Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Totti]

Ylläri pylläri, vihreiden kompensaatiokusettajan Antero Vartian firma meni konkkaan ja veronmaksajien rahat hävisivät  siinä samassa:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/antero-vartian-yritys-konkurssiin-miljoonaluokan-saatavat-business-finlandille/838f1454-d8c2-4d00-a9b2-d598f4b349c7

Entisen kansanedustaja Antero Vartian päästökompensaatiota tarjoavaa yritystä Compensation Operations oy on hakeutunut konkurssiin. Konkurssihakemus tehtiin perjantaina.

Pitkään tappiollisella yhtiöllä ei ole maksuhäiriöitä, mutta konkurssin syynä on yksinkertaisesti rahoituksen loppuminen.

...

Business Finland myönsi yritykselle vuonna 2019 seitsemän miljoonan euron pääomalainan, jonka kymmenen vuoden maksu-ajasta viisi olivat lyhennysvapaita. Nykytilanteessa yrityksellä ei ole vakuuskelpoista omaisuutta ja se on tappiollinen, joten se ei pysty saamaan lisää lainaa.

Rajala arvioi, että yhtiöön ei ole sijoitettu omaa pääomaa, minkä vuoksi konkurssihakemus on tehty. Konkurssin myötä Business Finland tulee suurella todennäköisyydellä menettämään lainaamansa varat.

Tämä Compensation Operations Oy ( https://www.compensate.com/in-finnish ) kusetti rahaa myymällä ilmastoaneita naiiveille woke yrityksille. Firma onnistui polttamaan 4 vuodessa 7 milliä Business Finlandin eli veronmaksajien rahoja tappiollisiin bisneksiin.

Kuka sanoi ettei vihreä siirtymä kannata? Minusta se kannatta oikein hyvin kunhan perustaa jonkun bull-shit "vihreän" firman ja hakee ymmärtäväisiltä virkamiehiltä miljoonatukia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jossain vaiheessa investoinnit perinteiseen tuotantoon loppuu kannattamattomina eli säätövoimakapasiteettia kompensoimaan tuulivoimaa ei kasvateta tuulivoimaan vaatimusten mukaisesti ja vanhoja voimalaitoksia ajetaan jopa alas kannattamattomina. Kombo tuulivoima+pörssi johtaa siis jossain vaiheessa sähköpulaan koska tyynenä aikana säätövoimaa ei olekaan tarjolla kulutusta vastaavasti.

No ei senyt ihan noinkaan ole. Kaasu ja kivihiili on säätövoimaa, ja ydinvoima perusvoimaa, josta suurin osa myydään kiinteillä hinnoilla.
Vesivoima on se jolla pääsee tekemään rahaa, ja joka tasaa tuulisten ja tyynten päivien eroa. Tuulivoima on sinäänsä melko humpuukia kun käyttöaste on niin matala.

[Totti]

Jossain vaiheessa investoinnit perinteiseen tuotantoon loppuu kannattamattomina

No ei senyt ihan noinkaan ole. Kaasu ja kivihiili on säätövoimaa, ja ydinvoima perusvoimaa, josta suurin osa myydään kiinteillä hinnoilla.

Tuotantomarkkinoita on periaatteessa kaksi, tasaisesti sähköä tuottavat laitokset, jotka voivat luvata kiinteää hintaa ja epätasaisesti tuottavat, jotka eivät voi luvata kiinteä hintaa.

Ensimmäinen on esim. suuret vakiintuneet laitokset kuten ydin- ja vesivoima, joiden kapasiteetti voidaan myydä esim tukkuhintaan suurille kuluttajille teollisuudessa tai tavallisille kuluttajille. Jälkimmäinen on tulivoiman kautta tullutta vaihtelevaa lisäkapasiteettia. Jos tuulivoiman osuus on suuri säätövoimaa pitäisi rakentaa lisää vain tätä tarkoitusta varten kasvattaen kapasiteettia vielä lisää.

Eli jos perusvoima tuottaa 80% sähköstä ja rakennetaan 20% tuulivoimaa, nimellisteho on 100%. Tuulivoiman 20% ei kuitenkaan aina ole saatavilla, jolloin sen rinnalle pitäisi rakentaa 20% säätövoimaa. Tuotantokapasiteettia on nyt nimellisesti 120%, josta 20% tuottaa tai ei tuota mitään riippuen säistä.

On selvä ettei kukaan ala sijoittamaan satoja miljoonia tai miljardeja tähän 20% kapasiteetti-investointiin, jos sen tuotosta ei ole mitään tietoa ja voi olla jopa negatiivinen. Tämä yhtälö muuttuu yhä rumemmaksi mitä enemmän tuulivoimaa on rakennetaan.

Vesivoima on se jolla pääsee tekemään rahaa, ja joka tasaa tuulisten ja tyynten päivien eroa.

Vesivoimaa ei ainakaan Suomeen rakenneta lisää.

Vesivoiman säätämisessä on lisäksi se ongelma, että se aiheuttaa suurta rantaeroosiota alavirrassa kun joudutaan säätää vesimäärää nopealla syklillä tuulivoiman mukaan. Vesivoima ei siis sovellu kovin hyvin tuulivoiman säätövoimaksi.

[Roope]

Ylläri pylläri, vihreiden kompensaatiokusettajan Antero Vartian firma meni konkkaan ja veronmaksajien rahat hävisivät  siinä samassa:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/antero-vartian-yritys-konkurssiin-miljoonaluokan-saatavat-business-finlandille/838f1454-d8c2-4d00-a9b2-d598f4b349c7

Entisen kansanedustaja Antero Vartian päästökompensaatiota tarjoavaa yritystä Compensation Operations oy on hakeutunut konkurssiin. Konkurssihakemus tehtiin perjantaina.

Pitkään tappiollisella yhtiöllä ei ole maksuhäiriöitä, mutta konkurssin syynä on yksinkertaisesti rahoituksen loppuminen.

...

Business Finland myönsi yritykselle vuonna 2019 seitsemän miljoonan euron pääomalainan, jonka kymmenen vuoden maksu-ajasta viisi olivat lyhennysvapaita. Nykytilanteessa yrityksellä ei ole vakuuskelpoista omaisuutta ja se on tappiollinen, joten se ei pysty saamaan lisää lainaa.

Ihan melkein onnistui.

Antero Vartian ilmastoyritys hakeutui konkurssiin – "Kiitorata loppui kesken"

[...]

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ohjauksessa toimivan Business Finlandin, silloin vielä nimellä Compensate non-profit operations, toimineelle Compensatelle vuonna 2019 myöntämä pääomalaina maksettiin viidessä erässä kolmena eri vuonna. Ensimmäiset miljoona euroa maksettiin vuonna 2019, seuraavat 3,5 ja 2,5 miljoonaa vuosina 2020 ja 2021.

Laina myönnettiin Compensaten voitettua Business Finlandin kasvu­moottori­kilpailutuksen. Se tarkoittaa, että liiketoiminnan toivottiin nousevan ajan myötä yli miljardiin euroon. Suomesta oli tarkoitus tulla yhtiön kautta merkittävä peluri kansainvälisessä päästö­kompensaatio­kaupassa.

Business Finlandin rahoitusjohtajan Ville Riekkisen mukaan kasvu­moottori­rahoitusta toteutettiin silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) hallituksen hallitusohjelman mukaan. Sen tarkoitus oli löytää uusia kasvualoja ja ratkaisuja globaalien markkinoiden murroksiin. Tällä hetkellä Business Finland ei enää myönnä pääomalainoja.

"Siinä on ollut miljardiluokan tavoitteet liiketoiminnalle ja viennille. Ja Suomeen syntyville investoinneille siinä tapauksessa, että tämä onnistuu", kuvailee Riekkinen toiveita Compensatelle.

Helsingin Sanomat 18.8.2023

Ja tämän jälkeen vihreän siirtymän monikymmenmiljardi-investointien rahoitukseen...

[pugisti]

Suomen olisi paras lähteä pois sähköpörssistä, koska Saksan kulutus määrää pörssihinnat. Riipumatta siitä paljonko Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa tehdään sähköä.

Sähkö ei sovi pörssiin. Sähkö ei ole mikään Nokian osake. Pikemminkin se on juomaveden tapainen yleishyödyke.

Sähkön hinnan tulisi olla sähköntuottajan ja sähkönkäyttäjän välinen asia.

Vähän niinkuin viljan hinnan maanviljelijän ja kuluttajan?
Sähkö sopii hyvin pörssiin, jollet ole huomannut niin meillä on ollut sotaa euroopassa ja monta energialinjaa on mennyt umpeen. Jos olisimme pitäneet sellaisen omavaraisuuden, niin ihmiset olisivat parkuneet vuosikymmeniä miksi sähköpörssistä saa niin paljon edullisempaa sähköä ja meidän suomalaisten pitää ostaa kallista kotimaista.

Miks siellä olisi halvempaa? Etkö ole kuunnellut esim vihreitä, jotka sanovat että koska meillä on paljon 💨 voimaa ja vihreää energiaa, niin meillä  sähkö on siksi halvempaa. Vai väitätkö että he valehtelee?

