Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[duc]

Onko keskustelussa unohtunut koulun historiallinen tilanne, mikä Suomessa on sadan vuoden itsenäisyysaikana koettu? Lähtökohta oli Kekkosen syntymävuonna sääty-yhteiskunta, jossa ylempisäätyiset saivat asemansa ja ennen kaikkea rahojensa avulla paremman koulutuksen. Raha ratkaisi -tilanne jatkui vielä pitkään itsenäistymisen tapahduttua. Kiertokoulu/kansakoulu ja oppikoulu järjestelmästä luovuttiin peruskoulujärjestelmässä, jotta kaikki saisivat teini-ikään saakka periaatteessa saman koulutuksen. Käytäntö toki on osoittanut, että jotkut pärjäävät paremmin, kuten aina on ollut niin koulussa kuin työelämässä. Valinta tehtiin lukion ja ammattikoulun välillä. Täysi-ikäisyyden saavuttanut henkilö on ideaalitapauksessa ammattikoulun käynyt ja valmis työelämään tai lukion käynyt ja valmis yliopisto-opintoihin. Ihanteet harvoin toteutuvat täysimääräisinä, vaan systeemin rattaista putoaa väkeä aina pois. Jos henkilö ei opi maan enemmistön kieltä, hänen mahdollisuutensa rajoittuvat työelämässä huomattavasti. Se tämän s2-ongelman taustalla on. Muut monikulttuurin ongelmat liittyvät ensisijassa moraaliin ja lakiin, joiden yhteneväisyys ns. yhtenäiskulttuurin aikana oli helpompi saavuttaa. Monikulttuurisuuden suurin ongelma on utopia maahanmuuttajien kyvystä tai oikeastaan tahdosta omaksua meikäläinen lainsäädäntö ja tapakulttuuri. Yhtenäiskulttuuri oli eriarvoinen ihmisten välillä esim. koulutuksen suhteen, mutta arvoiltaan ja kulttuuriltaan yksioikoinen uskontopakkoineen. Moniarvoisen yhteiskunnan synnyttyä monikulttuurinen yhteiskunta on luonteva kehitys. Moniarvoisuuden ongelmat peruskouluineen saivat monikulttuuri-ideologian aikaan, koska kyse on vain uudesta askeleesta kohti valittua suuntaa. Paluuta takaisin sääty-yhteiskunnan kaltaiseen tilaan yhdenvertaisesta kansalaisyhteiskunnasta ei tietenkään ole. Nyt taistellaan lähinnä koulupudokkaiden kohtalosta. Moni monikulttuurista pitävä ja ehkä joku muukin mielellään näkisi lopputuloksen tasavertaisuuden toteutuvan paremmin peruskoulun jälkeen, mutta toisen sukupolven mamuilla on tunnetusti suuri ongelma kahden kulttuurin painostaessa. Kotitausta huonosti sopii ympäröivään yhteiskuntaan ja se näkyy helposti heikkona koulumenestyksenä. Heikkoa koulumenestystä lienee usein kantisväestölläkin, joiden vanhemmat eivät osaa tai tahdo tukea lastensa koulunkäyntiä, syystä tai toisesta, ehkä välinpitämättömyydestä.

Edit. Typo

[Lalli IsoTalo]

Tuossa 2000-luvun alussa sellainen, että lapsiperheet muuttivat Kaivopuistoon yms., jotta lapsien tuleva kaveripiiri olisi tarpeeksi korkealuokkainen, mielellään svenskataalande. Opetuksen laadusta en oikein muista kuulleeni juttua.

[Nikolas]

Tuolta Hesarin jutusta poimin:

Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.

Eli siis, toteutetaan prosessi M (valtavasti lisää mamutaustaisia oppilaita ja monikulttuuria kouluihin). Sitten jonkin ajan kuluttua havaitaan että lisää rahaa tarvitaan, muuten ei hommelit toimi. Olisiko mitenkään mahdollista että prosessissa olisi ollut jotain vikaa?

[Äpyli]

Tuolta Hesarin jutusta poimin:

Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.

Eli siis, toteutetaan prosessi M (valtavasti lisää mamutaustaisia oppilaita ja monikulttuuria kouluihin). Sitten jonkin ajan kuluttua havaitaan että lisää rahaa tarvitaan, muuten ei hommelit toimi. Olisiko mitenkään mahdollista että prosessissa olisi ollut jotain vikaa?

Näin se tullee menemään. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tulee todennäköisesti lähivuosina saamaan muuttovoittoa maahanmuuttajista, kun taas osa kantasuomalaisista lapsiperheistä muuttaa muualle. Sitten kun keskimääräinen veronmaksukyky laskee, pyydetään lisää rahaa valtiolta. Raha ei kuitenkaan ole tainnut missään ratkaista näitä ongelmia. Ketähän ne muuten sitten syyttävät rasismista, kun keskiluokan kaikottua jäljellä on enää matalan tulotason asukkaat ja niitä työllistävä eliitti, joka sekin työskentelee lähinnä muualta käsin?

No, tätä suurin osa äänestäjistä on halunnut jostain kummallisista syistä.

[Emo]

"Keskiluokkaiset vanhemmat valitsevat kouluja", Taipale sanoo. "Työttömillä ja maahanmuuttajilla ei monesti ole siihen käytännön mahdollisuutta."

Mitä enemmän tuota lausuntoa miettii, niin sitä pahemmalta se kuulostaa.

Tuota pitää PS:n käyttää hyväksi.

Maahanmuuttajat ovat valinneet maan ja Kelan, eli eivät ne ihan niin rassukoita ole etteivät mitään kykenisi valitsemaan 😄 Kyllä ovat valinneet, lähteneet liikkeelle (ei ihan rahattomien hommaa) ja ylittäneet kokonaisen maanosan tullen Suomen sosiaaliturvaa kuppaamaan, eivät he uhreja ole.

