Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[Totti]

On vaikea kuvitella, että nämä Kangasharjut ja muut käärmeöljykauppiaat oikeasti uskoisivat myymänsä massamaahanmuuton nirvanaan.

Empiiristä evidenssiä massamaahanmuuton tuhoista on jo ihan tarpeeksi, että joku omalla järjellä ajatteleva oikeasti pitäisi sitä minkäänlaisena yhteiskunnallisena ratkaisuna. Toisaalta mitkään rehelliset laskelmat eivät myöskään puolla niitä taloudellisia hyötyjä joita massamaahanmuuttoon väitetään liittyvän.

Ne, jotka vielä yrittävät myydä tätä mätää omenaa ovat siis joko todella naiiveja tai todella epärehellisiä. Kangasharju kuulunee jälkimmäiseen koska hän ilmeisesti tajuaa lukujen päälle edes jotain.

On kuitenkin hämmästyttävää, että kymmenien tuhansien ihmisten vuosittaista maahanmuuttoa edes esitetään. Tämä on jättimäinen määrä ja vastaa keskisuurta kaupunkia vuodessa. Vuodessa pitäisi siis rakentaa yhden kaupungin verran asumista ja infrastruktuuria. Ei taida yksi ja kaksi miljardia riittää yhden kaupungin pystyttämiseen.

Yhtä lailla on selvä, että kymmenet tuhannet ihmiset eivät koskaan ehdi maksaa kaupunkinsa rakentamista veroillaan. Kymmenen tuhannen täystyöllistetyn henkilön verokertymä olisi realistisesti parhaimmillaankin muutama kymmenen miljoonaa vuodessa, josta pitää poistaa kaikki kulutetut julkiset palvelut. Ylijäämää on korkeintaan muutama miljoona joten mamukaupungin rahoituksen maksaminen kestäisi satoja vuosia. Tämä kaikki pitäisi sitten toistaa joka vuosi hamaan tulevaisuuteen saakka.

Maahanmuuton infravaatimukset yksistään vaativat siis loputonta verovarojen kuluttamista kertakuluna rakentamiseen ja juoksevana kuluna vuokrien maksuun.

Jo pintapuolinen serviettiarvio mamujen taloudellisesta kannattavuudesta osoittaa että yhtälö on täysin mahdoton saada tulospositiiviseksi. Tästä voidaan päätellä että massamaahanmuuton agenda ei ole luoda taloudellista menestystä vaan jotain ihan muuta, kuten esim. väestönvaihto ja uuden vasemmistoa äänestävän ja suurpääomaa palvelevan alaluokan luominen.

[aged]

Nämä 'tutkijat' sun muut asiantuntijat eivät kai ymmärrä (vai valehtelevatko), että "väestöllisen huoltosuhteen" parantaminen kehitysmaisilla kuokkavierailla ei paranna vaan huonontaa sitä taloudelle merkityksellistä eli "taloudellista huoltosuhdetta".

Voi miten hyvin Suomessa asiat olisivat, jos päästäisiin eroon näistä kalliiksi tulevista 'huoltosuhteen' parantajista. Ja myöskin ilmastohumpasta. Mutta todennäköisemmin tulee vaatimuksia aakkosjengin hallintopaikkaprosenteista ynnä muusta järjenvastaisesta.

Vaikka vanhojen aikojen haikailijoita on haukuttu, niin pitää sanoa, että kyllä 60-luvulla olo oli auvoisaa ilman noita kolmea perkelettä.

[Betonikostaja]

VANTAAN kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoo, että Vantaan omissa luvuissa ei näy ulkomaalaisten työttömien määrä vaan vieraskielisten työttömien määrä. Ne ovat tietenkin eri asia, koska monet vieraskieliset ovat kuitenkin Suomen kansalaisia. Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä on suurin Suomessa, yli 25 prosenttia.

Vantaa on vielä hölmöyksissään ylpeillyt tällä suurella vieraskielisten määrällä markkinoinnissaan. Kaupunki korostaa mielellään kansainvälisyyttä ja lentokenttäänsä, mistä saattaa jollekin tulla se harhakuvitelma, että nämä vieraskieliset olisivat sivistyskansoja.

Ei, ei, ja vielä kerran ei. Medianlukutaitoiset ihmiset ymmärtävät, että Vantaan kansainvälisyys on pääosin kehitysmaalaisuutta. Sitä on toki Helsingissä ja Espoossakin, mutta näissä asuu sentään myös ns. hyviä maahanmuuttajia, joita ei Vantaalla asu juuri ollenkaan. Kun Vantaan väestö on muutenkin pienituloisempaa kuin naapurikaupungeissa, niin Vantaa uppoaa näistä ensimmäisenä.

Onhan se sitten hienoa ylpeillä kansainvälisyydellä, kun kaupunki on yhtä konkurssiin mennyttä ghettoa ja matuhelvettiä.

[kenelek]

juoksevana kuluna vuokrien maksuun.

Minulla olisi tähän sellainen nerokas ratkaisu että asunnot voitaisiin ostaa maahantulijoille omaksi, tällöin ei olisi vuokrakuluja. Tätä ideaa ei sitten kuitenkaan saa käyttää ilman että minulle maksetaan korvaus kun tämän keksinkin...

[Eino P. Keravalta]

Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa lähteväksi maasta, jotta Suomi ja suomalaiset selviytyvät tulevaisuudesta ja että Suomi säilyy ja kehittyy.

[Outo olio]

Kaikki oletukset ovat, että tulijat kotoutuvat jonnekin päin "varastojamppa-tietoliikennetohtori -jatkumoa", kun taas iso osa heistä (eivät siis kaikki) oikeasti tavoittelee pääsyä "syrjäytynyt-mafiapäällikkö -jatkumolle". Syrjäytyminen näyttäytyy heille elämässä onnistumisena, koska vertailukohteena on lähtömaan olot.

Maahanmuutto voisi toimia taloudellisesti, jos se koskisi Aasiaa, mutta silloinkin tänne haalittaisiin puoliorjia esimerkiksi Vietnamista ja Nepalista.

