Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[Golimar]

Tuo syöpäläisten pesä on lakkautettava.

X

Siirtolaisuusinstituutin pääasiallisena tehtävänä on kerätä muuttoliikkeisiin ja etnisiin kysymyksiin liittyvää aineistoa sekä suorittaa ja edistää niitä koskevaa tutkimusta. Sen 36 taustajärjestöön kuuluvat mm. useimmat Suomen yliopistot ja Turun kaupunki. Pääasiallisen toimintarahoituksen Siirtolaisuusinstituutti saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuusinstituutti

X

Helsingin yliopistossa 11.-14.1.2021 järjestettävä virtuaalikonferenssi Colonial/Racial Histories, National Narratives and Transnational Migration kokoaa runsaat viisisataa muuttoliikkeiden ja rasismin tutkijaa Pohjoismaista ja muualta maailmasta neljäksi päiväksi pohtimaan alan keskeisiä kysymyksiä. Konferenssin teemana on suhtautuminen ylirajaisiin muuttoliikkeisiin ja rodullistettuihin vähemmistöihin pohjoismaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat tottuneet kuvaamaan itseään kulttuurisesti homogeenisina kansakuntina ja eriarvoisuuden vähentämistä tavoittelevina hyvinvointivaltioina. Konferenssin järjestäjiin kuuluva etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta toteaa, että vallitseva kansallinen kertomus niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on pitkään sivuuttanut kolonialismin ja rasismin historiat.

X

Rasismi on kuitenkin rakentunut monin tavoin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita", Keskinen tiivistää.

Konferenssin luennoissa ja työryhmäesityksissä pureudutaan niihin tapoihin, joilla rasismia ylläpidetään, mutta myös keinoihin, joilla eriarvoistavia käytäntöjä voidaan muuttaa. "Siirtolaisten, alkuperäiskansojen ja rodullistettujen vähemmistöjen näkökulmat voivat muuttaa kuvaa pohjoismaisista yhteiskunnista ja tuoda vaihtoehtoja nykytilalle.

X

Aalto-yliopiston tutkija ja taiteilija Sepideh Rahaa. Hän on koonnut konferenssin ohjelmaan laajan taideohjelman ja vetää paneelikeskustelua, joka käsittelee taiteen mahdollisuuksia purkaa koloniaaleja ja rasististia käytäntöjä.

X

Konferenssin pääpuhujiin kuuluva professori Eduardo Bonilla-Silva Duken yliopistosta Yhdysvalloista on yksi tämänhetkisen rasismintutkimuksen keskeisimmistä tutkijoista. Hän tarkastelee, mikä tekee rasismista systemaattista ja toistuvaa. Hän käyttää esimerkkinä covid-19-pandemian ja Black Lives Matter -mielenosoitusten aikaista yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. "Usein ajatellaan Yhdysvalloilla olevan erityisen paha rasismiongelma. Mutta ongelma koskee yhtä lailla eurooppalaisia maita, sillä nämä kehittivät modernin rasismin siirtomaajärjestelmänsä kautta

X

Professori emerita Gloria Wekker Utrechtin yliopistosta näkee Alankomaiden kulttuuria luonnehtivan valkoisen viattomuuden, jolla hän tarkoittaa tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta kolonialismin ja rasismin moninaisista vaikutuksista nykypäivän yhteiskunnalle. Wekker korostaa tarvetta kyseenalaistaa tällaiset ajatustavat, kun etsitään oikeudenmukaisia tapoja elää monikulttuurisissa yhteiskunnissa.

X

https://siirtolaisuusinstituutti.fi/news/pohjoismaalainen-muuttoliikekonferenssi-muistuttaa-rasismin-pitkasta-historiasta-rasismi-on-rakentunut-monin-tavoin-osaksi-suomalaista-yhteiskuntaa-ja-sen-rakenteita/

https://siirtolaisuusinstituutti.fi/instituutti/organisaatio/

[ikuturso]

Suomalaiset menivät Amerikkaan ja luulivat katujen olevan kultaa. Todellisuus iski vasten kasvoja. Siellä joutui tekemään kovasti töitä, ja niin nämä tekivätkin.


