Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[Roope]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tänään julkaisemassa analyysissä ehdotetaan siinäkin maahanmuuton lisäämistä, mutta toisin kuin Etlan raportissa, Evan mukaan "työperäisen maahanmuuton esteiden purkamisen" vaikutus olisi vähäinen ("pieni vaikutus julkiseen talouteen"). Kumpaa pitäisi uskoa, kun kumpikaan ei paljasta laskelmiensa oletuksia?

Evan analyysi: Suomen talouspolitiikassa on neljä vaihtoehtoa

Uudistajan linjan valitseva korjaa sote-uudistusta, nostaa eläkeikää, ottaa käyttöön työnhakurahan ansioturvan tilalle, yksinkertaistaa perusturvaa ja purkaa työperäisen maahanmuuton esteitä.

Suomen talouspolitiikassa on neljä vaihtoehtoa, kirjoittaa konsultti Jussi Pyykkönen Elinkeinoelämän valtuuskunnan Eva-analyysissa.

Suomalaisella talouspolitiikan johtajalla on edessään 13 miljardin euron säästötoimet kahden vaalikauden aikana, Pyykkönen kirjoittaa Talouspolitiikan johtajan kompassi -analyysissa. Kestävyysvajeen umpeenkurominen edellyttää yhdeksän miljardin euron nipistämistä menoista, kertoo valtiovarainministeriö.

[...]

Pyykkösen mukaan johtajalla on neljä vaihtoehtoa.

1. Kamreerin linjan valitseva keskittyy leikkaamaan, myös yli kolme miljardia euroa koulutuksesta.

2. Maksimivaltion linjan valitseva kiristää veroja, myös keskituloisten palkkaveroa.

3. Minimivaltion linjan valitseva lakkauttaa valtion toimintoja. Tämä muistettaisiin julkisten palveluiden alasajona ja sen nähtäisiin murentavan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinteen.

4. Reformisti valitsee leikkauksia sisältävät uudistukset. Näistä Pyykkönen mainitsee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen korjaamisen. Nykymalli ei hillitse menojen kasvua, vaan kannustaa menojen paisumiseen, Pyykkönen kirjoittaa. Hänen mukaansa ratkaisu on ottaa käyttöön maakuntavero. Hyvinvointialueiden määrää vähennettäisiin. Sote-palveluiden menojen hillitsemisen tavoitteeksi tulisi asettaa 3–5 miljardia euroa, analyysissa todetaan.

Reformisti nostaa myös eläkeikää, ottaa käyttöön työnhakurahan ansioturvan tilalle, yksinkertaistaa perusturvaa ja purkaa työperäisen maahanmuuton esteitä.

Yle 14.2.2023

Eva: Neljä vaihtoehtoa julkisen talouden sopeutukseen 13.2.2023

Ainoa analyysissä esitettävä konkreettinen keino maahanmuuton lisäämiseen on vain EU:n ulkopuolelta tuleviin sovellettava ns. työnhakuviisumi, jolla tuskin olisi kummoista vaikutusta kuin liian löysästi käytettynä haittamaahanmuuton mahdollistajana.

Millaiset ovat Suomen talouspolitiikan vaihtoehdot? Katso tallenne tästä

Suomella on edessään kolmoishaaste: menot paisuvat, työvoiman määrä laskee ja tuottavuus ei kasva. Tulevan hallituksen pitää löytää uskottava tapa säästää ja mahdollistaa talouskasvu. Millaisella talouspolitiikalla tämä onnistuu?

EVAn webinaarissa esittelemme Suomen talouspolitiikan vaihtoehdot. Jussi Pyykkösen analyysia ovat kommentoimassa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Esittelyn jälkeen EVAn johtaja Emilia Kullas ja toimituspäällikkö Sami Metelinen vetävät poliitikkopaneelin. Paneelissa keskustelevat vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen.

Ei sitten tullut Evassa kenellekään mieleen miljardien eurojen leikkaaminen helposti kehitysavusta, ilmastohumpasta, haittamaahanmuutosta ja kotouttamispuuhastelusta?

Edit:
Tuon Evan analyysin vaisuus maahanmuuton suhteen on jyrkässä ristiriidassa myös sen kirjoittajan Jussi Pyykkösen Evalle reilu vuosi sitten yhdessä ekonomisti Sanna Kurrosen kanssa laatiman massamaahanmuuton ylistyksen Jäähyväiset nuivuudelle - Näin maahanmuutto pelastaa Suomen kanssa. Siinä vedottiin sekopäisen Michael Clemensin ajatuksiin, joissa vapaa Eurooppaan suuntautuva massamaahanmuutto rinnastetaan siunauksellisuudessaan suunnilleen setelipainoon. Mutta ei siis enää. Vaalit?

Edit2:
Tuossa EVAn webinaarissa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä selitti (28:15-29:00) että "tarvitsemme ulkomailta osaavaa työvoimaa tän yhtälön ongelman ratkaisemiseksi, se on ihan välttämätöntä". Analyysi ei kuitenkaan tue väitettä, että "yhtälö" voitaisiin "ratkaista" edes osaavalla työvoimalla saati halpatyövoimalla. Konsultti Jussi Pyykkönen houkuttelisi (30:30-) osaajia Suomeen työnhakuviisumilla ja purkamalla saatavuusharkinnan kaltaiset "epärelevantit byrokratiatoimet" – jotka eivät koske osaajia.

Poliitikot puhuvat maahanmuutosta 48:30 lähtien, mutta eivät pääse oikein mihinkään. Sakari Puisto on varmaan pätevä asiantuntija, mutta huonompi esiintyjä, joka antoi muiden viedä, eikä oma viesti välity. En vieläkään ymmärrä, mitä Puisto yritti selittää (48:40-) Suomen turvapaikkapolitiikasta, että sitä on muka kiristetty. Puiston mainitsemia rajalakejakin huononnettiin, ei korjattu.

Kuvaavaa poliitikkojen löysälle maahanmuuttopuheelle on, että vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen esitti (53:30) ei-osaajia koskevan saatavuusharkinnan purkamista ja heti seuraavassa virkkeessä "huomattavaa panostamista, että saadaan lisää osaajia".

[sancai]

Minua ei pelota kilpailu. Huvittavaa miten persut jatkuvasti syyttelevät muita kommunisteiksi, mutta itse pelkäävät kilpailua työmarkkinoilla.

Tämä näkemyksesi onkin erikoinen. Minusta kun näyttää siltä, että kilpailua pelkää eniten Kokoomus ja EK. Halpamaahanmuuttoa rummutetaan ja valtiota huudetaan apuun lähes psykoottisesti, kun työmarkkinoilla on kerrankin työvoimapulaa ja markkinatalouden mukaisesti palkkojen pitäisi nousta. Palkkoja pitäisi saada markkinatasoa alemmas käyttäen vipuvartena valtion tarjoamia perheenyhdistämisiä ja oleskelulupia. Kokoomuslaisessa näkemyksessä vain työntekijän tulee kilpailla, työnantajan ei.

Alkuperäiseen olkinukkeesi viitaten kuitenkin, ani harva haluaa elämäänsä lisää kilpailua, joten turha ihmetellä, kun heikompaa ja kilpailullisempaa elämää massoille kaupittelevat menettävät suosiotaan. Ihanko oikeasti haluat kilpailla enemmän, saada vähemmän suuremmalla työllä?

[Augustus]

Kun jotain tälläistä uutisoidaan eksaktein luvuin, kuten jopa 44 000 maahanmuuttajaa vuosittain, niin mulla herää aina kysymys(ja vtuttaa  ), että onko tässä päätelmässä mitään järkeä. Miksei esimerkiksi 45 000 enää kelpaa. Turha kikkailu jollain merkitsevillä numeroilla (tässä 44) on epä-älyllistä. Käytännössä on kyse jostain matemaattisesta mallista johon syötetään sisään jotain lukuja ja sitten malli antaa ulos jotain lukuja, jotka ovat toki käytetyn mallin puitteissa "oikeita", mutta koko matemaattisen mallin oikeutus jää ihan uskon asiaksi.

Jos olisin Etlan tutkija, niin sanoisin, että mallimme antaa vuosittaisen maahanmuuttajien ylärajaksi luvun 44 000, mutta koska mallimme on keinotekoinen mallinnus, sanoisin  että oikea luku on jossain 1 000 - 100 000 maahanmuuttajan välillä, koska emme osaa mallintaa niin monimutkaista kuin yhteiskuntaa ( ja maailmaa sotineen, automaatiota, polittista ilmapiiriä  ym. ) ja sen kehitystä tulevaisuudessa käytännössä ollenkaan.

Jos annetaan tälläisiä eksakteja ennusteita, niin käytännössä on kyse pelkästä propagandasta, joka antaa yleisölle mielikuvan tarkkuudesta (kuinka he osaavat laskea sellaista...) ja siitä seuraavasta luottamuksesta tutkijoihin, mutta on perusteiltaan kuitenkin ihan pelkkää arvailua.

edit: kirjoitusvirhe 45 000 tuhatta -> 45 000 ja toinen kirjoitusvirhe.

[Äpyli]

Mokutusbunkkerissa on pistetty täysi höyry päälle vaalien lähestyessä. Tällä kertaa kohteena huutava hoitajapula ja huutajana STM.

US: STM: Suomesta puuttuu yli 10 000 hoitajaa – tarvitaan "merkittävä harppaus" ulkomailta palkkaamisessa

STM nostaa esiin kolme reunaehtoa toimille ja päätöksille, joita julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään tulevalla hallituskaudella. Sote-alan ammattilaisia tarvitaan Suomeen ulkomailta, ministeriö katsoo.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä yli 7000 lähihoitajaa ja yli 3000 sairaanhoitajaa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö STM. Yhteensä Suomessa on siis yli 10 000 hoitajan vaje.

"Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina koko maassa. Vaje koskee lähes kaikkia ammattiryhmiä ja koko maata. Muutaman viime vuoden aikana on kasvanut erityisesti vaje sairaanhoitajista ja lähihoitajista", STM kirjoittaa syventävissä asiantuntijamuistioissa, jotka liittyvät tänään julkistettuun STM:n virkapuheenvuoroon.

STM julkaisee virkapuheenvuoron ensimmäisen kerran. Siinä nostetaan keskusteluun tärkeimpiä ministeriön hallinnonalan toimintaympäristön haasteita ja esitetään niihin ratkaisujen suuntia ensi hallituskaudella.

Sote-alan henkilöstövajeeseen voidaan STM:n mukaan vain rajallisesti vastata koulutuspaikkoja lisäämällä. Nuorisoikäluokkien pieneneminen johtaa kilpailuun koulutettavista, ministeriö huomauttaa. STM katsoo, että miesten hakeutumista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin on tuettava, sillä naisten osuus koko sote-sektorin työllisistä on peräti 88 %.

"Useissa sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä ulkomaisen työvoiman osuus on nykyisin 3–4 % luokkaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kansainvälisen rekrytoinnin tarve olisi ainakin 10 % alan kokonaistarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Työyhteisöjen olisi tarpeen ottaa lyhyessä ajassa merkittävä harppaus kansainvälistymisessä. Sote-alan ammattilaisten maahanmuuton onnistunut lisääminen edellyttää lisää toimia myös valtiolta."

Jotta kasvaviin kansainvälisen rekrytoinnin tarpeisiin voidaan vastata, on STM:n mukaan kehitettävä laillistamisprosessia ja sitä tukevaa pätevöitymiskoulutusta ja kielikoulutusta.

"On välttämätöntä sujuvoittaa laillistamisprosessia, tarkastella sen hinnoitteluperusteita ja kehittää sähköistä asiointia, mutta nämä edellyttävät lisärahoitusta. On myös huomioitava, että eri kolmansista maista tulevien henkilöiden haasteet, esimerkiksi pätevöitymisen saamisessa, voivat olla keskenään erilaisia. Kielitaidon kehittymisen tuki on sote-alalla erityisen tärkeää ja tarpeet ovat usein pitkäkestoisia. Toimivat ratkaisut edellyttävät riittävää julkista resursointia."

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/stm-suomesta-puuttuu-yli-10-000-hoitajaa-tarvitaan-merkittava-harppaus-ulkomailta-palkkaamisessa/5641ff2d-bb13-4eb2-a26a-44ce175275d4

Olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta ei taida jaksaa illasta enää öyhöttää. Mutta toteanpa vain vaikuttavan siltä, että Suomen hyväksi työskentelevät ammattitaitoiset naiset - opettajat, sote-alan henkilöstö - pääsevät eturintamassa nauttimaan politiikan hedelmistä tulevina vuosikymmeninä varmasti riittävissä määrin. Enkä sano tätä vahingoniloisena, vaan murheellisena, sillä itsekin olen saanut kokea kieli- ja pätevyyshaasteisessa työpaikassa työskentelyn "ihanuuden".

[Lalli IsoTalo]

Mokutusbunkkerissa on pistetty täysi höyry päälle vaalien lähestyessä. Tällä kertaa kohteena huutava hoitajapula ja huutajana STM.

Ei täällä mitään hoitajapulaa ole! Täällä on vain jumalaton ylitarjonta mamuista tukkimassa terveydenhoitojärjestelmäämme!

Olen suorittanut muutaman vuoden ajan empiiristä tarkkailua, kun roudasin mutsia terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Keskimäärin puolet odotushuoneen asiakkaista ei näyttänyt suomalaisilta, ja siitä toisesta puolesta puolet puhui venäjää, viroa tai jotain minulle tuntematon Itä-Euroopan kieltä. Eli siis järjestelmää on arvioni mukaan tukkimassa 75% ihan väärää populaatiota.

Tämä ns. "hoitajapula" on päättäjiemme maailmanhalauksen ja väestönvaihtoprojektin seurausta. Palkkoihinkin riittäisi paremmin rahaa, jos sitä ei hullun lailla survottaisi mm. pohjattomaan somalikaivoon.

Ja sama meininki uhkaa jatkua, koska ei ole mitään signaaleja siitä, että suomalaiset eivät jälleen kerran äänestäisi maailmanhalaus- ja väestönvaihtopuolueita.

^^^

EDIT: @Matias Turkkila , en tiedä saako asiasta virallisia lukuja mistään, mutta jos saa, niin asiaa kannattaisi varmaan selvittää ennen vaaleja.

[DuPont]

Kävelin ohi paikallisen leipäjonon ohi. Suurin osa heistä näytti olevan venäläisiä eläkeikäisiä.
Eihän maahanmuuttopolitiikan noin tule toimia.

[Totti]

Ei täällä mitään hoitajapulaa ole! Täällä on vain jumalaton ylitarjonta mamuista tukkimassa terveydenhoitojärjestelmäämme!

Olen suorittanut muutaman vuoden ajan empiiristä tarkkailua, kun roudasin mutsia terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Keskimäärin puolet odotushuoneen asiakkaista ei näyttänyt suomalaisilta, ja siitä toisesta puolesta puolet puhui venäjää, viroa tai jotain minulle tuntematon Itä-Euroopan kieltä. Eli siis järjestelmää on arvioni mukaan tukkimassa 75% ihan väärää populaatiota.

Tuo on muuten totta. Olen havainnut saman (minullakin iäkkäämpi sukulainen, jota käytän terveydenhuollossa); mamuja on suhteettoman paljon terkkarien ja sairaaloiden käytävillä odottelemassa.

Tilanne ei tosin ole yllättävä jos on seurannut Ruotsin maahanmuuttoa. Siellä koko terveysjärjestelmä on jo romahtamispisteessä mamujen takia. Ongelma on erityisesti se, että mamut juoksevat jokaisen pikkuasian takia sairaalassa. Mikä tahansa päänsärky tai nuha tietää sairaalareissua ja mukaan tulee koko perhe. Kun sitten klaanit kohtaavat sairaaloissa, alkaa tappelut ja puukotukset, joten potilaita tulee saman tien monta lisää.

Oma pikantti erikoisuus on se, että musliminaiset eivät saa mennä sairaalaan yksin vaan mies tai poika on aina mukana, myös itse vastaanotolla. Olen itse usein nähnyt miten etenkin kaapuakat menevät lääkärin pakeille mies edellä.

Eräs syy miksi moni terveysammattilainen jättää alan lienee myös kaoottinen potilasaines, joka nykyään edellyttää yhä enemmän tulkkeja ja kulttuurisia erikoisjärjestelyjä. Itse ainakin haistaisin paskat etenkin muslimien kaikille keinotekoisille ongelmille.

[Äpyli]

Tilanne ei tosin ole yllättävä jos on seurannut Ruotsin maahanmuuttoa. Siellä koko terveysjärjestelmä on jo romahtamispisteessä mamujen takia. Ongelma on erityisesti se, että mamut juoksevat jokaisen pikkuasian takia sairaalassa. Mikä tahansa päänsärky tai nuha tietää sairaalareissua ja mukaan tulee koko perhe. Kun sitten klaanit kohtaavat sairaaloissa, alkaa tappelut ja puukotukset, joten potilaita tulee saman tien monta lisää.

Oma pikantti erikoisuus on se, että musliminaiset eivät saa mennä sairaalaan yksin vaan mies tai poika on aina mukana, myös itse vastaanotolla. Olen itse usein nähnyt miten etenkin kaapuakat menevät lääkärin pakeille mies edellä.

Eräs syy miksi moni terveysammattilainen jättää alan lienee myös kaoottinen potilasaines, joka nykyään edellyttää yhä enemmän tulkkeja ja kulttuurisia erikoisjärjestelyjä. Itse ainakin haistaisin paskat etenkin muslimien kaikille keinotekoisille ongelmille.

Tulkkien käyttö on jo valitettavasti ollut arkipäivää monikulttuurisilla alueilla. Olisi mielenkiintoista tietää tulkkauksen kustannukset valtakunnan tasolla. Ei ole ihan pienestä rahasta kyse, sillä tuntiveloitus on tyypillisesti 40-50 euron luokkaa. Perhe, joka tyypillisesti asioi sekä sosiaali- että terveyspalveluissa, voi käyttää tulkkauspalvelua joka kerta, ja vuoden aikana tulkkauksia voi kertyä kymmeniä. Lisäksi tulkit ovat usein aiemmin maahantulleita, jotka ovat opetelleet suomen kielen ja joilla on sen verran bisnesälyä, että huomaavat nopeasti järjestelyn erinomaisen kannattavuuden suhteessa työpanokseen. Tämä voi näkyä tulkin ammatillisuuden laadussa tai sen puutteessa ja usein tulkki ja asiakas käyvät keskustelua, jota ei tulkata. Tämä ei tietenkään herätä kovin paljon luottamusta mitä tulee palvelun läpinäkyvyyteen. Muistan eräänkin tulkin, joka työskenteli välillä lomalta maassa josta alunperin pakeni Suomeen. Luultavasti tämä tulkki tienasi yrittäjänä enemmän kuin sote-alan pamput.

