Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Roope]

Helsingin Sanomat: Venäjän kiinnostus ilmasto­tavoitteista taisikin olla hämäystä, arvioi tutkija 6.11.2022

VENÄJÄ on ollut vuosien ajan vapaamatkustaja ilmastoasioissa. Glasgow'n ilmastokokouksen kynnyksellä syksyllä 2021 maan johto hyväksyi kuitenkin ilmastostrategian. Tavoitteena oli hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä.

Hyväuskoinen saattoi ajatella, että Venäjä pyrki Euroopan kanssa samalle sivulle. Todennäköisesti kyse oli kuitenkin hämäyksestä, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.

Mikä kiinnostus? Hiilineutraalisuustavoitteen heittäminen vuodelle 2060 ei maksanut mitään, eikä se ole läheskään samalla sivulla kuin EU:n tavoite (2050), Suomesta (2035) nyt puhumattakaan.

Putinilla oli kiire. Suurin osa Euroopan energiasta tuotettiin 2020-luvun alussa yhä fossiilisilla polttoaineilla, mutta vihreä siirtymä oli jo alkanut.

"Kymmenen vuoden päästä olisi saattanut olla Putinille jo liian myöhäistä tämän sodan aloittamiseksi. Eikä vain siksi, että hän on ehkä haudassa vaan myös siksi, ettei Eurooppa ole enää riippuvainen venäläisestä maakaasusta ja öljystä", Tynkkynen sanoo.

"Ongelmia aiheuttaa, että lähdimme vihreään siirtymään niin myöhään."

Ei, vaan ongelmia aiheuttaa se, että Euroopan energiapolitiikka on vuosikymmeniä perustunut vihreiden politiikkaan. Se, että Keski-Eurooppa on nyt niin riippuvainen Venäjän kaasusta, oli osa vihreää siirtymää.

Nämä tynkkyset inttävät, että fossiili-infraa olisi pitänyt romuttaa vielä nopeammin ja korvata tuulivoimalla vihreän siirtymän nimissä. Oikeasti olisimme silloin vielä pahemmassa tilanteessa.

"Kyse on myös sodasta läntistä maailmankuvaa ja ilmastotavoitteita vastaan."

"On fossiilivaltojen intresseissä hidastaa vihreää siirtymää sodalla ja manipuloimalla markkinoita. Putin on hirttäytynyt öljyyn ja kaasuun, ja siksi sota on nyt ja Putin käy sitä myös vihreää siirtymää vastaan."

Putin käy sotaa länsimaiden ilmastotavoitteita vastaan? Aika harhaista analyysiä Tynkkyseltä, etenkin kun mediassa hoetaan muuten joka päivä, kuinka sota nopeuttaa vihreää siirtymää.

Riippumatta poliitikkojen linjauksista ainakin on kansalaisten ja yhteiskunnan kiinnostus vihreää energiaa kohtaan herännyt.

"Vähähiilisten ratkaisujen markkinat ovat kasvaneet, joten niiden kehittämiseen ja markkinointiin investoidaan varmasti aiempaa enemmän. Sillä on vihreää siirtymää kiihdyttävä vaikutus riippumatta siitä, mitä julkisella sektorilla tehdään", Kivimaa sanoo.

Eipä taida eurooppalaisten enemmistö välittää, mistä energia tulee ja minkä värisenä, kunhan sitä tulee ja siihen on varaa.

Kivimaan mukaan pitkälle tulevaisuuteen yltävien energiapäätösten kanssa tulisi olla varovainen.

"Uuteen infrastruktuuriin ja toimitussopimuksiin liittyy uhka siitä, että luomme nestemäiseen maakaasuun nojaavat markkinat, jotka lukkiutuvat uudeksi pitkäaikaiseksi energiajärjestelmäksi", hän sanoo.

"Energiapoliittisia päätöksiä tehdään kuitenkin usein myös ulkopoliittisista syistä. Asiantuntijat ovat lisäksi erimielisiä siitä, onko maakaasu vain välivaihe vai pidempiaikainen uhka. Parhaimmillaan maakaasua varten rakennettua infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää vihreän vedyn vientiin."

Suurin uhka kylläkin on, että päädymme uudelleen tilanteeseen, jossa energiasta on puutetta tai se on liian kallista. Tähän voidaan päätyä nojaamalla sokeasti tuulivoimaan, ennen kuin saamme tuulienergian varastoimiseen kykenevän infran. Vetyinfran kehittämiseen menee kymmeniä vuosia.

VIHREÄSSÄ vedyssä saattaa olla siirtymän seuraava suuri läpimurto, jonka saavuttamista energiakriisi on edistänyt, povaa tulevaisuuden energiakysymyksiä tutkiva teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

"Edellinen merkittävä harppaus oli tuuli- ja aurinkovoiman hinnan lasku niin alas, että uusiutuvasta energiasta tuli paitsi vihreää myös kilpailukykyistä. Vihreän vedyn teknologia puolestaan mahdollistaisi tuuli- ja aurinkoenergian varastoinnin", Lund sanoo.

"Varastointikyky taittaisi sääolosuhteiden vaikutusta tuuli- ja aurinkoenergian saantiin ja näin vihreän energian varaan voitaisiin laskea myös energiaturvallisuutta."

Nimenomaan energiaturvallisuuden takaaminen on saanut monet Euroopan valtiot turvautumaan sellaisiin fossiilisiin polttoaineisiin, joita oli ennen sotaa yritetty kuopata.

Nyt näyttääkin pahasti siltä, että fossiilienergiaa lobataan korvattavaksi tuulivoimalla siitä huolimatta, että laajamittainen sähköenergian tehokas varastointi on vasta kaukainen haave.



Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Energiakriisi lykkääntyy 7.11.2022

LÄMMIN ja märkä syksy pienentää huomattavasti energiakriisin uhkaa Euroopassa. Lisää apua tulee kuluttajilta, jotka ovat onnistuneet vähentämään sähkön kulutusta.

Esimerkiksi Suomessa kului sekä syyskuussa että lokakuussa selvästi vähemmän sähköä kuin vuosi sitten.

Sähkön säästämisessä ovat olleet avuksi jopa kymmenkertaistuneet hinnat.

ENERGIATILANNE on jo nyt paljon parempi kuin miltä pari kuukautta sitten näytti. Energian hinta jäänee korkeammalle kuin aiempina vuosina, mutta Eurooppa on osoittanut pystyvänsä sopeutumaan paljon paremmin kuin Venäjän päättäjät uskoivat. Eurooppa ei pysy talutusnuorassa.

Enpä kehuisi, kun sähkön hinta on tosiaan jopa kymmenkertainen ja eurooppalaisia valmistellaan kiertäviin sähkökatkoihin.

Energiakriisiä ei ole peruttu, mutta sitä on ainakin lykätty. Valitettavasti lykkäystä tehdään ilmaston kustannuksella. Säännöstelyyn ja sähkökatkoihin varautuminen tarkoittaa lisää kivihiilen käyttöä.

