Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[jalski]

Ratkaisut liittyvät ainakin työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja suoraan rahanjakoon kouluille. Siihen, miten tämä kaikki tehdään, myös HS pyrkii nyt hakemaan aktiivisesti vastauksia.
----
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009413122.html

Autetaan hieman HS:ia: ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan.

HS:n kannanotossa on se vika jo lähtöoletuksissa, että tämä asia olisi jotenkin ratkaistavissa. Ehkä se todella pitkällä aikavälillä on, mutta ratkaisu tulee viemään kauemmin (puhutaan kymmenistä vuosista ja useista sukupolvista) kuin nyt aktiivisena olevilla poliitikoilla on uraa jäljellä.

Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise, koska suuri osa S2-oppilaista on Suomessa syntyneineitä ja näistä suuri osa lienee myös Suomen kansalaisia. Maahanmuuttopolitiikka olisi tietysti ennaltaehkäissyt näitä ongelmia n. 10-20 vuotta sitten. Silloin paatuneet rasistit toki varoittelivat asiasta, mutta mediassa oli kivempi puhua esimerkiksi "rotutohtorista" kuin käsitellä holtittoman maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä ongelmia.

Ensimmäinen terve tunnustus tämän asian kohdalta olisi se, että homma on mennyt ihan huolellisesti perseelleen ja se ei tästä enää millään taikatempuilla ratkea. Kustannuksia riittää tästä maksettavaksi vähintään vuosikymmeniksi. Tervehdyttävää olisi, jos kehitystä edesauttaneet poliitikot nostaisivat kätensä ylös virheen merkiksi, mutta tätä ei kannata odottaa. Ei tule tapahtumaan.

Pyyhettä ei tietysti ole syytä heittää kehään, mutta fokus olisi järkevää siirtää ennemminkin ongelman ratkaisemista vahinkojen minimoimiseen. Kun ei yritä ratkaista mahdotonta, niin saattaa saada parempia toimintavaihtoehtoja aikaan sen helpomman ongelman hoitamiseen. Tässä tietysti maahanmuuttopolitiikkakin on keskeisessä asemassa, koska sen avulla voidaan estää tilanteen pahenemista entisestään: jos veneen keula vuotaa, niin tilanteen tasapainottamiseksi ei pidä porata reikiä myös veneen perälle.

Varsin tervehdyttävä kehitys olisi asennemuutos maahanmuuttajien (ja S2-oppilaiden) uhriuttamisen osalta. Tuossa toisessa ketjussa oli esimerkkinä opettaja, joka syyllisti kaikkea mahdollista (aina suomalaisista oppilaista ja epämotivoivista oppimateriaaleista lähtien) siitä, että S2-oppilaat eivät opi. Jos tällaista asennetta harrastetaan laajemmaltikin kouluissa, niin tämä on pahinta mahdollista myrkkyä sille, että takamatkalta liikkeelle lähtevä pääsisi joskus kirimään keskimääräisen väestön kiinni. Tajuntaan pitää iskostaa se, että hommat on hoidettava itse eikä kukaan tule kenenkään puolesta hoitamaan pärjäämistä yhteiskunnassa määräänsä enempää. Jos ei itse hoida hommiaan, niin vika on itsessä eikä muissa. Ja tämä sama on syytä siirtää tuonne S2-oppilaiden vanhemmillekin. Jos on vuosikausia asunut maassa ja edelleen asioi veronmaksajien kustantaman tulkin välityksellä koulun henkilökunnan kanssa, niin minkä viestin tämäkin lähettää oppilaille? No ei tietysti ainakaan sitä, että yhteiskuntaan integroitumisen eteen pitää nähdä itse vaivaa.

HS:n mainitsema asuntopolitiikkakin liityy tietysti asiaan, mutta siinä todella pitää katsoa kokonaisuutta eikä ainoastaan sitä mittaria, kuinka monta prosenttia mitäkin kieliryhmää on missäkin ja yrittää tasata lukemia samaksi kaikkialla kaupungin sisällä. Pahimmillaan tällä tehdään tosiaan koko kaupungista elinkelvoton, kun kynnelle kykenevät maksukykyiset kansalaiset muuttavat muualle. Ne ratkaisut, jota esim. vasemmisto nyt tuntuu näkevän asian "korjauksena" saattavat oikeasti vain pahentaa tilannetta. Voi olla, että parasta olisi vaan hyväksyä, että maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä nyt vaan on. Sille faktalle ei enää tässä vaiheessa voi mitään. Ja jos tämän "rikkauden" yrittää pakkokeinoin levittää kaikkialle, se ei ratkaise ongelmaa muutoin kuin hetkellisesti siinä Excel-taulukon sarakkeessa, joka kertoo "rikkauden" tasaisesta levittymisestä eri asuinalueille.

Koulujen resursseja varmasti joudutaan lisäämään ongelmalähiöissä. Mutta nämäkin resurssit menevät hukkaan, jos ei saada ensin aikaan asennemuutosta. Rahan kaataminen sinänsä ei ratkaise asiaa, mutta sillä voidaan varmasti jonkin verran tukea heikommin pärjääviä oppilaita. Tässäkin pitäisi toki jotenkin objektiivisesti yrittää tarkastella panos/tuotos -suhdetta. Rahaa nimittäin tarvitaan myös muualla koulujärjestelmässä ja sen kaataminen yhteen asiaan (S2-oppilaat) on sitten ihan oikeasti jostain muualta pois, vaikka taikaseinän käyttäjät eivät tätä vaalipuheissaan ymmärräkään. Peruskoulussa eivät asiat näytä tällä hetkellä kauhean hyvältä noin laajemminkaan, eli kyse ei ole pelkästään S2-oppilaista. Jos nyt kouluun lähdetään panostamaan rahallisesti merkittävästi aiempaa enemmän, niin mistä yhteiskunnan kannalta parhaat kokonaishyödyt on saatavissa lisäresursseilla: panostamalla resurssit voittopuolisesti S2-oppilaiden lähiöihin vai yrittämällä parantaa resursointia siellä, mistä suurin osa niistä tulevaisuuden nettoveronmaksajista kuitenkin tulee? Kumpi maksaa enemmän itseään takaisin pitkässä juoksussa?

Ja noiden lähiökoulujen osalta voisi ehkä ajatella juuri päinvastaista kuin nämä "koulushoppailun" vastustajat nyt meuhkaavat. Tasapäistämisyritysten ja lähiökouluun pakottamisen sijaan yritettäisiin tarjota motivoituneimmalle ja pystyvimmälle osalle oppilaista lisää väyliä sellaisiin kouluihin, jotka tukevat paremmin oppimista ja kehittymistä. Ongelmalähiöön jääviä voisi sitten yrittää tukea siellä paikallisesti sen verran, mitä resurssit järkevästi antavat myöden. Tämä tietysti johtaa jossain määrin jyrkkenevään jakoon "hyvien" ja "huonojen" koulujen välillä, mutta olisiko tämä kokonaisuuden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin se, jossa kaikista pyritään tekemään tasaisen huonoja?

[Eino P. Keravalta]

Suomen totaalisen epäonnistunutta ja tuhoisaa maahanmuuttopolitiikkaa kuvaa karmealla tavalla se, että vaikka tällä minuutilla rajat suljettaisiin niin, ettei tänne pääse enää yksikään haittamaahanmuuttaja, Suomen ja Suomen koulujen tilanne tulee pahenemaan siitä huolimatta vuosikymmeniä, kenties vuosisatoja tai määrättömän pituisen ajan.

