Kehitysapu (yhdistetty)

[Golimar]

https://vimeo.com/806261917

https://vimeo.com/806261937

JOHTAJA, VAIKUTTAMISTYÖ
Ilmari Nalbantoglu
Sähköpostiosoite
+358 50 317 6693
Sähköpostiosoite
[email protected]

Julkaistu: 7.3.2023
TIEDOTTEET
Valtiovarainministeriön ehdotukselle tyrmäys: "Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi Suomen edun vastaista"
Fingo kritisoi valtiovarainministeriön ehdotuksia leikata kehitysyhteistyöstä. "Millä ja keiden arvoilla me suomalaiset haluamme maailmaa muovattavan?", kysyy Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pitää valtiovarainministeriön ehdottamia leikkauksia kehitysyhteistyön rahoitukseen lyhytnäköisinä.

Valtiovarainministeriö nosti maanantaina esiin, että kehitysyhteistyöstä olisi mahdollista leikata tulevalla hallituskaudella 200–300 miljoonaa euroa. Fingon mukaan Suomen tulisi sopeutusten sijaan panostaa kehitysyhteistyöhön ja siten vakaampaan, turvallisempaan ja hyvinvoivaan maailmaan.

"Kehitysyhteistyö on keino tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja torjua eriarvoisuutta. Leikkaukset vaikuttaisivat suoraan maailman haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Suomen työllä on tuettu esimerkiksi rauhantyötä 20 maassa ja osallistuttu yli 2 miljoonan työpaikan luomiseen kehittyvissä maissa. Nämä ovat konkreettisia toimia vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta", sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Nalbantoglu muistuttaa, että kehitysyhteistyö on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Leikkaukset siihen kohdistuisivat Suomen ulkopoliittiseen toimintakykyyn.

"On monin tavoin meidän oman etumme mukaista, että Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle – leikkaukset olisivat puolestaan omankin etumme vastaista. Maailmaa muovataan uusiksi. Uudet maat, kuten Kiina ja Venäjä vahvistavat kumppanuuksiaan ja kauppasuhteitaan kehittyvien maiden kanssa. Samaan aikaan, kun meillä keskustellaan kehitysyhteistyöleikkauksista, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov palailee kolmannelta matkaltaan Afrikkaan kahdeksan kuukauden aikana. Täytyisi olla rohkeutta kysyä: millä ja keiden arvoilla me suomalaiset haluamme maailmaa muovattavan?"

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Luku on tämän vuoden osalta noin 0,42 prosenttia. Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan laskea kohti OECD-maiden keskiarvoa, eli 0,33 prosenttia.

"On monia OECD-maita, jotka pystyvät täyttämään 0,7-sitoumuksensa, kuten Suomen pohjoismaiset naapurit Ruotsi, Norja ja Tanska. Ei kansainvälinen vastuunkanto haittaa niiden hyvinvointia – se tukee sitä esimerkiksi kansainvälisten yhteyksien kautta. Keskiarvoluku 0,33 kertookin monien OECD-maiden epäonnistumisesta. Sitä ei pidä missään nimessä ottaa tavoitteeksi", Nalbantoglu toteaa.

Kehityspolitiikan viime marraskuussa julkaistun tulosraportin mukaan esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun, lukuisat naiset työllistyvät ja syrjäseuduilla asuvat ihmiset pääsevät puhtaan veden piiriin. Erityisesti järjestöt tavoittavat paikallisten kumppaniensa kanssa kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla.

Suomalaiset arvostavat kehitysyhteistyötä. Ulkoministeriön "Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä" -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Haastattelupyynnöt

Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja (vt.), Fingo – suomalaiset kehitysjärjestöt ry

+358 50 317 6693 [email protected]

[tweet]1633048875714899969[/tweet]

https://twitter.com/FingoFi/status/1633048875714899969

[tweet]1633048877715603457[/tweet]

https://twitter.com/FingoFi/status/1633048877715603457

[Torspo]

Mitä kaikkea tilastoidaan kehitysapuun? Suomi ylittää jo kaikki kansainväliset tavoitteet, jos tilastointitapaa muutetaan.

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomessa 2022 oli noin 450, suurimmat määrät Virolaisia, Irakilaisia ja Romanialaisia.
Yhden vangin vuosikustannus ylen 2021 mukaan oli 82 500 €. Lasketaan tämä kehitysapuun niin tulee 37 M€.

Lisätään kaikki turvapaikanhakijoiden kustannukset myös mukaan. Samoin toissijaisen suojelun piirissä olevien. Summa lienee useita miljardeja vuositasolla, arvaisin että yli viisi, kun kaikki asumiskulut yms. lasketaan mukaan.

[Roope2]

Samaan aikaan, kun meillä keskustellaan kehitysyhteistyöleikkauksista, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov palailee kolmannelta matkaltaan Afrikkaan kahdeksan kuukauden aikana.

Samanlaista aktiivisuutta olisi toivonut niiltä ministereiltämme, jotka katsovat olevansa vastuussa vientimme edistämisestä tuottavana busineksena.

[Roope]

Kehitysavun puolustaminen sen vaikutusten kautta on niin toivotonta puuhaa, että maalitolppia täytyy siirtää parempaan paikkaan. Tämän uuden tarinan mukaan kehitysavusta ei voi sen tehottomuudesta huolimatta leikata, koska se on Suomea hyödyttävää valtapolitiikkaa.

Long Playn perjantaikirje: Pienen maan populisteilta unohtuu, että kehitysyhteistyö on valtapolitiikkaa

Rakas Long Playn ystävä,

Vaalien alla joidenkin ehdokkaiden puheenvuoroista saattoi saada käsityksen, että Suomi voisi lopettaa kehitysyhteistyön kokonaan vaikka heti huomenna. Tässä katsannossa Suomi tukee erilaisia tehottomia hyysäyshankkeita ja rahoja valuu kaukaisten maiden paikalliseen korruptioon.

Ääniä sillä varmaankin saa, koska se kuulostaa niin suututtavalta.

Todellisuus on mutkikkaampi, minkä poliitikotkin kyllä varmasti tietävät.

Erilaisten hankkeiden tukeminen on vain pieni osa kehitysyhteistyötä. Viime vuosina noin puolet Suomen kehitysyhteistyöhön laittamista rahoista on kulkenut EU:n, YK:n ja kansainvälisten kehityspankkien kautta. Se on nimenomaan yhteistyötä, mikä tarkoittaa kansankielellä, että kaikki laittavat rahaa yhteiseen pottiin, jolla hoidetaan yhteisiä asioita.

Kukaan Suomessa ei vakavasti vaadi eroa EU:sta tai YK:sta. Kehypopulisteilta kannattaisikin kysyä, mistä he haluavat sanoutua irti ja mitä se käytännössä tarkoittaisi, eikä vain tivata leikattavia euromääriä.

[...]

Mogadishun green zonella kansainväliset diplomaatit ja YK-ihmiset elävät muurien sisällä omassa todellisuudessaan, eristyksissä paikallisista ihmisistä. Samanlaisia auttajien kuplia on eri puolilla maailmaa ja niiden sisäistä vallan- ja rahankäyttöä sopii syystäkin kyseenalaistaa.

Mutta kehypopulistit eivät tuosta maailmasta juuri puhu, sillä se on tylsä ja vaikea aihe. Sen sijaan puhutaan meidän rahoista, joita kaadetaan "ulkomaalaisille".

Silloin unohtuu, että kehitysyhteistyö on mitä suurimmissa määrin valtapolitiikkaa. Kuten Ilkan jutusta selviää, Afrikan sarven tilanne kiinnostaa tällä hetkellä monia maita, eikä Suomi ole siellä yksin auttamassa.

Tällä hetkellä Turkki on selvästi näkyvin ulkovalta Somaliassa. Se on rakentanut teitä, kouluja ja sairaaloita ja antaa paljon humanitaarista apua. Turkista pidetään.

Turkkikaan ei tietenkään auta Somaliaa vain hyvää hyvyyttään. Sillä on omat kaupalliset ja poliittiset intressinsä, kuten myös Suomella.

[...]

Afrikan sarvi on tällä hetkellä geopoliittisesti monella tapaa merkittävä alue. Se sijaitsee mantereiden leikkauspisteessä, lähellä kauppareittejä ja toisaalta kriisipesäkkeitä. Suomen ulkoministeriö katsoo kehityspolitiikkaa nykyisin paljolti myös tästä kulmasta.

