekäs n. maksuton korkeakouluopetus on ollut, niin sitä tulisi arvioida tutkimuksen kautta, ei yksittäisen henkilön "katsokaa nyt minua"-kokemuksen.

Suomessa maahanmuuttajan täytyy oppia suomenkieli niin hyvin, että hänestä tulee kykenevä opiskelemaan suomeksi. Ei missään maailman maassa tarjota jokaiselle maahantunkijalle koulutusputkea tarhasta yliopistoon kunkin omalla äidinkielellä.

[Histon]

Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010363677.html

Tällaista on arki tavallisessa koulussa Espoossa: Väkivaltaa on jatkuvasti, ja osa lapsista käy myös aikuisten kimppuun

Jatkuvaa väkivallan uhkaa, vihaisia vanhempia ja hukkaan heitettyjä oppitunteja. Kolme opettajaa kertoo, mitä arki voi olla tavallisessa koulussa.
[...]
Yläkoulun erityisopettaja Espoosta
KOULUMME sijaitsee alueella, jossa perheissä on paljon työttömyyttä ja mielenterveysongelmia. Huoltajien koulutustaso on alhainen, ja paljon on maahanmuuttajataustaisia perheitä. Ongelmat ovat kasautuneet.

Espoossa kaikenlaiset lapset pyritään mieluiten ohjaamaan lähikouluunsa. Siksi meillä on koulu täynnä oppilaita, joilla on psyykkistä oireilua. Fyysistä väkivaltaa on oppilaiden välillä jatkuvasti. Oppilaat ovat lyöneet myös koulun aikuisia.

Oppitunnista iso osa menee siihen, että selvitellään kuka on lyönyt ketä.

Tilanne on järkyttävä. Pelkästään Espoossa on satoja oppilaita, jotka eivät käy koulua, koska kouluun tuleminen ahdistaa. Koulussa on osalle liikaa ärsykkeitä ja meteliä. Nuorilla on masennusta ja paniikkihäiriöitä.

Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.

Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.

Myös kodeissa pitäisi sitoutua koulun sääntöihin ja kantaa vastuunsa.

Me koulussa yritämme sammuttaa tulipaloja pedagogisin keinoin. Muita keinoja on vähän.

Ainoat kurinpitotoimet ovat oikeastaan kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto, ja sinne nuoret tulevat lähinnä häröilemään. Oppilashuollon resurssit on minimaaliset, aikuisia tarvittaisiin paljon lisää.

Nyt koulu on muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, jossa voi esimerkiksi tehdä väkivaltaa ilman samoja seuraamuksia kuin vaikkapa ostoskeskuksessa.

[Lalli IsoTalo]

Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?

Mistähän ne nyt mahtaisivat johtua? Seura tekee kaltaisekseen?

[F1nka]

...
Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.

Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.
...

Kuka suomalaisvanhusten pyllyt jatkossa pyyhkii?

[Lalli IsoTalo]

Kuka suomalaisvanhusten pyllyt jatkossa pyyhkii?

Perinnöksi ei jää kuin tuulen huuhtoma perse.

[Vesa Heimo]

Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?

No se selviää kun katsotaan kuntia&kouluja joissa on vähiten mamuja, ja missä eniten. Sitten verrataan Pisa-tuloksiin,  että missä se ongelma on ja poistetaan se.

[koojii]

Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?

No se selviää kun katsotaan kuntia&kouluja joissa on vähiten mamuja, ja missä eniten. Sitten verrataan Pisa-tuloksiin,  että missä se ongelma on ja poistetaan se.

Sehän on nyt helppo verrata tuloksia vaikka pk-seudun eri kouluissa sen mukaan mikä on S2-matujen osuus oppilasaineksesta siihen mimmoisia tuloksia saavat Pisa-mittarilla ja muilla mittareilla.