Miksi? Siksi, että maahan jo päästetyt kehitysmaalaiset synnyttävät vähintään kaksi kertaa niin paljon lapsia kuin suomalaiset, joten keharimaalaisten määrä tulee jatkossakin lisääntymään niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin, vaikka yhtään sandaaliparia ei enää ulkomailta otettaisi.

Toisinsanoen Suomi on jo täynnä. Tänne on otettu jo alkujaan väkeä, joka horjuttaa tätä maata sosiaalisesti ja taloudellisesti - peruuttamattomasti. Virhe tehtiin jo kymmeniä vuosia sitten. Kaukokatseisimmat varoittelivat jo tuolloin ja ainoa kiitos, minkä he saivat, oli viha, pilkka ja naureskelu. Nyt on käynyt koko valtakunnalle selväksi, että maahanmuuttokriittiset ovat kaiken aikaa olleet oikeassa. He olisivat mieluiten olleet väärässä. Mutta eivät olleet, väärässä olivat nk. suvaitsevaiset ja maailmanhalaajat.

Silti löytyy vielä sellaistakin mielisairautta maastamme, että oikein 'asiantuntijoina' esiintyvät vaativat, että ongelmamaahanmuuttajia pitäisi hankkia upottamaan Suomea vielä parin pikkukaupungin edestä joka vuosi. Tätä heidän politiikkaansa on nyt käytetty neljättäkymmenettä vuotta ja suunnilleen kaikki on menossa sen vuoksi päin helvettiä. Silti nuo houkat luulevat, että samojen virheiden moninkertaistaminen johtaa johonkin hyvään. Nyt jeesustellaan koulujen tilanteesta eikä hölmöistö uskalla vieläkään sanoa ääneen, mikä on ongelman ydin. Koska tollot luulevat, että sen ääneen sanominen on rasismia. Ei ole. Se on fakta. Fakta ei ole koskaan rasismia.

[sakarit]

Helsingin Sanomien päivän pläjäys:

Ratkaisut liittyvät ainakin työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja suoraan rahanjakoon kouluille. Siihen, miten tämä kaikki tehdään, myös HS pyrkii nyt hakemaan aktiivisesti vastauksia.
----

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009413122.html

Autetaan hieman HS:ia: ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan.

Kyllä tuossa hs:n artikkelissa hyvin selvästi todetaan, että ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan. Nykytekstiä pitää vain hieman tulkita. Termillä "ainakin" kerrotaan, että on muutakin kuin seuraavaksi sanottu. Sitten on litannia toimista, jotka jo pienelläkin yleistietämyksellä on toimimattomia. Toimittaja tietää, että lukijat eivät usko mitä hän kirjoittaa ja niin on tarkoituskin.  Eli jutussa sanotaan, että on ratkaisu/ratkaisuja, jotka kaikki tietävät, mutta joita ei voi sanoa ja kaikki tietävät että se on maahanmuuttopolitiikka. Näin toimii media Suomessa 2023, kuin Venäjällä tai NL:ssa aikoinaan.

[Lalli IsoTalo]

Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise ...

Ei niin. Tarvitaan maastamuuttopolitiikkaa mm. niille, joiden suojeluntarve on lakannut, tai jotka rikkovat liikaa Suomen lakeja. Ottanevat lapsensa mukaan.

"Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan."

Hyvää kotimatkaa.

[Lalli IsoTalo]

Nyt jeesustellaan koulujen tilanteesta eikä hölmöistö uskalla vieläkään sanoa ääneen, mikä on ongelman ydin. Koska tollot luulevat, että sen ääneen sanominen on rasismia. Ei ole. Se on fakta. Fakta ei ole koskaan rasismia.

Se minkä faktat tappavat, ansaitseekin kuolla.

"If the truth shall kill them, let them die."
- Immanuel Kant

"It was the duty of philosophy to destroy the illusions which had their origin in misconceptions, whatever darling hopes and valued expectations may be ruined by its explanations."
- Immanuel Kant

[Dangr]

 

[sakarit]

Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise ...

Ei niin. Tarvitaan maastamuuttopolitiikkaa mm. niille, joiden suojeluntarve on lakannut, tai jotka rikkovat liikaa Suomen lakeja. Ottanevat lapsensa mukaan.

"Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan."

Hyvää kotimatkaa.

Näin juuri. Myös erinomainen keino tietyn porukan maastamuuttoon olisi PS:n ajama asumisperusteisen sosiaaliturvan muuttaminen kansalaisperusteiseksi.

[Roope2]

Kouluongelmanratkaisu on tehty turhan monimutkaiseksi inkluusioineen ja positiivisen diskriminaation lisäbudjetteineen.

Kun mietitään koulutusta missä tahansa sivistyneessä maassa, niin on ikäluokkia, on ikäluokille asetettuja tavoitetasoja ja tavoitteen saavuttamisen perusteella tehtyjä jakautumia.

Nykypopulaatiolla Suomessa tulosjakautumat eivät enään ole entisenlaisia.

Luonnollisia ratkaisuja on kaksi: hyväksytään nykyiset jakautumat uusiksi normeiksi tai alennetaan ikäluokkien tavoitetasoja niin, että tuloksista saadaan entisenlaiset jakautumat.

[Äpyli]

Hesarin jutussa kolme rehtoria kertovat koulujen todellisuudesta eli monikulttuurisuus on hyvä asia, erilaisuus on hyvä asia (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa ), on hyvä asia että lapset oppivat tulemaan toimeen eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava sitäkin ), nuoret kaipaavat kohtaamisia (eivät ilmeisesti voi kohdata toisiaan, kun tarvitaan paljon aikuisia ), tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen (rikkaus on siis suomeksi tuen tarvetta ja kielitaidon puutetta? ).

Kyllä pääkaupunkiseudulla sitten on asiat hienosti! Ei mitään nähtävää. Pieni pyyntö kuitenkin rehtoreille minulla olisi. Voisivatko he konsultoida Turun pormestarin suuntaan, kun siellä haluttiin valtio apuun Varissuon tilanteeseen. Luulen että Turussa ei nyt oikein ole käsitetty, että monikulttuurisuus on hyvä ja hieno asia.

HS: Kolme helsinkiläistä rehtoria kertoo nyt, mitä kouluissa heidän mielestään tapahtuu

Helsingin asuinalueet eriytyvät ja se näkyy myös kouluissa. Kolme helsinkiläisen koulun rehtoria kertoo arjesta, joka on huomattavasti ongelmiin keskittyvää julkista keskustelua värikkäämpää.
...
Jos koulussa on paljon maahan­muuttaja­taustaisia oppilaita, se voi olla monelta kannalta hyväkin asia. Lapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja erilaisuus hyväksytään, eikä ketään ehkä oteta yhtä herkästi silmätikuksi.

Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on hyvä oppia tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Suomesta tulee jatkuvasti monikulttuurisempi ja elämää helpottaa aika tavalla, kun tottuu nuoresta pitäen siihen, että on olemassa toisenlaisia ja toisenvärisiä ihmisiä, ja hekin ovat ihan hyviä tyyppejä.
...
Yleistäen täytyy kuitenkin todeta, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yleensä aina kouluun, kun taas suomalaissyntyisistä osa tuppaa herkästi jäämään kotiin pelaamaan.
...
Meillä on monikulttuurinen koulu ja paljon erilaisia oppilaita. Näen, että meiltä kasvaa avarakatseisia ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen oppineet olemaan tekemisissä eri tavalla ajattelevien kanssa. Ehkä vanhemman lompakon paksuus ei kuitenkaan ole elämässä se ratkaiseva juttu.
...
Ennen kaikkea nuoret kaipaavat kohtaamisia. Tarvitsemme kouluihin paljon aikuisia, jotka kohtaavat nuoret sellaisina kuin ovat, myös välitunneilla ja ristiriitatilanteissa. Oppilaat tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen.
...
Se, että oppilaat tulevat erilaisista taustoista, pitäisi nähdä rikkautena ja jokainen lapsi ja nuori omana arvokkaana yksilönään.
...
Näen koulumme hyvin monimuotoisena, ja se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun miettii, minkälaiseen maailmaan koulu valmistaa nuoria.
...
On tärkeää, että lapset saavat koulusta valmiuksia toimia erilaisista lähtökohdista tulevien ikätovereiden kanssa. Että he oppivat tuntemaan ja myös sietämään erilaisuutta.
...
Toisaalta monelle oppilaistamme erilaisuus on luontaista. Moni heistä on jo päiväkodissa tottunut erilaisuuteen ja moninaisuuteen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html

[l'uomo normale]

Hesarin jutussa kolme rehtoria kertovat koulujen todellisuudesta eli monikulttuurisuus on hyvä asia, erilaisuus on hyvä asia (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa ), on hyvä asia että lapset oppivat tulemaan toimeen eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava sitäkin ), nuoret kaipaavat kohtaamisia (eivät ilmeisesti voi kohdata toisiaan, kun tarvitaan paljon aikuisia ), tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen (rikkaus on siis suomeksi tuen tarvetta ja kielitaidon puutetta? ).

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html

"En usko, että oppilaaksiottoalueiden purkaminen auttaisi alueiden eriytymisessä juurikaan. Hirveän helposti voi käydä niin, että ihmisiä ei kohdella tasa-arvoisesti, vaan oppilaita heitellään jonkin kriteeristön perusteella eri kouluihin."

Timo Heikkinen, Merilahden koulu, Vuosaari.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos laajemmissa oppilasksiottoalueissakin keploteltaisiin?

[Äpyli]

Kyllä näitä nyt pusketaan voimalla, vaalit ovat sentään tulossa ja jotenkin pitää kielteisestä julkisuudesta kääntää vaalikarjan mulkosilmät toisaalle. Vaikka Turku ei olekaan pääkaupunkiseutua, niin laitan jutun silti tähän, koska se selvästi liittyy tiiviisti ketjun aiheeseen.

Minulle tämä Hesarin tämänviikkoinen uutisointi näyttäytyy jonkinlaisena damage control -operaationa. Oikeastaan ihmettelen vain sitä, että perussuomalaisille piikittely on monesta jutusta unohtunut. No, kantasuomalaisia sentään muistetaan piikitellä.

HS Turku: Tällainen on lähiö, jossa poliisin käynnin syyksi epäillään "murhaa murha­talossa"

Turun Varissuo on kärsinyt huonosta maineestaan jo vuosikymmenten ajan. Kävimme tutustumassa, millainen alue on kyseessä. Selvisi, että Varissuolla elää ainakin kaksi rinnakkaista totuutta.

MITÄ varissuolaiset itse ajattelevat omasta kotilähiöstään? HS Turku kävi perjantaina Varissuolla ottamassa asiasta selvää.

Huonoa mainetta jo pitkään kantanut Turun Varissuon lähiö on tälläkin viikolla koreillut uutisotsikoissa. Ensin kerrottiin, että Varissuon koulussa peräti 80 prosenttia oppilaista on S2-oppilaita eli suomea toisena kielenään puhuvia oppilaita.

Sitten Turun pormestari Minna Arve (kok) luonnehti Varissuota Suomen ehkä eriytyneimmäksi asuinalueeksi ja ehdotti, että suuria ja vanhoja vuokrataloja purettaisiin pois. Mainetta siistittäisiin rakentamalla purettujen talojen tilalle omistusasuntoja, jonne asukkaita voisi houkutella muuta kaupunkia halvemmilla kodeilla.

PERJANTAINEN aamupäivä Varissuon liikekeskuksessa ja sen laitamilla näyttää pienen siivun lähiön todellisuudesta. Koulujen hiihtoloman vuoksi lapsia ei näy juuri missään, työssäkäyvät varissuolaisetkin loistavat poissaolollaan.

Liikekeskuksessa etnistä ruokakauppaa pitävä mies kertoo olevansa Irakin kurdeja. Mies ei halua antaa haastattelua, mutta vaatii ehdottomasti saada antaa tulijalle pikarillisen turkkilaista juotavaa jugurttia ja palasen makeaa baklava-leivonnaista. Rahasta hän kieltäytyy päättäväisesti.

"Tämä on meillä täällä tapana, kun saamme vieraita", hän vakuuttaa hymyillen.
...

Myös Datsungnoen tarjoaa kotilähiönsä eriytymiseen ratkaisua, josta on paljon puhuttu.

"Syyttämisen sijaan ulkomaalaistaustaisia ihmisiä pitäisi sekoitella eri paikkoihin. Se lisäisi alueiden monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tällainen sekoittaminen rikastuttaisi elämää molemmin puolin."
...
Turkkilaisia sukujuuria omaava Mellu sanoo tunnistavansa Varissuon juuri sellaisena paikkana kuin se on lehtien palstoillakin esitetty. Pahamaineisuus ei kuitenkaan haittaa häntä.

"Onhan täällä myös hyviä puolia. Maahanmuuttajien vuoksi ympäristö on jollain lailla sosiaalisempi, ystävällisempi ja auttavaisempi kuin monissa muissa paikoissa. Olen monet kerrat jämähtänyt lastenvaunuilla kiinni lumiseen rinteeseen ja heti minua on autettu."
...
Nykypäivän Varissuo on Kettuselle paljon rauhallisempi kuin hänen nuoruutensa Varissuo.

"Silloin oli isoja joukkotappeluja, Varissuo vastaan Runosmäki, Perno tai Vaala. Minä en osallistunut niihin, vaikka oli minullakin sellaista teinien perusuhoa."
...
Lagercrantz tekee töitä päihderiippuvaisten ihmisten kanssa ja hänellä itselläänkin on päihdetausta. Tätä taustaa vasten hän sanoo ymmärtävänsä myös Varissuon metsiköissä ja penkeillä notkuvia päihtyneitä.

"Syrjäytyminen ei aina ole ihmisen oma valinta. Mutta se ei ole hyvä asia, että syrjäytyneet lyödään kaikki yhteen soppeen asumaan. Kyllä Varissuon maineelle tekisi hyvää, jos tänne saataisiin enemmän omistusasuntoja."
...
Nimettömänä pysyttelevä nainen epäilee, että kyseessä voi olla murha murhatalossa. Varma hän ei voi olla, mutta juuri sillä nimellä takavuosina Varissuolla jotain tiettyä vuokrataloa kuulemma nimitettiin. Siellä tapahtui "vaikka ja mitä".