[Jaska Pankkaaja]

Ylläri pylläri, vihreiden kompensaatiokusettajan Antero Vartian firma meni konkkaan ja veronmaksajien rahat hävisivät  siinä samassa:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/antero-vartian-yritys-konkurssiin-miljoonaluokan-saatavat-business-finlandille/838f1454-d8c2-4d00-a9b2-d598f4b349c7

Entisen kansanedustaja Antero Vartian päästökompensaatiota tarjoavaa yritystä Compensation Operations oy on hakeutunut konkurssiin. Konkurssihakemus tehtiin perjantaina.

Pitkään tappiollisella yhtiöllä ei ole maksuhäiriöitä, mutta konkurssin syynä on yksinkertaisesti rahoituksen loppuminen.

...

Business Finland myönsi yritykselle vuonna 2019 seitsemän miljoonan euron pääomalainan, jonka kymmenen vuoden maksu-ajasta viisi olivat lyhennysvapaita. Nykytilanteessa yrityksellä ei ole vakuuskelpoista omaisuutta ja se on tappiollinen, joten se ei pysty saamaan lisää lainaa.

Ihan melkein onnistui.

Antero Vartian ilmastoyritys hakeutui konkurssiin – "Kiitorata loppui kesken"



Ja tämän jälkeen vihreän siirtymän monikymmenmiljardi-investointien rahoitukseen...

Olipa taas tilipäivä.. ei tarvitse ihmetellä median ja poliitikkojen ilmastokiihkoa.

[Totti]

Ruotsalainen Vattenfall luopuu suuresta merituulivoimaprojektista:

https://www.europower.no/vindkraft/gigant-dropper-ut-av-prosjekt-i-nordsjoen-kostnadene-har-steget-40-prosent/2-1-1489356

(vapaa käännös)

Ruotslainen Vattenfall kyseenalaistaa brittiläisen merituulivoiman kannattavuutta ja pohtii maailman suurimman merituulivoimahankkeen perumista. Kustannukset ovat liian korkeat.

Voimayhtiö ilmoitti tänään, että se pysäyttää 1,4 GW:n Norfolk-Boreas projektin kehittämistä "nykyisessä muodossaan eikä tee sijoituspäätöstä nyt ...". Vattenfall kertoi myös, että se "haluaa tutkita parhaan tien jatkaa" lopulle Norfolk-alueelle, joka kokonaisuudessaan on 4,2 GW [nimellisteholtaan].
Pohjanmeren projekti on pidetty ratkaisevana Iso-Britannian suunnitelmille saavuttaa 50 GW tehon merituulivoimalle 2030 mennessä nykyisestä 14 GW:sta.

Vattenfallin omistaa Ruotsin valtio 100%:sti, joten mahdollisten "vihreän energian" tappioiden yhteydessä lasku lankeaa veronmaksajille. Jutussa mainitaan myös, että monen muunkin merituulivoimahankkeen kustannukset ovat karannet käsistä ja kannattavuus on koetuksella.

Merituulivoiman ongelma on erityisesti korkeat rakennuskustannukset ja ylläpito. Helpoimmat eli matalimmat rakennuspaikat on pitkälti jo käytetty, joten rakentaminen joudutaan viemään yhä syvemmille vesille. Syvyyden kasvaessa betonisokkelin kustannukset nousevat nopeasti ja pahimmillaan joudutaan rakentamaan kerrostalon kokoisia sokkeleita jokaista myllyä kohden. lisänä tulee kallis merikaapelointi.

Huollon osalta ongelma on suolaisen merituulten ja tuiskeen suuri kuluttavuus, joka syövyttää lapojen tuulireunaa nopeasti. Lapoja joudutaan vaihtamaan jopa parin vuoden välein. Merellä huoltaminen (lapojen vaihtaminen jne.) edellyttää myös kelluvia huoltoalustoja (laivoja), joka kasvattaa logistiikkakustannuksia.

[Totti]

Australialainen kaasuyhtiö Atco ( https://www.atco.com ) luopuu "vihreästä" vetyprojektistaan kannattamattomana:

https://reneweconomy.com.au/australian-green-hydrogen-project-scrapped-due-to-transport-costs-pumped-hydro-on-hold/

Australian green hydrogen project scrapped due to transport costs, pumped hydro on hold

Canadian gas giant Atco says it has scrapped plans for one of the first commercial scale green hydrogen projects in Australia, despite strong funding support from the government's renewable agency, and has also put a proposed pumped hydro project in NSW on hold.

Atco had planned to build a 10MW green hydrogen electrolyser next to Bright Energy's 180MW Warradarge wind farm in Western Australia (pictured above), fuelling the plant with renewable energy and producing 4.3 tonnes of green hydrogen a year.

It was one of three green hydrogen projects chosen by the Australian Renewable Energy Agency in 2021 to share in a total of more than $103 million in grants for what it said at the time were among the largest green hydrogen electrolyser projects in the world.

But Atco's $53 million Clean Energy Innovation Park – also known as the Mid West project – has been scrapped because it would involve trucking the hydrogen to points where it can be injected into the gas network.

Atco has now decided that this is not viable and says it will relinquish the $28.3 million grant promised by ARENA.

...

There are also questions about the viability, and the wisdom, of using green hydrogen at scale in gas pipelines.

Atco says it is still confident green hydrogen can be delivered, but says it needs to be located closer to heavy industry where the green hydrogen can be used.

...

Meanwhile, Atco has also revealed that it has put a proposed pumped hydro project near Bathurst in NSW on hold while it seeks clarity over the state government's policy frameworks.

The 325MW, eight hour (2,600MWh) Central West project was to start construction as early as 2024. But pumped hydro – because of escalating civil engineering costs that have plagued the much larger Snowy 2.0 project – is proving hard to do.

...

It is thought that pumped hydro will need greater and more direct government support, like Snowy 2.0 and the Kidston pumped hydro project in Queensland which is mostly funded by a federal government agency.

Lyhyt referaatti:

Atcolla oli yksi kolmesta vetyhankkeesta, jonka tarkoitus oli tuottaa "vihreää" vetyä tuulivoimalla. Valtio oli luvannut hankkeeseen 28,3 miljoonaa AUD tukia, mutta Atco päätti hyllyttää projektin heikon kannattavuuden takia. Ongelma oli logistiikkakustannukset eli vedyn kuljettaminen tuotantokohteesta teollisille käyttäjille. Vedyn siirtäminen putkia pitkin on myös kyseenalaistettu.

Atko on myös hyllyttänyt pumppuvoimalahankkeensa, jolla oli tarkoitus pumppaa vettä patoon tuulivoimalla ja päästää se turbiinien läpi tyynellä säällä. Syyksi ilmoitetaan epäselvä byrokratia ja ilmeisesti myös nousseet rakennuskustannukset ovat olleet tapetilla.

--

Vaikuttaa siltä, että vetytaloudella on hieman ns. "haasteita" edessään. Atcon hanke oli verrattain pieni (4,3 tonnia vetyä vuodessa) ja oli tuettu avokätisesti. Silti se pidettiin kannattamattomana.

Vihreiden unelmien vetytalous, jossa vetyä käytetään laajalti, vetyä pitäisi tuottaa aniakin 1000 kertaa enemmän kun mihin Atcon hanke kykeni. Logistiikkakustannukset ja sen myötä kannattavuusongelmat kasvaisivat samassa suhteessa, kuten myös tuen tarve. Tämän perusteella liene selvä, että vetytalous ei tule koskaan toteutumaan.

[JoKaGO]

Australialainen kaasuyhtiö Atvo ( https://www.atco.com ) luopuu "vihreästä" vetyprojektistaan kannattamattomana:

https://reneweconomy.com.au/australian-green-hydrogen-project-scrapped-due-to-transport-costs-pumped-hydro-on-hold/

Australian green hydrogen project scrapped due to transport costs, pumped hydro on hold

Canadian gas giant Atco says it has scrapped plans for one of the first commercial scale green hydrogen projects in Australia, despite strong funding support from the government's renewable agency, and has also put a proposed pumped hydro project in NSW on hold.

Atco had planned to build a 10MW green hydrogen electrolyser next to Bright Energy's 180MW Warradarge wind farm in Western Australia (pictured above), fuelling the plant with renewable energy and producing 4.3 tonnes of green hydrogen a year.

It was one of three green hydrogen projects chosen by the Australian Renewable Energy Agency in 2021 to share in a total of more than $103 million in grants for what it said at the time were among the largest green hydrogen electrolyser projects in the world.

But Atco's $53 million Clean Energy Innovation Park – also known as the Mid West project – has been scrapped because it would involve trucking the hydrogen to points where it can be injected into the gas network.

Atco has now decided that this is not viable and says it will relinquish the $28.3 million grant promised by ARENA.

...

There are also questions about the viability, and the wisdom, of using green hydrogen at scale in gas pipelines.

Atco says it is still confident green hydrogen can be delivered, but says it needs to be located closer to heavy industry where the green hydrogen can be used.

...

Meanwhile, Atco has also revealed that it has put a proposed pumped hydro project near Bathurst in NSW on hold while it seeks clarity over the state government's policy frameworks.

