2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Muhmutti]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html

Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt
Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.

...

Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun.

...

ILTA-SANOMIEN haastattelemat vuosikymmeniä koulujen arkea nähneet rehtori ja konkariopettajat arvioivat, ettei digimateriaaleilla voida korvata fyysisiä oppikirjoja. Saarinen on seurannut viime aikojen uutisointia oppimistulosten laskusta tiiviisti.

– Nyt on alettu nostaa mediassa esiin olennaisia asioita, kuten digitalisaation, inkluusion ja opettajan roolin vaikutusta oppimistuloksiin, Saarinen kiittelee.

...

SAARISEN mukaan Suomen koulujen kunnian palauttamisessa pitäisi lähteä siitä, että alettaisiin katsoa systemaattisesti, mitä tutkimus sanoo koulujen tiloista, oppimisvälineistä ja opettajan roolista. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsi tarvitsee koulunkäyntinsä tueksi rakenteita: pysyvän opettajan, ryhmän ja lukujärjestyksen.

...

KANSALLISEN koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviossa huolta on herättänyt etenkin niin sanottujen S2-oppilaiden, eli suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien heikko osaaminen. Suomessa on OECD-maiden suurimmat erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppimistuloksissa. Tämä on Saarisen mielestä yksi koulujen huolestuttavimmista kysymyksistä.

...

Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.

– Hän kertoi, että kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta.

Samaan aikaan lapset, joiden vanhemmat eivät esimerkiksi vuorotyön tai sairauden vuoksi pystyneet opettamaan lapsiaan vapaa-ajalla, alkoivat pudota kelkasta.

– He kuulemma päättivät, että suomalaiskokeilua ei laajenneta enää yhteenkään kouluun.

...

YLIOPISTONLEHTORI huomauttaa, että OECD on hehkuttanut Suomen korkeasti koulutettuja opettajia. Heille täytyy hänen mukaansa antaa riittävästi päätösvaltaa opetuksen sisällön suhteen, enemmän kuin konsulteille, Saarinen vaatii.

– Meillä on oppilaita, jotka ovat putoamisen partaalla. Opetusmenetelmien tulisi olla riittävän realistisia ja niissä pitäisi ennen kaikkea ottaa huomioon riskiryhmät.

Saarinen on erityisen huolissaan siitä, että OECD on arvioinut Suomen olevan oppimistuloksissa pysyvän laskun maa.

– Moni muu Euroopan maa kuuluu nousevien oppimistulosten ryhmään. Se kertoo siitä, että meidän kouluissa on perustavanlaatuisia ongelmakohtia.

Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.

– Luku- ja kirjoitustaito ei ole yksi taito muiden joukossa, vaan tutkimusnäyttö osoittaa, että se on fundamentaalisen tärkeä aivojen kehityksen kannalta. Se heijastuu kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen.

...

Kun Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta, etelänaapuri Virossa tulokset ovat kulkeneet toiseen suuntaan: virolaislasten osaaminen on viimeisissä tutkimuksissa ollut Euroopan huippua. Tutkijalla on Suomen ja Viron osaamiseroille ainakin kaksi selitystä.

– Opettajalla on Virossa selkeämpi rooli oppimisen ohjaamisessa. Opettaja ei ole niin kaveri. Lisäksi siellä on vähemmän innokkaasti menty digitalisaation perässä.

Aika sanattomaksi vetää tuollainen artikkeli. Nyt äkkiä monta askelta taaksepäin ja palataan vaikka 1990-luvun opetusmetodeihin. Itse tuolla vuosikymmenellä peruskoulun ja lukion käyneenä muistelen, että silloin opetus oli laadukasta eikä mitään turhia kikkailuja harrastettu.

Kuvaavin esimerkki tuossa jutussa oli tuo Etelä-Korea -juttu. Siinä sitä oli positiivista Suomi-kuvaa kerrakseen. S2-lapsukaiset tietenkin kruunaavat koko karmeuden. Huonosti menisi kyllä ilman heitäkin nykyään peruskoulussa.

Minun ratkaisuni on digitalisaatio veks, avoluokat veks, opettajien auktoriteetti takaisin, koululiikuntaa lisää, kehitys- ja tarkkailuluokat takaisin. Eli siis paluu 1990-luvun metodeihin.

[sutki]

Tuosta aiemmin mainitusta E-Korean Suomi kokeilusta.

"kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta."

Mutu- ja stetsonmenetelmällä nykysysteemistä hyötyjiä on ns. paremmissa kouluissa opiskelevat lapset. Rauhallinen ja hyvä oppimisympäristö parantaa kummasti oppilaan mahdollisuuksia päästä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan ja sitä kautta parantaa asemaa työmarkkinoilla.
Osa opettajista tekevät johtopäätöksensä ja shoppailevat parempiin kouluihin välttääkseen hermoromahduksen.

