Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Roope2]

Asiaa voi poliitikko kaunistella:

"Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin."


tai kertoa totuuden:


"Koulupiirijaon muuttaminen aiheuttaa häirikkö-aineksen leviämisen useampiin luokkiin."

[Uuno Nuivanen]

Sosialidemokratiassa on parempi ettei kukaan opi mitään, kuin että toinen oppisi toista enemmän.

[Outo olio]

Inkluusioon pätee muuten sama kuin ainakin pakkoruotsiin. Kukaan ei opi mitään mutta päättäjä voi lohduttautua sillä että ainakin yritettiin, isolla rahalla. Ja voi olla että muitakin esimerkkejä tästä on.

[Jorma M.]

tässä hiukan Nazima Razmyarille vastinetta:

"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista
Opettajat kertovat minkälaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea.

HS kysyi opettajien kokemuksia inkluusion seurauksista. Vastauksia tuli lähes sata. HS siteeraa tässä jutussa vain vastaajia, joiden nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

Lasten yksityisyyden suojan vuoksi opettajat kertovat kokemuksistaan nimettömänä.

VASTAUSTEN perusteella monessa koululuokassa vallitsee täysi kaaos, sillä yhdellä luokalla voi olla useita lapsia, joiden on vaikeaa sopeutua isossa ryhmässä työskentelyyn.

Inkluusiossa pyritään osin luopumaan erityisluokista tai erityiskouluista ja tarjoamaan erityistä tukea tarvitseville lapsille tukea tavanomaisessa luokassa. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia siirretään siksi yhä useammin tavalliseen kouluun osaksi suurempaa lapsijoukkoa.

Erityistä tukea tarvitsevia lapsia voi olla tavallisissa koululuokissa hyvin monenlaisin perustein: kognitiivisen, psyykkisen vamman, sairauden, päihteiden ongelmakäytön tai terveyden tai kehityksen vaarantumisen vuoksi.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009065876.html

- Hesarissa ei mainita maahanmuuttoa eikä vieraita kulttuureita.

- omat lapset kun olivat koulussa niin yllättäen kaikkein pahimpia tapauksia olivat

a) mustalaiset
b) neekerit ja ählämit
c) väärin perustein tavallisiin koululuokkiin sijoitetut vahvasti erityisongelmaiset muut (matut ja suomalaiset). ´

- Nasiman lapset eivät ole luokilla missä näitä mainittuja lapsia on.

Ja huomio. Jos joku tarvitsee ns. erityistä apua, ja ovat ns tavallisista kodeista, niin tällaisista kasvaa (jokseenkin) tavallisia ihmisiä jos he saavat tukea. 

[Outo olio]

^Toimittaja on onneksi jo löytänyt ongelman juurisyyn: inkluusio on toteutettu väärällä tavalla.

"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista

Opettajat kertovat minkälaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea.

Sami Takala HS, Milla Palkoaho HS, Marianne Riiali HS
15:19 | Päivitetty 16:01

Väkivaltaa, uhkailua ja itsetuhoisuutta.

Tällaista on arki koulussa pahimmillaan, kertovat HS:n kyselyyn vastanneet opettajat. Monen opettajan mielestä syynä on inkluusio.

Inkluusion toteuttaminen riittämättömällä tavalla nousi esille kuluneella viikolla, kun Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) toi HS:ssa esille huolensa Helsingin koulujen tilanteesta.

--

Itse ainakin käsitin että asiaa kommentoineet opettajat nimenomaan olivat siinä käsityksessä että inkluusiota ei oikein pysty "toteuttamaan oikein". Ongelmaa ei pysty ratkomaan muuten kuin inkluusiota vähentämällä. Mutta uutisessa sanotaan että inkluusiota on toteutettu "riittämättömällä tavalla", eli ratkaisu ongelmaan olisi siis lisätä inkluusiota? Jos ei riitä, niin pitää lisätä? Kuulostaako tämä siltä että kokemusasiantuntijan mielestä tilanteen voi pelastaa lisäämällä sitä:

Todellisuus on kuitenkin opettajien mukaan karu.

Kuten eräs vastaaja sanoo: "Inkluusio on kaunis ajatus ja kokoelma hienoja lauseita, jotka on laadittu irrallaan koulun oikeasta arjesta."

Vastauksissa toistuu opettajien turhautuneisuus ja huoli paitsi omasta jaksamisesta myös oppilaiden hyvinvoinnista.