The 325MW, eight hour (2,600MWh) Central West project was to start construction as early as 2024. But pumped hydro – because of escalating civil engineering costs that have plagued the much larger Snowy 2.0 project – is proving hard to do.

...

It is thought that pumped hydro will need greater and more direct government support, like Snowy 2.0 and the Kidston pumped hydro project in Queensland which is mostly funded by a federal government agency.

Lyhyt referaatti:
Atcolla oli yksi kolmesta vetyhankkeesta, jonka tarkoitus oli tuottaa "vihreää" vetyä tuulivoimalla. Valtio oli luvannut hankkeeseen 28,3 miljoonaa AUD tukia, mutta Atco päätti hyllyttää projektin heikon kannattavuuden takia. Ongelma oli logistiikkakustannukset eli vedyn kuljettaminen tuotantokohteesta teollisille käyttäjille. Vedyn siirtäminen putkia pitkin on myös kyseenalaistettu.

Atko on myös hyllyttänyt pumppuvoimalahankkeensa, jolla oli tarkoitus pumppaa vettä patoon tuulivoimalla ja päästää se turbiinien läpi tyynellä säällä. Syyksi ilmoitetaan epäselvä byrokratia ja ilmeisesti myös nousseet rakennuskustannukset ovat olleet tapetilla.

--

Vaikuttaa siltä, että vetytaloudella on hieman ns. "haasteita" edessään. Atcon hanke oli verrattain pieni (4,3 tonnia vetyä vuodessa) ja oli tuettu avokätisesti. Silti se pidettiin kannattamattomana.

Vihreiden unelmien vetytalous, jossa vetyä käytetään laajalti, vetyä pitäisi tuottaa aniakin 1000 kertaa enemmän kun mihin Atcon hanke kykeni. Logistiikkakustannukset ja sen myötä kannattavuusongelmat kasvaisivat samassa suhteessa, kuten myös tuen tarve. Tämän perusteella liene selvä, että vetytalous ei tule koskaan toteutumaan.

@[email protected]  Pidä kukkaron nyörit tiukilla, kun tulee puhe Wittusenin tai kenen tahansa vety- tai "vihreä teräs" -hankkeiden rahoittamisesta verovaroilla!

[JiM]

This is how 'green energy' works in Australia. Your country is likely very similar. Green energy is a CRIMINAL SCAM folks, and YOU pay for it!

Näin "vihreä energia" toimii Australiassa. Maasi on todennäköisesti hyvin samanlainen.
Vihreä energia on rikollinen huijaus, ja te maksatte siitä!

https://gab.com/BeachMilk/posts/110794628041693467

[Nikolas]

Eikös tämä juttu haise pahalle heti otsikosta lähtien?

World's biggest wind power projects are in crisis just when world needs them most

By William Mathis, Bloomberg
Last Updated: Jul 27, 2023, 09:48 AM IST

Offshore wind projects are facing an economic crisis that erased billions of US dollars in planned spending this week — just as the world needs clean energy more than ever.

A unit of Spain's Iberdrola SA agreed to cancel a contract to sell power from a planned wind farm off the coast of Massachusetts. Danish developer Orsted A/S lost a bid to provide offshore wind power to Rhode Island, whose main utility said rising costs made the proposal too expensive. Swedish state-owned utility Vatt ..

Soaring costs are derailing offshore wind projects even as demand for renewable energy soars. Extreme heat driven by climate change is straining electric grids all over the world, underscoring the need for more power generation — and adding urgency to calls for a faster transition away from fossil fuels. In Europe, the move to reduce reliance on Russian oil and gas has also given clean-energy projects momentum.

"Energy coming from these projects is desperately needed," Helene Bistrom, the head of Vattenfall's wind business, said on an earnings call this week. "With new market conditions, it doesn't make sense to continue."

Together, the three affected projects would have provided 3.5 gigawatts of power — more than 11% of the total offshore wind fleet currently deployed in the waters of the US and Europe. And the numbers could soon expand. At least 9.7 gigawatts of US projects are at risk because their developers want to renegotiate or exit contracts to sell power at prices that they say are now too low to make the investments worth it, according to BloombergNEF.

The jettisoned projects are the latest signs of stress for offshore wind farms that use turbines larger than skyscrapers to harvest power from the sea air, where winds are most powerful and consistent. Soaring materials costs, particularly for steel, forced turbine makers to raise prices. Costs of other key services, like specialised vessels to install the turbines, have jumped sharply as well. And rising interest rates mean that it's more expensive to take on debt.

That doesn't mean investment has ground to a complete halt. Some projects in the US and the UK are still going ahead, despite cost increases. And earlier this month, oil majors BP Plc and TotalEnergies SE bid €12.6 billion ($14 million) to develop offshore wind farms in Germany's North Sea. But canceled and delayed projects show that if governments are committed to offshore wind, they'll have to pay more to get it.

Capital costs and prices for turbines, cables and other equipment have "gone up sharply," Mads Nipper, chief executive officer at Orsted, said in a post on LinkedIn. "This means that price of renewable energy regrettably must come up temporarily after years of steep decline."

While some of the projects could still go ahead in the future, they would need to be able to secure higher power prices to make investments viable. Any delays mean more reliance on fossil-fuel generators that contribute to climate change, putting goals to cut emissions further out of reach.

Offshore wind is critical to decarbonisation goals. The massive size of turbines at sea make them one of the most efficient ways to generate renewable electricity. In the US, each megawatt of installed capacity of offshore wind farms could produce as much as triple what a solar park would generate, according to data from BloombergNEF. In cloudy Britain, the wind farms produce five times more electricity than a similar-sized solar farm.

That's led governments around the globe to set ambitious targets to scale up deployment. President Joe Biden aims to have 30 gigawatts of offshore wind farms installed in the US by the end of the decade, up from basically nothing today. In Europe, nations including the UK, Germany and the Netherlands vowed earlier this year to reach a combined 120 gigawatts of wind power by 2030, more than quadruple the current capacity.

But with governments still intent on seeing their green goals deliver cost reductions for consumers, it's not clear how they can achieve that kind of expansion.

"The announcement from Vattenfall to halt the development of the Norfolk Boreas wind farm signals the beginning of what could become a genuine crisis," said Megan Smith, associate director of offshore wind at the Carbon Trust. "Policymakers must take note and swift action to ensure further developers and wind farms do not follow the same path.

Lähde: https://economictimes.indiatimes.com/small-biz/sustainability/worlds-biggest-wind-power-projects-are-in-crisis-just-when-world-needs-them-most/articleshow/102157572.cms

Mitenkähän käy sellaisen tuotannon, jolla on tarjontaa myyntiin juuri silloin kun hinnat ovat halvimmillaan? Tarvitseeko olla talousnero keksiäkseen vastauksen?

[Golimar]

Kuinkahan paljon noita päättäjiä on kestitty tuulivoimayhtiöiden kekkereissä ja onko pöytien reunoille ilmestynyt paksuja kirjekuoria?

Tuulivoima ottaa nyt jättiloikkaa sisä-Suomeen – kunnat käyvät ankaraa kilpailua voimaloista, mutta Ylä-Savossa asukkaiden vastustus kasvaa
Tuulivoimarakentamisen kasvu on ajanut kunnat ja maakunnat kilpailemaan keskenään kaavoituksen ja luvittamisen nopeudessa.

Ylä-Savossa ja lähialueilla kymmenet tuulivoimahankkeet ovat ajaneet kunnat kilpailemaan keskenään päätöksenteon nopeudessa. Päättäjien pelkona on, että tuulivoimarakentamisen vastustus kasvaa, kun hankkeet etenevät.

Tuulivoimaa suunnitellaan nyt kiivaasti Pohjois-Savon, Kainuun, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan raja-alueelle. Yksittäisen kansalaisen elinympäristöön, noin 30–35 kilometrin säteelle, voi asuinpaikasta riippuen nousta jopa yli 700 voimalaa.

Kymmenen vuotta sitten Pohjois-Savossa kaavailtiin, että vähintään kolmen voimalan tuulipuistoja saa rakentaa vain sellaisiin paikkoihin, jotka on luokiteltu maakuntakaavassa tuulivoima-alueiksi. Silloin Pohjois-Savon ensimmäiset tuulivoimalat Leppävirralla olivat vasta rakenteilla.

Nyt tilanne on toinen. Tulevassa maakuntakaavassa ei varsinaisia tuulivoimarakentamisen kieltoalueita ole lainkaan, ja esimerkiksi 1–6 tuulivoimalan kokonaisuuksia saa maakuntakaavan puolesta rakentaa lähes mihin tahansa, jos kunta niin päättää.

X

https://yle.fi/a/74-20042993

[Siili]

Mitenkähän käy sellaisen tuotannon, jolla on tarjontaa myyntiin juuri silloin kun hinnat ovat halvimmillaan? Tarvitseeko olla talousnero keksiäkseen vastauksen?

Monenlaista taloudellisesti kannattamatonta tuotantoa subventoidaan, koska valtiovalta katsoo sen säilyttämisen olevan elintärkeää.  Miksei siis tuulivoimaakin?

[Totti]

Kuinkahan paljon noita päättäjiä on kestitty tuulivoimayhtiöiden kekkereissä ja onko pöytien reunoille ilmestynyt paksuja kirjekuoria?