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009416097.html

[Lalli IsoTalo]

Ainoa asia mihin puolueiden mainostoimistojen kommari-ADt nykyään pystyvät, kun varsinaista asiaa ei ole - eikä koskaan ole ollut, eikä koskaan tule olemaan -on yrittää ujuttaa julkisuuteen sellaisia piilomerkitystermejä kuten:

- koulu"shoppailu", joka vie ajatukset alitajuisesti eliittirouvien viikonlopun ostosreissuille Milanon muotiputiikkeihin ostamaan kalliita merkkilaukkuja

- asian "leipominen" maahanhanmuuttokysymykseksi, jota se ei muka koskaan ole ollut, mutta nyt on sitten aloitettu reseptien katseleminen, että josko moinen kusetus voisi onnistua.

Mitäs muita uudehkoja piilomerkityssanoja on ilmestynyt sanastoomme?

[Melbac]

Ilmeisesti samanlainen juttu luvassa helsingin päiväkodeista.

[Uuno Nuivanen]

Ilmeisesti samanlainen juttu luvassa helsingin päiväkodeista.

Eiköhän siinä jo taas havaita keharimamutuksen olevan valtava rikkaus ja voimavara.

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html

Sanonta kuuluu, että paskakasaa ei kannata alkaa tonkia, koska silloin se vain haisee enemmän. Mutta katsotaanpa nyt sentään edes huvin vuoksi hieman, mitä nuo helsinkiläiset rehtorit kertoilevat kouluistaan:

Jos koulussa on paljon maahan­muuttaja­taustaisia oppilaita, se voi olla monelta kannalta hyväkin asia.

Kertoisiko rehtori myös, millä tavoin se voi olla monelta kannalta huonokin asia? Ei kai kehitysmaalaistunut koulu voi pelkästään myönteinen ilmiö olla, miksi tästä muutoin käytäisiin keskustelua?

Lapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja erilaisuus hyväksytään, eikä ketään ehkä oteta yhtä herkästi silmätikuksi.

Orwelliaanista uustulkintaa. Ehkä yksilöä ei enää oteta niin herkästi silmätikuksi, kun siellä koulussa on kaikenmoista viheltäjää, mutta silmätikuiksi ovatkin nyt yksilön sijaan tulleet etniset ryhmät: esimerkiksi suomalaiset ovat paitsi ryöstöjen kohteena, myös kulttuurillisen halveksunnan ja vihan kohteina.

Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on hyvä oppia tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa.

Suomalaiset kyllä tulevat helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta ongelma onkin siinä, että nämä erilaiset ihmiset vihaavat ja halveksuvat suomalaisia. Tule siinä 'juttuun' sitten.

Suomesta tulee jatkuvasti monikulttuurisempi

Ei tule. Siitä jatkuvasti ja tarkoituksella tehdään monikulttuurisempi. Tämä ei ole mikään luonnonvoima tai väistämättömyys. Tämä on oma valinta. Kansa ei tätä halua. Tätä ajetaan väkisin.

..elämää helpottaa aika tavalla, kun tottuu nuoresta pitäen siihen, että on olemassa toisenlaisia ja toisenvärisiä ihmisiä, ja hekin ovat ihan hyviä tyyppejä.

Ei se elämä siitä helpotu, jos ne toisenlaiset ja toisenväriset ottavat puukolla uhaten vaatteet päältäsi. Ja miten niin toisenväriset ovat hyviä tyyppejä? Kaikkiko? Kun ulkomaalaisia moititaan ryöstelystä, aina muistetaan sanoa, että eivät he kaikki ryöstele. Eikö olisi samoin tasapuolista sanoa, että ulkomaalaisissakin on kusipäitä, eivät he kaikki ole ihan hyviä tyyppejä?

Yleistäen täytyy kuitenkin todeta, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yleensä aina kouluun, kun taas suomalaissyntyisistä osa tuppaa herkästi jäämään kotiin pelaamaan.

Nyt sopiikin sitten yleistää kun moitteen kohteina ovat suomalaiset! Miksi ne suomalaiset jäävät mieluummin kotiin? Ehkä he eivät uskalla monikulttuurin vuoksi tulla kouluun? Ja ehkä ne ulkomaalaiset ovat mieluummin jopa koulussa kuin kotona. Syyt voimme arvata.

Meillä on monikulttuurinen koulu ja paljon erilaisia oppilaita. Näen, että meiltä kasvaa avarakatseisia ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen oppineet olemaan tekemisissä eri tavalla ajattelevien kanssa.

Ei koulu voi olla monikulttuurinen. Siellä on pakko noudattaa vain yksiä sääntöjä ja yhtä lakia ja yhtä opetusohjelmaa. Monikulttuurinen koulu olisi laiton, koska siellä olisi eri säännöt erivärisille ihmisille. Eikä meillä kasva avarakatseisia ihmisiä, vaan etniset rajat käyvät entistä selvemmiksi, viholliset on jo valittu eikä ketään kiinnosta erilaiset arvot, tavat, uskonnot tai erilailla ajattelu, mitä se sitten lieneekään: ajattelua on vain yhtä laatua, aivojenkäyttöä. Erilainen ajattelu ei niinkään liity erilaiseen ajatteluun kuin siihen, miten paljon yleensä viitsitään ajatella.

Ehkä vanhemman lompakon paksuus ei kuitenkaan ole elämässä se ratkaiseva juttu.

Ehkä ei. Mutta aika usein se voi olla se ratkaiseva juttu kun halutaan hyvät lähtökohdat elämään vaikkapa turvallisen koulun ja rauhallisen asuinalueen mahdollistamina.

Ennen kaikkea nuoret kaipaavat kohtaamisia.

Mitä helvetin 'kohtaamisia'? Tuo on jotain orwelliaanista uuskieltä. Ei kukaan koulussa halua mitään kohtaamisia. Tavallisesti nuori haluaa toiselta nuorelta tupakkaa, seksiä, huomiota, hyväksyntää tai ystävyyttä. Kohtaaminen voi olla vaikka nurkan takaa törmääminen tai ryöstö.

Se, että oppilaat tulevat erilaisista taustoista, pitäisi nähdä rikkautena

Se, että sitä ei nähdä rikkautena, johtuu varmasti jostain painavasta syystä. Ja kuka kuvittelee olevansa siinä asemassa, että voi muille ihmisille sanella, miten näiden tulee jokin asia nähdä? Yleensä ihmiset ovat hyvinkin pragmaattisia: jos jokin tuottaa hankaluuksia, sitä ei arvosteta ja päinvastoin. Ja sitten joku yrittää saada ihmiset pitämään rikkautena kustannuksia, vaikeuksia, sosiaalisia ongelmia, rikoksia..

Näen koulumme hyvin monimuotoisena, ja se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun miettii, minkälaiseen maailmaan koulu valmistaa nuoria.

Se monimuotoisuus kyllä tappaa sen tasa-arvon, sillä haittamaahanmuuttajat halveksivat tasa-arvoa ja demokratiaa. Ja jos nuoria pitäisi valmistaa tulevaisuuden maailmaan niin kannattaisi alkaa puhua sisällissodasta ja antaa puolustautumiskoulutusta kaikille suomalaislapsille.

On tärkeää, että lapset saavat koulusta valmiuksia toimia erilaisista lähtökohdista tulevien ikätovereiden kanssa. Että he oppivat tuntemaan ja myös sietämään erilaisuutta.

Psykologisesti ajatellen ihmisellä on kolme perustavanlaatuista toimintamoodia: Taisteleminen, pakeneminen tai alistuminen. Mitä näistä valmiuksista halutaan kehittää kun suomalaisnuoret joutuvat toimimaan erilaisista lähtökohdista tulevien kanssa, joita vaivaavat usein vähäinen ÄO, aggressiivisuus, jengikulttuuri tai naisviha ja erilainen seksuaalinormisto raiskauksineen?