Kuvastaa Hesarin toimituksen henkeä, että pääkirjoituksessa ei ilmaista minkäänlaista huolta eurooppalaisten tai edes suomalaisten pärjäämisestä, vaikka energianiukkuus ja raketoineet hinnat tarkoittavat tuhansittain kylmyyteen kuolevia eurooppalaisia. Sen sijaan voivotellaan ihmisten henkiä pelastavan kivihiilen käyttön vaikutusta ilmastoon.

[Lasse]

Kun täällä hai-tek pohjoisessa odottelemme sähkökatkoksia, tai jäsen artin toimittamaa fuusiovoimaa, kumpi nyt ensimmäisenä tuleekaan, niin viekkaat kiinalaiset rakentelevat thoriumsulasuolareaktoreita:

Chinese molten-salt reactor cleared for start up
https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Chinese-molten-salt-reactor-cleared-for-start-up

The Shanghai Institute of Applied Physics (SINAP) - part of the Chinese Academy of Sciences (CAS) - has been given approval by the Ministry of Ecology and Environment to commission an experimental thorium-powered molten-salt reactor, construction of which started in Wuwei city, Gansu province, in September 2018.

In January 2011, CAS launched a CNY3 billion (USD444 million) R&D programme on liquid fluoride thorium reactors (LFTRs), known there as the thorium-breeding molten-salt reactor (Th-MSR or TMSR), and claimed to have the world's largest national effort on it, hoping to obtain full intellectual property rights on the technology. This is also known as the fluoride salt-cooled high-temperature reactor (FHR). The TMSR Centre at SINAP at Jiading, Shanghai, is responsible.

Construction of the 2 MWt TMSR-LF1 reactor began in September 2018 and was reportedly completed in August 2021. The prototype was scheduled to be completed in 2024, but work was accelerated.

"According to the relevant provisions of the Nuclear Safety Law of the People's Republic of China and the Regulations of the People's Republic of China on the Safety Supervision and Administration of Civilian Nuclear Facilities, our bureau has conducted a technical review of the application documents you submitted, and believes that your 2 MWt liquid fuel thorium-based molten salt experimental reactor commissioning plan (Version V1.3) is acceptable and is hereby approved," the Ministry of Ecology and Environment told SINAP on 2 August.

It added: "During the commissioning process of your 2 MWt liquid fuel thorium-based molten salt experimental reactor, you should strictly implement this plan to ensure the effectiveness of the implementation of the plan and ensure the safety and quality of debugging. If any major abnormality occurs during the commissioning process, it should be reported to our bureau and the Northwest Nuclear and Radiation Safety Supervision Station in time."

The TMSR-LF1 will use fuel enriched to under 20% U-235, have a thorium inventory of about 50 kg and conversion ratio of about 0.1. A fertile blanket of lithium-beryllium fluoride (FLiBe) with 99.95% Li-7 will be used, and fuel as UF4.

The project is expected to start on a batch basis with some online refuelling and removal of gaseous fission products, but discharging all fuel salt after 5-8 years for reprocessing and separation of fission products and minor actinides for storage. It will proceed to a continuous process of recycling salt, uranium and thorium, with online separation of fission products and minor actinides. The reactor will work up from about 20% thorium fission to about 80%.

If the TMSR-LF1 proves successful, China plans to build a reactor with a capacity of 373 MWt by 2030.

As this type of reactor does not require water for cooling, it will be able to operate in desert regions. The Chinese government has plans to build more across the sparsely populated deserts and plains of western China, complementing wind and solar plants and reducing China's reliance on coal-fired power stations. The reactor may also be built outside China in Belt and Road Initiative nations.

The liquid fuel design is descended from the 1960s Molten-Salt Reactor Experiment at Oak Ridge National Laboratory in the USA.

[F1nka]

^Vaikka sinänsä kannatan ydinenergian laajaa käyttöä, huolestuttaa hieman Kiinan kommunistisen puolueen tapa oikoa ja fuskata. Monissa uusissa taloissa rakennusteräs on korvattu bambukepeillä.

[Atte Saarela]

Pasi Autio kirjoittaa tuulivoimasta Suomen Ekomodernistit - facebook ryhmässä

Viimeiset pari päivää ollaan saatu nauttia ennätyksellisestä tuulivoimatuotannosta. Sähkö on ollut lähes ilmaista ja pörssisähköasiakkaat ovat saunoneet enemmän kuin viikkoihin.

Mutta: Samalla olemme saavuttaneet tuulivoiman tuotantotason, jossa energia ei enää mahdu mitenkään markkinaan. Korvaamme tuulivoimalla muuta päästötöntä tuotantoa ja suorastaan haaskaamme energiaa tuulivoiman tieltä.

Kaksi esimerkkiä: Fortumin mukaan Imatrankosken vesivoimala on eilen ohijuoksuttanut vettä, koska veden ohjaaminen voimalan läpi olisi tuottanut heille tappiota. Samaan aikaan OL2 laski tehoa 150 MW samasta syystä. Ja OL3 ei ole vielä edes käynnissä... OL3:n kanssa olisi meillä ollut eilen suurimmillaan noin 2000 MW tehon edestä ylimääräistä sähköä, joka ei kelpaa kenellekään.

Kenelle ja mitä tarvetta varten siis rakennamme enää lisää tuulivoimaa? Nämä tilanteet tulevat olemaan yleisiä hyvän tuulen aikaan ensi vuonna. Samalla sähkön hintakannibalisaatio pahenee entisestään.

Tänä aamuna on tuulivoiman tuotanto taas romahtanut ja OL2:n teho on palannut normaaliksi. Fingridin datan mukaan myös Meri-Porin hiililauhdevoimala on taas nostamassa tehojaan. Tarvitsemme lisää tyynivoimaa - emme tuulivoimaa.

[räsänen]

Miksi ylijäämäsähköstä ei tehdä vetyä näinä tuulisina päivinä? Ja vety poltettaisiin talvipakkasina kun sähköstä on pulaa. Näin maallikon korvaan ei kuulostaisi hassummalta toimintaamallilta energiapiikkien tasauksessa.

[Nikolas]

Pasi Autio kirjoittaa tuulivoimasta Suomen Ekomodernistit - facebook ryhmässä

Tuurivoima on juuri sellaista: Välillä sitä ei saa yhtään vaikka kysyntää olisi, ja toisinaan sitä saadaan yli tarpeen.

Joustava kulutus olisi tietenkin äärimmäisen tarpeellinen tuurivoimalle, mutta toisaalta joustava kulutus kannattaisi ensisijaisesti hyödyntää kulutuspuolen tasoittamiseen, jolloin perusvoimaa voitaisiin ajaa tasaisesti ja maksimoida käyttöasteet sillä tavalla.

Joustava kulutus voisi olla esimerkiksi vedyn tuotantoa elektrolyysillä.

Mikäli joustavasta kulutuksesta saataisiin hyvä säätövoiman korvaaja, jatkossa vesivoimaa voitaisiin käyttää tasaisemmin, ja järvien pintojen korkeusvaihtelut voitaisiin pitää kurissa entistä paremmin.

[Uuno Nuivanen]

Miksi ylijäämäsähköstä ei tehdä vetyä näinä tuulisina päivinä? Ja vety poltettaisiin talvipakkasina kun sähköstä on pulaa. Näin maallikon korvaan ei kuulostaisi hassummalta toimintaamallilta energiapiikkien tasauksessa.