"Luokille tulee joka vuosi enemmän ja enemmän entistä haastavampia oppilaita: he purevat, sylkevät, potkivat, lyövät", alakoulun opettaja pääkaupunkiseudulta sanoo HS:n haastattelussa.

"Pienestä pitäen oppilaat näkevät, että aikuisia ei tarvitse totella. Näin myös oppilaat, joilla ei ole ollut haasteita, alkavat käyttäytyä haastavasti."

Ja tässä tapauksessa ainakin inkluusio eli erityisluokkien lakkauttaminen on tehnyt tavallisesta luokasta erityisluokan, kun 17 lapsesta ainakin 9 eli yli puolet on jonkinsortin ongelmaisia.

Hänen luokallaan on 17 oppilasta, joista viidellä on erityisen tuen ja neljällä tehostetun tuen päätös. Erityisen tuen päätöksiä on opettajan käsityksen mukana tulossa vielä muillekin luokan oppilaille.

Värinäveikkausta:

jonkin verran esiintyy myös käsiksi käymistä: takapuolen puristelusta tai housujen alas vetämisestä.

Seksuaalisen häirinnän mainitsee toinenkin opettaja, 20 vuotta alalla työskennellyt alakoulun opettaja. Se voi alkaa jo kolmannella luokalla.

Osa oppilaista uhkailee toisia oppilaita väkivallalla tai jopa tappamisella, peruskoulun opettaja kuvailee.

[Roope2]

Jos joku mahdollisesti yhdisti mielessään Nasiman haastattelun perusteella kouluongelmat ja maahanmuuttajien kersat, niin tänään Hesarin vakioresurssi Venla Bernelius neuvoo, että pois osoittavat sormet maahanmuuttajista. Kouluongelmien syyt ovat muualla: esimerkiksi oppimisvaikeudet  tai sairaudet.  Ja ongelmien ratkaisuun tarvitaan lisää resursseja (= fyrkkaa).

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009070788.html

[Siili]

Jos joku mahdollisesti yhdisti mielessään Nasiman haastattelun perusteella kouluongelmat ja maahanmuuttajien kersat, niin tänään Hesarin vakioresurssi Venla Bernelius neuvoo, että pois osoittavat sormet maahanmuuttajista. Kouluongelmien syyt ovat muualla: esimerkiksi oppimisvaikeudet  tai sairaudet.  Ja ongelmien ratkaisuun tarvitaan lisää resursseja (= fyrkkaa).

https://www.hs.fi/koeaupunki/art-2000009070788.html

Razmyar ilmeisesti oli hölösuu, kun esitti hyvin todennäköisenä mahdollisuuden, että koululpiirijaossa huomioidaan  jatkossa sosioekonomiset tekijät.  Perusopetusjohtaja vähättelee niiden merkitystä, vaikka lopuksi myöntääkin, että ne huomioidaan, kun muutoksia tulee muista syistä, kuten rakennusten sijainnissa (boldaus).

MÄÄRÄÄNSÄ enempää ei koulupiirijakoa voi manuaalisesti muuttaakaan, kertoo Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo.

"Jokaiselle koululle määritellään oma oppilaaksiottoalue. Perusopetuslaki lähtee lähikouluperiaatteesta ja silloin koulumatka on määrittävä tekijä", Salo kertoo.

Salon mukaan näitä rajoja käydään läpi tarpeen mukaan, mutta suuria uudistuksia ei ole luvassa.

Yleisesti ottaen ääriviivoja vedetään uusiksi silloin, kun alueelle tulee uusia koulurakennuksia tai vanhat menevät korjaukseen. Myös uusilla asuinalueilla, kuten parhaillaan Kruunuvuorenrannassa, pohditaan jakolinjoja.

"Mietimme kyllä, miten alueen kokonaisuus toimii. Myös esimerkiksi sosioekonomiset tekijät otetaan huomioon, koska segregaation ehkäisy on yksi kaupunkistrategian tavoitteista", Salo sanoo.

Saattaa olla, että suunnittelukokouksissa asia on kovastikin esillä, mutta kaikki (Razmyaria lukuunottamatta) ymmärtävät, ettei asiaa kannata kovin paljoa pitää esillä, ennen kuin asia siirtyy päättävien poliittisten piirien käsiteltäväksi (=pakolliseen julkisuuteen). 

