Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Äpyli]

^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!

Sivuhuomautus. Kävin yliopistolla kansantaloustieteen peruskurssin uudelleen muutama vuosi sitten. Kurssin nimestä oli tosin pudotettu etuliite pois. Jäljelle oli jäänyt taloustiede. Minulle jäi kokeneen luennoitsijan alustuksesta käsitys, ettei hän ollut pitänyt muutosta toivottavana.

Nykyään kun sana kansa haiskahtaa eräissä piireissä kovasti nationalismilta.

[Roope]

Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.

Helsingin Sanomat: Riikka Purra ja Li Andersson ottivat A-studiossa yhteen koulu­shoppailusta 20.2.2023

Lisäksi Purran mukaan on tärkeää, ettei Suomessa toisteta Ruotsin virheitä esimerkiksi sen suhteen, että niin sanottua koulushoppailua eli vanhempien mahdollisuutta valita lapsilleen haluamaansa koulua pyritään estämään.

Anderssonin mukaan Purralla on Ruotsin tilanteesta väärää tietoa. Hänen mukaansa Ruotsissa nimenomaan on annettu hyvin suuri vapaus kouluvalinnan suhteen, mikä on johtanut esimerkiksi yksityiskoulujen määrän kasvuun ja koulujen eriytymiseen.

Itse ohjelmaa näkemättä Andersson on tuossa oikeassa, mutta "Ruotsin tie" ei silti ole koulushoppailussa tai sallimisessa vaan nimenomaan maahanmuutossa ja maahanmuuttopolitiikassa.

"Riikan kestoratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin eli maahanmuuton vähentäminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan, koska puhumme myös Suomessa syntyneistä, pienituloisista ja matalasti koulutetuista ihmisistä", Andersson sanoi.

Hän korosti ratkaisuina esimerkiksi tarveperustaista rahoitusta kouluille sekä lisäpanostuksia S2-opetukseen.

Tuohon on helppo kuitata, että Lin kestoratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisin ongelmiin eli rahoituksen ja panostuksen lisääminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan eikä yleisemmin etenkään maahanmuuton ongelmiin, koska Suomen maahanmuuttopolitiikka takaa jatkuvan virran yhä uusia pienituloisia ja matalasti koulutettuja ihmisiä.

Kumuloituva haittamaahanmuutto aiheuttaa kumuloituvat ja pahenevat ongelmat, joista yksi oire on koulujen kasvavat maahanmuuttajaosuudet, jotka johtavat tiettyjen koulujen välttämiseen. Ongelmien tasaaminen koulujen kesken ei ole toimiva ratkaisu vaan itsepetosta ja ajanpeluuta, kunnes on liian myöhäistä kuten Ruotsissa.

Andersson puolestaan sanoi laittavansa lapsensa mielellään kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia. Hän muistutti, etteivät maahanmuuttaja­lapset ole mikään homo­geeninen joukko eikä maahanmuutto yksin selitä esimerkiksi Suomen koulujen oppimistulosten laskua.

"Nyt tästä tehdään puhtaasti maahanmuuttajalapsiin liittyvä ongelma, vaikka eriytyminen liittyy paljon enemmän yhteiskuntaluokkaan."

En tiedä Anderssonista, mutta maahanmuuttoa hehkuttavat anderssonit ovat tyypillisesti panneet lapsensa niin Suomessa kuin Ruotsissakin turvaan anderssonilaiselta maahanmuuttopolitiikalta. Suomessa esimerkiksi ruotsinkielisiin kouluihin ja Ruotsissa vapaakouluihin.

Vaikka maahanmuutto ei yksin selitä Suomen koulujen oppimistulosten laskua, sillä ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien koulupoliittisilla linjauksilla on varmasti paljon tekemistä Suomen eurooppalaisesti täysin poikkeuksellisten tulosten ja kehityksen kanssa.

Mikä eksistentiaalinen ongelma siinä "eriytymisessä" taas olikaan? Maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ainakin ovat ihan konkreettisia, mutta eriytymisen kauhistelu vaikuttaa lähinnä ideologisallergiselta reaktiolta.

Li Andersson
Voimakas segregaatio ja niin asuinalueiden kuin koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin on juuri se virhe, mitä Ruotsissa on tehty.
Siksi pitää panostaa eriytymisen ehkäisyyn.
On ironista, että juuri Ruotsin virheistä varoittavilla ei ole esittää mitään keinoja välttää niitä.

https://twitter.com/liandersson/status/1627761851667734528

Ei, vaan Ruotsin virhe oli huonolaatuinen massamaahanmuutto, joka aiheutettiin maailman huonoimmalla maahanmuuttopolitiikalla ja kiistämällä maahanmuuton ongelmat liian pitkään.

Ruotsissa jos jossain on kyllä panostettu segregaation ja eriytymisen ehkäisyyn – sosiaalinen sekoittaminen otettiin siellä käyttöön jo 70-luvun alussa kauan ennen Suomea – mutta liiallisen maahanmuuton olosuhteissa tällaiset puuhastelukeinot osoittavat nopeasti skaalautumattomuutensa ja toimimattomuutensa.

Li Andersson
Keinoja on: asuntopolitiikka ja kaavoitus, tarveperustainen rahoitus, oppilaaksiottoalueiden rakenteet ja painotetun opetuksen järjestämistavat.