Mielenterveysongelmat ovat todella yleisiä EU:n ulkopuolelta tulevilla, ja monella on lähtökohtaisesti vaikeuksia a) luottaa sote-henkilöstöön, b) puhua ongelmistaan edes tulkin avustuksella, c) edes tunnistaa mielenterveysongelmia, koska lähtökulttuurissa ja/tai yksilöllä itsellään ei ole valmiuksia käsitellä sellaisia asioita. Kaikki tämä vaikuttaa siten, että palvelujen tuottajalta vaaditaan enemmän työaikaa ja resursseja, toisin sanoen maahanmuuttajien hoitaminen kasvattaa kustannuksia ja on siten välittömästi pois kantasuomalaisten hoitotarjonnasta. Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös niitä oikeasti ja vaikeasti traumatisoituneita. Menemättä sen tarkemmin vaikean trauman hoitoon, totean vain että sellaisen kokenutta ei saada ehjäksi (ja työkykyiseksi) välttämättä koskaan. Vihervasemmiston taipumus nähdä turvapaikanhakijat pelkästään viattomina olosuhteiden uhreina ja otollisina kotoutuksen kohteina, on ollut ja on todella naiivi. Ratkaisuksi sitten yleensä tarjotaan kulttuurisensitiivistä ja monikulttuurista koulutusta.

Entisenä sote-ammattilaisena minua riepoo eritoten se, että yhteiskunta on tehnyt yltiöpositiivisella turvapaikkapolitiikallaan palvelulupauksen suurelle ihmisjoukolle, ja palvelulupauksella ei ole valitettavasti päättymispäivämäärää. Sote-alan resurssit eivät todellakaan ole kasvaneet suhteessa palvelulupaukseen. Jokainen tähän palvelulupaukseen käytetty työtunti on poissa kantasuomalaisten hoidosta. Kuinka helvetissä mikään palvelujärjestelmä voisi kestää kymmenien, satojen tuhansien ihmisten palvelutarpeen nopean kasvun tyydyttämiseen? Varsinkaan pienen maan, joka on jo pitkään elänyt velaksi, kamppailee työvoiman tarjonnan kanssa ja on vieläpä tämän lisäksi toteuttanut suuruudenhulluudessaan historiallisen organisaatiomuutoksen, jonka ongelmia ratkotaan vielä vuosia.

Oma nuivuus ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, mutta sote-alalla alkaa olla jo melko nuivaantunutta sakkia. Todistin kerran jopa ihmeen, jota en ole uskonut mahdolliseksi, eli suvakin muuttumisen nuivaksi, kun kollegan vaimo oli pyytänyt tätä mukaan kotouttamaan lähi-itäläisiä. Oli mielenkiintoista havainnoida, kuinka kohtaamisteoria hiljalleen alkoi toimia ja kollegan sisällä alun sinisilmäinen innostuminen muuttui nuivuudeksi kuukausien kuluessa.

Kun premissit ovat päin persettä, niin on myös lopputulos.

[Äpyli]

Lisäyksenä edelliseen postaukseen, jätän vain tämän tähän.

Tehyn Rytköseltä tiukat terveiset seuraavalle hallitukselle hoitaja­pulasta: "Työperäistä maahan­muuttoa on lisättävä"

HOITAJALIITTO Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että keskeisin ratkaisu sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on edelleen palkkauksen ja työolojen parantaminen.

Hänen mukaansa tärkeä näkökulma on kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto.

– Työperäistä maahanmuuttoa täytyy ehdottomasti lisätä, mielellämme otamme Suomeen kollegoita ympäri maailmaa. Emme pärjää muuten, Rytkönen linjaa STM:n tiedotustilaisuudessa.

– Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimia seuraavalta hallitukselta, hän painottaa.

Rytkösen mukaan potilasturvallisuus ja hoidon laatu ovat keskeinen näkökulma sote-ammattiryhmien työnjaossa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009394561.html

[Kallan]

Lisäyksenä edelliseen postaukseen, jätän vain tämän tähän.

Tehyn Rytköseltä tiukat terveiset seuraavalle hallitukselle hoitaja­pulasta: "Työperäistä maahan­muuttoa on lisättävä"

HOITAJALIITTO Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että keskeisin ratkaisu sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on edelleen palkkauksen ja työolojen parantaminen.

Hänen mukaansa tärkeä näkökulma on kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto.

– Työperäistä maahanmuuttoa täytyy ehdottomasti lisätä, mielellämme otamme Suomeen kollegoita ympäri maailmaa. Emme pärjää muuten, Rytkönen linjaa STM:n tiedotustilaisuudessa.

– Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimia seuraavalta hallitukselta, hän painottaa.

Rytkösen mukaan potilasturvallisuus ja hoidon laatu ovat keskeinen näkökulma sote-ammattiryhmien työnjaossa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009394561.html

Sairaalat/sairaanhoitopiirit voivatkin alkaa kaivamaan kuvetta ja hoitaa itse rekryprosessit ja työperäiset maahantuloluvat yms. Maahanmuuttoviraston kanssa. Palkkaa nostamalla yleensä alkaa halukkaita työntekijöitä löytymään.

[Roope2]

Se on ihmeellistä tuossa työllistämiskeskustelussa, että kaikki huutaavat tukka putkella pelastavana ratkaisuna lukua 40 000, mutta kukaan mainitse, miten siihen liittyviin nyt jo tiedossa oleviin haittavaikutuksiin varauduttaisiin: asuntojen ja päivähoitopaikkojen riittävyys, koulujen lisääntyvä jälkeenjääneisyys ja tukiopetuksen tarve, .....

[Lalli IsoTalo]

Se on ihmeellistä tuossa työllistämiskeskustelussa, että kaikki huutaavat tukka putkella pelastavana ratkaisuna lukua 40 000, mutta kukaan mainitse, miten siihen liittyviin nyt jo tiedossa oleviin haittavaikutuksiin varauduttaisiin: asuntojen ja päivähoitopaikkojen riittävyys, koulujen lisääntyvä jälkeenjääneisyys ja tukiopetuksen tarve, .....

Nykyisessä valtionuskonnossamme faktat haihtuvat olemattomiin, kuin vesi valkoposkihanhen selästä.  Vain dogmeilla on merkitystä.

[Siili]

Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasta närästää tiedon saatavuuden helppous:

[tweet]1626500856089653248[/tweet]

Ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa! Peruskoulun eriytyimistä olisi voinut konkretisoida myös ilman tällaista koulushoppailuun kannustavaa konetta.https://t.co/Jt037dPp2t

— Hanna Virtanen (@hanna_virtanen_) February 17, 2023

Jatkotweetissä Hiilamo komppaa.  Pitävätköhän Hanna  ja Heikki itseään enemmän yhteiskunnallisina insinööreinä kuin yhteiskunnallisen tiedon jalostajina? 

[Roope]

Keskustelu julkisesta taloudesta on tosiasiassa keskustelua seuraavista sukupolvista – maahanmuutto on siinä merkittävässä roolissa
Matti Kalliokoski, päätoimittaja

Suomen Kuvalehti 16.2.2023  (maksumuuri)

Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa päätoimittaja Matti Kalliokoski viittaa Etlasta ja Evasta tutun ekonomisti Vesa Vihriälän blogikirjoitukseen, jonka mukaan maahanmuutto tulee kasvamaan nykymenolla paljon enemmän kuin väestöennusteissa jo ilman erityisiä politiikkatoimiakin. Vihriälän mukaan "vuonna 2030 maassa olisi lähes 150 000 työikäistä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste antaa ymmärtää".

Pääkirjoitus: Lisää maksajia hyvinvoinnille

Vaalikeskusteluissa päiväkohtaiset aiheet herättävät eniten intoa. Onneksi tulevaisuus on mukana vähintään rivien välissä.

[...]

Keskustelu julkisesta taloudestakin on tosiasiassa keskustelua seuraavista sukupolvista. Yksittäisestä vuodesta tai vaalikaudesta valtio kyllä selviää lainarahalla, mutta katseen pitää olla myös tulevissa vuosikymmenissä. Riittivätkö työelämässä silloin olevien rahkeet hyvinvoinnin rahoittamiseen?

Olennainen kysymys koko yhtälössä on se, kuinka paljon työikäisiä Suomessa on jatkossa. Muutokset luvuissa ovat hitaita, mutta välillä myös yllättäviä.

[...]

Tuoreissa tilastoissa oli kuitenkin uutinen, johon esimerkiksi pitkän linjan taloustutkija ja -vaikuttaja Vesa Vihriälä kiinnitti huomiota blogissaan. Maahanmuutolla on merkittäviä vaikutuksia väestörakenteeseen, jos se pysyy samalla tasolla kuin nyt.

Suomeen muutti viime vuonna väkeä huomattavasti enemmän kuin täältä lähti muualle. Nettomaahanmuutto oli 35 000 henkeä, eikä luvussa ole mukana esimerkiksi tilapäisillä perusteilla tulleita ukrainalaisia.

Vihriälä teki laskelmassaan monia varovaisuusperiaatteen mukaisia oletuksia ja päätyi siihen, että työikäisen väestön määrä Suomessa poikkeaisi tulevaisuudessa merkittävästi ylöspäin Tilastokeskuksen tähänastisista ennusteita. Etumerkki siis muuttuisi: työllisiä olisikin nykyistä enemmän eikä vähemmän.

Se taas olisi helpotus paitsi rekrytointivaikeuksien kanssa painiville työnantajille myös eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoitusta työkseen pohtiville.

Yksittäinen vuosi ei maahanmuuttoluvuissakaan muuta kokonaiskuvaa. Tärkeää on se, menestyykö Suomi pysyvästi kansainvälisessä kilpailussa työvoimasta. Ottajia olisi monissa muissakin maissa.

Poliitikot pystyvät parhaiten vaikuttamaan lainsäädäntöön ja maahanmuuttoviranomaisten toimintakykyyn sekä siihen, panostetaanko kotoutumiseen.

Silti myös yleisellä ilmapiirillä on merkitystä. Vaalikampanjoiden aikana suomalaiset katsovat itseään peiliin. Jos maahanmuuton hyödyistä ja ongelmista pystytään puhumaan samaan aikaan, se luo uskoa ratkaisujen löytymiseen. Jos taas viesti on, että tänne ei kannata tulla, se kyllä välittyy tehokkaasti maailmallekin.

