Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)

[jalski]

Autoritaariset kasvattajat suosivat Suomessa kahta puoluetta

Selvitimme Vilja Helmisen, Hanna Wassin ja Marko Elovainion kanssa, mitä puolueita autoritaariset kasvattajat äänestävät. Tuoreessa Journal of Political Psychologyssa ilmestyneessä tutkimuksessamme kaksi puoluetta erottui muista: kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänestäjät suosivat usein tutkimuksessa mitattua autoritaarista kasvatustyyliä.

Linkki tutkimukseen on tässä: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/pops.12915

Ote tutkimuksen otantaa koskevasta osuudesta:

...
Our analyses are based on one survey conducted among citizens and another conducted among societal elites. The nationally representative cross-sectional survey of citizens was conducted in three stages during the spring of 2018. The first stage comprised an online survey of 20,000 people, randomly sampled from a national population register (response rate of 12.1%). As pensioners and the higher educated were overrepresented, the second stage targeted 13,197 people from underrepresented sociodemographic groups for in-person or phone interviews (response rate of 7.6%). As lower-educated persons of working age remained underrepresented, in a third step, 4,214 participants from an Internet panel were contacted (n = 40,000, response rate of 16.2%). The final dataset comprised 4,076 respondents. We checked our sample against the national population for representativeness and generated weights that adjusted for gender, age, and place of residence. The weighted sample represents the population adequately. The comparison of unweighted sample characteristics and the population are presented in the online supporting information (S1).
...

Sellaista pientä hymynkaretta nostattaa se, mitä tässä ei sanota. Otoksesta on tehty väestöä edustava vertailukelpoinen sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Mutta jotenkin tulee sellainen olo, että silloin kun kysytään lastenkasvatukseen liittyviä arvoja ja asenteita, niin oleellista olisi tiedustella myös sitä, onko vastaajalla itsellään lapsia. Ainakin näin arkikokemuksen perusteella voisin väittää, että se, onko vastaajalla 0, 1, 4 tai vaikkapa 8 lasta, vaikuttaa jokseenkin paljon siihen, millaisia kasvatusvalintoja ja -arvoja hän suosii.

Koska otosta ei ole mitenkään normalisoitu vastaajien lapsiluvun suhteen, voi olla, että esimerkiksi kyselyyn vastanneilla vihreiden kannattajilla lapsia on keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa kristillisdemokraattien kannattajilla. Ja tällä voi olla jo yksistään merkittävää vaikutusta tuloksiin.

Ja toki jaan toki saman aiemmin esitetyn huolen, että arvovalintojen osalta kyseessä ei ole mitään toisiaan poissulkevia ääripäitä. Esimerkiksi uteliaisuus ja hyvä käytös on kyllä mahdollista saavuttaa samaankin aikaan eikä toisen saavuttaminen tarvitse olla toisesta pois.

[Franklin]

Ja toki jaan toki saman aiemmin esitetyn huolen, että arvovalintojen osalta kyseessä ei ole mitään toisiaan poissulkevia ääripäitä. Esimerkiksi uteliaisuus ja hyvä käytös on kyllä mahdollista saavuttaa samaankin aikaan eikä toisen saavuttaminen tarvitse olla toisesta pois.

Tähän itsekin kiinnitin huomiota. Miten ihmeessä hyvän käytöksen vastakohta muka on itsenäisyys, uteliaisuus, omatoimisuus ja oman järjen käyttö? Itse ainakin arvostan omassa kasvatustyössäni sekä ihmisissä yleisestikin noita kaikkia tekijöitä.

[Dangr]

 

[ikuturso]

Hauskinta on allekirjoittaja:
"Tutkija ja sateenkaariäiti tuo queer-bioetiikkaa Suomeen  – "Lainsäädäntö on kaukana lisääntymisen todellisuudesta""
https://www.ts.fi/uutiset/5405429

Myydäänköhän sitä pulloissa? Voiko sillä säilöä avomaankurkkuja? Onko se reilun kaupan bioetiikkaa?

-i-

[ApuaHommmaan]

Ihan tasan tarkkaan HS tietää, ettei heidän markkinoimassaan äärivasemmistohuuhaassa mitään hyvää ajeta, tai yritetä. Sitä samaa, kuin aina ennenkin vaan. Toimittajille sopiva työ olisi vessan siivous Mosambikissa. Siellä voisi tarttua mukaan nöyryyttä.

[Siener]

Sopisiko totuus? Minun nuoruudessani, aikana ennen Internetiä, olivat lehdistö ja TV, TV 1 ja 2, riippuen näkyvyysalueesta.

Myöhemmin mukaan liittyi kaupallinen MTV.

Kaikki tuuttasivat samaa vasemmistotuubaa.

Lehtiäkin oli. Niistä merkittävin oli Helsingin Sanomat. Se oli se valtakunnan äänitorvi, ykköslehti, jonka osaavien toimittajien artikkeleita luettiin halukkaasti meillä maakunnissakin.

Voi kuinka olikaan ihanaa, kun sunnuntaina saatiin Hesarin sunnuntainumero, ja siitä vaihdeltiin pitkään aamiaisen kuluessa siipan kanssa osia A:sta E:hen... Those were the days.

Ja sitten tabloidkoko ja sen jälkeen Saarikosket. Saskan oksennuksista ei kukaan halua maksaa, vapaassa pudotuksessa oleva Sanoman osake kertoo tilanteen reaaliajassa.

Kai niillä Herlineillä on tähän joku motiivi, en vain ymmärrä, mikä?

[M.K]

vapaassa pudotuksessa oleva Sanoman osake kertoo tilanteen reaaliajassa.

Mistä tiedät, että Sanoman osake tippuu juuri Helsingin sanomien takia? Eihän tuo ole kuin pelkkä hypoteesi.