[Penan kaveri Eki]

Etlan Aki Kangasharju julkaisi viime syksynä Suomen talouden suuntaviivoja paaluttavan kirjan Talouden ilmestyskirja. Viimeisimpänä kirjasta on julkaissut tänään arvostelun Höblä, vieläpä aika kriittisen sellaisen.

Hbl: Är det Finlands lott att stå där utan pengar och arbetskraft? 26.2.2024  (maksumuuri)

Kirjoittaja Mikael Kosk ei taida enää olla Höblän palkkalistoilla, vaan kirjoittaa ns. vierailevana independent kirjoittajana. Kööri, missä vaikutta, tuntuu jokseenkin asiantuntevalta poppoolta.

   https://www.ekonomiskasamfundet.fi/om/

Kangasharju taas selitteli jossain, en muista missä (olisko ollut Puopolon tuubikanavalla), että hänen kirjansa olettama oli ollut sellainen, että "maahanmuuttajan" kulut ja tuotokset ovat identtiset suomalaisen työntekijän vastaavien kanssa. Ja että hänen tai Etlan tehtäviin ei kuulu arvioida, kuinka hyvin maahanmuuttajat tuottavat lisäarvoja, suhteessa natiivisuomalaisiin (Jope: koska rasismi)... Joten aika vaikeata tehdä silloin arvioita nimenomaan maahanmuuton tarpeellisuudesta.

[Ari-Lee]

Suomi tarvitsee nolla maahanmuuttajaa. Suuntakin on nyt tällä hetkellä oikea kun on leikattu monenlaista tukea, ja vastaanottorahakin on leikkurissa ainakin suomenuutisten mukaan. Leikkuriin joutaa tuhottoman monta haitallista ja tuhoisaa valtion omaa, ja valtion tukemaa klusteria.

[Titus]

Lisää uutisia Vantaalta:

Lihavat, vantaalaiset naiset nousevat selvästi esiin tilastoissa
Yksi ihmisryhmä erottuu tilastoissa koko maasta ja Helsingin seudusta lihavuudellaan.

Marja Salomaa HS
2:00 | Päivitetty 8:31
YKSI ihmisryhmä erottuu tuoreissa tilastoissa selvästi lihavuudellaan.

Vantaalaiset naiset erottuvat ylipainollaan sekä koko maan väestöstä että Helsingin väestöstä. Tämän ihmisryhmän keskimääräinen ylipaino on myös selvästi lisääntynyt aiemmista vuosista. Asia ilmenee Vantaan tuoreesta hyvinvointikatsauksesta. LIHAVUUS on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yleisempää verrattuna koko maahan ja Helsinkiin. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -kyselyyn, joka tehdään joka toinen vuosi.

VANTAALAISISTA naisista 27,2 prosenttia ja miehistä neljännes eli 25 prosenttia ilmoitti olevansa selvästi ylipainoinen. Lihavaksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu ihmiset, joiden pituus-painoindeksin luku on suurempi kuin 30. Koko maassa lihavaksi luokiteltujen naisten osuus oli 24,4 prosenttia ja miesten 24,3 prosenttia.

Edelliseen kyselyyn eli vuoden 2020 tuloksiin verrattuna lihavien osuus oli noussut koko maassa runsaalla prosenttiyksiköllä. Vantaalaisnaisten vastauksissa on selvä hyppäys ylöspäin. Vuonna 2020 vantaalaisnaisista luokiteltiin vastausten perusteella 23,5 prosenttia eli eroa vuoden 2022 vastauksiin on melkein neljä prosenttiyksikköä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010253978.html

[Kim Evil-666]

Suomi koostuu kolmesta peruskivestä:

- Maailman onnellisin maa 
- Rauhan suurvalta 
- Maahanmuuton suurvalta (viittä vailla- väkilukuun ja varallisuuteen suhteutettuna) 

Suomi on siis viittä vailla kaikille kuuluva stania- jossa velkahelvetti kaatuu niskaan kaikille hölmöläisille "täytenä yllätyksenä".

Kuvaavaa on- että ne joilla on paljon- valehtelevat ummet ja lammet, saadakseen enemmän. Lyhytnäköisyydessään ja välinpitämättömyydessään- heille tuntuu olevan aivan se ja sama- mikä on tulevaisuuden suomalaisen Suomen kohtalo. Uusi ja uljas Suomi näyttäytyy kulttuurisena sekasikiönä- jossa aitoa suomalaisuutta kummastellaan kummallisena takapajuisuutena- josta tulee päästä eroon uuden uljaan Suomalian ehdoilla.

Poliitikot kavereineen näyttäytyvät viljelijöinä. Heidän erikoisalaansa ovat heinäsirkat.

[Torspo]

Etlan Aki Kangasharju julkaisi viime syksynä Suomen talouden suuntaviivoja paaluttavan kirjan Talouden ilmestyskirja. Viimeisimpänä kirjasta on julkaissut tänään arvostelun Höblä, vieläpä aika kriittisen sellaisen.

Hbl: Är det Finlands lott att stå där utan pengar och arbetskraft? 26.2.2024  (maksumuuri)

Kirjoittaja Mikael Kosk ei taida enää olla Höblän palkkalistoilla, vaan kirjoittaa ns. vierailevana independent kirjoittajana. Kööri, missä vaikutta, tuntuu jokseenkin asiantuntevalta poppoolta.

   https://www.ekonomiskasamfundet.fi/om/

Kangasharju taas selitteli jossain, en muista missä (olisko ollut Puopolon tuubikanavalla), että hänen kirjansa olettama oli ollut sellainen, että "maahanmuuttajan" kulut ja tuotokset ovat identtiset suomalaisen työntekijän vastaavien kanssa. Ja että hänen tai Etlan tehtäviin ei kuulu arvioida, kuinka hyvin maahanmuuttajat tuottavat lisäarvoja, suhteessa natiivisuomalaisiin (Jope: koska rasismi)... Joten aika vaikeata tehdä silloin arvioita nimenomaan maahanmuuton tarpeellisuudesta.

