Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[koojii]

Ei kait tuo lapsen koulun valikointi ole onneksi ongelma. Jos rahaa on ylimääräistä niin vuokrataan vaikka joku yksiö tai maksetaan jollekkin, että saa siirtää väestörekisteristä kirjat siihen hänen asuntoonsa halutun koulun naapurissa.

Jos taas on paljon rahaa, niin huomattavasti parempia sisäoppilaitoksia löytyy Sveitsistä, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista peruskoulu ja lukioikäisille kuin yksikään koulu on Suomessa. Hintaluokka on yli 50 tuhannesta eurosta lukuvuodelta yli 150 tuhanteen euroon lukuvuodelta. Noihin nähden se on lähes ilmaista jos helsinkiläinen perhe vuokraa vaikka yksiön jostain Etelä-Haagasta että sinne siirtää kirjansa digi- ja väestötietovirastosta, että oma piltti pääsee vaikka naapurissa olevaan Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun peruskoulun ajaksi. 

Sitten taas ne työvoimapulan paikkaajien lapset voivat mennä sinne oman alueen vaikka Kannelmäen (somali)yläkouluun muiden tulevien avaruuskirurgien kanssa.

[Scruton]

Se mikä on tehnyt Suomesta niin hyvän maan asua on juurikin se että täällä ei ole tarvinnut koulushoppailla vaan on voinut luottaa että se tavallinen koulukin on korkealaatuinen. Mutta nyt sitä ollaan mokutuksella pilaamassa, niin surulliseksihan se vetää.

Se että jotkut kokoomuslaiset menestyslarppaajat nyt ylpeänä kertovat ettei haittaa koska kyllä juuri heillä on mahdollisuus saada jälkikasvunsa parempaan kouluun, tuo minulle lähinnä mieleen kansituolien siirtelyn uppoavan Titanicin kannella.

[Roope2]

Luovia ratkaisuja pulmaan:


* Ulkoistettu koulunkäynti alkuperämaassa. Mamulapsi lähetetään käymään koulunsa siinä maassa mistä hänen juurensa ovat. Koululle maksetaan paikallisen hintatason mukainen lukukausikorvaus (esim. 1-2 dollaria per päivä). Alkuperämaahan jääminen oppivelvollisuusiän jälkeen palkitaan houkuttelevalla bonuksella.

Tuohan olisi hieno jatkokehitelmä Suurpään ajatukselle. Vaikka homma hoidettaisiin mutkan kautta, niin varmasti kokonaiskustannukset koulurauhoineen tulisivat nykyistä huomattavasti halvemmaksi.

[Golimar]

Suomessa on noin 20 koulua, joissa valtaosa oppilaista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään
Lisääntyvä maahanmuutto vaatii suomalaiselta peruskoululta isoa muutosta, sanoo asiantuntija.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät tällä hetkellä Suomessa kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Peruskoulu on luotu hyvin yhtenäiselle väestölle, eikä erilaisista taustoista tulevien oppilaiden tarpeita välttämättä osata vielä ottaa riittävästi huomioon, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Suomessa on parisenkymmentä koulua, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevia S2-oppilaita on jo yli puolet koulun oppilaista.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

[sancai]

Suomessa on noin 20 koulua, joissa valtaosa oppilaista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään
Lisääntyvä maahanmuutto vaatii suomalaiselta peruskoululta isoa muutosta, sanoo asiantuntija.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät tällä hetkellä Suomessa kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Peruskoulu on luotu hyvin yhtenäiselle väestölle, eikä erilaisista taustoista tulevien oppilaiden tarpeita välttämättä osata vielä ottaa riittävästi huomioon, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Suomessa on parisenkymmentä koulua, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevia S2-oppilaita on jo yli puolet koulun oppilaista.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

Ollaan siinä pisteessä, että tutkijat ja "asiantuntijat" aivan avoimesti myöntävät, että monikultturismi on ristiriidassa peruskoulun, hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisuuden kanssa. Että suomalaisen yhteiskunnan pyhin ja arvostetuin periaate eli hyvinvointivaltio perustuu homogeeniseen väestöön. Ratkaisuksi ei kuitenkaan ehdoteta maahanmuuton hillitsemistä, vaan peruskoulusta ja hyvinvointiyhteiskunnasta luopumista. Ajatelkaa, mikä raivoälämölö nousisi vasemmistossa, jos peruskoulu kyseenalaistettaisiin missä tahansa muussa kontekstissa. Mutta monikultturismi on tärkeämpää kuin mikä tahansa muu. Jopa vasemmiston pyhimmät symbolit, kuten peruskoulu ollaan heittämässä bussin alle, ihan vaan, jotta maahan saataisiin imuroitua maksimaalinen määrä hyödyöntä maahanmuuttoa.

