Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[ikuturso]

Meillähän on ihan vastaavia. "espoolaismies" on jo legenda. Ja näitä: "Siellä taas Pekka on heittänyt Liisan parvekkeelta" tulee tämän tästä omaltakin näppikseltä.

Mielestäni on kunniakasta olla Hollannissa referenssinä haittamaahanmuuttajan vastakohtana.

Kun puhutaan Suomen maineesta maailmalla, niin tämä mielestäni vaan nostaa sitä.

Onko muuten Hollannissa joskus joku Suomen passilla varustettu turvis tehnyt jotain pahaa, jolla on päässyt otsikoihin "Suomalaismies pahoinpiteli ankan puistossa" tms. Eli onko tuolla jokin historia, niin kuin meidän espoolaismiehellä, mistä tuo on päätynyt meemin osaan?

-i-

[Tunkki]

Meillähän on ihan vastaavia. "espoolaismies" on jo legenda. Ja näitä: "Siellä taas Pekka on heittänyt Liisan parvekkeelta" tulee tämän tästä omaltakin näppikseltä.

Onko muuten Hollannissa joskus joku Suomen passilla varustettu turvis tehnyt jotain pahaa, jolla on päässyt otsikoihin "Suomalaismies pahoinpiteli ankan puistossa" tms. Eli onko tuolla jokin historia, niin kuin meidän espoolaismiehellä, mistä tuo on päätynyt meemin osaan?
-i-

Jos joku osaa tuohon vastata niin @Mindy

[Mindy]

Meillähän on ihan vastaavia. "espoolaismies" on jo legenda. Ja näitä: "Siellä taas Pekka on heittänyt Liisan parvekkeelta" tulee tämän tästä omaltakin näppikseltä.

Onko muuten Hollannissa joskus joku Suomen passilla varustettu turvis tehnyt jotain pahaa, jolla on päässyt otsikoihin "Suomalaismies pahoinpiteli ankan puistossa" tms. Eli onko tuolla jokin historia, niin kuin meidän espoolaismiehellä, mistä tuo on päätynyt meemin osaan?
-i-

Jos joku osaa tuohon vastata niin @Mindy

En muista kyllä koskaan törmänneeni tuohon suomalaismeemiin, mutta toisaalta en ole pahemmin hengaillut hollantilaisilla kämysivustoilla. Joskus tulee jotain kuultua ja luettua, mutta harvemmin. Mutta nyt kun kysyitte, lähdin etsimään juuria tälle sanonnalle.

Nähtävästi GeenStijl-verkkosivustolla on jo vuodesta 2005 asti käytetty "finnen" pienellä alkukirjaimella tarkoittamaan marokkolaisia ongelmatapauksia. Sieltä sitten levinnyt muuallekin hollantilaisten kämypiirien käyttöön.

Koko jutun alku oli artikkelissa, jossa taas vaihteeksi olivat marokkolaiset kunnostautuneet. Amsterdamissa oli talo poltettu eläkeläinen sisällä ja vähän matkan päässä oli auto palanut 2 tyyppiä auton sisällä. Nähtävästi tuhopolttajilla oli bensaa roiskunut vaatteille ja kun he olivat tekonsa jälkeen pistäneet autossa tupakaksi, olivat he sytyttäneet vahingossa itsensä tuleen. Poliisi ei antanut tietoa tekijöistä, joten keskustelua käytiin siitä, mikä etninen ryhmä olisi ollut tekojen takana. Mietittiin, minkä merkkiset takit tekijöillä oli olleet, koska nähtävästi mustilla ja marokkolaisilla oli eri lempimerkit. Yksi kommentoijista totesi: "Zullen wel geen Finnen zijn vermoed ik! En onze linkse vrienden zullen dit vast wel weer als incident bestempelen om die reden. Als het kaalkopjes waren daarentegen was hier het bewijs geleverd van het levensgevaarlijke gehalte van die beweging."

Eli suomennettuna: "Ei taida olla suomalaisia, epäilen! Ja vasemmistolaiset ystävämme tulevat varmasti taas siitä syystä leimaamaan tämän yksittäistapaukseksi. Jos taas kaljupäät olisivat olleet asialla, olisi tässä todistetta sen liikkeen hengenvaarallisesta luonteesta."

Vähän myöhemmin toisen marokkolaistapauksen yhteydessä palstan vakiovasemmistolainen valitti siitä, että palstalla leimataan marokkolaisia ja miksi keskitytään marokkolaisia leimaavasti tietyntyyppiseen rikollisuuteen, kun se on kokonaisrikollisuudesta vain pieni osa ja korkeat verot johtuu valkokaulusrikollisuudesta. Yllä suomennetun kommentin jättänyt kommentoija kirjoitti: "Paitsi että sinulle pitäisi ensin valjeta, että nämä nuoret ylipäänsä tuottavat ongelmia. Selitä siis, miksi minä ja kaikki muut täällä koemme heidän tuottavan ongelmia. Olemmeko kaikki kollektiivisesti sokeita, käytämmekö me tajuntaa ja todellisuutta muuttavia huumeita? Sekoitammeko me marokkolaiset suomalaisiin?"

Sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa suomalaismeemi syntyä ja levitä käyttöön. Eli ei ole Suomen passilla perseilty, vaan Suomalaiset (kirjoitettuna isolla alkukirjaimella erotuksena "suomalaisista") on perseilijöiden vastakohtana otettu kiertoilmaisuna otettu käyttöön.


Edit. Siis Finnen = oikeasti suomalaiset, finnen = perseilijät pohjois-Afrikasta. Viimeinen lause oli hieman epäselvä, kun luin sen jälkeenpäin.

Lähde:
https://www.geenstijl.nl/2262001/finnen_waar_komen_ze_vandaan/

[ikuturso]

Kiitos @Mindy

Pitäisi suomalaisten journalistien taas poiketa täällä kurkistamassa miten asiat ovat.

Kun Suomessa vielä nuo meemit ovat pekkaa, liisaa, espoolaismiestä ja perunanenää, niin onkohan nyt niin, että Hollanti on jo niin monivärinen - johtuen kolonialistisesta historiasta ja siirtomaalaisten muutosta ja työperäisestä muutosta jo vuosien takaa - että ehkä "hollantilainen" tai Luca ja Zoë ei enää pure. Mikä on edes hollantilainen nimi? Katsoin tuonne:
https://nameberry.com/popular-names/netherlands

Ja hämmästyin, kun suurin osa nimistä on niin yleisiä, että voisivat olla suomalaisia tai brittejä. Siellä on mm. Sara ja Olivia.

Ja liittyen keskusteluun.... Tuon sivun mukaan mikä on kuudenneksi yleisin pojan etunimi Hollannissa?

No se on Finn

Eli tuo meemi-Finn voi olla ollut alunperin "Liisa tai Pekka", mutta on pun intended - kääntynyt tai käännetty tarkoittamaan suomalaista.



Kun katsoin tuota linkkaamaani sivua, maailmankuvani kääntyi....

Milou on naisen nimi!

Tintin koira onkin narttu! Se näsäviisasteleva terrieri....

-i-

[Nuivinator]

Kun katsoin tuota linkkaamaani sivua, maailmankuvani kääntyi....

Milou on naisen nimi!

Tintin koira onkin narttu! Se näsäviisasteleva terrieri....

Itselläni on vaikeuksia sulattaa sitä, että naapurini kutsuvat pikimustaa kääpiövillakoiraansa Milouksi. Se tosin on uros.

[Huppupelikaani]

Parhaillaan pelattavalla liigakierroksella Rauman Lukon pelaaja on saanut pelirangaistuksen. Kuulemani mukaan syynä rasistinen käytös. Ja ko. tilanteessa vastustajalta, eli KalPalta, oli kuulemma aivan kantasuomalainen, tosin pituudeltaan lyhyt. KalPassa kiekkoilee kyllä tummahipiäinenkin pelaaja, mutta ilmeisesti hän ei ollut tuossa tilanteessa paikalla/kaukalossa.

15:38
rangaistus
5 + 20 min
#11 Reunanen Tarmo
Seuranta rangaistustyypit. Rangaistuksen syytä ei löydy sääntökirjasta - Pelirangaistus

liiga.fi

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mikä tällä kertaa on rasismia.

Lisätään vielä uutinen aiheesta. Taudin kuvaan luonnollisesti kuuluu, että ulosajetun pelaajan oma joukkue tuomitsee välittömästi tapahtuneen. Rohkenen epäillä, ettei heillä "twiittiä" kirjoitettaessa ole edes ollut tietoa mistä on kyse ja mitä tarkalleen on sanottu. Oletus rasismista riittää.