Tuulivoima ottaa nyt jättiloikkaa sisä-Suomeen – kunnat käyvät ankaraa kilpailua voimaloista, mutta Ylä-Savossa asukkaiden vastustus kasvaa

https://yle.fi/a/74-20042993

Eihän nämä kunnat haalisi tuulivoimaa jos joku olisi ollut lobbaamassa niitä. Toki virallisesti asia perustellaan kiinteistöveroilla, mutta käytännössä kuntapäättäjiä myös voidellaan eri tavoin.

Lahjuksia ei varmaan uskalleta suoraan maksaa, mutta esim. erinäiset "seminaarit" ja "esittelyt" voi helposti järjestää esim. jonkun Tallinnan tai Lapin reissun yhteydessä jne. Usein luvataan myös palkintovirkoja jossain firmassa siltä varalta, että äänestäjät päättävät vetää kannatuksensa pois poliitikolta.

Tässä tuulivoimakuviossa olisi todennäköisesti erinomaisen paljon pengottavaa ja skandaaliainesta medialle, mutta epäilen että se jää tekemättä koska ei haluta sotkea "vihreää siirtymää" ikävillä korruptiouutisilla.

Persujen pitäisi hallituksesta käsin pistää stoppi tähän hulluuteen esim. "edistämällä" tuulivoimaa lopettamalla sen kiinteistövero ja tehdä "kestävää" ympäristöpolitiikkaa vastuuttamalla tuuliyhtiöt ja / tai kunnat poistamaan sokkelit ja kaapeloinnit käyttöajan jälkeen. Uskoisin, että into haalia ja rakentaa lisää tuulivoimaa tyssäisi siihen.

[Torspo]

Tukivoimabuumi loppuu sillä sekunnilla, kun valtio lakkaa subventoimasta voimalarakentajien siirtoverkkoliittymiä.

Raskaamman siirtoverkon rakentaminen maksaa hehtaaripyssyllä noin miljoonan per kilometri. Keskelle erämaita rakennettavien voimaloiden lähistöllä ei ole ennestään kovin usein riittävän paksuja linjoja.

Fingridin sivuilta voi lukea verkkoinvestoinneista, mitä on tehty erittisesti Pohjanmaalla tuulivoimaloiden tehon siirtämistä varten ja lehdistä voi lukea vetyvisionäärien pohjattomista taskuista, minne mahtuu miljardeja veroeuroja veryverkon rakentamisrahaa.

[Totti]

WUWT:ssa on juttu koskien vihreän siirtymän massiivista raaka-ainevaatimusta, luonnon tuhoa ja lapsityövoimaa Afrikassa:

https://wattsupwiththat.com/2023/07/31/cobalt-carnage-child-labor-and-ecological-destruction/

Cobalt Carnage, Child Labor and Ecological Destruction


Demand will reach stratospheric heights if governments remain obsessed with climate change and Net Zero.

...

Weather-dependent wind turbines and solar panels would require billions of battery modules, to stabilize power grids and avoid blackouts every time wind and sunshine don't cooperate.

All that Net Zero transformation equipment – plus transmission lines, substations and transformers – will require billions of tons of cobalt, lithium, copper, nickel, graphite, iron, aluminum, rare earths and other raw materials at scales unprecedented in human history. That will necessitate mining, ore processing, manufacturing, land disruption and pollution at equally unprecedented levels.

Just President Biden's first tranche of US offshore wind turbines (30,000 megawatts by 2030) will require some 110,000 tons of copper, for the turbines alone. Transmission lines, transformers and batteries are extra. Based on average global ore concentrations, getting that copper would require extracting 40,000,000 tons of surface rock (overburden) and 25,000,000 tons of copper ore.

But those 2,500 12-megawatt 800-foot-tall turbines would provide barely enough electricity to power New York state on a hot summer day, if the wind is blowing, and before its Net Zero mandates kick in.

...

Cobalt mining involves unimaginable horrors. Cobalt Red, by Nottingham University associate professor of modern slavery Siddharth Kara, exposes the excruciating realities that Stop Oil and Net Zero campaigners strive to keep buried – along with the bodies of parents and children killed in cave-ins or dying slowly and painfully after being maimed or poisoned in cobalt mines.


Professor Kara took multiple trips to the Democratic Republic of Congo, risking his health and life to document conditions for desperate Africans in a region that holds 72% of the world's known supplies of cobalt. He estimates that 70% of this cobalt (half the world's entire supply) involves some measure of child labor, while much of the rest involves near-slave labor.

The DRC's [Kongo] once-verdant southeastern corner hosts the largest, most accessible, highest grade cobalt ore deposits known on Earth. For EV buyers, Net Zero aficionados, and corporate and government elites, the land is blessed with cobalt interspersed with copper, other Net Zero metals, uranium, chromium, gold and silver. For those toiling at the bottom of the Congo food chain, the land is cursed with those metals.

...

But almost one-third of Congo cobalt is gouged from the earth by artisanal miners: men and women, and boys and girls as young as six. They and their families live and work in a treeless "hellscape of craters and tunnels patrolled by maniacs with guns."

Noxious clouds of gas permeate air that even infants must breathe. Families fish, play and bathe in – and drink from – rivers and lakes contaminated with metals and industrial chemicals.

...

In some areas, their clothing and skin are covered with mustard-colored dust – dried sulfuric acid from processing the ores. Almost everywhere, breast, kidney and lung cancers are rising, because adults, children and babies are exposed constantly to heavy metals and uranium in everything around them. High lead levels cause permanent neurological damage.

15-year-old Muteba hobbled on crutches, his shattered, mangled legs dangling below his skinny waist. He was the only survivor from a cave-in that buried his brother and six others alive. 16-year-old Makano fell into a pit, broke and gashed his leg and hip, and was left with a festering, infected wound that desperately required antibiotics and medical attention he was unlikely to receive.

There are thousands more like them – maimed, paralyzed, disfigured or dead.

"Fair living" wages? Male artisanal miners receive around $2-4 a day – for output that might reach two 90-pound (40-kilogram) sacks of heterogenite cobalt ore. Women and children are typically paid half that, regardless of how much they produce or the purity of the ore they mine.

Those who disobey mine overseers can get "locked in a shipping container with no food or water for up to two days." At Kanina, two boys who tried to get more than the usual pittance for their 65-pound bags of ore were gunned down – murdered – by security guards.

And still mining, tech and EV companies, ESG investment firms, politicians and climate zealots tell us they require and ensure "responsible sourcing" of Net Zero supply chains, good wages, safe working environments, and prevention of child labor and slavery. What indifferent, self-serving fraud.

Vihreä siirtymä on yksi ihmiskunnan suurimpia itsepetoksia koskaan. Se syö megalomaanisia määriä raaka-aineita edellyttäen massiivisten avolouhosten avaamista missä tahansa metalleja on saatavilla. Välttämätön koboltti on suurilta osin Kongon lapsityövoiman varassa koska siellä on maailman suurimmat esiintymät, lainsäädäntö ja valvonta on olematon. Kiinalaiset operoivat kaivoksia ja metallit valkopestään myymällä ne Kiinan kautta länteen, jossa suljetaan silmät kaikelle tuholle ja kurjuudelle, joka vihreän siirtymän vanavedessä kulkee.

On suorastaan järkyttävää miten tekopyhä media ja "vihreät" päättäjät ovat. Vihreä siirtymä kaupataan täysin ongelmattomana tulevaisuuden ratkaisuna vaikkei ei kestä päivänvaloa miltään osin ja on tuomittu epäonnistumaan. Koko vihreä teollisuus on läpimätä ja korruptoitunut, mutta kukaan ei välitä koska tärkeintä on osoittaa, että nyt pelastetaan planeetta poistamalla vaaratointa hiilidioksidia ilmassa.

Oksettaa jo kun ajatteleekin näitä "vihreitä".

[Totti]

Skotlannissa metsät kaadetaan tuulimyllyjen alta:

https://www.telegraph.co.uk/politics/2023/07/19/snp-chopped-down-16m-trees-develop-wind-farms-scotland/

Mairi Gougeon, the Rural Affairs Secretary, estimated that 15.7 million trees had been felled since 2000 in land that is currently managed by agency Forestry and Land Scotland (FLS) - the equivalent of more than 1,700 per day.

She insisted there was a planning presumption in favour of protecting woodland and wind farm developers would be expected to undertake "compensatory planting elsewhere".

But Liam Kerr, a Scottish Tory MSP, said the public would be "astonished" at the total and cited concerns about the developments that had been raised with him "by communities all over the country."

Scotland already has turbines theoretically capable of generating 8.4GW of power, well over half the UK's total, but SNP ministers want to add a further 8-12GW.

...

Their latest planning framework relaxes controls on building more turbines, with protections for unspoiled wild land watered down.

The John Muir Trust, a conservation charity, has warned the new threshold for allowing wind farm companies to build turbines on wild land is so low that it appears impossible for them not to meet it.

The SNP wind power target also includes replacing existing turbines that may be coming to the end of their working life with even taller and larger versions, a process called "repowering".