Toisaalta monelle oppilaistamme erilaisuus on luontaista.

Luontainen ei ole sama asia kuin hyvä asia. Lapset tietysti ottavat asiat annettuina, koska eivät muusta tiedä. Moni nykylapsi ei tiedä, että oli aika ennen puukkojengejä tai joukkoraiskauksia.

Moni heistä on jo päiväkodissa tottunut erilaisuuteen ja moninaisuuteen.

Se, että tottuu johonkin, ei tarkoita, että tottumisen kohde olisi jokin hyvä asia. Joskus asioihin vain totutaan, koska ei tiedetä muusta, ei löydetä keinoja muuttaa asioita, alistutaan: tällaista se elämä nyt vain on.

Vaikka ei tarvitsisi olla.

Ja maailman muuttaminen on aikuisten vastuulla. Emme saa sitä velvollisuutta väistää sillä tekosyyllä, että lapset ovat jo tottuneet kurjiin olosuhteisiin.

[Histon]

https://yle.fi/a/74-20019756

Koulukonetta kritisoinut lapsiasiavaltuutettu kohtasi Ylen vastaavan päätoimittajan Viimeisessä sanassa

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoisi Ylen koulukoneeseen erilaisia muuttujia.
[...]
Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli kritisoi Viimeisen sanan lähetyksessä koulukoneen julkaisemista kahtena eri juttuna, joista toisessa aihetta on kontekstoitu S2-oppilaiden ja asiantuntijoiden haastatteluilla. Toisessa jutussa on pelkkä koulukone ilman laajempaa kontekstia.

– Se ei kertonut kauheasti vaikkapa eriarvoistumisen syistä tai seurauksista, sen sijaan osa sai siitä ehkä sellaisen kuvan, että lasten oppimistulokset huononevat vaikkapa S2-oppilaiden määrän vuoksi.

Sevimlin mielestä kontekstoimaton juttu loi negatiivisia konnotaatioita S2-oppilaista. Jouko Jokinen ei tätä tunnista.

Sevimlin mielestä Ylen etusivulla julkaistu koulukoneen otsikko "Peruskoulu on tehty yhtenäiselle väestölle, eikä se enää toimi, koska S2-oppilaita on jossain kouluissa valtaosa - katso lähikoulusi tilanne" antoi ymmärtää, että on S2-oppilaiden syytä, ettei koulu enää tasapäistä oppilaita.

Myös Pekkarinen kritisoi juttua tästä näkökulmasta.

– Maahanmuuttajalapset ovat kantaneet vastuuta viimeisen kahden vuoden aikana paitsi nuorisorikollisuuden kasvusta mediassa, niin nyt sitten myöskin suomalaistaustaisten oppilaiden oppimistulosten heikentymisestä. Väitän, ettei näillä tekijöillä ole juurikaan tekemistä keskenään.

VS

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009332118.html

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin. Osaamisen kehittyminen oli keskiarvoa heikompaa niissä kouluissa, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita oli yli 5,3 prosenttia.

[Äpyli]

– Oppimiseen ei vaikuta se, onko koulussa S2-oppilaita tai ei, vaan siihen vaikuttaa kodin tausta, erityisesti vanhempien korkeakoulutus tai matala koulutustaso. Siihen vaikuttaa oppilaan kognitiiviset kyvyt, myös se mihin aikaan vuodesta on syntynyt, oppimismotivaatio ja opettajat.
...
Tällainen koulukone voisi Pekkarisen mielestä olla perusteltu, mutta hän ei tekisi sitä koulukohtaisesti. Se voisi saada vanhemmat karttamaan tiettyjä kouluja ja siten heikentää entisestään koulun oppimistuloksia.

>"oppimiseen ei vaikuta se, onko koulussa S2-oppilaita tai ei"
>vanhemmat siirtävät lapsensa koulusta a kouluun b
>koulun a oppimistulokset heikkenevät

Niin mitenkäs se asia nyt olikaan.

[ikuturso]

HS: Koulushoppailu perheen silmin (maksumuuri, mutta idea selvinnee)

Koulushoppailu on sitäkin, että 8-vuotias pelkää jäävänsä ihan yksin, koska jokainen ystävä on osallistunut toisen koulun pääsykokeeseen, kirjoittaa helsinkiläinen vanhempi. Essee julkaistaan poikkeuksellisesti nimettömänä.

SE ALKAA aivan yhtäkkiä. Pieni ihminen auton takapenkillä herkeää sydäntä särkevään itkuun. "Mä jään tänne ihan yksin."

Tällaista on koulushoppailu Helsingissä. Sitä, että 8-vuotias lapsi pelkää jäävänsä yksin, sillä ihan jokainen ystävä on juuri osallistunut jonkin toisen koulun pääsykokeeseen. Se on ainoa väylä välttää huonomaineisen lähikoulun ylemmät luokat.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html

Sääliin vetoaminen on argumentaationa virheellinen mutta joskus valitettavan tehokas taktiikka.

Kirjoittaja lienee rasisti, koska lapselle kelpaavat vain vanhat ystävät, jotka voisin kuvitella kuuluvan joko samaan ihonväriin tai sitten yhteiskuntaluokkaan.

Helsingin Sanomiin läpi pääsevän artikkelin luulisi olevan sellainen, jossa vanhemmat olisivat kertoneet 8-vuotiaalle, kuinka hän saa uusia parempia ystäviä, kun nykyiset ovat osoittautuneet pettureiksi/pelkureiksi.

Tuolla toisessa artikkelissa kolme rehtoria kertoo monikulttuuristen koulujen autuudesta. Siispä tässä toisessa artikkelissa monikulttuuriseen kouluun (oletan) joutuvan lapsen vanhempien ongelma ei olekaan koulun monikulttuurisuus vaan lapsen parhaiden kaverien rasistivanhemmat, jotka white flightaavat lapsen parhaat kaverit toisiin kouluihin (joissa heillä on tulevaisuus).

Kateus on kaiken vihan alku ja juuri.

-i-

[jalski]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410765.html

Ruotsissa vapautettiin koulushoppailu täysin 30 vuotta sitten – suomalaisrehtori tuloksista: "Tilanne on järkyttävä"
...
HS haastatteli asiasta kahta Ruotsin koulun tuntijaa – vuosikymmeniä Ruotsissa työskennellyttä suomalaisrehtoria Malla Taipaletta ja Ruotsin kouluista Svensk skola AB -kirjan kirjoittanutta Dagens Nyheterin toimittajaa Peter Letmarkia.
...
Tuossa rytäkässä tehtiin kaksi radikaalia muutosta: sallittiin yksityiset peruskoulut ja samalla myös täysin vapaa kouluvalinta.

Näin järjestelmä toimii Ruotsissa toimii yhä. Vanhempi valitsee lapselleen koulun, ja veroraha seuraa perässä.
...
"Tilanne on Ruotsissa aivan järkyttävä ja kärjistynyt mielettömyyksiin", Taipale sanoo.