———

Ulosajo tapahtui ensimmäisessä erässä ajassa 15.38. Sitä edelsi maalinedusnujakka, jonka jälkeen Reunanen sanaili vastustajan pelaajan Juuso Mäenpään kanssa.

Linjatuomari oli tilanteessa lähellä ja kuuli Reunasen sanat.

———

Lukon valmentaja Tomi Lämsä näytti käyvän tapahtuneesta kuumana. Reunanen puolestaan meni ensin vahingossa vaihtoaitioon ja poistui sitten kaukalosta.

———

– Rauman Lukko ei hyväksy rasismia missään muodossa. On koko Liiga-yhteisön intressi, että kaukalosta pysyy asiaton käytös poissa – siksi ulosajo oli täysin oikeutettu. Luotamme ja odotamme, että Liigan kurinpitodelegaatio käsittelee tapauksen perinpohjaisesti, Lukko kirjoitti X:ssä (entinen Twitter).

is.fi

[Roope]

Taudin kuvaan luonnollisesti kuuluu, että ulosajetun pelaajan oma joukkue tuomitsee välittömästi tapahtuneen. Rohkenen epäillä, ettei heillä "twiittiä" kirjoitettaessa ole edes ollut tietoa mistä on kyse ja mitä tarkalleen on sanottu. Oletus rasismista riittää.

Ihan ymmärrettävää nykyisessä ilmapiirissä, kun viime talvena lasten ottelun väitetystä rasismista seurasi urheilutoimittajien kuukausia kestänyt järjetön myllytys, jossa toimittajia ei kiinnostanut pätkääkään, mikä on totta tai kohtuullista.

[Huppupelikaani]

Reunanen pyytää anteeksi. Rasistista kielenkäyttöään? Ei vaan asiatonta kielenkäyttöään.

Tarmo Reunanen pyytää anteeksi asiatonta käytöstään KalPa–Lukko-ottelussa: "Käyttämäni sanat eivät kuulu jääkiekkokaukaloon eikä muuallekaan"

twitter.com

Tiedotteesta:

...Rangaistuksen syyksi ilmoitettiin alunperin rasistinen käytös, mutta korjattiin myöhemmin epäurheilijamaiseksi käytökseksi. ....

... Hän kuitenkin painottaa, että tilanteessa ei käytetty ihonväriin, kansalaisuuteen, etniseen alkuperään tai syntyperään viittaavia termejä. ...

Mistä nämä rasismia huutaneet otsikot sitten tulivat? Päätuomari ilmeisesti ilmoitti jäähyn syyksi rasistisen käytöksen? Miksi? Varmuuden vuoksi?

Niin kauan kun ei suoraan kerrota mitä Reunanen sanoi, uskallan väittää, että jokaisessa liigapelissä käytetään vastaavia sanoja, jotka eivät kuulu kaukaloon eikä muuallekaan. Miksi siis tällainen vouhotus? Miksi joukkueen viestintäosasto heittää varmuuden vuoksi oman pelaajan bussin alle ennen kuin on selvitetty mitä tapahtui? Ja yliampuva anteeksipyyntö ei niin harvinaisesta huutelusta? Siksi, että otsikot huusivat rasismia?

Elämme ihmeellisiä aikoja.

[l'uomo normale]

Jääkiekossa pitäisi siis luopua asiattomasta kielenkäytöstä ja keskittyä perinteisiin ruumiin taklauksia ja muuhun kaukaloväkivaltaan?

[Huppupelikaani]

Jääkiekossa pitäisi siis luopua asiattomasta kielenkäytöstä ja keskittyä perinteisiin ruumiin taklauksia ja muuhun kaukaloväkivaltaan?

Näinhän se menee. Vai onko joku joskus nähnyt minkä tahansa joukkueen tiedotteen, jossa vastustajan loukkaantumiseen ja pitkään sairauslomaan johtanut tilanne tuomitaan ja irtisanoudutaan väkivallasta samalla valonnopeudella kuin tämä väärä hälytys rasistisesta kielenkäytöstä? Tai sellaisen tiedotteen, jossa tuomitaan asiattomuuksien huutelu vastustajalle, mutta kukaan ei missään vaiheessa epäile rasistista kielenkäyttöä.

[JoKaGO]

No-no, ottaakaas päänne pois perseestä, jotka ette tiedä jääkiekosta yhtään mitään 

Jääkiekossa väkivalta on nimen omaisesti rajoitettu äärimmäisen voimakkaasti, koska isokokoiset pelaajat luistelevat sellaista vauhtia, että liike-energia on suuri. Törmäystilanteessa kolisee, mutta kaikki osaavat varautua siihen ja seuraamuksia ei tule, harvoin sattuu pahemmin.
Nyrkillä, kyynärpäällä, polvella, mailalla tai luistimella lyöminen/potkaisu on rangaistavia tekoja, samoin mikä tahansa osuma pään tai niskan alueelle tai selkään. Ja sääntöjen mukaista taklaustakaan ei saa tehdä kuin kiekolliseen pelaajaan, jonka on siis pidettävä koko ajan "pää ylhäällä".

No sitten tuo läpän heitto. Olisi tosiaan kiva saada tietää, mitä Reunanen sanoi niin pahaa, että ulosajo tuli. Haiskahtaa todellakin poisselittelyltä, koska molemmat joukkueet olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Toisaalta, pelin kannalta siis kaikki hyvin. Luulenpa, että kaikki liigapelaajat saavat viidakkorummun kautta tietoonsa Raunasen sanomiset, ja osaavat itse varoa ja toisaalta ärsyttää Reunasta niistä.

Edit: Näköjään menee kurinpitoelimen ratkaistavaksi tämä Reunasen läppä. Päätös on tehtävä tämän vuorokauden kuluessa: https://www.iltalehti.fi/smliiga/a/bdd3bd0f-bf54-4a23-90e9-c37942f0a37f
Eli viimeistään huomenna tiedämme, mitä on sanottu. Tai sitten vapauttava tuomio.

[JoKaGO]

Ja sitten tämäkin jääkiekon rasismi-case sai ratkaisunsa. Ei ollut rasisimia eikä huutelun kohde edes pahoittanut mieltänsä. Silti ulosajo ottelusta ja päälle seuraavan pelin huili, eli ei tuu palkkaa, ei    Vain yksi peli, koska Reunanen katui niin kauniisti tekoaan 
Sitä ei kerrota, katuiko sitä, ettei sanonut pahemmin, kun kuitenkin kakkua tuli ...

No, lukekaa itse semmoisen hiekkalaatikon kuin Liiga sivulta, ja YRITTÄKÄÄ ymmärtää satakiloisia järkäleitä, joilla on kai sitten pieni ... no jääköön sanomatta:

https://liiga.fi/fi/uutiset/17076/lukon-tarmo-reunaselle-yhden-ottelun-pelikielto

[Huppupelikaani]

Ilta-Sanomien mukaan Reunasen hätäisesti rasistiseksi luokitellut sanat olivat "vitun hintti".

Kuulin, että eilisellä Yle Puheen kiekkokierroksella pelien jo päätyttyä vaahdottiin tapauksesta ja mm. vaadittiin pitkää pelikieltoa, vaikka Reunanen oli tuossa vaiheessa ilmeisesti ehtinyt jo kommentoida tapausta ja korjata rasismisyytökset aiheettomiksi. Tarkastaisin mitä Ylellä sanottiin, mutta vieläkään tallenne ei ole ilmestynyt Areenaan. Kumma juttu...

Ja luonnollisesti tämäkin rasismikausti on jo levinnyt isoon maailmaan.

Former Rangers defenceman ejected from Liiga game for racist behavior

———

Last Friday in a game between Lukko and KalPa, former New York Ranger defenceman Tarmi Reunanen was ejected following allegations of racist behaviour.

At the moment, it's unclear what Reunanen did or said, but his team Lukko has already released a statement condemning the actions of Reunanen.

———

hockeyunplugged.com

Ei varmaan mikään iso julkaisu, mutta siitä se lähtee leviämään, jos halutaan, ja elleivät korjaukset ja anteeksipyynnöt tule julkisuuteen yhtä isoilla otsikoilla kuin eilen. Luultavasti näin ei käy, vaan käännetään katse siihen, että tämäkään kielenkäyttö ei kuulu kiekkokaukaloon. Hällä väliä vääristä syytöksistä.