Sanoma on suuri mediakonserni, jolla useita merkittäviä liiketoimintayksiköitä, ei pelkästään mediatoimintaa, ja siinäkin liiketoimintayksikössä on useita eri medioita. Sanoman tulos oli ainakin heinäkuussa vakaa. Pörssikursseista ei kannata päätellä liikoja, etenkään, jos kuvittelee jonkun yksittäisen tuotteen vaikutusta siihen.

[Siener]

Eiköhän se löydy Sanoma Oy:n omista tiedoista, omistajilleen suunnattuna.

Käyriä voi toivottavasti seurata Kaius Niemestä Saska Saarikoskeen.

Ihailen uppoamistanne, HS!

[Lalli IsoTalo]

Kai niillä Herlineillä on tähän joku motiivi, en vain ymmärrä, mikä?

Maailmanvallankumouksen edistäminen.

Occamin partaveitsi ... on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin.[

[Siener]

On kyllä absurdia. Entinen maan valtalehti edistämässä omaa tuhoaan = levittämässä propagandaa luku- ja kirjoitustaidottomien maahan roudaamisen puolesta, hyvin tietäen, etteivät tulijat opi sen enempää lukemaan kuin kirjoittamaan, millään kielellä.

Sanoma Oyj, miten meni niin kuin omasta mielestä?

[Outo olio]

^Kyllähän suomisomalit lukea osaavat, mutta moniko tilaa Hesaria? Ja moniko lukisi vaikka ilmaiseksi saisi? Klaanikansat kai ryhtyvät tilaajiksi vasta sitten, kun oman heimon nuori saa töitä toimittajana.

[l'uomo normale]

^Kyllähän suomisomalit lukea osaavat, mutta moniko tilaa Hesaria? Ja moniko lukisi vaikka ilmaiseksi saisi? Klaanikansat kai ryhtyvät tilaajiksi vasta sitten, kun oman heimon nuori saa töitä toimittajana.

Ehkä Hesarille riittäisi muutama kymmenen tuhatta yksityistä tilaajaa, joitten nojalla se voisi julistautua mielipidevaikuttajaksi. Samat sisällöt voidaan kierrättää, tarvittaessa yksinkertaistettuna, yhtymän muitten tuotteitten kautta. Tulot eivät tule tilaajamaksuista eivätkä välttämättä mainoksistakaan, vaan erilaisista diileistä, joita Sanoma lobbaa. Hesari on nykyään yhtä vaikuttamiskampanjaa vaikuttamiskampanjan perään.

[Roope]

Helsingin Sanomien päätoimittajana aloittava Erja Yläjärvi: Media ei saa mennä siilipuolustukseen kritiikin edessä

Keskustelu rasismista on kiristänyt poliitikkojen ja median välejä. Median tulee Yläjärven mukaan kertoa rasismista ymmärrettävällä tavalla, eikä juuttua pelkkään käsitteiden määrittelyyn.

[...]

Yläjärvi siirtyy HS:n johtoon tilanteessa, jossa poliitikkojen ja median suhde on hyvin jännittynyt.

Hallituspuolue perussuomalaisten poliittiset näkemykset ovat olleet uutisissa esillä kevään ja kesän aikana. Hallitusaseman myötä myötä somessa alettiin ruotia muun muassa puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran vanhoja, rasistisiksi katsottavia nettikirjoituksia.

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) erosi tehtävästään median nostettua esiin tämän kytkökset äärioikeistoon ja natsisymboleilla vitsailun. Tämän jälkeen HS julkaisi Junnilan seuraajan Wille Rydmanin (ps.) vanhoja yksityisviestejä, joissa hän muun muassa nimitteli Lähi-idästä tulevia ihmisiä apinoiksi.

Perussuomalaisten näkemykset eivät Yläjärven mielestä ole jääneet mediassa huomaamatta. Puolueen jäsenten sanomisista ja tuomioistakin on uutisoitu pitkään. Keskustelun volyymi on kuitenkin muuttunut, hän sanoo.

– Perussuomalaisten hallitusvastuu pakottaa heidät avaamaan enemmän omia näkökantojaan. Mielestäni he ovat olleet kuitenkin haluttomia käymään niistä kovin suoraa keskustelua.

Esimerkiksi Purran taustoja media olisi Yläjärven mielestä voinut avata enemmän. Hän ei kuitenkaan haluaisi rasismikeskustelun juuttuvan siihen, "kuka teki mitä ja milloin".

– Lehdistön pitää pystyä keskustelemaan rasismista lukijaläheisesti ja arkisten havaintojen kautta. Jos keskustelu menee pelkäksi rasismin käsitteen määrittelyksi, se on lukijalle haastavaa.

Poliitikot ovat myös haastaneet mediaa voimakkaasti. Elinkeinoministeri Rydman syytti yksittäisiä toimittajia valheiden levittämisestä ja Journalistiliitto otti kantaa Iltalehden toimittajan maalittamiseen perussuomalaisten ja kokoomuslaisten taholta.

Syytökset median vääristelystä ovat Yläjärven mukaan yleisiä, eivätkä rajoitu vain yhteen puolueeseen tai edes politiikkaan. Tällaisilta väitteiltä on hänen mukaansa mahdollista puolustautua, vaikka yksinkertaista se ei ole.

– (Media) ei saa mennä sellaiseen siilipuolustukseen, että kaikki, mitä me teemme, on oikein. Yleisön kannalta ei ole toisaalta yksinkertaista erotella, milloin kyse on jonkin tahon agendasta ja milloin media itse olisi voinut tehdä toisin, hän sanoo.

Mediaan kohdistuva painostus tulee Yläjärven mukaan torjua kaikin keinoin. Esimerkiksi Yleisradion rahoituksesta käytävää keskustelua ei tule kytkeä journalistiseen riippumattomuuteen vaikuttamiseen, hän sanoo.