Koulujen ongelmia ei voi ratkaista ilman resursseja, ne määrittävät ryhmien koon, opettajien ja koulunkäynninohjaajien määrän jne.

https://twitter.com/liandersson/status/1627762463763582978

Järki käteen. Kun koulujen maahanmuuttajaosuudet kasvavat Suomessakin joissain kaupungeissa hurjaa vauhtia, Anderssonin esittämät perinteiset keinot ovat enää laastaria.

Tässä on ihan sama kuin kotouttamiskeskustelussa. Kotouttamistoimilla ei ole mahdollista korjata maahanmuuttopolitiikan virheitä. Se ei ole onnistunut Ruotsissa. Se ei ole onnistunut Suomessa. Se ei ole onnistunut missään ikinä.

Puhe keinoista on itsessään vain keino kammeta keskustelua yhteiskunnan ja kantaväestön syyllistämiseen.

Pitää korjata maahanmuuttopolitiikka radikaalilla tavalla mahdollisimman nopeasti ja myöntää nöyrästi, että jo tapahtuneelle ei oikeasti voida enää juuri muuta kuin analysoida maahanmuuttopolitiikan kohtalokkaat virheet ja tunnistaa niiden tekijät. Sen sijaan Suomessa kaivetaan syvempää kuoppaa kiihtyvällä vauhdilla ja yhä raivokkaammalla innolla.

[Timo Rainela]

Jussi, vaalit ja terävöitetty viestintä.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid0HubNY86umCBZWmRdeWdkYMBmQdZqJHMqCpECKAE7VJ9xziGgVNtQe29oysPJYVA9l

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho

Segregaatio tapahtuu, koska ne, joilla on varaa valita, eivät halua lapsiaan sellaisiin kouluihin tai luokkiin, joissa on paljon kehitysmaataustaisia oppilaita. Täsmennys "kehitysmaataustainen" on tarpeen, koska on olemassa myös kouluja, joissa on paljon länsimaista muuttaneiden vieraskielisten lapsia. Niitä kouluja ei kutsuta "monikulttuurisiksi" vaan "kansainvälisiksi", eikä niitä pyritä välttelemään.

Monikulttuurisia kouluja ja luokkia vältellään, koska oppimistulokset ovat niissä huonompia. Tämä taas johtuu siitä, että niissä on paljon häiriökäyttäytymistä, jolloin suuri osa opettajien ajasta kuluu kriisinhallintaan. Oppiminen edellyttää rauhallista ja turvallista oppimisympäristöä ja opettajan opastusta, ja niitä ei voida taata monikulttuurisessa luokkatilassa.

Painotetut ja "segregoidut" luokat itse asiassa hidastavat koulujen ja asuinalueiden segregoitumista, koska ne mahdollistavat sen, että myös maksukykyiset perheet voivat lähettää lapsensa kouluihin, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Jos koulun kaikista luokista tehdään monikulttuurisia, maksukykyiset perheet lähettävät lapsensa toiseen kouluun. Jos tätä vaikeutetaan oppilaaksiottoalueiden kanssa kikkailemalla, maksukykyiset perheet vaihtavat asuinaluetta.

Kaikki yritykset torjua segregaatiota siis tosiasiassa voimistavat ja nopeuttavat sitä.

Toisaalta voidaan myös kysyä, miksi koulujen eriytymistä pitäisi yrittää estää. Jos kielitaidottomia ja kulttuurisesti haasteellisia oppilaita sirotellaan tasaisemmin kouluihin, heidän oppimistuloksensa eivät parane mutta kaikkien muiden huononevat. Tavoitteena näyttääkin olevan pikemminkin ongelman piilottaminen kuin sen ratkaiseminen.

Suomi hakkaa tässäkin asiassa päätään samaan seinään, johon muut ovat hakanneet omaansa vuosia ja vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa koulujen segregoitumista yritettiin vähentää 1970-luvun alusta alkaen kyyditsemällä valkoisia lapsia mustien kouluihin ja päinvastoin. Tulos oli se, että maksukykyiset valkoiset panivat lapsensa yksityiskouluihin tai muuttivat massoittain pois suurista kaupungeista - prosessi, jonka tulokset näkyvät tänäkin päivänä.
(Kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Desegregation_busing )

Sama kehitys on nähtävissä Ruotsissa, jonka kaupungeissa julkiset koulut on tuhottu maahanmuutolla. Ja sama kehitys tullaan näkemään myös meillä. Kuten olen ennenkin sanonut, vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan suurimpia kärsijöitä ovat vasemmiston omat äänestäjät, joilla ei ole varaa äänestää lompakollaan.

Porvari pärjää aina. Hän voi ostaa lapsilleen maksullisia tutorointipalveluja, kustantaa harrastuksia, jotka mahdollistavat painotettuun opetukseen pääsemisen, ja viime kädessä vaihtaa asuinaluetta, jos muut keinot eivät auta. Sitä vaihtoehtoa ei ole, että hän uhraisi omat lapsensa epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan jälkien kaunisteluun, eikä sitä häneltä pidä vaatiakaan.

[Roope2]

Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!

Tuohan kuviossa on asian ydin, mitä nämä ikilainojenottajat eivät snaijaa.


Lihavointi minun.

[Nikolas]

@Matias Turkkila

Tämä Andessonin ajatus siitä, että lääke epäonnistumassa olevan systeemin korjaamiseen olisi myrkyn määrän lisääminen, se ajatus on mitä itsemurhaisinta hulluutta.

Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!

En tiedä olisiko toivotonta yrittää vääntää tuota ratakiskosta, jotta menisi hitaimmillekin (ministereille) jakeluun, mutta voisihan sitä yrittää.

[Siili]

Pitäisikö koulu­shoppailusta päästä eroon? Näin kansan­edustajat vastaavat (HS 22.2.2023)

Melkoista käsienheiluttelua.  Kukaan ei kannattanut painotettujen luokkien lopettamista.  Al-Tae halusi vuokrataloja tasaisemmin ympäri kaupunkia. Useimmat puhuivat rahoituksen lisäämisestä koululle.  Vain Rantanen liitti ongelmat maahanmuuttoon.  Hyrkkö manasi Valdea voimakkaammin mukaan talkoisiin.

Al-Taee (SDP):

SDP:N Hussein al-Taeen mukaan koulujen eriytymiseen täytyy puuttua ensisijaisesti S2-koulujen resursseja lisäämällä.
....

Hänestä olennaista on myös se, miten eri kaupunginosia yleisemmin kehitetään. Kaupungit voivat kaavoituksen avulla sekoittaa asuntorakennetta, muun muassa sijoittamalla vuokrataloja kaikkialle kaupunkiin.

Mari Rantanen, PS:

Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?

"Jos luokassa on vaikkapa 25 oppilasta, joista 10 ei osaa kunnolla kieltä, onhan se selvää, että siitä tulee täysi hulina. Onhan meillä aiemminkin ollut sosioekonomisesti heikomman taustan oppilaita, mutta nyt heille ei jää luokassa aikaa. Nämä asiat kietoutuvat yhteen."

Nykyisessä tilanteessa perussuomalaiset ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sitä, että maahanmuuttajalapset opiskelisivat ensin omassa ryhmässään niin, että suomen kielen taito karttuu riittävälle tasolle.

Sari Multiala, Kokoomus:

Multalan mukaan tärkeä työkalu on tasa-arvoraha, jota jaetaan kouluille ja päiväkodeille.

"Sen avulla pienryhmäopetusta ja opetusresursseja on voitu kohdistaa enemmän kouluihin, joissa useat eriytymistä osoittavat merkit täyttyvät."

Multalan mukaan on tärkeää varmistaa, että tasa-arvorahan määrä pysyy tulevaisuudessa tarpeeksi korkealla tasolla.

Saara Hyrkkö, Vihreät

Yhtä ihmelääkettä koulujen eriytymisen estämiseen ei ole, Hyrkkö sanoo. Myös hän puhuu rahoituksen lisäämisen puolesta.

"Me tarvitsemme lisää aikuisia lasten arkeen."

Hyrkkö korostaa, että koulujen eriytyminen on alueellisesti painottunut asia. Hänen mukaansa valtakunnan politiikassa pääkaupunkiseudun erityistarpeille ei aina riitä kiinnostusta.

"Valtaosa tämän maan päättäjistä on aika kovakorvaisia pääkaupunkiseudun ongelmille. Jos emme tunnista sitä, että kaupungit tarvitsevat tämän ongelman ratkaisemiseen valtion tukea, emme pääse asiassa eteen päin", Hyrkkö sanoo.

[sakarit]

Vieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.

Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?

Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.

Voi hs mikä läpyskä päivästä toiseen nykyään. 80-luvulla oli paperilehden pääkirjoitussivulla aina teksti: Riippumaton porvarillinen lehti. Kauas ollaan menty.

[Huppupelikaani]

^^

Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?

Kenenkään muun kuin PS-edustajan näkemystä ei enemmän tai vähemmän epäsuorasti kritisoitu kysymyksellä, joka vielä sisälsi älyllisesti epärehellisen väitteen. Aihetta olisi kyllä ollut noiden muiden taikaseinäpuheista.

E: Hidas...

[Eino P. Keravalta]

HS:

Vieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.

Ensinnäkin, niitä kehitysmaalaisia on nykyään jokaisessa edes jonkin kokoisella paikkakunnalla ja lisää tulee joka päivä. Toisekseen on käytännössä aivan sama, onko luokalla kaksi häirikkömatua vaiko kaksikymmentä - kummassakin tapauksessa muiden oppiminen vaikeutuu merkittävästi.

HS:

Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?

Ensinnäkin, vieraskielisyys sinänsä ei ole oppimistuloksia heikentävä tekijä. Kehitysmaalaisuus on.

Toisekseen koulujen kehitysmaalaistuminen on yksi merkittävimmistä, paikoin jopa merkittävin oppimistulosten heikentäjä. Ja miksei lapsiamme saisi auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla - ovatko vain tietynlaiset, tietyn poliittisen agendan mukaiset keinot tai 'keinot' sallittuja? Miksi kelaperäistä maahanmuuttoa ei saisi kritisoida, vaikka kaikki ymmärtävät, että se on rasite kaikilla mittareilla ja kaikkialla: vaikka siellä syrjäkylällä ei olisi yhtään matua, siellä syrjäkylänkin koulussa on vähemmän rahaa, koska käytännössä liki jokainen Suomeen tuleva kehitysmaalainen on Suomelle taloudellinen taakka ja rasite ja rahat ovat poissa esimerkiksi suomalaislasten koulutuksesta.