Vihriälä teki laskelmassaan monia varovaisuusperiaatteen mukaisia oletuksia ja päätyi siihen, että työikäisen väestön määrä Suomessa poikkeaisi tulevaisuudessa merkittävästi ylöspäin Tilastokeskuksen tähänastisista ennusteita.

Toisaalta Vihriälä hylkäsi muuten varovaisuusperiaatteen olettaessaan muun muassa maahanmuuttajien työllisyyden paranevan ja että muun maailman puoli-ilmainen kouluttaminen (ulkomaalaisten lukukausimaksut eivät kata likimainkaan kuluja) kasvattaisi Suomen tuottavuutta.

Ruotsin kaltaisen maahanmuuttajien käsiin räjähtäneen väkivaltarikollisuuden Suomi kuulemma hoitaisi "tukahduttamalla rikollisuuden kasvualustan", kun "Suomella on perässä tulijan etu", ja siinä se. Ei oikein vakuuta.

Etumerkki siis muuttuisi: työllisiä olisikin nykyistä enemmän eikä vähemmän.

Se taas olisi helpotus paitsi rekrytointivaikeuksien kanssa painiville työnantajille myös eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoitusta työkseen pohtiville.

Näyttääkö muka siltä, että nykymaahanmuutto tai vielä enemmän laadultaan paremminkin huonoon suuntaan kallistuva suurempi maahanmuutto rahoittaisi suomalaisten sosiaaliturvaa?

Ei näytä, paitsi ehkä oletuksiltaan tahallisen virheellisissä laskelmissa, joissa EU:n ulkopuolelta tuleva kouluttamaton väki oletetaan ominaisuuksiltaan suomalaisten kaltaisiksi. Ja ainahan voi vedota huononkin maahanmuuton aiheuttamaan bruttokansantuotteen kasvuun.

Poliitikot pystyvät parhaiten vaikuttamaan lainsäädäntöön ja maahanmuuttoviranomaisten toimintakykyyn sekä siihen, panostetaanko kotoutumiseen.

Myöskään Suomen massiivisten kotouttamistoimien tuloksellisuudesta ei ole laskelmia eikä tutkimuksia. Kotouttamistoimien perimmäinen tarkoitus onkin toimia Kankkulan kaivona, jonka kautta ostetaan maahanmuuton lisäämisen kannattajia, ja syntipukkina, jonka syyksi maahanmuuttopolitiikalla luodut ongelmat vieritetään. Universaali ratkaisu maahanmuuton ongelmiin on vaatia joka kerta lisää rahaa kotouttamistoimiin. Maahanmuuttajakatujengit, S2-nuoret tai mitä tahansa, ratkaisu on aina potin kasvattaminen ja sen jakaminen.

Toinen kätevä syntipukki on suomalaisten asenteet. Vika on aina meissä, meidän asenteissamme, rasismissamme ja sanavalinnoissamme, ei itse maahanmuuttajissa ja heidän teoissaan ja ominaisuuksissaan.

Silti myös yleisellä ilmapiirillä on merkitystä. Vaalikampanjoiden aikana suomalaiset katsovat itseään peiliin. Jos maahanmuuton hyödyistä ja ongelmista pystytään puhumaan samaan aikaan, se luo uskoa ratkaisujen löytymiseen. Jos taas viesti on, että tänne ei kannata tulla, se kyllä välittyy tehokkaasti maailmallekin.

Ongelmista kieltäydytään puhumasta vaientamalla vääränlaiset puhujat ja ohjaamalla keskustelu epäolennaisuuksiin. Valikoivampaan maahanmuuttopolitiikkaan tähtääviä ratkaisuja ei hyväksytä edes keskusteluun asti. Niin tulee tapahtumaan näissäkin eduskuntavaaleissa, joissa tullaan vyöryttämään kritiikittömästi "työperäisen maahanmuuton" ja "työvoiman kasvattamisen" ilosanomaa, kun oikeasti lobataan mahdollisimman suurta Euroopan ulkopuolista massamaahanmuuttoa ilman minkäänlaisia laatuvaatimuksia tai riskianalyysejä.

[IDA]

Ruotsin kaltaisen maahanmuuttajien käsiin räjähtäneen väkivaltarikollisuuden Suomi kuulemma hoitaisi "tukahduttamalla rikollisuuden kasvualustan", kun "Suomella on perässä tulijan etu", ja siinä se. Ei oikein vakuuta.

Ei todellakaan vakuuta. Kaikki oikeastaan tietävät miten rikollisuuden kasvualusta todella tukahdutetaan, eikä Suomessa kenelläkään ole mitään halua, tai edes kykyä tehdä mitään sellaista. Ainoa keino siihen ovat kovat pakkotoimet.

Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että suomalaisissa yliopistoissa ei enää ole mitään sellaista teoreettista taloustieteen opetusta, jonka voisi edes teorian tasolla ajatella tähtäävän viikkoa pidemmälle tulevaisuuteen. Opetetaanko niissä klassisia talous- tai yhteiskuntateorioita enää lainkaan? "Tukahdutamme rikollisuuden kasvualustan" ei tarkoita oikeastaan mitään, että sitä yhdistetä fasistiseen tai sosialistiseen politiikkaan, joka puuttuu todella voimakkaasti perheiden ja yksilöiden oikeuksiin.

Ei tarvitse paljoakaan järkeä päässä, että ymmärtää kuinka rikollisuus ei suinkaan johdu pelkästään taloudellisten mahdollisuuksien tai "kotouttamisen" puutteellisuudesta. Selkeästi suurempi tekijä on esimerkiksi se, että ihmiset nyt vain luonnollisesti hakeutuvat omiensa pariin jo kouluiässä.

[Roope]

Vyörytystä, vyörytystä...

Mikko Valtonen: Suomi tarvitsee vielä enemmän osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa

Maahanmuuttoviraston kuun vaihteessa julkaisemien tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Näihin kasvulukuihin ei voida tuudittautua, tarvitsemme vielä enemmän osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa.

Maahanmuuton kasvattamisessa on lopulta kysymys hyvinvointiyhteiskunnan perustusten lujittamisesta. Suomi ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Syntyvyys on heikointa yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien. Yrityksille osaavan työvoiman saatavuus on kasvun ja työllistämisen este ja jopa 73 prosenttia yrityksistä kertoo työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksen kasvua. Tällä yhtälöllä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on kuin tuuliselle rannalle rakennettu hiekkalinna.

Työperäisellä maahanmuutolla ei yksin ratkaista Suomen ongelmia. Sen rinnalla on välttämätöntä parantaa työnteon kannustimia, hyödyntää paremmin koko työvoimapotentiaali ja auttaa työttömiä takaisin töihin muun muassa koulutuksen avulla. Maahanmuutto on kuitenkin yksi merkittävä osa tarvittavien toimenpiteiden kokonaisuutta.

Emme voi jäädä tyytyväisenä myhäilemään, että nyt työperäinen maahanmuutto on saatu kasvuun ja tästä eteenpäin homma hoituu kuin itsestään. Tarvitaan edelleen lisää toimia, jotta Suomeen on sujuvaa ja houkuttelevaa tulla töihin ja opiskelemaan. Tämän sujuvuuden pitää ulottua koko perheeseen.

Suomessa on asetettu kansallinen tavoite kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Tuoreet maahanmuuttotilastot antavat viitteitä oikeasta suunnasta, mutta vielä ei olla maalissa. Osaajien maahanmuuton vauhdittamisen tulee olla yksi seuraavan hallitusohjelman kärkitavoitteista ja keinot tulee konkretisoida Talent Boost 2.0 -ohjelman avulla.

Aivan ensitöiksi on luovuttava työntekijöiden maahanmuuttoa hidastavasta saatavuusharkinnasta. Yritykset tuntevat osaaja- ja osaamistarpeensa viranomaisia paremmin. Lisäksi meidän pitää poistaa oleskelulupaprosessin alun pullonkaula sähköisen tunnistautumisen avulla. Annetaan yritysten työllistää ja ihmisten työllistyä.

Keskuskauppakamari 14.2.2023

Saatavuusharkinta ei koske osaajia, eikä "työperäistä" maahanmuuttoa ole tarkoitus kaksinkertaistaa osaajilla...

Antti Tanskanen: Entä jos Suomeen muuttaisikin entistä vähemmän ihmisiä?

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keinoista korjata työvoimapulaa, lieventää pienenevän syntyvyyden seurauksia ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Mutta miltä Suomi näyttäisi, jos maahanmuutto pyrkimyksistä huolimatta vähenisi nykyisestä? Eläketurvakeskus teki arvion, jossa Suomeen muuttaa saman verran ihmisiä kuin täältä lähtee. Nettomaahanmuutto on siis nolla.

Jos nettomaahanmuutto todella on jatkossa nolla, on Suomi vaihtoehtoon verrattuna kalpeampi, köyhempi ja työvoimapulaisempi. Kalpeampi siksi, että harva maahanmuuttaja on yhtä vaalea kuin kantaväestö. Köyhempi siksi, että työtä tehdään vähemmän ja hyvinvointivaltion perustana oleva palkkasumma on pienempi. Työvoimapulaisempi siksi, että ilman maahanmuuttoa väestöllinen huoltosuhde on huonompi: eläkeikäisiä on työikäisiin verrattuna enemmän.

Maahanmuuton edistäminen on arvovalinta. Elinkeinoelämä kannattaa suvaitsevaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa myös maahanmuuttajat voivat hyvin. Erityisesti työperäistä maahanmuuttoa tulee kasvattaa, jo sen takia, että Suomen hyvinvointi perustuu työntekoon ja sen kannattavuuteen.

Ilman nettomaahanmuuttoa Suomen väestö on ETK:n projektiossa vuonna 2085 perusvaihtoehtoon verrattuna 1,4 miljoonaa ihmistä pienempi, palkkasumma 28 miljardia euroa pienempi ja työeläkemaksu 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi tai etuudet vastaavasti pienemmät. Onko tämä sellainen Suomi, jonka me haluamme?