Investoinnit kalliita ja hyötysuhde huono, luulen ma.

[P]

Miksi ylijäämäsähköstä ei tehdä vetyä näinä tuulisina päivinä? Ja vety poltettaisiin talvipakkasina kun sähköstä on pulaa. Näin maallikon korvaan ei kuulostaisi hassummalta toimintaamallilta energiapiikkien tasauksessa.

Investoinnit kalliita ja hyötysuhde huono, luulen ma.

Eikä teknologiaa ole vielä saatavilla. Käsittääkseni sähköllä vedyn tekemisen hyötysuhde on heikko?

[Peltipaita]

Hyötysuhteella ei sinänsä ole merkitystä jos sähkö joka kovalla tuulella ei ylituotannon takia kelpaa minnekään, käytetään edes johonkin tuloja tuovaan asiaan. Mutta, tästä vedystä on puhuttu jo kauan ja paljon, siitä ei taida olla mihinkään? Paljonko polttoaineiden hintojen pitää olla että siihen aletaan oikeasti investoida polttoaineiden korvaajana?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Miksi ylijäämäsähköstä ei tehdä vetyä näinä tuulisina päivinä? Ja vety poltettaisiin talvipakkasina kun sähköstä on pulaa. Näin maallikon korvaan ei kuulostaisi hassummalta toimintaamallilta energiapiikkien tasauksessa.

Vety on hankala säilytettävä.

[Atte Saarela]

https://oilprice.com/Energy/Energy-General/Why-Europe-Wont-Exploit-Its-Huge-Gas-Reserves.html

Why Europe Won't Exploit Its Huge Gas Reserves

Estimates show that Europe has more recoverable shale gas than the U.S.

Despite its huge gas reserves, hydraulic fracturing has many opponents in Europe.

Fracking in Europe has long been a contentious issue because of population density.

Strong public opposition--along with tax concerns, regulatory delays, and poor output from a handful of test wells--drove away investors. Exxon Mobil (NYSE: XOM), Chevron (NYSE: CVX) and TotalEnergies (NYSE: TTE) were forced to abandon projects in Poland after exploration proved disappointing. Poor gas flows also halted progress in Denmark, with Total ditching shale gas drilling there.

The big problem with fracking in Europe is that some of the conditions that fueled the U.S. shale boom don't exist in Europe. In most countries, it's the state, and not private landowners, that owns the mineral rights to oil and gas in the ground. Contrast that with the U.S. where landowner's cut can be as much as an eighth of production revenue. This in effect means that fracking does not yield big financial rewards for European landowners.

[RP]

Energian huoltovarmuus, Suomi (Helsinki) talvi 2022-23

[Reino Rivimies]

Energian huoltovarmuus, Suomi (Helsinki) talvi 2022-23

Eikö käytännössä kaikki julkinen talousvesi ole Helsingissä painovoimaisesti paineistettu ja jätevesi painovoimaisesti poistuva vähintään välisäiliöön asti, josta joissakin kohteissa tarvitaan poistopumppaus sen täyttyessä. Ei luulisi muutaman tunnin sähkökatkon tarvitsevan ryhtymistä muovisäkkiulostukseen etenkin jos ennakoi jätesäiliön osalta.

[RP]

Mitähän tuulivoimaloille on oikein kuulunut viimepäivinä? Tietysti silloin ei tuoteta mitään, kun voimaloiden luona ei tuule, mutta viimeisen viikon on tuotanto jäänyt selvästi jälkeen myös ennusteesta, joka perustuu siihen paljonko voimaloiden ympärillä tuulee.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

[ämpee]

Energian huoltovarmuus, Suomi (Helsinki) talvi 2022-23

Eikö käytännössä kaikki julkinen talousvesi ole Helsingissä painovoimaisesti paineistettu ja jätevesi painovoimaisesti poistuva vähintään välisäiliöön asti, josta joissakin kohteissa tarvitaan poistopumppaus sen täyttyessä. Ei luulisi muutaman tunnin sähkökatkon tarvitsevan ryhtymistä muovisäkkiulostukseen etenkin jos ennakoi jätesäiliön osalta.

Ehkä tässä on tarkoituksena paniikin lietsominen ja politiikan teko pikemminkin kuin joku aiheellinen ja tärkeä varautuminen.
Tässä näytetään menevän samalla vouhotusperiaatteella kuin ilmastopelottelussa.

[Atte Saarela]

EU sakottaa Ranskaa siitä että tekee niin suuren osan sähköstään ydinvoimalla eikä "uusiutuvilla".

You can share an article by clicking on the share icons at the top right of it.
The total or partial reproduction of an article, without the prior written authorization of Le Monde, is strictly forbidden.
For more information, see our Terms and Conditions.
For all authorization requests, contact droitsdauteur@lemonde.fr.

https://www.lemonde.fr/en/environment/article/2022/11/25/renewable-energy-france-will-have-to-pay-several-hundred-million-euros-for-falling-short-of-its-objectives_6005566_114.html

For failing to reach its European targets for renewable energy in 2020, which it had set itself a decade earlier, the French state will have to pay out several hundred million euros. "It will cost France €500 million this year for not having met its target for renewable energy," the Minister for Energy Transition told MPs on Monday, November 21, as reported by the French daily newspaper Libération. Agnès Pannier-Runacher was appearing before the commissions on economic affairs and sustainable development, as part of the review of the bill for accelerating the development of renewable energy.

France is the only one of the 27 EU member states to have missed its goal two years ago. Renewable energy represented just 19.1% of its gross final energy consumption, well below the 23% target. As this target is binding, France must now buy "statistical amounts" of renewable energy through a European mechanism from "good performers" who have exceeded their target.

https://www.lemonde.fr/en/environment/article/2022/11/25/renewable-energy-france-will-have-to-pay-several-hundred-million-euros-for-falling-short-of-its-objectives_6005566_114.html

[räsänen]

Miksi ylijäämäsähköstä ei tehdä vetyä näinä tuulisina päivinä? Ja vety poltettaisiin talvipakkasina kun sähköstä on pulaa. Näin maallikon korvaan ei kuulostaisi hassummalta toimintaamallilta energiapiikkien tasauksessa.

Vety on hankala säilytettävä.

Ei kai, hankalampaa on säilyttää sähkö. Ymmärtääkseni juuri siksi vety on ollut, ainakin joskus, kaavailuissa vaihtoehto sähkölle.

Mutta totta on se, että vedyllä on sama ongelma kuin dynamiitilla, se ei aina tahdo pysyä paketissa varsinkaan silloin jos sitä joudutaan liikuttelemaan.