[Äpyli]

Keskustelin ketjun aiheesta muutaman tuntemani opettajan kanssa, eivät siis ole nuivia. Pieni otos mutta yritin päästä jyvälle mitä opettajien keskuudessa ajatellaan. He kertoivat, että tilanne kyllä puhututtaa opettajien keskuudessa, mutta keskustelu on varsin varovaista. He ovat kokeneet, että on vaikea kritisoida koulujärjestelmää alan sisällä nykyisessä ilmapiirissä - mutta vielä vaikeampaa on esittää kritiikkiä siten että se millään tavalla kohdistuisi lapsukaisiin. Esitin myös kysymyksen, onko opettajien sananvapaus heikentynyt ja jos on, onko sillä vaikutusta koulujärjestelmän kehittymiseen pidemmällä aikavälillä. Tähän en saanut yksiselitteistä vastausta, mutta sananvapauden koettiin parhaiten toteutuvan opettajien välisissä yksityisissä keskusteluissa. Mikä viittaisi siihen, että avoin julkinen keskustelu ongelmista voi olla vaikeaa.

Täytyy muistaa, että opettajat työskentelevät ensisijaisesti yksilöiden eli lasten ja heidän oppimisensa vuoksi, vaikka opetus tapahtuukin ryhmissä; joten yksilöihin osuva kritiikki heidän maailmankuvassaan on vahva tabu. Heidän mielissään siis vaikuttaa vilkkuvan herkästi varoitusvalo, jos lapsista puhutaan millään tavoin negatiiviseen sävyyn. Minä käsitin tämän ilmiön niin, että opettajat siis ensisijaisesti kokevat olevansa aina lasten ja oppimisen puolella, joten oppilaisiin kohdistuva kritiikki koskettaa myös heitä tunne- ja ammatillisella tasolla. Ja tämä tekee kritiikin julkituomisen, vastaanottamisen ja yleisesti sen käsittelyn rationaalisesti tietysti aika vaikeaksi, kun on hankalaa tarkastella asioita yksilöä korkeammalla tasolla ja asiat kietoutuvat vahvasti tunnetasolla toisiinsa. Mutta painotan, että tämä on vain tulkinta pienen otoksen perusteella.

Sivuttiin myös opettajien työssäjaksamista. Moni opettaja on kuulemma kärsinyt työuupumuksesta ja vaihtanut hiljaisuudessa työpaikkaa, tai kokonaan ammattia. Tällöin uusi opettaja alkaa tutustumisen oppilaisiin alusta mikä ei ole hyvä asia. Riittämättömyyden tunne työssä on erittäin yleistä, mikä voi johtua opettajien tunnollisesta luonteenlaadusta yleisesti, mutta myös työmäärän kasvamisesta erityistarpeiden määrän kasvun vuoksi. Opettajien kokemukset työyhteisön antamasta tuesta vaihtelivat. Konkreettinen tuki nähtiin kaikista tärkeimmäksi.

[Siili]

Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.

Tuskinpa Rantanen otti siitä nokkiinsa.  Hän sai perustella kantaansa tarkemmin ja erottui siten pelkkää resurssien lisää mankuvista käsienheiluttelijoista.

[Roope]

Vieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.

Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?

Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.

Vastauksena toimittajalle, että siksi, koska valikoivampi maahanmuuttopolitiikka on tähänkin kiistatta maahanmuuttoon liittyvään ongelmaan ainoa keino, jonka toimivuus on helposti pääteltävissä ja osoitettavissa ja joka auttaa pitkälle tulevaisuuteen. Toisin kuin loputon ja yhä kasvava rahan kippaaminen tukitoimiin, joiden tuloksellisuudesta ei muuten ole ollut tässä keskustelussa saati Hesarin aihetta käsittelevissä jutuissa mitään näyttöä.

Kuinka paljon tukitoimiin tarvitaan rahaa siinä vaiheessa, kun maahanmuutto ylittää suomalaisten syntyvyyden (siihen vielä päälle maahanmuuttajien Suomessa syntyvät S2-lapset), kuten on asetettu tavoitteeksi? Miksei toimittaja haasta tällaisia linjauksia?

Valikoivampi maahanmuuttopolitiikka ei sitä paitsi ole ristiriidassa perusteltujen tukitoimien kanssa vaan päinvastoin mahdollistaa niiden rahoittamisen säästyneistä maahanmuuton kustannuksista. Sen sijaan on ristiriitaista vastustaa haittamaahanmuuton ehkäisyä ja samalla vaatia aina vain lisää rahaa sen seurauksien paikkailuun.

KOKOOMUKSEN vantaalaisen edustajan Sari Multalan mukaan koulujen eriytymisessä on kyse laajemmasta alueellisesta eriytymiskehityksestä, eikä sitä ratkaista ainoastaan maahanmuuttopolitiikalla.

"Totta kai turvapaikat pitää keskittää nimenomaan hädänalaisille. Mutta toisaalta me myös tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa."

Turvapaikkojen keskittäminen hädänalaisille on Multalalta sanahelinää ja käsien heiluttelua siinä missä väitetty työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen tarvekin.

Kokoomus ei ole esittänyt minkäänlaisia haittoja vähentäviä ratkaisuja itse maahanmuuttopolitiikkaan. Ei mitään. Ainoa konkreettinen muutosvaatimus on ollut lopunkin halpatyövoiman vapauttaminen lakkauttamalla EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta, kuten Ruotsissa on ainoana maana ja sittemmin myönnettynä virheenä tehty.