[P]

Jos perätön rasismisyytös alkaa levitä, nokittaisin pelaajana rikosilmoituksella kunnianloukkauksesta tahoja, jotka pistivät perättömät väitteen liikenteeseen, alkaen tuomareista.

Eihän tätä rasismisanan väärinkäyttöä muuten saada kuriin.

Tuo väärän syytökset esittäminen ja levittäminen julkisuuteen, kun menee törkeänä kunnianloukkauksena.

[Näkkileipä]

Eikös nykykäytännön mukaan, kaikki negatiivinen puhe, joka kohdistuu ulkomaalaistaustaisiin ole rasismia? Eikä sillä mitä on oikeasti sanottu, ole mitään merkitystä, kun kyseessä rasismin vastustus.

[ikuturso]

Ja luonnollisesti tämäkin rasismikausti on jo levinnyt isoon maailmaan.

Former Rangers defenceman ejected from Liiga game for racist behavior

———

Last Friday in a game between Lukko and KalPa, former New York Ranger defenceman Tarmi Reunanen was ejected following allegations of racist behaviour.

Tää on ilmeisesti joku sukupuolineutraali juttu.

Latinalaisissa kielissä o-päätteinen nimi on maskuliini, niin kuin Tarmo. Tarma olisi nainen. Tarmi olisi monikko tai sitten sukupuolineutraali....

Kuha tuli vaan mieleen.

-i-

[Roope]

Näyttelijä Cate Blanchett vieraili europarlamentissa valistamassa meppejä, kuinka kamalaa on rajojen sulkeminen Eurooppaan haluavilta.

Euronews: Cate Blanchett urges the EU to 'put humanity back at the centre and the heart' of asylum policy 8.11.2023

"We need to come together to put people, to put our humanity back at the centre and the heart of asylum" policy, Cate Blanchett told lawmakers in an impassioned speech before the European Parliament.

"In ten years' time, people will still be drowning on our shores unless something changes," the Australian actress said, recalling the shipwreck near Lampedusa that left over 360 migrants dead in 2013 and other similar incidents that have happened since then.

Kuinka sattuikaan, juuri Australiassa on keksitty keino vähentää ihmisten hukkumisia.

"Complex situations require complex solutions. They require dialogue. They require collaboration, not soundbites or slogans. Finding sustainable solutions in countries of origin, transit and destination is the only way."

Mutta tilannehan ei ole monimutkainen vaan hyvinkin yksinkertainen. Eurooppaan pyritään, koska tänne saa jäädä. Tehdään Eurooppaan jäämisestä vaikeaa ja kannattamatonta esimerkiksi lopettamalla Eurooppaan asuttamiseen perustuva turvapaikkajärjestelmä ja tekemällä käännytyksistä sääntö.

The two-time Oscar winner spoke on Wednesday afternoon in her capacity as a Goodwill Ambassador for UNHCR, the United Nations Refugee Agency, upon the invitation of European Parliament President Roberta Metsola. Both held a bilateral meeting before heading to the hemicycle in Brussels, where Blanchett spoke for more than 20 minutes under the watchful eye of MEPs and the crowded gallery of visitors, who repeatedly interrupted her intervention with applause.

"Globally, forced displacement has now passed the grim milestone of 114 million people. Many of those caught up in this maelstrom have made unbelievably dangerous journeys in search of a place of safety," Blanchett said.

"Addressing the challenges of forced displacement and mixed movements requires unity, international cooperation, resources and patient compassionate work to address the multiple and overlapping reasons that people move" out of their countries.

Drawing from the testimonies of the refugees she has met across her trips as Goodwill Ambassador, the actress asked lawmakers to put themselves in the shoes of those who flee "catastrophic experiences" in their homelands and risk their lives to reach a safer port, despite knowing their chances of survival are evidently dim.

Suurin osa Eurooppaan Välimeren yli pyrkivistä ei ole pakolaisia, eikä Eurooppa ole kuin minimaalisen pienelle osuudelle pakolaisistakaan lähin turvallinen paikka.

Blanchett then urged MEPs to use their power as public representatives to uphold the spirit of the 1951 Refugee Convention and debunk "dangerous myths" stoking "far too much fear and hostility," a reference to the claims frequently used by hard-line politicians to instil in voters a sense of menace and insecurity.

Vuoden 1951 pakolaissopimuksen henki oli yksinkertaisesti se, että toisen maailmansodan eurooppalaisista pakolaisista on huolehdittava. Sopimuksella ei ollut tarkoitus mahdollistaa Eurooppaan suuntautuvaa parempaa elämää etsivien massamaahanmuuttoa seuraavalla vuosisadalla.

The argument that welcoming refugees puts "too many demands" on state resources, squeezes job markets and undermines traditional values not only shows a "monumental compassion deficit," she said, but also a "disregard for history," as Europe has historically been "crisscrossed" by people fleeing wars, pogroms and other forms of persecution.

Faktat eivät muut miksikään siitä, että niiden esittämistä paheksuu. Se, että Euroopan historiassa on ollut liikkeellä eurooppalaisia pakolaisia, ei ole argumentti sen puolesta, että ihmisten pitäisi päästä Eurooppaan muista maanosista.

"As the representatives of the people of Europe, please remind your constituents that low and middle-income countries host the vast majority, nearly 90% of all forcibly displaced people," Blanchett said, speaking directly to the MEPs in the audience.

"Take this message to them. Challenge false claims that will ultimately only see divisions in our own communities. Scapegoating so often leads to violence and unrest."

Suhde kääntyy toisinpäin, kun tarkastellaan turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia Euroopassa ja toisaalta Euroopan ulkopuolella. Yhden Suomeen jäävän turvapaikanhakijan elinkaarikustannukset ovat reilut puoli miljoonaa euroa. Ugandassa pakolaiselle annetaan pikkuruinen maatilkku, kuokka ja säkki siemeniä.

In what was perhaps the most political moment of the speech, Blanchett denounced the "harmful" policy of "externalisation," a term that describes the efforts made by Western countries to outsource their asylum responsibilities to neighbouring and, in some cases, faraway countries.

Blanchett's home country, Australia, spent years pursuing a migration policy based on keeping irregular arrivals locked in overseas island detention centres, often for very long periods of time. The system, now on standby, was heavily criticised by UN experts and humanitarian NGOs as abusive and punitive.

But in recent years, other wealthy nations have announced similar plans, including the UK's scheme with Rwanda, which remains stuck in a legal battle, and Italy's brand new plan with Albania, announced only two days ago.

"As an Australian, I can tell you that we learnt the hard way, the devastating physical and mental torment the refugees experienced whilst being corralled offshore. The psychological damage to those guarding them, the billions of dollars of taxpayers money wasted on a now discredited and largely abandoned approach," Blanchett said.

"And may I say to the resultant shame and regret that many of my fellow Australians feel now surrounding these ineffective and inhumane policies."

Australian kokeilun toteutusta voi arvostella, mutta ulkoistamisen periaate on ainoa oikea, eikä Blanchettkään voi kiistää politiikan vaikutuksia.

[ikuturso]

Näyttelijä Cate Blanchett vieraili europarlamentissa valistamassa meppejä, kuinka kamalaa on rajojen sulkeminen Eurooppaan haluavilta.

"In ten years' time, people will still be drowning on our shores unless something changes," the Australian actress said[/b], recalling the shipwreck near Lampedusa that left over 360 migrants dead in 2013 and other similar incidents that have happened since then.

Tuo pätkä kertoo taas kaiken. Australialainen nimby-suvakki puhuu Lampedusasta "meidän rannoillemme".

Siis TE eurooppalaiset, ottakaa näitä afrikaanoja rajatta siitä veden takaa. Rakentakaa siltoja (pun intended). Neuvotelkaa.

Se on kumma juttu, kun rikas ja köyhä menevät naimisiin, kaikki sanovat: "Tehkää avioehto, niin kumpikin saa pitää omansa. On tyhmää jakaa kaikki kun koskaan ei tiedä miten käy". Kun afrikaano tulee kylään, sanotaan: "Jakakaa kaikki. Se jolla on enemmän, sen tulee auttaa köyhempää".

Omalta rakkaalta pitäisi evätä oma omaisuus, mutta se pitäisi lahjoittaa abulle ja mehmedille.

-i-

[Roope]

Lisää maahanmuuttoa ja vihreää siirtymää, muuten käy huonosti.

Tarvitsemme talouskasvua ja innovaatioita kipeämmin kuin koskaan

SUOMI on yksi maailman parhaista maista elää ja asua. On yhä lottovoitto syntyä Suomeen – mutta ei enää pääpotti. Keskeiset verrokkimaamme ovat kiistatta karanneet meiltä elintasossa, talouskasvussa ja valtiontalouden vakaudessa.