Halpatyövoimaa ja luokkayhteiskuntaa halutaan. Suutarit pysykööt lesteissään. Julkisella sektorilla sinne maisemakonttorin kulmahuoneen toimistopöydän taakse ei maahanmuuttajataustaisia tai alemman kastin kantasuomalaisia haluta kuin korkeintaan pölyjä pyyhkimään.

Voisiko kaikki olla noin yksinkertaista?
Saattaa olla tai saattaa olla olematta.

[RP]

Mutu- ja stetsonmenetelmällä nykysysteemistä hyötyjiä on ns. paremmissa kouluissa opiskelevat lapset.

Jos sitten kansainvälisessä vertailussa edes hekään. Erot levenevät, mutta niissä paremmissakin kouluissa on "avokonttoreita", opetussuunnitelmien tuomia puuhasteluja perinteisemmän oppimisen sijaan ja keskimäärin vähemmän lukeemista harrastneita luokkakavereita. Kotimaisissa vertailuissa ja niiden pohjalta tehtävissä valinnoissa voi olla jopa hyötyä, että pohjataso tippuu alemmaksi, suuremmila kentillä tuskin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Miksi näiden pisa tulosten pitäisi olla aina tapissa? Tätä ei kukaan ole onnistunut kertomaan. Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.

[RP]

Miksi näiden pisa tulosten pitäisi olla aina tapissa? Tätä ei kukaan ole onnistunut kertomaan. Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.

Eihän sillä PISA tuloksella itsessään ole sen enempää väliä kuin 5. luokan koulutodistuksella. Juuri kukaan ei tosin tunnu edes yrittävän väittää, etteikö tulosten implikoima tason lasku olisi todellista, ja sitten kansainvälisenä mittarina siinä on se hyvä puoli, että kriteerietä ei aseteta Suomessa,  joten  ongelmia ei voi lakaista maton alle vain justeeraamalla arvosteluasteikkoa.
(Tämä sama kai kansallisesti on keskeinen syy, miksi ylioppilaskirjoituksista, jossa oppilaat arvostelee jokin koulun ulkopuolinen taho, halutaan pitää myös kiinni)

(ja jos kenties tarkoitat, että vaikka Nobel-palkinnot ja hitechistä saatava bruttokansantuote olisivat relevantimpia mittareita, niin ehkä, mutta niissä on viive niin suuri, että jos niistä katsotaan peruskoulun tasoa, päätöksentekijät ovat jo käytännössä eläkkeellä, ennen kuin jotain huomataan (eikä niistä erota peruskoulua erikseen). Pisassakin on merkittävä viive, mutta sentään pienempi )

[Echidna]

Avoimien oppimisympäristöjen taustalla on omituista rakentamiseen ja koulujen arkkitehtuuriin liittyvää korruptiota. Ainakin tässä Iltalehden uutisessa asiaa käsitellään kattavasti (pitkä juttu, vain lyhyt lainaus):

Poliisi tutkii korruptioepäilyä Hämeenlinnassa – virkamiehen yhtiö ajoi "avokonttorikouluja" Suomeen

Koulupäätöksistä Hämeenlinnassa vastannut virkamies pyörittää "avokonttorikouluja" kehittävää firmaa. Poliisi epäilee häntä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.

Avoimien oppimistilojen tai niin sanottujen "avokonttorikoulujen" uusimman tulemisen taustalla on vaikuttanut aktiivisesti tamperelaismiesten vuonna 2011 perustama konsulttiyhtiö Finnish Education Group FEG Oy.
...
Rikosepäily koskee siis tuolloin Hämeenlinnan kouluverkosta vastaavana tilaajajohtajana toimineen Rimpelän virkatoimia.

Hämeenlinnaan Rimpelä oli tullut Opetushallituksen kehitysjohtajan virasta, jossa hän toimi vuosina 2006–2008. Tätä ennen Rimpelä oli toiminut teknisen työn opettajana ja Valkeakosken koulutoimenjohtajana.

Hämeenlinnassa virkamiehenä toimiessaan Rimpelä kehitteli arkkitehti Lumisen ja erään yhtiöstä sittemmin vetäytyneen tamperelaisen vientikonsultin kanssa liikeideaa koulutusvientiyhtiöstä. Liikeideana oli kehittää vientituote "Suomen Pisa-kouluista ja erityisesti niiden infrastruktuurista".
...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d51622e-ef5c-4d12-8bc0-f6ecf6a1ce8c

"vientituote Suomen Pisa-kouluista ja erityisesti niiden infrastruktuurista"

Käsittämätöntä miten läpitunkevasti korruptoitunutta suomalainen päätöksenteko on. Väitöskirjan tutkimustulokset heitetään ikkunasta ulos, kun teknisen työn opettajan johdolla kehitetään pisakoulujen infraa.