[Lalli IsoTalo]

... monikultturismi on tärkeämpää kuin mikä tahansa muu. Jopa vasemmiston pyhimmät symbolit, kuten peruskoulu ollaan heittämässä bussin alle, ihan vaan, jotta maahan saataisiin imuroitua maksimaalinen määrä hyödyöntä maahanmuuttoa.

Eipä tätä paljon paremmin voisi sanoa. Vihreät sanovat sen itsekin. Allekirjoituksestani:

"Turvapaikan hakeminen ... menee kaiken muun edelle."
— Ohisalo

"Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen

Turvapaikan hakeminen ja myöntäminen, haitallinen maahanmuutto ja kaiken tuhoava monikultturismi ovat menneet heilahtaen ohi suomalaisuudesta ja suomalaisista, kaikesta kauniista, hyvästä ja toimivasta, tuoden tilalle rumaa, pahaa ja toimimatonta.

Hyvinvointiyhteiskunnan tilalle pahoinvointiyhteiskunta. Ja The Puolue polvistuu tämän hulluuden - rasismiuskonnon edessä.

Menköön vaikka tuhkatkin pesästä, kunhan maanpettureiden väestönvaihtokiima vaan saa tuhottua kansallisuudet maailmasta, alkaen suomalaisuudesta. Suomalaisuudesta, jota vihreät vihaavat enemmän kuin omaa ja jälkeläistensä tuhoa.

Nimittäin, nämä hyödylliset idiootit kautta historian on näissä projekteissa ensimmäisenä viety giljotiiniin, saunan taakse ja kuopan reunalle.

[Siili]

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

Tässä valkopakoa suunnitteleville (tai sitä etukäteen välttämään pyrkiville) tietoa ympäryskuntien koulujen S2-prosenteista kunnittain suuruusjärjestyksessä:

Tuusula      
   Kolsan koulu         11 %
   Rusutjärven koulu    10 %
   Mikkolan koulu             9 %
   Riihikallion koulu   9 %
   Hyökkälän koulu   7 %
   Kirkonkylän koulu   7 %
   Tuomalan koulu           6 %
   Vanhankylän koulu   6 %
   Vaunukankaan koulu   6 %

Nurmijärvi      
   Majakan koulu          67 %  (sijaitsee Rajamäellä)
   Valkjärven koulu   9 %
   Metsäkylän koulu   9 %
   Maaniitun koulu           9 %
   Syrjälän koulu           7 %
   Palojoen koulu           7 %
   Klaukkalan koulu   7 %
   Länsikaaren koulu   6 %
   Isoniitun koulu      5 %

Sipoo      
   Lukkarin koulu         12 %
   Jokipuiston koulu   8 %
   Sipoonlahden koulu   8 %
   Sipoonjoen yht.koulu   4 %
   Borgby skola           0 %
   Boxby skola           0 %
   Gumbostrands skola   0 %
   Kungsvägens skola   0 %
   Kyrkoby skola           0 %

Kirkkonummi      
   Papinmäen koulu   17 %
   Laajakallion koulu   13 %
   Jokirinteen koulu   12 %
   Kantvikin koulu           12 %
   Masalan koulu           12 %
   Nissnikun koulu           12 %
   Gesterbyn koulu           11 %
   Heikkilän koulu           11 %
   Vuorenmäen koulu    2 %

Porvoo      
   Peipon koulu           42 %
   Kevätkummun koulu   23 %
   Linnajoen koulu           11 %
   Pääskytien koulu   11 %
   Albert Edelfeltin koulu  9 %
   Hinthaaran koulu     7 %
   Huhtisen koulu             5 %
   Kulloon koulu             5 %
   Jokilaakson koulu     4 %

Pornainen      
   Parkkojan koulu             4 %
   Mika Waltarin koulu     4 %
   Pornaisten yht.koulu     3 %