Jos Eurooppa ei tee kehitysyhteistyötä alueella, sen tekee mieluusti joku muu – esimerkiksi Kiina tai Venäjä. Hallintojen uudelleenrakentaminen on siis asia, jonka luulisi kiinnostavan niitäkin, joille on muuten yhdentekevää, kuolevatko ihmiset nälkään.


Parhain terveisin,

Anu Silfverberg
Toimituspäällikkö
Long Play

Long Play 6.4.2023

Erilaisten hankkeiden tukeminen on vain pieni osa kehitysyhteistyötä. Viime vuosina noin puolet Suomen kehitysyhteistyöhön laittamista rahoista on kulkenut EU:n, YK:n ja kansainvälisten kehityspankkien kautta. Se on nimenomaan yhteistyötä, mikä tarkoittaa kansankielellä, että kaikki laittavat rahaa yhteiseen pottiin, jolla hoidetaan yhteisiä asioita.

Kukaan Suomessa ei vakavasti vaadi eroa EU:sta tai YK:sta. Kehypopulisteilta kannattaisikin kysyä, mistä he haluavat sanoutua irti ja mitä se käytännössä tarkoittaisi, eikä vain tivata leikattavia euromääriä.

Ainakaan minua ei loppujen lopuksi juuri kiinnosta, mistä leikataan, mutta mieluiten irtisanoudutaan muusta paitsi humanitaarisesta avusta, jonka osuus Suomen kehitysavusta on ollut vain kymmenesosan luokkaa.

En ole kuullut, että rajukaan leikkaaminen tarkoittaisi suomalaisille mitään mainittavaa (90-luvun alun leikkaukset yli 60 prosenttia), eikä Anu Silfverberg kirjoituksessa muuta osoita. PS esitti vaihtoehtobudjetissaan noin 50 prosentin leikkauksia, ja Silfverbergin mukaan noin puolet menoista on EU:n ja YK:n kanssa yhteisiä ja siksi tarpeellisia, joten sattuipa sopivasti...

Mogadishun green zonella kansainväliset diplomaatit ja YK-ihmiset elävät muurien sisällä omassa todellisuudessaan, eristyksissä paikallisista ihmisistä. Samanlaisia auttajien kuplia on eri puolilla maailmaa ja niiden sisäistä vallan- ja rahankäyttöä sopii syystäkin kyseenalaistaa.

Mutta kehypopulistit eivät tuosta maailmasta juuri puhu, sillä se on tylsä ja vaikea aihe. Sen sijaan puhutaan meidän rahoista, joita kaadetaan "ulkomaalaisille".

Eikä minua kiinnosta myöskään köyhyyden keskellä ylellistä elämää viettävien kehyauttajien kupla kuin sitä kautta, että rahahanat voi ja pitää sulkea, jos törsäilyn maksaja on suomalainen veronmaksaja. Sama pätee kehitysavuksi naamioituihin yritystukiin.

Silloin unohtuu, että kehitysyhteistyö on mitä suurimmissa määrin valtapolitiikkaa. Kuten Ilkan jutusta selviää, Afrikan sarven tilanne kiinnostaa tällä hetkellä monia maita, eikä Suomi ole siellä yksin auttamassa.

Tällä hetkellä Turkki on selvästi näkyvin ulkovalta Somaliassa. Se on rakentanut teitä, kouluja ja sairaaloita ja antaa paljon humanitaarista apua. Turkista pidetään.

Turkkikaan ei tietenkään auta Somaliaa vain hyvää hyvyyttään. Sillä on omat kaupalliset ja poliittiset intressinsä, kuten myös Suomella.

Jos Suomella on miljardien eurojen ulkomaille levittämisessä Suomea ja suomalaisia hyödyttävät taloudelliset tavoitteet, niin peli selväksi ja kortit pöytään. En nimittäin usko hetkeäkään, että rahoille on saatu Afrikasta tai muualtakaan vastinetta. Niin kauan kuin väitettyjä tavoitteita ja saavutuksia ei haluta kertoa julkisesti ja alistaa siten kriittiselle arvioinnille, kehitysavun leikkaaminen on perusteltua. En pidätä hengitystä selityksiä odotellessa.

Afrikan sarvi on tällä hetkellä geopoliittisesti monella tapaa merkittävä alue. Se sijaitsee mantereiden leikkauspisteessä, lähellä kauppareittejä ja toisaalta kriisipesäkkeitä. Suomen ulkoministeriö katsoo kehityspolitiikkaa nykyisin paljolti myös tästä kulmasta.

Jos Eurooppa ei tee kehitysyhteistyötä alueella, sen tekee mieluusti joku muu – esimerkiksi Kiina tai Venäjä. Hallintojen uudelleenrakentaminen on siis asia, jonka luulisi kiinnostavan niitäkin, joille on muuten yhdentekevää, kuolevatko ihmiset nälkään.

Kiina ja Venäjä tekevät jo "kehitysyhteistyötä" ympäri Afrikkaa, mutta toisin kuin Suomi ja EU, ne saavat siitä vastineeksi jotain muuta kuin lisää haittamaahanmuuttoa.

Jos kyse on kaupan edistämisestä, puhutaan sitten kaupan edistämisestä. Jos kyse on lahjonnasta, puhutaan sitten lahjonnasta. Mutta älkää puhuko, että taitaa sataa, kun lorotatte suomalaisia suoraan silmiin.

[Roope]

Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikön (arvatkaa, kuka maksaa päällikön palkan) rooliin kuuluu olla asioita ymmärtämätön tai ainakin olla olevinaan:

[tweet]1656669121193598985[/tweet]

Katja Mannerström
Olen ymmärtänyt, että @persut haluavat vähentää pakolaisten määrää. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat niitä keinoja, joiden avulla yhä suurempi osa ihmisistä voisivat jäädä omille kotiseuduilleen. Kukaan ei halua pakolaiseksi. 1/3

Suurin osa kotinsa jättäneistä ihmisistä on itseasiassa paossa oman maansa sisällä evakkoina tai naapurimaassaan, koska haluavat palata nopeasti kotiin jos se tulee mahdolliseksi. Se, että Eurooppaan tulisi paljon turvaa hakevia verrattuna muihin maanosiin, on harhakuvitelma.

Suomi tukee kehitysyhteistyövaroilla maita, jotka vastaanottavat paljon maanosan sisäisiä pakolaisia mm. Afrikan mantereella, sekä UNHCR:ää, jotta pakolaiset kaikkialla maailmassa saisivat jonkunnäköisen suojan. Tuen loppuminen johtaisi todennäköisesti pakolaisuuden kasvuun. 3/3

Ylen Jälkiviisaissa ex-HS viestintäkonsultti Ville Blåfield tiivisti saman tyhmyyden näin:

Ville Blåfield
"Se on musta niinku ikuinen totuus perussuomalaisten tavoitteisiin nähden kehitysyhteistyöstä, että mun päähän ei mene se, että jos he ovat huolestuneita niinku vyöryvästä maahanmuutosta Suomeen, niin silloin mä ajattelisin, että viisasta politiikkaa nimenomaan olisi tehdä kehitysyhteistyötä siellä, missä ihmiset lähtevät."

Ikuinen, tutkijoidenkin myöntämä totuus kehitysavusta on, että se ei vähennä Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Suomen kehitysavulle ei ole koskaan asetettu sellaista tavoitetta, eikä se tee sitä vahingossakaan. Kehitysapurahojen suuntaamisella ei ole tekemistä sen kanssa, mistä maista Suomeen tullaan, eikä esimerkiksi palautussopimuksen solmimisesta kieltäytyvälle Irakille pitäisi ylipäätään antaa rahaa tai viisumeita vaan keppiä.

Pakolaisten auttaminen on muutenkin osa humanitaarista apua, jonka osuus Suomen kehitysapumäärärahoista on ollut vain kymmenesosan luokkaa, joten siinä mielessä muusta osuudesta voidaan leikata vaikka 90 prosenttia.

[tweet]1656933335795376128[/tweet]

Linda Pelkonen
Mitä se tarkoittaisi jos #kehitysyhteistyöstä leikataan? Viime vuonna Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle ja auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta. Esim Afganistanin naisia on autettu.