Muutama ihminen kääri joitakin miljoonia korruptioliiveihinsä, jolla aiheutettiin varmaan lopulta korjaamattomat vahingot oppimistulosten huonontuessa.

Kehityksen hurmoksessa lopetettiin pienet yksiköt ja kyläkoulut ja syydettiin säästetyt rahat avokoulukonsulteille.

[ikuturso]

X

RAISIOLAISESSA Vaisaaren 815 oppilaan yläkoulussa on opettajien mielestä vakavia ongelmia, kertoo Turun Sanomat.

Lehden haastatteleman opettajan mukaan kahden viime vuoden aikana Suomen suurimman yläkoulun reilusta 70 opettajasta on irtisanoutunut 20 opettajaa eli miltei kolmasosa.

Opettajat kertovat Turun Sanomille, että koulussa on levottomuuksia, johtajuusongelmia sekä tulehtunut työilmapiiri. Lehden mukaan kaupunki on myös kieltänyt opettajia kommentoimasta koulua medialle.

Vaisaaren koulu on noussut aiemmin otsikoihin väkivallasta ja huumekaupasta, ja koulussa tapahtuneista välikohtauksista on tehty useita rikosilmoituksia viime syksynä.

X

TS:n haastattelemat opettajat ovat sitä mieltä, että levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten.

X

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html

Jussi Saramo jossain TV-ohjelmassa (siteerasin aiemminkin hommalla):

Inkluusio ei ole ongelma, jos aikuisia on tarpeeksi luokassa huolehtimassa jokaisen erityistarpeista. Ongelma on kaavoituksessa.

-i-

[Outo olio]

^^^Olihan tuo Rimpelä siis muutakin kuin puutyömaikka, mutta silti, kun kiistassa toisella puolella on tohtoritutkija ja toisella teknisen työn opettaja, jolla on taloudellinen jääviys, niin kumpaa uskotaan? Ja siinäkin mielessä outoa, että puutyöhän on se opetusaihe joka kaikista vähiten soveltuu mihinkään avokonttoriopetukseen, koska höylät ja vannesahat yms. tarvitsevat oman infransa (meluntorjunta, purunpoisto ja ehkä voimavirtajohtokin), eli teknisen käsityön opettajan lähtökohtaisesti luulisi ymmärtävän, että on olemassa asioita joita ei voida toteuttaa avokonttorina. Rimpelän asemassa olevan opettajan luulisi olevan se joka kaikkein voimakkaimmin inttää vastaan, että ei tätä voi näin tehdä.

[Lalli IsoTalo]

Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.

Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

(ja jos kenties tarkoitat, että vaikka Nobel-palkinnot ja hitechistä saatava bruttokansantuote olisivat relevantimpia mittareita, niin ehkä, mutta niissä on viive niin suuri, että jos niistä katsotaan peruskoulun tasoa, päätöksentekijät ovat jo käytännössä eläkkeellä, ennen kuin jotain huomataan (eikä niistä erota peruskoulua erikseen). Pisassakin on merkittävä viive, mutta sentään pienempi )

No ei nämäkään ole hyviä mittareita.
Katsokaa Ruotsia Pisassa ei ole pärjännyt vuosikausiin mutta on silti valtaisa ylisuorittaja. Paras menestyksen mittari taloudessa on uusien pörssiyritysten listaaminen ja vanhojen tuloksenkasvattaminen. Siinä Ruotsi on paras.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.

Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.

Vaan kun ei mene. Pisa tulos kertoo pikemminkin sen että kuinka koulutettua työvoimaa löytyy mc donaldsin kassalta ja matalapalkkatöistä.

[ikuturso]

Aika outoja nuo Marinin horinat Pisatulosten huononenmisen syistä. Itse aloitin koulunkäynnin yli 60v sitten. Silloin ei opetusmäärärahoista olisi voinut edes leikata kun olivat varsin vaatimattomat. Oppikirjat kierrätettiin, kouluruoka oli luokassa tarjottu keittoruoka, opetusvälineenä helmitaulu ja liitutaulu. Niukkuudesta huolimatta joka ainut oppi lukemaan ensimmäisellä luokalla ja jos ei oppinut niin jäi luokalleen. Aika moni siitäkin kyläkoulusta lähtenyt on suorittanut yliopistotutkinnon ihan tohtoriksi asti. Se ettei yläasteelle siirtyvistä kaikki osaa edes kunnolla lukea ei taatusti johdu opetusmäärärahojen leikkauksista.