[RP]

[tweet]1597253972288765952[/tweet]

Ruotsin Oskarshamn 3 (1400 MW) ydinvoimalassa ongelmia generaattorin kanssa. Laitos joudutaan ajamaan alas huoltoon 9.12. alkaen. Huono juttu sähkön riittävyydelle ja hinnalle.
https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/4f717a92-01af-4eed-acfc-4c9a9d485723/1

[ApuaHommmaan]

Energian huoltovarmuus, Suomi (Helsinki) talvi 2022-23

Eikö käytännössä kaikki julkinen talousvesi ole Helsingissä painovoimaisesti paineistettu ja jätevesi painovoimaisesti poistuva vähintään välisäiliöön asti, josta joissakin kohteissa tarvitaan poistopumppaus sen täyttyessä. Ei luulisi muutaman tunnin sähkökatkon tarvitsevan ryhtymistä muovisäkkiulostukseen etenkin jos ennakoi jätesäiliön osalta.

Ehkä tässä on tarkoituksena paniikin lietsominen ja politiikan teko pikemminkin kuin joku aiheellinen ja tärkeä varautuminen.
Tässä näytetään menevän samalla vouhotusperiaatteella kuin ilmastopelottelussa.

Näissä aina pitää mennä se edellä, että kun jätevesistä vastaava virkamies tulee ja antaa kannanoton hän edustaa alaisiaan. Valheet paskovat hänen, ja hänen allaan organisaatioissa olevien maineen rehellisinä vakavasti otettavina ihmisinä.

Eikö tämäkin kakkajuttu ole sellaista ilmaan heitettyä, josta ei kukaan ole ottamassa vastuuta?

Helsingin kaupungin osalta HSY on organisaatio, ja sen johtajat Tommi Fred, ja Petri Kouvo vastaavat, että kuntalaisilla on tarkka ja totuudellinen tieto kaupungin jätevesijärjestelmän toiminnasta mahdollisten sähkökatkojen aikana.

[RP]

Mitähän tuulivoimaloille on oikein kuulunut viimepäivinä? Tietysti silloin ei tuoteta mitään, kun voimaloiden luona ei tuule, mutta viimeisen viikon on tuotanto jäänyt selvästi jälkeen myös ennusteesta, joka perustuu siihen paljonko voimaloiden ympärillä tuulee.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

[tweet]1597092727845703682[/tweet]
Se maantieteellinen sijainti on tietysti noissa ennusteeisa mukana, mutta arvatenkaan ei jäätäminen (lapoihin kertynyt jää).

Sirrtokapasiteetin rajallisuuden takia tämä ei suoraan kovinkaan paljon meihin vaikuta, muta länsi-Euroopaan toki (10 Olkiluotoa on tietysti Ranskassa karkeasti sama kuin yksi Olkiluoto täällä ja vähemmän koko Länsi-Euroopan markkinoilla
[tweet]1593571992443097088[/tweet]

Ranskan ydinvoiman heikko käytettävyys ei osoita toipumisen merkkejä. Huono juttu Euroopan sähkön hinnan ja riittävyyden kannalta. Tuotantoa puuttuu enemmän kuin kymmenen OL3:n verran.

[RP]

Ja vaihteen vuoksi jotain muuta kuin hyviä uutisia.
[tweet]1598628545214889984[/tweet]

Lisää huonoja uutisia Ruotsin ydinvoimasta. Ringhals 4 yksikön huolto pitkittyy kolmella viikolla aina 23. helmikuuta asti.

[artti]

Tulevaisuusorientoidu positiivisesti.

Pitkällä aikavälillä ihmiskunnalla on mahtava tulevaisuus edessä, mutta lyhyellä aikavälillä ihmiskunnalla on melkoisia haasteita, joista merkittävin on ylimenokausi (fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättymisen ja uuteen teknologiaan perustuvan maailman alkamisen välillä) siksi, että 2000-luvun alun (resurssiteknologisesti) väärään ajankohtaan osuneen talouskasvun vuoksi fossiilisten polttoaineiden aikakausi päättyi nopeutetusti ennen kuin uuden maailman teknologia ehti valmistua.

Uuden maailman teknologiaa edustaa vetyyn ja sähköön perustuvat ajoneuvot, fuusioreaktorit, aurinkokunnan resurssien hyödyntäminen, kvanttitietokone, ihmisen kaltaiset robotit (ihmisen kaltaiset robotit ovat melkoinen haaste palkkatyöhön perustuvaan ostovoimaan perustuvalle talousjärjestelmälle), kantasolujen viljelyyn perustuva lihantuotanto, joka on eettisempää kuin eläimiin perustuva lihantuotanto. Maailma siis muuttuu siitä mitä se on nyt.

Pitkällä aikavälillä ihmiskunta saa rajattomat resurssit, fuusioreaktorit ja aurinkokunnan resurssit ja tähtienväliset avaruuslennot, mutta lyhyellä aikavälillä on edessä turbulenssia. Jotta maailmanlaajuista talouskasvua voi harjoittaa rajattomasti niin ihmiskunnalla on oltava rajattomat resurssit. Jotta ihmiskunnalla on rajattomat resurssit tarvitaan fuusioreaktorit ja aurinkokunnan resurssit. Maailmanlaajuista talouskasvua ei voi harjoittaa rajallisilla resursseilla siksi, että rajallisiin resursseihin perustuva maailmanlaajuinen talouskasvu nopeuttaa rajallisten resurssien ehtymistä.

2000-luvun alun maailmanlaajuinen talouskasvu osui väärään ajankohtaan siksi, että maailman energiantuotanto perustui fossiilisiin polttoaineisiin. Oikeasti globaalille talouskasvulle ei ollut realistisia edellytyksiä vielä tässä vaiheessa energiantuotantoteknologian kehitystä. Maailmanlaajuinen talouskasvu oli ennenaikaista. 2000-luvun alun maailmanlaajuinen talouskasvu nopeutti fossiilisten polttoaineiden ehtymistä, joka samalla toi lähemmäksi fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä johtuvan maailmantalouden turbulenssin.

Se on ilmeistä, että politiikka väistelee fossiilisten polttoaineiden ehtymistä: fossiilisten polttoaineiden ehtymisen väistely on sitä vaikeampaa kuta konkreettisemmin fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ilmenee. Se on vuosi vuodelta naurettavampaa korostaa ilmaston lämpenenemistä ja vaatia päästörajoituksia tilanteessa, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen johtaa mittavaan maailmantalouden turbulenssiin.

Se on törkeätä, että politiikka ei halua keskustella tästä aiheesta julkisesti, että miten ihmiskunta selviytyy fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä, joka (teknologiselta kannalta) liian aikaisin aloitetun talouskasvupolitiikan vuoksi etenee nopeutetusti. Fossiilisten polttoaineiden aikakausi oli erittäin lyhyt, vaikka status quo ei seikkaa haluaisikaan nähdä siksi, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa status quota ymmärrettävästi hirvittää fossiilisten polttoaineiden aikakauden (nopeutettu) päättyminen. Se on valtava johtamishaaste selviytyä tästä tilanteesta, että 85 prosenttia maailman energiantuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin tilanteessa, että fossiiliset polttoaineet ehtyvät ja fossiilisia polttoaineita korvaava teknologia ei ole valmis.