Kangasharju voisi mennä tekemään laskelmiaan Nigeriaan.

Samoilla oletuksilla ja lähtötiedoilla Nigeria muuttuisi heti kehitysmaasta yhdeksi maailman isoimmista talouksista ja kaikki haluaisivat muuttaa sinne.

Eikö Kangasharju usko numeroihinsa?

[Uuno Nuivanen]

Kangasharjun mukaan se maa on rikkain jolla on eniten neekereitä. Tätähän meille männävuosina totuutena tuputettiin, mutta eikö hän ole nyt hieman ajastaan jäljessä?   

[Näkkileipä]

Minä en ymmärrä, miksei näitä huippuosaajia voisi käyttää oman kotimaansa kehittämiseen, kuten monissa maissa tehdäänkin, jossa kansalaisten velvollisuus on ajaa oman maansa etuja? Sehän on täysin vastuutonta, että näitä ihmisiä houkutellaan Suomeen, kun heidän alkuperäinen kotimaa tarvitsee heitä enemmän kuin Suomi. Maahanmuutto pitäisi täysin kieltää kaikilta mailta, silloin jokainen maa olisi itse vastuussa kansalaisistaan, eikä heitä saisi siirtää muiden maiden riesaksi.

[Kallan]

Vantaa on vielä hölmöyksissään ylpeillyt tällä suurella vieraskielisten määrällä markkinoinnissaan. Kaupunki korostaa mielellään kansainvälisyyttä ja lentokenttäänsä, mistä saattaa jollekin tulla se harhakuvitelma, että nämä vieraskieliset olisivat sivistyskansoja.
---
Onhan se sitten hienoa ylpeillä kansainvälisyydellä, kun kaupunki on yhtä konkurssiin mennyttä ghettoa ja matuhelvettiä.

Tietyissä piireissä "kansainvälisyydellä" joko tarkoitetaan pelkkää kehitysmaalaisuutta tai sitten sivistyskansoja ja kehitysmaalaisia tai pelkästään sivistyskansoja. Riippuu henkilön poliittisesta vakaumuksesta, mitä tällä termillä tarkoitetaan oikeasti. Vihreissä ei ainakaan suostuta tekemään mitään erotteluja eri kansakuntien kesken, ideologisista syistä johtuen. Näissä piireissä kansainvälisyys näyttää olevan itseisarvo, aivan sama onko siitä oikeasti haittaa. Sitä halutaan osana hyvesignalointia, seurauksista viis, jotta näytetään hyvältä omien keskuudessa. Siis on aivan sama, mitkä tulevaisuuden seuraukset ovat, kunhan sillä hetkellä näyttää hyvältä muille samanmielisille.

Ja sitten ikävät seuraukset voidaankin sälyttää persujen vastuulle, kun on kotipesä paskottu.

[Roope]

Tervetuloa osaajat, vaikka oikeastaan ette ole tervetulleita

Talouselämän ja yliopistojen edustajat ihmettelevät, miksi hallitus haluaa pidentää Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa.
...
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

Helsingin Sanomat 4.4.2024

SUOMEN maahan­muutto­luvut viime vuosilta ovat yksi harvoja julkisen talouden valo­pilkkuja. Viime vuonna Suomeen muuttaneiden määrä ylitti Suomesta pois muuttaneiden määrän ennätyksellisesti: netto­maahan­muutto oli melkein 60 000 ihmistä.

Joukossa on pari­kymmentä­tuhatta Ukrainasta tullutta, mutta kokonaan se ei muutto­vauhtia selitä. Luvut ovat oikein hyvä uutinen heikkenevän syntyvyyden maassa.

Valtiovarain­ministeriön virka­miehet kertoivat äskettäin tausta­tilaisuudessa, että tulijoiden työllisyyskin näyttää hyvältä. Maahanmuuttajataustaisten työikäisten miesten työllisyysaste on lähes yhtä hyvä kuin kantasuomalaisten miesten. Naisilla ero on kantasuomalaisten hyväksi suurempi.

En ole nähnyt ensimmäisiäkään laskelmia, joiden mukaan viime vuosien nettomaahanmuuton kasvu olisi todistetusti "julkisen talouden valopilkku". En ole nähnyt edes erittelyä, kuinka moni muuttajista on ollut nettoveronmaksaja.

Erittäin vaikea uskoa, että Suomen aina vain liberaalimpi maahanmuuttopolitiikka olisi kääntänyt aiemmin selvästi tappiolliseksi todetun (mm. VATTin elinkaarikustannuslaskelmat) maahanmuuton kannattavaksi ja vieläpä niin kannattavaksi, että sillä kuitataan myös parinkymmenentuhannen ukrainalaisen elättäminen. Enkä sitä uskokaan.

ONKO joku huomannut nykyisen hallituksen iloitsevan tästä kehityksestä? Sehän helpottaa julkisen taloudenpidon urakkaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos nettomaahanmuutto pysyisi vaikka 40 000 ihmisen tasolla, se hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua.

Mitä kautta 40 000 ulkomaalaisen eli suunnilleen kantasuomalaisten syntyvyyden tasoinen nettomaahanmuutto "hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua"? Miten ylipäätään voidaan väittää, että nettomaahanmuuton kasvu olisi maahanmuuttajien ominaisuuksista riippumatta julkisen talouden kannalta kannattavaa?

Koska tällaiset väitteet perustuvat virheellisiksi tiedettyihin oletuksiin kuten keskimääräisen maahanmuuttajan palkan olettamiseen keskimääräisen suomalaisen työssäkäyvän palkaksi. Esimerkiksi Etlan laskelmissa kaikkien maahanmuuttajien oletettiin olevan EU-maista tulevien kaltaisia (eivät ole), joilla on suomalaisten kaltainen koulutustaso (ei ole). Näppärä kikka lukujen kaunistelemiseksi, mutta törkeää huijausta, etenkin kun maahanmuuttajien aiheuttamat ylimääräiset kustannukset jätetään pois laskelmista.