Sosiaalista sekoittamista tapahtuu tavallaan luonnollisesti, kun opetusta keskitetään.  Jos alueen kahden vanhan koulun tilalle rakennetaan yksi isompi uusi, se sijoitetaan varmasti alueen kerrostaloalueelle tai sen rajalle.  Pienemmät koulut pientaloalueilla häviävät takuulla luonnollisen poistuman kautta. 

Turussa Varisuon koulunjohtaja ja hallintoväki promosivat uuden koulun rakentamista puhtaasti sosioekonomisin perustein, mutta se ei ilmeisesti silloin edennyt:

Syksyllä 2019 opetusministeri Andersson vieraili koulussamme ja puhuimme avoimesti koulumme
tilanteesta. Tilaisuudessa oli läsnä myös Timo Jalonen ja Tommi Tuominen Turun sivistystoimialan
hallinnosta. Tilaisuudessa Timo Jalonen esitti, että mitä jos rakennetaan yksi yhteinen koulu
Varissuon ja Pääskyvuoren lapsille. Näin saataisiin S2 oppilaiden osuus kaikista oppilaista
pienemmäksi ja mahdollisuus vertaisoppimiseen paranisi.

Tästä ehdotuksesta ei ole kuulunut mitään sen jälkeen ja tiedän, että Pääskyvuoren koulun
uudisrakennushanke menee omana hankkeenaan eteenpäin. Yhteistä koulua ei siis ole
suunnitteillakaan.

https://hommaforum.org/index.php/topic,4838.msg3362546.html#msg3362546

Googlen 3d-kuva Pääskyvuoresta ja Varissuosta.

[Roope]

^Toimittaja on onneksi jo löytänyt ongelman juurisyyn: inkluusio on toteutettu väärällä tavalla.

Tämähän on yksyhteen maahanmuuttokeskustelusta, jossa ongelma ei viranomaisten ja ns. asiantuntijoiden mukaan ole itse maahanmuutto vaan puutteellisesti toteutettu kotouttaminen.

Kotouttamistoimista ei ole koskaan saatu sellaisia, että niillä olisi korjattu määrällisesti liian suuren ja laadullisesti liian huonon maahanmuuton aiheuttamat ongelmat. Vastaavasti rajallisten resurssien reaalimaailmassa ei ole olemassa toimivaa tapaa toteuttaa inkluusiota, jos maahanmuuttopolitiikka on ollut tarpeeksi kauan vääränlaista.

[Leostoa]

Sattuneesta syystä olen päässyt hieman kyselemään ja kartoittamaan pääkaupunkiseudun koulujen tapahtumia.

Ongelmat ovat lisääntyneet, ja maahanmuuttajiin sekä inkluusioon liittyvää väkivaltaa on havaittu sellaisissakin kohteissa jossa sitä aiemmin ei ole esiintynyt. Esimerkiksi on havaittu puukkojunkkareiden määrän kasvu ja havainnot eri kouluissa, kouluun tunkeutumiset ja pahoinpitelyt kouluissa jossa niitä aiemmin ei ole esiintynyt. On tapahtunut jopa yläkoulusta alakoulun puolelle suuntautuvaa tunkeutumista ja väkivaltaa.

Miltäs keskivertodemarista tuntuu jos kuulee puukolla varustettujen mamujen kiertelevät lapsensa koulussa? Tai aiheuttaisiko harmistusta jos kuulee alakouluikäisen muksunsa saaneen turpaan vanhemmalta, isokokoiselta inkluusioneekeriltä? Vieläkö vierasperäisen Naziman ja demareiden tavoitteet inkluusiosta ja vapaista rajoista tuntuu hyvältä ratkaisulta? Vieläkö nyökytellään punavihreiden näkemyksiin siitä että mamujen rötökset johtuvat suomalaisten rasismista?

[Siili]

Hesarissa on varsin suorapuheinen yleisönosastonkirjoitus, jota voisi kutsua jopa nuivaksi.  Kirjoittaja on pappisnainen.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009072420.html

Omakohtainen kokemukseni koulujen välisistä eroista on konkreettinen. Tokaluokkalaisemme koulu määrittyy itäisen asuinalueemme mukaan, nelosluokkalainen puolestaan pääsi painotettuun opetukseen Helsingin keskustaan noin 400 oppilaan ala-asteelle. Koulut ovat kuin yö ja päivä.