Xxxxxlaiset tulivat Suomeen ja luulivat elämisen olevan ilmaista. Todellisuus iski vasten kasvoja. Täällä heitä sanotaan loisiksi ja elintasopakolaisiksi. Mutta eläminen ON ilmaista.

-i-

[DuPont]

"Golimar":n viestiin liittyen, tuo on sitä sosialismia ja valtiojohtoista ideologian tyrkytystä. Mikään yksityisesti toimiva organisaatio ei tuollaista tuubaa suoltaisi. Onko kyseinen "virasto" edes tarpeellinen Suomelle, miksi sitä pitää rahoittaa? Vastaavia instituutioita on olemassa, verorahoituksella, mutta lopulta herää kysymys: Miksi?

[Roope]

Yliopisto olennaisen äärellä.

Ehdottoman vieraanvaraisuuden utopia on tärkeä, jotta sivistysvaltiot voivat arvioida lakiensa oikeudenmukaisuutta aina uudestaan

Immanuel Kantin ja Jacques Derridan ajatukset vieraanvaraisuudesta ovat ajankohtainen aihe maahanmuuttoon vihamielisesti suhtautuvassa Euroopassa, Herman Raivio kirjoittaa Yliopisto-lehden esseessä.

"Vierasystävyys (vieraanvaraisuus) merkitsee muukalaisen oikeutta olla saamatta osakseen vihamielistä kohtelua toiselta sen tähden, että hän saapuu tämän toisen alueelle."

Näin kirjoitti filosofi Immanuel Kant teoksessaan Ikuiseen rauhaan vuonna 1795. Jaakko Tuomikoski suomensi sen 1922.

Ranskalaisfilosofi Jacques Derrida (1930–2004) aloitti vuonna 1995 seminaarinsa viittauksella Kantin teokseen. Kahden vuoden mittaiseksi venynyt seminaari käsitteli vieraanvaraisuutta ja muukalaisuutta. Se on julkaistu kahtena niteenä vuosina 2023– 2024. Aihetta Derrida on käsitellyt lisäksi teoksessaan De l'hospitalité (1997).

Donald Trumpin suuren suosion yhtenä selittäjänä pidetään tämän maahanmuuttovastaisuutta. Suomen ja Euroopan oikeistohallitukset suhtautuvat niin ikään vihamielisesti maahanmuuttoon. Vieraanvaraisuus on siis edelleen ajankohtainen aihe.

Derrida alkoi korostaa myöhäistuotannossaan poliittisia ja eettisiä teemoja, kuten demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Vuoden 1993 kirjassaan Spectres de Marx algerialaissyntyinen filosofi sanoo tietynlaisen marxilaisuuden olleen aina hänen ajattelunsa ytimessä. Yhtenä marxilaisuuden perintönä on ajatus perustavasta vastuullisuudesta heikko-osaisia kohtaan. Heihin pitää suhtautua vieraanvaraisesti.

Palataan Kantiin. Preussilaisfilosofi puolustaa Ikuisessa rauhassa ihmisen oikeutta maailmankansalaisuuteen. Vieraanvaraisuudenkin pitää olla universaalia. Sille on kuitenkin ehtoja: vieraan täytyy käyttäytyä uudessa maassa rauhallisesti eikä hän saa jäädä sijoilleen. Vieraalla on siis oikeus vain vierailuun. Derridan mukaan Ikuisen rauhan vieraanvaraisuus onkin siksi ehdollista vieraanvaraisuutta.