Kun maailman energiantuotanto-osuuksia katsoo niin näkee kuinka valtavan osuuden fossiiliset polttoaineet muodostavat maailman energiantuotannosta, ja kuinka pienen osan muut energiantuotantomuodot muodostavat maailman energiantuotannosta. Se on hätkähdyttävää kuinka pieni määrä energiantuotantoa jää jäljelle, kun fossiilisten polttoaineiden osuuden ottaa pois maailman energiantuotanto-osuuksia kuvaavasta tilastosta: https://ourworldindata.org/energy-production-consumption#global-energy-consumption

Se kysymys on miten me rakennamme fossiilisia polttoaineita korvaavaa energiantuotantoa niin nopeasti kuin fossiiliset polttoaineet ehtyvät. Se on valtava ja kiireellinen rakentamisurakka, jota pitäisi tehdä raivokkaasti, että ne fossiilisia polttoaineita korvaavat energiantuotantomuodot ovat valmiita korvaamaan fossiilisia polttoaineita ennen kuin fossiiliset polttoaineet ehtivät ehtyä.

Mutta ajatellaan positiivisesti. Tulevaisuusorientoidutaan positiivisesti.

Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutuessa fossiilisten polttoaineiden hinta nousee, joka vahvistaa kilpailevien energiantuotantomuotojen hintakilpailukykyä. Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutuminen johtaa vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen aikakauteen, joka kestää niin kauan, kunnes fuusioreaktorit ovat valloittaneet sähköntuotantomarkkinat. Näen niin, että fossiilisten polttoaineiden aikakauden jälkeen alkaa vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen aikakausi, jonka jälkeen alkaa fuusioreaktoreiden ikuisesti kestävä aikakausi.

Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutuminen johtaa siihen, että maailma alkaa rakentamaan vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja epätoivoisesti siksi, että se on vain pakko, että sivilisaatiot pysyisivät yllä. Päiväntasaajalla sijaitsevien valtioiden ratkaisu on tietenkin rakentaa suuria aurinkopaneelifarmeja, jotka tuottavat sähköä, josta osa kulutetaan suoraan sivilisaation sähkövirtana, ja toinen osa muunnetaan vedyn muotoon. Pohjoisessa, missä auringonpaistetta on vähemmän, käytetään tuulivoimaa. Metsäisissä valtioissa sähkö tuotetaan puuta polttamalla. Soisissa valtioissa sähköä tuotetaan polttamalla turvetta.

Geoterminen voima tuottaa voimaa tasaisesti ympäri vuoden miljardeja vuosia. Se, miksi geoterminen voima ei ole käytössä kaikkialla, johtunee fossiilisten polttoaineiden hinnoittelupolitiikasta ja teknisistä haasteista.

Islannin tulivuori kertoo, että voimaa piisaa. Islannin tulivuori kertoo, että mannerlaatan alla on sulaa laavaa, että yli 40 kilometrin syvyydessä mannerlaatan alla on höyrykoneen tulipesä, jota voi käyttää geotermisessä lämmöntuotannossa veden kuumentamiseen. Lisäksi Islannilla on mannerjäätiköitä, joista virtaa vettä jokina, jotka kertyvät patoaltaisiin, joista virtaava vesi pyörittää generaattoreita, joka tuottaa suurimman osan Islannin energiantuotannosta, että fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutuminen ei hetkauta Islannin saaren omavaraista energiantuotantoa: https://ourworldindata.org/energy-mix#energy-mix-what-sources-do-we-get-our-energy-from

Suomen kohdalla mannerlaatta on yhtenäinen, siksi Suomessa ei ole laavan nousua ja tulivuoria, siksi Suomen geotermisen voiman tuotannossa mannerlaattaan porattaisiin kilometrien syvyisiä reikiä, joihin johdettaisiin vettä, jonka kuumentuminen maan uumenissa tuottaisi lämpöä, joka pyörittäisi höyrykoneita, jotka pyörittäisivät pyörimisakselien välityksellä generaattoreita, jotka tuottaisivat sähköä, joka siirtyisi sähkölinjoja pitkin verkkoon.

Geotermisen voiman haasteena on, että kun mannerlaattaan porataan kilometrien syvyyteen ulottuvia reikiä niin kivimassat puristavat reiän kiinni. Niitä mannerlaattaan porattuja reikiä joudutaan poraamaan auki jatkuvasti. Se on tietty syvyys, jonne asti voi porata niin, ettei reikä puristuisi heti kiinni ympäröivien kivimassojen tuottamassa puristuksessa, siksi geoterminen voima on tehokkainta siellä missä laava nousee lähemmäksi maanpintaa, kuten Islannin saarella.

Suurimpana haasteena ovat erittäin syvälle ylettyvien reikien porauskustannukset.

https://energia.fi/energiasta/energiantuotanto/sahkontuotanto/geoterminen_voima

Aikojen alussa aurinkokuntamme muodostui räjähtäneen tähden tähtisumusta, joka joutui liikkeeseen, joka johti lautasen muotoisesti pyörivään spiraaliin, josta juontuu aurinkokuntamme pyörimisliike. Aurinkokunnan taivaankappaleet muodostuivat tähtisumun aineksesta kertymällä. Kertyminen oli niin intensiivistä, että aikojen alussa planeetat olivat sulia laavapalloja, jotka differentioituivat aineen ominaispainon mukaan niin, että raskaat aineet vajosivat planeettojen ytimiin ja kevyet aineet nousivat pintaan, että planeetoille muodostui metalliydin ja kivikuori, ja siihen väliin laavakerros. Maapallon kivikuori on mannerlaattoja. Mannerlaatat kelluvat sulan laavan päällä. Mannerlaattojen paksuus on 40 kilometriä. Maapallon sisältä tuleva kuumuus ja Maapallon pyörimisliike tuottaa virtauksia, joka liikuttaa mannerlaattoja. Koska Maapallon kuori on kivettynyttä mannerlaattaa, jotka rajoittavat ja hankautuvat toisiinsa, niin mannerlaattojen liike on hidasta.

[Totti]

Se kysymys on miten me rakennamme fossiilisia polttoaineita korvaavaa energiantuotantoa niin nopeasti kuin fossiiliset polttoaineet ehtyvät. Se on valtava ja kiireellinen rakentamisurakka, jota pitäisi tehdä raivokkaasti, että ne fossiilisia polttoaineita korvaavat energiantuotantomuodot ovat valmiita korvaamaan fossiilisia polttoaineita ennen kuin fossiiliset polttoaineet ehtivät ehtyä.

Fossiilinen energia ei ole loppumassa ihan lähivuosina. Kiire korvaa se on siten puhtaasti poliittinen päätös.

Poliitikot ja erinäiset ideologit ovat aina kärsineet teknologiaharhasta, jonka puitteissa ajatellaan, että teknologian nopea edistyminen pienissä asioissa tarkoittaisi myös nopeaa edistymistä suurisa asioissa.

Eli kun Apple tuo nopealla aikataululla uuden kehittyneemmän puhelimen markkinoille, tämä käsitetään utopiapiireissä niin, että nopea kehitys koskisi myös esim. energia- tai kuljetussektoria. Fossiilinen energia voitaisiin siis poliittisella päätöksellä vain lakkauttaa koska joku firma keksii ensi vuonna jotain korvaavaa. Realiteetti kuitenkin on, että odotamme edelleen niitä lentäviä autoja, joiden jo 50-luvulla piti olla arkipäivää silloisessa lähitulevaisuudessa.