Hallitus näyttää tämän kehityksen peukuttamisen sijaan heittävän hiekkaa rattaisiin.

Sisäministeriö lähetti helmikuussa lausuntokierrokselle lakiesityksen, joka tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa hallitus haluaa pidentää kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa Suomessa nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

LAKIESITYSTÄ arvioineet talouselämän ja yliopistojen edustajat tyrmäävät ehdotukset lähes samoin sanoin: väärä viesti, jos Suomi tosissaan haluaa työperäistä maahanmuuttoa.

Teknologiateollisuus kertoo olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Samaa sanoo Ekonomiliitto.

En ole huomannut, että muutos olisi juurikaan liikuttanut sellaisia työperäisiä maahanmuuttajia, jotka ovat nettoveronmaksajia. Halpistyöläisiä tietysti harmittaa, jos nopea kansalaisuuden saaminen on ollut osa jo maksettua matkapakettia.

Hallitusta muistutetaan, että Saksa on tekemässä juuri päinvastoin eli lyhentämässä kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikavaatimusta.

Saksa (tai Ruotsi, jolla Suomen lisäksi ainoana Pohjoismaana alle kahdeksan vuoden asumisaikavaatimus) tuskin voi ylpeillä fiksuilla maahanmuuttopolitiikan linjauksillaan (vrt. Merkel), mutta mikä vika siinä Saksan nykyisen lain mukaisessa kahdeksan vuoden asumisaikavaatimuksessa on ollut ja miten se on näkynyt Saksaan suuntautuneen maahanmuuton määrässä ja laadussa?

Keskuskauppakamarin mielestä asumisajan pidentäminen haittaa kotoutumista ja sitoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Aalto-yliopisto pitää lakiesitystä haitallisena, ja Helsingin yliopiston mukaan "mikään esitetty muutos ei lisää pito- eikä vetovoimaa".

Ulkomaalaislain muutosten tarkoitus lienee vähentää pito- ja vetovoimaa vääränlaisten, suomalaisille kalliiksi käyvien maahanmuuttajien keskuudessa. Nettoveronmaksajiin muutoksilla tuskin on kummempaa vaikutusta.

TIUKENNUKSET turvapaikkapolitiikkaan jotenkin ymmärtäisi, koska ne ovat sekä kokoomuksen että perussuomalaisten tavoitteita.

Sen sijaan ei tunnu ajantasaiselta politiikalta lähteä vaikeuttamaan työperäistä maahanmuuttoa, jossa alkaa vihdoin näkyä onnistumisen merkkejä.

Ihan yhtä lailla nämä samat tahot vastustavat myös kaikkia turvapaikkapolitiikan tiukennuksia, jollainen myös kansalaisuuslain muutos osaltaan on.

Näkisin mielelläni tutkimusta tai edes perusteltua analyysiä siitä, miten lakimuutokset vaikuttavat mihinkin maahanmuuttajaryhmään. Sellaista on kuitenkin turha odottaa tahoilta, jotka uskottelevat suomalaisille, että Suomen pelastaa nettomaahanmuuton kasvattaminen laadusta riippumatta – ja että väestövaihto on vain vaarallinen salaliittoteoria.

[rätkä]

Joskus kävi pirun huono tuuri ja arpa määräsi suomalaisten suot hiilinegatiivisiksi. Olisipa kerrankinkäynyt arpaonni ja olisimme nyt jo negatiivisia ja voisimme rahastaa vaikka muita maita päästöoikeuksilla.
Samanlainen ikävä sattuma on käynyt kun noilla mokuttajilla on mennyt sanat työikäinen ja työllinen sekaisin. Suomi ei tarvitse yhtään uutta työikäistä mistään tänne mutta työllisiä (kokoaikaisia, ei tunti viikossa) saisi tulla reippaasti. Ei vaan ole tulossa tällä verotuksella.

[Jorma M.]

Tervetuloa osaajat, vaikka oikeastaan ette ole tervetulleita

Talouselämän ja yliopistojen edustajat ihmettelevät, miksi hallitus haluaa pidentää Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa.
...
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

Helsingin Sanomat 4.4.2024

SUOMEN maahan­muutto­luvut viime vuosilta ovat yksi harvoja julkisen talouden valo­pilkkuja. Viime vuonna Suomeen muuttaneiden määrä ylitti Suomesta pois muuttaneiden määrän ennätyksellisesti: netto­maahan­muutto oli melkein 60 000 ihmistä.

Joukossa on pari­kymmentä­tuhatta Ukrainasta tullutta, mutta kokonaan se ei muutto­vauhtia selitä. Luvut ovat oikein hyvä uutinen heikkenevän syntyvyyden maassa.

Valtiovarain­ministeriön virka­miehet kertoivat äskettäin tausta­tilaisuudessa, että tulijoiden työllisyyskin näyttää hyvältä. Maahanmuuttajataustaisten työikäisten miesten työllisyysaste on lähes yhtä hyvä kuin kantasuomalaisten miesten. Naisilla ero on kantasuomalaisten hyväksi suurempi.

Hesari ja Hesarin Teija Sutinen ottavat määräykset, Sanoman kautta, jostain korkealta.

Tunnen ainoastaan yhden ihmisen joka on uskovinaan tällaisia juttuja. Ja hän on ns apurahariippuvainen "yrittäjä", jonka on pakko työtä saadakseen uida heisimadon tavoin ravintoliuoksessa. (Kaikkien julkisen tai kolmannen sektorin "palkan"saajan on oltava mukana tässä teeskentelyssä.) Jokainen muu tuntemani ihminen tajuaa kokonaan tai hämärästi, että tässä kaikessa on kyse jonkin sortin salaliitosta.