– Yleisradion rahoituksen koko on asia erikseen. Kuuluuko Ylen järjestää erilaisia tapahtumia tai mikä on urheilun osuus? Yleisradio on eurooppalaisittain vahvasti rahoitettu, ja yhteiskunnassa käydään muutenkin keskustelua julkisista kohteista.

[...]

Yläjärvi haluaisi laajentaa kulttuurijournalismin määritelmää. Hänen mielestään on lukijalle ongelmallista, jos kulttuuri esitetään hyvin kapea-alaisesti ja rajatulle kohdeyleisölle. Yläjärvi näkee tilanteessa yhtäläisyyksiä urheilujournalismin kanssa.

– Esimerkiksi urheilujournalismia on monessa toimituksessa pyritty laventamaan niin, että se löytäisi naislukijoita ja asioita katsottaisiin muutenkin kuin tulosurheilun kautta. Ydinyleisöä ei kuitenkaan saa unohtaa.

Yläjärven ihanteena on Ruotsin kaltainen kulttuurijournalismi, jossa niin kirjailijat kuin teatteritekijät osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa.

Yle 3.9.2023

– Lehdistön pitää pystyä keskustelemaan rasismista lukijaläheisesti ja arkisten havaintojen kautta. Jos keskustelu menee pelkäksi rasismin käsitteen määrittelyksi, se on lukijalle haastavaa.

Miksi lehdistön pitäisi keskustella juuri rasismista, etenkin jos se tehdään tunteenomaisesti ja subjektiivisesti "arkisten havaintojen kautta"? Se vasta haastavaa onkin, että rasismia kieltäydytään määrittelemästä, jolloin mikä tahansa voidaan julistaa fiilispohjalta "rasistiseksi".

Keskustellaan mieluummin yleisemmin maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta tilastojen ja tutkimusten kautta, sillä toisin kuin loputon rasismimölinä, se keskustelu on vielä aloittamatta.

– (Media) ei saa mennä sellaiseen siilipuolustukseen, että kaikki, mitä me teemme, on oikein. Yleisön kannalta ei ole toisaalta yksinkertaista erotella, milloin kyse on jonkin tahon agendasta ja milloin media itse olisi voinut tehdä toisin, hän sanoo.

Noin valtamedia on kuitenkin tehnyt. Toimittajat ovat puolustaneet kollegoitaan ja vaienneet kollektiivisesti virheistä ja ylilyönneistä. En pidätä hengitystäni, että Yläjärvi muuttaa tätä Helsingin Sanomien päätoimittajana.

Yläjärven ihanteena on Ruotsin kaltainen kulttuurijournalismi, jossa niin kirjailijat kuin teatteritekijät osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa.

Kuulostaa kamalalta. Ruotsalaisessa "kulttuurijournalismissa" äärivasemmistolaiset toimittajat ja taiteilijat ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun puolustamalla poliittista väkivaltaa ja mitä tahansa toimia ruotsidemokraattien nujertamiseksi. Varoittavana esimerkkinä tästä Aftonbladet.



Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Hesarin lukija osaa ajatella itse 10.9.2023

KUKAAN ei halua sen paremmin omalta medialta, pomolta, puolisolta kuin poliitikoltakaan joka ikinen päivä viestiä, että kaikki on koko ajan kriisissä, se on jonkun idiootin vika, eikä millekään voi itse tehdä mitään.

Helsingin Sanomien kuuluu olla uutismedia, jossa taiteen, tieteen, politiikan, talouden ja tavallisten suomalaisten ajatukset näkyvät niin monin tavoin kuin mahdollista. Suoraan ja väitellen – mutta ilman ajassa vellovaa tarpeetonta kettuilua. Ajattelen, että sellaiseen keskusteluilmapiiriin on Suomessa yhä mahdollisuus. Helsingin Sanomilla on myös suuri vastuu miettiä, miten voimme parantaa tässä omaa työtämme.

Meidän tulee olla lehti, jonka lukija voi kokea, että hän saa itse päättää, mistä elämässään haaveilee. Ei ole median tehtävä asettaa erilaisia elämäntapoja arvojärjestykseen tai opettaa, millä tavalla oma elämä täytyy elää. Lukijamme ovat uteliaita ja haluavat haastaa itseään miettimään myös uusia asioita, mutta eivät tulla paheksutuiksi omista valinnoistaan.

Samalla Helsingin Sanomilla kaiken taustalla kulkee vahvasti riippumaton, vapaaseen demokratiaan nojaava arvokehys ja periaatelinja. Emme todellakaan tarjoa totalitarismista haaveilevalle läheistä lukukokemusta. Tämän kehyksen puitteissa ajattelun täytyy kuitenkin olla niin moniarvoista kuin mahdollista.

Jos päätoimittaja Yläjärvi tarkoittaa, mitä sanoo, eikä vain määrittele käsitteitä uusiksi, niin tuohan ei ole Hesarissa vähempää kuin vallankumous. Vaikea uskoa, kun ajattelee vaikka Hesarin viime vuosien ilmastojournalismia.

AJASSA on voimakas vaade sekä avoimuudesta että tehtyjen virheiden tunnustamisesta. Olen itsekin pitänyt niitä esimerkiksi poliitikoille tärkeinä. Emme kuitenkaan ole mediassa aina yltäneet näihin ihanteisiin omassa työssämme. On rehellistä myöntää, että Suomessa median on ollut vaikea käydä julkista keskustelua omasta alasta.

Työtämme ohjaavat tietysti etenkin Journalistin ohjeet. Tulemme Helsingin Sanomissa tämän lisäksi laatimaan ja myös julkistamaan tulevan talven aikana omat sisäiset journalistiset sääntömme, joissa avaamme konkreettista tapaamme tehdä työtä eri tilanteissa. Tämä työ aloitetaan toimituksessa välittömästi.