[Lalli IsoTalo]

HS alkaa lähestymään kissan kuumaa puuroa, mielipiteen kautta, sitä kuitenkaan löytämättä.

Mielipide|Lukijan mielipide
Koulushoppailusta puhuminen syyllistää vanhempia

Kaikkien huoltajien oikeus ja suoranainen velvollisuus on pyrkiä turvaamaan lapselleen niin hyvät oppimisen edellytykset kuin mahdollista.

2:00 Jari Salminen | dosentti, Helsingin yliopisto

Koulutuspoliittisessa keskustelussa yleistynyt käsite koulushoppailu on ongelmallinen sana. Se syyllistää oppilaiden vanhempia, jotka ovat valinneet omalle lapselleen jonkin erityisen koulun tai painotusluokan.

Suomessa toimii useita ideologisesti painotettuja peruskouluja, kuten Steinerkoulut tai kristilliset koulut. Näiden koulujen oppilaiden huoltajien näkökulmasta puhe koulushoppailusta voitaisiin tulkita jopa heidän maailmankatsomustaan loukkaavaksi retoriikaksi.

Tutkijoiden esittämä päätelmä, että painotusluokille haettaisiin sen takia, että kyseisten oppilasluokkien ilmapiiri olisi opiskelun kannalta parempi, on sekin todellisia ongelmia peittävä perustelu. Eikö kyse ole silloin enemminkin seurauksesta kuin syystä? Lapsen harrastuksen, kiinnostuksen tai erityislahjakkuuden tukemisen nimeäminen koulushoppailuksi on vanhempien intressejä vähättelevä lähestymistapa. Kaikkien huoltajien oikeus ja suoranainen velvollisuus on pyrkiä turvaamaan lapselleen niin hyvät oppimisen edellytykset kuin mahdollista.

Loput linkistä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

[Urban Moving Systems]

Jussi, vaalit ja terävöitetty viestintä.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid0HubNY86umCBZWmRdeWdkYMBmQdZqJHMqCpECKAE7VJ9xziGgVNtQe29oysPJYVA9l

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho

Suomi hakkaa tässäkin asiassa päätään samaan seinään, johon muut ovat hakanneet omaansa vuosia ja vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa koulujen segregoitumista yritettiin vähentää 1970-luvun alusta alkaen kyyditsemällä valkoisia lapsia mustien kouluihin ja päinvastoin. Tulos oli se, että maksukykyiset valkoiset panivat lapsensa yksityiskouluihin tai muuttivat massoittain pois suurista kaupungeista - prosessi, jonka tulokset näkyvät tänäkin päivänä.
(Kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Desegregation_busing )

Eihän tässä ollut tarkoituksena vähentää koulujen segregoitumista vaan hajottaa etnisesti/uskonnollisesti yhtenäiset asuinalueet. Tämän tarkoituksena oli saada ajettua eurooppalaistaustaiset väestönosat lähiöihin. Ennen hajanaisiin lähiöihin muuttamista näillä ryhmillä oli poliittista ja yhteiskunnallista valtaa, jonka he sittemmin menettivät. Koulusegregaation purkaminen (Brown v. Board of Education) oli osa suurta social engineering -prosessia. E. Michael Jones on kirjoittanut tästä aiheesta kirjan The Slaughter of Cities.

Kuka oli koulusegregaation purkamisen takana?

Jack Greenberg, the Lawyer Who Used Law as a Weapon To Desegregate America's Schools

Jack Greenberg, who died on October 12 at age 91, was more than just a fearless civil rights attorney who famously argued Brown v. Board of Education before the U.S. Supreme Court; he was also an admirer of Franz Kafka who applied his writings to historical experience of racial prejudice in America. The 1954 case, determining that state-segregated schools were unconstitutional, propelled Greenberg into the job of director-counsel of the NAACP Legal Defense Fund from 1961 to 1984, succeeding Thurgood Marshall.

In 1995, Greenberg told an interviewer about his first argument before the Supreme Court (he would ultimately argue forty cases there):

The first time I went into the Supreme Court — I am not a religious person and did not have a religious upbringing, but I felt as if I was walking into a synagogue and somehow I just didn't have my skull cap on. My personal reaction was, for what it's worth, that I was in a holy place; that was my gut reaction.

In the handful of lawyers working on the case, Greenberg would recall in a memoir that very few were white but almost all of those who were, were Jewish. One of the latter was Louis Pollak (1922 –2012), and both had shared common experiences as aspiring young lawyers in the postwar years:
...

https://forward.com/news/breaking-news/351856/jack-greenberg-the-lawyer-who-used-law-as-a-weapon-to-desegregate-americas/

[sakarit]

Hieman outoa että koko segregaatiota vastustetaan, sillä sitähän ihmiset oikeasti haluavat. Kantasuomalaiset eivät halua asua maahanmuuttaja-alueella, kaikki jotka pystyvät  muuttavat noista pois. Maahanmuuttajatkin haluavat asua etnisesti/uskonnollisesti mahdollisimman oman viiteryhmänsä mukaisella alueella. Kun kerran segregaatio tekee ihmiset onnellisemmaksi kuin seka-asuminen, niin ei ole oikein syytä tätä vastustaa. Ennemminkin sitä pitäisi aktiivisesti edistää.

[Lalli IsoTalo]

Kun kerran segregaatio tekee ihmiset onnellisemmaksi kuin seka-asuminen, niin ei ole oikein syytä tätä vastustaa. Ennemminkin sitä pitäisi aktiivisesti edistää.