Kukaan ei estä halukkaita suomalaisia lahjoittamasta kimpassa vuosittain puoltatoista miljardia euroa tai enemmänkin Afrikkaan, Afganistaniin tai mihin tahansa. Se vain on sellainen asia, joka ei kuulu Suomen tai minkään muunkaan valtion ydintehtäviin saati syihin ottaa lisää velkaa.

[Titus]

Ohisalo: Kehitys­avulla voidaan estää globaalia etelää liittoutumasta Venäjän ja Kiinan kanssa
Vihreiden puheenjohtaja puolusti kehitysapua puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

VIHREIDEN puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan Suomen käyttämät rahat kehitysyhteistyöhön ovat turvallisuuskysymys. Lännen antamalla kehitysavulla voidaan Ohisalon mukaan estää syntymästä tilannetta, jossa globaalin etelän valtiot liittoutuvat Venäjän ja Kiinan kanssa.

Kehitysavusta leikkaaminen on noussut esiin yhtenä säästökohteena Petteri Orpon (kok) johtamissa hallitusneuvotteluissa. Ohisalo puolusti kehitysapua lauantaina puheessaan vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

"Kehitysyhteistyö ei ole mitään Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, kuten ainakin yksi hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista näyttää ajattelevan", Ohisalo sanoi.

"Toivon todella, että Säätytalolla ymmärretään kehitysyhteistyön arvo muuna kuin vain euroina. Se on turvallisuuskysymys."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009583355.html

eh... Kiina rakentaa Afrikkaan rautateitä ja kaupunkeja. EU huusseja. En ymmärrä kenen "turvallisuudesta" Ohisalo puhuu. Afrikkalaisten ? Suomalaisten ? Pakolaisten ?

[Golimar]

Gibrileille ja sandaalinläpsyttäjille on syydetty mielettömät summat rahaa ja silti ainakin 80% kehitysmaalaisten tweeteistä on myönteisiä Z-liiton laittomalle hyökkäyssodalle ja vihamielisiä Euroopan maille, NATO:lle, USA:lle jne. Monet kehitysmaalaiset ovat kiittämättömiä _askiaisia jotka haluavat tuhota sivistyneet valtiot.

[F1nka]

^Ei gibrilli ole tyhmä, kun pitää Euroopan moraalisäteilijät nöyrinä muistuttaen valkoisen miehen taakasta. Gibrilli on enintään vähän lyhytnäköinen, kun lähtee Kiinan kelkkaan. Valkoinen mies on tyhmä kun ei pysähdy ajattelemaan ja perehtymään tosiasioihin.

[Nikolas]

Täysin mielikuvituksettomasti lainaan itseäni:

Kehitysavusta voisi sanoa pari asiaa:

• Nykyisellään kehitysavun laatu on niin surkea että jo tästä syystä kehitysavun määrärahat voisi vetää nolliin. Mitä Veikko Vennamokin jo tiesi sanoa siitä aiheesta: "Käytännössä kansainvälinen kehitysapu on kuitenkin melkoisesti epäonnistunut. Nimenomaan Afrikassa väestö on sitä enemmän köyhtynyt, mitä enemmän länsimaat ovat antaneet kehitysapua virheelliseltä pohjalta. Ei ole lähdetty kunkin kansan omista olosuhteista, niin kuin edustamani maailmankatsomus on vaatinut, vaan on yritetty väkisin istuttaa sopimattomiin olosuhteisiin korkeaa teknologiaa." (teoksessaan Kekkos-diktatuurin vankina, s. 314)
  
  
• Kehitysapu voisi olla myös nykyistä parempaa. Mutta millä menetelmillä? Ainakin kehitysmaiden nuorison koulutus voisi olla yksi sellainen, ja oikein toteutettuna se ei tarkoita rahalähetyksiä kehitysmaihin. Päinvastoin: Mitään pääomia ei tarvitsisi siirtää ulkomaille. Tämän lisäksi muitakin mahdollisuuksia on.

[Roope]

Ohisalo: Kehitys­avulla voidaan estää globaalia etelää liittoutumasta Venäjän ja Kiinan kanssa
Vihreiden puheenjohtaja puolusti kehitysapua puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Kehitysyhteistyö ei ole mitään kankkulan kaivoon kaadettavaa rahaa, kuten ainakin yksi mahdollinen hallituspuolue näyttää ajattelevan. Kehitysyhteistyöllä varmistetaan, että ympäri maailman ihmiset voivat tavoitella parempaa elämää. Kun kehittyvien maiden taloudet voivat hyvin, on myös suomalaisille tuotteille markkinoita.

Jos nyt unohdetaan se, että kehitysavun merkitys ja tehokkuus maailman ihmisten elämän parantamisessa on ollut hyvin pieni ja ristiriitainen, niin pisteet siitä, että Ohisalo hyväksyy kehitysavun kriteeriksi taloudellisen hyödyn. Siihen tosin pätee nykyisellään sama kuin Suomen ilmastopolitiikkaan, että hyöty voi olla olemassa joillekin suomalaisille yrityksille, mutta ei suomalaisille veronmaksajille, joiden kannalta rahat tosiaan menevät sinne kankkulan kaivoon.

Kehitysyhteistyö on estämässä myös tilannetta, jossa globaali etelä liittoutuu Venäjän ja Kiinan kaltaisten valtioiden kanssa. Sellainen maailma ei ole enää mahdollinen, jossa länsi käskee ja muut tottelevat. Toivon että Säätytalolla ymmärretään kehitysyhteistyön arvo muunakin kuin euroina.

Todellisuus kylläkin todistaa päinvastaisesta. Kuten esimerkiksi YK:n äänestyspäätöksistä näkee, globaali etelä on jo liittoutunut Venäjän ja Kiinan kaltaisten valtioiden kanssa, ja länsimaat palkitsevat niitä tästä järjenvastaisesti kippaamalla etelään lisää rahaa ja helpottamalla haittamaahanmuuttoa.

Eikä tarvitse kuunnella vain minua. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaikki kymmenen piispaa ovat vedonneet kehitysyhteistyön puolesta.

No, katsotaan, onko piispoilla yhtään parempia argumentteja:

"Lähimmäisen huomioon ottaminen kuuluu kristillisen uskon ytimeen yhtä lujasti kuin turvautuminen Jumalaan. Jos odotan, että saan kaikki omat asiani kuntoon ennen kuin katson voivani auttaa lähimmäistäni, hän ei saa koskaan apua. Siksi on toimittava nyt – onhan ihmisen hätä kaikkialla samanlainen, vaikka se aiheutuu erilaisista syistä.

Kehitysyhteistyöllä on aina ollut keskeinen sija kirkkomme toiminnassa. Se on edelleen vakaa ja tuloksia tuottava mahdollisuus tukea ihmistä, lähimmäistämme, joka kaipaa toivoa elämäänsä."

Arkkipiispa Tapio Luoma

"Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ne tukevat rauhaa ja vakautta. Niihin kannattaa panostaa."

Piispa Jari Jolkkonen

"Vaikka meillä on Suomessa omat haasteemme, olemme kuitenkin rikkaimpien ja onnellisimpien maiden joukossa. Siksi meillä on vastuu auttaa niitä, joiden tilanne on paljon huonompi.

Virressä kysytään: "Ken on mun lähimmäiseni?" ja vastataan: "Oi Herra, kaikki päällä maan loit lähimmäisiksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieraat toisillemme" (Virsi 431).

Annettu apu tulee takaisin turvallisemman maailman muodossa. Meidän tulee kantaa vastuumme!"

-Piispa Matti Salomäki

"Suomen on tärkeää sitoutua kehitysyhteistyön pitkän aikavälin 0,7 % tavoitteeseen. Suomen ja sen kansalaisjärjestöjen, kuten Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran vahvuutena ovat olleet koulutuskysymykset. Olosuhteista riippumatta erityisesti lasten ja naisten koulutus nostaa yhteiskuntia köyhyydestä kohti parempaa toimeentuloa."

-Piispa Jukka Keskitalo

"Ilmastokatastrofi, ruokakriisi ja energiakriisi koskettavat aivan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja lisäävät siksi kehitysyhteistyön tarvetta.

Suomen kehitysyhteistyö tuottaa tutkitusti tuloksia.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan ihmisiä auttamaan itse itseään. Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura tekevät pitkäjänteistä työtä, jolla vahvistetaan paikallista osaamista ja omistajuutta.

Kehitysyhteistyöllä edistetään naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Tällä on suuri vaikutus koko perheen ja yhteisön hyvinvointiin."