Suuret teknologiset muutokset ovat lopulta erinomaisen hitaita koska ne ei vain edellytä teknologian keksimistä vaan se pitää myös tuotteistaa massakäyttöön. Juuri tämä on suurin uuden teknologian käyttöönoton kompastuskivi; on helppo rakentaa uusi sovellus laboratoriossa, mutta on täysin eri asia tuoda se massamarkkinoiden käyttöön.

Esimerkkinä vaikkapa vetytalous, josta on kohkattu viime vuosina (kun tuuli- ja aurinkovoima on flopannut ja pitää keksiä jotain muuta "vihreää" tilalle). Vetyä ollaan osattu käsitellä laboratorioissa ja soveltaa esim. prototyyppiautoissa jo pitkään, mutta vetyauton tuominen massamarkkinoille on ihan eri kokoluokan probleema koska tuvallisuusongelma on pitkälti ratkaisematta. Lisäksi pitäisi ratkaista vedyn tuotanto energiatehokkaasti (vedyn ns. well-to-wheel talous on erinomaisen huono) sekä jakeluongelma.

Kun siis poliitikot puhuvat orastavasta vetytaloudesta, mainitsematta jää nämä kolme merkittävää ongelmaa, joiden ratkaiseminen ja soveltaminen kestää pitkään: ensimmäinen vetyauto rakennettiin jo 1807 ja laajempi vetyauton kehitys alkoi 70-luvulla. Konseptina vetyauto on siis ollut olemassa jo 200 vuotta ja sitä on aktiivisesti kehitetty 50 vuotta. Tästä huolimatta vetyautoja ei näy liikenteessä.

Tämä esimerkki osoittaa, että poliitikot ja voivat puhua mitä tahansa utopistisissa visioissaan, mutta todellisuudessa mullistavat teknologiset muutokset antavat odottaa itsensä hyvin pitkään.

Puheet "fossiilivapaasta" yhteiskunnasta 2035 (joka liene yleisin tarjottu vuosiluku) on siis täysin epärealistinen. Me emme tule olemaan noin 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että öljyä ja hiiltä ei käytettäisi ellei ihmiskunta palaa kivikaudelle. Lienee selvä, että ainakaan demokraattisesti fossiilivapaa yhteiskunta ei tule toteutumaan koska kukaan ei tule äänestämään puoluetta, jonka puolueohjelmassa tarjotaan paluuta kivikaudelle, ei edes vihreät.

[Nikolas]

Kun siis poliitikot puhuvat orastavasta vetytaloudesta, mainitsematta jää nämä kolme merkittävää ongelmaa, joiden ratkaiseminen ja soveltaminen kestää pitkään: ensimmäinen vetyauto rakennettiin jo 1807 ja laajempi vetyauton kehitys alkoi 70-luvulla. Konseptina vetyauto on siis ollut olemassa jo 200 vuotta ja sitä on aktiivisesti kehitetty 50 vuotta. Tästä huolimatta vetyautoja ei näy liikenteessä.

Nestepolttoaineet ovat kätevyydessään aivan ylivertaisia verrattuna vetyyn. Monet muut polttoaineiksi soveltuvat kaasut (kuten butaani, propaani ja dimetyylieetteri) nesteytyvät kohtuullisessa paineessa, mutta vetyä saa todella rutistaa vaikka tuhanteen baariin ja se on yhä kaasua. Vetyä varastoidaan nestemäisenä vain kryosäiliöissä, jolloin sitä ei tarvitse paineistaa, mutta sitten lämpötila onkin jo aika lähellä absoluuttista nollapistettä.

Vedyn tuotanto eri energialähteitä hyödyntäen voi olla pidemmän päälle hyvinkin kannattavaa. Mutta kannattaako tuotettu vety säilöä sellaisenaan, vai kannattaisiko siitä tuottaa jotain suosittua kemikaalia kuten ammoniakkia tai metanolia? Meinaan vaan että nämä molemmat viimeksi mainitut soveltuvat polttoaineiksi sellaisinaan. Niistä voidaan myös valmistaa monia tarpeellisia jatkojalosteita.

Metanoliin tarvitaan myös hiiltä. Tarvittava hiili voidaan hankkia vaikka biomassasta, merivedestä tai suoraan ilmakehästä. Mikäli hiili otetaan biomassasta (esimerkiksi turpeesta), samalla saadaan hyödynnettyä myös biomassaan sitoutunut energia.

[Lalli IsoTalo]

Kun establisoiduille energiamarkkinoille tulee status quota potentiaalisesti horjuttava innovaatio, nykyiset pelaajat ostavat sen pois häiriköimästä saavutettua tasapainotilaa. Uusi innovaatio otetaan käyttöön vain, jos tuottaja voi kontrolloida sitä ja tahkota voittaja sen avulla.

Nikola Teslan ajatus/toteutus kaikille edullisesta/melkein ilmaisesta energiasta haudataan kaikessa hiljaisuudessa, ja keksijä kuolee pennittömänä.

[Totti]

Vedyn tuotanto eri energialähteitä hyödyntäen voi olla pidemmän päälle hyvinkin kannattavaa.

Vetyä voi tuottaa monella tavalla, mutta jos sen pitää olla "puhdasta" se on pakko tuottaa vedestä elektrolyysillä. Taloudellisesti sähköä on järkevämpi tallentaa akkuihin kun että se muutetaan vedyksi joka poltetaan (tuottaakseen sähköä).

Mutta kannattaako tuotettu vety säilöä sellaisenaan, vai kannattaisiko siitä tuottaa jotain suosittua kemikaalia kuten ammoniakkia tai metanolia?

Jos vety muutetaan muuksi kemikaaliksi, hyötysuhde laskee entistä enemmän.

Vaikka ihmiskeho tuottaa ammoniakkia jätöksenä, se on myrkyllistä niissä määrissä, joka tulisi kyseeseen polttoaineena ja hajukin on sietämätön. Ei voi ajatellakaan, että ihmiset tankkaisi autonsa ammoniakilla.

Metanolia on käytetty moottoreissa jo pitkään ja on sovelluksena hyvin tunnettu. Metanolia ei kannata tehdä elektrolyysipohjaisesta vetykaasusta koska sitä voi tuottaa suoremmin muilla menetelmillä.

Näitä vaihtoehtoja pohtiessa on syytä pitää mielessä, että lähes kaikki on jo kokeiltu. Kemia on hyvin tunnettu ja suunnilleen kaikki vaihtoehtoisen polttoaineen valmistuksen prosessit on kehitetty jo kauan aikaa sitten.