Jeps!

Varsinkin valtiosegregaatiota.

Mutta katsotaan nyt kuitenkin pienempiä yksikköjä, kuten kaupunkia nimeltä New York, tai Manhattania. Ei se ole mikään kansojen sulatusuuni, vaan tilkkutökki! On China Townia, Little Italya jne.

"Bird of feather flock together."*

Ihmiset ja eläimet viihtyvät omiensa seurassa. Koko tämä perkeleellinen kansojen sekoitus monikultturismilla ja väestönvaihdoilla on henkirikos universiumia kohtaan!

* Birds of a feather flock together is an English proverb. The meaning is that beings (typically humans) of similar type, interest, personality, character, or other distinctive attribute tend to mutually associate.

Mutta näillä sosialisteilla on sellainen  saatanallinen ajatus, että kaikki pitää sotkea keskenään. Ei pelkästään vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja samaan kaupunginosaan, vaan samaan taloon. Ja sinnekin sekaisin yötäpäivää bailaavia opiskelijoita, duunareita, narkkareita ja vanhuksia.

[Lalli IsoTalo]

... näillä sosialisteilla on sellainen  saatanallinen ajatus, että kaikki pitää sotkea keskenään.

Jarla saa selittää.

[Siili]

Taivastellaanko ankkalammessakin suomenkielisten segregoitumista maahanmuuttajista?

[Muhmutti]

Tuon Vesa Puttosen twiitin innoittamana lähetin RKP:lle sähköpostia.

S2 -oppilaat ruotsin kielisissä kouluissa

Vastaanottaja   [email protected]
Päiväys   Tänään 12:59

Hei.

Katsoin YLE:n sivustolta tuota koulukone uutista ja siinä pisti silmiini S2 -oppilaiden vähyys ruotsinkielisissä kouluissa. Esim. Vantaalla Martinlaakson koulussa on S2 -oppilaita 43%, kun taas Mårtensdals skola -koulussa S2 -oppilaiden osuus on pyöreä nolla. Koulut sijaitsevat kuitenkin samalla alueella, joten noin suuri ero on todella kummallinen. Voitteko kertoa miksi ruotsin kielisissä kouluissa on niin vähän S2-oppilaita?

Kiitoksia vastauksestanne.

Varmaan hyvin kiusallinen kysymys ja aihe, joten veikkaan vastaamattomuutta.

Yllätyksekseni sain tänään vastauksen ja se kuului näin:

"Hei

Pahoittelen, että vastaus on viivästynyt.

On aivan oikein, että S2-oppilaiden osuus on hyvin pieni monissa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa. Tämä johtuu siitä, että kotoutumiskieli on tänä päivänä suurimmalle osalle suomi. RKP on korostanut ruotsinkielisen kotoutumisen tärkeyttä Suomessa, ja monissa kunnissa, lähinnä Pohjanmaalla, tämä toimii.

Toivoisimme, että ruotsinkielisiin kouluihin tulisi enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, ja toivomme, että S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa lisääntyisi.

T:Andreas"

Melko ympäripyöreä vastaus. Nyt vaan riittävästi S2 -oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin, kun sellaista haluavat.

[Lahti-Saloranta]

Eikös mamuoppilaiden vanhemmille voisi antaa porkkanana pienen avustuksen niin Ruotsinkieliset koulutkin saisivat kaipaamiaan mamulapsia kouluihinsa kotoutumaan. Olettaisin että 100 ekua kuussa olisi riittävä kannustin.

[Siili]

Melko ympäripyöreä vastaus. Nyt vaan riittävästi S2 -oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin, kun sellaista haluavat.

Mamu (tai hänen vanhempansa) itse valitsevat kotoutumiskielen.  Useimmat valitsevat Suomen kielen.  RKP toki valuttaa krokotiilinkyyneleitä menetettyjen uusankkalampilaisten takia, mutta oikeasti ankkalammen vanhemmat takuulla kiittävät onneaan, että omat kersat (ja näiden kersat) saavat oppinsa kunnon monokulttuurisessa koulussa.

[Äpyli]

HS: Koulushoppailu perheen silmin (maksumuuri, mutta idea selvinnee)

Koulushoppailu on sitäkin, että 8-vuotias pelkää jäävänsä ihan yksin, koska jokainen ystävä on osallistunut toisen koulun pääsykokeeseen, kirjoittaa helsinkiläinen vanhempi. Essee julkaistaan poikkeuksellisesti nimettömänä.

SE ALKAA aivan yhtäkkiä. Pieni ihminen auton takapenkillä herkeää sydäntä särkevään itkuun. "Mä jään tänne ihan yksin."

Tällaista on koulushoppailu Helsingissä. Sitä, että 8-vuotias lapsi pelkää jäävänsä yksin, sillä ihan jokainen ystävä on juuri osallistunut jonkin toisen koulun pääsykokeeseen. Se on ainoa väylä välttää huonomaineisen lähikoulun ylemmät luokat.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html

Sääliin vetoaminen on argumentaationa virheellinen mutta joskus valitettavan tehokas taktiikka.

[Äpyli]

IS: Vihreät ratkaisisivat koulujen eriytymisen osin rahalla – näin paljon se voisi maksaa

Pysyvä tasa-arvoraha ja sekoittava asuntopolitiikka ovat vihreiden ratkaisut koulujen oppimistulosten eriarvoistumiseen.