It emerged earlier this year that some developers want to erect turbines up to 850 feet tall, the equivalent of more than 60 double decker buses.

In a letter to Mr Kerr, dated July 13, Ms Gougeon said the equivalent of around 7,858 hectares of trees had been chopped down to make way for wind farms since 2000.

...

"Where woodland is removed in association with development, developers will generally be expected to provide compensatory planting in order to avoid a net loss of woodland."

She said many of the felled trees will have been "replanted on site" or replaced elsewhere, and the vast majority were part of a commercial crop that would have been chopped down anyway "at the end of their rotation".

But Mr Kerr, a North East MSP, said: "Most people will be astonished to see the number of trees cut down to make way for wind farms.

"I've been contacted many times by rural communities all over the country questioning the location of these developments, sharing legitimate concerns not just about the visual impact but also damage to wildlife and business. Now we learn there's significant damage when it comes to trees."

...

FLS said it had planted more than 500 million trees since 2000 and the quantity felled for wind farms equated roughly to its annual harvesting programme.

Eli 2000-luvulla tuulivoiman alta on hakattu noin 7,858  hehtaaria metsää (FSL:n eli valtion hallinnoimissa metsissä) eli noin 16 miljoonaa puuta (1700 puuta päivässä). Tämän päälle tulee tietenkin myös kaupalliset hakkuut, jotka maanomistajat tekevät omissa nimissään muualla kun tuulipuistojen alta.

Skotlanti aikoo vielä kaksinkertaistaa tuulivoimakapasiteetin ja huolena on, että erämaat hakataan alas. John Muir säätiön mukaan tuulivoimafirmojen olisi lähes mahdoton olla noudattamatta erämaiden suojeluehtoja koska lainsäädäntö on olematon.

FSL sanoo istuttaneensa 500 miljoonaa puuta kompensoidakseen menetykset. FSL:n nettisivuilta kuitenkin ilmenee ( https://forestryandland.gov.scot/what-we-do/timber-industry/planting-and-felling-faqs ), että istutukset ovat talousmetsää, joka sekin hakataan. Rivi-istutettu talousmetsä ei myöskään ole luonnonarvoltaan sama kun alunperin villinä kasvanut metsä.

Puhe hiilinieluista taitaa olla pelkkää retoriikkaa kun metsät pistetään sileäksi tuulivoiman alta. Jos tuulivoiman alta joudutaan hakkaa alas valtava määrä metsää ja lisäksi rakentaa (esim.) kaasulla toimivaa säätövoimaa, niin missä on tuulivoiman paljon hehkutettu hiilidioksidimäärän vähennys?

[Pentecost]

Vastatuuli alkanut. Osa firmoista maksaa mielellään, jottei tuulivoimaprojektia toteuteta.

https://mishtalk.com/economics/wind-energy-projects-suffer-from-a-multi-pronged-blow/

Cancelled or Posponed

The Norwegian energy major and BP are developing three wind farms off the coast of New York to power around two million homes but told the state in June that it will need to renegotiate power prices or else the projects won't get financing.
Three projects in the North Sea totaling about $19 billion in planned spending are potentially delayed or revising terms.

Avangrid, a U.S. subsidiary of Spanish utility Iberdrola IBDRY, this month agreed to pay $48 million to back out of an offshore wind-power deal in Massachusetts that it bid in September 2021, when outlooks were rosier.

Another Massachusetts project backed by Shell, Engie. and EDP Renewables is negotiating with utilities after saying it wanted to cancel and rebid its agreements to provide power.

Rhode Island's largest utility bowed out of an offshore project.
Wind installations on land halved in the first quarter of the year compared with the same period last year, the slowest quarter in four years, according to the American Clean Power Association.

What Happened?

The price of steel and other materials rose at the same time that European countries accelerated plans for offshore wind.

Interest-rate increases made borrowing more expensive.

Larger machines are running into problems with wear and tear.

"We have problems both offshore and onshore," said Tim Proll-Gerwe, spokesman with Siemens Energy. The company, which had previously said quality issues related to its subsidiary's flagship onshore turbines could cost up to $1.1 billion to fix, on Monday raised that estimate to about $1.75 billion.

Blade supplier TPI Composites issued a profit warning last month that it was seeing higher inspection and repair costs.

Loput linkistä.

[Totti]

Vastatuuli alkanut. Osa firmoista maksaa mielellään, jottei tuulivoimaprojektia toteuteta.

https://mishtalk.com/economics/wind-energy-projects-suffer-from-a-multi-pronged-blow/

Samanlaisia uutisia kuulee myös Britanniasta:

https://www.theguardian.com/environment/2023/aug/05/uk-offshore-wind-at-tipping-point-as-funding-crisis-threatens-industry

UK offshore wind at 'tipping point' as funding crisis threatens industry

...

The sudden halting of one of the country's biggest offshore windfarm projects last month could signal a "tipping point" in the construction of new sites unless ministers intervene, a number of senior energy industry figures told the Observer.

...


Offshore wind developers have experienced soaring construction costs as inflation has raged. At the same time, the government has been trying to hold down electricity prices through the contract for difference (CfD) scheme designed to provide investors with certainty over new projects.

...

Adam Berman, a deputy director of Energy UK, the trade association for the energy industry, said: "To put it simply, if we have any hope of reaching the ambitious targets that the government has set, we cannot afford more major projects to delay or to stop altogether."

He added: "If we fail to put in place a financially sustainable regime, we do run the risk of underdelivering. We are running the risk of the first CfD round that might actually not procure a major offshore wind project."

...

Shapps increased the subsidy pot for new renewables projects by £22m last week in an attempt to tackle concerns.

Tom Glover, UK country chair for the energy company RWE, said the increase was "at least a step in the right direction", but added: "It seems unlikely that the additional funding will materially change the dial on procurement volumes. Given the UK's ambitious renewables targets, it is essential that the CfD process maximises every opportunity to deploy clean, affordable and reliable green energy."

Britanniassa on ns. takuuhintajärjestelmä, jossa tuulivoimaa tuetaan takaamalla minimihinnan sen tuottamalle sähkölle. Nousevien kustannusten myötä takuuhinnan taso (44 GBP / MWh) ei enää riitä vaan tuulivoimateollisuus haluaa enemmän tukiaisia.

Tuulivoima ja erityisesti merituulivoima elää käytännössä tukien varassa. Rakennuskustannukset eivät kuitenkaan nouse vain yleisen inflaation takia myös sen takia, että materiaalin kulutus kasvaa eksponentiaalisesti veden syvyyden mukaan. Kun matalikot on tikutettu täyteen, joudutaan menemään yhä kauemmas merelle, joka räjäyttää kustannukset pilviin.

Jäsen Pentecostin linkkaamassa artikkelissa myös tämä kohta on olennainen:

Larger machines are running into problems with wear and tear.

"We have problems both offshore and onshore," said Tim Proll-Gerwe, spokesman with Siemens Energy. The company, which had previously said quality issues related to its subsidiary's flagship onshore turbines could cost up to $1.1 billion to fix, on Monday raised that estimate to about $1.75 billion.

Blade supplier TPI Composites issued a profit warning last month that it was seeing higher inspection and repair costs.

Lapojen kuluminen tarkoittaa käytännössä rajusti kasvavia huoltokustannuksia, mutta se tarkoittaa myös sitä, että valtavia määriä komposiittimateriaaleja eli niitä kuuluisia "mikromuoveja" lentää mereen (ja maastoon) kuluneista lavoista. (Norjalaisessa tutkimuksessa [ https://www.shetnews.co.uk/2021/10/19/microplastics-from-wind-turbines/ ] yksi tuulivoimala lennätti keskimäärin 62 kg muovia ympäristöön vuosittain. Merituulivoimasta tulee keskimäärin enemmän jätteitä ja ne ovat suurempia. )

Merituulivoima on myös eräänlaisessa kustannusumpikujassa. Myllykokoa pitäisi nimittäin kasvattaa, jottei tarvitse tehdä niin monta kallista betonisokkelia syville vesille. Myllyjen kuluminen kuitenkin kasvaa koon mukaan, joten huoltokustannukset nousevat samalla. Tämä dilemma on vaikea ratkaista ja juuri sen takia lähestulkoon kaikki merituulivoimahankkeet ovat tappiolla ja kinuavat lisää rahaa veronmaksajilta ja sähköasiakkailta.

[ikuturso]

Mutta vain Suomessa se on kannattavaa.

Ropelli heilahtaa
ja tuottaa lamppuun valkeaa
mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo tappioo vailla.

Ropelli halkeaa
ja osat maahan tipahtaa
mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo riskiä vailla

-i-

[Siili]

Tämä dilemma on vaikea ratkaista ja juuri sen takia lähestulkoon kaikki merituulivoimahankkeet ovat tappiolla ja kinuavat lisää rahaa veronmaksajilta ja sähköasiakkailta.

Pörssisähkösysteemissä tuulienergian tuottajille ongelmallista lienee myös se, että sähkö tuppaa olemaan halpaa juuri niinä aikoina, kun myllyjen teho on parhailmmillaan. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja siitä, kuinka paljon heille maksettiin pörssin kautta keskimäärin kilovattitunnista, verrattuna muihin tuottajiin.