Monesti näkee miten media hehkuttaa, jotain uutta mullistavaa "vihreää energiaa", joka avaa portit nirvanaan. Nopea googlaus paljastaa kuitenkin usein, että "uusi keksintö" olikin jo 100 vuotta vanha tai otsikoissa luvatut siunaukset eivät ole lähelläkään realistisia:

Eräs esimerkki on äskettäin hehkutettu valopohjainen katalysaattori, jolla konvertoidaan ammoniakkia vedyksi:

https://phys.org/news/2022-11-light-powered-catalyst-key-hydrogen-economy.html

Sovellus on sinänsä ihan mielenkiintoinen, mutta otsikon "A light-powered catalyst could be key for hydrogen economy" on puppua jo siitäkin syystä, että ennen kun laite tuottaa vetyä pitää saada ammoniakkia jostain. Sitä taas tuotetaan teollisesti mm. vedystä (Haber-Bosch -prosessilla). Eli tämä "vetytalouden" mullistus pyörii lähinnä kehää, missä muutetaan yksi aine toiseen edes takaisin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoat varsinaiset merkittävät energiateknologiset harppaukset olisivat akkuinnovaatio, joka ratkaisevasti nostaisi akun energiatiheyttä, pienydinvoimalat tai fuusioenergia.

Näillä lienee hieman eri aikaskaaloja, mutta ovat aitoja uusia ja merkittäviä innovaatioita, joilla voisi muuttaa energiapelin pysyvästi. Erinäisten polttoaineiden kokkaaminen sinne tänne vanhoja ja tunnettuja kemiallisia prosesseja hyödyntäen ei tule ratkaisemaan yhtään mitään.

[Nikolas]

Vetyä voi tuottaa monella tavalla, mutta jos sen pitää olla "puhdasta" se on pakko tuottaa vedestä elektrolyysillä.

Nyt on pakko muistuttaa tästä:

Nyt on aika kova juttu: Vedyn tuottoa elektrolyysillä 98 % hyötysuhteella ja niinkin matalassa kuin +85 °C lämpötilassa.

Seuraavaksi tulee kysymys riittävän edullisesta sähkön tuotannosta, sillä juuri sitä tarvitaan, jotta saadaan tuotettua vetyä kohtuullisin kustannuksin. Oma suosikkini on ydinenergia, jota nyt tuotetaan kolmannen sukupolven reaktoreilla, mutta seuraavan sukupolven reaktoreihin kehitetään ominaisuuksia, jotka parantavat ydinenergian kilpailukykyä.

[Totti]

Vetyä voi tuottaa monella tavalla, mutta jos sen pitää olla "puhdasta" se on pakko tuottaa vedestä elektrolyysillä.

Nyt on pakko muistuttaa tästä:

Nyt on aika kova juttu: Vedyn tuottoa elektrolyysillä 98 % hyötysuhteella ja niinkin matalassa kuin +85 °C lämpötilassa.

Elektrolyysi on helppo asia, sitä voi harrastaa ihan kotonakin. Vedyn ongelma liittyy sen säilyttämiseen. Koska kaasumuodossa säilyttäminen on epärealistista se pitää kaasuna puristaa nestemäiseen muotoon, joka tekee siitä energiatehottoman.

Seuraavaksi tulee kysymys riittävän edullisesta sähkön tuotannosta, sillä juuri sitä tarvitaan, jotta saadaan tuotettua vetyä kohtuullisin kustannuksin. Oma suosikkini on ydinenergia, jota nyt tuotetaan kolmannen sukupolven reaktoreilla, mutta seuraavan sukupolven reaktoreihin kehitetään ominaisuuksia, jotka parantavat ydinenergian kilpailukykyä.

Koska vetyä ei esiinny luonnossa siten, että sitä voisi "pumppaa" öljyn tai maakaasun tavoin, vety pitää aina tuottaa käyttämällä energiaa. Vety on siten pelkkä varastointitapa eikä siis mikään energialähde.

Ydinenergian käyttäminen vedyn tuotantoon on siten täysin turha energiaa tuhlaava välivaihe kun ydinsähkö voidaan myös käyttää suoraan. Eli jos meillä jo on ydinvoimaloita, vetyä varastointivälineenä ei tarvita lainkaan.

Vedyn houkutus on lähinnä ollut stabiloida esim. tuulivoiman epävakaa sähkötuotanto tuottamalla vetyä kun tuulee paljon joka poltetaan kun tuulee vähän. Vety on kuitenkin tässä sovelluksessa vain laastari märkivän tuulivoimahaavan päällä, mutta haavaa ei edes olisi jos käytettäisiin ydinvoimaa.

Vety voisi toki toimia polttoaineena esim. autoilussa, mutta sähköakku on tässäkin sovelluksessa ylivoimainen jos bensiini ei kelpaa. Vetyyn liittyy yksinkertaisesti niin paljon teknisiä ja logistisia ongelmia sen lisäksi, ettei ole järkeä pistää siihen paukkuja.

[artti]

Tilanne, että kleptokratia ja korruptio kohtaa fossiilisten polttoaineiden ehtymisen on juuri sellainen status quon romahdus mikä paljastui, kun Kreml käynnisti erikoisoperaation Ukrainassa, joka paljasti, että kleptokratia ja korruptio oli sabotoinut Venäjän rakenteet aivan tyystin.

Vuosisadan haasteet ovat valtioiden johtamisjärjestelmiin kohdistuva haaste. Jos valtio on lähtökohtaisesti läpimätä niin sen johtamisjärjestelmältä puuttuu uskottavuus. Läpimätä järjestelmä ei kestä sitä momentumia, että ne kohtaa fossiilisten polttoaineiden ehtymisen.

Meillä on maailmanpolitiikka täynnä suuren luokan kavalluksia tekeviä rikollisia, jotka keskittyvät ylikuumentuneilla kierroksilla varasteluun, ja jotka pyrkivät perustelemaan sen kielteisellä synkällä pelottelulla, jolla he yrittävät perustella varastelun, että tuomiopäivä tulee, anna rahat minulle, jolloin kysymys on, että mitä te teette minun rahoillani, jos tuomiopäivä tulee. Ne varkaat kirkuvat, että ilmasto lämpenee ja päästöjä pitää rajoittaa tilanteessa, että fossiiliset polttoaineet ehtyvät. Ne varkaat kirkuvat ilmaston lämpenemisestä siksi, että ne haluavat kavaltaa rahat. He varastelevat sitä rahaa mitä sivilisaatioiden pitäisi käyttää fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä selviytymiseen. Hyvien tarkoitusten suunnalla on suurimmat varkaat ja välistä vetäjät.

Politiikka ei halua keskustella fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä siksi, että politiikka tiedostaa, että silkka keskustelu laittaisi kyseenalaiseen valoon politiikassa rehoittavan korruption ja kleptokratian, että meillä on ehtymässä fossiiliset polttoaineet, ja siinä hetkessä politiikka keskittyy kleptokratiaan ja korruptioon niin, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisen edellä kleptokratia ja korruptio pyörii ylikuumentuneilla kierroksilla siksi, että varkaat varastavat minkä ehtivät.

Tulevaisuusorientoidu positiivisesti ajattelu on insinööriajattelua, jossa positiivisesti ajattelevat ihmiset keskittyvät ratkaisemaan niitä haasteita. Talvesta selviytyminen vaatii positiivisesti tulevaisuusorientunutta ajattelua. Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on talvi, josta selviytyminen vaatii positiivisesti tulevaisuusorientoitunutta ajattelua.