Sopii lähteä hakemaan palkallista kokoaikaistyötä ja todeta että on huutava työvoimapula. Alalla kuin alalla. Ei ole tällaisia töitä kuin näissä fascistisissa ammattikunnissa kuten esim lääkärit. Niissä pidetään koulutuspaikkoja minimoimalla tilanne Kokoomuspuolueen kannalta hyvissä kantimissa.

[Viimeinen linja]

Tulijat ovat tervetulleita kunhan eivät rasita järjestelmää, eli ei matalapalkka maahantuloa. Toinen tärkeämpi asia on ettei tulijat ole muslimeja.

[Golimar]

Haisee kuin miljoona mätää 

Startup-firmat kritisoivat hallituksen aikeita potkia asiantuntijat helpommin Suomesta: "Ei heitä kiinnosta sosiaaliturva"

Kasvuyhtiöt ovat huolestuneet lakiin ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan työttömän erityisasiantuntijan pitää poistua Suomesta kuuden kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä.



Vaikka hallitus myöntyi alkuvuodesta ja antoi erityisasiantuntijoille kolme kuukautta lisäaikaa työntekijöihin verrattuna, on kuuden kuukauden aika silti suhteellisen lyhyt, sanoo Suomen startup -yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.

Erityisasiantuntijoiden rekrytointiprosessit yksinään kestävät jo useampia kuukausia.

X

Suomen startup -yhteisön mukaan ongelmana ovat nimenomaan pienet työmarkkinat.

– Suomessa on niin pienet työmarkkinat, että täällä on vain muutama firma, jotka voivat palkata erityisasiantuntijan huipputehtäviin, Zad sanoo.

Monessa tapauksessa erityisasiantuntija käytännössä joutuisi lähtemään Suomesta pois, jos yritys irtisanoo, Zad sanoo.

– Mitä spesifimpää osaamista työntekijällä on, sen kauemmin rekrytointi kestää.

X

https://yle.fi/a/74-20082414

[Ari-Lee]

Erityisasiantuntijoiden rekrytointiprosessit yksinään kestävät jo useampia kuukausia.

– Mitä spesifimpää osaamista työntekijällä on, sen kauemmin rekrytointi kestää.

Moniosaajan rekryprosessi kestää sitten sukupolvia.

[ikuturso]

Otetaan aikaraja pois kansalaisuuden saamiselta. Laitetaan hinta.

Kansalaisuuden saa heti kun on maksanut veroina 50 000 euroa.

Wolttikuskilta tuohon menee noin sata vuotta ja siltä intialaiselta koodarilta alle viisi vuotta.

-i-

[ikuturso]

Tervetuloa osaajat, vaikka oikeastaan ette ole tervetulleita

Talouselämän ja yliopistojen edustajat ihmettelevät, miksi hallitus haluaa pidentää Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa.
...
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

ONKO joku huomannut nykyisen hallituksen iloitsevan tästä kehityksestä? Sehän helpottaa julkisen taloudenpidon urakkaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos nettomaahanmuutto pysyisi vaikka 40 000 ihmisen tasolla, se hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua.

Mitä kautta 40 000 ulkomaalaisen eli suunnilleen kantasuomalaisten syntyvyyden tasoinen nettomaahanmuutto "hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua"? Miten ylipäätään voidaan väittää, että nettomaahanmuuton kasvu olisi maahanmuuttajien ominaisuuksista riippumatta julkisen talouden kannalta kannattavaa?

Kuten tiedämme, tulonsiirrot eivät suoraan kasvata BKT:tä. Mutta 40 000 maahantulijaa, vaikka olisivat tulonsiirtojen varassa, saavat asumistukineen reilun tonnin kuussa. Tämä tekee 40 miljoonaa euroa kuukaudessa lisää rahaa palveluiden ostoon ja kuluttamiseen. Tulonsiirrot siis välillisesti kasvattavat BKT:ta. Velkasuhdehan on velan määrä suhteessa BKT:hen. Kun tuodaan lisää kuluttajia, saadaan BKT:ta kasvatettua. Käsittääkseni BKT:sta ei vähennetä tulonsiirtoja. Voin toki olla väärässä.

Talousnikkarit ne vääntävät menotkin tuloiksi.

-i-

[Kallan]

Haisee kuin miljoona mätää 

Startup-firmat kritisoivat hallituksen aikeita potkia asiantuntijat helpommin Suomesta: "Ei heitä kiinnosta sosiaaliturva"

Kasvuyhtiöt ovat huolestuneet lakiin ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan työttömän erityisasiantuntijan pitää poistua Suomesta kuuden kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä.



Vaikka hallitus myöntyi alkuvuodesta ja antoi erityisasiantuntijoille kolme kuukautta lisäaikaa työntekijöihin verrattuna, on kuuden kuukauden aika silti suhteellisen lyhyt, sanoo Suomen startup -yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.

Erityisasiantuntijoiden rekrytointiprosessit yksinään kestävät jo useampia kuukausia.

X

Suomen startup -yhteisön mukaan ongelmana ovat nimenomaan pienet työmarkkinat.

– Suomessa on niin pienet työmarkkinat, että täällä on vain muutama firma, jotka voivat palkata erityisasiantuntijan huipputehtäviin, Zad sanoo.

Monessa tapauksessa erityisasiantuntija käytännössä joutuisi lähtemään Suomesta pois, jos yritys irtisanoo, Zad sanoo.

– Mitä spesifimpää osaamista työntekijällä on, sen kauemmin rekrytointi kestää.

X

https://yle.fi/a/74-20082414

Onkohan tässä mukana myös Start Up Refugees? Syksyllä 2015 Suomihan sai peräti 30 000 erityisasiantuntijaa kerralla - yllättäen ja pyytämättä - ja muut maat enemmän. Oli se Sipilän hallitus vaan kaukaa viisas.

Eikös irakilaisia myös onnistuneesti koulutettu koodareiksi pian tuon jälkeen?