Mäntsälä      
   Hepolan koulu           7 %
   Ehnroosin koulu     5 %
   Sälinkään koulu           4 %
   Nummisten koulu   4 %
   Kirkonkylän koulu   4 %
   Myllymäen koulu   2 %
   Hyökännummen k.     2 %
   Riihenmäen yht.koulu   1 %
   Hirvihaaran koulu   0 %

Raisio       
   Friisilän koulu           32 %
   Kerttulan ala-aste   24 %
   Vaisaaren koulu           15 %
   Tahvion koulu             8 %
   Ihalan koulu             7 %
   Kaanaan ala-aste     6 %
   Kuloisten ala-aste     5 %

[Siili]

Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä.  Tässä orginaali:

Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut.  Alla suurimpien kaupunkien lukemat.

S2-oppilaat muodostavat enemmistön seitsemässä Espoon koulussa.  Helsingissä, Vantaalla ja Turussa tällaisia kouluja on neljä kussakin. Tampereen suhteellinen impivaaralaisuus oli minulle yllätys.  Vain kahdessa koulussa prosentti on yli kolmenkymmenen, niissäkin alle neljänkymmenen.

Toivottavasti tuo botti on jatkossakin muuttoa suunnittelevien lapsiperheiden ja sellaiseksi aikovien käytössä (päivittyneenä).  Jos päivitystä tapahtuu, tämän katsauksen voi toistaa vuosittain ja seurata "kehitystä".

Helsinki     
   Keinutien ala-aste   58 %
   Merilahden peruskoulu   57 %
   Vesalan peruskoulu   57 %
   Itäkeskuksen peruskoulu   54 %
   Laakavuoren ala-aste   47 %
   Maatullin peruskoulu   47 %
   Kankarepuiston peruskoulu   46 %
   Toivolan koulu   44 %
   Karviaistien koulu   43 %
     
Espoo     
   Kirstin koulu   69 %
   Espoo International   58 %
   Hösmärinpuiston koulu   58 %
   Koulumäen koulu   58 %
   Perkkaanpuiston koulu   52 %
   Tiistilän koulu   52 %
   Sepon koulu   50 %
   Mainingin koulu   49 %
   Meritorin koulu   45 %
     
Vantaa     
   Kytöpuiston koulu   81 %
   Lehtikuusen koulu   65 %
   Vantaan kansainvälinen koulu   53 %
   Uomarinteen koulu   51 %
   Rajakylän koulu   44 %
   Martinlaakson koulu   43 %
   Kilterin koulu   42 %
   Koivukylän koulu   41 %
   Länsimäen koulu   41 %
     
Turku     
   Varissuon koulu   80 %
   Lausteen koulu   65 %
   Turun koulu   65 %
   Turun koulu   62 %
   Pansion koulu   47 %
   Katariinan koulu   40 %
   Nummenpakan koulu   39 %
   Aunelan koulu   34 %
   Hannunniitun koulu   23 %
     
Tampere     
   Ahvenisjärven koulu   39 %
   Tampereen koulu   39 %
   Etelä-Hervannan koulu   28 %
   Kaukajärven koulu   17 %
   Messukylän koulu   17 %
   Lielahden koulu   15 %
   Hatanpään koulu   14 %
   Kaarilan koulu   14 %
   Tammelan koulu   12 %

[Väestönvaihtaja]

Keravalla näyttää olevan paljon S2-oppilaita. Järvenpäässä huomattavasti vähemmän pois lukien Saunakallio jossa 24% oppilaista on S2-oppilaita. Oulussakin on merkittävästi S2-oppilaita.

[Aimo Räkä]

Sipoon viisi ruotsinkielistä koulua ovat niin köyhiä hyvin köyhiä.

[Eino P. Keravalta]

Svenskbacka Skola, Kerava, S2-haittamatuja 0% 

Luulisi, että myös Steiner-kouluissa on vähän hominideja, koska niissä on kuukausimaksu. Ehkä 'staikut' ovat tänään aika suosittuja. Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes. Kuukausimaksun ei tarvitse olla edes korkea ehkäistäkseen haittamaahanmuuttoa; satanen, pari kuussa auttaa jo paljon rauhallisen oppimisympäristön luomisessa. Näihin kouluihin olisi tarjolla opettajiakin..

[jmk]

Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes.