[F1nka]

Kuinkahan monta vuotta vielä suomalaislapsia alennetaan pesuvedeksi politikkojen puheissa ja mediassa? Suomen valtiontalouden todennäköisimmät pelastajat ovat suomalaislapset, he todennäköisimmin tulevat ratkaisemaan energiantuotannon haasteet ja pesemään vanhukset. Nyt uhrataan lupaavimmat ihmistaimet siinä toivossa, että huonommin menestyvistä saisi hieman vähemmän toivottomia. Fokus pitäisi olla suomalaislapsissa. Missä on lapsiasianvaltuutettu, kun suomalaislasta potkitaan päähän koulupihalla?

[simppali]

Nazimalla on kai paniikki, kirjoitan apulaispormestarin nimen alkuperäisessä muodossa, koska Nazima on vaihtanut alkuperäisestä nimestään yhden kirjaimen..kai jonkun mielleyhtymän vuoksi, Naziman isä oli aikoinaan erästä kommunismiin viittaavaa liikettä tukenut, ja sen aikaisessa hierarkiassa korkealle kohonnut neuvostoliiton tukija.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5759729

"Onko luvassa päiväkotikone?" – Nasima Razmyar moittii Yleä ja Hesaria, somessa kysytään haluaisiko apulaispormestari salata julkiset tiedot

Joopa,joo.

Monia keskustelijoita twiittiketjussa häiritsee ajatus, ettei asioista voisi keskustella tiedon pohjalta.

– Valitettavasti näiden koulu ym. -koneiden kieltäminen ei ongelmia poista – tuovat vain todellisuuden esiin. Eikö tärkeämpää olisi keskittyä ongelmien ratkaisuun kuin asioiden piilotteluun, twiittiketjussa mietitään.

– Kansalaiset ja lehdistö ovat uhka yhteiskunnan vakaudelle aivan kuten Venäjällä, Kiinassa, DDR:ssä, Neuvostoliitossa, toinen kommentoija päivittelee.

Nazima haluaa sensuroida totuuden?

[jalski]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5759729

"Onko luvassa päiväkotikone?" – Nasima Razmyar moittii Yleä ja Hesaria, somessa kysytään haluaisiko apulaispormestari salata julkiset tiedot

Tuohon juttuun oli sopivasti linkitetty 2019 vuodelta toinen HU:n juttu, joka sivusi samaa aihetta. Sieltä pari mielenkiintoista poimintaa:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1251316

...
Tutkija, kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo, että hän osasi odottaa, että päiväkodeilla on isommat erot kuin kouluilla. Ne toimivat pienemmällä alueella ja aiemmista tutkimuksista tiedetään, että huono-osaisuus keskittyy jopa korttelitasoisesti.

– Mittaluokka oli kuitenkin yllätys. Erot ovat niin isoja, että on kuin päiväkodit toimisivat lähes eri maissa.
...
– Esimerkiksi Vantaalta tiedetään, että on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.
...
– Meillä ei vieläkään systemaattisesti tunnisteta eriytymisen mittaluokkaa ja sitä kuinka laajasti se palveluihin vaikuttaa.
...
Helsinki jakaa positiivisen diskriminaation rahaa nykyisin myös päiväkodeille. Lisärahan tarkoitus on tasoittaa eroja.

– Totta kai rahalla voi tehdä paljon, saada lisäaikuisia ja pienentää ryhmäkokoja. Mutta mikä on se summa, joka tukitoimiin riittää, sitä ei ole tutkittu. Hollannista esimerkiksi tiedetään, että kun eriytyminen on riittävän isoa, niin resurssipanostukset eivät riitä parantamaan kouluje tuloksia.
...
– Jos päiväkotiryhmässä on vain muutama suomenkielinen, ei ole mitään rahasummaa, joka sen jälkikäteen korjaisi, Bernelius selventää.
...

Tämä tietysti antaa sellaisia ennusmerkkejä, että päiväkotikoneesta on löydettävissä suorastaan 100% S2-osuuksia. Koulukoneessa jäätiin vaivaiseen 80% luokkaan.

Ja kaataahan tuossa apulaisprofessori myös ämpärillisen kylmää vettä näille, jotka ovat ratkomassa tilannetta rahalla ja resursseilla. Tästä Hollannin esimerkistä voisi keskustella vähän enemmänkin, kun näitä rahapaalin kanssa liikkeellä olevia ongelmanratkojia on näin vaalien alla tarjolla ihan riesaksi asti.

Sinänsä hauska sattuma myös se, että tuo artikkeli on hieman yli 4 vuoden takaa, eli ajalta hieman ennen sitä, kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa. Neljässä vuodessa on ehkä sen verran tapahtunut päivitystä tilanteeseen, että eriytyminen on lisääntynyt. Ja maton alla ei taida olla enää tilaa S2-osuuksille, kun ne väkisin puskevat julkisuuteen.

[Äpyli]

Sinänsä hauska sattuma myös se, että tuo artikkeli on hieman yli 4 vuoden takaa, eli ajalta hieman ennen sitä, kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa. Neljässä vuodessa on ehkä sen verran tapahtunut päivitystä tilanteeseen, että eriytyminen on lisääntynyt. Ja maton alla ei taida olla enää tilaa S2-osuuksille, kun ne väkisin puskevat julkisuuteen.

No, vasemmistolaista opetusministeriä varmasti periaatteessa harmittaa, että ikävät tilastot paljastettiin ennen vaaleja, mutta koska Andersson kaikesta huolimatta ei ole tyhmä, hän yrittää kääntää kiusallisen kriisin poliittiseksi voitoksi.

Mielenkiintoista olisi saada pitkän ajan kuvaajaa siitä, onko S2-koulujen henkilökunnassa tapahtunut muutoksia (esim. lisääntynyt vaihtuvuus, sijaisten osuus ja vakkarien määrä, työkokemusvuodet, työhyvinvoinnin tila jos sellaista tilastoidaan jne.) ja kuinka ne vertautuisivat muihin kouluihin. Nyt kun huomio keskittyy lähinnä oppilaisiin ja luokkiin, niin unohtuu se pääpilari jonka varassa koko opetusjärjestelmä lepää.

[Roope]

Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.

Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva "koulushoppailu" pahentaa alueiden eriytymistä.