[Roope]

Etlan Aki Kangasharju julkaisi viime syksynä Suomen talouden suuntaviivoja paaluttavan kirjan Talouden ilmestyskirja. Viimeisimpänä kirjasta on julkaissut tänään arvostelun Höblä, vieläpä aika kriittisen sellaisen.
...
Täytyy joskus kohdalle osuessa vilkaista, mutta Kangasharjun aiempien puheenvuorojen perusteella tuskin tämä on yhtään Himasta kummempaa pyristelyä maahanmuuton osalta.

Eikä ollutkaan. Maahanmuuton suhteen lähes samaa tasoa Himasen kanssa.

Selailin kirjaa muuten hajanaisesti muutaman sivun sieltä täältä, mutta luin johdannon ja kaiken maahanmuuttoon liittyvän, jota ei ollut juuri muuta kuin erillinen seitsemän sivun luku "Kasvua maahanmuutosta".

Kirjan alussa Aki Kangasharju kuvaa itseään (nimeltä mainituista arvostelijoistaan poiketen) oikeaksi taloustieteilijäksi, jonka mielipiteet perustuvat aina tutkittuun tietoon ja tutkimuksiin. Varauksetonta massamaahanmuuton kannatustaan Kangasharju puolustaa lähinnä tuolla ketjussa käsitellyllä Etlan raportilla, jossa oli itse mukana.

Kangasharjun mielestä heidän raporttinsa osoittaa, että esimerkiksi maahanmuuttajasiivooja maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja, joten kaikki maahanmuutto on plussaa, kunhan tulijat työllistyvät (kokopäiväisesti työehtosopimusten mukaisilla palkoilla). Kangasharjun mukaan arvostelijat (perussuomalaiset) eivät ole löytäneet raportista muuta kritisoitavaa kuin sen, että raportin oletuksilla halpatyövoiman maahanmuutto pitää matalapalkka-alojen palkat alempana kuin ilman sitä. Kangasharjun mielestä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska maahanmuutto todennäköisesti kannustaa firmoja uusiin innovaatioihin, joiden vienti kumoaa palkkavaikutuksen.

Pahinta Etlan paperissa ei kuitenkaan ollut maahanmuuton tietoinen käyttö matalapalkka-alojen palkkojen dumppaamiseen vaan se, että laskelmat perustuivat jälleen kerran vääriksi tiedettyihin oletuksiin, kuten että maahanmuuttajat olisivat "työllisyysasteeltaan EU-maista tulleiden kaltaisia" ja että he "muistuttavat koulutusrakenteeltaan suomalaisia". Klassinen "Garbage In, Garbage Out", jotta saatiin halutunlaiset massamaahanmuuttoa puolustavat tulokset, jotka ovat ristiriidassa muun muassa aiempien maahanmuuttajien elinkaarianalyysien tuloksien kanssa. Kangasharju ei esitä viittauksia muihin maahanmuuttoa koskeviin tutkimuksiin tekstissä tai muutaman sivun kirjallisuusviitelistassa, joten aika laihat eväät argumentoida maahanmuutosta yhtään mitään, eikä Kangasharju olekaan antautunut maahanmuuttodebatteihin.

Himasellahan oli vastaavasti omassa kirjassaan todisteena maahanmuuton taloudellisesta kannattavuudesta yksi viittaus valtiovarainministeriön Excel-taulukkoon, jossa lisämaahanmuuttajat oletettiin kaikilta ominaisuuksiltaan keskimääräisiä suomalaisia vastaaviksi veronmaksajiksi.

Kannattaa lukaista vaikka kirjastossa Kangasharjun kirjan lyhyt maahanmuutto-osuus (s. 278-284), niin ymmärrätte, miksi en pidä miestä kovin uskottavana tai edes rehellisenä. Kangasharjun osoittaa mielestään humanitaarisen maahanmuuton vähäisen merkityksen sillä, että "turvapaikkahakemuksen perusteella Suomeen tulleita muuttajia oli vuosina 1973-2015 vain 1,2 prosenttia väestöstä". Jos näin sanot, ja sitten toisaalta voi vilkaista itähelsinkiläisen koulun pihaa vuonna 2024 ja arvioida silmämääräisesti humanitaarisen maahanmuuton merkitystä demografian muutoksessa.

[Golimar]

Taas haisee kuin mätä 

Akkuteollisuus tarvitsee tuhansia työntekijöitä ulkomailta: "Suomalaiset eivät kovin mielellään muuta kotiseudultaan"
Kotkan ja Haminan seudun akkuteollisuuteen liittyen voi syntyä kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

KALLE SCHÖNBERG
10:59
Kymenlaaksoon Kotkan ja Haminan seudulle tarvitaan runsaasti ulkomaista työvoimaa, jos alueelle suunnitellut akkutehtaat toteutuvat.

– Suuri osa työvoimasta pitää hakea Suomen ulkopuolelta. Kysymys on tuhansista henkilöistä, Kotkan–Haminan seudun kehitysyhtiö Cursorin invest in -palvelun johtaja Ilkka Hasanen sanoo.

Hän ei usko, että Kotkan ja Haminan seudun oma työvoima tai edes muualta Suomesta houkuteltu työvoima riittäisi tyydyttämään akkutehtaiden ja niitä palvelevien yhtiöiden työvoiman tarvetta.

– Suomalaiset eivät kovin mielellään muuta omalta kotiseudultaan muualle Suomeen työn perässä, Hasanen perustelee näkemystään.

Cursor on jo viritellyt verkkoja työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta Kotkan ja Haminan akkuteollisuuteen.

– Aloitimme keskustelut jo yli kolme vuotta sitten eri rekrytointifirmojen kanssa sen jälkeen, kun olimme keskustelleet alan toimijoiden kanssa siitä, minkä tyyppistä ja kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan, Ilkka Hasanen kertoo.

X

– Filippiinit, Indonesia ja Vietnam voivat olla maita, joista työvoimaa etsitään, Hasanen sanoo.

X

Valtion erityistehtäväyhtiö Suomen malmijalostus on teettänyt akkutehtaiden työllisyysvaikutuksista selvityksen konsulttiyritys Rambollilla.