-Piispa Kaisamari Hintikka

"Eduskuntavaaleissa ratkaistaan myös kansainvälisen vastuun kysymyksiä. Jatkaako Suomi tukeaan maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille myös tulevaisuudessa?

Demokratia, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta tarvitsevat vaalimista kaikkialla maailmassa. Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa köyhyys on kääntynyt maailmanlaajuisesti kasvuun, ilmastokriisi uhkaa ruokaturvaa ja kansalaisyhteiskunta ja demokratia ovat monessa maassa uhan alla. "

-Piispa Mari Leppänen

"Suomi on maailman onnellisin maa. Mutta kukaan ei voi olla onnellinen yksin. Olemme osa maailmaa, joka tarvitsee myös meitä. Ei ole mielekästä käpertyä oman edun varmistamiseen, kun kaikilla on sama maapallo yhteisenä kotina.

Myös Suomen hyvinvointi ja turvallisuus ovat kiinnitetyt maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen. Meidänkin vastuullamme on yhteisten uhkakuvien torjunta, kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, rauhantyö, eriarvoisuuden poistaminen ja ruokaturvan parantaminen.

Maailmaa eivät muuta paremmaksi jotkut toiset, suuremmat ja vahvemmat, vaan sen muuttavat eri maiden ihmiset yhdessä toinen toistaan tukien."

Piispa Matti Repo

"Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että olemme maailmassa riippuvaisia toinen toisistamme. Kaukaisilta tuntuvista ongelmista tulee nopeasti myös meidän ongelmiamme. Ne eivät noudata valtioiden rajoja. Myöskään lähimmäisenrakkaus ei tunne rajoja.

Meitä on aikoinaan autettu. Meidän tehtävämme on kantaa vastuuta erityisesti kaikkein hauraimpien ihmisryhmien ja köyhimpien kansojen auttamisesta. Kehitysyhteistyölle on syvä tarve."

Piispa Seppo Häkkinen

"Meillä ihmisillä on taito aavistella, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Ymmärrämme, millainen olo on nälkäisellä, janoisella, köyhällä tai pelokkaalla. Tämä taito on meissä, jotta voisimme helpottaa toinen toistemme murheita. Lähimmäisen rakastaminen on meille kaikille annettu tehtävä. Se ei rajoitu vain lähelle, vaan jokaiseen ihmiseen."

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo

"Meidän pitää yhä enemmän ymmärtää, että kuulumme yhteen toinen toistemme kanssa, eläinten ja luonnon kanssa. Kaikki muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

Siksi kaikki mitä teemme vaikuttaa siihen kokonaisuuteen, jonka osa olemme. Politiikka, ihmisoikeus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset, ympäristö, turvallisuus, energia, tekniikka ja kauppa kulkevat käsi kädessä.

Toivo paremmasta huomisesta kasvaa, kun teemme konkreettisia tekoja. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tuella monet ihmiset saavat mahdollisuuden parempaa elämään. Se auttaa myös koko maailmaamme."

Bo-Göran Åstrand
Porvoon hiippakunnan piispa

Kuten Ohisalo, myöskään piispat eivät osaa perustella, miksi Suomen pitäisi valtiona harjoittaa nykyisen kehitysavun kaltaista hyväntekeväisyyttä.

Maikkarin kehitysapuleikkauksia vastustava Pöllöraati esitti eilen mielestään nerokkaan idean, että hallituksen ei tarvitse leikata kehitysavusta, kun se ehdollistetaan kehitysmaiden poliittisiin uudistuksiin. No, olisihan se edes jonkinlainen edistysaskel, mutta nämä samat ohisalot ja piispat vastustavat jyrkästi avun ehdollistamista ja länsimaiden minkäänlaista sanelua.

[FadeAway]

Yli 10 vuotta sitten mietin mallia kehitysavun rahoitukseen. Veroilmoituksessa olisi kohta käytätkö tuloistasi 0%, 1%, 2% tai summan x kehitysapuun.
Nyt perhe 2+3 " käyttää" lähes 1500€ vuodessa kehitysapuun. (noin 1500 miljoonaa/5,5m)

Kun kysyn moni luulee, että parikymppiä vuodessa.

[Roope]

On tuo kehitysapu joillekin ja myös Helsingin Sanomien toimitukselle käsittämätön pyhä lehmä.

Pääkirjoitus: Säätytalolla kolistellaan Suomen ulkopolitiikan työkalupakkia

Säätytalolla väännetään kehitysyhteistyön linjasta ja erityisesti rahoista. Pitäisi sekä leikata että lisätä, ja puolueiden sisälläkin on linjaeroja.

Helsingin Sanomat 13.5.2023

Säätytalolla kohtaa kaksi vastakkaista käsitystä kehitysyhteistyöstä. Rkp:ssa ja osin kokoomuksessakin on vanhan liiton sivistysporvareita, joille kehitysyhteistyö on tärkeä diplomatian väline. Vastassa on perussuomalaisten käsitys, jossa kehitysyhteistyötä pidetään joko tarpeettomana tai tehottomana. Tosin myös perussuomalaiset kannattavat kehitysyhteistyörahoja, kun niiden saajana on Ukraina.

En ole huomannut, että rkp tai kokoomuskaan olisi puolustanut kehitysapua diplomatialla, mutta mikäs siinä, sillä Suomen kehitysapupolitiikka osoittaa tarpeettomuutensa ja tehottomuutensa myös sitä kautta. Vai onko kenelläkään esittää tuloksia tästä yhteensä jo kymmenien miljardien eurojen kehitysapudiplomatiasta?

Kokoomuksella on leikkauksista kokemusta, sillä vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi kehitysyhteistyöstä 40 prosenttia. Nyt lähtötaso on matalampi mutta leikkaustavoite jotakuinkin sama.

Lähtötaso ei ole matalampi. Sekä kehitysapumäärärahat että maksatukset olivat viime vuonna suuremmat kuin koskaan.

Leikkauksia on punnittava tarkasti. Tehtyjen sopimusten purkaminen haittaisi Suomen mainetta. Myös suomalaisyritykset kärsisivät, sillä niille avataan kehitysyhteistyön vivulla ovia varsinkin ilmastorahoituksessa. Geopoliittisen myllerryksen keskellä kehitysyhteistyöllä voidaan myös yrittää saada paikkaa isompien pöydästä, esimerkiksi turvallisuusneuvostosta. Kehitysyhteistyörahat esitetään helppona säästökohteena, mutta sitä ne eivät ole.

Toisin sanoen leikkauksia vaikeuttaa kehitysavun käyttäminen lahjontaan (mm. aiempi epäonnistunut turvallisuusneuvoston paikan ostoyritys) ja verhottuihin yritystukiin. Tällaiset yhteydet ja riippuvuuksia luoneet virkamiehet saa karsia ensimmäisinä.

[Nikolas]

Tämä juttu ei kai ole ollut forumilla.

...

https://alfatvuutiset.fi/nakokulma-miksi-suomi-palkitsee-venajaa-tukevaa-etiopian-hallintoa-tanakin-vuonna-miljoonilla/

Erinomaisen hyvä huomio. Uudella hallituksella on varmasti säästökohteiden hakemisessa paljon tekemistä, joten on todella hienoa että muutkin osallistuvat siihen työhön.

@Jussi Halla-aho

[ikuturso]

Saatiin kehitysapua tässä hallitusriihessä leikattua tai ei, niin pandoran lipas on avattu ja overtonin ikkunaa laajennettu taas sallimaan kehitysapukohteiden avoin kritiikki. Ansaitseeko Venäjää tukeva valtio kehitysapurahaa vai ei? Voidaanko kansa näännyttää nälkään, jos presidentti fanittaa Putleria?

Yhä useampi ihminen tulee kaapista nostamaan kaiken maailman koodaribussit pöydälle. Tai niin kuin tuo iltajotakin pääkirjoitustoimittaja Koskinenkin äityi kritisoimaan Venäjän kumppanien tukemista.

Piispojen ulostulo vähän vituttaa. Kun puhutaan taas aidoista ja aidanseipäistä. Kuten joku tuossa ylempänä sanoi: Humanitäärinen apu on vain kymmenkunta prosenttia tämän hetkisestä kehitysavusta. Jos jätettäisiin Vaisalan sääasemat lahjoittamatta Afrikkaan, voitaisiin ruokkia toisaalla sata tuhatta suuta lisää. Eli vaikka leikattaisiin kehitysapu puoleen, oikealla kohdentamisella voitaisiin humanitäärinen apu silti moninkertaistaa.