Jos haluaa lukea vain juttuja, jotka täysin vastaavat omia valmiita mielipiteitä, Helsingin Sanomat ei todennäköisesti ole silloin se oikea media. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että suurin osa suomalaisista suhtautuu asioihin ja ilmiöihin avoimella mielellä, kykenee keskustelemaan ja myös väittelemään niistä rakentavassa hengessä.

Nähtäväksi jää, mitä tuo "virheiden tunnustaminen" tarkoittaa. Yleensä se on tarkoittanut, että niitä oikeita virheitä olisi pitänyt tehdä enemmän ja aiemmin.

[repo]

^Taas taattua HS-propagandaa eli paskaa. Otsikko on toiveita herättävä ja tekstissä on muutamia täkyjä, mutta lopputulemana sanon ettei Erja Yläjärvi tahdo ja mahdollisesti ei osaa muuttaa mitään HS:ssä. Siispä turha odottaa mitään muutosta päätoimittajan vaihdoksesta.

En todellakaan haluaisi olla näin pessimistinen, mutta minkäs teet näiden mediaan pesiytyneiden hyväkkäiden kanssa. Yrität vain jättää heidät huomiotta ja toivot muiden tekevän enemmin tai myöhemmin saman johtopäätöksen. Tietysti keskustelemalla omista havainnoista muiden kanssa voi yrittää jouduttaa kehitystä: "Aijaa! Luet vielä Hesaria. Luitko myös Tiedonantajaa tai Kansan Uutisia kasarilla?"

[Betonikostaja]

Ei yksi päätoimittaja Hesarin linjaa muuta. Tai jos olisi epäilys, että muuttaisi, niin sellaista päätoimittajaa ei valittaisi. Höröhammas-Yläjärvikin on pelkkä kumileimaisin, joka ajaa sitä samaa linjaa kuin ennenkin.

Tuokin oli outo näkemys, että Purran taustoja olisi pitänyt avata enemmän. Mitä sieltä jäi muka avaamatta, kun vanhat nettikirjoituksetkin kaivettiin esiin? Ja kyllä Purra on kertonut julkisuudessa yksityisasioitaankin, mutta se on eri asia, onko sitä haluttu kuunnella kaikessa demonisointikiimassa.

Ihan samalla tavalla persutkin ovat avanneet näkökantojaan. Talous on yleensä pätevä perustelu kaikkeen, mutta maahanmuuton haitallisuutta taloudelle ei ole haluttu noteerata. Maahanmuuttajien ongelmat ja rikollisuus ovat taas kantaväestön rasismin syytä. Ihan mahdotonta näistä asioista on keskustella, kun vastapuoli ei kuuntele yhtään.

On ihan turha länkyttää siitä, että persujen pitäisi nyt avata enemmän näkökantojaan, kun koko ajan sitä on tehty. Sitä ei vain ole haluttu kuunnella, koska totuus ei sovi yhteen suvakki-ideologian kanssa. Siksi tässä pitää huutaa vain entistä kovempaa.

[ApuaHommmaan]

Suomessa johtajat yleisesti ovat täysiä epäonnistumisia nollakasvuineen. Kun heitä hetkenkin kuuntelee huomaa heti, että juna on jo jättänyt jälkeenjääneen asemalle.

HS:n "totuus" on vain sitä, että pitäisi palvoa jälkeenjääneitä johtajia ja siantuntijoita.

[Joutselkä]

Suomessa johtajat yleisesti ovat täysiä epäonnistumisia nollakasvuineen. Kun heitä hetkenkin kuuntelee huomaa heti, että juna on jo jättänyt jälkeenjääneen asemalle.

HS:n "totuus" on vain sitä, että pitäisi palvoa jälkeenjääneitä johtajia ja siantuntijoita.

Voisitko auttaa parantamaan yhteiskuntaamme nimeämällä sen henkilön, joka olisi ollut parempi päätoimittaja Hesarille? Hommaa auttaisi myös, jos voisit nimetä muitakin ihmisiä, jotka johtajina nostaisivat Suomen nollakasvusta. Nimeä edes yksi.

[ApuaHommmaan]

Suomessa johtajat yleisesti ovat täysiä epäonnistumisia nollakasvuineen. Kun heitä hetkenkin kuuntelee huomaa heti, että juna on jo jättänyt jälkeenjääneen asemalle.

HS:n "totuus" on vain sitä, että pitäisi palvoa jälkeenjääneitä johtajia ja siantuntijoita.

Voisitko auttaa parantamaan yhteiskuntaamme nimeämällä sen henkilön, joka olisi ollut parempi päätoimittaja Hesarille? Hommaa auttaisi myös, jos voisit nimetä muitakin ihmisiä, jotka johtajina nostaisivat Suomen nollakasvusta. Nimeä edes yksi.

Ai että kuka olisi ollut parempi päätoimittaja, kuin Bilderberg Niemi, joka kärähti ratista, kun ei johtajuus riitä edes itsensä hallitsemiseen? Vastaus: käytännössä täysin kaikki.

Suomen johtajina nollakasvusta taasen vapauttaisivat johtajat, jotka edes puhuisivat siitä. Nykyiset mädän paiseethan johtotehtävissä moraaliposeeraa vimmaisesti, koska huonolle johtajalle tulee hyvä mieli, kun saa kuseteltua kansaa mukaan.

Suomen johtajien taso on aivan karmivan huono. Tottakai he haluavat luoda myyttiä itsestään. Ja pyrkivät harhauttamaan.

Suomesta ja johtajista ei kannata edes puhua vakavasti. Heille ei ole Suomea.

Kyllä nämä asiat muissa maissa toimii paremmin. Suomessa vaan ollaan neukkumentaliteetilla jumissa surkeiden johtajien alla.