[Roope]

Siinä missä aiemmin arvosteltiin perusteiltaan epämääräistä reaganilaista voodoo-taloutta, Suomessa on otettu kritiikittä vastaan uusi vihreän siirtymän talous, jossa on vain tuloja eikä lainkaan menoja.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Vihreä siirtymä näkyy kasvuoletuksissa 13.8.2023

Vielä vaalien alla eräät poliitikot esittivät ihan vakavissaan äänestäjille, että vihreä siirtymä on rasite suomalaisille yrityksille ja Suomen kilpailukyvylle. Talouden asiantuntijat olivat ja ovat edelleen jyrkästi eri mieltä.

Esimerkiksi valtiovarainministeriö katsoo, että vihreä siirtymä ja siihen tarvittavat investoinnit kasvattavat Suomen ja muun Euroopan taloutta. Ministeriön termistössä vihreä siirtymä on harvinainen helmi: "yläsuuntainen riski". Muita tällaisia Suomen kansantalouden kasvua vauhdittavia tekijöitä – yläsuuntaisia riskejä – talouden asiantuntijat eivät oikeastaan sitten löydäkään.

Mitä se vihreä siirtymä sitten käytännössä on? Mistä tarvittavat valtavat investoinnit ovat tulossa ja keiden taskuista revitään yhtä valtavat oletetut voitot?

Vihreän siirtymän investoinnit sitä vastoin tarjoavat uutta työntöä. Valtiovarainministeriö muistuttaa, että näitä hankkeita on tekeillä Suomeen 90 miljardin euron arvosta.

"Jos edes viidennes suunnitelluista investoinneista toteutuisi tällä vuosikymmenellä, tarkoittaisi se noin 3 miljardin euron lisäystä investointeihin vuosittain eli noin prosentin suhteessa bkt:hen", ministeriö kertoo. Jos puhtaan teknologian investointeja tulee mukavasti, ne voivat nostaa 2025 Suomen bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia, ministeriö laskee.

Tuo mainittu 90 miljardin euron investointiodotus perustuu ilmeisesti EK:n listaan, johon kuka tahansa on voinut ilmoittaa minkä tahansa uskottavuudeltaan Guggenheim-tason miljardihankkeen ilman suunnitelmaakaan rahoituksesta.

Kuka rahoittaa ja kuka lopulta maksaa, kun valtiolta ilmeisesti odotetaan moniin hankkeisiin anteliaita tukia suoraan tai epäsuoraan? Samoin EU on rahoittamassa miljardituilla muun muassa vetyhankkeita, joista ei odoteta tuloksia kuin vasta joskus ensi vuosikymmenellä. Me tämän maksamme, ei kukaan muu.

Puhdas teknologia, uusiutuva energia ja vetytalous ovat Suomelle mahdollisuus. Teollisuus on rakennemuutoksessa, kun maailma irrottautuu fossiilisesta energiasta. Pakka sekoitetaan, ja kortit jaetaan uusiksi. Murroksessa vahvoilla ovat ne maat ja alueet, jotka voivat tarjota investoijille vakaan yhteiskunnan, toimivan infrastruktuurin, puhdasta energiaa – ja poliitikkojen ymmärryksen sille, että vihreä siirtymä on iso mahdollisuus eikä rasite.

Kun toimivaa infraa romutetaan ja teknologisesti kehittymätöntä infraa tuetaan, on se mahdollisuus joillekin, mutta ei taatusti suomalaisille veronmaksajille. Suomen maailman tiukin ilmastolaki tulee maksamaan helposti kymmeniä miljardeja euroja, eivätkä ne rahat ilmesty veronmaksajille takaisin takataskuun korkojen kera talouskasvun kautta, vaan katoavat maailmalle.

Ihanko oikeasti esimerkiksi Kiina nukkuu onnensa ohi, kun ei ole omaksunut maailman nopeinta vihreän siirtymän ohjelmaa ja maailman tiukinta hiilineutraalisuustavoitetta? Ei, vaan se painaa rahaa myymällä Suomeen ja Eurooppaan kalliilla puolivalmista teknologiaa, jopa moneen kertaan, koska teknologia ehtii kehittyessään tekemään tänne hankituista ratkaisuista jo ennen vuosikymmenen loppua toivottoman tehottomia.

Suomeen miljardi-investointeja suunnittelevan Plug Powerin tappiot kasvoivat – osake syöksyy

Suomeen valtavia vetyinvestointeja suunnittelevan yhdysvaltalaisyhtiö Plug Powerin tappiot kasvoivat entisestään vuoden toisella neljänneksellä.

Yhtiön tappiot ennen korkoja ja veroja kasvoivat lähes 234 miljoonaan dollariin, kun viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla se oli vajaat 147 miljoonaa dollaria. Yhtiön tappiot kasvoivat siis noin 59 prosenttia.

[...]

Plug Power kertoi alkukesästä, että se suunnittelee Suomeen kolmea suurta vetylaitosta kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Laitokset rakennettaisiin Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen.

Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh kertoi silloin HS:lle, että investoinnin arvon odotetaan asettuvan noin 4,2–7,8 miljardin dollarin väliin.

Yhtiö aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen vetylaitoksista vuosina 2025–2026. Tuoreimmassa tulosjulkistuksessa yhtiö kertoo edelleen suunnittelevansa vetylaitoksia Suomeen, mutta ei kerro suunnitelmien etenemisestä sen enempää.

Suomeen suunnitellut laitokset olisivat Plug Powerille poikkeuksellisen iso investointi, joten yhtiön taloudellinen tilanne kiinnostaa myös Suomessa.

Yhtiö ei ole yli 25-vuotisen historiansa aikana tehnyt vielä vuositasolla koskaan voittoa. Yhtiö kertoo tulosjulkistuksessaan keskittyvänsä liiketoimintansa skaalaamiseen ja sen kulujen karsimiseen parantaakseen kannattavuuttaan.

Helsingin Sanomat 10.8.2023

Inkoon iso terästehdas viivästymässä – kunta odottaa nyt kiivaasti "liikennevaloa"

Neljän miljardin euron terästehdasta Inkooseen kehittävän Blastr Green Steel -yhtiön suunnitelmiin on kesän aikana tullut muutoksia. Alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna tuotannon käynnistyminen lykkäytyy näillä näkymin vuodella. Alkuperäisen suunnitelmaan mukaan tuotannon olisi ollut tarkoitus alkaa vuoden 2026 lopulla.

– Varmaan joitakin toimintoja voidaan käyttöön ottaa silloin vuoden 2026 aikana, mutta teräksen tuotanto alkaa hieman myöhemmin, sanotaanko vuoden 2027 lopulla, kertoo Antti Kaikkonen, Blastr Green Steelin Suomen-tytäryhtiön toimitusjohtaja.

Monet asiantuntijat pitivät alkuperäistä aikataulua hyvin tiukkana.

Kaikkonen pitää myös uutta aikataulua kunnianhimoisena.

Ilta-Sanomat 3.8.2023

[Uuno Nuivanen]

Jos Sunny Car Centerin mainostorni on vielä ehjänä jossain, inkoolaiset voisivat sen ostaa halvalla ja vaihtaa tekstiksi Wittusen Teräs, niin saisivat projektin ansaitsemaansa alkuun.

[Roope]

Pääkirjoitus: Yritysten vastuu laventuu, kun moraalin teemat nousevat

Vanhan markkinataloushokeman mukaan yrityksillä on vastuu vain siitä, että ne tuottavat taloudellista voittoa omistajilleen.

Käsitys yritysten vastuusta on kokenut viime vuosina mullistuksen. Vastuu ei ole enää vain taloudellisen edun haalimista. Koronaviruspandemia, Ukrainan sota, kova inflaatio, ilmastonmuutos ja julkisen sektorin kasvava valta markkinoilla ovat laventaneet näkemystä yritysten yhteiskuntavastuuseen kuuluvista asioista. Samalla on pidentynyt aikaväli, jolla vastuuta mitataan.

[...]

Elinkeinoelämän edustajat olivat takavuosina hyvin varovaisia, kun olisi pitänyt julkisesti koskea teemaan, joka ei liity suoraan yritysten konkreettisiin etuihin ja joka on poliittisesti kiistanalainen. Jopa Euroopan unionin avoin puolustaminen oli vaikeaa, vaikka EU-jäsenyys on Suomen talouden elinehto. Yritysten etujen ajajat keskittyivät marmattamaan kaikenlaisista rikkidirektiiveistä, kun heidän olisi pitänyt puolustaa eturintamassa eurooppalaista taloudellista integraatiota ja sisämarkkinoita populistien hyökkäyksiltä.

EK heräsi kyllä myöhemmin eurooppalaiseen tehtäväänsä.

Juuri nyt yritysten ja niiden etujen ajajien tulisi tehdä entistä selvemmäksi, että vihreä siirtymä on Suomen taloudelle iso mahdollisuus eikä rasite – toisin kuin muutamat perussuomalaiset ovat väittäneet.