Jostain juuri luin, että tänä päivänä ei voi jättää lasta luokalleen, koska se leimaa alisuoriutujaksi ja siitä voi tulla traumoja. Niinpä kaikki luku- ja laskutaidottomuudet neuvotellaan vanhempien kanssa loppukeväästä ja mennään minimiarvosanoilla kaikessa hiljaisuudessa seuraavalle luokalle häiriköimään ja alisuoriutumaan.

-i-

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jostain juuri luin, että tänä päivänä ei voi jättää lasta luokalleen, koska se leimaa alisuoriutujaksi ja siitä voi tulla traumoja. Niinpä kaikki luku- ja laskutaidottomuudet neuvotellaan vanhempien kanssa loppukeväästä ja mennään minimiarvosanoilla kaikessa hiljaisuudessa seuraavalle luokalle häiriköimään ja alisuoriutumaan.

-i-

Taitaa olla niin että osan paikka ei ole peruskoulussa ollenkaan. Luokalle jättäminenkään ei auttaisi. Osa väestä varsinkin matu-taustaisista nyt vaan on apukoulutasoa.

[Niobium]

Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.

Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.

Tämä on juuri se periaate. Jäisellä tiellä kaasu pohjaan ja sitten kun alkaa heittelehtimään, niin lisää kaasua ja ratti laidasta toiseen laitaan. Sillä se suoristuu.

[Niobium]

X

RAISIOLAISESSA Vaisaaren 815 oppilaan yläkoulussa on opettajien mielestä vakavia ongelmia, kertoo Turun Sanomat.

Lehden haastatteleman opettajan mukaan kahden viime vuoden aikana Suomen suurimman yläkoulun reilusta 70 opettajasta on irtisanoutunut 20 opettajaa eli miltei kolmasosa.

Opettajat kertovat Turun Sanomille, että koulussa on levottomuuksia, johtajuusongelmia sekä tulehtunut työilmapiiri. Lehden mukaan kaupunki on myös kieltänyt opettajia kommentoimasta koulua medialle.

Vaisaaren koulu on noussut aiemmin otsikoihin väkivallasta ja huumekaupasta, ja koulussa tapahtuneista välikohtauksista on tehty useita rikosilmoituksia viime syksynä.

X

TS:n haastattelemat opettajat ovat sitä mieltä, että levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten.

X

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html

Jussi Saramo jossain TV-ohjelmassa (siteerasin aiemminkin hommalla):

Inkluusio ei ole ongelma, jos aikuisia on tarpeeksi luokassa huolehtimassa jokaisen erityistarpeista. Ongelma on kaavoituksessa.

-i-

Voi hyvät ihmiset, jos tietäisitte, millaiset viidakon lait vallitsivat vaisaaren yläasteella ennen kuin Antti Tuominen astui kuvioihin rehtoriksi. Nyt sitten ollaan lipsutti taas samoihin kuvioihin. Tää on just sitä p@skaa johtajuutta, joka pesiytyy ja antaa vallan valua apinoille.

Antti Tuominen laittoi apinat ruotuun ja ilmoitti, että mikä on homman nimi. Kyselemättä vanhempien tai muiden mielipiteitä etu- tai jälkikäteen.

Hemmetin moni kävi myöhemmin erikseen kiittämässä Tuomista henkilökohtaisesti siitä, että olivat saaneet kunnolla välittämistä.

Nyt sössötetään inkluusiosta ja jokaisen oppilaan erityistarpeista. Jos on häirikkö, niin sitten luulot pois. Jos vetää röökiä tai huumeita tai muuten haittaa ilmapiiriä, niin rehtorin kansliaan. Ja huumekaupat poliisin haltuun.

Paitsi että raision poliisiasema on nykyään matujen palvelupiste. Lähin poliisiasema on turussa, vähänkö sieltä nappaa tulla muutaman pilvigramman takia raisioon saakka

Kerran sain kunnian olla rivissä, kun keskusradiosta kutsuttiin kaikki myöhästyneet puhuteltaviksi.

Kun en ollut tuttu naama, niin takaisin luokkaan.  Ja en muuten myöhästynyt sen jälkeen kun kuulin Antin avaavan äänttään.

[JoKaGO]

Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.

Vaan kun ei mene. Pisa tulos kertoo pikemminkin sen että kuinka koulutettua työvoimaa löytyy mc donaldsin kassalta ja matalapalkkatöistä.

Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.

Joko noissa testien tuloslistoilla on "Kiina", eikä "Shanghain alue", "HongKongin alue" jne.?

EDIT: Sähellystä, kun koitin ottaa yhden tiilen pois pyramidista ...

[Väestönvaihtaja]

Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.

Joko noissa testien tuloslistoilla on "Kiina", eikä "Shanghain alue", "HongKongin alue" jne.?

Taiwan, Hongkong ja Macao on listattu erikseen Kiinasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

[JoKaGO]

Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.