VIHREÄT haluavat korjata koulujen oppimistulosten eriytymisen rahalla ja sekoittavalla asuntopolitiikalla.

– On aivan selvää, että koulutuspolitiikkaa tässä tarvitaan, ja koulujen resursointi on avainkysymys tässä, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoi Vihreiden koulutustavoitteita käsittelevässä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Puolueen mielestä oppimisten tuki tarvitsee seuraavalle hallituskaudelle noin 200 miljoonan euron lisärahoitusta.

Lisäksi puolue haluaa nostaa oppimisen eriytymisen ennaltaehkäisyyn käytettävän tasa-arvorahan pysyvää rahoitusta 30–90 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan koulut ovat voineet rahoittaa tasa-arvorahan turvin esimerkiksi lisäopettajia ja koulunkäyntiavustajia.

– Tasa-arvorahan pitää olla pysyvää. Nyt raha on tullut ikään kuin hankemuotoisena, eikä sillä ole sellaista jatkuvuutta, mitä tarvitaan, Ohisalo sanoo.

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

– Vihreät on valmis resursoimaan koulutusta ja oppimista sinne, missä tukea eniten tarvitaan myöskin kaupunkeihin, Hyrkkö sanoo.

Kaiken kaikkiaan vihreät esittää 580 miljoonan euron lisärahoitusta varhais­kasvatukseen ja koulutukseen.

Sen, mistä rahat toimiin saadaan, puolue jättää osittain pimentoon.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009413843.html

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kunnes kuollutta hevosta ei voi enää piiskata, eikä raha enää auta.

[Roope]

VIHREÄT haluavat korjata koulujen oppimistulosten eriytymisen rahalla ja sekoittavalla asuntopolitiikalla.

Siis "korjata" oppimistulosten eriytymisen, ei oppimistulosten huonontumista.

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Se on sitä vihreiden haluamisista riippumatta. Joko maahanmuutolle tehdään viimein jotain tilanteen korjaamiseksi tai ainakin pahenemisen estämiseksi tai sitten tehdään vihreiden lailla jotain sijaispuuhastelua isolla rahalla.

On selvää, että yhä kalliimmaksi muuttuva sekoittava asuntopolitiikka ei voi enää toimia Suomen nykyisellä saati vielä suuremmalla maahanmuutolla, eikä kukaan tutkija kai edes väitä, että se toimii, vaikka sitä ideologisista syistä kannattaakin.

[Lalli IsoTalo]

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Vihreät leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.

[Kapseli]

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Vihreät leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.

Kun vie kettuja kanalaan ja melkein  kaikki kanat ovat seuraavana päivänä syöty on hallituksen mukaan valitettavaa, että siitä tehdään kettujen kanalaan siirto kysymys. Kettujen siirtäminen kanalasta pois olisi taas liian helppojen ratkaisujen tarjoamista monimutkaisiin ongelmiin.

[Eino P. Keravalta]

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Vihreät leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.

Kun vie kettuja kanalaan ja melkein  kaikki kanat ovat seuraavana päivänä syöty on hallituksen mukaan valitettavaa, että siitä tehdään kettujen kanalaan siirto kysymys. Kettujen siirtäminen kanalasta pois olisi taas liian helppojen ratkaisujen tarjoamista monimutkaisiin ongelmiin.

Kun kanalaan viedään kettuja ja ketut kohdistavat väkivaltaa kanoihin, on asiaan monta oivaa ratkaisua.

Voidaan vaikka alkaa kutsua kettuja kanoiksi, koska muuttuvathan ne kanoiksi kun ovat kanalassa ja olemmehan kaikki samaa, alkuräjähdyksessä syntynyttä massaa. Ja sitten voimme tietysti kotouttaa kettuja kanalaan. Se ei aina ole helppoa, mutta jos vain saamme aina vain lisää rahaa niin varmasti joskus saadaan parempia tuloksiakin.

Syy on myös kanojen: ne syrjivät kettuja rasistisesti ja välttelevät niitä. Ei ihme, että ketut tuntevat ulkopuolisuutta ja niissä nousee aggressio! Täytyy myös muistaa, että kanalan kaavoitus ja pohjaratkaisut voivat syrjäyttää kettuja ja luoda pahoinvointia.

Kaikista tilapäisistä ongelmista huolimatta kanat eivät selviäisi ilman kettuja. Ikääntyvät kanat eivät oikein tuota munia, joten ainoa ratkaisu on tuottaa kettuja kanalaan munimaan. Kun uusi kanatipu syntyy, kestää aikaa, ennenkuin se pystyy munimaan. Mutta aikuinen, koulutettu kettu voi tuottaa munia paljon nopeammin, jos sille vain annetaan tilaisuus ja luodaan rasismista vapaa ympäristö.

Ketut kanalassa ovat valtava voimavara. On meidän vastuullamme, että ketut viihtyvät siellä ja alkavat tuottaviksi. Kanat ovat niin masentavan valkoisiakin ja niiden kulttuuri on niin ummehtunutta, jotain tyhjänpäiväistä kotkotusta ja maan kuopimista. Ruskeat ketut sen sijaan ovat jo valmiiksi monikulttuurisia ja ne voivat rikastuttaa kanoja monella tavalla. Esimerkiksi kettujen ruokakulttuuri voi tuoda uusia elämyksiä kanoillekin. Kanojen tulee vain ennakkoluulottomasti maistaa kanaruokia.