Tokaluokkalainen on todistanut yhdistetyssä noin 900 oppilaan ala- ja yläkoulussaan väkivaltaa lukuisia kertoja. Poliisin vierailu kesken koulupäivää ei ole enää uutinen. Nelosluokkalaisen turvallisuudesta emme ole joutuneet kantamaan enää huolta.

Kärjistetysti: viimeistään nyt on tunnustettava suurten kaupunkien alueellisen segregaation seuraukset, sekä osin tähän johtanut jokseenkin epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttaminen.

Jälleen kärjistäen: sen sijaan, että Helsingin kaupunki tarjoaa jokaiselle monikieliselle oppilaalle – jonka äidinkieli tai kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi – oman äidinkielen, kotikielen ja ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opetusta, olisi varmistettava, että oppilaan vanhemmat oppivat suomen kielen.

Koulun on saatava jatkossa keskittyä oppilaiden opettamiseen ja kasvattamiseen, ei sosiaalisten ongelmien ratkomiseen.

[Uuno Nuivanen]

^ Ei tuokaan papitar suostu näkemään metsää puilta, eli liian suurta ja kehnoa mamutusta. Hänen ajattelunsa kuulostaa pikemminkin siltä, että tuo pienempi alakoulu tulisi myös pilata varsinaisilla.

[Siili]

^ Ei tuokaan papitar suostu näkemään metsää puilta, eli liian suurta ja kehnoa mamutusta. Hänen ajattelunsa kuulostaa pikemminkin siltä, että tuo pienempi alakoulu tulisi myös pilata varsinaisilla.

En huomannut moista tendenssiä.  Rouva kirjoittaa myös:

Kun HS:n jutussa Nasima Razmyar (sd) esitti ratkaisuksi koulupiirien ja niiden jaon tarkastamista, en itse näe tässä mieltä. Liisankadulta tuskin tullaan Jakomäkeen kouluun ainakaan vapaaehtoisesti. Ongelmia ei ratkaista myöskään resursoimalla yhä suurempaa tukea pienituloisten asuinalueiden ongelmakouluille.

[Mjane]

^^munkin mielestä hän oli näin suorapuheinen kun nyt mitä Hesarin mielipidekirjoituksessa voi olla, jos haluaa sen julkaistavaksi.

[Jorma Teräsrautela]

Ei maahanmuutto, vaan huono kotouttaminen.
Ei maahanmuutto, vaan valkoinen rasismi.
Ei maahanmuutto, vaan osattomuus ja näköalattomuus.
Ei maahanmuutto, vaan inkluusio.

[Eino P. Keravalta]

Ei maahanmuutto, vaan huono kotouttaminen.
Ei maahanmuutto, vaan valkoinen rasismi.
Ei maahanmuutto, vaan osattomuus ja näköalattomuus.
Ei maahanmuutto, vaan inkluusio.

Maahanmuutto ei nykyisen valtioideologian mukaan voi aiheuttaa mitään harmia, koska maahanmuutto lähtökohtaisesti sen mukaan on vain positiivinen ja Suomea hyödyttävä asia. JOS maahanmuutto näyttää aiheuttavan haittaa, kustannuksia ja vaaraa, se ei valtioideologian mukaan johdu maahanmuutosta, vaan syy on suomalaisten, jotka ovat rasisteja, jotka eivät kotouta, jotka eivät ota töihin, jotka eivät omaksu tulijoiden tapoja, jotka eivät väistä etevämpien kulttuureiden tieltä, vaan pitäytyvät menneessä maailmassa.

Ilmeisesti on niin, että rasismi häviää Suomesta vasta sitten, kun kaikki täällä asuvat ovat mustia. Silloin on myös saavutettu sosialistin ihanneyhteiskunta: kaikki ovat yhtä varakkaita.

[Jaska Pankkaaja]

Ilmeisesti on niin, että rasismi häviää Suomesta vasta sitten, kun kaikki täällä asuvat ovat mustia. Silloin on myös saavutettu sosialistin ihanneyhteiskunta: kaikki ovat yhtä varakkaita.

Toivottavasti YK tai joku kustantaa sitten Neekere1lle matkat kotiin, täällähän jäätyy!
Rasismin vika toki.