[Joutselkä]

Suomessa johtajat yleisesti ovat täysiä epäonnistumisia nollakasvuineen. Kun heitä hetkenkin kuuntelee huomaa heti, että juna on jo jättänyt jälkeenjääneen asemalle.

HS:n "totuus" on vain sitä, että pitäisi palvoa jälkeenjääneitä johtajia ja siantuntijoita.

Voisitko auttaa parantamaan yhteiskuntaamme nimeämällä sen henkilön, joka olisi ollut parempi päätoimittaja Hesarille? Hommaa auttaisi myös, jos voisit nimetä muitakin ihmisiä, jotka johtajina nostaisivat Suomen nollakasvusta. Nimeä edes yksi.

Ai että kuka olisi ollut parempi päätoimittaja, kuin Bilderberg Niemi, joka kärähti ratista, kun ei johtajuus riitä edes itsensä hallitsemiseen? Vastaus: käytännössä täysin kaikki.

Suomen johtajina nollakasvusta taasen vapauttaisivat johtajat, jotka edes puhuisivat siitä. Nykyiset mädän paiseethan johtotehtävissä moraaliposeeraa vimmaisesti, koska huonolle johtajalle tulee hyvä mieli, kun saa kuseteltua kansaa mukaan.

Suomen johtajien taso on aivan karmivan huono. Tottakai he haluavat luoda myyttiä itsestään. Ja pyrkivät harhauttamaan.

Suomesta ja johtajista ei kannata edes puhua vakavasti. Heille ei ole Suomea.

Kyllä nämä asiat muissa maissa toimii paremmin. Suomessa vaan ollaan neukkumentaliteetilla jumissa surkeiden johtajien alla.

Hesarin päätoimittaja on Erja Yläjärvi.

Et osaa nimetä yhtäkään ihmistä vaihtoehdoksi, joten kritiikkisi Suomen talouselämän johtajia kohtaan kumisee tyhjyyttään.

[ApuaHommmaan]

Suomessa johtajat yleisesti ovat täysiä epäonnistumisia nollakasvuineen. Kun heitä hetkenkin kuuntelee huomaa heti, että juna on jo jättänyt jälkeenjääneen asemalle.

HS:n "totuus" on vain sitä, että pitäisi palvoa jälkeenjääneitä johtajia ja siantuntijoita.

Voisitko auttaa parantamaan yhteiskuntaamme nimeämällä sen henkilön, joka olisi ollut parempi päätoimittaja Hesarille? Hommaa auttaisi myös, jos voisit nimetä muitakin ihmisiä, jotka johtajina nostaisivat Suomen nollakasvusta. Nimeä edes yksi.

Ai että kuka olisi ollut parempi päätoimittaja, kuin Bilderberg Niemi, joka kärähti ratista, kun ei johtajuus riitä edes itsensä hallitsemiseen? Vastaus: käytännössä täysin kaikki.

Suomen johtajina nollakasvusta taasen vapauttaisivat johtajat, jotka edes puhuisivat siitä. Nykyiset mädän paiseethan johtotehtävissä moraaliposeeraa vimmaisesti, koska huonolle johtajalle tulee hyvä mieli, kun saa kuseteltua kansaa mukaan.

Suomen johtajien taso on aivan karmivan huono. Tottakai he haluavat luoda myyttiä itsestään. Ja pyrkivät harhauttamaan.

Suomesta ja johtajista ei kannata edes puhua vakavasti. Heille ei ole Suomea.

Kyllä nämä asiat muissa maissa toimii paremmin. Suomessa vaan ollaan neukkumentaliteetilla jumissa surkeiden johtajien alla.

Hesarin päätoimittaja on Erja Yläjärvi.

Et osaa nimetä yhtäkään ihmistä vaihtoehdoksi, joten kritiikkisi Suomen talouselämän johtajia kohtaan kumisee tyhjyyttään.

Kaius oli kymmenen vuotta.

Ei kyse ole mistään nimistä. Suomen talouseliitti on mädäntynyt runkkurinki, jossa taputellaan toisia selkään ja sovitaan ketkä valitaan minnekin. Ongelma vaan on, että talouskasvu on ollut vuosikymmeniä nolla. Joka on jo aiheuttanut ihmisille suuria ongelmia. Johtajien vika. Jos tulee joku häiriö vaikkapa se, että kauppa Venäjälle loppuu tuhkamunilta, ja toivottomilta sisarilta menee sormi suuhun ja mikään ei edisty saati ratkea.

Tuttu juttu Neuvostoliitossa mikään ei kasvanut, niin ei sitten Euvostoliitossakaan.

[Lalli IsoTalo]

Tänne kai tämä sitten tässä ketjussa faktantarkistusta käsitellään:

Faktantarkistajien avoin vetoomus suomalaisille mediataloille
https://faktabaari.fi/nakokulmat/faktantarkistajien-avoin-vetoomus-suomalaisille-mediataloille/

Jos jäsentä @Roope sattuisi kiinnostamaan.

Tänä kesänä järjestettiin kymmenes faktantarkistajien kansainvälinen Global Fact -konferenssi. Konferenssissa alan ammattilaiset kokoontuivat Etelä-Korean Souliin kertomaan, oppimaan ja tutkimaan mahdollisuuksia parantaa julkista keskustelua demokratioissa kaikkialla maailmassa. Mukana oli osallistujia yli kuudestakymmenestä maasta.

Feikkiprofiilien, kuvamanipulaatioiden, tekoälyllä luotujen lähteyttämättömien juttujen, hämmentävien väitteiden ja taitavien informaatio-operaatioiden keskellä jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Siksi tarvitsemme paitsi ymmärrystä verkon informaatioympäristöstä, eli digitaalista informaatiolukutaitoa, myös osaamista ja työkaluja väitteiden tarkistamiseen. Tarvitsemme verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-taitoja, joihin faktantarkistajat voivat kouluttaa journalisteja ja auttaa heitä osaamisen kehittämisessä. Uusittavana olevat journalistien ohjeet vaativat rinnalleen tekoja ja tukea.