Syystä tai toisesta kaikki keskiluokkaiset ja siitä ylöspäin olevat vanhemmt välttelevät kuin ruttoa niitä S2 rikkaita kouluja ja tekevät kaikkensa ettei oma piltti joudu sinne "herrahissiin".

[Vesa Heimo]

Sehän on nyt helppo verrata tuloksia vaikka pk-seudun eri kouluissa

Miksi ihmeessä rajata asia just pk. seutuun. Eikö koko maan vertailu ole siinä mielessä totuudenmukaisempi että tosiaan nähdään se mistä ne erot tulevat?

Jos se on mamutus, niin mamurikkaimmat koulut riippumatta siitä missä ovat, pärjäävät heikoiten. Jos kyse on vanhempien koulutustasosta, sosioekonomisesta asemasta jne. niin sen näkee samalla aika äkkiä, ja voi verrata sitten isojen kaupunkien vastaavien alueiden tuloksiin jossa vanhemmilla on heikko koulutustaso ja paljon työttömyyttä. Sitten vain poistetaan ongelma.

[Uuno Nuivanen]

...
Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.

Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.
...

Kuka suomalaisvanhusten pyllyt jatkossa pyyhkii?

Suomalaiset pyyhkivät mamuvanhustenkin pyllyt, kuinkapa muutenkaan.

[Jorma M.]

Tapahtui 1990-luvulla. Saksan parlamentin delegaatio lähti tutustumaan Jamaikaan. Se kierteli Jamaikalla, ja paikallinen lähettiläs esitteli delegaateille erilaisia ongelmia. Niitä oli paljon.

Illalla delegaatit olivat kokkareilla Saksan lähetystössä. Lopuksi ruvettiin puhumaan "suomea". Eräs (CDU?) delegaatti kysyi lähettiläältä: "Ach Jürgen, miksi täällä on kaikki niin huonosti? Kehitysapua tulee ovista ja ikkunoista, kasvukausi on 24/7/365, kansa on lihaksikasta ja rasvaprosentti pieni.

Jürgen nojautui grogilasi kädessään eteenpäin ja madalsi ääntään: "No, kaikki johtuu siitä että ... ööö ... jamaikalainen nainen haluaa aina ja jamaikalainen mies jaksaa aina."

Delegaatio palasi Saksaan, vihreä naisdelegaatti kanteli suurlähettiläästä hallitukselle, ja lähettilästä vaihdettiin.

Mielestäni tämä selittää Suomen Pisa-tulosten heikkenemistä.

[Histon]

Sehän on nyt helppo verrata tuloksia vaikka pk-seudun eri kouluissa

Miksi ihmeessä rajata asia just pk. seutuun. Eikö koko maan vertailu ole siinä mielessä totuudenmukaisempi että tosiaan nähdään se mistä ne erot tulevat?

Jos se on mamutus, niin mamurikkaimmat koulut riippumatta siitä missä ovat, pärjäävät heikoiten. Jos kyse on vanhempien koulutustasosta, sosioekonomisesta asemasta jne. niin sen näkee samalla aika äkkiä, ja voi verrata sitten isojen kaupunkien vastaavien alueiden tuloksiin jossa vanhemmilla on heikko koulutustaso ja paljon työttömyyttä. Sitten vain poistetaan ongelma.

Kyllähän niitä syrjäytyneitä ja tyhmiä alhaisen PISA:n tapauksia on tietysti kantiksissakin, mutta ei niitä ulkomailta tarvitse haalia lisää.

[FadeAway]

HS: Vantaalla koulukapina – 40 opettajaa uhkaa lopettaa työnsä

Mikkolan koulun opettajat uhkaavat jäädä pois töistä. Tuttuun tapaan rehtori ei luonnollisesti kommentoi asiaa.