Hänestä vapaa kouluvalinta on syventänyt yhteiskunnan jakautumista ja tehnyt vanhemmista asiakkaita, joiden miellyttämisessä koulut kilpailevat väärin keinoin.
...
Ongelma on tunnistettu Ruotsissa kauan, ja se näkyy oppimistuloksissa. Jopa 15 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista jää saavuttamatta gymnasiebehörighet eli kelpoisuus toisen asteen opintoihin.
...
Nykyään Malla Taipale työskentelee lähellä Tukholmaa Upplands Väsbyssä säätiön pyörittämien koulujen hallituksen puheenjohtajana. Aiemmin työurallaan hän johti rehtorina monikulttuurista koulua Tenstan kaupunginosassa Tukholmassa.

Taipaleen mukaan Ruotsi on segregoitunut eli eriytynyt maa.

Eriytymisen pohjalla on maahanmuuttajien ja matalan tulo- ja koulutustason ihmisten keskittyminen tietyille asuinalueille. Siihen on johtanut ajattelematon kaupunkisuunnittelu yhdessä suurten maahanmuuttajamäärien kanssa.
...
"Keskiluokkaiset vanhemmat valitsevat kouluja", Taipale sanoo. "Työttömillä ja maahanmuuttajilla ei monesti ole siihen käytännön mahdollisuutta."

Letmark lisää, että kyllä lapsensa muualle sijoittavat saattavat itsekin olla maahanmuuttajia – heitä, joilla on alkanut mennä paremmin.
...
Paon kohteeksi joutuneet koulut voivat joutua huonoon kierteeseen. Liian suuri huono-osaisten oppilaiden osuus voi tehdä koulusta levottoman.

"Silloin koulu ei välttämättä saa enää pidettyä kiinni pätevistä opettajista, joita juuri niissä kouluissa erityisen paljon tarvittaisiin. Vaihtuvuus on suurta."
...
Jos Tukholmassa Husbyn maahanmuuttajalähiön vanhempi keksisi yrittää panna lapsensa yläluokkaisen Vasastanin kouluun, hän saisi Taipaleen mukaan todennäköisesti vastaukseksi, että "valitettavasti meillä on täyttä".
...
Ruotsissa vapaan valinnan malli on saanut koulut kilpailemaan oppilaista samaan tapaan kuin yritykset kilpailevat asiakkaista.

Taipale ja Letmark mainitsevat molemmat sanan glädjebetyg, iloarvosana.

Osa kouluista antaa oppilaille arvosanoja, joita he eivät ansaitsisi. Näin pidetään oppilas-asiakas tyytyväisenä. Seuraukset hän huomaa sitten, kun on liian myöhäistä, esimerkiksi lukiossa.
...
Taipale ja Letmark harmittelevat, että vanhempien on Ruotsissa vaikea tehdä valistuneita kouluvalintoja. Yksityiskoulujen toiminta ei ole avointa.

"Niitä mainostetaan välillä ihan puhtailla valheilla ja tyhjillä puheilla. Että täällä lapsestasi tulee business manager", Letmark sanoo.
...
"Ja voin vakuuttaa, että keskiluokkaisissakin kouluissa tapahtuu kauheita asioita oppilaiden kesken, vaikka siellä ei pihalle tulekaan poliisi- tai paloauto."

Taipale kertoo kokemuksesta, että paljon vieraskielisiä oppilaita sisältävä koulu voidaan saada toimimaan, mutta osaavaa henkilökuntaa ja tahtoa se vaatii. Hän itse hankkiutui Tenstassa rehtorina eroon opettajista, jotka vähättelivät maahanmuuttajia.
...
Letmark ymmärtää niitäkin vanhempia, jotka eivät sijoita lastaan lähikouluun. Jos ongelma järjestelmässä on riittävän iso, oma ratkaisu ei yksin sitä korjaa.
...

Otsikko antaa ymmärtää, että Ruotsin ongelma on lähinnä koulushoppailu, mutta rivien välistä tihkuu pöyristyttäviä faktoja: Ruotsi on erityisen segregoitunut maa (), yhtenä vaikuttimena tähän ovat olleet suuret maahanmuuttajamäärät (), liian suuri huono-osaisten lasten määrä voi tehdä koulusta levottoman (), paljon vieraskielisiä oppilaita oppilaita sisältävä koulu voidaan saada toimimaan eli ilmeisesti se ei ole lähtökohtaisesti selvää () ja lisäksi DN:n toimittaja ymmärtää vanhempia, jotka eivät sijoita lastaa lähikouluun (). Havaittavissa on myös, että maksukykyisen ruotsalaiset eivät huoli maahanmuuttajalähiöistä oppilaita ns. paremman väen kouluun () eli kohtaamisteoria on tehnyt yhteiskunnassa tehtävänsä.

Sinänsä jutussa on mukana myös ihan oikeita ongelmia, joita todennäköisesti seuraisi täysin villistä yksityiskoulumenosta: koulut alkavat markkinoida toimintaansa täysin tuulestatemmatuin väittein ja mahdollisesti miellyttää "asiakkaita" paikoin varsin lyhytnäköisin keinoin. Mutta miten iso osa artikkelissa mainituista ongelmista (15% kelpaamattomia toisen asteen koulutukseen, maan segregoituminen, jne.) on koulushoppailun tulosta kuten otsikko antaa ymmärtää ja miten iso osa on seurausta ihan muusta, eli täysin holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta? Taitaa olla niin, että koulushoppailukin ja tarve siirtää lapsensa pois lähikoulusta on lähinnä reaktio eikä syy muille ongelmille.

[Melbac]

Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.Eivät ilmeisesti olleet samaa mieltä rehtorin kanssa maahanmuuton ihanuudesta.Asiaan tietenkin kuuluu sanoa aina ettei mitään ongelmia koulussa ole vaikka mamuoppilaat ahdistelisi agressiivisesti paikallisia tyttöjä yms.

[Roope2]

Ex-rehtori Malla Taipale jatkaa:


"Ei lapsen aivoilla ole väriä. Kaikki lapset ovat uteliaita ja haluavat oppia, jos sille luodaan olosuhteet."



Mutta osaatko Malla rehtorin kokemuksesi perusteella arvioida, jos jatkuva henkilökohtainen yksityisopetus ja kasvava rahan syytäminen eivät kuuluisi keinovalikoimaan, niin minkälaiset olisivat ihanneolosuhteet ja mitkä ovat tämänhetkiset suurimmat esteet sellaisten  luomiseksi? 

[sakarit]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410765.html

Eriytymisen pohjalla on maahanmuuttajien ja matalan tulo- ja koulutustason ihmisten keskittyminen tietyille asuinalueille. Siihen on johtanut ajattelematon kaupunkisuunnittelu yhdessä suurten maahanmuuttajamäärien kanssa.

Kyllä kaupunginsuunnittelu Ruotsissa on tehty aivan ajatuksella, tarkoituksella maahanmuuttajat on ohjattu omille alueilleen. Ei kantaruotsalaiset ole ikinä halunneet asua heidän seassaan, ei edes paikalliset ns. oikeamieliset demarit/vas/kepu kannattajat. Segregaatio on tehty aivan tahallaan, eikä kehitystä yritetä mitenkään pysäyttää, päinvastoin. Aina löytyy välillä joku päivittelemään tilannetta, mutta edes hän ei oikeassa elämässä osallistu segregaation purkuun, vaan valitsee asuinpaikkansa kuten muutkin.

[Eino P. Keravalta]

Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.

Mielestäni ristiriitaista, että segregaation vastustaja on itse heti valmis segregoimaan muita ihmisiä, kun vain sattuu itselle sopiva syy, mutta muut eivät saisi valita omaa seuraansa omista lähtökohdistaan käsin.