Epäilemättä näin toimiessaan yritykset tulisivat sotkeutuneeksi politiikkaan, mutta mitä sitten. Suomen taloutta ja bruttokansantuotetta elähdyttävien kymmenien miljardien eurojen arvoisten vihreiden investointihankkeiden puolustaminen ja väärien populististen tulkintojen oikominen on yritysmaailman etujen puolustamista.

[...]

Aivan vastaavasti yritysten eloonjäämiskykyä ilmastonmuutoksen aikana mitataan moraalilla ja pitkällä aikavälillä. Jos yritys ei ei pyri pienentämään omaa ilmastorasitustaan, se ei ole elinkelpoinen kuluttajien ja sijoittajien silmissä – eikä se siten ole omistajiensa taloudellisen edun asialla.

Helsingin Sanomat 20.8.2023

Juuri nyt yritysten ja niiden etujen ajajien tulisi tehdä entistä selvemmäksi, että vihreä siirtymä on Suomen taloudelle iso mahdollisuus eikä rasite – toisin kuin muutamat perussuomalaiset ovat väittäneet.

Epäilemättä näin toimiessaan yritykset tulisivat sotkeutuneeksi politiikkaan, mutta mitä sitten. Suomen taloutta ja bruttokansantuotetta elähdyttävien kymmenien miljardien eurojen arvoisten vihreiden investointihankkeiden puolustaminen ja väärien populististen tulkintojen oikominen on yritysmaailman etujen puolustamista.

Siitä vaan osoittamaan, että "vihreä siirtymä" eli käytännössä muun muassa Suomen ääritiukka hiilineutraalisuustavoite on lystin maksaville suomalaisille mahdollisuus eikä rasite. Väitteen hokeminen muun muassa näissä pääkirjoituksissa (viimeksi viikko sitten) ei ole todiste kuin Helsingin Sanomien agendasta.

Eiväthän vihreään siirtymään liitetyt miljardi-investoinnit ole suoraa rahantuloa suomalaisille vaan ne lähinnä kertovat yritysten odotuksista, kuinka niille päin tulee virtaamaan Suomessa julkisia tukia, löysää rahaa ja suuria voittoja, kun suomalaiset pakotetaan ostamaan ja rahoittamaan kalliilla sellaista "vihreänä", mitä muissa maissa saadaan halvemmalla ilman ylimääräistä vihreysekstraa.

Vihreästä siirtymästä hyötyvien yritysten etu on harvemmin sama kuin suomalaisten etu. Jos suomalaiset voitaisiin pakottaa antamaan kymmeniä miljardeja euroja pyramidien rakentamiseen, niin pian meillä olisi pyramiditeollisuuden vahva lobbauskoneisto, jonka mukaan Suomeen kannattaa ehdottomasti rakentaa yhä lisää pyramideja.

Aivan vastaavasti yritysten eloonjäämiskykyä ilmastonmuutoksen aikana mitataan moraalilla ja pitkällä aikavälillä. Jos yritys ei ei pyri pienentämään omaa ilmastorasitustaan, se ei ole elinkelpoinen kuluttajien ja sijoittajien silmissä – eikä se siten ole omistajiensa taloudellisen edun asialla.

Kuluttajilta ei kylläkään Suomessa ja EU:ssa kysytä, haluavatko he maksaa lisähintaa yritysten vihreydestä tai ilmastorasituksen pienentämisestä. Olen varma, että esimerkiksi halvempi energia tekisi kauppansa, vaikka sillä olisi vähän suuremmatkin päästöt, mutta kuluttajahan ei ole kuningas ja pelikenttä neutraali, vaan sitä on vinoutettu päästömaksuilla, sekoitusvelvoitteilla ja muilla säädöillä.

[ikuturso]

Olin eräässä seminaarintapaisessa, jossa mietittiin teollisuuden näkymiä, ja mitä vihreä siirtymä tuo tullessaan.

Yllättäen ryhmätöissä puhuttiin vedystä, tuulesta, aurinkovoimasta ja vähähiilisestä teräksestä.

Koitin tuoda keskusteluun, että jos vihreä siirtymä jotain meille tuo, niin perusteollisuutta ja kokoonpanoteollisuutta, mikäli Kiinanpelko kasvaa ja omavaraisuutta nostetaan.

Olin edellisessä elämässä alumiinivalimoiden asiakas. Yksi valimo kertoi, että heidän suurinta painevalukonettansa ollaan juuri purkamassa Kiinassa ja se tuodaan Suomeen. (Tästä on jo 15 vuotta) Kiinassa laatu oli paskempaa, raaka-aine oli kyllä lähellä, mutta lopputuotteiden huolellinen pakkaus ja laivaaminen jostain Suezin kautta oli niin aikaaviepää ja hintavaakin, että totesivat saman tien tekevänsä sen Suomessa.

Nyt pitää herkällä korvalla kuunnella mitä tapahtuu teollisella rintamalla. Jussi Halla-ahon presidenttiehdokkuuden myötä tämä asia on noussut päivänpolttavaan keskusteluun. Jussi nostaa tämän aina esiin debateissa, kun vongataan vihreää siirtymää ja hyvä niin. Työpaikkojakin voisi tulla lisää. Niitä oikeita. Ei temppu-

-i-

[Äpyli]

Talouselämässä pohjustetaan jo seuraavaa lypsylehmää eli siirtohintoja. En jaksa tässä paneutua detaljeihin, mutta kyllä itseäni hirvittää tämä vihreän siirtymän hintalappu, joka lankeaa tavalla tai toisella kuluttajille. Tulossahan lienee taustalla markkinoille edelleen esim. varttitase eli sähkön hinnan muuttuminen viidentoista minuutin välein, taustalla on tietysti tuulivoima ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Tämä yhtälö on kuluttajien kannalta kokonaisuudessaan järjetön.

>rakenna tolkuton määrä propelleja
>oops verkossa ongelmia, noh eiolemeidänongelma.jpg
>tuulee niin vitusti, mutta ropellit ei tuota massia lol apua
>pörssisähkö apuun, myydään kaukomaille ja lampaille ei wattiakaan
>okt-keijo huomaa että tässä taitaa nyt olla jotain vilunkia
>inventoi kulutusjousto ja varttitase, kaikkimukaanvihreäänsiirtymään.jpg 
>okt-keijo: ei saatana miten sähkö voi olla ilmaista ja kallista peräjälkeen
>opetelkaa nyt lampaat käyttämään sitä pörssisähköä vaan, ps. korotetaan siirtomaksuja

Talouselämä: Uusi ilmiö voi nostaa sähkön siirtohintoja – Suomea uhkaa tilanne, joka on jo ongelma muualla

Puhtaaseen energiaan siirtyminen vauhdittaa sähköverkkojen investointitarpeita. Jakeluverkkoyhtiö pelkää, että Suomella on käsissään kriisin ainekset. Maailmalla kapasiteettipula aiheuttaa jo isoja ongelmia.

Sähköverkko vaatii vihreän siirtymän vuoksi miljardi-investointeja. Esimerkiksi sähköistyvä liikenne, lämmitys ja teollisuus vaativat verkolta tulevaisuudessa enemmän kapasiteettia. Samalla muuttuvat myös tuotantotavat.

"Carunan jakeluverkon ja asiakastarpeiden investointiarvio 2035 mennessä on kokonaisuudessaan noin 2,5 miljardia euroa", arvioi jakeluverkkoyhtiön asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.

Koko Suomen sähköverkon investointitarpeiden Caruna arvioi olevan noin yhteensä noin 14 miljardia euroa, mukaan lukien jakeluverkkojen ja kantaverkkojen investoinnit.
...
"Kun kaukolämpövoimala siirtyy fossiilisesta polttoaineesta sähköön, 100 megawattia tuottavan voimalan tilalle voi tullakin yhtäkkiä 100 megawatin kuluttaja", kuvailee Energiateollisuuden verkkojen ja palveluiden johtava verkkoasiantuntija Ina Lehto.
...
Yhtälöä hankaloittaa se, että kun suurten kaupunkien kulutus lisääntyy vauhdilla, sähkön tuotanto siirtyy yhä enemmän haja-asutusalueille sijaitseviin aurinko- ja tuulivoimaloihin. Verkkoa joudutaan usein vahvistamaan haja-asutusalueella sijaitsevan voimalan tarpeisiin.
...
Jakeluverkkoyhtiöt ovat arvioineet vuosien 2022–2036 toimitusvarmuusinvestointien olevan noin 8,5 miljardia euroa. Lisäksi yhtiöt arvioivat vuoteen 2031 mennessä yli miljardin euron investointeja nimenomaan uusien kuormien ja tuotantojen, kuten sähköautojen latauspisteiden ja tuulivoimaloiden, liittämisestä verkkoon.

Fingrid on arvioinut kantaverkon investointitarpeen olevan noin 4 miljardia vuosina 2024–2033. Kantaverkkoyhtiö nosti arviotaan tänä vuonna miljardilla viimevuotisesta.
...
Kuka sitten maksaa miljardi-investoinnit? Sähköverkon käyttäjä tietenkin. Lehdon mukaan investoinnit aiheuttavat siirtohintoihin nousupaineita. Tilannetta ei helpota Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka on sotkenut markkinoita.