Kun vieras tulee kylään, isäntä sanoo, että "ole kuin kotonasi", mutta se ei pidä paikkaansa. Vieras pysyy vieraana, isäntä isäntänä. Kantilaisesta ehdollisesta vieraanvaraisuudesta voidaan tehdä myös jyrkempi tulkinta. Siinä isäntä kontrolloi talonsa kynnystä, maan rajoja. Hän pitää tulijaa lähtökohtaisesti epäilyttävänä.

Kun turvapaikanhakija saapuu uuteen maahan, hänet syynätään päästä varpaisiin: mikä sinun nimesi on, mistä tulet? Isäntä valitsee vieraansa ja jos ehdot eivät täyty, hän ei ole tervetullut.

[...]

Derrida tuo pöytään aivan erilaisen vieraanvaraisuuden muodon, ehdottoman vieraanvaraisuuden. Siitä käytetään myös nimeä absoluuttinen vieraanvaraisuus. Siinä isäntä ei sanelekaan enää vieraalle ehtoja eikä saa edes nimetä tätä. Derrida kirjoittaa: "Sanottakoon kyllä sille, joka ilmaantuu, ennen mitään määrittelyjä, oli tulija sitten maahanmuuttaja tai kutsumaton vieras."

Tässä on totta kai suuria riskejä. Tulija voi käyttää vieraanvaraisuutta häikäilemättä hyväkseen, varastaa ja tappaa. Kant asetti Derridan mukaan vieraanvaraisuudelle ehtoja juuri siksi, että ilman niitä vieraanvaraisuus saattoi koitua kaikille tuhoksi. Tulija voi olla uhka tai sitten häneen kohdistuu kantaväestön aggressio, koska tulija on potentiaalinen uhka. Toki maahanmuuttajiin kohdistuu vihaa ehdollisessakin vieraanvaraisuudessa.

Ranskan presidentti Jacques Chirac otti vuosituhannen vaihteessa kantaa avointen rajojen politiikkaan: niitä puolustamalla pelattiin Jean-Marie Le Penin johtaman Kansallisen rintaman pussiin. Derridan mielestä argumentilla yritettiin painostaa ihmisiä myöntymään tiukempaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Ehdottoman vieraanvaraisuuden kohdalla väkivallan leimahtamisen riski pitää Derridan mukaan vain hyväksyä. Näkemys kuulostaa radikaalilta. Tätä ei pidä tulkita kuitenkaan niin, että filosofi itse kannattaa rajat auki -politiikkaa, eli mahdollista väkivaltaa. Hän tarkoittaakin sitä, että ideaa ehdottomasta vieraanvaraisuudesta ei voi niin vain sulkea pois, koska silloin vieraanvaraisuutta ei ajateltaisi perinpohjaisesti. Pelkkä ehdollinen vieraanvaraisuus ei riitä, jos asia halutaan ottaa tosissaan.

Teorian taustalla on Emmanuel Levinasin näkemys moraalisesta velvoitteesta toisia kohtaan. Latvialaisfilosofi kääntää ympäri isännän ja vieraan välisen suhteen tehden vieraasta ensisijaisen. Vieraanvaraisuuden lähtökohtana ei ole isäntä, joka päättää toivottaako vieraan kotiinsa vai ei, vaan vieras, jonka vierautta isännän tulee kunnioittaa. Roolit voivat siis sekoittua, mutta asian voi selittää jälleen etymologian kautta: ranskan kielen hôte tarkoittaa sekä isäntää että vierasta.

[...]

Ehdollinen vieraanvaraisuus tarvitseekin taustalleen ajatuksen ehdottomasta vieraanvaraisuudesta. Ilman ehdottoman vieraanvaraisuuden ajatusta ehdollinen vieraanvaraisuus ei koskaan kehity. Poliittisella toiminnalla täytyy olla suhde johonkin hetkellisyyden ylittävään ideaan.