Puhuminen valtasuhteista ja valtapolitiikasta Afrikassa haiskahtaa kolonialismilta samoin kuin ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poisto matalapalkka-alojen työvoiman saamiseksi kuulostaa neekeriorjuudelta. Mutta ne ovat kai eri asia, koska ihmiset nyt sanovat niin. Orja ei ole orja kuin vasta kahleissa. Wolttikuskin alihankkijan alihankkija 10 euron päiväpalkalla ei ole orja, koska sen lisäksi sosiaalietuudet...

-i-

[ikuturso]

Linda Pelkonen
Mitä se tarkoittaisi jos #kehitysyhteistyöstä leikataan? Viime vuonna Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle ja auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta. Esim Afganistanin naisia on autettu.

Kukaan ei estä halukkaita suomalaisia lahjoittamasta kimpassa vuosittain puoltatoista miljardia euroa tai enemmänkin Afrikkaan, Afganistaniin tai mihin tahansa. Se vain on sellainen asia, joka ei kuulu Suomen tai minkään muunkaan valtion ydintehtäviin saati syihin ottaa lisää velkaa.

En jaksa etsiä tietoa. Mistä Linda Pelkonen tietää auttaneensa 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta?
Annettu rahaa sexpodexpolle, joka väittää että sillä on 92 miljoonaa kuulijaa? Osallistuttu kymmenesosalla Lindan omasta palkasta johonkin Unicefin ohjelmaan, ja 90%:lla Linda on pierryt martelaan ja lähetellyt twiittejä? Linda on saanut 92 miljoonaa sähköpostia, joissa kiitetään seksuaalikasvatuksesta? Ei mikään näistä?

Olen itse ollut kirjoittamassa raportteja avustushakemuksiin. Erästä matkailukohdetta kun rempattiin, niin saatiin joku ropo elyltä. Kohtaan: Monenko ihmisen elämään tuo on vaikuttanut, vastaus oli koko kunnan väkiluku, sillä välillisesti matkailutulojen kasvu kunnassa voi olla lisääntynyt marginaalisesti, kun joku ostaa ABC:lta sämpylän ja se näkyy kärpäsenpaskana koko kunnan verotuloissa. Rappaat jotain nurkkaa jossain ja vaikutus kohdistuu esim 10 000 ihmisen elämään.

Ja jos menee yliopiston sukupuolentutkimuksen laitokselle ja pyytää heidän arvostetuimpia tutkijoitaan kertomaan, mitä on tämän päivän seksuaalikasvatus, niin voi aina miettiä kuinka relevanttia se on esim burkhan sisällä piileskelevälle afgaanitytölle, että hänen enonsa voi muuttua naiseksi.



Täysin offtopic ja vastuuton ajattelu.
Onko parempi kertoa pohjoiskorealaiselle, että tämä on vanki ja kaikki muut maailman ihmiset saavat elää vapaana? Vai niin kauan kuin et voi vaikuttaa Pohjois-Korean politiikkaan ja maan sisäiseen ihmisoikeustilanteeseen antaa ihmisten uskoa, että kaikki maailman ihmiset elävät niin kuin he?

Onko parempi kertoa burkhanaiselle, että lännessä getoverit-naiset johtavat maata, saavat päättää kenen kanssa pariutuvat, voivat toimia lääkäreinä, kun tietää että Afganistania on yritetty monta kertaa vapauttaa talibanien hallinnosta tai vaikutuksesta ja ilman talibanejakin nykyislam on verhonnut myös persiattaret ja egyptittäret. Eli antaa toivoa, jota ei koskaan saavuteta. Vai olisiko parempi antaa ihmisten uskoa, että vallitseva tilanne on normaali.

Kumpi on parempi: Olla koskematta, vai antaa toivoa, joka johtaa epätoivoon. Onko orja onnellisempi orjana jos ajattelee sen olevan orjan osa, vai orjana, joka tietää voivansa olla yhdysvaltain presidentti, mutta on kahleissa?

En toki tällä tarkoita, että alistetulle ei saisi kertoa vapaudesta ja alistetun ihmisoikeuksista. Mutta täysin suljettuun yhteisöön tuoko se enemmän toivoa vai epätoivoa? Tästä on varmaan tehty tutkimuksia ja monia lähetystyöntekijöitä olen kuullut ihan henkilökohtaisesti, kuinka he vievät suljettuunkin yhteisöön toivon pilkahduksia. Suoraan tätä ei ole tullut keneltäkään kysyttyä. Itse kannatan toivon viemistä, mutta onko seksuaalikasvatuksesta hyötyä, jos kulttuurissa de facto tyttö naitetaan 13-vuotiaana jollekin partaukolle lastentekokoneeksi, eikä tällä ole vaihtoehtoja? Niin, jos rahaa on rajoittamattomasti, yksi asia ei ole toisesta pois, mutta jos rahaa ei ole rajoittamattomasti ja pitää priorisoida?

Jätän kysymyksen vähän auki tarkoituksella.

-i-

[Roope]

En jaksa etsiä tietoa. Mistä Linda Pelkonen tietää auttaneensa 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta?
Annettu rahaa sexpodexpolle, joka väittää että sillä on 92 miljoonaa kuulijaa? Osallistuttu kymmenesosalla Lindan omasta palkasta johonkin Unicefin ohjelmaan, ja 90%:lla Linda on pierryt martelaan ja lähetellyt twiittejä? Linda on saanut 92 miljoonaa sähköpostia, joissa kiitetään seksuaalikasvatuksesta? Ei mikään näistä?

Pelkonen on vain lukaissut jonkin toimittajille lähetetyn pakolaisjärjestön tiedotteen, sillä tuo sama "Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle ja auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta" on toistunut viime päivinä viesteissä ja muun muassa Höblän eilisessä pääkirjoituksessa, jossa käytiin läpi myös monet muut kliseiset kehitysapua puolustavat argumentit kuten Suomen vastuu kolonialismista sekä Kiinan ja Venäjän vaikutuksen estäminen kehitysmaissa.

[ikuturso]

En jaksa etsiä tietoa. Mistä Linda Pelkonen tietää auttaneensa 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta?
Annettu rahaa sexpodexpolle, joka väittää että sillä on 92 miljoonaa kuulijaa? Osallistuttu kymmenesosalla Lindan omasta palkasta johonkin Unicefin ohjelmaan, ja 90%:lla Linda on pierryt martelaan ja lähetellyt twiittejä? Linda on saanut 92 miljoonaa sähköpostia, joissa kiitetään seksuaalikasvatuksesta? Ei mikään näistä?

Pelkonen on vain lukaissut jonkin toimittajille lähetetyn pakolaisjärjestön tiedotteen, sillä tuo sama "Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle ja auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta" on toistunut viime päivinä viesteissä ja muun muassa Höblän eilisessä pääkirjoituksessa, jossa käytiin läpi myös monet muut kliseiset kehitysapua puolustavat argumentit kuten Suomen vastuu kolonialismista sekä Kiinan ja Venäjän vaikutuksen estäminen kehitysmaissa.

Eli on tyyliin "annettu rahaa järjestölle, joka toimii 10 maassa, joiden yhteenlaskettu alle 20-vuotiaiden populaatio on arviolta 92 miljoonaa".

Jos vaihdan sähkösopimuksen norppasähköön, vaikutan 8 miljardin ihmisen elämään hidastamalla globaalia ilmastonmuutosta. Oonks vähän kova jätkä?

-i-

[Torspo]

Kehitysavun leikkaus ei suoraan tasapainota valtion budjettia, vaan siirtää summia toiseen laariin. Suurin menoerä on kotimaisten henkilöiden palkkakulut. Ansiosidonnainen on noin 60% tuloista.

Siirtämällä ihmiset muuhun työhön kehitysapujutuista, tarkoittaa valitettavan monelle heidän siirtämistä kortistoon.

1,2 miljardia kehitysapua muuttuukin noin 720:ksi miljoonaksi ansiosidonnaista päivärahaa ja muita tukia, jos kehitysapu lasketaan nollaan. Tämä summa pienenee vasta kahden vuoden kuluttua, muttei nollaan.

[Roope]

Jossain on päätetty aloittaa lobbaaminen Suomen turvallisuusneuvostopaikan ja samalla kehitysapukorruption puolesta.