Elinkeinoelämän keskusliitto 14.2.2023

Ihanko oikeasti Suomi olisi köyhempi, jos maahanmuuttoa vähennettäisiin eniten kustannuksia aiheuttavasta päästä? Ei tietenkään.

Väestöllinen huoltosuhde ei kerro vielä juuri mitään hyvinvoinnista ja yhteiskunnan eläkkeenmaksukyvystä. Ajatusleikkinä Suomeen voitaisiin liittää vaikka Somalia. Suomen syntyvyys ja väestöllinen huoltosuhde kyllä paranisi paperilla, mutta suomalaisten elintaso romahtaisi. Sama pätee maahanmuuttoon, vaikka muutokset ja vaikutukset ovat hitaampia ja huomaamattomampia.

Matti Mannonen: Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset tutkimukseen ja investointeihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan

[...]

Ruotsi on lähin ja kovin kilpailijamme kansainvälisillä markkinoilla, joten on kiinnostavaa verrata Suomen ja Ruotsin kehitystä toisiinsa.  Talousmaaottelussa häviämme joka lajissa, kuten oheisesta graafiikasta ilmenee.  Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy. Emme mitenkään voi jatkaa tällä tiellä.

Yksi ratkaiseva ero on työvoiman määrän kehitys. Ruotsissa työvoiman määrä kasvaa tasaisesti, mikä varmistaa myös kansantalouden kasvun. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on tältä osin onnistunut.  On huomionarvoista, että myös työllisyysaste on Ruotsissa pari napsua Suomea korkeampi, eli maahanmuuttajat ja seuraavat sukupolvet työllistyvät mitä ilmeisimmin hyvin.

Suomessa työikäisen väestön määrä on jo kääntynyt laskuun, koska maahanmuuttoa on jarrutettu kaikin mahdollisin keinoin. Huoltosuhde ja talouskasvun edellytykset heikkenevät. Tähän on saatava muutos. Maahanmuutto on moninkertaistettava, ottaen kuitenkin opiksi Ruotsin tekemistä virheistä.

Teknologiateollisuus 14.2.2023

Maahanmuuttajat eivät työllisty Ruotsissa hyvin vaan päinvastoin huonosti. Ainakin vielä taannoin ero ruotsalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteessa olikin peräti OECD-maiden suurin. Näin siitä huolimatta että suomalaiset ja yleensäkin eurooppalaiset maahanmuuttajat ovat kyllä työllistyneet ihan hyvin. Mannosen ihailema Ruotsin väestönkasvu tulee kuitenkin niistä ryhmistä Euroopan ulkopuolelta, jotka eivät työllisty tai työllistyvät lähinnä keinotekoisin tukitoimin tilastojen kaunistelemiseksi.

Ruotsin tekemistä virheistä suurin ja vaikutuksltaan merkittävin oli juuri Euroopan ulkopuolisten kouluttamattomien ihmisten massamaahanmuutto. Sitä runnotaan nyt Suomeenkin seurauksista välittämättä ja niistä röyhkeästi valehtelemalla.



Loppuun vastapainoksi nykyään niin harvinaista järjen ääntä, jollainen ei saa valtamediajulkisuutta. Kannattaa lukea koko ETLA:n heppoiset laskelmat ja oletukset nuijiva kirjoitus Uuden Suomen blogeista.

Matti Viren: Pelastaako maahanmuutto Suomen eläkejärjestelmän?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 3.2 julkaisemasta maahanmuuttolaskelmasta riittää keskustelua. Viimeisimmässä vaiheessa ETLA:n tutkijat Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen (jatkossa L&V) vastasivat joihinkin kriittisiin kommentteihin (HS 16.2). Vastine oli hieman erikoinen, koska sen sijaan, että he olisivat vastanneet esille nousseisiin kysymysksiin, he lähinnä marssittivat esiin joitain uusia lukuja työllisistä ja työllisyysasteista.

Jotta ei syntyisi sitä kuvaa, että kaikki on nyt hyvin, lienee syytä toistaa muutamia keskisiä avoimia kysymyksiä. Puhutaan ensinnäkin työllisyysasteista. Ekonomisteina L&V:n pitäisi tietää, että julkisen sektorin tasapainoa koskevien laskelmien kannalta keskeistä on "raha", eivät "nupit". Bruttokansatuotekin lasketaan rahamääristä, ei liiketoimien lukumääristä. Siksi pitää (tunnetusti tilastoinnin suhteen äärimmäisen sensitiivisten) asteiden sijaan verrata maahanmuuttajien ja kantaväestön tuloja varsinkin siksi, että tulot edustavat parasta käytettävissä olevaa estimaattia tuottavuudesta. Tulonjakotilastoista tiedämme, että kaikkien ulkomaalaisten (ulkomaalaistaustaisten) keskimääräiset tuotannontekijätulot ovat (olivat 2020) 21960 euroa henkeä kohden, kun vastaava luku kantaväestöllä oli 34650. Niin sanotuista isoista pakolaismaista tulleilla tuloja koskeva luku oli vain 9120. Jopa "länsimaista" tulleilla maahantulijoilla tulot (31830) jäivät alle kantaväestön tason. Jos tulot per capita jäävät vuositasolla alle 10000:een, pelkästään nettotulonsiirrot maahanmuuttajalta valtiolle ovat selvästi negatiiviset (lähennellen 10 000:a). Korostettakoon vielä, että edellä mainitut luvut koskevat koko väestöä, eivät äskettäin maahan tulleita.

Ongelma on vielä siinä, että tulojen jälkeenjääneisyys periytyy ei-triviaalilla tavalla. Ilmiö on katoa sillä toteamuksella, että (ETLA:n tutkijoilla) ei ole asiasta tarkkaa tietoa.  Suurempi ongelma laskelmien kannalta on kuitenkin siinä, mitä oletamme maahanmuuttajien kansallisuusjakaumista. Mielestäni ei ole mitään järkeä olettaa, että jakauma on sama kuin historiallinen jakauma, koska voimme helposti nähdä, että jakauma on voimakkaassa murroksessa: entistä suurempi osa muuttajista tulee EU:n ulkopuolisista, ns. suurista pakolaismaista. Jatkossa he tulevat varmaan kauempaa, Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Tulokehitystä ajatellen järkevintä olisi tietenkin tehdä ennuste maahanmuuttajaien kansallisuusjakaumasta ja vasta sitten ruveta laskemaan maahanmuuton vaikutuksia. Kun puhutaan maahanmuuton lisäämisestä, on ehkä muistettava se, että maahanmuutto ei nykyaikaisessa maailmassa ole politiikkamuuttuja, niin kuin se saattoi olla orjakaupan aikoihin muutama vuosisata sitten. Arvatenkin laskelmien taustalla on ajatus siitä, että ns. työperäisen maahanmuuton tarveharkinta poistetaan, tai ylipäätään kaikki rajoitukset poistetaan. Mikä silloin sanoo, että maahan tulee vuonna x vain 44000 maahanmuuttaja? Lukuhan voi olla mikä tahansa, ja tulijat voivat olla keitä tahansa.

Koska ETLA:n laskelmissa on oletettu, että ero työllisyysasteissa (ja tietenkin tuottavuudessa) maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on olemattoman pieni, voi arvota, että tulokset ensi silmäykseltä näyttävät hyviltä. L&V kertovat vastineessaan, että heillä on nyt uutta tietoa, jonka mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste olisi jopa 70 %. Olisi kohtuullista kertoa, mistä tällaista tietoa on saatavilla. Työssäkäyntitilaston luvut ovat viimeiset 20 vuotta systemaattisesti kertoneet, että ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten luvuissa on 15 ja 20 prosenttiyksikön välillä. Miten ero olisi voinut puolen vuoden aikana hävitä lähes kokonaisuudessaan. Työ- ja elinkeinoministerin työllisyyskatsauksista ilmene sitä paitsi, että maahanmuuttajien työttömyys on vuoden 2022 aikana selvästi kasvanut, ja jos otetaan huomioon ns. työllistämistoimet, "todellinen" työttömyysaste on peräti 40 %.

Mutta palaan itse laskelmiin. Tosin on vaikea kommentoida niitä, koska L&V suostuvat vain kertomaan, että laskelmat on tehty yleisen tasapainon mallilla. Luulisi, ettei ole niin hirveän vaikea kerto, mitä mallissa on sisällä, miten parametri on kalibroitu tai estimoitu ja miten se perusura vasta havaittuja arvoja.
...

Uuden Suomen blogit 17.2.2023

[Augustus]

Kiitos Roopelle hyvistä analyyseista tässä ketjussa ja muuallakin.

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy aina propagandassa  joku ihmeellinen olettamus, että on olemassa jossain tuolla koulutettuja ihmisiä jossakin, jotka jostain ihmeellisestä syystä vain haluavat hylätä lopullisesti kotimaansa ja koko elämänpiirinsä/sukulaisensa/kulttuurinsa vain tullakseen Suomeen, koska Suomi on vaan niin ihku maa elää. En usko tuohon pätkääkään. Miksi vaihtaa kotimaata Suomeen lopullisesti ja miksi edes väliaikaisesti? Suomi ei ole mikään USA, johon kyllä menee työhulluja rahanahneita maahanmuuttajia luodakseen parempaa elämää, mutta Suomi ei voi kilpailla tuollaisista maahanmuuttajista. Osaavat potentiaaliset maahanmuuttajat ovat yleensä kotimaassaan enemmän ja vähemmän eliittiä ja en näe mitään erityistä syytä miksi he suuntaisivat juuri Suomeen, me saadaan sitten niitä B/C/D jne-tason tyyppejä, Wolt-kuskeista puhumattakaan.