[RP]

https://yle.fi/a/74-20019756

Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli kritisoi Viimeisen sanan lähetyksessä koulukoneen julkaisemista kahtena eri juttuna, joista toisessa aihetta on kontekstoitu S2-oppilaiden ja asiantuntijoiden haastatteluilla. Toisessa jutussa on pelkkä koulukone ilman laajempaa kontekstia.(...)

Sevimlin mielestä Ylen etusivulla julkaistu koulukoneen otsikko "Peruskoulu on tehty yhtenäiselle väestölle, eikä se enää toimi, koska S2-oppilaita on jossain kouluissa valtaosa - katso lähikoulusi tilanne" antoi ymmärtää, että on S2-oppilaiden syytä, ettei koulu enää tasapäistä oppilaita.

Tarkistamatta en ole varma, onko tämä suoraan Sevimlin suusta vai Ylen "tulkintaa", mutta on joka tapauksessa muistaakseni ensimmäinen kerta kun näen käytettävän "tasapäistämistä" positiivisenä terminä. En siis puhu sen (luonnollisesti ainakin jossian määrin vaihtelevasta) sisällöstä, vaan ihan sanasta. Esimerkki perinteisemmästä käytöstä, tarkoituksella muualta kuin kentän oikealta laidalta, Kansan Uutisista:

Alkuun peruskoulun pelättiin tasapäistävän opetuksen, nyt pelkona on opetuksen liiallinen eriytyminen.

https://www.ku.fi/artikkeli/2864162-mita-on-jaljella-alkuperaisesta-peruskoulusta

[Äpyli]

Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.

Mielestäni ristiriitaista, että segregaation vastustaja on itse heti valmis segregoimaan muita ihmisiä, kun vain sattuu itselle sopiva syy, mutta muut eivät saisi valita omaa seuraansa omista lähtökohdistaan käsin.

On kieltämättä paradoksaalista, että monikulturismi ideologiana johtaa reaalimaailmassa yhteiskunnan koheesion rapautumiseen, vaikka on yritetty toisin väittää. Mutta vaikka todisteita sen toimimattomuudesta on nyt kertynyt kaikkialla, missä sitä on laajamittaisesti kokeiltu, eivät sen kannattajat suostu todisteita hyväksymään, vaan kiinnittyvät yhä voimakkaammin ideologiaansa ja vaativat kaikkia muitakin osallistumaan omaan lemmikkiprojektiinsa.

Monikulturisteilla on oikeastaan fasistin luonne. He esittävät puolustavansa tärkeitä arvoja, mutta käytännössä ajavat yhteiskuntaa kohti totalitaarisia arvoja, jossa yksilöllisyydellä on yhä vähemmän elintilaa. He suhtautuvat mustavalkoisesti asioihin eivätkä usko, että kritiikillä tai debatilla pystyttäisiin parantamaan asioita. Kuten jutun rehtori, he haluaisivat eristää eri mieltä olevat. Eri mieltä oleminen on rikoksista pahin, ja toisinajattelijoita demonisoidaan.

Tämä noudattaa kaikkialla samaa kaavaa. Ihmisiä, jotka eivät halua osallistua uljaaseen monikulturismiin, syyllistetään ja paheksutaan. Ideologit toisaalta syyttävät esimerkiksi maahanmuuttokriitikoita taloudellisten argumenttien käytöstä, mutta sitten ovat itse ratkaisemassa ongelmia pääasiassa (velka)rahalla. Muiden ratkaisut eivät tietenkään kelpaa, koska niitä esittävät väärää mieltä olevat ihmiset.

Sama kaava myös kouluissa ja segregaatiossa. Koulujärjestelmän hyveitä korostetaan eikä ongelmia myönnetä. Usein tähän näyttää liittyvän kateus niitä kohtaan, joilla sujuu taloudellisesti paremmin ja joilla on mahdollisuus tehdä toisin kuin ideologit haluaisivat. Mutta käytännössä ideologia kohdistuu eniten juuri keskiluokkaan, joka joutuu ottamaan monikulturismin aiheuttaman rikastuksen vastaan kaikilla olennaisilla sektoreilla. Ideologeilla on pelko, että keskiluokka ei enää tätä kaikkea niele. Se on tietysti ideologeille vaarallista.

Monikulturismissa kaikki kääntyy päälaelleen. Se on kannattajineen ideologinen kameleontti, joka syö ja elää ristiriidoista, ja röyhtäisee tyytyväisenä päälle. Ideologi ei koskaan ota vastuuta, vaan siirtää vastuun muille.

[l'uomo normale]

Muistan 90-luvun alusta Hesarista erään Ruotsissa kahteen otteeseen opettajana toimineen henkilön mielipidekirjoituksen. Hänen ensimmäinen ruotsalainen opettajanpestinsä oli 70-luvun alussa. Silloin ongelmia oli mutta ilmapiiri oli vapaa ja opettajainhuoneessa keskusteltiin innokkaasti ongelmista ja kehitystarpeista. Seuraava pesti 80-luvun lopulla oli synkempi. Ruotsissa oli aloitettu inkluusio ja luokkiin oli sijoitettu vaikeasti vammaisia ja käytöshäiriöisiä, minkä johdosta oppiminen kärsi. Mielipidekirjoittajan mielestä Ruotsi jopa loukkasi YK:n ihmisoikeussopimusta, jonka mukaan vammaisten lasten erityistarpeet piti huomioida. Ikävintä oli kuitenkin että 80-luvun lopulle tultaessa vapaa keskustelu oli tukahdutettu ja opettajat pelkäsivät ilmaista vapaasti mielipiteitään opettajainhuoneessa. 90-luvun alussa ruotsalainen peruskoulu oli umpikujassa ja ongelma ratkaistiin luomalla vapaakoulut. Suomessa löydettiin inkluusioon velvoittavat kansainväliset sopimukset ja aloitettiin pedagogiset kokeilut vasta 2000-luvulla. Tuntuu että Ruotsin "virheet" eivät ole Suomen puolella virheitä vaan tarkoituksellisia päämääriä.

Onko aina niin että alussa toteutetaan kohtalaisen vapaissa oloissa kaikkien jossain määrin hyväksymiä uudistuksia, mutta myöhemmin fanaatikot kaappaavat homman ja mielipiteen vapaus tyrehtyy ja suunnataan kohti keskenään  ristiriitaisten tavoitteiden ja todellisuuden erkaantumista, jännitteitä ja häkkyrän romahdusta?

[RP]

Muista puheista huolimatta, eiköhän tämä lopulta mene Helsingissä lisärahan jaoksi ongelmakouluille. Jopa kokoomuksen edustajille pienempi paha kuin omien lasten koulun monikultturointi, joka ei toisaalta edes vasemmiston puolella mitään rajatonta kannatusta nauti

Alkuperäisessä tekstissä oli pikkuhupaisa pianovirhe:

Tarvepersusteista rahoitusta kohdennetaan niille alueille, joilla on merkkejä huono-osaisuuden kasautumisesta.

Muutoin:

Helsingin pormestarit ovat valmiita pohtimaan koulupiirien muuttamista

Suomen kuusi suurinta kaupunkia on vedonnut valtioon, jotta nopeasti kansainvälistyvät koulut huomioitaisiin valtionosuuksien jaossa. Helsingin pormestaristo ei sulje mitään vaihtoehtoa pois eriytymisen torjumiseksi.