KOLME vuotta sitten turkulaisperhe päätti ostaa uuden kodin, sillä perheen lapset olivat lähestymässä kouluikää. Vanhasta kodista olisi ollut pitkä matka lähikouluun.

"Päädyimme koulushoppailemaan. Emme missään nimessä halunneet muuttaa alueelle, jossa iso osa oppilaista olisi ollut vieraskielisiä", perheen nelikymppinen äiti kertoo.

Helsingin Sanomat ei julkaise haastatellun äidin nimeä perheen lapsia suojellakseen. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

PERHE aloitti uuden kodin etsimisen netin asunnonvälityspalvelusta.

Heti alusta alkaen heille oli selvää, että nyt haettiin kotia, jossa lapset voisivat käydä koulua yhdessä muiden suomea sujuvasti puhuvien kanssa.

"Mieheni tutki Googlesta alueita, joilla ulkomaalaistaustaisten asumisprosentit ovat isoja. Näiden asukasprosenttien perusteella laskimme, että tietyissä kouluissa on pakko olla 60–80 prosenttia vieraskielisiä oppilaita."

Kun perhe oli selvittänyt, mihin kouluihin heidän laskelmiensa mukaan menee eniten vieraskielisiä lapsia, he sulkivat juuri tämän alueen asunnot pois asuntohaaveistaan.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (Thl) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen sanoo, että turkulaisperheen päätös ei ole ainoa laatuaan. Vastaavaa käyttäytymistä ilmenee ihmisten muuttoliikkeessä.

"Sitä näkee jonkin verran etenkin sellaisten suomalaistaustaisten perheiden parissa, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, paremmat tulot ja paremmat mahdollisuudet tehdä tällaista valintaa."

Etninen tausta on Kauppisen mukaan ainakin yksi tekijä, joka vaikuttaa tämän kaltaiseen asuinpaikan valintaan.

ÄIDIN arvion mukaan perhe jätti useita kymmeniä kiinnostavia asuntoja katsomatta juuri näiden kriteeriensä takia.

Äiti kantoi huolta esimerkiksi kouluopetuksen laadun kärsimisestä.

"Miten lapsen lukemisen opettelu tapahtuu luokassa, jossa ei puhuta suomea? Entä äidinkielen rikastuminen? Me emme ajatelleet testata ja ottaa siitä selvää."

Äiti uskoo, että opetus luokassa etenee heikoimpien oppilaiden ehdoilla niin, että muiden opetus kärsii. Hänelle on tärkeää, että perheen lasten suomen kielen taito muodostuu rikkaaksi ja eläväksi.

EIKÖ tällainen suhtautuminen ole suorastaan rasistista?

Perheenäiti painottaa, että hän ei koe itseään tai ajatuksiaan rasistisiksi. Hän sanoo, että lapsilla on tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisia ystäviä, jotka eivät puhu suomen kieltä kovin hyvin.

"Vieras kulttuuri on loistava hieno asia, mutta ei enää sitten, jos lapsen oma kulttuuri ja kieli kärsii siitä", hän sanoo.

[...]


Turkulaisperheen kohdalla kaiken kodin etsintään liittyvän vaivan syynä oli halu antaa lapsille sataprosenttisesti parhaat mahdollisuudet elämään.

Äidin mukaan perheellä ei käytännössä ole rajaa siihen, kuinka paljon uhrauksia lasten hyväksi voi tehdä.

"Olen avoin kaikelle, mikä vain auttaa lapsia. Lasten edun vuoksi olen valmis vaihtamaan työpaikkaa ja muuttamaan paikkakuntaa. Mies on kriittisempi Turusta pois muutolle."

[...]

"Mahdollisuus valita lasten koulu on yksilön kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta kokonaisuuden kannalta todella huono juttu. Se johtaa eriytymiseen."

Hän sanoo tietävänsä, että eriytymisestä seuraa vain isoja ongelmia. Hän ei toivo Suomen ajautuvan samanlaiseen moniongelmaiseen ja syvään eriytymiseen, jollaista Ruotsin lähiöissä on jo nähty.

"Tämä ei ole mikään sellainen asia, jota Suomessa pitäisi pohtia seuraavat viisi vuotta. Jonkun pitäisi tehdä asialle nopeasti jotain, mutta en todellakaan tiedä mitä. Mutta minä tulen aina ajattelemaan lasteni parasta", äiti painottaa.

KAUPPINEN painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä. Hänen mukaansa koulujen ja asuinalueiden eriytymiset ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja ruokkivat toisiaan.

Asiaan pitäisi hänen mukaansa puuttua.

"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."

Kauppinen sanookin, että yhteiskunnan olisi tärkeää tehdä jotain, jotta asia ei jää nyt sen varaan, mitä yksittäisissä perheissä tehdään.

"Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."

Helsingin Sanomat 6.3.2023

THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ei halua ymmärtää ongelman juontuvan niin Suomessa kuin Ruotsissakin maahanmuuttopolitiikan, ei perheiden vääristä valinnoista, vaikka asia on päivänselvä.

"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."

Ilmiötä voidaan perustella myös faktoilla. Sen sijaan tutkimuspäällikkö Kauppinen ei siihen tässäkään pysty.

[jalski]

Mielenkiintoista olisi saada pitkän ajan kuvaajaa siitä, onko S2-koulujen henkilökunnassa tapahtunut muutoksia (esim. lisääntynyt vaihtuvuus, sijaisten osuus ja vakkarien määrä, työkokemusvuodet, työhyvinvoinnin tila jos sellaista tilastoidaan jne.) ja kuinka ne vertautuisivat muihin kouluihin. Nyt kun huomio keskittyy lähinnä oppilaisiin ja luokkiin, niin unohtuu se pääpilari jonka varassa koko opetusjärjestelmä lepää.