[Augustus]

Koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelu Suomeen on ihan modernia kolonialismia, jossa lähtömaan resursseja pyritään hyödyntämään Suomen hyväksi.

Kouluttamattomien maahanmuuttajien houkuttelu Suomeen on taasen ihan orjakauppaa, jossa neekerit ym. tulevat tekemään hanttihommia joissa palvellaan kantisten bisneksiä, valtio maksaa Kelan kautta saamamme palvelun.

Kummassakin tapauksessa tilanne ei hirveästi eroa jostain neekerien roudaamisesta Amerikkaan ja luonnonvarojen hyödyntämisestä. Vaikka kaikki tiedostavat paheksuvat menneiden aikojen orjakauppaa ja luonnonvarojen riistämistä lähtömaasta, ei tämä nykyinen tilanne saa ansaitsemaansa huomiota. Kukaan ei edes huomaa mitään.

edit: lisätty täsmennystä viimeiseen kappaleeseen.

[sancai]

Kiitos Roopelle hyvistä analyyseista tässä ketjussa ja muuallakin.

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy aina propagandassa  joku ihmeellinen olettamus, että on olemassa jossain tuolla koulutettuja ihmisiä jossakin, jotka jostain ihmeellisestä syystä vain haluavat hylätä lopullisesti kotimaansa ja koko elämänpiirinsä/sukulaisensa/kulttuurinsa vain tullakseen Suomeen, koska Suomi on vaan niin ihku maa elää. En usko tuohon pätkääkään. Miksi vaihtaa kotimaata Suomeen lopullisesti ja miksi edes väliaikaisesti? Suomi ei ole mikään USA, johon kyllä menee työhulluja rahanahneita maahanmuuttajia luodakseen parempaa elämää, mutta Suomi ei voi kilpailla tuollaisista maahanmuuttajista. Osaavat potentiaaliset maahanmuuttajat ovat yleensä kotimaassaan enemmän ja vähemmän eliittiä ja en näe mitään erityistä syytä miksi he suuntaisivat juuri Suomeen, me saadaan sitten niitä B/C/D jne-tason tyyppejä, Wolt-kuskeista puhumattakaan.

Jatkan vielä tätä mietelmää pohtimalla, että ainoa syy, minkä takia suomalainen koulutettu pysyy Suomessa on pohjimmiltaan suomalainen kansallisaate. Keskiverto suomalainen korkeakoulutettu saisi materiaalisesti paremman elämän ulkomailla, mutta pysyy Suomessa perheen ja identiteetin takia. Suurin osa Suomen koulutetusta "työperäisestä" maahanmuutosta on oikeasti perheperäistä maahanmuuttoa, koulutettuja ihmisiä, jotka muuttavat Suomeen suomalaisen puolison takia. 

Kun suomalaista kansallisaatetta nakerretaan ja nuoria aivopestään Finglish-kansainvälisyyteen, Suomesta ei tule kansainvälisiä asiantuntijoita keräävä monikulttuurinen onnela, vaan Euroopan Kainuu. Jos olet Suomessa syntynyt koulutettu henkiö, joka ei identifioidu suomalaisuuteen, miksi jäisit Suomeen? Suomessa ei ole vanhoja paikallisidentiteettejä, mutta Suomessa on yhä vahva kansallisidentiteetti, siksi suomalaiset koulutetut nuoret valuvat Helsinkiin, mutta suurin osa ei toistaiseksi ulkomaille.

Kainuussa, Pihtiputaalla tai Äänenkoskella ei ole asuinpaikkana mitään vikaa. Palvelut löytyvät, tiet ovat kunnossa ja töitäkin on. Ne ovat vaan pieniä, kylmiä ja kaukana kaikesta. Kansainvälisessä mittakaavassa koko Suomi on pieni, kylmä ja kaukana kaikesta ja Suomessa on vähemmän mahdollisuuksia kuin suuremmissa valtioissa. Ainoa syy, miksi suomalaiset nuoret pysyvät Suomessa on suomalainen nationalismi.

...Jännä ilmiö miten "kansallismieliset" pitää Suomea maanpäällisenä helvettinä mihin kukaan muka ei halua. Eikö kannattaisi muuttaa ulkomaille jos Suomi on teidän mielestä niin paska maa?

Kansallismielisyys =/= valtion palvonta. Kansallismielinen erottaa valtion ja kansan toisistaan. Suomen kansa on eri asia kuin Suomen valtio. Suomalaiset olivat olemassa tuhat vuotta ennen Suomen itsenäistymistä ja kaikki etniset suomalaiset eivät ole ikinä eläneet Suomessa.

Kansallismielinen voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että hänen valtionsa on kasa korruptoitunutta paskaa, mutta rakastaa omaa kieltänsä, kulttuuriansa ja uskontoansa. Teemu Keskisarja muistaakseni kuvaili jotakuinkin näin, että nykyaikainen "hyvinvointivaltionationalismi" on paskahousuisin nationalismin muoto. Todelliset fennomaanit rakastivat ja rakensivat Suomea, vaikka Suomi oli tuolloin köyhä, kurja ja alistettu maa.

Ja minun ainakin kannattaisi muuttaa, mutta kun piru vie tykkään tästä maasta niin paljon. En sen takia, että täällä olisi miellyttävä ilmasto, tai saisin täällä asumisesta taloudellista etua, vaan siksi, että minulla on geneettinen yhteys tähän maahan ja tähän kansaan.

[Väestönvaihtaja]

Kansallismielisyys =/= valtion palvonta. Kansallismielinen erottaa valtion ja kansan toisistaan. Suomen kansa on eri asia kuin Suomen valtio. Suomalaiset olivat olemassa tuhat vuotta ennen Suomen itsenäistymistä ja kaikki etniset suomalaiset eivät ole ikinä eläneet Suomessa.

Kansallismielinen voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että hänen valtionsa on kasa korruptoitunutta paskaa, mutta rakastaa omaa kieltänsä, kulttuuriansa ja uskontoansa. Teemu Keskisarja muistaakseni kuvaili jotakuinkin näin, että nykyaikainen "hyvinvointivaltionationalismi" on paskahousuisin nationalismin muoto. Todelliset fennomaanit rakastivat ja rakensivat Suomea, vaikka Suomi oli tuolloin köyhä, kurja ja alistettu maa.

Ja minun ainakin kannattaisi muuttaa, mutta kun piru vie tykkään tästä maasta niin paljon. En sen takia, että täällä olisi miellyttävä ilmasto, tai saisin täällä asumisesta taloudellista etua, vaan siksi, että minulla on geneettinen yhteys tähän maahan ja tähän kansaan.

Eli pidät Suomea paskana valtiona mutta pidät kansasta? Missä tämä Suomen paskuus näkyy? Turvallisuutta, elintasoa, korruptiota, yleistä yhteiskunnan toimivuutta, luottamusta kanssaihmisiin, jne. voit pitää mittareina, joilla arvioit Suomen paskuutta.

Suomi on toimiva maa ja siksi Suomeen moni koulutettu mamu haluaakin. Ei kannata uskoa kansallismielisten Suomi-vihamielisiä juttuja. Esimerkiksi 1400 miljoonan asukkaan Intiassa on Suomesta kiinnostunutta koulutettua väkeä.

[Augustus]

...
Suomi on toimiva maa ja siksi Suomeen moni koulutettu mamu haluaakin. Ei kannata uskoa kansallismielisten Suomi-vihamielisiä juttuja. Esimerkiksi 1400 miljoonan asukkaan Intiassa on Suomesta kiinnostunutta koulutettua väkeä.

En oikein usko tuohon. Minä en ole valmis luopumaan Suomesta lopullisesti vaikka saisin 4 000 euron palkankorotuksen, palkka tai koulutus ei merkitse loppupeleissä niin paljon kuin kuvittelisi. Ihmiset eivät halua myydä sieluaan jostain muutamasta tuhannesta eurosta, tai jossain Intiassa edes 2 000 eurosta. Toki 1 400 miljoonan ihmisen joukossa on niitä jota myyvat sielunsa 2 000 eurolla. No sitten ainakin tietää täällä Suomessa, että kyseinen henkilö on mitä on .

edit: Sun hahmotelmissa mun mielestä koulutettu ihminen on juureton kielitaitoinen maailmankansalainen joka menee sinne missä on tarjolla parhaat edut ja työt eli raha ratkaisee. Vaikka ymmärrän tavallaan tuon, niin ei ihminen voi olla oikeasti tuollainen ajelehtija maasta ja työstä toiseen. Se on kuin matkustelisi ympäri maailmaa yöpyen jonkin aikaa jossain hotellissa ja sitten vaihtaisi paikkaa. Tuollainen on henkisesti koditon ihminen.

[sancai]

Kansallismielisyys =/= valtion palvonta. Kansallismielinen erottaa valtion ja kansan toisistaan. Suomen kansa on eri asia kuin Suomen valtio. Suomalaiset olivat olemassa tuhat vuotta ennen Suomen itsenäistymistä ja kaikki etniset suomalaiset eivät ole ikinä eläneet Suomessa.

Kansallismielinen voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että hänen valtionsa on kasa korruptoitunutta paskaa, mutta rakastaa omaa kieltänsä, kulttuuriansa ja uskontoansa. Teemu Keskisarja muistaakseni kuvaili jotakuinkin näin, että nykyaikainen "hyvinvointivaltionationalismi" on paskahousuisin nationalismin muoto. Todelliset fennomaanit rakastivat ja rakensivat Suomea, vaikka Suomi oli tuolloin köyhä, kurja ja alistettu maa.

Ja minun ainakin kannattaisi muuttaa, mutta kun piru vie tykkään tästä maasta niin paljon. En sen takia, että täällä olisi miellyttävä ilmasto, tai saisin täällä asumisesta taloudellista etua, vaan siksi, että minulla on geneettinen yhteys tähän maahan ja tähän kansaan.