Rahaa tässä epäilemättä yritetään pummata. Ovatkohan nämä niitä faktailijoita, joiden mielestä miehellä voi olla kuukautiset?

[mmm]

Tänne kai tämä sitten tässä ketjussa faktantarkistusta käsitellään:

[...]tekoälyllä luotujen lähteyttämättömien juttujen[...]

Btw. tarkastaessa havannoidaan virheet ja annetaan niiden olla, kun taas tarkistaessa ne myös korjataan.. Ehkäpä aloittavat kieliopista, kukapa tietää.

Tarvitsemme verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-taitoja[...]

Ukrainaan liittyviä OSINT -juttuja seuratessa kävi varsin selväksi, että kukin yksilö keskittyi siihen itselleen omimpaan ja kiehtovimpaan osa-alueeseen, ja tavoitteena oli propgandan sijaan nimenomaisesti tiedonvälitys. Näin ollen on pakko kysyä, uskovatko Global Fart faktanrikastajat jollain tapaa olevansa samassa leirissä, mitä avoimuuteen ja totuudenmukaisuuteen pyrkiviin skeneläisiin tulee? Pidän tätä epäuskottavana, mistä päästään siihen, että yhtenä tavoitteena on varmaankin vesittää OSINT:n määritelmä ja uskottavuus jollain valtion järjestämällä OSINT -ajokortilla, tai jollain muulla "vapaus on orjuutta" -kanilla, joka vedetään piippalakista normaaliin tapaan.

edit: korjattu author -rivejä

[HDRisto]

Piti oikein pohtia että mikä sana on "lähteyttämättömien". Kaikkea ne keksii.

[Siener]

Pitäkää se Helsinki ja muu viherhullu pääkaupunkiseutunne ihan vaan "omissa käsissänne". Ei kiinnosta maksaa Helsingin päättäjien sekoiluita täältä maakunnista.

Ja lämmin osanottoni asukkaille, vika ei ole teidän.

[Mursu1976]

Missähän nämä faktantarkastajat olivat koronapandemian aikana? Lehdet painoivat väitteitä rokotteista ja rokottamattomista ja itse COVID-19:sta jotka eivät kestäneet edes perustavanlaatuista lähdekritiikkiä. Nämä faktantarkastajat keskittyvät vain tiettyihin asioihin jotka ovat poliittisesti värittyneitä kuten Trumpin puheet. Koko faktantarkastus on vain lehtien keksimä keino välttää vastuuta sanomisistaan.

[Joutselkä]

Pitäkää se Helsinki ja muu viherhullu pääkaupunkiseutunne ihan vaan "omissa käsissänne". Ei kiinnosta maksaa Helsingin päättäjien sekoiluita täältä maakunnista.

Ja lämmin osanottoni asukkaille, vika ei ole teidän.

Joo ei tarvitse maksaa sieltä maakunnasta yhtään helsinkiläisten menoja. Faktantariastukselle olisi vähemmän tarvetta jos edes hiukan tutkitaan ennen kuin huudellaan.

Valtio vie jopa 3 miljardia verotuloja Espoosta ja Helsingistä

Helsinki vetää mielellään mukanaan muuta Suomea ja rahoittaa sitä, mutta liika on liikaa.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5495303

[ikuturso]

Joo ei tarvitse maksaa sieltä maakunnasta yhtään helsinkiläisten menoja. Faktantariastukselle olisi vähemmän tarvetta jos edes hiukan tutkitaan ennen kuin huudellaan.

Valtio vie jopa 3 miljardia verotuloja Espoosta ja Helsingistä

Helsinki vetää mielellään mukanaan muuta Suomea ja rahoittaa sitä, mutta liika on liikaa.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5495303

Tuota niin.

Suomessa on sellainen trendi, että lapset käyvät koulunsa maalaiskunnassa. Lukionkin jos siellä on sellainen. Siellä on neuvolat, hammashoito, oikomishoito, kaikki.

Sitten lähdetään opiskelemaan ja suureen maailmaan. Mennään pääkaupunkiseudulle isoihin teknologiayrityksiin töihin ja tehdään melkoinen tili ja maksellaan sinne veroja. Terveydenhuolto ei kuormitu kun ollaan nuoria ja terveitä ja on ensin joku opiskelijoiden terveydenhuoltosäätiö ja sitten työterveyssysteemi.

Sitten elämän ehtoopuolella käydään katsomassa onko se suvun torppa vielä pystyssä, kun vanhemmista on jo aika jättänyt. Laitetaan sinne keinustuoli ja kissa ja aletaan käydä marevan-labroissa, diabeteshoidoissa ja ehkä vähän eturauhassyöpääkin seulotaan tai rintasyöpää. Mennään kunnalliseen hoitokotiin tai kunnan sopimuksella yksityiseen ja toki eläkkeestä vähän verojakin maksetaan.

Maaseutu kasvattaa, kouluttaa, oikoo hampaat ja lähettää maailmalle. Kaupunki kerää verotulot, jonka jälkeen maaseutu lääkitsee, kotihoivaa, hoivakodittaa, hoitaa vanhuuden vaivat ja hautaa.

Aukeaako yhtälö kaupunkilaiselle?

Sitä en tiedä, miten tämä liittyy enää Hesariin. Sitäkin tilaavat maakuntiin "kun se on niin hyvä lehti" ja maksavat sanoman toimittajien palkkiot ja sitä kautta verotuloja pääkaupunkiin.

Hip hei, sen tuuli vei.

-i-

[ikuturso]

Onko mitään lähdettä näille arvioillesi? Ihan vaan että onko faktat tarkistettu? Minä taas luulen, että Helsinki maksaa infran liikenneyhteyksineen ja muut puitteet yrityksille, joiden työntekijät tulevat monessa tapauksessa maakunnista, jonne maksavat veronsa.