Vuosikymmeniä olemme ylpeilleet pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallistamme, jossa vapaan kilpailun, maailman parhaan koulutuksen ja toimivien hyvinvointipalveluiden yhdistelmä on luonut laajaa hyvinvointia. Nyt kuitenkin kohtaamme uusia haasteita.

Globaalisti vapaiden markkinoiden puolustajien määrä vähenee, Pisa-tuloksemme heikkenevät ja sote-sektori kipuilee. Yli 15 vuotta junnannut talouskasvu ja tuottavuus, yhdistettynä epäedulliseen väestörakenteeseen, luovat pakottavaa painetta uudistuksille.

Tarvitsemme nyt kipeämmin koskaan aikaisemmin talouskasvua ja innovaatioita. Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille, ja puhdas edullinen energia voi toimia talouskasvun moottorina. Teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa tuottavuuden parantamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia, jotka tukevat yrittäjyyttä ja houkuttelevat kansainvälisiä osaajia.

Väestörakenteemme muutos, jossa työikäisiä on yhä vähemmän suhteessa eläkeläisiin, vaatii meitä miettimään uusia tapoja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Eläkeiän kynnyksellä olevia 65-vuotiaita on 70 000, mutta työmarkkinoille tulevien parikymppisten ikäluokkien koko on vain 60 000. Käsiparit vähenevät vaarallisesti, jos mitään ei tehdä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja joustavampia työmarkkinoita. Suomen korkea rakennetyöttömyys rasittaa yksilöiden lisäksi koko yhteiskuntaa.

[...]

Jos onnistumme näissä uudistuksissa, Suomi voi vakavasti ottaen kurkottaa takaisin parhaaseen A-ryhmään. Ilman näitä ponnistuksia suuntamme on vääjäämättä vaisumpi ja vaarallisempi. Tulevan kasvun perusta luodaan aina taloushaasteiden keskellä.

Juhana Brotherus
johtaja, pääekonomisti
Suomen Yrittäjät

Helsingin Sanomat, mielipide 15.12.2023

Juhana Brotheruksen höpöpuheen kieltämättä kruunaa lopun viittaus Kummelissa viljeltyyn "parhaaseen A-ryhmään".

Brotheruksen ajattelua kuvaa se, että hän oli syksyllä 2015 innoissaan kymmenistä tuhansista turvapaikanhakijoista, jotka hänen mukaansa toisivat toivottua talouskasvua ihan vain muuttamalla kaupunkeihin ja lisäten näin asuntojen kysyntää ja nostaen hintoja.

[Nuivinator]

Jahas.  https://yle.fi/a/74-20068302

Jos ajatellaan vaikkapa suomalaisten tekemiä sotarikoksia tai Suomen asemaa Euroopan rasistisimpana maana, niin nämä ovat kansakunnan määrittelyyn ja arvoihin liittyviä kysymyksiä, jotka uhkaavat sitä, miten
koemme suomalaisuuden tai Suomen.

Tietojeni mukaan viime sotien jälkeen jaettiin 694 tuomiota sotarikoksista. Vajaat 60 % tuomioista oli 1-3 v koppia ja muutama prosentti yli 10 v koppia. Tuomiot tulivat sotavankien pahoinpitelyistä, varkauksista, virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä ja sotavankien tapoista.Tuomioita ei tullut etnisistä puhdistuksista, rotuerottelusta, ihmisoikeuksien polkemisesta tai sotavankien järjestelmällisestä surmaamisesta. Miksipä olisi, kun edes ihmisoikeuksien suurmaa, Neuvostoliitto ei sellaisista syyttänyt.

Muuan André Swanström on kirjoittanut kirjan Hakaristin ritarit. Sitä en tosin ole lukenut, mutta kirjan julkaisun jälkeen siitä nousi pienoinen kohu, jne... wikipedia kertoo:

Kirjan vuoksi Kansallisarkisto teetti aiheesta selvityksen,[6] jonka projektiryhmässä Swanström oli mukana. Selvityksen tulos oli, että todennäköisesti jotkut noin 1 400 suomalaisesta olivat mukana siviilien tai sotavankien surmaamisessa SS-joukoissa, mutta enemmistö suhtautui sellaiseen kielteisesti. Muutaman suomalaisen sodanaikaisista päiväkirjoista löytyi antisemitistisiä näkemyksiä, mutta paljon useamman päiväkirjoissa tuomittiin juutalaisten julma kohtelu. Tutkimuksen mukaan kansallissosialistista aatetta levitti vain pieni osa SS-vapaaehtoisista. Kansallisarkisto korosti, että joitain poikkeuksia lukuun ottamatta vapaaehtoiset eivät kannattaneet rotuoppeja tai kansallissosialismia vaan halusivat turvata Suomen itsenäisyyden sekä suhtautuivat kielteisesti väitettyjä väkivallantekoja kohtaan. Yksittäisten tapahtumien tarkkaan arviointiin lähdeaineiston tarkkuus ei selvityksen mukaan riittänyt.

Mitä tulee tuohon "Suomi on Euroopan rasistisin maa" -väitteeseen, joka perustuu siihen vuonna 2018 julkaistuun epätieteelliseen läpyskään. Metodit, tutkimusasetelmat ja otantanta eivät täytä siinä minkäänlaisia tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.

[Roope]

[tweet]1755487023236812875[/tweet]

Timo Aro
@timoaro
Maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ratkaisu! Haluan omistaa tämän kolumnin erityisesti kaikille arvon maahanmuuttokriitikoille😊
#maahanmuutto #muuttoliike #työeläke

Luen tuon niin, että Timo Aro uskoo jauhottaneensa maahanmuuttokriitikot 100-0. Oikeasti Timon kolumni on Miihkalin kakka.

Satakunnan Kansa: Maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ratkaisu! 8.2.2024

Yle esitti viime viikolla kiinnostavan Ulkolinja-dokumentin "Pois Japanin mallista!. Otsikolla viitattiin Japanin perinteiseen nuivaan maahanmuuttopolitiikkaan, jota ollaan kääntämässä uuteen suutaan. Suunnanmuutoksen taustalla on kolme tosiasiaa: maailman iäkkäin väestö, työvoimapula ja hoivan tarpeen jatkuva kasvu.

Japanin Väestöinstituutin julkaiseman laskelman mukaan maa tarvitsisi jatkossa noin 400 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Määrä riittäisi instituutin mukaan varmistamaan eläkejärjestelmän toimivuuden. Laskelma oli poliittista dynamiittia Japanin kaltaisessa suljetussa yhteiskunnassa.

Niin? Esimerkiksi Suomesta poiketen Japani haluaa maahanmuuton olevan japanilaisia hyödyttävää. Meillä timoarot haluavat mahdollisimman paljon lisää mitä tahansa maahanmuuttoa.

Näkökulma on Suomen kannalta mielenkiintoinen. Maahanmuuttokeskustelu on painottunut vahvasti työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen liittyviin kysymyksiin. Maahanmuuton merkitys eläkejärjestelmälle tai -rahoitukselle on jäänyt katveeseen.

Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki on tehnyt tärkeän laskelman. Hänen mukaansa noin 10 000 henkilön pysyvä lisäys nettomaahanmuutossa vuodessa vastaisi noin miljardin euron vähennystä työeläkemaksuihin. Tämä tarkoittaisi yhtä prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja. Muutos noin 15 000 vuotuisesta tulijasta noin 35 000 tulijaan merkitsisi jo kahta prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja.

Eläkkeiden rahoituksen turvaaminen maahanmuuttoa valikoimatta lisäämällä on kuin osakesijoitusten rahoituksen turvaaminen velkarahalla. Jo kantaväestöä selvästi heikompikin työllisyys lisää kyllä lyhyellä tähtäimellä eläkerahoitusta, mutta maahanmuuton kasvattamat eläkekustannukset tulevat maksettaviksi pitkällä aikavälillä.

Kaikenlaiset maahanmuuton vuoksi kasvaneet muut kustannukset (työttömyys, palvelut, perheet jne.) on maksettava jo sitä ennen, mutta ne ja maahanmuuton muut vaikutukset eivät näy mitenkään tällaisessa laskelmassa. Ei ole sattumaa, että Aro käyttää esimerkkinään eläkemaksuja eikä esimerkiksi elinkaarikustannuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan työperäisen maahanmuuton pysyvä kasvaminen 10 000 henkilöllä vähentäisi kestävyysvajetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaisi rahassa noin miljardia euroa.