Selvityksen mukaan tehtaat työllistäisivät toteutuessaan suoraan noin 3 700 henkilöä ja kerrannaisvaikutuksineen Kotkan–Haminan seudulle syntyisi yli 13 000 työpaikkaa.

Tämän lisäksi tehtaiden rakentamiseen tarvittaisiin noin kahdeksan vuoden aikana vielä noin 30 000 henkilötyövuotta.

X

Akkutehtaista ei ole vielä tehty lopullisia investointipäätöksiä.

Pisimmällä suunnittelussa on Haminan akkumateriaalitehdas, jonka pääosakkaaksi on tulossa kiinalainen CNGR-akkuteollisuusyhtiö. Se on jo saanut ympäristöluvan tehtaalleen, josta on tosin valitettu hallinto-oikeuteen.

Kotkan akkumateriaalitehtaan pääosakkaaksi on tulossa kiinalainen Beijing Easpring Material Technology. Sen ympäristölupa on nähtävästi tulossa lähikuukausien aikana.

Kotkan akkukennotehtaan pääosakasta ei ole vielä julistettu, mutta neuvotteluja on käyty muun muassa kiinalaisen SVOLT-akkuteollisuuyhtiön kanssa.

Kaikkien tehtaiden vähemmistöosakkaana ja kehittäjänä on Suomen valtion erityistehtäväyhtiö Suomen malmijalostus.

https://yle.fi/a/74-20085220

Vihreän teräksen jättitehdas synnyttäisi jopa 5 000 työpaikkaa – Aikataulu lykkääntyi taas

INKOOSEEN Länsi-Uudellemaalle suunniteltu jättimäinen vihreän teräksen tehdas synnyttäisi Suomeen työtä yhteensä 5 600 henkilötyövuoden verran ja toisi valtion kassaan verotuloja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Näin tiedotti hanketta ajava norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö tilaisuudessaan Inkoossa tiistaina. Laskelmat tehdashankkeen talousvaikutuksista teki konsulttiyhtiö Ramboll.

Laskelma 5 600 henkilötyövuodesta perustuu tuotantolaitoksen taloudessa synnyttämiin kerrannaisvaikutuksiin, kuten alihankkijoihin ja palveluihin.

Suoria työpaikkoja tehdas toisi nykysuunnitelmien mukaan hieman alle tuhat. Luku on laskenut jonkin verran alun perin ilmoitetusta.

Tehdas olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista teollisista investoinneista koskaan. Sen hintalappu on neljä miljardia euroa.

[...]

"Jos näitä vihreän siirtymän investointeja ei saada tällaisissa paikoissa aloitettua, silloin tämä menee todella vaikeaksi", Kaikkonen totesi.

KAIKKOSEN esitykseen oli piilotettu myös uutinen: tavoiteaikataulua on jälleen lykätty.

"Tavoitteena on, että tehdas on täydessä tuotannossa vuosikymmenen loppuun mennessä", Kaikkonen sanoi.

Kun Blastr ilmoitti hankkeestaan tammikuussa 2023, aikeena oli aloittaa tuotanto jo vuonna 2026. Kun HS uutisoi ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamisesta elokuussa 2023, yhtiö tarkensi, että tavoitevuosi tuotannon aloittamiselle on 2027.

Nyt siis puhutaan vuosikymmenen lopusta.

Helsingin Sanomat 19.3.2024

[Lalli IsoTalo]

Työvoiman hinta on kysynnän ja tarjonnan funktio. Mitä enemmän maahan tuodaan työvoimaa, sitä alemmaksi työvoiman hinta laskee.

11 vuotta myöhemmin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski vihdoin ja viimein lipsautti asian julkisuuteen.

[tweet]1783059614163988497[/tweet]

Simo Grönroos @SimoGronroos

A-Studiossa 23.4. talousasiantuntijoiden raati vannotti taas kerran, että "Suomi ei selviä ilman ulkomaisia osaajia". Ohjelman aivan lopussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski lipsautti todellisen syyn ulkomaisten osaajien tarpeeseen: mitä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, sitä vähemmän tarvetta kilpailla suomalaisista osaajista nostamalla palkkoja:

"Vaikka me saataisiin nostettua tutkimus- ja kehitysmenot vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, niin ei se paljon ilahduta, jos meillä ei ole osaajia tekemässä sitä. Mitä tapahtuu, kun meillä on kilpailu osaajista: sehän tarkoittaa sitä, että tulee palkkapaineita, palkat nousee. Osa niistä tutkimus- ja kehitysrahoista – tutkimuksesta ja kehityksestä suurin osa on palkkamenoja – se tarkoittaa sitä, että osa niistä lisääntyvistä T&K panostuksista menee palkkoihin eikä suinkaan siihen, että lisättäisiin innovaatiotoimintaa ja tämähän ei ole tuottavuuskasvun kannalta paras. Me välttämättä tarvitaan lisää niitä ulkomaalaisia maahanmuuttajia."

https://areena.yle.fi/1-3229465

[Golimar]

TYÖELÄMÄ
"Kaikki me saamme potkut" – Suomalainen tekoälykehittäjä ennustaa, että työelämä muuttuu rajusti jo lähivuosina
10–20 vuoden päästä tekoäly tekee asiantuntijoiden työt ja ihmiset saavat eläkettä palkan sijaan, sanoo Applella työskennellyt, harvinaisen kokenut suomalainen tekoälyinsinööri.

Tutkija. Harri Valpola on tutkinut ja kehittänyt tekoälyä yli 30 vuotta.KUVA: OUTI JÄRVINEN
Tänään
8:00

Tuula Laatikainen
Robottirintamalla on ollut muutaman vuoden hiljaiseloa, mutta vuosi 2024 alkoi rajusti. Helmi-maaliskuussa kalifornialainen tekoäly-yhtiö Figure

Digitilaus
Ensimmäinen kuukausi vain 2,90 €
Tarjousjakson jälkeen 35,90 € / kk. Tilauksen voi katkaista milloin tahansa maksetun kauden loppuun.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaikki-me-saamme-potkut-suomalainen-tekoalykehittaja-ennustaa-etta-tyoelama-muuttuu-rajusti-jo-lahivuosina/c415b48d-6063-4b0d-94fc-65894d5b5e26

[Golimar]

Siinähän inisevät ja kitisevät.