Periaatteessa kyllä. Bisnestä saattaa hiukan haitata se, että yksityiskoulun perustaminen on luvanvaraista ja luvan saanti kuulemma ei aivan helppoa. Lupaa haetaan valtioneuvostolta. Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä: Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)

Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.

[Eino P. Keravalta]

Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes.

Periaatteessa kyllä. Bisnestä saattaa hiukan haitata se, että yksityiskoulun perustaminen on luvanvaraista ja luvan saanti kuulemma ei aivan helppoa. Lupaa haetaan valtioneuvostolta. Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä: Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)

Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.

Tässähän olisi Perussuomalaisilla tilaisuus vaatia muutosta, jos seuraavassa hallituksessa ovat.

[jmk]

Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä: Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)

Oletan tämän kuitenkin tarkoittavan taloudellista voittoa organisaatiolle eli esim. osakeyhtiölle ja sen omistajille. Kyllähän opettajille ja toimihenkilöille saa sentään palkkaa maksaa, eli toki sellaista taloudellista hyötyä saa opetuksesta tulla. Jos on riittävästi kypsiintyneitä ja maksuhaluisia vanhempia, ja ehkä hommaa avittamassa sopiva aatteelinen taustaorganisaatio ("Länsi-Uudenmaan laadukas opetus ry") niin kyllä toiminnan taloudelliset puitteet järjestyvät: yhdistys, joka kerää riittävän kovat lukukausimaksut ja käyttää ne reiluihin palkkoihin ja muihin toimintakuluihin. Kunhan vaan viivan alle ei jää mitään, ainakaan kovin paljon. Ehkä siihen taustalle vielä joku tukisäätiö homman jatkuvuutta varmistamaan.

Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.

[Lalli IsoTalo]

Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)

Jos opetus ei tuota voittoa, niin silloin se on todistettu voittoa tavoittelemattomaksi. Jos tilikauden tilinpäätös näyttäsi voittoa, niin opettajille voisi maksaa bonuksia, tai koulun musiikkiluokkaan ostaa soittimia, tai kamerakerhoon kameroita, tai ...

"Lupaa haetaan valtioneuvostolta." Eli siis hallitukselta. Eli siis nykyhallitukselta sitä ei heruisi, ainakaan ilman huomattavaa verbaalista lahjakkuutta, ja alaviitteisiin jemmattuja pikku pommeja. Mutta kohtahan on vaalit ...

[Lalli IsoTalo]

... Ehkä siihen taustalle vielä joku tukisäätiö homman jatkuvuutta varmistamaan ...

Se kuulostaisi aika hyvältä, jos säätiö pyörittäisi koko sirkusta. Muistaakseni säätiön perustaminen helpottui muutama vuosi sitten.

2 § Toiminnan tarkoitus, toimintamuodot, oikeushenkilöys ja rajoitettu vastuu

Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Säätiö tukee tai harjoittaa tarkoitusta edistävää toimintaa. Tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen 8 §:ssä määrättyyn lähipiiriin kuuluvalle. Säätiön toiminta rahoitetaan pääomalla, toiminnan tuloilla ja muulla rahoituksella.

Säätiön tarkoitus ja toimintamuodot määrätään säätiön säännöissä.

Säätiö on perustajastaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Rekisteröidyn säätiön perustaja ei vastaa henkilökohtaisesti säätiön velvoitteista.

3 § Peruspääoma

Perustettavalla säätiöllä on peruspääoma, joka on vähintään 50 000 euroa.

[Lalli IsoTalo]

Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.

Jeps, mutta puhtaasti lapsensa tulevaisuuden pelastamisesta kiinnostuneita toimijoita ei olisi vaikea saada mukaan.

[RP]

Sipoon viisi ruotsinkielistä koulua ovat niin köyhiä hyvin köyhiä.

Piti tarkistaa, mutta juu, se "s" s2:ssa voi siis tarkoittaa myös svenska:a kun sen pitäisi tarkoitaa, Silti Helsingissäkin 39:ä koulusta, jossa s2 pitoisuus on 5% tai alle, 13 eli kolmannes sisältää nimessään sanan "skola". Näistä suurin prosenttiouus (5%) on Zacharias Topeliusskolanissa, josssa lukema onkin toiseksi korkein kaikista Helsingin "skolaneista". Selvänä ykkösenä ruotsinkieleistä on Staffansby lågstadieskola [Tapanila], jossa prosentti osuus on 25%, tosin täytyy sanoa, että ainakin koulun facebook-sivujen kautta arviotuna näkyvä etnisyys on kyllä huomattavasti matalampi sielläkin. Eli minkä puolesta RKP sitten tässä yhteydessä äänestääkin, se ei koske heidän omia lapsiaan.