Kari Huhta: EU ja Nato ovat vasta alkua

Suomen asema Euroopan unioniin ja Natoon kuuluvana Pohjoismaana on nyt hyvä, ja Suomi voi nyt osallistua ympäristönsä muokkaamiseen eri tavalla kuin ennen. Ongelmilta Suomikaan ei silti välty.

[...]

Kun Euroopan unioniin ja Natoon integroitunut Suomi harkitsee seuraavia ulkopoliittisia siirtojaan, se on hyvässä seurassa. Samaa harkintaa käydään myös muissa Pohjolan pääkaupungeissa.

EU ja Nato ovat kovia toimijoita, eivätkä vähiten Ukrainan puolustamisessa, mutta Pohjoismaiden kiinnostus yltää laajemmalle. Tärkeimpiä pelastettavia kohteita on Yhdistyneet kansakunnat eli YK. Voisi sanoa, että YK:n kautta pelastettavana on maailma.

YK:ssa arki sujuu tapellen. Ukrainan sota heijastuu sinnekin, ja Venäjällä on YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, kuten myös Kiinalla. Se tarkoittaa, että Venäjä ja Kiina pystyvät estämään turvallisuusneuvoston päätökset – kuten pystyvät myös Yhdysvallat, Britannia ja Ranska.

Siitä huolimatta turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsenyys on paras paikka pienelle maalle olla mukana maailmanpolitiikassa. Siksi Pohjoismaat ovat vuorollaan sinne ehdolla. Suomi on ehdokkaana vuosille 2029–2030.

Suomen ja Pohjolan kannattaa tehdä kaikkensa, jotta vuoro turvallisuusneuvostossa toteutuisi. Se edellyttää hyvin aktiivista kansainvälistä asennetta. Olisi hyvä, jos myös perussuomalaiset ja heidän kumppaninsa muissa Pohjoismaissa ymmärtäisivät sen.

Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.

Helsingin Sanomat 18.5.2023

Huhta ei sano sitä suoraan, mutta tarkoittaa "kaiken tekemisellä" tietysti kehitysavun jättämistä perussuomalaisten vaatimien leikkausten ulkopuolelle. Suomihan yritti ostaa kehitysavulla kehitysmaiden ääniä edellisellä kerralla, kun Suomi oli ehdolla turvallisuusneuvostoon, mutta pettyi itse äänestyksessä, kun lahjominen ei johtanutkaan äänien saamiseen.

Suomen ja Pohjolan ei kannata tehdä vastaavaa tällä kerralla. Pitäköön tunkkinsa, niin me pidämme kehitysapurahat.

[justustr]

Kehitysavun leikkaus ei suoraan tasapainota valtion budjettia, vaan siirtää summia toiseen laariin. Suurin menoerä on kotimaisten henkilöiden palkkakulut. Ansiosidonnainen on noin 60% tuloista.

Siirtämällä ihmiset muuhun työhön kehitysapujutuista, tarkoittaa valitettavan monelle heidän siirtämistä kortistoon.

Kortistosta uudelleenkoulutukseen ja uudelleenkoulutuksesta takaisin työelämään johonkin tuottavaan työhön. Näin sen pitäisi mennä.

Löytyykö muuten faktaa sille, että Suomessa toimivan henkilöstön henkilöstökulut on suurin menoerä kehitysavussa? Vähän epäilen, mutta odotellaan nyt todisteita ensin ...

[ikuturso]

Kehitysavun leikkaus ei suoraan tasapainota valtion budjettia, vaan siirtää summia toiseen laariin. Suurin menoerä on kotimaisten henkilöiden palkkakulut. Ansiosidonnainen on noin 60% tuloista.

Siirtämällä ihmiset muuhun työhön kehitysapujutuista, tarkoittaa valitettavan monelle heidän siirtämistä kortistoon.

1,2 miljardia kehitysapua muuttuukin noin 720:ksi miljoonaksi ansiosidonnaista päivärahaa ja muita tukia, jos kehitysapu lasketaan nollaan. Tämä summa pienenee vasta kahden vuoden kuluttua, muttei nollaan.

Mihin perustat väitteesi, että kehitysapu olisi palkkarahaa suomalaisille henkilöille? Edes pääosin?

Tuolla oli uutinen jostain 13 miljoonan euron satsauksesta sääasemiin Afrikkaan, missä oli Vaisalan teknologiaa, jota tehdään ilmankin kehitysapuprojekteja. Eli murto-osa siitäkin palkkarahaa.

Kyllähän sinne menee lääkkeitä, tietokoneita, kirjoja, ruokaa, vettä ja paljon palveluita ostetaan kansainvälisiltä toimijoilta, joille tumpataan ihan suoraan rahaa. Sitten on näitä ties mitä järjestövetoisia projekteja, jonne laitetaan järjestöjyrä, tutkija, opiskelija tms. joka vain lihoo tuolla rahalla, mutta perustoimeentulo on jossain muualla. Sitten kaiken maailman rahastot, investointipankit, joihin menee myös ihan puhtaasti euroja erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja työntekijät voivat olla ihan minkämaalaisia hyvänsä.

Ne suomalaiset jotka puhtaasti jäisivät työttömiksi ovat pieni murto-osa kehitysaputyöstä. Sen lisäksi jos apu menee pääosin erilaisiin projekteihin, niin niissä voi olla juuri opiskelijoita, aktivisteja, pätkätyöläisiä, jotka välttämättä eivät edes maksa kassan jäsenmaksua, koska sinne vaaditaan puolen vuoden työsuhde ennen kuin ansiosidonnainen napsahtaa. Ja jos tekee pätkätöitä vaikka kuinka suurella palkalla, niin ytk:

Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päivärahan perusteena käytetään työttömyyttä välittömästi edeltäneisiin 12 kuukauteen kohdistuvaa vuosituloa.

Eli jos henkilö on ollut opiskelija/assistentti/järjestösihteeri ja lähtee mukaan kehitysapuprojektiin, jonka persut lakkauttavat ensimmäisen puolen vuoden jälkeen, ansiosidonnainen ei ole projektipalkan mukainen vaan katsotaan 12kk mukaan. Jos silloin ollaan oltu tukien varassa, se otetaan huomioon vuosipalkkaa laskettaessa, mikäli oikein ymmärsin.

Eli kehitysavun katketessa työttömäksi jäävät:
-eivät välttämättä ole suomalaisia
-eivät välttämättä ole kassan jäseniä
-eivät välttämättä ole suuripalkkaisia
-saattavat olla pätkätyöläisiä.
-saattavat tehdä kehitysapuprojekteja virkavapaalla, eli on työ mihin palata
-> en siis usko, että arvauksesi siitä, että kehitysavun leikkauksesta vain 40% olisi nettohyötyä ja 60% muuttuisi ansiosidonnaiseksi, pitäisi paikkansa.

-i-

[Jäniksenkäpälä]

Aika paljon kehitysapuhommia tehdään itsenäisenä yrittäjänä tai pienessä firmassa. Näin, koska tämä porukka olettaa, ettei kukaan koskaan uskalla kehitysavun määrää pienentää. Eli on oletettavammin tulossa paljon konkursseja leikkausten jälkeen.

[justustr]

Aika paljon kehitysapuhommia tehdään itsenäisenä yrittäjänä tai pienessä firmassa. Näin, koska tämä porukka olettaa, ettei kukaan koskaan uskalla kehitysavun määrää pienentää. Eli on oletettavammin tulossa paljon konkursseja leikkausten jälkeen.

Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi, jossa kannattamaton liiketoiminta häviää ja tilalle syntyy jotain uutta ja kannattavaa.

Ei ole mitään syytä pitää verorahalla pystyssä pöhöttynyttä yritystoimintaa, jolla on tapana mädättää paitsi itsensä niin myös ympäristöään vetämällä puoleensa muitakin firmoja nautiskelemaan vastikkeettomista veroeuroista. Kehitysavun varassa toimivat yritykset ovat markkinatalouden syöpäkasvaimia, joista eroon pääseminen on yksinomaan positiivinen asia. Se on positiivista paitsi Suomelle niin aivan erityisesti kohdemaille. Tyyppiesimerkki on vaateteollisuus, jota ei esimerkiksi Afrikassa ole enää ollenkaan, koska länsimaiset kehitysapupuljut on dumpannut sinne vaatteita ilmaiseksi vuosikymmeniä.