Joko noissa testien tuloslistoilla on "Kiina", eikä "Shanghain alue", "HongKongin alue" jne.?

Taiwan, Hongkong ja Macao on listattu erikseen Kiinasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

... ja kun tarkemmin katsoo, niin kärjessä ei ole "Kiina", vaan China's economic area of Beijing, Shanghai, Jiangsu and Zhejiang eli juuri ne rikkaimmat erityistalousalueet, joita kysymykselläni hain. Kiitokset!

[sutki]

Tämän päivän Etelä-Saimaassa oli juttu Imatralle rakennetusta uudesta koulusta.
Rakennettiin moderni avointa tilaa omaava puurakenteinen koulu. Opettajat esittivät jo rakentamisvaiheessa huolensa opetustilojen mahdollisesta hälyisyydestä, mutta siinä vaiheessa suunnitelmia ei tietenkään enää muuteta. Ja niinhän siinä kävikin että opettajien pahimmat huolet toteutuivat.
Lyhyen älämölöopiskelujakson jälkeen kouluun rakennettiin väliseiniä ja käytäviä homman yhä jatkuessa. Lisälaskua kertynyt yli miljoonalla eurolla.

Kommenteissa joku kyseli kuka nämä avoimen tilan koulut keksi ja miksi?

Aiemmin Lappeenrannassa koulu laitettiin evakkoon lähes tyhjänä olevaan kauppakeskukseen. Siellä oli vastaavia ongelmia hälyn ja älämölön kanssa eli taatusti oli etukäteen tiedossa mitä Imatralle oltiin rakentamassa.

(Valitettavasti paikallisen aviisin tapana on piilottaa juttu maksumuurin taakse.
https://www.esaimaa.fi/paikalliset/5705177 )

[JoKaGO]

Lyhyen älämölöopiskelujakson jälkeen kouluun rakennettiin väliseiniä ja käytäviä homman yhä jatkuessa.

Eivät kehtaa tunnustaa, että tuommoiset ne oli ennen koulut, pitkät käytävät ja erilliset luokkahuoneet 

[Eino P. Keravalta]

Lyhyen älämölöopiskelujakson jälkeen kouluun rakennettiin väliseiniä ja käytäviä homman yhä jatkuessa.

Eivät kehtaa tunnustaa, että tuommoiset ne oli ennen koulut, pitkät käytävät ja erilliset luokkahuoneet 

Eikös se ole tutkittu, että avokonttoritkin ovat stressaavia, meluisia ja tehottomia eivätkä aikuiset pidä niistä ja nyt lasten, joiden aivot ovat vielä kehittymässä, pitäisi opiskella jossain avoimessa tilassa, jossa lisäksi - toisinkuin työpaikoilla - hominiditkin ovat kiusana.

[Muhmutti]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009371671.html

Tavoitteiden ja todellisuuden ristiriidoista räikeä esimerkki on opetussuunnitelmat, OPSit. Niihin on turboladattuna valtava määrä kauniita arvoja, tavoitteita ja laajennuksia oppisisältöihin – myös paljon järkevää perusasiaa opetuksesta ja tavoitteista. Jokainen uusi OPS tuntuu samalla nousevan yhä ohuempaan yläpilveen ja kauemmaksi koulujen arjesta.

Voi vain kuvitella, mitä ajattelevat sellaiset opettajat – joille koulupäivä näyttäytyy nykyään enemmän päivittäiseltä selviytymistaistelulta – lukiessaan vaikka erään OPSin maalailua monilukutaidosta.

- Laajaan tekstikäsitykseen perustuen tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Viestejä voidaan ottaa vastaan ja välittää esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Oppilaat voivat harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Tuossa hieman nykyajan opetussuunnitelmaa. On muuten harvinaisen selkeää tekstiä.         Kyllä suomalaisessa koulutuksessa ollaan menty metsään kaikessa, ihan kaikessa. Konsultit huuthelvettiin ja paluu 1980-1990-luvuille.

[Lalli IsoTalo]

- Laajaan tekstikäsitykseen perustuen tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Viestejä voidaan ottaa vastaan ja välittää esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Kuulostaa huonosti käännetyltä amerikkalaiselta woketukselta.

Tuo "tekstikäsitys" -lause on sellaisenaan järjettömän ristiriitainen. Epäilen, että kyse on alkujaan "textbook"ista, eli oppikirjasta, joka laajennettuna tarkoittaisi monenkirjavaa opetusmateriaalia (missä ei sisänsä välttämättä ole mitään ongelmaa, vaikka itse suosisinkin käsinkirjoitusta ja paperikirjoja lukioon asti).