[Roope]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

Otsikkoa näköjään muutettu. Oli alunperin Nasima Razmyar nostaa esille vaietun ongelman Helsingin kouluissa: "Lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää"

Otsikosta tulikin ikävästi mieleen maahanmuutto, jota ei mainita itse jutussa sanallakaan, vaikka kyse on nimenomaan koulujen maahanmuuttajaosuuksista.

Tätä on suomalainen maahanmuuttokeskustelu.

Helsingin Sanomat varoittaa pääkirjoituksessa, että apulaispormestari Razmyarin käynnistämä inkluusiokeskustelu ei saa edetä maahanmuuttoon. Razmyarhan ei edes maininnut maahanmuuttoa, mutta jo sanan "segregaatio" käyttö oli tuomittavaa vaaliteeman hakemista.

Pääkirjoitus: Inkluusion ongelmat on korjattava, mutta se ei sovi poliitikkojen keppihevoseksi

KOULUASIAT ovat puhuttaneet Helsingissä tavallistakin enemmän. Eniten huomiota on saanut inkluusio, jonka ongelmia kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) nosti esiin HS:n haastattelussa.

Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että erityistukea tarvitsevat lapset käyvät koulua tavallisilla luokilla eivätkä esimerkiksi erityisluokilla tai -kouluissa. Taustalla on lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta myös erityisluokkien leimaavuus. Erityistuen tarpeet vaihtelevat suuresti, eikä sitä saavia lapsia yhdistä kuin päätyminen saman kattotermin alle.

Inkluusion toteutusta on arvosteltu jo pitkään. Tavoite on, että kaikilla olisi oikeus riittävään tukeen lähikoulussaan, mutta kunnat eivät ole huolehtineet tuen riittävyydestä. Luokissa on myös lapsia, jotka eivät sopeudu isoon luokkaan, mikä heikentää tai hävittää oppimisrauhaa.

Juuri tästä melko pienestä ryhmästä Razmyar puhui. Hänen mukaansa Helsingissä on inkluusion seurauksena kaoottisia koululuokkia, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään. "En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka ovat pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää", Razmyar maalaili.

Razmyarin haastattelun jälkeen monet opettajat kuvailivat millaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, kun nämä eivät saa tarvitsemaansa tukea (HS 15.9.). Myös kansanedustajat ja ministerit rynnistivät mukaan keskusteluun.

[...]

Monelle inkluusiosta on ollut hyötyä. Valtaosa erityistukea saavista lapsista ei aiheuta häiriötä eikä ongelmia. Huonolla toteutuksella inkluusion maine on kuitenkin pilattu, ja poliitikoilla näyttää nyt olevan into käyttää vaikealta kuulostavaa termiä keppihevosenaan.

Varsinkin Helsingin kouluista puhuessaan moni puhuu verhotusti maahanmuutosta. Myös Razmyar kytki inkluusion ongelmat segregaatioon, mikä tuskin tapahtui vahingossa. Vaaliteemoja haravoivat muutkin kuin perussuomalaiset.

Kouluista on tärkeää puhua, mutta aihe sopii harvinaisen huonosti uhkakuvia ja syntipukkeja etsivään syyllistävään keskusteluun. Inkluusion toteutuksen ongelmia korjataan etupäässä rahalla, joten päätökset rahojen käytöstä paljastavat, mitä poliitikot oikeasti pitävät tärkeänä.

Helsingin Sanomat 19.9.2022

Inkluusion toteutuksen ongelmia korjataan etupäässä rahalla, joten päätökset rahojen käytöstä paljastavat, mitä poliitikot oikeasti pitävät tärkeänä.

"Inkluusion toteutuksen ongelmat" johtuvat kasvavassa määrin maahanmuutosta, eikä niitä silloin voida korjata jälkikäteen rahalla vaan etukäteen maahanmuuttopolitiikalla.

Päivän Höblässä opetusministeri Li Andersson kirjoittaa aiheeseen liittyen, että "ei ole mitään elefanttia olohuoneessa", millä Andersson luultavasti tarkoittaa (kolumni maksumuurin takana), että elefantti olohuoneessa on hänellekin maahanmuutto, jota ei saisi mainita.