Lehti koittaa peitellä syitä kirjoittamalla: "Vanhempia ja opettajia häiritsee tärkeistä asioista tiedottaminen aivan liian lyhyellä varoitusajalla eikä yhteistä keskustelua asioista käydä. Mikkolan koulussa luokkakokoja on päätetty säästösyistä suurentaa, ja oppilaita siirretään uusille luokille. Lisäksi musiikkiluokkien kokoa ollaan suurentamassa.


Koulun tilanteesta on laadittu myös vetoomus, jonka on allekirjoittanut 645 henkilöä. Vetoomus on toimitettu kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille.
Noin 35–40 opetushenkilöstön jäsentä aikoo jättää työnsä kuluvan kevätlukukauden lopuksi Vantaalla Mikkolan koulussa, jos asiat eivät muutu, kertoo Helsingin Sanomat.

Mutta sitten päästään todelliseen syyhyn:

"Oppilaiden levottomuus ja ilkivalta on heidän opettajien mukaan lisääntynyt, eikä siihen puututa samoin kuin ennen."


https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/63072590-dc84-4aae-a04e-0970dd1fd5af

Jutussa unohdetaan mainita:
Vieraskielisten osuus Mikkolassa on Vantaan suurin, yli 33%.
Aikamoista entisessä Pisan menestys maassa opettajat suunnittelevat joukkoirtisanomista mamukoulussa Vantaalla.

[Emo]

^ Järkyttävää rasismia!

[Siili]

Jutussa unohdetaan mainita:
Vieraskielisten osuus Mikkolassa on Vantaan suurin, yli 33%.

Mistä kaivat tietosi? YLEn S2-koneen mukaan Mikkolan koulun S2-osuus on 30%, mikä tuo Vantaan peruskouluissa vasta sijan 16.

https://yle.fi/a/74-20018233

Vieraskielisten osuus Mikkolan väestöstä on 40%, kun Havukoskella, Länsimäessä ja Hakunilassa se on lähellä 50% (hieman yli tai ali).

https://kartta.vantaa.fi/ (aineistot)

[Bona]

Muistanko omiani - eikö Hakunilan suunnalla ole koulu, jossa S2-%  on 80?

[Lalli IsoTalo]

Tänne kai tämä sitten.

Onko missään ollut tietoa tästä, että WEFin videon mukaan Suomessa opetetaan jo  päiväkouluikäisille disinformaation havaitsemista? Siis että taaperoille indoktrinoidaan punavihreää utopiaa jo satutunneilla?

On näemmä tuota ikärajaakin laskettu aiemmasta:

"Give me a child when he's 7 and he's mine forever."
- Hitler tai joku

Liitteessä linkki lisätietoon.

[tweet]1795428632200126614[/tweet]

The problem with any "disinformation" education is that it assumes the teachers know what is true, or know how to tell what is true.

That is absurd.

World Economic Forum: Finland starts its education against fake news early - in daycare
From interpreting memes to spotting manipulated images, here's how Finland teaches kids to detect disinformation

[Uuno Nuivanen]

Eli väestönvaihdos on valeuutinen, kun taas synkin ilmastoskenaario totta kuin kirkonrotta ja mies voi synnyttää, opetetaan jo pilteille.

[Lalli IsoTalo]

HS:n jutusta ensin tilastollinen fakta:

Viime vuosien iso keskustelu on ollut Pisa-tulosten lasku. Suomalaisnuoret pärjäävät yhä paremmin kuin oppilaat OECD-maissa keskimäärin, mutta vuodesta 2006 lähtien laskua on tullut joka kokeissa.

Mistähän lasku mahtaisi johtua.

Heti perään uusi opetusministeri Adlercreutz kertoo, että muita vaihtoehtoja kuin "osaajien" - siis heikomman PISA-aineksen - imurointi ei ole.
...

"Meidän pitää nähdä, että suomalainen yhteiskunta muuttuu, se ei ole meille uhka vaan elinehto, me tarvitsemme tekijöitä ja osaajia muualta. Samalla se tarkoittaa, että myös koulumaailma muuttuu, ja silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä tukea, mitä muutos edellyttää. Tämä on sellainen asia, että jos hoidamme sen hyvin, se vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista hyvinvointiamme."