Eli pidät Suomea paskana valtiona mutta pidät kansasta? Missä tämä Suomen paskuus näkyy? Turvallisuutta, elintasoa, korruptiota, yleistä yhteiskunnan toimivuutta, luottamusta kanssaihmisiin, jne. voit pitää mittareina, joilla arvioit Suomen paskuutta.

En pidä Suomea paskana valtiona. Pidän Suomea huonompana paikkana asua kuin monia muita paikkoja maailmassa, jos olet korkeasti koulutettu nuori johtuen Suomen matalasta palkkatasosta ja heikosta työpaikkatarjonnasta, sekä niistä politiikasta riippumattomista syistä, miksi nuoret pakenevat Kainuustakin, eli syrjäisyys, kylmyys ja pienuus. Jos olet työtön, Suomi kuuluu maailman parhaimpiin valtioihin. jos olet työtön ja lukutaidoton, mikään muu valtio ei tarjoa sinulle maailmassa niin korkeaa elintasoa kuin Suomi. Siksi Suomi kerää länsimaiden heikkolaatuisimmat maahanmuuttajat. Suomen maahanmuuttajien koulumenestys no maailman heikoin suhteessa kantaväestöön. Sen sijaan päinvastaisten kannustimien maissa maahanmuuttajien koulumenestys on jopa kantaväestöä parempaa.

Suomi on toimiva maa ja siksi Suomeen moni koulutettu mamu haluaakin. Ei kannata uskoa kansallismielisten Suomi-vihamielisiä juttuja. Esimerkiksi 1400 miljoonan asukkaan Intiassa on Suomesta kiinnostunutta koulutettua väkeä.

Suomi houkuttelee Pohjoismaista vähiten koulutettua työperäistä maahanmuuttoa, absoluuttisesti ja prosentuaalisesti kaikista "työperäisistä" maahanmuuttajista. Siis siitä huolimatta, että esim. Ruotsi on poistanut halpatyömaahanmuuton tarveharkinnan ja muissa Pohjoismaissa on hyvin samat ongelmat kuin Suomessa korkean verotuksen ja matalien palkkojen takia.

Kun heitellään sanoja, kuten "paljon", niin jotta se kuvaisi mitään, täytyy esittää, mihin verrattuna. Mihin maihin verrattuna Suomi houkuttelee paljon suurituloista ja korkeasti koulutettua maahanmuuttoa? Itä-blokkiin?

[Väestönvaihtaja]

...
Suomi on toimiva maa ja siksi Suomeen moni koulutettu mamu haluaakin. Ei kannata uskoa kansallismielisten Suomi-vihamielisiä juttuja. Esimerkiksi 1400 miljoonan asukkaan Intiassa on Suomesta kiinnostunutta koulutettua väkeä.

En oikein usko tuohon. Minä en ole valmis luopumaan Suomesta lopullisesti vaikka saisin 4 000 euron palkankorotuksen, palkka tai koulutus ei merkitse loppupeleissä niin paljon kuin kuvittelisi. Ihmiset eivät halua myydä sieluaan jostain muutamasta tuhannesta eurosta, tai jossain Intiassa edes 2 000 eurosta. Toki 1 400 miljoonan ihmisen joukossa on niitä jota myyvat sielunsa 2 000 eurolla. No sitten ainakin tietää täällä Suomessa, että kyseinen henkilö on mitä on .

Maahanmuutossa ei ole kyse mistään "sielun myymisestä". Kaikki ihmiset eivät ajattele samoin kuin sinä. Kun suomalainen muuttaa ulkomaille, hän ei ajattele myyvän sieluaan. Kun intialainen muuttaa Suomeen, hän ei ajattele myyvän sieluaan.

Kansallismielisten voi olla sitä vaikea ymmärtää, mutta kaikki ihmiset eivät omaa yhtä vahvaa sidettä kotimaahan kuin jotkut äärinationalistiset kansallismieliset.

Palkka ei ole ainoa ero maiden välillä. Turvallisuus, ilman puhtaus, vähäinen korruptio, hyvä infrastruktruuri, hyvä työn ja vapaa-ajn tasapaino jne. ovat myös asioita, jotka vaikuttavat maahanmuuttopäätöksiin.

Linkittämästäni HS:n jutusta:

Chakraborty järkeili, että Suomen rauhallisuus, turvallisuus ja hyvä koulutusjärjestelmä takaisivat hyvät oltavat hänelle, hänen vaimolleen Sampada Chakrabortylle ja nyt 13-vuotiaalle tyttärelleen Kaavya Chakrabortylle.

Suomalaiset myös vaalivat tilaa ja antavat sitä sekä vapaa-ajalla että työelämässä, Rono Chakraborty sanoo. Työntekijät saavat olla autonomisia ammattilaisia.

Ylipäätään täkäläinen työkulttuuri on Chakrabortyn mielestä lempeä. Tyystin erilainen kuin Intiassa, jossa on samankaltaisia piirteitä kuin Japanissa: työlle omistaudutaan lähes kellon ympäri.

Suomessa organisaatioissa taas on matala hierarkia ja turhia muodollisuuksia vältetään. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on itsestäänselvyys.

Eli älkää suotta nähkö toiveunia siitä, että Suomeen ei haluaisi koulutettuja mamuja. Kyllä heitä Suomessa asuu ja tulee asumaan jatkossakin. Koska siitähän tässä on kyse: haaveilusta Suomesta, johon kukaan koulutettu mamu ei halua, koska te ette halua koulutettuja mamuja Suomeen.

[Augustus]

...
Suomi on toimiva maa ja siksi Suomeen moni koulutettu mamu haluaakin. Ei kannata uskoa kansallismielisten Suomi-vihamielisiä juttuja. Esimerkiksi 1400 miljoonan asukkaan Intiassa on Suomesta kiinnostunutta koulutettua väkeä.

En oikein usko tuohon. Minä en ole valmis luopumaan Suomesta lopullisesti vaikka saisin 4 000 euron palkankorotuksen, palkka tai koulutus ei merkitse loppupeleissä niin paljon kuin kuvittelisi. Ihmiset eivät halua myydä sieluaan jostain muutamasta tuhannesta eurosta, tai jossain Intiassa edes 2 000 eurosta. Toki 1 400 miljoonan ihmisen joukossa on niitä jota myyvat sielunsa 2 000 eurolla. No sitten ainakin tietää täällä Suomessa, että kyseinen henkilö on mitä on .

Maahanmuutossa ei ole kyse mistään "sielun myymisestä". Kaikki ihmiset eivät ajattele samoin kuin sinä. Kun suomalainen muuttaa ulkomaille, hän ei ajattele myyvän sieluaan. Kun intialainen muuttaa Suomeen, hän ei ajattele myyvän sieluaan.

Kansallismielisten voi olla sitä vaikea ymmärtää, mutta kaikki ihmiset eivät omaa yhtä vahvaa sidettä kotimaahan kuin jotkut äärinationalistiset kansallismieliset.

Ehkä et nähnyt lainaamasi viestiä editointineen, tässä lisäys:

edit: Sun hahmotelmissa mun mielestä koulutettu ihminen on juureton kielitaitoinen maailmankansalainen joka menee sinne missä on tarjolla parhaat edut ja työt eli raha ratkaisee. Vaikka ymmärrän tavallaan tuon, niin ei ihminen voi olla oikeasti tuollainen ajelehtija maasta ja työstä toiseen. Se on kuin matkustelisi ympäri maailmaa yöpyen jonkin aikaa jossain hotellissa ja sitten vaihtaisi paikkaa. Tuollainen on henkisesti koditon ihminen.

Tarkoitin tässä lisäyksessä juuri ihmisiä, jotka eivät kirjoittamasi mukaan  "eivät omaa yhtä vahvaa sidettä kotimaahan". En voi toimia tuomarina, eli en tiedä onko uusi juureton maailmankansalainen sitten se "ihanneihminen", jonkalaisiksi meidän kaikkien pitäisi muuttua. Sen tiedän kuitenkin että tälläiset maailmankansalaiset ovat koulutetun keskiluokan ihmisihanteen mukaisia, keskiluokka ihailee kielitaitoa ja lopulta ilmeisesti juurettomuutta. (Kympin tytöt loistaa kielissä)

Käytännössä Suomeen saatavat "maailmankansalaiset" ovat kuitenkin vähän koulutettuja ihmisiä, joita on roudattu Suomeen mitä ihmeellisimmistä ihmeellisestä syistä. Ei se auta jos 500 000 maahanmuuttajan joukossa on 10 000 kielitaitoista insinööriiä, kun sitten se 490 000 on pelkkiä taviksia, jotka ei selviä suomalaisesta peruskoulusta läpi, jos pitäisi kokeilla.

[Radio]

Politiikka on jo nyt uskontoa, jossa järjen käyttöä ohjaa puoluetoimisto. Äänestäjät, jos olisivat järjissään, äänestäisivät PS-puoluetta. Nuoret ovat jo heräämässä ja hylkäämässä vanhojen puolueiden pönöttävät politrukit.
On totaalisen absurdia nykypolitrukkien ajama ajatus: tarvitaan kymmeniä tuhansia läpsyttäjiä siivoojiksi ja tarjoilijoiksi yms. apuhommiin. Korvaako määrä laatua?
Työelämässä positiivinen syrjintä ja koulujen kaaos tuhoavat tämän rakkaan isänmaamme. Kommunismi on se tavoiteltu taivas.

[MannaSariini]

Vihervasemmistolaisillekin, kuten Oula Silvennoinen, kelpaa etlalais-kokoomuslaiset akikangasharjut auktoriteeteiksi kun väestönvaihtoa ajetaan.


[tweet]1628306628540760065[/tweet]

[tweet]1628306631728431104[/tweet]

Muutoksen puhuri kuuluu myös tämän aamun "Riittävätkö rahat ja hoitajat" -keskustelutilaisuudessa.