[ikuturso]

Aika paljon kehitysapuhommia tehdään itsenäisenä yrittäjänä tai pienessä firmassa. Näin, koska tämä porukka olettaa, ettei kukaan koskaan uskalla kehitysavun määrää pienentää. Eli on oletettavammin tulossa paljon konkursseja leikkausten jälkeen.

Ja yrittäjä on oikeutettu myös ansiosidonnaiseen, mutta:

Jos Yrittäjäkassaan ilmoitettu työtulo on suurempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan eläkevakuutustulon perusteella. Jos taas Yrittäjäkassaan ilmoitettu työtulo on pienempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan Yrittäjäkassaan ilmoitetun työtulon perus­teella. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai Yrittäjäkassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa makse­taan työttömyyttä edeltäneen 15 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella.

Moni pienyrittäjä maksaa minimi YEL:iä liikevaihdosta riippumatta. YEL:in rukkaaminen eestaas on vähän tuskaisaa ja jos tulot ovat epäsäännölliset, niin jo se minimi YEL:in kuukausimaksu on aika rankka maksettava. Niinpä joku jättää työtulon alle 8450 vuodessa ja jättää YEL:in pois.
Jos haluaa ansiosidonnaista, tulotaso (tai vapaaehtoisesti maksettu ylimääräinen YEL) tulee olla luokkaa 14 000 euroa vuodessa. Jos on hoitanut leiviskänsä ja maksaa sen pari-kolme sataa kuussa YEL:iä saadakseen ansiosidonnaisen päivärahan, niin tuo vastaa hiukka reilua tonnia kuussa brutto, mistä ansiosidonnainen lasketaan.

-i-

[Jäniksenkäpälä]

Aika paljon kehitysapuhommia tehdään itsenäisenä yrittäjänä tai pienessä firmassa. Näin, koska tämä porukka olettaa, ettei kukaan koskaan uskalla kehitysavun määrää pienentää. Eli on oletettavammin tulossa paljon konkursseja leikkausten jälkeen.

Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi, jossa kannattamaton liiketoiminta häviää ja tilalle syntyy jotain uutta ja kannattavaa.

Ei ole mitään syytä pitää verorahalla pystyssä pöhöttynyttä yritystoimintaa, jolla on tapana mädättää paitsi itsensä niin myös ympäristöään vetämällä puoleensa muitakin firmoja nautiskelemaan vastikkeettomista veroeuroista. Kehitysavun varassa toimivat yritykset ovat markkinatalouden syöpäkasvaimia, joista eroon pääseminen on yksinomaan positiivinen asia. Se on positiivista paitsi Suomelle niin aivan erityisesti kohdemaille. Tyyppiesimerkki on vaateteollisuus, jota ei esimerkiksi Afrikassa ole enää ollenkaan, koska länsimaiset kehitysapupuljut on dumpannut sinne vaatteita ilmaiseksi vuosikymmeniä.

Tosin noita yrittäjiä tuntien, on vähän vaikea nähdä niitä tekemässä mitään oikeasti järkevää ja tulosvastuullista.

[Lalli IsoTalo]

Pelastakaa naisten työpaikat hallitusneuvotteluissa. Pelastakaa lapset -puulaakissa on 242 naista, 19 miestä. Naisia 92,15% miehiä 7,85%. Ulkomaiseen toimintaan menee alle puolet budetista, ja siitäkin ilmeisesti suurin osa suoraan suomalaisten matkustus- ja majoituskuluihin.

Pauli Vahtera
Pelastakaa lapset - vai naisten työpaikat

Pelastakaa Lapset ry vaatii uutta hallitusta jättämään kehitysapu rauhaan. "Suomi ei saa riistää apuaan maailman lapsilta! Vetoa kanssamme hallitukseen: ei jättileikkauksia kehitysyhteistyöhön!" RKP esitti hallitusneuvotteluissa, että apu pitää nostaa 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Mitä enemmän velkaa, sitä enemmän apua. Mitä enemmän apua, sitä enemmän otetaan uutta velkaa.

Pelastakaa Lapset ry ei julkaise tilinpäätöstään, miksi. Syy selittyy tästä artikkelista: eivät kehtaa kertoa, mihin rahat menevät.

Yhdistys kertoo vuoden 2021 luvuista yleisellä tasolla, että kansainväliseen toimintaan käytetään 43 % rahoista. Julkisista varoista eli näistä Petteri Orpon tulevan hallituksen vallassa olevista rahoista yhdistys saa toimintaansa ainakin 66 %.  (9 % tuloista on "Muut tuotot", joista ei kerrota mitään). Ulkomaiseen toimintaan rahoista käytetään 43 % eli 19 miljoonaa euroa.

...

Paljon on naisia töissä vaan riittääkö kaikille töitä

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri on Hanna Markkula-Kivisilta. Hänen verotettavat tulonsa vuonna 2021 oli Iltalehden verokoneen mukaan 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 hänen palkkansa oli 91.361 euroa. Markkula on näitä valtiotieteen maistereita, joille pitää verorahoilla löytää hyvät työpaikat. Hän oli kokoomuksen kansanedustaja 12 vuotta. Ihmekös kampanjassa vedotaan Petteri Orpoon. "Parahin Petteri, miten teillä on sydäntä sanoa 10-vuotiaalle lapselle, että hän ei pääse enää kouluun, vaan joutuu takaisin töihin tiilitehtaalle?"

Oikea kysymys olisi: "Parahin Petteri, miten teillä on sydäntä sanoa sadalle valtiotieteen maisterille, että osa heistä joutuu oikeisiin töihin, ehkäpä tiilitehtaalle."

Hannalla on oma assistentti, viestinnän johtaja ja kaksi lakinaista – kaikki naisia.

Järjestön keskushallinnossa:

    Viestinnässä 8 naista ja 2 miestä

    Kotimaan ohjelmissa 5 naista

    Aluetoiminnassa 1 naisjohtaja

    Kehittämistoiminnoissa 6 naista

    Kansainvälisissä adoptiotoiminnoissa 5 naista

    Kansalaistoiminnoissa 6 naista ja 1 mies

    Digitaalisissa toiminnoissa 8 naista ja 5 miestä

    Lasten suojelussa 7 naista ja 1 mies

    Palvelutoiminnoissa 6 naista

    Kansainvälisissä toiminnoissa 18 naista ja 2 miestä

    Keräyksissä 8 naista ja 2 miestä

    HR toiminnoissa 3 naista

    Talous ja IT-toiminnoissa 10 naista ja 3 miestä

Helsingin aluetoimistossa 30 naista. Siis erillinen yksikkö keskushallinnosta. Turun toimistossa on 15 naista ja 1 miesrukka. Tampereella ja Seinäjoen sivupisteessä 36 naista. Oulussa 18 naista ja 1 mies. Kuopiossa ja Joensuussa 29 naista ja 1 mies. Jyväskylässä 18 naista.

Maailman lasten pelastaminen on naisten työtä. Miehiä ei tarvita.

Mitä tähän sanoisi. Järjestön tuotot olivat 43,8 miljoonaa euroa toissa vuonna. Jos tuotot katsotaan yrityksen liikevaihdoksi, on harvinaista, että tuon kokoisella yrityksellä olisi iso oma IT-osasto ja talousosasto. Enkä tiedä yhtään tuon kokoista yritystä, jolla olisi oma lakimies saatikka kaksi.

HR-osastoja (Hallinnon Rationalisointi) ei enää ole yrityksissä. Voisivat ensi töikseen rationalisoida  itsensä tarpeettomiksi.

Miehiä näköjään tarvitaan vain koska IT ja digi ovat naisille vaikeita.

Vielä on palkattava lisää naisia. Heitä on vasta 96 keskushallinnossa +146 alueilla. Miehiä 16+3. Erotetaan miehet, niin rahat riittävät?

Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä ja sen takia tarvitaan iso julkinen sektori heidän työllistämisekseen. Kolmas sektori on verorahoitteisena julkista sektoria, mutta sillä ei ole mitään tulosvastuuta eikä poliittista kontrollia.

Työn tulokset

Työn tuloksista kerrotaan vain muutaman yksittäistapauksen kautta. Nyt 2-vuotias Aya saa Libanonissa puhdasta vettä. "Meillä on seitsemän lasta ja tulimme tänne Homsista (Syyriasta) melkein viisi vuotta sitten." Paljon halvemmaksi olisi tullut antaa ehkäisyneuvontaa ja kondomeja perheelle.