Ja sitten HS:n twiitti.

Helsingin Sanomat @hsfi

Maahanmuuttajien lapset ovat Suomen elinehto, sanoo uusi opetusministeri

Ei sanonut. Ei ainakaan noilla sanoilla.

[Jaska Pankkaaja]

Kyllä PISA rommeliin on syynä myös perskoulun mädätys ja yleinen vaatimustasojen laskeminen. Tasokurssit ja apukoulut takaisin, kännykät laatikkoon niin jopa käppyrät lähtisivät taas nousuun.

[Bona]

"Meidän pitää nähdä, että suomalainen yhteiskunta muuttuu, se ei ole meille uhka vaan elinehto, me tarvitsemme tekijöitä ja osaajia muualta. Samalla se tarkoittaa, että myös koulumaailma muuttuu, ja silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä tukea, mitä muutos edellyttää. Tämä on sellainen asia, että jos hoidamme sen hyvin, se vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista hyvinvointiamme."

Miksi osaajien hankkiminen edellyttää tuen tarjoamista?

[pienivalkeapupu]

^ Helpottaa rassismin kanssa elämistä ja olemista?

[Roope2]

Ruotsissa koulujen eriytyminen on jo arkea


...

Arniika Kuusisto on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, Karlstadin yliopiston vieraileva professori ja Oxfordin yliopiston kunniatutkija. Vuosina 2018-2022 hän työskenteli Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professorina ja koulutti tulevia opettajia ja rehtoreita.

Kuusisto asui Ruotsissa lastensa kanssa ja sai heidän kauttaan ensikäden tietoa paikallisen koulujärjestelmän arjesta myös vanhemman näkökulmasta.

Koulushoppailu vapautettiin Ruotsissa vuonna 1992. Pyrkimyksenä oli ennen kaikkea lisätä yksilön vapautta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Itsenäiset vapaakoulut rahoitetaan Ruotsissa verovaroin. Esimerkiksi säätiö, yhdistys, uskonnollinen yhteisö tai yritys voi ylläpitää itsenäistä vapaakoulua ja tuottaa voittoa verovaroin. Vapaakoulut noudattavat samaa koululainsäädäntöä ja opintosuunnitelmaa kuin kunnalliset koulut.

Kuusiston lapsista toinen oli kunnallisessa ja toinen niin kutsutussa vapaakoulussa. Hänen mukaansa perhe oli hyvin tyytyväinen kouluvalintoihin ja valitsisi samat koulut, jos valinta pitäisi tehdä uudelleen. "Molemmissa oli paljon hyvää ja laadukas opetus", Kuusisto sanoo.

Lapsista nuorempi kävi kunnallista lähikoulua perheen asuinalueella Alvikissa. Tukholman luoteisosassa sijaitsevaa kaupunginosaa voisi asuntoilmoituksessa kuvailla rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi. Mälaren-järven rannat ympäröivät sitä kolmesta suunnasta. Alvikiin on keskustan T-Centralenilta noin 15 minuutin metromatka ja demografialtaan alue on keskiluokkainen. (Rikastus-% = 19,4 R2)

Kunnallinen koulu oli Kuusiston mukaan "jättimäinen". Oppilaita oli yli 1000 esiopetuksesta yläkouluun. Kuopus kävi lähikoulussa ala-koulua sekä ruotsalaisittain "mellanskolania", joka kattaa vuosi-luokat neljänneltä kuudenteen. Viidennen luokan lopulla selvisi, ettei opettajista kukaan ollut huomannut esimerkiksi sitä, ettei lapsi vielä siihen mennessä ollut oppinut kunnolla aivan kaikkia kertotauluja.