Kyllä. Olisi hienoa, jos tuosta kerättäisiin dataa järjestelmällisesti, mutta taitaa olla turha toivoa. Yksittäisiä tutkimuksia koskien suomalaisten opettajien työuupumusta koskien kuitenkin on. Tässä yksi esimerkki (Saloviita & Pakarinen, 2021) ja sieltä poiminta mitattujen oppilaita koskevien muuttujien korrelaatiosta opettajien työuupumuksen kanssa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0742051X20314128

Teacher burnout explained: Teacher-, student-, and organisation-level variables
...
4.2. Student-level variables

The classroom teachers in the upper grades had higher overall burnout levels than those in the lower grades. The difference was most significant in the domain of depersonalisation. This result replicated the findings of an earlier study (Forlin, 2001) and seems to reflect the effect of students' age on teachers' work. Higher level of burnout among subject teachers compared with classroom teachers may also be associated with the higher age of their students. Teachers in multiple grade classrooms did not score higher in burnout than those in single grade classrooms. In addition, the use of a multilevel curriculum was not a significant problem for the teachers.

The burnout of classroom and subject teachers increased linearly with the rising number of supported students (SEN and ISN) in the classrooms. Among the classroom teachers, this association was strongest in the depersonalisation subdomain and among the subject teachers, it was strongest in the exhaustion subdomain. Compared to students with ISN, those with SEN, having more support needs, were more strongly associated with teachers' burnout. In terms of effect size, however, the changes in teachers' burnout remained small until the number of supported students increased to three for the classroom teachers and four for the subject teachers. Among the classroom teachers, the presence of TAs fully compensated for the increase in burnout until the number of supported students rose to more than five. For the subject teachers, the presence of TAs had no association with burnout.

Based on these results, it might be recommended that no more than two students with support needs be placed in the same classroom if no additional help is provided. Additional help from TAs was associated with lower levels of teacher burnout when students with support needs were placed in the classroom. Despite this association, teachers preferred to receive help from special education teachers rather than from TAs. Perhaps the teachers had observed that TAs did not always have the necessary qualifications to enable them to participate effectively in the class. Previous research has also listed several negative side effects of using untrained paraprofessional staff in the classrooms (Giangreco, Edelman, Luiselle, & MacFarland, 1997; Webster et al., 2010). However, the results of the present study remained descriptive and need confirmation from a longitudinal study design.
...

Oppilaita koskevien muuttujien osalta opettajien työuupumuksen määrä riippuu selvästi opetettavasta luokka-asteesta (ylemmillä luokilla enemmän uupumusta).

Toinen merkittävä työuupumuksen aiheuttaja on tuentarpeisten määrä luokassa. Voimakkaimmin vaikuttaa erityisen tuen tarpeen piirissä olevat oppilaat. Jos tuentarpeisia on vain pari, merkittävää vaikutusta opettajien työuupumukseen ei ole, mutta jos määrää lähdetään kasvattamaan tästä, sillä alkaa olla vaikutusta työuupumuksen määrään. Luokanopettajilla avustajien läsnäolo luokassa auttaa hieman, mutta sitten kun tuentarpeisten määrä kasvaa tarpeeksi, avustajastakaan ei enää poista vaikutusta. Aineenopettajilla avustajien määrä ei vaikuttanut työuupumuksen määrään.

Artikkelissa suositellaan korkeintaan kahta tuentarpeista luokkaa kohden, mutta tämä alkaa olla kaukainen päiväuni nykyisillä tuentarpeisten määrillä. (Erityisesti jos lasketaan tehostettu ja erityinen tuki yhteen, tällöin keskimäärin n. joka viides oppilas on tuen piirissä..). Avustajien läsnäolonkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin, kun aika monessa paikassa avustajia sitten kumminkin käytetään esimerkiksi opettajien sijaisina. Vaikka tukipäätösten perusteella avustajia pitäisi luokassa olla, niin eipä niitä ollenkaan aina ole.

S2-keskusteluun asia liittyy sitä kautta, että monesti S2-oppilaita runsaasti sisältävät koulut ja korkea tuentarpeisten määrä kulkevat käsi kädessä. Tässä mm. Ylen juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/3-12638287

Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille

Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.

...

Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.

Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Keinutien peruskoulussa Kivikossa sekä koiliseen suurpiiriin kuuluvassa Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä.
...

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä.

"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."

Tutkimuspäällikkö ei itsekään ymmärrä, että puhuu itseään vastaan: hän on samaan aikaan huolissaan eriytymisestä, mitä ei toisaalta olekaan, koska 'se perustuu luuloihin ja pelkoihin'.

Mistä me saisimme parempia tutkijoita, jotka eivät heti kompastu omiin jalkoihinsa tai jotka kykenisivät ajattelemaan johdonmukaisesti ja loogisesti?

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html

THL:n tutkimuspäällikkö Kauppinen "Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."

Jos siis yksi perhe tekee moraalisen valinnan ja muuttaa paremman koulun vuoksi, se on hyväksyttävää. Mutta jos tuhat perhettä tekee saman, se ei olekaan hyväksyttävää?

Kuinka monennen perheen kohdalla THL:n mielestä hyvä asia muuttuu pahaksi? Vai onko vain ensimmäinen perhe hyvä ja siitä seuraavat aina kasvavin määrin pahoja? THL voisi kertoa lukuja, kun se kerran on näköjään tutkinut asioita.

Tulee mieleen Rosa Meriläisen twiitti maaliskuulta vuonna 2018: 'Tunnen monia sinkkunaisia, jotka eivät pidä itseään rasisteina, mutta tinderissä valitsevat vain valkoisia.'

Eli vihervasemmistolaisen mielestä kaikki saavat olla sellaisia kuin haluavat eikä kukaan ulkopuolinen voi tuomita ketään toista ihmistä tämän rakkauden vuoksi. Yksi valkoiseen rakastunut ehkä vielä menisi, mutta kun heitä onkin useampia, niin hitto, nehän ovatkin rasisteja!

Kysymys kuuluu myös, että jos lauma valkoiseen rakastuneita ovat rasisteja, onko yksittäinen, valkoiseen rakastunut myös rasisti, vai onko hän vain aidosti rakastunut? Määrittääkö suuri joukko yksilöä ja voiko yksilön tuomita sen mukaan?