Oppilaat voivat harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Harjoittaa taitojaan? Tuossa oppilaita käsitellään kuin olisivat aikuisia työelämässä. Oppilaat ovat koulussa ensisijaisesti oppimassa uusia taitoja, eivät niinkään harjoittamassa jo hankittuja taitoja (joskin uuden oppiminen tietenkin perustuu aiemmin oppimiselle).

[Radio]

Minkälaisia taitoja harjoitellaan SETA:n käsityöpajoissa? Ei ainakaan hitsaamista. Hitsarit tuodaan Filippiineiltä perheineen valmiiksi sovittuihin työsuhteisiin. Hitsarit testataan kotipaikallaan. Telakkateollisuutemme  toimii siis oikein.
PISA-tulokset, joita Ruotsi jo väärensi, eivät kerro kaikkea mutta ainakin sen, että tietopainottuneisuus esim. Virossa on jo meidät selättänyt.
Tulevissa vaaleissa koulutuksemme taso tulisi ottaa yhdeksi teemaksi!

[Niobium]

Ylen jutussa listataan sata erilaista syytä nykyiseen koulutustilanteeseen.


Tuotantotoiminnassa, jos lopputuotteen laatu on muuttunut huonommaksi aikaisemmasta, ensimmäinen kysymys on, käytämmekö samoja raaka-aineita  kuin ennen.


Tätä näkökohtaa ei Ylen jutussa nähty aiheelliseksi pohtia.


https://yle.fi/a/74-20016625

Kiina on hyvä esimerkki tästä. Valtio määräsi, että terästuotannon tulee kasvaa vuosittain määrän x. Jokaisella alueella oli velvoite tuottaa tietty määrä terästä kasvavissa määrissä.

Tilanne johti siihen, että tuotantotavoitteen saavuttamiseksi kaikki mahdollinen rautaa vähääkään muistuttava sulatettiin yhteen, jotta tuotantotavoite saatiin jollain tavoin kaavittua kasaan.

Kaikki varmasti tietävät, miten kävi. Metalliseoksien ainesosien suhteiden määrittely ja tarkkailu johtaa onnistuneeseen lopputulokseen. Jos vain mätetään kaikkea mahdollista sekaisin, niin aivan varmasti menee vituix.

Sama idea pöhisee nyt täällä. Kaikki mahdollinen aines sisään, sulatetaan ja katsotaan mitä tuli.

Ei liene sattumaa kiinan ja suomen poliittinen yhteneväinen ajatusmaailma näinä aikoina.

[Betonikostaja]

Heikosti menee PISA-tuloksissa, sen näki tänään penkkariajelullakin täällä Helsingissä. Useamman kymmenen auton letkassa onnistuin näkemään tulevia koneinsinöörejä vain yhden auton lavalla. Sielläkin näitä oli vain muutama.

Miten Suomen PISA-tulosten nyt käy?

[Roope]

Populistiolkiukko ja tyhmäksi heittäytyminen. Eli tyypillistä maahanmuuttokeskustelua.

Maryan Abdulkarim: On kätevä syntipukki populisteille syyttää maahanmuuttoa oppimistulosten laskusta

[...]

Erityistä mielenkiintoa näyttää kuitenkin herättäneen lähinnä opetukseen ja oppimistulosten laskuun liittyvä ongelma, joka joidenkin mukaan on maahanmuuton muodostama ongelma. Erityisesti vaalivuonna maahanmuutto on kätevä syntipukki populisteille ja sitä voi syyttää vähän kaikesta. Ratkaisuja se ei kuitenkaan tarjoa, korkeintaan lisää vastakkainasettelua. Samalla oppijoiden ja opettajien tarvitsema tuki ja resurssit unohtuvat keskustelussa – ja usein myös päätöksenteossa.

Yhtenä ongelmana keskustelussa on nostettu esiin Suomi toisena kielenä – eli S2-opetusta. S2-opetuksessa ovat ne oppijat, joiden äidinkieli ei ole yksi kotimaisista. Vieraskielikategoria ei erottele oppijoita sen mukaan, onko hän syntynyt Suomessa vai muuttanut tänne vuosi sitten.

Katsotaanpa. Suomessa asui Tilastokeskuksen tietojen vuoden 2021 loppuun mennessä 485 000 vieraskielistä henkilöä, 8,3 prosenttia koko väestöstä.

Vieraskielisiksi siis lasketaan kaikki, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Suomessa puhutaan kymmeniä, ellei satoja vieraita kieliä.

Vieraskielisiä työikäisistä – 15–65- vuotiaista – oli 75 prosenttia. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten määrä olisi siis alle 25 prosenttia, joista Suomessa syntyneitä on vielä 67 prosenttia. Lukujen valossa voidaan siis tode­ta, että maahanmuuttajavanhempien lasten osuus kouluikäisistä on edelleen hyvin pieni ja näiden oppimistulosten vaikutus kokonaistulokseen tulisi suhteuttaa siihen.