Saharan etelän puolisessa Afrikassa ihmettelin masaimaassa kylää, jossa vettä tuli maan uumenista kun työnsi sormen maahan. Kaikki vesi otettiin samasta likaisesta lätäköstä. Kysyin, miksi ette tee kaivoa. Sanoivat, etteivät he viitsi, koska odottavat, että valkoinen mies tulee tekemään kaivon.

"Vähennämme lapsiköyhyyttä lapsilähtöisen sosiaaliturvan avulla." Lisää lapsia, lisää sosiaaliturvaa.

Monissa kulttuureissa lasten ruumiillinen kuritus on hyväksyttyä. Siihen on yhdistyksellä helppo ratkaisu: "Vahvistamme yhteisöjen ja valtioiden lastensuojelun rakenteita." Ovatko nämä tosissaan? Olemmeko näin suuria ja vaikutusvaltaisia maailmassa?

Burkina Fasossa kansalaiset tappavat toisiaan. "Burkina Fasossa varmistamme, että yhä useamman lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen toteutuu." Onko järjestöllä armeija vai miten asia hoidetaan?

"Suomen Pelastakaa Lapset tekee töitä myös Dungarpurissa Intiassa kaikkein köyhimpien lasten auttamiseksi." Dungarpur on 48.000 asukkaan kaupunki, josta on tullut turistien suosima paikka palatsien ja kuninkaallisten asuntojen poikkeuksellisen arkkitehtuurin takia. Kaupunkiin on matkaa Delhistä 794 km ja Mumbaystä 635 km.  Eikö kauempaa löytynyt autettavia.

Intian 1,4 miljardista asukkaasta joka neljäs on alle 15-vuotias. Hyvä Suomi!

"Pelastakaa Lapset on toiminut Somaliassa/Somalimaalla yli 30 vuotta." Eli sinne on lähdetty heti kun ensimmäiset somalit tulivat Moskovasta Suomeen 1990. Huonosti on apu sujunut, koska väkeä lappaa sieltä Suomeen edelleen.

Suomen Pelastakaa Lapset tavoitti vuonna 2021 kansainvälisellä ohjelmatyöllään suoraan 265.916 lasta, joista yli puolet oli tyttöjä. Miten lapset lasketaan? Laitetaanko jokaiselle seurantakortti.  Yhteen lapseen on käytetty keskimäärin 71 euroa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa siitä on suomalaisten avustajien palkkoja sekä asumis- ja matkakuluja.

Suomessa järjestö tavoitti samana vuotena 53.556 lasta eli toiminnan painopiste on selkeästi ulkomailla. Pelastakaa Lapset ry on perustettu vuonna 1922 orpolapsien avuksi. Ulkomainen toiminta oli pitkään olematonta. Kansainvälinen kummilapsitoiminta alkoi 1960-luvulla. Ulkomainen toiminta alkoi vyöryä laajemmin toimintaan vasta 1990-luvulla.

Ulkomaan toiminnot ovatkin paljon mukavampia kuin kotimaassa auttaminen. Ilmaisia matkoja eksoottisiin maihin. Päivärahoilla (Intiassa 56 euroa) pärjää kun asuminen matkustajalle ilmaista. Ja rahanarvo näissä maissa on suomalaiselle olematon.

Auttaminen tekee avuttomaksi

Oma apu paras apu. Kehitysmaiden ongelmat ratkeavat lopettamalla auttaminen lyhytaikaista katastrofiapua lukuunottamatta. Kun ihmiset joutuvat ottamaan vastuun omasta elämästään, he pärjäävät omillaan.

Niin mekin teimme Suomessa sodan jälkeen.

[Torspo]

Kiitos @Lalli IsoTalo ! Juuri tällaista tarkoitin aiemmassa viestissäni. Osa kansainvälisestä toiminnasta tarkoittaa rahan siirtoa kansainväliselle emo-organisaatiolle, joka puolestaan palkkaa suomalaisia sillä rahalla kansainvälisiin projekteihin. Osa rahoista menee ostopalveluihin pääosin suomessa.

Ja @ikuturso pahoittelut epätarkasta asian ilmaisusta. Kehitysapujärjestöjä tarkoitin, niiden julkisia tilinpäätöksiä olen lukenut. On myös suoria rahalahjoja kehitysmaiden johtajille.

Ps. ennen järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Jos järjestö saa rahansa valtiolta, tulee sen olla vähintään saadun rahan suhteessa valtion käskyvallassa myös rekrytointien tasa-arvon suhteen.

[Lalli IsoTalo]

^^

Pauli Vahtera Vantaalla

Pelastakaa Lapset ry perustettiin orpojen suomalaislasten auttamiseksi sata vuotta sitten. Kaikilla organisaatioilla on kummallinen tarve kasvaa. Kun nykyisin sosiaaliturva Suomessa hoitaa orpolapset, on keksittävä muuta. Ulkomaille rahan syytäminen on helpointa kasvua tuottavaa toimintaa. Rahan saa helposti ja työn sisällöstä ei kukaan maksajista ole kiinnostunut. Ulkomaille rahaa voi syytää loputtomiin. Avustusten ja testamenttien saaminen on helppoa kun jo nimi kertoo: pelastakaa lapset.

Väestöräjähdyksen maailmassa syntymätön lapsi on kaikkein paras lapsi. Ehkäisyneuvontaan ja lapsimäärän hallintaan yhdistys ei laita ropoakaan. Koska se heikentäisi heidän rahansaantimahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.

[Lalli IsoTalo]

Kavalsi Pelastakaa lapset -yhdistykseltä 40 000 euroa – sai yhteensä 1,5 vuotta ehdollista

14.12.2016

Pelastakaa lapset -yhdistyksen entinen vapaaehtoinen työntekijä tuomittiin tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa kahdesta törkeästä kavalluksesta ja yhdestä törkeästä kirjanpitorikoksesta.
...
Tuomitun tulee maksaa kavaltamansa rahat takaisin, minkä lisäksi hänelle annettiin 30 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Kavallus kannattaa!

[ikuturso]

Ja @ikuturso pahoittelut epätarkasta asian ilmaisusta. Kehitysapujärjestöjä tarkoitin, niiden julkisia tilinpäätöksiä olen lukenut. On myös suoria rahalahjoja kehitysmaiden johtajille.
Ps. ennen järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Jos järjestö saa rahansa valtiolta, tulee sen olla vähintään saadun rahan suhteessa valtion käskyvallassa myös rekrytointien tasa-arvon suhteen.

No, tuo pelastakaa lapsetkin kanavoi ehkä puolet tuesta suoraan palkkoihin ja työntekijöiden kuluihin. Jos siitä puolikkaasta 2/3 on sivukulujen jälkeen bruttopalkkaa, niin puhutaan kolmasosasta koko budjetista. Ja jos siitä mennään 60% ansiosidonnaiselle, niin ollaan alle 20%:ssa kokonaisbudjetista.

Ymmärrän kärjistyksesi, mutta jopa noissa kehitysapujärjestöissä säästö siirryttäessä valtion tuetusta suojatyöpaikasta ansiosidonnaiselle on luokkaa 80% kärjistämäsi 40% säästön sijaan.

Merkittävää säästöä joka tapauksessa saatavissa sieltä.

Ja kun varat eivät olisi budjettiin sidottua "varmaa rahaa", vaan vähän kireämmässä olevaa lahjoitusrahaa, niin siinä saisivat lasten pelastajatkin miettiä säästävätkö lapsista vai assistenteistaan. Eihän sitä toiminnanjohtaja voi tilata itse lentolippuja, kun johonkin Burundiin ei mene suoria trivago-lentoja.

Jos jossain Afrikan maakunnassa asuu miljoona ihmistä ja kaivat sinne kaivon, ja jos kaivo on alle päivän kävelymatkan päässä kaikista maakunnan asukkaista, olet auttanut miljoonaa ihmistä. Kyllä miljoonan ihmisen auttamiseen vähintään miljoonalla täytyy palkata työntekijöitä. Siinä olet kyllä jäljillä. Hyötysuhde näissä projekteissa on puhdas nolla.

Ennen oli järjestöjä "kohteessa" ja niille kanavoitiin rahaa. Nykyään on järjestöjä Suomessa ja niille kanavoidaan rahaa.

-i-