Ilman kettuja kanala ei selviydy, sehän on selvää kaikille. Tarvitaan ainakin 44 000 kettua joka vuosi kanalaan, jotta kanojen kilpailukyky säilyy.

[jalski]

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kunnes kuollutta hevosta ei voi enää piiskata, eikä raha enää auta.

Eipä tuo kuollut hevonenkaan tunnu menoa aina haittaavan. Liitteenä kevennykseksi asiaan liittyvä kuva. Kevennys olisi tietysti hauskempi, jos ei jo useampi kuvassa mainittu kohta osuisi niin hyvin yksiin tämän koulusäätämisen kanssa.

On selvää, että yhä kalliimmaksi muuttuva sekoittava asuntopolitiikka ei voi enää toimia Suomen nykyisellä saati vielä suuremmalla maahanmuutolla, eikä kukaan tutkija kai edes väitä, että se toimii, vaikka sitä ideologisista syistä kannattaakin.

Mielenkiintoista on myös se,  miten tuo tulee toimimaan sitten kun sitä aletaan laajemmassa mitassa harrastaa vaikkapa Helsingissä tai muulla pääkaupunkiseudulla. Todennäköisesti kykenevää kantasuomalaista väkeä muuttaa lapsineen pois, mutta voiko tämä pidemmällä tähtäimellä johtaa siihen, että myös yrityksiä alkaa muuttaa muualle? Esimerkiksi Tampereella tuntuu olevan kohtuullisen hyvä meno tällä hetkellä ja kai on mahdollista, että osaajien muuttaessa pois myös firmat menevät perässä. Eli päästäänkö tarpeeksi "sekoittamalla" siihen, että saadaan koko kaupungin tai kaupunkiseudun tasolla jäämään luu käteen?

Muuttoliikkeestä Suomen sisällä taitaa olla täällä oma ketjunsa, mutta linkkaan tähän lyhyesti  yhden Tilastokeskuksen jutun aihetta koskien:
https://stat.fi/julkaisu/cku5l1syg206j0e61nlqw3ru3

...
Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulta muutto muualle Suomeen vilkastui erityisesti 25–44-vuotiaissa ja 0–6-vuotiaissa. Pääkaupunkiseudun historiallinen muuttotappio näkyi kaikissa koulutusryhmissä, mutta oli suurinta vähintään alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneissa.
...
Vuonna 2021 pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli historiallisen matala, -5 244 henkilöä. Alueen nettomaassamuutto laski edellisvuodesta erityisesti 25–44-, 45–64- ja 0–6-vuotiaiden ikäryhmissä. 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä pääkaupunkiseudun tappio muualle Suomeen oli suurin yli 30 vuoteen, noin 3 970 henkilöä. Myös 45–64-vuotiailla tappio oli seurantajakson suurin, noin 2 500 henkilöä. Alle kouluikäisissä (0–6-vuotiaat) muuttotappio oli kolmanneksi suurin (noin 1 670 henkilöä), mikä viittaa lapsiperheiden vilkastuneeseen muuttoon pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.
...
Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen muutto oli pääkaupunkiseudulle tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvien osalta. Vieraskielisiä muutti muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle yli 7 600 henkilöä ja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen vajaa 5 800 henkilöä vuonna 2021 (netto 1 831 henkilöä). Kotimaankielisten muutot pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen kasvoivat lähes 35 200 muuttoon vuonna 2021, ja kotimaankielisten osalta pääkaupunkiseudun muuttotappio muualle Suomeen oli historialliset 7 075 henkilöä.
...

Kun sopivasti aletaan sekoittaa, niin tällä "S2-ongelman ratkaisulla" saadaan mahdollisesti kiihdytettyä segregaatiokehitystä maan tasolla.

[Lahti-Saloranta]

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Miksi kukaan ei ole huomannut sitä mistä nuo suomea toisena kielenä puhuvien oppimisvaikeudet johtuvat. Tietysti syynä on rasistien käyttämä, vaikeasti opittava suomen kieli. Ongelmaan kun on niin yksinkertainen ratkaisu, vaihdetaan se toinen kieli ruotsin kieleksi. Tarvitseehan ne äidinkielenään ruotsia puhuvat vanhuutensa päivinä ruotsia puhuvia pyllyn pyyhkijöitä. Bonuksena sen pakkoruotsinkin voisi suomea äidinkielenään puhuvilta rasistijunteilta lopettaa

[Eino P. Keravalta]

SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".

Vihreiltä on sitten kysyttävä, että jos nämä ihmiset tai heidän vanhempansa eivät ole tulleet Suomeen maahanmuuton kautta, miten he ovat Suomeen tulleet?

Itse en nyt heti keksi kuin kaksi vastausta tähän ongelmaan:

1. Nuo ihmiset ovat aineellistuneet jostain toisesta ulottuvuudesta rajaa ylittämättä.

2. Nuo ihmiset ovat aina olleet täällä ja kehittyneet suomalaisista apinoista. Suomalaiset ovat sitten vasta jälkeenpäin tulleet tänne pakottamaan rasistista ja kolonialistista kouluaan heille.

Miten on, Vihreät, kumpi vastauksista on oikea? Vai onko teillä kolmaskin ratkaisu siihen, miten nuo ihmiset voivat olla täällä rajaa ylittämättä? Ovat kaivaneet ali? Kertokaa!