Tähän samaan arvioon viitataan välillä kyseenalaistamattomana faktana myös VM:n laskelmaksi mainittuna edellisen hallituksen puoliväliriihestä lähtien vähän vaikka missä ilman lähdettä, enkä löydä alkuperäistä laskelmaa ja sen oletuksia mistään. Olen kuitenkin aika varma, että laskelma oletuksineen ei perustu halpatyövoiman ja humanitaarisen maahanmuuton helpottamiseen, mihin yhtään merkittävämpi maahanmuuton lisääminen käytännössä perustuisi. Todennäköisesti maahanmuuttajien ominaisuudet ja palkat on tässäkin arvioitu tahallaan väärin keskivertosuomalaista vastaaviksi, eikä laskelmissa huomioida perheitä.

Ikääntyvässä yhteiskunnassa eläkejärjestelmän rahoitus on monin eri tavoin kriittinen tekijä. Noin joka neljäs suomalainen on 65 vuotta täyttänyt. Suomen vanhushuoltosuhde on maailman kolmanneksi korkein Japanin ja Italian jälkeen. Luku kertoo, kuinka monta iäkästä on suhteessa työikäiseen väestöön.

Eläkejärjestelmän rahoitus on yksi tekijä. Jos ratkaisuksi siihen esittää maahanmuuton lisäämistä, on samassa yhteydessä nostettava esiin myös maahanmuuton aiheuttamat lisäkustannukset ja muut vaikutukset. Silloin on aika selvää, että ratkaisu ei ole maahanmuutto kuin pyramidihuijauksena.

Maahanmuuton hyödyistä ja haitoista tarvittaisiin avointa keskustelua, joka perustuisi enemmän argumentteihin kuin tunteisiin. Kehitys ei ole ongelmaton ja vaatii uudenlaista avoimuutta, rohkeutta ja sopeutumista. Ikääntyvän väestön yhteiskunta tarvitsee sekä suhteellisen korkeaa syntyvyyttä että enemmän maahanmuuttoa. Kun syntyvyys on romahtanut ennätyksellisen alhaiselle tasolle, korostuu maahanmuuton merkitys.

Käytettävissä olevat tilastot osoittavat aukottomasti, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Lisääntynyt maahanmuutto onkin hyvä uutinen työmarkkinoiden ja tulevien työeläkemaksujen kannalta.

Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ratkaisu!

Siitä vaan avointa keskustelua ja ennen kaikkea konkreettisia politiikkaehdotuksia. Millaisella täsmälailla Suomeen saataisiin ulkomailta 10 000 nettoveronmaksajaa ilman perheitään? Ei selviä tästäkään kolumnista. Työperäiselle maahanmuuttollehan ei ole Suomessa enää juuri mitään esteitä, vaan työnantaja voi tilata tänne vaikka halpissiivoojan Bangladeshista.

Syntyvyyden ja maahanmuuton tasapainosta olen vastakkaista mieltä. Syntyvyyden laskua ei missään nimessä pidä kompensoida lisäämällä maahanmuuttoa. Sellainen jos mikä on väestönvaihtopolitiikkaa.

Ja kun Aro ainakin näennäisesti argumentoi taloudella, niin se kaikkein nopein ja helpoin tapa auttaa Suomen taloutta maahanmuuttopolitiikalla on leikata Euroopan ulkopuolinen humanitaarinen maahanmuutto välittömästi minimiin.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori sekä alue- ja väestönkehityksen asiantuntija, joka toimii Turun kaupungin tutkimusjohtajana.

Tunnettu myös vihreiden riveistä, mikä osaltaan selittää pulushakkiargumentaatiota.

[Roope]

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan työperäisen maahanmuuton pysyvä kasvaminen 10 000 henkilöllä vähentäisi kestävyysvajetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaisi rahassa noin miljardia euroa.

Tähän samaan arvioon viitataan välillä kyseenalaistamattomana faktana myös VM:n laskelmaksi mainittuna edellisen hallituksen puoliväliriihestä lähtien vähän vaikka missä ilman lähdettä, enkä löydä alkuperäistä laskelmaa ja sen oletuksia mistään. Olen kuitenkin aika varma, että laskelma oletuksineen ei perustu halpatyövoiman ja humanitaarisen maahanmuuton helpottamiseen, mihin yhtään merkittävämpi maahanmuuton lisääminen käytännössä perustuisi. Todennäköisesti maahanmuuttajien ominaisuudet ja palkat on tässäkin arvioitu tahallaan väärin keskivertosuomalaista vastaaviksi, eikä laskelmissa huomioida perheitä.

Ainakin valtiovarainministeriön vastaavat laskelmat perustuvat vääriksi tiedettyihin oletuksiin "yksinkertaisuuden vuoksi". Tämä vääristely sivuutetaan, kun tuloksia toistetaan valtamediassa ja toisissa raporteissa.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua pienempi mutta edelleen merkittävä

[...]

Maahanmuutto voisi ratkaista ongelmia

Väestön ikääntyminen vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin. Toisaalta työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Se näkyy verotuloissa.

Raportin mukaan lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi ja suotuisampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta. Se edellyttää sitä, ettei maahanmuuttajien työllisyys- ja palkkataso olennaisesti poikkeaisi kantaväestön tuloista.

Yle 7.7.2020

VM:n raportin laskelmissa kymmenien tuhansien lisämaahanmuuttajien työllisyys- ja palkkataso ei poikkea lainkaan kantaväestön tuloista. Mistähän tällaisia maahanmuuttajia saisi tilattua tällaisia määriä ja millä keinoilla?

Suomen julkisen talouden kestävyys - Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:59

Kuviossa 6.4 on esitetty, miten julkisen talouden velkasuhde kehittyy luvussa 2 esitetyissä syntyvyys- ja maahanmuuttoskenaarioissa. Korkea nettomaahanmuutto hidastaa velkasuhteen kasvua, koska työssäkäyvien suhde huollettaviin vähenee sekä työpanos ja siten myös BKT kasvaa. Skenaarion vaikutus velkaantumiseen on eri vaihtoehdoista suotuisin. Vastaavasti alhainen nettomaahanmuutto johtaa velkasuhteen nopeaan kasvuun, ja velkasuhde päätyy 250 prosentin tietämille vuonna 2060. Laskelmissa on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu, että maahanmuuttajien tulotaso, julkisten palveluiden ja etuisuuksien käyttö ja työllisyysaste vastaavat saman ikäistä kantaväestöä.

Näin siitä huolimatta, että tekijät olivat tietoisia faktoista.

Vaikka positiivisen nettomaahanmuuton seurauksena työikäinen väestö kasvaa, maahanmuuttajien työllisyys ja ansiotaso ovat tutkimusten mukaan alhaisempia suhteessa kantaväestöön. Suomessa maahanmuuttajien työssäkäynti on lisäksi vahvasti jakautunut kokoaikaisiin työllisiin ja työttömiin (Busk ym. 2016). Maahanmuuttajien työllistyminen ja ansiotason kehitys riippuvat maahanmuuttajien taustatekijöistä. Erot kantaväestöön ovat suurimmat maahanmuuton hetkellä, mutta ansiotaso ja työllisyys jäävät keskimäärin pysyvästi alhaisemmiksi, vaikka maassaoloaika lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä ja nostaa ansioita. Myös maahanmuuton ajoituksella voi olla merkitystä maahanmuuttajien työllisyyden kannalta. Esimerkiksi maahanmuuton hetkellä vallitseva suhdannetilanne vaikuttaa pysyvästi työllisyyteen ja työurien pituuteen (Åslund ja Rooth 2007). Toisaalta myös politiikkatoimilla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien sopeutumista ja parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia (Sarvimäki ja Hämäläinen 2016).

Maahanmuuttajien työllisyys vaikuttaa tulojen lisäksi myös julkisiin menoihin. Yleisesti kohdemaan sosiaaliturvajärjestelmä ja maahanmuuttajille kohdistetut julkiset palvelut vaikuttavat siihen, miten maahanmuutto vaikuttaa tukien ja etuuksien käyttöön ja palveluiden hintoihin (Preston 2014). Tutkimusten mukaan maahanmuuttajille myönnetyt tuet ja etuudet riippuvat maahanmuuttajien taustatekijöistä ja ovat keskimäärin korkeampia kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajien määrän kasvu voi lisäksi kasvattaa tarvetta laajentaa julkisia palveluita, kuten maahanmuuttajien sopeutumista edistäviä palveluita tai työllistymistä tukevaa koulutusta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on siten olennaista, kuinka suuria maahanmuuttajien ansioista kertyvät verotulot ovat suhteessa kustannettuihin etuuksiin ja palveluihin pitkällä aikavälillä.