Lukuun ottamatta kymmentä englanninkielistä sanaa, jotka lasten tuli osata joka toinen perjantai, opettajat eivät antaneet juuri lainkaan kotitehtäviä koko ala-koulun aikana, Kuusisto kertoo. "Se perustuu kansankoti-ideaaliin ja ajatteluun, että näin on yhdenvertaisinta, koska vain joillain kodeilla on mahdollisuus auttaa läksyissä."


Kuusiston perheen esikoinen oli puolestaan Vasastanin kaupunginosassa englanninkielisessä vapaakoulussa. Esikoinen sai jo kuudennen luokan ensimmäisten viikkojen aikana kotitehtävän, joka oli Kuusiston mukaan niin haastava, että hän olisi voinut jakaa sen yliopistossa opiskeleville kurssilaisilleen. Kuudesluokkalaisen piti tehdä kymmenen minuutin podcast-jakso siitä, miten Kreikan filosofien ajattelu vaikuttaa nykypäivän yhteiskunnassa.

Esikoinen istui läksyjen ääressä muutenkin tuntikausia päivittäin koulun jälkeen. Vaikka lähikoulun läksyttömyyden perimmäinen tarkoitus on vaalia tasa-arvoa, lopputulos on kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla liki päinvastainen. Vapaan kouluvalinnan ja eriytymiskehityksen myötä myös koulujen käytännöissä on valtavasti eroja.

Suhtautumisessa kotitehtäviin tiivistyy Kuusiston mukaan erot sekä koulujen vaatimustasossa että perheiden arvoissa suhteessa akateemiseen oppimiseen. Segregaatiokehityksen myötä myös kodin arvojen ja koulun vaatimustason merkitys korostuu.

...


https://nakoislehti.hs.fi/314e6d0c-aec6-4da1-8395-222aad9fb8b2/6 (maksumuuri)
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010611690.html




Kyllähän se vanha systeemi: kuri, lyhyt tukka, puhtaat kynnenaluset, läksyt, kokeet, ehdot ja luokallejääminen, tuottaa sellaisia nuoria, jotka tämän maan elintasoa pystyvät kohottamaan.

[Niobium]

Mikä on koulun perimmäinen tarkoitus? Opettaa ja auttaa löytämään sille oppilaalle se oma polku.

Minua ei voinut vähempää kiinnostaa, jos koin jonkin aineen tarpeettomaksi. Siitä vain piti rimpuilla läpi jokaisen aineen kohdalla. Ei se vaan olisi ollut järkevää todeta opettajalle, että "mua nyt ei vaan kiinnosta." Armovitosella läpi, mutta piti edes yrittää, että pääsi paljon mielenkiintoisempien oppiaineiden pariin.

En näe yhtään mitään syytä, että jos ei kiinnosta, niin ei tarvitse edes yrittää. Se on vaan pakko, jos meinaa tehdä muutakin, kuin siirtää paperia pinosta toiseen.

Kieli on se ihan ykkösasia. Mistä ihmeestä tänne haalitaan jokaisen arabian murteen osaajia opettamaan, työpaikoille erikielisiä esihenkilöitä?

[aged]

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomen paras Pisa-koulu on väistänyt muun maan mokat

https://yle.fi/a/74-20106043

Sen verran kiinnosti ylenannon otsikko, että piti silmäillä läpi. Tyrnävä on Suomen paras Pisa-koulu ja sitä spekuloidaan kovasti että miksi. Perusjuttuja jauhetaan kuten pieni koulu ja pienet luokat ym. Jonnin joutavaa höpinää eikä mitään lainauskelpoista.

Yhtä asiaa ei jutussa arvattavasti mainittu; ulkomaalaistaustaisten prosentuaalinen osuus kuntalaisista. Tyrnävällä se on Suomen neljänneksi pienin:

Reisjärvi   0.5 %
Merijärvi   0.8 %
Luhanka   0.9 %
Tyrnävä   1.0 %