Hbl: Li Andersson: Det finns ingen elefant i rummet när det gäller inkluderande undervisning 19.9.2022

[Siili]

Helsingin Sanomat varoittaa pääkirjoituksessa, että apulaispormestari Razmyarin käynnistämä inkluusiokeskustelu ei saa edetä maahanmuuttoon.
Helsingin Sanomat 19.9.2022

Kommentoijat olivat pääosin eri mieltä pääkirjoittajan kanssa.  Yhdessä kommentissa oli mielenkiintoinen sivuhuomautus:

P.S. Jos HS on sitä mieltä, että lukijoiden on kyettävä esittämään kaikki mielipiteensä - myös tällaiset varsin henkilökohtaiset asiat - omalla nimellään, niin ehkä myös pääkirjoittajat voisivat kyetä samaan yleisluontoisissa kommenteissaan.

Kyseinen kommentoija peukutti erityisluokkia ja kertoi oman lapsensa kokemuksista:

Minulla on lapsi tällaisella erityisluokalla ja se on hänelle hyvä ja oikea paikka. On kaikkien etu, että erityistä tukea tarvitseva lapseni on siellä. Leimaavuus olisi todella huono syy luopua erityisluokasta. Ja ei, lapseni ei ole pitänyt puukkoa kynää enemmän kädessään, vaikka vuolemista onkin opeteltu.

[Jorma M.]

Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.

https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:

HELSINGIN kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi kommentoi Helsingin päiväkotien tilannetta yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa yksittäisiin tilanteisiin.

Kemppi painottaa, että Helsingissä on alueellisia eroja. Hänen mukaansa monilla alueilla tilanne on hyvä, mutta sitten on myös alueita, joille ei saada riittävästi työntekijöitä.

...

KEMPPI ei ymmärrä työntekijöiden kritisointia inkluusiosta, sillä Helsingin varhaiskasvatuksessa ei ole tapahtunut hänestä minkäänlaista merkittävää rakenteellista muutosta.

– Inklusiivisuus on käsitteenä laaja. Se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatukseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana nähdä. Näin lukee valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

...

– Ajattelen, että meidän pitää kiinnittää enemmän vahvuuksiin huomiota. Mieluummin tsempattaisiin vahvuudella. Me jaksamme kyllä ja saamme tämän homman hoidettua, Kemppi sanoo ja lisää:

– Tämä on todella antoisaa työtä. Haasteita riittää jokaisella alalla ja niitä ei tarvitse säikähtää. Kyllä me yhdessä saamme ne ratkaistua, Kemppi päättää.

[Roope]

Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.

https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html

Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:

Minusta näyttää siltä, että Razmyarin ja häntä kommentoineiden inkluusiohöpötykset ovat jo sumuverhoa vaaleja varten. Keskustelu pidetään asiantuntijatermeissä inkluusio ja segregaatio, jotta saadaan pidettyä hajurako maahanmuuton ongelmista puhumiseen. Aivan kuten maahanmuuttokeskustelua kangetaan tarvittaessa juupas-eipäs-keskusteluksi kotouttamisesta ja rasismista kauaksi Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista, jotka ongelmat aiheuttavat.

[Siili]

Espoossa säästetään koulumenoissa:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009086715.html

PERUSKOULUJEN saamat määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä, mutta eivät samassa suhteessa kuin oppilasmäärä varsinkin yläkouluissa tai vieraskielisten koululaisten osuus. Myös koulujen tilakustannukset kasvavat.

Niinpä esityksessä aiotaan kasvattaa ryhmäkokoja lähinnä vähentämällä jakotunteja sekä vähentää avustajien määrää.

Koulupoliitikot toteavat lausunnossaan, että tällaisilla konsteilla ei voida puhua toimivasta inkluusiosta. Espoo on jo aiemmin päättänyt siirtää nykyistä suuremman osan erityistä tukea tarvitsevista koululaisista lähikouluunsa, mutta tuen pitäisi sitten kulkea lapsen mukana.

Lukioissa ehdotetaan niin ikään opetuksen vähentämistä ja nuorisopalveluihin säästöjä.

Saa nähdä, missä vaiheessa kokkarit rupeavat ehdottamaan yksityiskoulujen laajamittaista sponssausta Ruotsin malliin.  Kun segregaatiota ruvetaan vastustamaan oikein urakalla vähemmillä resursseilla, voivat lieveilmiöt lisääntyä merkittävästi myös nk. hyvien asuinalueiden kouluissa. 

[Kemolitor]

Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"

Helsingissä on kouluja, joissa selvästi yli puolet oppilaista on vieraskielisiä, eli puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Keinutien ala-asteella Kontulassa vieraskielisiä on 59 prosenttia oppilaista, Vesalan peruskoulussa 58 %

Merilahden peruskoulussa Vuosaaressa prosenttiluku on 55 ja Itäkeskuksen peruskoulussa 54. Luvut ovat peräisin Opetushallituksen tietokannasta.