X

Vuoden 2022 puolivälistä lähtien noin 8 000 korkeakoulutettua on jäänyt työttömäksi. Se tekee neljäsataa työtöntä lisää joka kuukausi.

Tämä enteilee huonoa koko työmarkkinoille.

– Uumoilemme, että työttömien määrä ylittää pian korona-ajan huipun, sanoo korkeakoulutettuja työntekijöitä edustavan työmarkkinakeskusjärjestö Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Arvio on mukana Akavan huomenna maanantaina julkistamassa ennusteessa.

Jos näin käy, se on Sorjosen mukaan "vähän pelottava ennusmerkki".

– Aikaisemmin on käynyt niin, että korkeakoulutettujen työttömyys on lähtenyt nousuun ensin, ja sitten muut alat ovat seuranneet perässä, Sorjonen sanoo.

Rakentamisen työttömyys säteilee jo Akavan jäsenistöön

X

Akavassa työttömyyden leviäminen näkyy jo. Rakentamiseen kytköksissä olevat ammattiryhmät ovat ajautumassa samaan liemeen.

– Se näkyy rakennusmestareiden, insinöörien ja arkkitehtien työttömyytenä ja lomautusten kasvuna, Sorjonen sanoo.

X

https://yle.fi/a/74-20085827

Avainsana: maahanmuutto

Kolmansien maiden maahanmuuttajien on vaikea saada tasa-arvoinen asema työmarkkinoilla
– Suomalaisista korkeakouluista valmistuneilla ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla ei juurikaan ole mahdollisuuksia saada Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Tämän seurauksena he ajautuvat työmarkkinoilla alisteiseen asemaan, sanoo aiheesta hiljattain väitellyt tutkija Quivine Ndomo.

21.3.2024 AKAVALAINEN
Akavan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Akava suhtautuu kriittisesti esitettyihin kotoutumisen tuen säästöihin. Kotoutumistoimiin panostaminen on pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kannattavampaa kuin lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen. Akavan mielestä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden aikuistumisen tuen ikärajaa ei tule laskea uudelleen pelkistä säästösyistä. Akava muistuttaa, että avoin, syrjimätön ja kansainvälinen yhteiskunta tukee myös talouskasvun edellytyksiä lisäämällä yritysten osaamista, tuottavuutta ja Suomeen tehtävien investointien määrää. Maahanmuuton ja Suomeen integroitumisen palvelupolut edellyttävät poikkihallinnollista, saumatonta yhteistyötä ja investointeja.

26.10.2023 LAUSUNNOT
Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain 56 §:n muuttamisesta
Akava pitää lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotettuja muutoksia erittäin kannatettavina ja kiittää ministeriötä hyvästä yhteistyöstä ja valmistelusta todeten nyt esitettyjen muutosten vastaavan Akavan aiempia ehdotuksia.

8.9.2022 LAUSUNNOT

Maahanmuuttajissa on suuri työllisyyspotentiaali
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Tavoite on erittäin tärkeä, sillä koronapandemian aiheuttama poikkeustila ei ainakaan vähennä osaavan työvoiman tarvetta pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrää on saatava kasvatettua heti, kun pandemiatilanne helpottuu ja se on mahdollista.

3.2.2021 BLOGIT

Koulutustason nostolla ehkäistään työvoiman väärinkäyttöä
Kansainvälistä Kunnon työn päivää vietetään jälleen 7. lokakuuta yli 60 maassa. Teemapäivä muistuttaa, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön sekä riittävään palkkaan ja vapaa-aikaan. Päivää on vietetty vuodesta 2008 lähtien.

7.10.2020 BLOGIT

Ranskan maahanmuuttajille ammattikiintiöt
Ranska alkaa valikoida siirtolaisia maan työvoiman tarpeen mukaan ensi kesästä lähtien. Ammattikiintiöistä päätetään vuosittain yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, työvoimatoimistojen ja alueellisten päättäjien kesken.

27.2.2020 AKAVALAINEN

https://akava.fi/avainsana/maahanmuutto/

[F1nka]

^Koodausfirmaahan ei voi Suomessa perustaa, pakko on jonkun suomalaisen palkata paperilla pätevä maahantulija.

[Uuno Nuivanen]

Joko kohta meillä?

Islamistit vaativat Saksaan kalifaattia
Islamistit marssivat lauantaina Hampurissa vaatien kalifaatin perustamista.

Tänään klo 15:43

Yli 1 000 islamistisen Muslim Interaktiv -järjestön kannattajaa otti osaa lauantaina Hampurissa järjestettyyn mielenosoitukseen, jossa muun muassa vaadittiin kalifaatin perustamista Saksaan ja lehdistönvapauden rajoittamista.

Protestista kertovan Telegraph-lehden mukaan mielenosoituksen tarkoituksena oli vastustaa islamofobiaa, mutta marssille osallistuneet vaativat myös islamilaisen valtion perustamista.

Mielenosoituksen järjesti Muslim Interaktiv -liikkeen johtohahmo Joe Adade Boateng, 25, joka sanoi marssin aikana pitämässään puheessa Saksan tarvitsevan "vanhurskaan kalifaatin" korjaamaan muslimiryhmistä mediassa syntyneen kuvan.

Boatengin puhuessa väkijoukko huusi tälle "Allahu akbar", eli "Jumala on suurin" -tervehdyksiä. Telegraphin mukaan jotkut mielenosoittajista kantoivat kylttejä, joissa luki muun muassa "Kalifaatti on ratkaisu" ja "Lopettakaa mediaviha".

Videoita marssista on jaettu runsaasti sosiaalisen median palvelu X:ssä. ...

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b07f3f24-4fdc-4cff-bc38-3d9edf135215