[RP]

Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.

Onko jokin ongelma, että kokoomus ei kannata riittävästi maahanmuuttoa kehitysmaista..?

[Mjane]

Myös Nasima Razmyarin lasten (todennäköinen) tuleva koulu Drumsö Lågstadieskola (kun käyvät nyt Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa) on hyvin köyhää, 0 S2 oppilasta. Joku media voisi häneltä asiasta kysyä, mitä hän itse aikoo tehdä segregaation estämiseksi, kuljettaako lapsensa sitten Kontulaan?

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä.  Tässä orginaali:

Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut.  Alla suurimpien kaupunkien lukemat.

Hiljattain luin valtamediasta jonkun artikkelin, missä opetusviranomaiset kieltäytyivät kertomasta kouluista oppimistuloksia, "koulushoppailun" estämiseksi mutta tämä näemmä rikastustaste viitsitään kertoa.

[Siili]

Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.

Mitenköhän valtioneuvosto suhtautuisi hakemukseen nimellä "Perussuomalainen peruskoulu"?

[Nikolas]

Sipoon koulut tosiaan. Ilmiö saattaa olla jossain muuallakin yhtä silmiinpistävä.

[Nikolas]

Mitenköhän valtioneuvosto suhtautuisi hakemukseen nimellä "Perussuomalainen peruskoulu"?

Näen asian sillä tavoin, että jonkin asuinalueen asukkaat kyllästyvät kunnallispoliittiseen tohelointiin ja perustavat jonkinlaisen kyläyhdistyksen, jonka päätavoite on varmistaa alueen lapsille hyvät olosuhteet kaikin puolin, missä varmaankin koulu on keskeinen tekijä. Myöhemmin he voivat vaikka säätiöidä yhdistyksensä. Säännöt he kehittävät yhdessä.

Voisin kuvitella että joku Vasaramäen Omakotiyhdistys tms. saattaisi ajautua tällaiseen ratkaisuun.

Motkotusta vuodelta 2021: https://www.ts.fi/lukijoilta/5458066
Tuumista toimiin 2023: https://www.ts.fi/uutiset/5900267

[Äpyli]

Jotkut vanhemmat jo hyvinkin haistavat palaneen käryä Helsingin koulushoppailua estävässä suunnitelmassa. Itse olen sitä mieltä, että suunnitelmaa kannattaa ehdottomasti vastustaa, ja jos se ei sitten auta, muutto kutsuu. Harmittaa lähinnä koululaisten puolesta, ja niiden, jotka ovat yrittäneet ikävää kehitystä vastustaa. Kun edellä mainittuja koulujen rikastusprosentteja katselee, koulurauhan (hörönaurua, mitä uuskieltä taas) laajempi heikentyminen on valitettavasti vain ajan kysymys.

Koko "koulushoppailu" on terminä harhaanjohtava. Vanhemmuuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on turvata jälkikasvun turvallisuus ja optimoida elämänpolkua menestystä kohti. Nyky-yhteiskunnassa koulutuspolun onnistuminen on tässä avaintekijä. Sehän olisi vastuutonta laittaa oma lapsi kouluun, jossa on massiivisia ongelmia. "Koulushoppailu" antaa sen sijaan ymmärtää, että vanhempien harjoittama luonnollinen vastuullisuus olisi epäilyttävää, elitismiä, moraalisesti väärin ja epämääräisen likaisella tavalla kytköksissä talousasioihin. On hieman nurinkurista, että vihervasemmistossa, jolle koulutus on pyhä asia, nähdään vanhempien valmius tehdä taloudellisia uhrauksia lastensa hyväksi ikävänä asiana.

HS: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa

Helsingin aikeet muuttaa painotettua opetusta saavat kitkerää palautetta useilta vanhemmilta. Moni kertoo olevansa jopa valmis muuttamaan saadakseen lapsensa pois lähikoulusta.