[Näkkileipä]

Timo Aro ei tunnu näkevän mitään eroa, äärimmäisen haitallisen ja positiivisen maahanmuuton välillä ja vaikuttaa siltä, että Timo on niitä henkilöitä, joiden mielestä kaikki maahanmuutto Suomeen on ainoastaan positiivista ja välttämätöntä Suomen tulevaisuudelle.

Ainakin hän myöntää avoimesti ja rehellisesti, ettei hänen mielestään maahanmuutossa ole mitään ongelmia, vaan ongelmia on ainoastaan suomalaisten asenteissa

[Roope]

Oscar Ohlis: Olemmeko maahanmuuton arvoisia?

Kenellekään ei ole voinut jäädä huomaamatta, että Suomi tarvitsee työvoimaa. Tarvitsemme maahanmuuttoa, jotta pystymme tuottamaan palveluita ja pitämään yhteiskuntaamme pystyssä. Työvoiman puute haittaa kehitystä niin yksityisellä sektorilla kuin kunnissa.

Maahanmuuttajat voivat vaikuttaa myönteisesti osaamisellaan, työvoimallaan ja lisäämällä yhteiskunnan monimuotoisuutta. Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotoutumisen edistäminen hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Se luo rikkaamman kulttuurin, edistää talouskasvua sekä edistää monimuotoisuutta ja ymmärrystä.

Nykyinen hallitus on työskennellyt paineen alla sen jälkeen, kun kävi ilmi, että pari ministeriä oli kirjoittanut rasistisia kommentteja aiemmissa sosiaalisen median viesteissä. He yrittivät sivuuttaa viestit väittämällä, että mielipiteet muuttuvat. Kun tiedetään ministerien puoluekanta, tekosyyt tuntuvat naurettavilta. En ymmärrä, miten tällaiset lausunnot tekevät Suomesta houkuttelevamman maailman silmissä.

Muutama päivä sitten 33 ihmisoikeusjärjestöä vaati kattavia poliittisia toimia rakenteellisen rasismin purkamiseksi Suomessa. Tällä hetkellä hallituksen rasisminvastaiset toimet uhkaavat sen sijaan syventää ongelmia, järjestöt kirjoittavat yhteisessä kannanotossaan. Järjestöjen mukaan viimeisimmät lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset ja keskeisten päättäjien lausunnot uhkaavat syventää rakenteellista rasismia Suomessa.

"Hallituksen politiikka on vastoin Suomelle annettuja ihmisoikeussuosituksia", lausunnossa todetaan.

[...]

Rasismi on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jota tukevat sekä uudet että vanhat tutkimukset. Poliisiammattikorkeakoulun viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lähes 75 prosentilla kaikista epäillyistä viharikoksista oli rasistinen motiivi. Motiivi perustui rikoksentekijän suhtautumiseen uhrin oletettuun tai todelliseen etniseen tai kansalliseen taustaan. Usein epäilty kuului valtaväestöön ja uhri vähemmistöryhmään.

Rasismi ei aina ole niin ilmeistä ja näkyvää kuin viharikokset tai vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Rasismi voi olla salakavalaa ja piilevää. Niiden, jotka eivät ole kokeneet rasismia, voi siksi olla vaikea ymmärtää, mistä on kyse.

Meillä kaikilla on vastuu rasismin torjumisesta. Kahvipöydässä työpaikalla. Bussissa tai metrossa. Kadulla. Meidän on puhuttava ääneen. Muuten hiljaisuutemme on hyväksyntää.

Kun puhumme kotouttamisesta, puhumme yleensä siitä, että Suomeen tulevien ihmisten on sopeuduttava ja opittava, miten yhteiskuntamme toimii. Mutta meidän on puhuttava enemmän myös siitä, miten meidän kantasuomalaisten pitäisi sopeutua, jotta kotoutuminen olisi mahdollisimman tehokasta. Meidän on myös opittava enemmän muista kulttuureista ja ihmisten välisistä eroista.

Jos emme tee niin, olemmeko me suomalaiset todella maahanmuuton arvoisia?

Kuntaliiton blogi 21.3.2024

Sovitaan niin, että emme ole maahanmuuton arvoisia.

Oscar Ohlis on Kuntaliiton kehityspäälikkö.

Tuttu nimi Astrid Thorsin, pakkoruotsin ja monikulttuurisuuden puolustajana jo Hommaforumin alkuajoilta. Vai että Kuntaliittoon ja kehityspäälliköksi.

Höttöä alusta loppuun, mutta korjataan nyt edes tämä:

Rasismi on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jota tukevat sekä uudet että vanhat tutkimukset. Poliisiammattikorkeakoulun viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lähes 75 prosentilla kaikista epäillyistä viharikoksista oli rasistinen motiivi. Motiivi perustui rikoksentekijän suhtautumiseen uhrin oletettuun tai todelliseen etniseen tai kansalliseen taustaan. Usein epäilty kuului valtaväestöön ja uhri vähemmistöryhmään.

Rasismia ei ole määritelty Suomessa "merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi" missään tieteellisessä tutkimuksessa. En muutenkaan tiedä tutkimuksia, joissa rasismin merkittävyyttä olisi edes yritetty suhteuttaa muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen listaamien viharikoksen piirteitä sisältävien rikosilmoitusten epäillyillä motiiveilla ei ole juuri merkitystä, kun suurinta osaa niistä ei koskaan tutkita viharikoksina, eikä muutenkaan todeta viharikoksiksi. Ihan oikeiden eli oikeudessa vahvistettujen viharikosten määrä on Suomessa vuosittain luokkaa 10-20, ja suurin osa niistäkin on sananvapausrikoksia. Jo pelkästään esimerkiksi maahanmuuttajien kantaväestöön kohdistamien väkivaltarikosten määrä ja vakavuus on aivan toista luokkaa.

[Roope]

Muutaman vuoden takaa, mutta kuvannee edelleen pätevästi näiden sokeutta islamin suhteen.

Uskonnot yhdistävät voimansa pysäyttääkseen ilmasto­katastrofin, ja se on merkittävämpi uutinen kuin moni tajuaa

Yhä useammat uskonnolliset johtajat ovat eri mieltä poliittisten päättäjien kanssa, kertoo emerituspiispa Mikko Heikka.

Uskonnot käyvät parhaillaan läpi perustavanlaatuista muutosta. Ne lähentyvät toisiaan ja tulkitsevat perinteisiä oppejaan uudella, nykyajan ihmiselle käsitettävällä tavalla. Samalla uskonnot yhdistävät voimansa ja etsivät ratkaisuja ihmiskunnan kohtaamiin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen ja konflikteihin.

Uskonnot kaikkialla nostavat profiiliaan ja pyrkivät irrottautumaan poliittisesta ohjauksesta. Yhä useammin uskonnolliset johtajat uskaltavat olla eri mieltä poliittisten päättäjien kanssa.

"Uskontojen kevät" on paljon merkittävämpi asia kuin useimmat suomalaiset ymmärtävät, sanoo teologian tohtori ja emerituspiispa Mikko Heikka. Tuoreessa tietokirjassaan Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan? (Gaudeamus) Heikka väittää, että uskontojen kasvava vuorovaikutus muovaa ratkaisevasti koko maapallon tulevaisuutta.

[...]

Kaikki maailmanuskonnot nostavat Heikan mukaan väkivallattoman vastarinnan aseellisen voimankäytön edelle. Yhtenä esimerkkinä on islamin käsite jihad, joka tarkoittaa kilvoittelua ja kamppailua.

Terrorismin taustalla heikko teologinen osaaminen

Tunnettu muslimioppinut Mohammed Abu-Nimer hahmottelee omassa jihadin tulkinnassaan väkivallattoman vastarinnan teologiaa. Väkivallaton tie löytyy, kun Abu-Nimer tulkitsee jihadin käsitettä islamin perusarvojen valossa. Näitä ovat oikeus (adl), hyväntahtoisuus (ihsan), myötätunto (rahma) ja viisaus (hikma).

– Islamin sisällä jihadin väkivallaton tulkinta ei ole uusi asia, mutta monelle suomalaiselle se on täysin tuntematon, Heikka sanoo.