ETLA:n toimitusjohtaja @AkiKangasharju: "Kaikki toimet, joita voidaan tehdä maahanmuuton lisäämiseksi, on tehtävä".

Kangasharjun mukaan Suomi tarvitsee huoltosuhteensa paikkaamiseen 44000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa.

Tavoite ei jätä sijaa umpimieliselle impivaarailulle ja #rasismi lle. Avoimempi Suomi, jonka puolesta me @vihreat olemme pitkään puhuneet, on se paremmin voiva Suomi.

Kun Oula Silvennoinen esintyy natsismin asiantuntijana, niin tunteeko hän kannattamansa väestönvaihdon ja kansallisen itsemurhan / murhan ohjelman nimellä Aktion S2? Toki mitään S2:hta ei ole enää väestönvaihdon edettyä tarpeeksi pitkälle. Virallisena kielenä, ainakin de facto, on matujen kieli tai englanti. Koulutusjärjestelmän romahdettua ei ole pahemmin opetusta mistään kielistä.

Mikäli ikäluokkien koko tai osuus koko väestöstä on ainoa merkityksellinen tekijä ja muuten on ihan sama keitä täällä on, miksi väestönvaihtajat eivät suoraan aja Suomen liittymistä esimerkiksi Somaliaan? Onko valtionrajoissa ja valtion nimessä jotain maagista, kun Suomen rajat ovat juuri ne mitä nyt ja valtion on nimi on Suomi eikä vaikka Suomaaliya? Elina Valtosen argumentaatiota sovaltaen voi kuitenkin sanoa, että raja on raja ja nimi on nimi.

[Roope]

Vihervasemmistolaisillekin, kuten Oula Silvennoinen, kelpaa etlalais-kokoomuslaiset akikangasharjut auktoriteeteiksi kun väestönvaihtoa ajetaan.

Kangasharjun mukaan Suomi tarvitsee huoltosuhteensa paikkaamiseen 44000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa.

Tavoite ei jätä sijaa umpimieliselle impivaarailulle ja #rasismi lle. Avoimempi Suomi, jonka puolesta me @vihreat olemme pitkään puhuneet, on se paremmin voiva Suomi.

Oulalta sujuu kaikki tieteily yhtä laadukkaasti.

Oulan kuvassa kestävyysvajelaskelman oletuksena "maahanmuuttajat EU-maista tulevien kaltaisia, joilla suomalaisten kaltainen koulutustaso", kun maahanmuuton moninkertaistamisen toteuttaisi EU:n ulkopuolelta tuleva kouluttamaton ja huonosti koulutettu halpatyövoima (johon saatavuusharkinnan poistaminen kohdistuisi), joka on kaukana noista spekseistä.

[-PPT-]

Suurin osa länsimaalaisista maahanmuuttajista Suomessa ovat täällä siksi että heillä on suomalainen puoliso joka on saanut vakuutettua puolisonsakin muuttamaan Suomeen. Heitä ei kuitenkaan hirveän paljon ole.

Ylivoimainen enemmistö pariskunnista joissa vaimo on suomalainen ja mies muu länsimaalainen asuu sen miehen kotimaassa.

[Roope]

Ennätysmäärä maahanmuuttajia voi pistää ennusteet uusiksi – "Jos tahti jatkuu, työeläkemaksuja voidaan alentaa", arvioi Eläketurvakeskus

Suomen nettomaahanmuutto kasvoi viime vuonna ennätykseen. Enemmistö tulijoista saapui suoraan töihin. Maahanmuuttajien määrän kasvu on eläkevakuuttajien mukaan tärkeä Suomen eläkejärjestelmälle.

Suomeen muutti viime vuonna ennätysmäärä väkeä. Tämä on yllättänyt eläkejärjestelmän asiantuntijat - iloisesti.

– Kyllä se oli hyvä uutinen työeläkevakuuttajille ja varmasti koko yhteiskunnalle. Viime vuoden luvut riittäisivät jatkuessaan paikkaamaan työikäisten määrän vähentymistä, mikä meillä on sylissä alentuneen syntyvyyden ja eläköitymisen seurauksena, sanoo Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

[...]

Tilastokeskuksen väestöennusteessa nettomaahanmuuton Suomeen odotetaan olevan noin 15 000 ihmistä vuodessa.

Jos väestö kehittyy sen mukaisesti, työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla. Jos sen sijaan nettomaahanmuutto olisi 25 000 henkilöä vuodessa, työeläkemaksun nostopaine helpottaisi.

[...]

Jos nettomaahanmuutto nousisi vuosiksi eteenpäin noin 35 000:een tulijaan vuodessa, työeläkemaksua voitaisiin laskea nopeastikin.

– Tällä hetkellä yksityisen sektorin työeläkkeissä on noin prosenttiyksikön korotustarve eläkemaksuihin ja jos tämä maahanmuutto olisi näin korkeata pysyvästi, mitä se oli viime vuonna, niin se tarkoittaisi sitä, että koko tämä korotustarve kuittaantuisi ja itseasiassa saman verran voitaisiin alentaa kestävästi maksutasoa, sanoo ennusteyksikön päällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Kyse on miljardeista.

– Prosenttiyksikön korotustarve tarkoittaa miljardia euroa ja vastaavasti tällainen prosenttiyksikön alennusvara on myös miljardi euroa vuodessa, Tikanmäki laskee.

Työeläke- eli Tyel-maksussa muutokset menevät puoliksi työntekijälle ja työnantajalle. Veroluonteisena maksuna sen korotus kutistaisi ja alennus kasvattaisi käteen jäävää palkkaa.

– Jos tiedettäisiin, että maahanmuuton tahti jatkuu tämänkaltaisena, niin periaatteessa tel-maksua voitaisiin tarkistaa alaspäin aika piankin. Kyllä maahanmuutto nykyisellä profiilillaan selkeästi vahvistaa työeläkkeiden rahoitusta, Tikanmäki sanoo.

[...]

Nettomaahanmuuton odotuksia suurempi kasvu kertoo siitä, että työvoimapulasta kärsivät yritykset ovat ryhtyneet hakemaan osaajia ulkomailta.

Kansainvälistä rekrytointia on tuettu myös valtion toimin.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvotteluihin toimittaman taustapaperin mukaan työperusteisen maahanmuuton kasvattaminen pysyvästi 10 000 hengellä pienentäisi kestävyysvajetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen eli runsaalla miljardilla eurolla nykyrahassa.

Talouskasvustakin ollaan huolissaan. Osaajapula työntekijäammateista asiantuntijoihin katsotaan jo merkittävimmäksi esteeksi yritysten toiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen tiellä.

Esimerkiksi Intian rinnalle valittiin viime kesänä Brasilia, Vietnam ja Turkki niin sanotuiksi kärkikohdemaiksi, joihin kohdistetaan nyt erityisiä ponnisteluja osaajien houkuttelemiseksi Suomeen.

Yle 5.6.2023

Kun nettomaahanmuuton väitetään suoraviivaisesti hyödyttävän taloudellisesti sitä enemmän, mitä enemmän muuttajia, voi epäillä jotain olevan pielessä.

Selvästikin on käytetty mahdollisimman yksinkertaista kaavaa ja optimistisia oletuksia halutun lopputuloksen saamiseksi.

Raporttia laadittaessa maahanmuuttajat haluttiin ryhmitellä työllistymisen perusteella, jotta eri ryhmien vaikutusta eläkemenoihin ja -maksuihin olisi mahdollista arvioida. Kokonaisvaikutukset julkiseen talouteen rajattiin laskelmien ulkopuolelle. Niiden arvioimiseksi tarvittaisiin laajempi selvitys, joka ei onnistu käytetyllä laskentamallilla.

[...]

Maassaoloajan positiivinen yhteys työllisyysasteeseen korostuu huonosti työllistyvien ryhmän maahanmuuttajilla, sillä heidän maastamuuttoalttiutensa on pienempää kuin muilla ryhmillä.

Huonosti työllistyvien ryhmän naiset saavat noin kaksi kertaa enemmän lapsia kuin Suomessa syntyneet tai muihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvat. Pitkällä aikavälillä maahanmuutto huonosti työllistyvien ryhmästä kasvattaa työikäisen väestön määrää muita skenaarioita enemmän.

Maahanmuuttajien jälkeläisten määrä on toistaiseksi vähäinen eikä tietoa heidän integroitumisestaan ole kertynyt vielä paljoa.  Laskelmassa on oletettu, että maahanmuuttajien lapset ovat työllisyyden, ansiotason ja lapsiluvun suhteen puoliksi vanhempiensa ja puoliksi muiden Suomessa syntyneiden kaltaisia. Maahanmuuttajien integroituminen riippuu kuitenkin vahvasti kotoutumisesta ja on siksi vaikeasti arvioitavissa etukäteen.

[Lahti-Saloranta]

Jos Suomeen tulisi vuosittain 25.000 työikäistä maahanmuuttajaa niin minusta siinä rakennetaan mulkoista eläkepömmia varsinkin kun niiden maahanmuuttajien tulotaso olisi keskiarvoon nähden pieni. Kun tulijat ikääntyisivät niin sitä maahanmuuttoa tarvittaisiin tuon laskukaavan mukaan entistä enemmän. Eläkkeen periaatehan taitaa olla että se eläke kerätään työuran aikana tulevalta eläkeläiseltä itseltään. Jos se tulotaso on pieni niin niitä työeläkemaksuja pitäisi korottaa jotta ne eläkkeet saataisiin kerättyä. En kyllä ymmärrä tuonlaista laskutapaa missä ainut asiaan vaikuttava tekijä on tulijoiden määrä eikä laatu ja tulotaso. Kai siihen vaikuttaa työllisyysaste yms sellaiset jutut.