HELSINGIN kaupungin suunnitelma puuttua vanhempien mahdollisuuteen ohjata lapsiaan niin sanotuille painotetuille luokille saa monilta vanhemmilta kriittisen vastaanoton.

Painotetuilla luokilla tarkoitetaan esimerkiksi musiikki- ja kielipainotteisia luokkia, joihin pyritään pääsykokeilla.

HS uutisoi keskiviikkona Helsingin suunnitelmasta joka lopettaisi painotetut luokat. Uutisen yhteydessä kysyttiin vanhempien näkemystä suunnitelmasta.

KAUPUNGIN suunnitelman tavoitteena on vähentää vähävaraisten tai vähemmän koulutetuista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoille luokille.

Painotettujen luokkien mukana on syntynyt koulushoppailuksi kutsuttu lieveilmiö. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa koulutettujen ja varakkaampien perheiden vanhemmat etsivät painotetusta opetuksesta keinoa saada lapsensa pois huonoksi koetusta lähikoulusta.

Toteutuessaan muutokset painotettuun opetukseen tulisivat voimaan vuonna 2024. Ne koskisivat muutoksen jälkeen aloittavia oppilaita, ei siis jo painotetussa opetuksessa olevia.

HS:N kyselyssä suunniteltu uudistus saa kitkerää palautetta vanhemmilta. Moni pitää koulun valikoimista painotuksen kautta hyvin tärkeänä koulurauhan takaamiseksi.

Kymmenet vastaajat myös pitivät mahdollisuutta valita lapsen koulu tai luokka lahjakkaiden lasten oikeutena. Painotettu opetus, johon usein haetaan soveltuvuuskokeilla, nähtiin siis nimenomaan lahjakkaiden lasten opetuksena.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397040.html

[Tabula Rasa]

Jos hell sinking tuossa onnistuisikin, niin white flight etenee naapurikuntiin tai peinempiin kuntiin. Mutta en usko että onnistuu. Paska on iskenyt tuulettimeen ja sopeutumiskyvyttömiä on yksinkertaisesti liikaa että täkäläinen yhteiskunta voisi ne integroida.

[Nikolas]

Hesarin juttuun on myös haastateltu koululaisten vanhempia.

Katsomme tarkkaan mihin kouluun haluamme lapsemme. Tarvittaessa muutamme pois Helsingistä. Hänen koulunkäyntinsä on niin tärkeä asia että sitä ei voi jättää Helsingin kaupungin päätösten armoille.

[Siener]

Ja nyt katsomaan tarkkaan, ja käymään tiheällä kammalla läpi, mihin ovat pääkaupungin Vihreät ja muu vasemmisto pilttinsä kouluun laittaneet.

Aina tuo hemmetin kaksinaamainen "rules for thee, but not for me!"

[Siili]

Kyllä Helsingin virkamiehet tietävät, että ulkoeurooppalaisten maahanmuuttajien osuuden kasvaessa riittävän suureksi jollain alueella ja sen kouluissa, valkopako on väistämätön. 

Tällainen puuhastelu lillukanvarsien parissa tehdään ilmeisesti vain demonstraatioksi poliittisesti valituille esimiehille, ettei seisota tumput aivan suorina.  Selvää kuitenkin on, ettei hyväosaisia saada pakolla pistämään lapsiaan lähikouluihin, joissa he eivät halua olla. 

Olisiko niin, että virkamiehet ovat nyt Kübler-Rossin asteikolla jossain (vihan jälkeisen) "kaupankäynnin" vaiheessa.  Kieltämistähän he harjoittivat koko viime vuosikymmenen.  Masennuksen jälkeen he joutuvat sitten hyväksymään tilanteen, aivan kuten heidän virkaveljensä Ruotsissa ovat tehneet.  Ei siellä kukaan enää kuvittele, että Rinkebyn tai Rosengårdin koulujen segregaatiokehitystä voisi jotenkin kääntää.

[Lalli IsoTalo]

Olisiko niin, että virkamiehet ovat nyt Kübler-Rossin asteikolla jossain (vihan jälkeisen) "kaupankäynnin" vaiheessa.  Kieltämistähän he harjoittivat koko viime vuosikymmenen.  Masennuksen jälkeen he joutuvat sitten hyväksymään tilanteen, aivan kuten heidän virkaveljensä Ruotsissa ovat tehneet.

5 Stages of Grief by Elisabeth Kübler-Ross