Miksei kuka tahansa saisi rakastua keneen tahansa ilman leimaa tai miksei mikä tahansa perhe saisi ajatella lapsensa parasta ilman, että joutuu moraalisen arvostelun kohteeksi?

[Äpyli]

"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."

Tutkimuspäällikkö ei itsekään ymmärrä, että puhuu itseään vastaan: hän on samaan aikaan huolissaan eriytymisestä, mitä ei toisaalta olekaan, koska 'se perustuu luuloihin ja pelkoihin'.

Mistä me saisimme parempia tutkijoita, jotka eivät heti kompastu omiin jalkoihinsa tai jotka kykenisivät ajattelemaan johdonmukaisesti ja loogisesti?

Onkohan tutkija oikeasti tutkinut tätä ilmiötä suomalaisten vanhempien kohdalla, epäilen. Eli miten hän on päätynyt siihen johtopäätökseen, että ilmiö perustuisi luuloihin ja pelkoihin - luultavasti yksityisajattelulla. Tutkijalle kuitenkin voidaan huomauttaa, että sama ilmiö toistuu muissakin maissa yhä uudelleen ja uudelleen, joten samalla kun tutkisi suomalaisten kokemuksia, voisi tutkimushorisonttia laajentaa aluksi ainakin EU:n ja USA:n tasolle, joista molemmista löytyy jo varsin kattavasti aineistoa tutkittavaksi.

Nyt pusketaan kovaa vauhtia rasismi-selitystä eriytymiselle vaikka sitä ei aina suoraan sanota, häveliäisesti vain vihjaillaan rivien välistä. Tutkijalta voisimme tässä kohdassa kysyä, että jos Suomi on joidenkin tutkijoiden väittämänä EU:n rasistisin maa, niin miksi sama ilmiö toistuu myös muualla vähemmän rasistisissa maissa? Ja jos toista koulua etsivät vanhemmat ovat kerta niin kovin, kovin ennakkoluuloisia, pelokkaita ja rasistisia, eikö se ole vain hieno juttu, että he muuttavat lapsineen muualle eivätkä näin ollen häiritse monikulttuurisen koulun rikasta arkea? Oppimistuloksiinhan ei kuulemma ole vaikutusta S2-oppilaiden määrällä, joten kaikki osapuolet voisivat olla tyytyväisempiä.

Se olisikin mielenkiintoista nähtävää, kun ensisijaisesti kaikki monikulttuurisia kouluja kannattavat vanhemmat lapsineen laitettaisiin asumaan kaikista monikulttuurisimmille alueille ja lapset sitten kyseisten alueiden kouluihin ilman valinnanvapautta. Näin he saisivat toteuttaa utopiaansa käytännössä ja johtaa esimerkin voimalla sen sijaan, että vaativat kaikkia muita tekemään niin. Tutkimusjakso voisi olla näin aluksi vaikkapa päiväkodista peruskoulun loppuun, ja sitten kuunneltaisiin kokemuksista. Koska kuitenkin kannatan vapauksia, niin tämä on vain ajatusleikki.

[Eino P. Keravalta]

Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?

[Äpyli]

Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?

Tämä selittyy luonnollisella sosialistisella diskurssilla: yhteiskunnan tukirakenteet väljentyvät ja sitten rasismi pesii niihin kuten naakka tyhjään savupiippuun.

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html

THL:n tutkimuspäällikkö Kauppinen "Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."

Jos siis yksi perhe tekee moraalisen valinnan ja muuttaa paremman koulun vuoksi, se on hyväksyttävää. Mutta jos tuhat perhettä tekee saman, se ei olekaan hyväksyttävää?

Kuinka monennen perheen kohdalla THL:n mielestä hyvä asia muuttuu pahaksi? Vai onko vain ensimmäinen perhe hyvä ja siitä seuraavat aina kasvavin määrin pahoja? THL voisi kertoa lukuja, kun se kerran on näköjään tutkinut asioita.

Minä määrittelisin niin, että rasisti on sellainen kantasuomalainen joka haluaa muuttaa pois mamulähiöstä tai ei suostuisi sellaiseen muuttamaan, vaikka hänellä on henkilökohtaisesti alle 2500€ kuukausipalkka bruttona. Suurin osa vihervasemmiston mediassa esillä olevista äänitorvista ei täyttäisi tällöin rasistin määritelmää.

[Siili]

Vesalan peruskoulun oppilaista 57% on S2-opetuksessa.  Tällainen sattumus sieltä:

Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.

Koululle menneet poliisipartiot tavoittivat paikalta sekä teosta epäillyn että uhrin, jolla oli pistohaava kyljessä. Ensihoito vei uhrin sairaalahoitoon.

TEOSTA epäilty on 13-vuotias tyttö ja uhri poika, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Forss HS:lle.

TEOSTA epäilty on 13-vuotias koulun oppilas. Hän on poliisin hallussa.

Poliisi on toistaiseksi vaitonainen tapauksen yksityiskohdista. Asiaa tutkitaan tapon yrityksenä.

HS 8.3.2023

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

[jalski]

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

Joo. Taitaa olla tilastodataa noista kouluista tarjolla väkivaltaisuuden suhteen, mutta sitä ei haluta tarkemmin eritellä / julkaista. Sitä kun on vielä kovasti vaikeampi selittää hyväksi kuin tätä S2-asiaa. Näistähän on pari lehtijuttua ollut tässä hetki sitten:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html

...
Koulupäivistä on osassa Helsingin kouluissa tullut selviytymistä sekä opettajille että lapsille. Väkivalta koulupäivän aikana on joissain paikoissa arkea.
...
HS kertoi aiemmin Kalasataman peruskoulun tulehtuneesta tilanteesta. Koulu on pyytänyt vanhempia avuksi välituntien valvontaa, sillä välitunneilla tapahtuu niin paljon tappeluita, ettei koulun oma henkilökunta riitä niitä ratkaisemaan.
...
Tappeluita on nähty myös esimerkiksi Kannelmäen koulussa.
...
HS:n haastattelemien koulujen työntekijöiden mukaan vaaratilanteita aiheuttaa usein yksittäinen oppilas. Tietyissä kouluissa ja luokissa yksittäistapaukset kasaantuvat.
...