Sähköverkon kehittäminen tarkoittaa käytännössä kaapeleiden, muuntajien ja sähköasemien uusimista. Raaka-aineiden hinnan nousu siis nostaa yhtiöiden kustannuksia merkittävästi. Tähänastiset arviot investoinneista voivatkin siis olla jopa alakanttiin, elleivät markkinat selkiydy nopeasti.

Lähitulevaisuudessa tullaan todennäköisesti keskustelemaan aiempaa enemmän myös verkkojoustosta eli kulutuksen ja tuoton ajoittamisesta sovitusti. Se on yksi keino yksi kapasiteettipulan lieventämiseen lyhyellä aikavälillä.

https://www.talouselama.fi/uutiset/uusi-ilmio-voi-nostaa-sahkon-siirtohintoja-suomea-uhkaa-tilanne-joka-on-jo-ongelma-muualla/5c557813-f244-45a8-bdf4-93a42437b792

[insinörtti]

Kustannuksia ei ihan kokonaan maksa verkon käyttäjät, vaan myös maanomistajat. Siirtolinjojen alta pakkolunastetaan mitään kyselemättä maita ja mantuja, eikä näissä tapauksessa maksettu korvaus yleensä ole missään järkevässä suhteessa menetettyyn maa-alueeseen (voi olla kymppejä tai pari satasta hehtaarilta).

Tuo pakkolunastusoikeus periytyy ajalta, jolloin yhteinen etu vaati tekemään vaikkapa moottoritien tai sähkölinjan, ja sitten yksityinen etu sai väistyä sen tieltä. Tässä "vihreässä siirtymässä" ei kuitenkaan ole vähäisessäkään määrin kysymys yhteisestä edusta. Kysymys on siitä, että joku, yleensä ulkomaalainen yritys, haluaa käyttää suomalaisten maita busineksen tekemiseen ilman, että "yhteisö" lainkaan hyötyy toiminnasta.

Tällaisten toimijoiden pitäisi ostaa haluamansa maat samoilla ehdoilla kuin muutkin tekevät, eikä käyttää ihan eri tarkoitukseen kehitettyä pakkolunastusmenettelyä.

[ikuturso]

>rakenna tolkuton määrä propelleja
>oops verkossa ongelmia, noh eiolemeidänongelma.jpg
>tuulee niin vitusti, mutta ropellit ei tuota massia lol apua
>pörssisähkö apuun, myydään kaukomaille ja lampaille ei wattiakaan
>okt-keijo huomaa että tässä taitaa nyt olla jotain vilunkia
>inventoi kulutusjousto ja varttitase, kaikkimukaanvihreäänsiirtymään.jpg 
>okt-keijo: ei saatana miten sähkö voi olla ilmaista ja kallista peräjälkeen
>opetelkaa nyt lampaat käyttämään sitä pörssisähköä vaan, ps. korotetaan siirtomaksuja

Talouselämä: Uusi ilmiö voi nostaa sähkön siirtohintoja – Suomea uhkaa tilanne, joka on jo ongelma muualla

Puhtaaseen energiaan siirtyminen vauhdittaa sähköverkkojen investointitarpeita. Jakeluverkkoyhtiö pelkää, että Suomella on käsissään kriisin ainekset. Maailmalla kapasiteettipula aiheuttaa jo isoja ongelmia.
...
...
"Kun kaukolämpövoimala siirtyy fossiilisesta polttoaineesta sähköön, 100 megawattia tuottavan voimalan tilalle voi tullakin yhtäkkiä 100 megawatin kuluttaja", kuvailee Energiateollisuuden verkkojen ja palveluiden johtava verkkoasiantuntija Ina Lehto.
Kuka sitten maksaa miljardi-investoinnit? Sähköverkon käyttäjä tietenkin. Lehdon mukaan investoinnit aiheuttavat siirtohintoihin nousupaineita. Tilannetta ei helpota Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka on sotkenut markkinoita.

...

Kiitos Äpyli. Oli pakko likettää, vaikka harvoin likettäminen tekee näin kipeää.
Tämä kun ei ole politiikkaa vaan sitä kehitystä, mitä paska politiikka on saanut aikaiseksi ja minkä pyörää ei voi enää kääntää takaisinpäin.

Fiat-raha on ilmaa. Numeroita taseissa ja tuloslaskelmissa, palkkakuitissa ja verotuksessa. Sitä voisi halutessa luoda rajatta lisää painelemalla keskuspankin tietokoneen näppylöitä. Mutta sen sijaan että sitä luotaisiin, pitää pentti perussuomalaisen tehdä niska limassa työtä, josta jää yhä pienempi osa käteen.

Elämä kallistuu niin paljon, että kalliin elämän mahdollistamiseksi tukia pitää nostaa. Tuet maksetaan toisten selkänahasta revityillä verotuloilla.
Kuka vielä sanoo, että vain tuloveroa pitää laskea? ALV, energiavero ja haittavero alas. Tukia voidaan alentaa ja verotus kevenee sitä kautta palkansaajilla. Verorahoilla rahoitetulla julkisella sektorillakin tullaan sen jälkeen paremmin toimeen, ja siellä korotuspaineet vähenevät.

Tämä on vähän niin kuin ajaisi kolmipyöräisellä tai fiksipyörällä, jossa ei ole vapaanapaa, jyrkkää alamäkeä. Kun vauhti kiihtyy tarpeeksi, jalat eivät enää pysy polkimilla.

-i-

[Torspo]

Sähköverkon kannalta megalomaaniset tuulipuistot ja aurinkopaneelipellot keskellä ei-mitään ovat melko haasteellisia.

1500 MW voimala vastaa suunnilleen kesäkeleillä 20% maan koko väestön ja teollisuuden kulutuksesta ja tuotannosta. Lisätäämpä tuonne suoalueelle yksi helsingillinen sähköntuotantoa, mikä voisi mennä pieleen? Tämä helsingillinen tarvii täysikokoisen sähkökapasiteetin, mutta sitä käytetään vain 10-30% ajasta, prosentit auringon ja tuulen tuotantojen mukaan.

[Totti]

Talouselämässä pohjustetaan jo seuraavaa lypsylehmää eli siirtohintoja.

Yhtälöä hankaloittaa se, että kun suurten kaupunkien kulutus lisääntyy vauhdilla, sähkön tuotanto siirtyy yhä enemmän haja-asutusalueille sijaitseviin aurinko- ja tuulivoimaloihin. Verkkoa joudutaan usein vahvistamaan haja-asutusalueella sijaitsevan voimalan tarpeisiin.

Yllä mainittu sähköverkon "kääntyminen" on asia, josta harvemmin puhutaan vaikka se on merkittävä ongelma ja jopa game-changer.

Sähköverkko rakennetaan siten että sähkölaitoksesta lähtee "paksut" eli korkeakapasiteettiset johdot, jotka sitten kirjaimellisesti ohenevat mitä lähemmäs kuluttajaa tullaan kunnes se lopulta muuttuu esim. kahvinkeittimen sähköjohdoksi kotona.

Sähköverkon siirtokapasiteetti siis laskee mitä etäämmälle sähkölaitoksesta mennään koska myös kulutus laskee matkan varrella kuluttajien harvenemisen myötä. Tilannetta voisi verrata tieverkostoon, jossa moottoritiet haarautuvat lukuisiin pienempiin teihin kunnes lopulta päädytään pienelle pihatielle: moottoritie palvelee tuhansia autoja tunnissa kun taas pienemmät tiet satoja ja pihatie yksittäisiä autoja tunnissa.

Tilanne kääntyy kuitenkin päälaelleen jos rakennetaan suuria sähkölaitoksia erämaihin kauas kulutuskeskuksista. Silloin syntyy tarve "kääntää" sähköverkko siten, että kun se aikaisemmin on palvellut etäisiä pienkuluttajia, sen pitää alkaa palvelemaan suurta tuottajaa. Eli pitää alkaa rakentelemaan "moottoriteitä" erämaihin koska "pihatie" ei enää palvele suurta syöttötehoa.

Raskaiden sähköverkkojen rakentaminen erämaihin on tietenkin suora rahallinen kulu, mutta lisäongelmana on se, että aurinko- ja tuulivoimala toimivat vain satunnaisesti vaikka ne vaativat verkon mitoittamista huipputuoton mukaan. Tämä tarkoittaa, että rahaa joudutaan investoimaan raskaaseen ja kalliiseen verkkoon, joka keskimäärin on reilussa vajaakäytössä.

Kun siis uusi 1000 MW ydinvoimala vaatii (vähintään) 1000 MW kestävän linjan, joka tuottaa sähköä käytännössä koko ajan, 1000 MW tuulipuisto vaatii samaisen 1000 MW kestävän linjan, mutta se tuottaa sähköä (Suomessa) vain alle 30% ajasta. Energiayksikköä kohden tuulipuiston verkko on siis ylimitoitettu 70%:lla, joka tietenkin myös näkyy sen rakennushinnassa.

Aurinko- ja tuulivoima ovat suuressa skaalassa aivan järjettömiä projekteja, joissa ei ole muuta kun ongelmia ja jättimäisiä kustannuksia. Miksi helvetissä kukaan ei paina jarrua tälle älyttömyydelle?! Persut, haloo!