Apu 29.1.2023

Suomessa ei tietääkseni ole oikeasti tutkittu, miten maahanmuuttokehitys on vaikuttanut oppimistuloksiin. Se kyllä tiedetään, että joidenkin maahanmuuttajaryhmien oppimistulokset ovat karmean surkeita, mutta siinä suunnilleen kaikki.

Kuten Maryan Abdulkarim aivan hyvin tietää, maahanmuutto ei näy oppimistuloksissa vain maahanmuuttajien omien PISA-tulosten kautta, vaan osaamattomat ja motivoitumattomat maahanmuuttajat vievät nykyisessä inkluusio-Suomessa resurssit muilta oppilailta ja heidän oppimiseltaan. Pahimmissa tapauksissa luokissa siedetään maahanmuuttajien riehumista rasismisyytöksien pelossa.

Vaikutuksista ei ole mitattua tietoa, ainakaan julkista sellaista, mutta opettajien puheita suoraan kuunnelleena olen taipuvainen uskomaan, että vaikutus on merkittävä ja aivan varmasti kasvava, kun jo yksi tai kaksikin ongelmatapausta voi tuhota luokan oppimisilmapiirin.

Entä se S2-opetus? Opetushallituksen sivuilta löytyvät perusteet, joista voidaan tarkastella, millaisia tavoitteita eri oppiaineille on asetettu opetussuunnitelmassa. Esimerkiksi "Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä", kun taas "Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen."

Peruskouluamme käyvät siis oppijat, jotka ohjataan vieraskielisyyden perusteella S2-opetukseen. Se ei tähtää samaan kuin äidinkielen opetus. Näin ollen S2-opetuksessa on tarjolla heikompaa kieliopetusta. Monelle suomi on ainut akateeminen kieli, jota he opinnoissaan käyttävät ja tulevat käyttämään. Miksi tämä ei näy opetuksessa?

Olisi suoranainen ihme, jos kaikki tämä ei näkyisi S2-oppilaiden tuloksissa, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen osalta.

Totta kai äidinkieltä opetetaan eri tavoin ja tavoittein kuin vierasta kieltä.

Tarkoitus onkin vierittää syy ongelmista suomalaisten niskaan antamalla ymmärtää, että maahanmuuttajaoppilaiden huonot tulokset eivät johdu heidän omista ominaisuuksistaan vaan huonosta opetuksesta. Surkeaa selittelyä, kun tietyt maahanmuuttajaryhmät pärjäävät koulussa keskimäärin erittäin huonosti ja toiset jopa paremmin kuin kantaväestö.

Mitä Abdulkarimin peräänkuuluttamiin ratkaisuihin tulee, tässä pätee valitettavasti sama kuin kaikissa maahanmuuton aiheuttamissa ongelmissa. Niitä ei voi korjata enää jälkikäteen vaan vain ennaltaehkäisevästi valikoivalla maahanmuuttopolitiikalla. Mikään määrä resursseja ei kumoa maahanmuuttopolitiikan virheitä.

[Roope]

Ylen eilisten tv-uutisten mukaan Suomen koulujärjestelmä täytyy uudistaa kokonaan vastaavalla tavalla kuin peruskoulua luotaessa, koska oppimistulosten ero maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on OECD-maiden suurin. Kyse ei kuulemma ole vähemmästä kuin "Suomen kohtalonkysymyksestä".

Yle Uutiset: Maahanmuutto vaatii peruskoulun uudistamista 16.2.2023  (7:40-10:30)

Uutisointi ja kommentointi on ollut kovasti toisenlaista esimerkiksi silloin, kun viime vuosina on käynyt ilmi, että poikien ja tyttöjen oppimistulosten ero on Suomessa koko maailman suurimpia lähinnä muutaman arabimaan kanssa tyttöjen hyväksi. Ei puhettakaan, että ongelma olisi itse koulujärjestelmässä ja että sitä pitäisi muuttaa luultavasti maailman eniten tyttöjä suosivasta muunlaiseksi. Kukaan ei esitä sitä vieläkään.

Riippuu varmaan Pisan osa-alueesta, mutta viimeksi kun tutkin, pojat olivat ainakin Euroopassa yleisesti tyttöjä edellä tai ero oli pieni. Suomi on tyttöjen ja poikien tulosten eron suhteen harvinainen poikkeus sellaisten maiden kanssa kuin Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Lähialueilla Euroopassa ei ole vastaavaa ilmiötä muissa maissa.