Ylen koulukoneesta Kalasataman S2-osuus 24% ja Kannelmäen 35%.

Mitään kaavaa ei ole havaittavissa, mutta kyse on nykykielellä kasaantuneista yksittäistapauksista.

Toisessa HS:n artikelissa oli paremmin kuvattu kasvatuksen toimialalla työskentelevien väkivallan kohtaamista koskevaa tilastoaineistoa. Mutta tietysti varotaan viimeiseen asti kertomasta alueellista tilannetta tarkemmin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009391397.html

...
Helsingin kaupungilla Kasvatuksen ja koulutuksen (Kasko) toimialalla työskentelevistä yli puolet on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Luku antaa suuntaa opettajien kohtaamalle väkivallalle tai sen uhkalle Helsingin kouluissa.
...
Luku väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista on noussut edellisestä, vuonna 2020 toteutetusta kyselystä.

Silloin vastaajista reilu 47 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta. Päivittäin tilanteita oli tuolloin kokenut noin 15 prosenttia vastaajista.
...
Vuonna 2022 vastaajista 52,3 prosenttia kertoi kyselyssä joutuneensa asiakkaiden väkivallan kohteeksi tai joutuneensa väkivallalla uhatuksi. Asiakkailla tarkoitetaan kyselyssä lapsia, nuoria tai heidän perheitään.

Syksyllä 2022 toteutetussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan työssä kohdattua väkivaltaa viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana.

Väkivalta saattoi olla esimerkiksi tavaroiden heittelemistä, jota oli kokenut lähes 42 prosenttia vastaajista. Lyömistä ja potkimista oli kokenut 31,4 prosenttia vastaajista.

Aseella, eli teräaseella, ampuma-aseella tai astalolla, oli uhattu 1,2 prosenttia vastaajista.
...
Kyselyn tuloksissa oli myös koulukohtaisia eroja.

Eräällä ala-asteella 95,7 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Toisessa koulussa luku oli vain 30 prosenttia.

Kyselyssä oli kuitenkin lukuisia Helsingin kouluja, joissa vastaajista yli 70 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa.
...
Väkivaltatilanteet ovat niin arkipäiväisiä, että niitä käsitellään henkilökunnan kesken jo mustan huumorin kautta, kertoo helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevä opettaja.

"Se on selviytymiskeino. Opettajainhuoneessa kerrotaan, että taas oli puukkohippaa kun on pitänyt jahdata oppilasta, joka on saanut teknisen työn tunnilla itselleen puukon", opettaja kuvailee.
...
Opettajalla on hieman alle 20 vuoden työkokemus. Hänen mukaansa väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti hänen työuransa aikana.

"Aiemmin kyse oli yleensä yksittäistapauksista, jotka pystyttiin selvittämään. Nykyään on enemmän lapsia, jotka säännöllisesti aiheuttavat erilaisia uhkaavia tilanteita."
...

Ylen koulukoneen dataan voisi tehdä sen verran kehitystä, että siihen yhdistäisi nämä väkivaltatilastot. Saadaan yksi näkökulma lisää koulushoppailuun.

Artikkelin luvut perustuvat kuitenkin julkisella rahalla tehtyyn tutkimushankkeeseen, joten eiköhän tämäkin data pitäisi olla ainakin koulutason kokoavien lukujen osalta julkista, jos joku sitä pyytää:

...
Tämä selviää tuoreimman, viime syksynä toteutetun Kunta10-kyselyn tuloksista. Kyselyn aineisto ei ole julkisesti saatavilla, mutta HS on päässyt näkemään osan tuloksista.
...
Kunta10 on kahden vuoden välein toteutettava tutkimus, joka on kohdennettu 11 eri kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Tässä artikkelissa käsitellään vain Helsingin tuloksia.
...

Jos jotain osaa aineistosta voidaan näyttää HS:n toimittajalle, niin luultavasti ei ole mitään käypäistä syytä sille, miksi sitä samaa julkisella rahalla kerätyn aineiston osaa ei voisi antaa ulos muillekin. (Jos aineisto olisi luokiteltu esimerkiksi vain viranomaiskäyttöön tarkoitetuksi, niin silloin sitä ei voi kyllä näyttää toimittajallekaan ilman seuraamuksia.) Tästä aineistosta voisi saada kivasti lisää swingiä koulukeskusteluun näin vaalien alla.

[Äpyli]

Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.


HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.

ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.

Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.

"Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain", sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.

Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.

Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.

LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.

"Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin", hän perustelee.

Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.

Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.

Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html

[Äpyli]

Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.


HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.

ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.

Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.

"Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain", sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.

Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.

Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.

LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.

"Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin", hän perustelee.

Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.

Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.

Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html

edit: Lisäys: olen havainnoinut henkilökohtaisesti kyseistä käyttäytymismallia mamu-nuorilla jossain määrin myös itse, ennen kuin muutin vähemmän rikastuneelle alueelle (ei pääkaupunkiseudulla). Kiipeilivät koulujen katoilla ja kuseskelivat sinne tänne. Ja tästä on jo vuosia aikaa.

[Heppu Dille]

HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Katsottuani vuoden 2019 eduskuntavaalien tulospalvelusta, miten Haukilahdessa äänestettiin, olen tästä uutisesta siinä mielessä iloinen, että mahdollisesta monikulttuurista saavat nyt nauttia myös he, jotka sen puolesta äänestävät. Haukilahdessa kolme suurinta näyttivät olevan kokoomus 44,8 %, RKP 16,9 ja vihreät 13,2 %.

[Skeptikko]

Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440762.html

VESALAN peruskoulusta piirtyy synkkä kuva viimevuotisen Kunta 10 -kyselyn tulosten perusteella.

Koulun henkilökunta on kyselyn mukaan kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita huomattavasti yli Helsingin keskiarvon.
...
Helsingin Mellunkylässä sijaitsevassa Vesalan peruskoulussa tapahtui keskiviikkona oppilaiden välinen puukotus, jota poliisi tutkii tapon yrityksenä.