Hän mainitsee myös tunnetun jihadia käsittelevän asiakirjan, jossa johtavat muslimioppineet ja uskontojohtajat sanoutuvat irti väkivaltaisesta tulkinnasta. Asiakirjan mukaan jihad on ensisijaisesti sisäistä kilvoittelua, jonka keinoja ovat muun muassa rukous, paasto ja pyhiinvaellus.

Samoilla linjoilla ovat Heikan mukaan useimmat tavalliset muslimit. Jyrkän linjan islamistit käyttävät kuitenkin jihadia perusteluna raa'alle väkivallalle. Heikan mukaan kyse on marginaali-ilmiöstä, joka perustuu heikkoon islamilaisen teologian tuntemiseen.

Esimerkiksi Isis-järjestön nimissä tehtyjen terrori-iskujen tekijät ovat usein käännynnäisiä, joiden side islamiin on heikko. Ilman vakiintuneiden koraanikoulujen antamaa suojaa he ammentavat vaikutteita islamistien propagandasta, toimintaelokuvista ja tietokonepeleistä.

– Pieni vähemmistö on ottanut yli miljardin ihmisen uskonnon haltuunsa ja esiintyy sen nimissä. Media on mennyt tähän loukkuun toistuvasti, Heikka sanoo.

[...]

Heikka uskoo, että eurooppalaiset joutuvat tarkistamaan asenteitaan lähivuosikymmeninä, kun muuttoliike tuo uskontojen maailman luoksemme. Heikka mainitsee YK:n arvion, jonka mukaan pelkästään ilmastopakolaisten määrä on kaksisataa miljoonaa vuonna 2050.

Sellaisessa tilanteessa haaveet muurien rakentamisesta Euroopan ympärille romahtavat vääjäämättä. Heikka näkee uuden tilanteen mahdollisuutena ikääntyvälle ja harmaantuvalle Euroopalle, joka on pulassa ilman uusia veronmaksajia, uutta ajattelua ja kulttuurista monimuotoisuutta.

– Keskellemme tulee vahvoja vaikuttajia muista korkeakulttuureista. On välttämätöntä, että ymmärrämme heidän ajatteluaan ja toimintaansa ja osaamme sopeutua elämään heidän kanssaan, Mikko Heikka sanoo.

Kirkko ja kaupunki 16.10.2018

Tunnettu muslimioppinut Mohammed Abu-Nimer hahmottelee omassa jihadin tulkinnassaan väkivallattoman vastarinnan teologiaa.
...
Samoilla linjoilla ovat Heikan mukaan useimmat tavalliset muslimit. Jyrkän linjan islamistit käyttävät kuitenkin jihadia perusteluna raa'alle väkivallalle. Heikan mukaan kyse on marginaali-ilmiöstä, joka perustuu heikkoon islamilaisen teologian tuntemiseen.
...
– Pieni vähemmistö on ottanut yli miljardin ihmisen uskonnon haltuunsa ja esiintyy sen nimissä. Media on mennyt tähän loukkuun toistuvasti, Heikka sanoo.

"Useimmat tavalliset muslimit" ovat tutkitusti mielipiteiltään lähempänä Heikan vähättelemää "marginaali-ilmiötä" ja "pientä vähemmistöä" kuin jotain Yhdysvalloissa professorina vaikuttavaa akateemista muslimioppinutta. Uskonnolla oikeutetulla väkivallalla on laaja kannatus niidenkin muslimien keskuudessa, jotka eivät välttämättä vanno juuri Isisin nimeen.

[Näkkileipä]

Kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että muslimit myöntävät avoimesti olevansa äärimmäisen vihamielinen uskonto vääräuskoisia kohtaan? Tietysti he kieltävät sen, kuten mikä tahansa väkivaltainen uskonto tekee.

Perustelut, että islam on rauhan uskonto ovat ihan naurettavia, "Muslimit kertovat avoimesti olevansa rauhan uskonto" ja jättävät kertomatta miten se rauha todellisuudessa toteutetaan. "Maailmassa on vasta sitten täydellinen rauha,  kun kaikki maailman ihmiset kääntyvät muslimiksi ja hyväksyvät ainoastaan sharialain."

[Lalli IsoTalo]

Kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että muslimit myöntävät avoimesti olevansa äärimmäisen vihamielinen uskonto vääräuskoisia kohtaan? Tietysti he kieltävät sen, kuten mikä tahansa väkivaltainen uskonto tekee.

Perustelut, että islam on rauhan uskonto ovat ihan naurettavia, "Muslimit kertovat avoimesti olevansa rauhan uskonto" ja jättävät kertomatta miten se rauha todellisuudessa toteutetaan. "Maailmassa on vasta sitten täydellinen rauha,  kun kaikki maailman ihmiset kääntyvät muslimiksi ja hyväksyvät ainoastaan sharialain."

Sama kuin kommunismissa. Maailmanrauha tarkoittaa kommunismin vastustuksen poissaoloa.

Maailmaneliitin tulevaksi visioimassa maailmanhallituksessa on kaavailtu olevan:
1. yksi maailmanarmeija
2. yksi maailmanpoliisi
3. yksi maailmanlaki
4. yksi maailman korkein oikeus
5. yksi maailmanuskonto
6. yksi maailmanvaluutta,
7. yksi maailmankulttuuri,
8. yksi maailmanmoraali,
9. yksi maailmankieli
10.yksi geneettisesti yhdenmukaistetty ruskea maailmanväestö.

"The can be only one."

[Miniluv]

Perustelut, että islam on rauhan uskonto ovat ihan naurettavia, "Muslimit kertovat avoimesti olevansa rauhan uskonto" ja jättävät kertomatta miten se rauha todellisuudessa toteutetaan. "Maailmassa on vasta sitten täydellinen rauha,  kun kaikki maailman ihmiset kääntyvät muslimiksi ja hyväksyvät ainoastaan sharialain."

Sharialle alistuminen riittää, jo se tekee rauhan Allahin ja ihmisen välille. Kaikien ei tarvitse kääntyä.

[DuPont]

Perustelut, että islam on rauhan uskonto ovat ihan naurettavia, "Muslimit kertovat avoimesti olevansa rauhan uskonto" ja jättävät kertomatta miten se rauha todellisuudessa toteutetaan. "Maailmassa on vasta sitten täydellinen rauha,  kun kaikki maailman ihmiset kääntyvät muslimiksi ja hyväksyvät ainoastaan sharialain."

Sharialle alistuminen riittää, jo se tekee rauhan Allahin ja ihmisen välille. Kaikien ei tarvitse kääntyä.

Kun vielä ymmärtäisimme, mitä Hamas, Hizbollah tai Iran haluavat sanoa, kujn ovat jättäneet epäselväksi!

Ymmärränkö nyt oikein, kun "kv. yhteisö vaatii Israelia neuvottelemaan  maiden/järjestöjen kanssa, jotka eivät hyväksy Israelin olemassaoloa?"
Miten  Hamas voi vaatia aselepoa Israelin kanssa, jos Israelia ei heidän mielestään ole olemassa?

[Roope]

Noin kahdeksan­jalkainen hevonen hämmentää juhlanäyttelyn kuvassa – tekoäly tuunasi muutto­liikkeiden historiaa

Turun kaupunginkirjastossa esillä olevassa Siirtolaisuusinstituutin juhlanäyttelyssä on mukana tekoälyn avulla luotuja kuvia, joita on ihmetelty muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Yle 15.11.2024

Kiinnitin huomiota jutun kuvitukseksi liitettyyn näyttelyn julisteeseen, jonka tekstissä kysyttiin provosoivasti, olivatko amerikansuomalaiset siirtolaiset "elintasopakolaisia". Tältä pohjalta myös Siirtolaisuusinstituutin juhlakirjassa:

Siirtolaisuusinstituutti: Tervetuloa, tervemenoa : Suomi muuttoliikkeessä (2024)

Tunnustan: amerikansuomalaisten historia ei alun perin järin kiinnostanut minua. Pidin ennakkoluuloisesti Pohjois-Amerikkaa hieman mielikuvituksettomana muuttokohteena, enkä tiennyt, miksi esivanhempamme hinkuivat niin kovasti lähteä Suomesta. Muutin mieltäni sekunneissa, kun kuulin Siirtolaisuusinstituutin ajatuksesta vertailla amerikansuomalaisia ja nykypäivänä "elintasopakolaisiksi" kutsuttuja Suomeen saapuvia maahanmuuttajia. Pidin oivallusta näiden kahden ryhmän yhtäläisyyksistä virkistävänä, jopa provosoivana – siis juuri sopivalta tavalta lähestyä aihetta, joka on monelle turhankin tuttu.