Sivistysvaltiot tarvitsevat ehdollisen vieraanvaraisuuden lakeja, joilla on konkreettista vaikutusta. Ne tarvitsevat silti myös ehdottoman vieraanvaraisuuden utooppisuutta, jotta sivistysvaltio voi arvioida aina uudestaan lakiensa oikeudenmukaisuutta.

Yliopisto-lehti 24.12.2024

Kukaan ei tainnut kehdata kertoa Derridalle, että onpa muuten tosi huono idea. Muistuu mieleen vanha anekdootti, jonka mukaan joku näistä ranskalaisista postmoderneista filosofeista totesi itsekin, että 25 prosenttia puheistaan on asiaa ja loput kuulijan omalla vastuulla, vai miten se meni.

[Totti]

Kukaan ei tainnut kehdata kertoa Derridalle, että onpa muuten tosi huono idea.

Kertomatta jäi myös, että Derrida on näitä marxilaisia idioottifilosofeja, joka mm. väitti ettei mitään objektiivisia totuuksia ole.

Derrida keksi dekonstruktioteorian, joka banaalisti pätee esim. kaunokirjallisille teksteille. Yksinkertaisesti selitettynä pitää lukea koko kirja että ymmärtäisi tarinan. Yksi sana tai kappale ei riitä. Tämän suuren oivalluksen tosin ymmärtää lapsikin, mutta vasemmisto ei ole tunnettu korkeasta älystään.

Kultuurimarxistit ovat tästä teoriasta päätelleet, että asiat eivät ole niin kun ne ovat vaan niin kun ne nähdään (halutaan) olevan. Sen takia kaikki niiden jutut ovat täysin sekaisin eikä kukaan tajua mistään mitään, ei edes he itse.

[IDA]

Kukaan ei tainnut kehdata kertoa Derridalle, että onpa muuten tosi huono idea. Muistuu mieleen vanha anekdootti, jonka mukaan joku näistä ranskalaisista postmoderneista filosofeista totesi itsekin, että 25 prosenttia puheistaan on asiaa ja loput kuulijan omalla vastuulla, vai miten se meni.

Itse muistan tällaisen jutun: Derridan filosofia perustui yksittäisten käsitteiden merkitykseen ja siihen, että jokainen voi määritellä ne uudelleen omasta näkökulmastaan. Käsitteitä siis tulkittiin irti kontekstistaan ja ne olivat kaikkien vapaasti uudelleen konstruoitavissa. New York Times kirjoitti Derridan kirjasta erittäin kriittisen arvion, johon Derrida vastasi tuohtuneesti, että kriitikko on ymmärtänyt hänet väärin. Mikä tietenkään ei ollut mahdollista, jos noudatti Derridan omaa näkemystä asioista.

[AJIH]

....
Kukaan ei tainnut kehdata kertoa Derridalle, että onpa muuten tosi huono idea. Muistuu mieleen vanha anekdootti, jonka mukaan joku näistä ranskalaisista postmoderneista filosofeista totesi itsekin, että 25 prosenttia puheistaan on asiaa ja loput kuulijan omalla vastuulla, vai miten se meni.

Vieraanvaraisuuteen kuuluu välttämättömänä ehtona se, että toinen on isäntä ja toinen vieras; toinen pitää toista huolta ja toinen sopeutuu toisen sääntöihin. Se, mitä Derrida nimittää absoluuttiseksi vieraanvaraisuudeksi, ei ole vieraanvaraisuutta vaan itsetuhoisuutta. Oikeastaan se on itsetuhoisuutta parempaa, sillä yhteisön vallankäyttäjä on vastuussa myös yhteisön jäsenille heidän turvallisuudestaan. Derridan valevieraanvaraisuudessa isäntää edustava vallankäyttäjä ei tuhoa vain itseään vaan myös toisia yhteisön jäseniä.

[Random Walker]

Tähän vakio fraasi vieraista:

Vieraat ovat kuin kalat. Kolmen päivän jälkeen ne alkavat haista.