Poliisin mukaan teosta on epäiltynä 13-vuotias tyttö, joka puukotti samassa koulussa opiskelevaa poikaa kotitaloustunnilla.

VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.

Luku on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevistä yli puolet eli 52,3 prosenttia on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuoden aikana, ilmenee samasta vuoden 2022 kyselystä.
...
Vesala ei lukujen valossa ole kuitenkaan Helsingin väkivaltaisin koulu. Ainakin yhdellä alakoululla on opettajien kokemusten mukaan väkivalta- ja uhkatilanteita Vesalaa enemmän.

Tässä koulussa tilanteista raportoi 95,7 prosenttia koulun henkilökunnasta.

VASTAAVASTI monissa peruskouluissa numerot ovat parempia ja osin luvuista näkyy ongelmien kasautuminen enemmän tiettyihin kouluihin.

Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.

Keskustassa sijaitsevassa peruskoulussa tilanteista raportoi vain 30 prosenttia opettajista.

[jalski]

VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.

Koska näköjään toimittaja voi kertoa tilastosta yksittäisiä kouluja koskevia tuloksia koulut nimeten, niin nyt olisi korkea aika laittaa koko lista koulukohtaisia tuloksia Helsingistä julki. Vai pitääkö koulussa oppilaan ensin saada puukosta ennen kuin koulukohtainen tulos voidaan julkaista?

Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.

Tässäkin jo melkein kerrotaan, mutta ei ihan.

[Siili]

Vesalan peruskoulun oppilaista 57% on S2-opetuksessa.  Tällainen sattumus sieltä:

Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.

HS 8.3.2023

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

Hesariin ilmestyneen lisäartikkelin mukaan väkivaltaa esiintyy Vesalan koulussa enemmänkin:

Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
Opettajien kokemat väkivalta- tai uhkatilanteet Vesalan peruskoulussa ovat HS:n saaman selvityksen perusteella keskimääräistä yleisempiä.

Vesalassa on myös pientaloja.  Edellä kerrotun tapaiset uutiset tuskin lisäävät niiden houkuttelevuutta maksukykyisten lapsiperheiden parissa.

[Eino P. Keravalta]

Vesalan peruskoulun rehtori Niina Halonen-Malliarakis kommentoi Ylelle, että koululla on täysin turvallista. Hänen mukaansa tilannetta oli käytännössä mahdotonta ennakoida.

Jos koululla kerran on täysin turvallista, miten ne voivat sen tietää, koska tilanteita on käytännössä saman henkilön mielestä mahdoton ennakoida?

Tästä tulee valitettavasti epäilys, että rehtori on joko valehtelija tai sitten vähäjärkinen, mahdollisesti molempia. Miksi annamme tällaisten henkilöiden johtaa lastemme kouluja?

Miksei rehtori vain voi todeta, että nyt näyttää turvalliselta, mutta emme voi taata sitä, koska emme ole selvänäkijöitä emmekä pysty ennakoimaan tilanteita, mitä tahansa voi tapahtua seuraavalla sekunnilla, vaikka kouluampuminen, joskin se juuri nyt ei vaikuta todennäköiseltä..

[Aina]

Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.

Koulun lähellä on runsaasti kaupungin vuokrataloja monikulttuurisine asukkaineen. Myös omistuskerrostalojen asukaspohja on monikulttuurista, koska asunnot on myyty sijoittajille, jotka vuokraavat Kelan tukemille vuokralaisille. Nämä ovat usein mamuja tai syrjäytyneitä suomalaisia. Meno on sen mukaista.

[Heppu Dille]

Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.

Itse asiassa Kontula sijaitsee Mellunkylän kaupunginosassa, joten siinä mielessä median kirjoittama on totta. Toki kirjoittelu on tarkoitushakuista, ja sillä halutaan varmaankin luoda mielikuva, että koulu sijaitsee Mellunmäessä eikä Kontulassa.

[Roope]

En tiedä Anderssonista, mutta maahanmuuttoa hehkuttavat anderssonit ovat tyypillisesti panneet lapsensa niin Suomessa kuin Ruotsissakin turvaan anderssonilaiselta maahanmuuttopolitiikalta. Suomessa esimerkiksi ruotsinkielisiin kouluihin ja Ruotsissa vapaakouluihin.

Vaikka maahanmuutto ei yksin selitä Suomen koulujen oppimistulosten laskua, sillä ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien koulupoliittisilla linjauksilla on varmasti paljon tekemistä Suomen eurooppalaisesti täysin poikkeuksellisten tulosten ja kehityksen kanssa.

Mikä eksistentiaalinen ongelma siinä "eriytymisessä" taas olikaan? Maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ainakin ovat ihan konkreettisia, mutta eriytymisen kauhistelu vaikuttaa lähinnä ideologisallergiselta reaktiolta.

Ruotsin kokemusten ja tutkimusten mukaan valinnanvapaus ja koulujen eriytyminen ei ole ollenkaan sellainen mörkö kuin suomalaisessa S2-keskustelussa on annettu muka tieteellisenä itsestäänselvyytenä ja keskustelun lähtökohtana ymmärtää. Eriytyminen selittää Ruotsissa vain parisen prosenttia arvosanaeroista eli mitättömän vähän verrattuna kaikkeen muuhun ja etenkin maahanmuuton vaikutuksiin.

Koulushoppailua tutkittiin Ruotsissa: Valinnanvapaus johti koulujen eriytymiseen, mutta se ei näy oppimistuloksissa

SUOMESSA on nostettu Ruotsin peruskoulu varoittavaksi esimerkiksi siitä, miten käy, kun perheet rupeavat "koulushoppailemaan".

Koska naapurimaassa kouluvalintaa on tehty jo pitkään, se toimii hyvin mallina siitä, mitä Suomessakin voi tapahtua.

YKSI Suomessa kouluvalinnasta noussut huoli on, että hyvin toimeen tuleva, koulutetun keskiluokan jälkikasvu kasaantuu omiin kouluihinsa. Samalla kasautuvat vähävaraisten, matalasti koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset toisiin kouluihin.

Tätä sanotaan koulujen segregaatioksi eli eriytymiseksi oppilaiden sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.