Luulo ei ole tiedon väärti. Tutki vaikka Helsingin ikäjakaumaa ja vertaa sitä maalaiskuntien ikäjakaumaan ja mieti asuvatko ne IT-inssit, valtion virkamieskunta ja telakkahitsarit Helsingisssä vai muualla. Missä on asuntopula ja missä tyhjiä taloja.

Lukaisepa vaikka tuollainen artikkeli:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/muuttoliike-helsingin-seudulle-eriyttaa-helsingin-ja-seudun-muiden-kuntien

Muuttoliikkeen ansiosta Helsinki on nuorten aikuisten kaupunki

Muuttoliikkeen valikoivuus iän ja alueen suhteen vaikuttaa voimakkaasti väestön ikäjakaumaan. Helsinki on nuorten aikuisten kaupunki, sillä 25–29-vuotiaiden osuus väestöstä on lähes 10 %, yli 3 %-yksikköä korkeampi kuin muualla Helsingin seudulla tai koko maassa. Myös 20–24-vuotiaiden ja 30–39-vuotiaiden osuudet ylittävät selvästi muun seudun ja koko maan tason. Sen sijaan alle 20-vuotiaiden ja 45–59-vuotiaiden osuudet ovat Helsingissä alempia kuin muualla seudulla.

Koko Helsingin seudulla aikuisväestön ikäjakauma on selvästi nuorekkaampi kuin muualla Suomessa. 20–54-vuotiaiden ikäryhmien osuudet ovat tuntuvasti korkeampia ja yli 55-vuotiaiden osuudet alempia kuin koko maassa.   

Asukkaiden valikoituminen kuntiin vaikuttaa kunnallistalouteen

Asukkaiden muuttaminen kuntien välillä vaikuttaa erittäin paljon kunnallistalouteen, koska kuntaan ja kunnasta muuttavien asukkaiden ikärakenne, asuntokuntajakauma, perherakenne, koulutustaso ja tulotaso poikkeavat yleensä tulo- ja lähtömuuttajien välillä, samoin kuin muuttajien ja kunnan senhetkisen väestön rakenteen välillä. Muuttajat vaikuttavat sekä kunnan tuloihin että kustannuksiin. Tärkeimmät tuloihin vaikuttavat tekijät perustuvat kunnallisveroon sekä valtionosuuksiin. Kustannukset muodostuvat pääasiassa kunnan peruspalveluiden kustannuksista, jotka vaihtelevat voimakkaasti iän mukaan.

Kun tarkastellaan yksittäistä vuotta, monien asukkaiden verotulot ja palvelukustannukset ovat epätasapainossa. Peruspalveluiden kustannukset painottuvat lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole tuloja tai niitä on vähän, sekä ikääntyneisiin, joiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat korkeat, mutta tulot alemmat kuin työikäisillä. Verotulot painottuvat työikäisiin, joiden peruspalvelukustannukset ovat keskimäärin alhaiset. Kuitenkin asukkaan elinkaaren yli tarkasteltuna keskituloisen henkilön verotulot ja palvelukustannukset ovat kohtuullisen hyvässä tasapainossa kunnallistalouden kannalta. Kunnan väestö kullakin hetkellä koostuu eri elinkaaren vaiheessa olevista asukkaista, joiden muodostama kokonaisuus voi olla kunnallistalouden kannalta tasapainoinen, vaikka yksittäisten asukkaiden kohdalla niin ei olisi.

Helsingin seudun elinkeinorakenne poikkeaa suurkaupunkien tapaan muusta maasta. Helsingin seutu on erikoistunut erityisesti osaamisintensiivisiin palveluihin (informaatiopalvelut, rahoituspalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta), joissa seudun osuus koko maan kyseisten toimialojen arvonlisäyksestä on yli 60 %. Sen rinnalla kauppa (erityisesti tukkukauppa), kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä erikoistuneet kuluttajapalvelut (mm. taiteet, viihde ja virkistys), ovat seudulla vahvasti edustettuina. Palveluiden rinnalla Helsingin seutu on erikoistunut osaamisintensiiviseen teollisuuteen (elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden ja laitteiden valmistus), jotka ovat erityisen korkean tuottavuuden aloja.

Helsingin seudun tuotanto on alkutuotantoa lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla tuottavampaa (arvonlisäys tehtyä työtuntia kohti) kuin koko maassa (Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito). Tuottavuusero on 10–30 % toimialan mukaan. Useimmilla erikoistumisaloilla seudun osuus koko maan arvonlisäyksestä ja työllisyydestä on kasvanut 2000-luvulla. Tuottavuusetu perustuu useaan tekijään: Helsingin seudun saavutettavuuteen kansainvälisesti ja valtakunnallisesti, yritystoiminnan kasautumisetuihin, työvoiman koulutustasoon ja osaamiseen sekä vahvaan tutkimus- ja kehittämisympäristöön.     

Suomen yliopistojen opiskelijoista 35 % opiskelee ja yhtä suuri osuus tutkinnoista suoritetaan pääkaupunkiseudulla toimivissa yliopistoissa. Lähes puolet Suomen tutkimus- ja kehittämistyöstä (työvuosina mitattuna) tehdään Helsingin seudulla sijaitsevissa yrityksissä, korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Melkein 40 % Suomen asiantuntija-ammateissa toimivista (johtaja, erityisasiantuntija, asiantuntija) työskentelee seudulla. Korkeakoulut vetävät seudulla nuoria aikuisia opiskelemaan, ja korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävän työvoiman kysyntä houkuttelee jäämään alueelle. Toisaalta väestönkasvu ja korkeasti koulutettujen alojen korkea palkkataso ovat osaltaan työntäneet asuntojen hinta- ja vuokratasoa ylöspäin. Korkeat asumiskustannukset nostavat seudulle jäämisen tai seudulle muuttamisen kynnystä erityisesti matalapalkka-alojen potentiaaliselle työvoimalle. 