[Roope]

Uutisointi ja kommentointi on ollut kovasti toisenlaista esimerkiksi silloin, kun viime vuosina on käynyt ilmi, että poikien ja tyttöjen oppimistulosten ero on Suomessa koko maailman suurimpia lähinnä muutaman arabimaan kanssa tyttöjen hyväksi. Ei puhettakaan, että ongelma olisi itse koulujärjestelmässä ja että sitä pitäisi muuttaa luultavasti maailman eniten tyttöjä suosivasta muunlaiseksi. Kukaan ei esitä sitä vieläkään.

Tyttöjen enemmistö lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa kasvaa – "Tämä ei ole tyttöjen syy"

Nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat ennakkoasenteet ja lähipiirin paine. Tutkija varoittaa syyllistämästä nuoria valinnoista.

Poikien vähäisempi määrä sekä hakijoina että opiskelijoina on herättänyt huolta.

Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan osa nuorista miehistä voi kokea, että maskuliinisuuteen eivät kuulu opiskelu ja lukeminen. Hänen mukaansa olisi tärkeää miettiä sitä, kuinka poikia voisi tukea pedagogisesti ja kuinka heidät saataisiin kiinnostumaan erilaisista aloista.

Nuoria itseään Aapola-Kari varoittaa syyllistämästä.

"Helposti sanotaan, että tytöt ovat vallanneet oppilaitokset, mutta tämä ei ole tyttöjen syy."

AAPOLA-KARI sanoo, että Suomessa koulutusalat ovat erityisen sukupuolittuneita Euroopan mittakaavassa, ja muutos sukupuolten tasaisempaan jakautumiseen tapahtuu myös poikkeuksellisen hitaasti.

Hänen mukaansa luettelo koulutusvalintoihin vaikuttavista asioista on pitkä: oman paikkakunnan koulutusmahdollisuudet ja elinkeinorakenne, perhe, ystävät ja sukulaiset sekä sosiaaliset tekijät.

[...]

KANSALLISEN koulutuksen arviointikeskuksen Karvin johtava asiantuntija Jaana Saarinen sanoo, että koulutuksen eriytymiseen sukupuolen mukaan on pyritty vaikuttamaan vuosikymmenten ajan erilaisilla kehittämishankkeilla, joiden tulokset ovat jääneet osittain hyödyntämättä.

Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma on vuodelta 2014. Opetussuunnitelmaan kuuluu sukupuolitietoisuutta koskevia tavoitteita.

Saarinen näkee isona ongelmana sen, että osa nuorista jää kokonaan ilman koulutusta. Hän varoittaa nuorten potentiaalin tuhlaamisesta. Saarinen sanoo, että ajatukset eri sukupuolille sopivista valinnoista ovat sidoksissa oletuksiin, jotka voivat olla tiedostamattomia ja vaikuttaa taustalla.

"Esimerkiksi kympin tyttöjä ja maahanmuuttaja­taustaisia nuoria ohjataan hoitoalalle. On vaikea saada kiinni asenteista, jotka aiheuttavat tämän."

Ratkaisuna Saarinen näkee isot muutokset opettajankoulutuksessa. Hän ei syytä ongelmista yksittäisiä opettajia. Opettajankoulutuksessa tulisi Saarisen mukaan käsitellä enemmän tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja.

Helsingin Sanomat 20.2.2023

Asian kiertäminen menee naurettavan puolelle etenkin verrattuna tuohon S2-kohuun. Kyse ei tässä tapauksessa olekaan Suomen tyttöjä poikkeuksellisen paljon suosivasta koulujärjestelmästä, jota pitäisi muuttaa radikaalisti, vaan nuorten omista valinnoista ja ympäristötekijöistä, joihin on vaikea ellei mahdoton vaikuttaa.

Ratkaisu on tutusti enemmän ideologista samaa eli puhetta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on toteutunut tulosten perusteella (Suomi samassa PISA-kastissa Qatarin, Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien kaltaisten maiden kanssa) Suomea paremmin niissä maissa, joissa ne eivät ole erityinen teema.

[potta]

S2-kaustin datan osalta pitää muistaa myös se, että keskiarvojen osalta luvut eivät välttämättä vastaa edes todellisuutta. Maahanmuuttajien oppimistuloksia kartoittaneen 12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus -selvityksen yhteydessä helsinkiläisessä paikallislehdessa julkaistiin uutinen (poistettu ilmeisen haitallisena jo aikoja sitten, saattaa tämän ketjun historiasta löytyä) siitä, kuinka selvityksen mukaan erot kantisten ja etenkin parin nimeltämainitsemattoman ryhmän välillä PISA-tuloksissa ovat melkein kaksi lukuvuotta yhdeksännellä luokalla, opettajien tekemässä arvioinnissa ero ei näy, vaan huomattavan heikosti suorituvia ryhmiä suositaan arvosanojen osalta.