Lisähuoli on, että tämä eriytyminen heikentää lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua. Perhetausta alkaa entistä enemmän vaikuttaa siihen, miten hyvin oppilaat pärjäävät koulussa.

Vanhastaan tiedetään, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa keskimäärin paremmin kuin vähemmän koulutettujen. Avoin kysymys kuitenkin on, voimistuuko tämä oppimisen ero, kun oppilaat jakautuvat kouluihin yhä selvemmin perhetausta mukaan.

YLLÄTTÄVÄ havainto Ruotsista on ollut se, että eriytyminen ei ole suurentanut sosiaalisen taustan mukaisia oppimiseroja.

Ruotsissa perheet ovat saaneet valita aiempaa laajemmin lapsensa koulun jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Lähikoulun sijasta tuli mahdolliseksi valita kunnallinen koulu toiselta alueelta tai yksityinen koulu kunnan tarjoamalla palvelusetelillä.

Yksi tulos valinnanvapaudesta on selvä. Ruotsissa koulut ovat kolmessakymmenessä vuodessa eriytyneet yhä voimakkaammin sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.

Näin kertoo Uppsalassa sijaitsevan, koulutus- ja työmarkkinapolitiikan arviointiin keskittyvän Ifau-tutkimuslaitoksen tutkija Helena Holmlund.

[...]

Jo joka viides yhdeksäsluokkalainen käy Ruotsissa yksityistä koulua. Ja näihin kouluihin päättyvät useimmiten hyväosaisten lapset.

Vaikka valinnanvapaus on mahdollista kaikille, paremmin koulutetuissa perheissä käytetään enemmän tilaisuutta hyväksi.

Koulut eivät voi valita oppilaitaan koulumenestyksen vaan lähinnä jonottamisen perusteella. Sitä toiset perheet osaavat hyödyntää paremmin kuin toiset.

Joihinkin suosittuihin yksityiskouluihin vanhemmat pistävät Holmlundin mukaan lapsensa jonoon pian tämän syntymän jälkeen.

"Koulut täyttyvät jo ennen kuin lapset aloittavat opintonsa, kun koulujärjestelmän tuntevat vanhemmat, joilla on paljon resursseja, ilmoittavat lapsensa kouluun jo hyvin varhain."

Osa ruotsalaisperheistä tekee valintojaan myös oman asuinalueensa perusteella.

Holmlund työtovereineen on huomannut eräässä tutkimuksessaan, että juuri koulutetut vanhemmat hakevat lapselleen todennäköisemmin jonkin toisen kuin lähikoulun silloin, kun he asuvat pienituloisilla asuinalueilla.

[...]

KOULUVALINTOJEN ja eriytymisen seuraukset Ruotsissa eivät ole olleet kaikilta osin sellaisia kuin voisi olettaa. Esimerkiksi sosiaalisen taustan mukaisiin oppimiseroihin muutoksilla ei näytä olevan vaikutusta.

[...]

KUITENKAAN perhetaustan vaikutus koulumenestykseen ei ole kasvanut Ruotsissa syntyneiden oppilaiden joukossa. Perhetaustaan liittyvät erot ovat pysyneet tasaisesti samansuuruisina vuosikymmenten ajan.

Taustoista johtuvat arvosanaerot ovat kasvaneet vain siksi, että ulkomailla syntyneiden oppilaiden osuus on noussut kouluissa.

[...]

VOISI hyvin olettaa, että jos hyvin pärjäävät oppilaat käyvät koulun keskenään ja heikommin pärjäävät keskenään, ryhmien väliset erot kasvaisivat. Näin ei siis näytä käyneen.

"Yksi mahdollinen selitys on, että voimistunutta eriytymistä vastaan on voinut toimia se, että pienituloisten alueiden kouluille on annettu lisäresursseja."

[...]

VAIKKA sosioekonomiset oppimiserot eivät ole Ruotsissa kasvaneet, aivan tuoreimmat havainnot viittaavat siihen, että oppimistulosten kannalta koululla alkaa olla väliä.

"Se on merkki siitä, että ehkä eriytymisellä alkaa olla pientä vaikutusta oppilaiden arvosanoihin. Mutta meidän pitää vielä seurata muutama vuosi ennen kuin tiedämme, mitä on tekeillä", Holmlund sanoo.

Koulu selittää vain parisen prosenttia arvosanojen vaihtelusta, kun otetaan oppilaiden perhetausta huomioon.

[...]

Samantasoisista oppilaista koostuvaa luokkaa voi olla myös helpompaa opettaa.

Tosin juuri omaan tasoon viritetty opetus voi auttaa sekä hyvin pärjääviä oppilaita että niitä, joilla enemmän haasteita. Niinpä tällainen tasojako nostaisi kaikkien oppimistuloksia.

[...]

Vaikka koulujen eriytyminen ei ole Ruotsissa juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin eikä voimistanut perhetaustan merkitystä oppimisessa, kehityksellä voi olla muita merkittäviä seurauksia.

"Tiedämme varmasti, että yksi seuraus on, että lapset eivät kohtaa erilaisia ihmisiä. Niinpä kokemus että tuntee jonkun joka on toisesta kulttuurista tai sosioekonomisesta ryhmästä menetetään", Holmlund sanoo.

"On osin ideologinen kysymys, onko tämä hyvä vain huono asia. Empiirinen kysymys taas on, vahvistaako eritaustaisten ihmisten kohtaaminen esimerkiksi osallisuutta ja vakaampaa yhteiskuntaa, jossa on enemmän luottamusta."

Helsingin Sanomat 13.2.2023

Juuri näihin kysymyksiin kaipasin alusta asti vastausta, joten kiitos artikkelista.

Nyt kaipaan anderssonien kovistelua, miksi he pelottelevat valinnanvapauden seurauksilla, kun oikea, vähintään kertaluokkaa suurempi ongelma vaikutusten osalta on ollut niin Ruotsissa kuin Suomessakin poliitikkojen valitsema äärilöysä maahanmuuttopolitiikka.

[ikuturso]

Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.

Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.

Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.

Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-