Itäisen Helsingin ulkopuolelta eniten vieraskielisiä on Maatullin peruskoulussa Tapulikaupungissa 46 %, Jakomäessä Kankarepuiston peruskoulussa 45 %, ja Pihkapuiston ala-asteella Malminkartanossa 42 %.

Alueiden voimistunut segregaatio eli eriytyminen näkyy lukujen perusteella selvästi: Helsingissä on myös kouluja, joissa vieraskielisten osuus on alle 5 prosenttia, kuten vaikkapa Pakilan yläaste ja Lauttasaaren ala-aste.
-----
Espoon kouluissa vieraskieliset ovat keskittyneet vielä Helsinkiäkin voimakkaammin.

Turun Varissuon koulussa puolestaan vieraskielisiä on liki 90 % oppilaista. Rehtori kertoo Heidi Huillan ja Venla Berneliuksen tekemässä selvityksessä, että koulussa vieraskieliset lapset – jotka suurimmaksi osaksi ovat Suomessa syntyneitä – sekä kantasuomalaiset lapset puhuvat "varissuomea", eli köyhempää versiota suomen kielestä.

Käytännössä muutos voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että Puistolasta mentäisiin osin Jakomäkeen kouluun ja Vartiokylästä Kontulaan.
-----
Razmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".

– Kenenkään koulumenestys ei siitä heikkene tai tulevaisuus vaarannu, kaikki koulut ovat Helsingissä hyviä. Sen sijaan sekoittaminen tukee niiden lasten kouluttautumista, jotka sitä mallia eivät saa kotoaan, ja ehkäisee segregaation aiheuttamien ongelmien kasautumista.

– Poliittista tahtoa ei tällaiseen muutokseen ole toistaiseksi ollut, eikä asia ole tällä hetkellä valmistelussa, Razmyar toteaa.
-----
Vieraskielisten suurimmat osuudet 2022–2023
Keinutien ala-aste 59 %
Vesalan peruskoulu 58 %
Merilahden peruskoulu 55 %
Itäkeskuksen peruskoulu 54 %
Laakavuoren ala-aste 48 %
Maatullin peruskoulu 46 %
Kankarepuiston peruskoulu 45 %
Kontulan ala-aste 42 %
Pihkapuiston ala-aste 42 %
Puistopolun peruskoulu 42 %
Apollon yhteiskoulu 39 %
Strömbergin ala-aste 37 %
Helsingin yhteislyseo 37 %

Pienin osuus vieraskielisiä:
Pakilan yläaste 2 %
Pakilan ala-aste 3 %
Lauttasaaren ala-aste 4 %
Taivallahden peruskoulu 4 %
Metsolan ala-aste 4 %
Kruununhaan yläaste 5 %
Paloheinän ala-aste 5 %
Töölön ala-aste 5 %
Vattuniemen ala-aste 5 %

Ruotsinkieliset ja erityiskoulut eivät ole mukana listalla.

Koko juttu:
HU: Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"

En minä alkuunkaan usko Razmyarin väitteeseen, että jos oppilas siirrettäisiin koulusta, jossa on 3 % taustaisia kouluun jossa on 59 % taustaisia, niin hänen koulumenestyksensä tai tulevaisuutensa ei vaarantuisi, kyllä varmasti vaarantuu. Eikö sen asian todista jo tutkimustulos Varissuolta: "koulussa vieraskieliset lapset sekä kantasuomalaiset lapset puhuvat "varissuomea", eli köyhempää versiota suomen kielestä."

[RP]

Razmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".

Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).

[Dangr]

Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.

https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:

HELSINGIN kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi kommentoi Helsingin päiväkotien tilannetta yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa yksittäisiin tilanteisiin.

Kemppi painottaa, että Helsingissä on alueellisia eroja. Hänen mukaansa monilla alueilla tilanne on hyvä, mutta sitten on myös alueita, joille ei saada riittävästi työntekijöitä.

...

KEMPPI ei ymmärrä työntekijöiden kritisointia inkluusiosta, sillä Helsingin varhaiskasvatuksessa ei ole tapahtunut hänestä minkäänlaista merkittävää rakenteellista muutosta.