Huomautus toimitukselle: Suomessa on usieta kouluja, joissa "kainsainvälinen" on ihan nimessä. Ne eivät ole niitä ongelmatapauksia.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok) sanoo pitävänsä järkevänä, ettei mitään ratkaisua suljeta pois tässä vaiheessa. Hän sanoo luottavansa tutkimustietoon ja vaikuttavuusarvioihin, joiden kautta saadaan parempaa tietoa kokonaisuudesta. Alueiden eriytymistä hän haluaa vastustaa kaikin keinoin.

"Olen omalla pormestarikaudellani halunnut vapauttaa resursseja muualta, jotta tarveperusteiselle rahoitukselle voidaan tehdä liikkumavaraa", Vartiainen perustelee.

(...)

Helsingin kokoomus otti viikko sitten viikonloppuna ryhmäkannan, jonka mukaan luokkamuotoista opetusta ei kannata lopettaa, vaan kohdentaa erityistä tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

"Opettajille ja koulujen tukihenkilöstölle on annettava kannustimia, jotta heitä saadaan hakeutumaan myös alueellisesti haastavampiin kouluihin", Vartiainen sanoo.

Apulaispormestari Paavo Arhimäki (vas) ei hänkään ole sulkemassa mitään toimia pois tai valitsemassa jotain yhtä keinoa eriarvoistumisen ehkäisemiseksi kouluissa.

"Todennäköisesti ratkaisu on monien asioiden yhdistelmä. Joitain keinoja voivat olla esimerkiksi painotuksien vahvistaminen nimenomaan lähiökouluissa, valintakriteerien muuttaminen, muun kuin painotetun opetuksen antaminen yhteisissä luokissa, oppilaaksiottoalueiden mahdollinen tarkastelu...", Arhinmäki listaa.

Oppilaaksiottoalueet ovat olleet koko ajan tarkastelussa, ja niihin on tehty muutoksia säännöllisin väliajoin, sanoo apulaispormestari Daniel Sazonov (kok).

Hän myöntää kuitenkin, että muutokset on yleensä haluttu pitää vähäisinä.

"Nyt on varmasti hyvä ajankohta jälleen katsoa, ovatko alueet tarkoituksenmukaisia."

Hän täsmentää vielä, että on ensiarvoista perheiden kannalta, että kaikissa tilanteissa perheiden on tiedettävä, mihin kouluun lapsi on menossa. Se ei voi määräytyä sattumanvaraisesti vasta kouluunmenon kynnyksellä.

(Kokoomuksen äänestäjille on tärkeää tietää, että jos he ostavat pirun kalliin asunnon jostain Helsingistä, he tietävät mitä pakettiin kuuluu)

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestaria Nasima Razmyaria (sd) hieman hymyilyttää kokoomuslaisten uusi into samoihin uudistuksiin, joita hän on aiemmin esittänyt – omien sanojensa mukaan – ilman sanottavaa vastakaikua.

Razmyar esitti jo pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että tarveperusteisen rahoituksen lisäksi sosio-ekonomisesti haastavien alueiden opettajille maksettaisiin palkankorotusta.

"Oppilaaksiottoalueiden uudistuksesta olen puhunut jo kauan, ja nimenomaan sillä kulmalla, että tietyllä lähialueella, jossa koulumatkat säilyvät lyhyinä, oppilaita jaettaisiin esimerkiksi 3–4 kouluun tasaisemmin. Silloin oikeisto tulkitsi, että yrittäisin ajaa oppilaita bussikuljetuksiin. Ei siitä ollut kyse!"

Tutkimusten perusteella on vanhempia, jotka haluavat valita lapsensa sosiaalisen ympäristön.

Mitä ne muut vanhemmat ovat - välinpitämättömiä? (Sosiaalista ympäristöä voi määritellä muillakin mittareilla kuin verotettavilla tuloilla)

Keskustelun ja todellisten uudistusten kannalta Razmyaria huolestuttaa se, että kokoomus näyttää lyöneen kantansa lukkoon luokkamuotoisen painotetun opetuksen puolesta.

Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410693.html?

Razmayer joukosta tuntuu ainolta, joka oikeasti haluaisi sekottaa lapsia (siis muiden lapsia) yli koulupiir rajojen. Jos Vartiainen ei suoraan ilmota lähtökohtanaan vastustavansa vaihtoehtoa, niin eipä toisaalta Arhinmäkikään halua liputtaa selvästi sen puolesta. 

Lisäraha s2-lasten tai vastaavan mittarin mukaan kelpaa kaikille - ja täytyy sanoa, siltä osin kun "monikulttuurisuus" on tapahtunutta todellisuutta, se voi olla ihan järkevää. Pienemmissä luokissa työrauha pysyy parempana, ja palkalla (kun Helsingin kapunki taas välillä muistaa sellaise maksaa) voidaan pitää huonoissakin kouluissa niitäkin opettajia, joilla olisi vaihtoehtoja. Kunhan ei odota ihmeitä tai kuvittele, ettei se raha olisi jostain muualta pois (verrattuna vähemmän rikastettuun hypoteettiseen toisenlaiseen Suomeen siis) 

[Roope]

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestaria Nasima Razmyaria (sd) hieman hymyilyttää kokoomuslaisten uusi into samoihin uudistuksiin, joita hän on aiemmin esittänyt – omien sanojensa mukaan – ilman sanottavaa vastakaikua.

Razmyar esitti jo pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että tarveperusteisen rahoituksen lisäksi sosio-ekonomisesti haastavien alueiden opettajille maksettaisiin palkankorotusta.

"Oppilaaksiottoalueiden uudistuksesta olen puhunut jo kauan, ja nimenomaan sillä kulmalla, että tietyllä lähialueella, jossa koulumatkat säilyvät lyhyinä, oppilaita jaettaisiin esimerkiksi 3–4 kouluun tasaisemmin. Silloin oikeisto tulkitsi, että yrittäisin ajaa oppilaita bussikuljetuksiin. Ei siitä ollut kyse!"

Kertoo vain siitä, että demarien lailla myöskään kokoomuslaisilla ei ole aikomusta puuttua maahanmuuttoon ongelmien taustalla vaan ongelmat lakaistaan taas vähäksi aikaa maton alle verorahoilla, lisäresursseilla ja kotouttamispuuhastelulla. Muutaman vuoden päästä sama taivastelu ja samat ratkaisut, aivan kuten Ruotsissa.

[Roope]

90-luvun alussa ruotsalainen peruskoulu oli umpikujassa ja ongelma ratkaistiin luomalla vapaakoulut.

Hesarin jutussa annetaan ymmärtää, että vapaakoulut ja valinnanvapaus olivat se virhe, josta alamäki alkoi, kun oikeasti taustalla oli massamaahanmuuton mahdollistanut Ruotsin maahanmuuttopolitiikka, jolle ostettiin hyväksyntä tai ainakin välinpitämättömyys vapaakouluilla, joihin keskiluokka pääsi pakoon haittamaahanmuuton seurauksia.

Vapaakoulut eivät ole syy vaan seuraus, eivätkä Ruotsin ongelmat tosiaankaan johdu "eriytymisestä" kuin siinä mielessä, että se mahdollisti maata vahingoittavan maahanmuuttopolitiikan jatkamisen viime syksyyn asti.

Väitän, että ilman vapaakouluja Ruotsi olisi joutunut keskiluokan paineen vuoksi kääntämään maahanmuuttopolitiikan kurssin jo aikoja sitten.

[Dangr]