Se on niin, että nyt tarvitaan ratkaisukeskeistä ajattelua. Älä tee liian monimutkaisia ratkaisuja siksi, että toimivin ratkaisu on yllättävän yksinkertainen. Fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen tarkoittaa, että nyt alkaa vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen kultakausi, joka kestää niin kauan, kunnes fuusioreaktorit ovat kattaneet energiantuotantomarkkinat ja tuoneet tehokkaan ikuisesti kestävän energiantuotantomuodon.

Valistunut arvaus pitkän aikavälin energiantuotannon tulevaisuudesta.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=183720;image

[artti]

Se kysymys on miten me rakennamme fossiilisia polttoaineita korvaavaa energiantuotantoa niin nopeasti kuin fossiiliset polttoaineet ehtyvät. Se on valtava ja kiireellinen rakentamisurakka, jota pitäisi tehdä raivokkaasti, että ne fossiilisia polttoaineita korvaavat energiantuotantomuodot ovat valmiita korvaamaan fossiilisia polttoaineita ennen kuin fossiiliset polttoaineet ehtivät ehtyä.

Fossiilinen energia ei ole loppumassa ihan lähivuosina. Kiire korvaa se on siten puhtaasti poliittinen päätös.

Ymmärrän, että kysymys on hiukan provokatiivinen, mutta vastaan kuitenkin:

Fossiilinen polttoaine on hiukan ikävä resurssi siksi, että se ehtyy 100 prosenttisen varmasti. Sellainen ajatuskulttuuri, että fossiilinen energia ei ole loppumassa ihan lähivuosina, on aivan väärällä perustalla (pahoittelut tästä karusta sanomisesta) tilanteessa, että fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutuminen konkretisoituu. Se fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisen konkretisoituminen on seurausta siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat rajallinen ehtyvä resurssi siksi, että fossiilisten polttoaineiden muodostumisessa kestää kymmeniä miljoonia vuosia siksi, että fossiilisten polttoaineiden muodostuminen etenee niin, että ensiksi eloperäiset jäänteet kerrostuvat, jonka jälkeen jäänteissä alkaa prosessi, joka kestää kymmeniä miljoonia vuosia, että ihmiskunnalla on taas maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä. Suoturve on kivihiilen esiaste: jos ihmiskunta nyt polttaisi energiantuotannossa kaiken maailman suoturpeen niin tulevaisuuden ihmiskunnalla ei ole kivihiiltä. Öljyliuske on maaöljyn esiaste: jos ihmiskunta nyt jalostaisi kaiken öljyliuskeen öljyksi ja bensiiniksi niin tulevaisuuden ihmiskunnalle ei ole maaöljyä. Sama juttu öljyhiekan kanssa, joka on eroosion murentamaa öljyliusketta. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä nopeammin kuin maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä muodostuu.

Se on pitkän aikavälin ajattelu miten valtioita johdetaan isoilla linjoilla. Valtio on iso laiva, jonka kestävä kurssi määritetään vuosisadoiksi.

Valtiolaiva korvasi perinteisen höyrykoneen moottorilla, joka polttaa kaasuttimesta ruiskutettua bensiiniä sylinterikammiossa, sitten yhtenä päivänä valtiolaivalla tuli kiire, kun komentosillalla havaittiin, että maailmalta alkaa loppua öljy, ja valtiolaivan moottori perustuu öljystä jalostetun bensiinin polttamiseen, että laivan moottori täytyy taas vaihtaa (perinteinen höyrykone polttaa mitä tahansa tavaraa, joka palaa). Uuden moottorin täytyy perustua jotakin muuta resurssia käyttävään tekniikkaan. Siinä tilanteessa komentosilta ratkaisi niin, että rakennetaan väliaikaisena ratkaisuna mastot ja nostetaan purjeet, että matka jatkuu sentään, mutta hitaammin, sillä aikaa, kun valtiolaivan konehuoneessa rakennetaan uutta moottoria, joka käyttää jotakin toista resurssia liikemomentin tuottamisessa.

Valtiolaivalla jokainen saa toitottaa mielipidettään niin monta kertaa kuin jaksaa, että toitotan, että: se on ennakoiva resurssitiede.

Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisen konkretisoitumiseen, näihin aikoihin, olisi pitänyt alkaa varautumaan 1870-luvulla, kun määriteltiin mille tekniikalle valtiolaivan moottori perustetaan, että perustetaanko valtiolaivan moottori ehtyville resursseille vai kestäville resursseille.

Siinä vaiheessa, kun valtiolaivalle etsittiin toimivaa moottoritekniikkaa, fissioreaktorit ja fuusioreaktorit olivat tiedeosaston fyysikoiden päissä matemaattisten kaavioiden muodossa. Ratkaiseva tekijä, siinä mille resurssille valtiolaivan moottori perustetaan, oli siinä vaiheessa saatavilla oleva teho sen aikaisen tekniikan tasolla. Fossiiliset polttoaineet olivat siihen aikaan tehokkain saatavissa oleva polttomoottoreille liikemomenttia tuottava muoto.

Kun fossiilisten polttoaineiden saatavuuden heikentyminen konkretisoituu niin monet valtiot vastaavat siihen haasteeseen palauttamalla perinteiset höyrykoneet käyttöön siksi, että perinteinen höyrykone polttaa mitä tahansa tavaraa, joka palaa. Se on kuitenkin niin, että monilla valtioilla ei ole mitä polttaa perinteisissä höyrykoneissa siksi, että niillä ei ole suuria valtion kattavia metsiä uusiutuvana puuvarantona. Niiden on keksittävä jotakin muuta. Suuret aurinkopaneelifarmit ovat ratkaisu päiväntasaajalla sijaitseville valtioille. Tuulivoima on ratkaisu rannikkovaltioille. Geoterminen voima on ratkaisu valtioille, joilla on tulivuoria.



Avaruusosioon ei tarvitse vastata tässä ketjussa. Tälle on ketju peräkammarissa.

Sehän on vaikea selittää mikä motivoi korostamista, jos se motiivi ei todellakaan kuulu tämän ketjun aihepiiriin.

Kirjoitin tämän tänne siksi, että perustelisin taustoja sille miksi korostan jotakin toistamatta joka ikinen kerta uudelleen ja uudelleen ideaa, joka motivoi korostamista.

Se miksi itse korostan fuusioreaktoria on se, että fuusioreaktori on tähtienvälisten avaruusalusten tekniikkaa. Fuusioreaktorin magneettikenttätekniikka luo perustan tähtienvälisen avaruusaluksen sähköntuotannolle, ja tähtienvälisen avaruusaluksen liikemomentin tuottamiselle.

Tähtienvälisessä avaruusaluksessa on kaksi fuusioreaktoritekniikkaa:

- torus, jossa magneettikentillä ohjatut isotoopit kiertävät ympyrää vastakkaisiin suuntiin ja törmäilevät toisiinsa, joka muodostaa satojen miljoonien asteisen plasman, joka tuottaa sähköä.

- suorafuusiomoottori, jossa magneettikentillä miltei valonnopeuteen kiihdytetyt atomit sinkoavat avaruuteen, ja tuottavat työntövoimaa tähtienväliselle avaruusalukselle sitä enemmän kuta suurempi on atomien muodostama yhteismassa.