Tutkimusten mukaan alueen yritysten korkea tuottavuus vetää sinne uutta yritystoimintaa, joka johtaa työvoiman kysynnän kasvuun. Vaikutusketju kulkee myös toiseen suuntaan: vilkas tulomuutto alueelle johtaa pitkällä aikavälillä yritysten tuottavuuden nousuun (Lewis & Peri, 2015). Keskeinen tähän vaikuttava tekijä on muuttajien – erityisesti maahanmuuttajien – aikaansaama osaamisen monipuolistuminen, kun muuttajat tuovat muuttoalueelle mukanaan uudenlaista tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista osaamista, joka sekoittuu alueella pitkään asuneiden asukkaiden osaamispääomaan. Tämä edistää sekä teknistaloudellisten että yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä ja soveltamista.

Toinen merkittävä tekijä on se, että muuttajien myötä kilpailu työpaikoista kiristyy ja "työntää" kaupunkiseudulla pitkään asuneita erikoistumaan vaativampiin ja tuottavampiin tehtäviin. Tutkimusten keskeinen tulos on, että muuttoliike ja erityisesti maahanmuutto johtaa alueella pitkään asuneiden ansiotason nousuun. Kuitenkin ainakin lyhyellä aikavälillä maahanmuuton lisääntyminen voi johtaa kantaväestön työllisyyden heikentymiseen ja tulotason laskuun niillä toimialoilla ja tehtävissä, joihin maahanmuuttajat sijoittuvat. Sen sijaan pitemmällä aikavälillä tutkimusten mukaan maahanmuutto ei johda kantaväestön työllisyyden heikkenemiseen. (mm. Cattaneo ym. 2013; D'Amuri & Peri 2014). Helsingin seudulla maahanmuuttajataustaisten työllisten osuus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä nopeasti mm. rakennusalalla, kuljetustoiminnassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siivouspalveluissa. Muutoksen vaikutuksista kantaväestön työmarkkina-asemaan ja tulotasoon tulisi kuitenkin tehdä lisää tutkimusta pitemmälle meneviä päätelmiä varten.     

Helsingin seudun aluetalouden ja työllisyyden kasvu on 2000-luvulla perustunut erityisesti seudun korkean tuottavuuden erikoistumisalojen kasvuun, joka on ollut myös valtakunnallisesti merkittävää. Asiantuntijatyövoiman lisäys ja erikoistumisalojen kasvu ei olisi ollut mahdollista 2000-luvulla eikä sitä edeltävinä vuosikymmeninä ilman jatkuvaa suurta tulomuuttoa Helsingin seudun ulkopuolelta. Korkeasti koulutetun työvoiman tarve on edellyttänyt sekä tulomuuttoa opiskelemaan korkeakouluihin että sen lisäksi muualla Suomessa ja ulkomailla tutkinnon suorittaneiden muuttoa seudun työmarkkinoille. 

Seppo Laakso, VTT, on tutkija ja toimitusjohtaja Kaupunkitutkimus TA Oy:ssä.

-i-

[Siener]

Hyvä tuo maininta rikollisliigasta!

Aikoinaan tuli silloista laatulehti Helsingin Sanomia tilattua tänne provinssiinkin, sunnuntaipainoksena.

Hienoa oli sunnuntaiaamiaisella vaihdella Hesarin osia A:sta E:hen, siipan kanssa.

Saarikosket ovat vetäneet lehden täydelliseen vasemmistolokaan. Nyt, kun lehteä tyrkytetään jopa metroasemilla ilmaiseksi, en ota.

Säälin niitä nuoria, jotka siellä asemilla seisovat lehtipinojensa kanssa. Ajattelin jopa sanoa, että anna se Hesari-pinkkasi minulle, niin käyn nakkaamassa sen tuonne roskikseen, ettei sinun tarvitse.

[Emo]

Hyvä tuo maininta rikollisliigasta!

Aikoinaan tuli silloista laatulehti Helsingin Sanomia tilattua tänne provinssiinkin, sunnuntaipainoksena.

Hienoa oli sunnuntaiaamiaisella vaihdella Hesarin osia A:sta E:hen, siipan kanssa.

Saarikosket ovat vetäneet lehden täydelliseen vasemmistolokaan. Nyt, kun lehteä tyrkytetään jopa metroasemilla ilmaiseksi, en ota.

Säälin niitä nuoria, jotka siellä asemilla seisovat lehtipinojensa kanssa. Ajattelin jopa sanoa, että anna se Hesari-pinkkasi minulle, niin käyn nakkaamassa sen tuonne roskikseen, ettei sinun tarvitse.

Hyvä idea, varastan sen ja seuraavalla kerralla tarjoudun heittämään Hesarit roskiin tyrkyttäjän puolesta.
Kerron tänne sitten mikä reaktio 👍🏻

Kävin suurehkossa kaupungissa noin kuukausi sitten ja nuori poika tarjosi minulle Hesaria. Sanoin, etten ota, kiitos. Hän ihmetteli miksi en, johon sanoin, että Hesari on huono lehti.
Siihen poika vähän yllättyneen näköisenä tokaisi että " Niin onkin, mutta ...." 😂😂😂
Minua nauratti, poitsu tuli vahingossa lipsauttaneeksi oman mielipiteensä mikä oli prikulleen sama kuin minulla 🤣
Huutelin vielä perääni hänelle että Hesari on punikkilehti ja jatkoin matkaani. En tiedä tosin ymmärsikö poika mikä on punikki, mutta ehkäpä hän googlasi sanan ja oppi jotain uutta.