– Inklusiivisuus on käsitteenä laaja. Se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatukseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana nähdä. Näin lukee valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

...

– Ajattelen, että meidän pitää kiinnittää enemmän vahvuuksiin huomiota. Mieluummin tsempattaisiin vahvuudella. Me jaksamme kyllä ja saamme tämän homman hoidettua, Kemppi sanoo ja lisää:

– Tämä on todella antoisaa työtä. Haasteita riittää jokaisella alalla ja niitä ei tarvitse säikähtää. Kyllä me yhdessä saamme ne ratkaistua, Kemppi päättää.

Nämä ihmiset, miten tulikaan mieleen Kemppi-Pirhonen, puhuvat sujuvasti mustan valkoiseksi, jos näin latautuneesti sanoja saa käyttää.

Hienoja sanoja, inkluusio ja segregaatio muiden ohessa, mutta kuka uskaltaa huutaa kuin pieni lapsi että nyt kuninkaalla ei ole vaatteita? Vieläkö noin yhdyskunta- ja auktoriteettivastaisia liki Qanon tason satuja saa kertoa lapsille?

[Melbac]

Razmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".

Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).

Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen vai miksi se pistää lapsensa ruotsinkieliselle ala-asteelle?.Muuttamassa ruotsiin tulevaisuudessa vai mitä?.

[Lalli IsoTalo]

"ei ole keneltäkään pois".

Vaikea uskoa, että joku idiootti vieläkin käyttää tätä idioottimaisuutta.

[RP]

Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen

On.

[Eino P. Keravalta]

"ei ole keneltäkään pois".

Vaikea uskoa, että joku idiootti vieläkin käyttää tätä idioottimaisuutta.

Eihän se toki ole keneltäkään pois, että lastemme tulevaisuus varastetaan, heidän koulutaipaleensa tuhotaan, heitä hakataan, raiskataan, ryöstetään, puukotetaan ja murhataan ja että heidät 'korvataan' ÄO70 aggressiivisilla keharimaalaisilla.

Kun Razmyar sanoo, ettei tämä ole keneltäkään pois, kaikki riippuu tietenkin siitä, mihin viiteryhmään sanoja samaistuu ja mikä on näkökulma. Razmyar samaistuu - kovin yllättävästi - keharimaalaisiin ja totta onkin, ettei suomalaislasten kurjuus ja tuho ole keharimaalaisilta lapsilta pois - päinvastoin. Se, että se on suomalaislapsilta pois ei tietenkään liikuta keharimalaista Razmyaria.

Joten, monilla suomalaisperheillä on nyt ja tulevaisuudessa edessä kaksi vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Asua väestötiheydeltään korkeissa keskittymässä, käydä töissä ja pitää lapsensa puukkomatukoulussa.

Vaihtoehto 2: Asua syrjemmässä tai maaseudulla, olla työttömänä ja antaa lapsensa käydä terveessä ja turvallisessa koulussa.

Moni vanhempi valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Minäkin, kun aika niin vaatii.

[sakarit]

Razmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".

Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).

Ainakin nämä lapset pelastuvat kurimukselta, kaikki on plussaa!

Ei taida kukaan ruotsinkielisistä suomalaislapsista puhua kråkasvenskaa, miksiköhän ei. Eikö monionni heitä kohtaakaan.

[simppali]

Hesassa on tehty uusi rahanjakomalli; kouluille

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5376021

Uuden laskentamallin muuttujina suomenkielisissä kouluissa käytetään 4 eri taustatekijää:

1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 2. Työttömien osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 3. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa asuvien oppilaiden osuus koulussa ja 4. Vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa.

Miten koululaisten vanhempien kolutustaso, työttömyys tai vieraskielisyys todennetaan,,kyselyllä?
Alkaa hipomaan yksityisyyden suojaan liittyviä oikeudellisia pykäliä.

Tarveperusteisen rahoituksen määräraha on suomenkielisessä perusopetuksessa 3,75 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Tästä rahasta kouluille jaetaan suoraan indeksin pohjalta 2,99 miljoonaa euroa.

Sieltähän se syy (bold), jonka seurauksista koululaiset saavat monikultuurista tutaa ,,,pilkistää,

Loput 764 000 euroa jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten monikielisten ohjaajien palkkoihin, valmistavan opetuksen lisäresursseihin ja vuoden 2022 loppuun myös lisäresurssina psykologi- ja kuraattoripalveluihin.