Eipä tuollaisessa vertailussa ole kyse kuin amerikansuomalaisten halveksunnasta ja toisaalta elintasopakolaisista puhuvien trollaamisesta. Kaikkihan tietävät, että rinnastus on älytön, koska amerikansuomalaiset eivät hankkiutuneet Amerikkaan pakolaisina vaan työläisinä. Päinvastoin, tie nousi herkästi ja peruuttamattomasti pystyyn, jos maahan pyrkiessä vaikutti sairaalta tai työkyvyttömältä.

Mutta ei:

Nykypäivän maahanmuutto- ja turvapaikanhakijakeskustelussa taas saatetaan ihmetellä tulijoiden motiivia. Heitä voidaan epäillä onnenonkijoiksi tai ajatella tulijoiden olevan vain leveämmän elannon perässä Suomessa. Kehtaammeko kritisoidessamme maahanmuuttajia "elintasopakolaisiksi" tunnustaa, että olemme itse jo tehneet vastaavan reissun yli sata vuotta sitten?

Emme ole tehneet, ja kirjoittaja tajuaa tämän itsekin ihan hyvin.

Yhdysvalloissa olikin tuohon aikaan valtava työvoiman kysyntä. Korkiasaari kertoo, että käytännössä kaikki työhön pystyvät myös työllistyivät.

Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa korostetaan usein tänne saapuvia nuoria miehiä. Kenties nykyiset tulijat ovat ottaneet mallia menneiden aikojen suomalaisista: tyypillinen lähtijä oli etenkin siirtolaisuusliikkeen alussa parhaassa työiässä oleva mies.

Siirtolaisilla oli usein suuria kuvitelmia Amerikasta. Sitä pidettiin satumaisena paikkana, jossa kadutkin ovat kultaa. Uskon, että nykyään vastaavat haavekuvat rikkaasta ja vapaasta Euroopasta saavat monet siirtolaiset lähtemään kotoa, joskus henkensä kaupalla. Todellisuus palautti monet amerikansuomalaiset maanpinnalle. Korkiasaari mainitsee, että ajan tyypillisen sanonnan mukaan Amerikka on miesten helvetti ja naisten taivas. Sanonta perustuu siihen, että miehet päätyivät usein raskaisiin ja vaarallisiin töihin. Naiset taas työllistyivät enimmäkseen piioiksi, ja osa lähti miesten mukana takamaille hoitamaan ruokaloita, työläisten vuokrataloja ja karjaa.

Amerikansiirtolaisilla oli siis ajatus onnelasta. Lippu hankittiin täyteen ahdetusta laivasta. Oli sukulaisia, jotka kirjoittelivat etukäteen ja jopa houkuttelivat lähtemään uuteen maahan. Osa lähtijöistä ylitti rajan laittomasti, monen toiveena oli paremmat elinolot. Oli raskasta työtä ja toisaalta työttömänä notkumista, taistelua oikeudenmukaisemman yhteiskuntajärjestelmän eteen, rodullistamista ja rasismia. Katsottuani tätä listaa totesin siitä puuttuvan vain sen, että suomalaissiirtolaisia olisi kritisoitu Iphonejen tuomisesta mukanaan. Silloin lista ei tuntuisi sata vuotta vanhalta, vaan nykyaikaiselta maahanmuuttokeskustelulta.

Saadakseni asiasta valistuneemman arvion haastattelin Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja, poliittisen historian dosentti Saara Pellanderia. Mitä mieltä hän on: saako yhtäläisyyksiä vetää menneen ajan siirtolaisten ja nykyisten maahanmuuttajien välille?

Kyllä saa. Pellanderin mielestä on itse asiassa hyvä kysymys, onko amerikansiirtolaisuudessa ja maahanmuuttajuudessa tänään edes kyse kahdesta eri asiasta, vai onko muuttoliike yksi ja sama ilmiö, joka vain toistuu eri aikana ja eri kontekstissa.

Termien kanssa on kuitenkin syytä olla huolellinen. Osa viime vuosien maahanmuuttokritiikistä, kuten puhe "elintasopakolaisuudesta", on suuntautunut  erityisesti turvapaikanhakijoihin. Suomalaissiirtolaiset taas eivät aikanaan lähteneet etsimään turvaa sodasta, vaan parempia elinolosuhteita. "Elintasopakolainen" on puolestaan keksitty sana, jolla on ivallinen sävy. Siinä on liimattu yhteen kaksi erillistä kokonaisuutta: paremman elintason etsiminen ei nimittäin ole pakolaisuuden virallinen kriteeri, eikä elintasopakolaisia missään virallisessa merkityksessä ole siis olemassakaan. Pellander huomauttaa, että termiä käyttämällä halutaankin kyseenalaistaa tulijoiden todellinen motiivi. Sana vihjaa, ettei pakolainen ole todella pakolainen, vaan seikkailija, onnenonkija ja ennen kaikkea paremman toimeentulon perässä tulija. Pellander arvioi, että asiaan liittyy epäily tulijoiden halusta käyttää väärin sosiaaliturvajärjestelmää, vaikka suomalaisella sosiaaliturvalla onkin melko vaikea elellä herroiksi. Työntekoa taas pidetään usein "hyväksyttävänä motiivina" muuttaa paikasta toiseen.

Totean siis ilmiselvyyden: turvapaikkajärjestelmän tai jopa sosiaaliturvan mahdollisesta väärinkäytöstä pitää tietenkin puhua ja ongelmat korjata. Sen sijaan muiden syyttäminen silkasta vaurastumistoiveiden perässä muuttamisesta on nähdäkseni älyllisesti epärehellistä. Rikkauksistahan suomalaissiirtolaisetkin haaveilivat. Pellander toteaa, että jos siis haluaa käyttää sanaa "elintasopakolainen", sitä voi yhtä hyvin soveltaa amerikansuomalaisiinkin, vaikkeivät he pakolaisia olleetkaan. Se pöyhii virkistävällä tavalla käsitystämme omasta historiastamme.

Mikkonen ja Pellander väistävät huolella sen, että niitä muista maanosista Suomeen saapuvien rikastumishaaveita tavoitellaan käyttämällä hyväksi Suomen turvapaikkajärjestelmän leväperäisyyttä. Siitä nimitys "elintasopakolainen". Aniharvalla oli vuonna 2015 pätevä syy vaeltaa tuhansia kilometrejä kymmenenkin turvallisen maan läpi hakemaan turvapaikkaa juuri Suomesta.

Kaikin mokomin perustetaan Suomeen uuden ajan Ellis Island, jossa maahanpyrkijöistä seulotaan raakasti pois ja edelliseen turvalliseen maahan kaikki, joiden ei uskota pärjäävän omillaan. Sitten ei olisi enää tarvetta puhua "elintasopakolaisista".

Pellander muistuttaa kuitenkin, että puhe elintasopakolaisuudesta tai ylipäätään maahanmuuttajista uhkana yhteiskunnalle on suhteellisen marginaalista. Suurin osa pitää muuttoliikettä myönteisenä ilmiönä ja tietää, että ihmiset ovat ylipäätään aina olleet liikkeessä. Ja vaikka elintason parantaminen ei olekaan pakolaisuuden kriteeri, jäin pohtimaan, voiko se tulevaisuudessa olla. Pellander toteaa, että jos esimerkiksi ilmastokatastrofi tekee joillain alueilla elämisen mahdottomaksi, ihmiset saattavat joutua lähtemään kotoaan, vaikkei kyse olekaan sodasta tai vainosta. Kyse on silti lähdöstä pakon edessä, jos toimeentuloa ei enää ole saatavilla. Järjestelmän uudistamisesta ja "ilmastopakolaisuudesta" onkin jo keskustelua, mutta virallisesti tällaista pakolaisuuden kategoriaa ei ainakaan toistaiseksi ole (ks. esim. Suomen YK-liitto 2020).

Elintason parantaminen tai ympäristön muuttuminen eivät tietenkään voi olla määritelmällisesti pakolaisuuden kriteerejä kuin joissain aivan marginaalitapauksissa (esim. katoavat pikku saaret maapallon toisella puolella) joskus kymmenien vuosien päästä. Siirtolaisuuden kylläkin, sillä pakolaisuus viittaa oman maan rajojen ylittämiseen pakkotilanteessa. Esimerkiksi merenpinnan nousu, jonka syyksi ylivoimaisesti suurin osa laskennallisesta "ilmastopakolaisuudesta" pannaan, ei ole peruste muuttaa toiseen maahan saati maanosaan vaan kauemmas rantaviivasta oman maan sisällä.