Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Golimar]

X

VANTAAN puskaradio -Facebook-ryhmässä roihahti perjantaina.

Kaikki alkoi vantaalaisen isän tuohtuneesta postauksesta.

Isä kertoi, että hänen kolmasluokkalainen lapsensa käy Veromäen koulua. Koulun opettaja oli lähettänyt vanhemmille Wilma-viestin, jonka mukaan vanhempien pitäisi hankkia koululaiselle kuulosuojaimet.

Kuulosuojainten avulla koululainen voisi opettajan mukaan keskittyä koulutehtäviin, sillä luokassa on kova meteli. Koululla kuulosuojaimia on ainoastaan neljät kappaleet, jotka eivät riitä kaikille niitä tarvitseville.

X

VANTAAN perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo, että Wilma-viesti oli inhimillinen vahinko.

"Opettajalta on epähuomiossa lähtenyt tällainen viesti."

X

MILLAISISSA tilanteissa kuulosuojaimia sitten tarvitaan?

"Joskus on tilanteita, joissa esimerkiksi kolmasluokkalaiset vasta harjoittelevat parityötä tai ryhmätöitä. Siitä voi tulla ääniä, ennen kuin työt sujuvat riittävän hiljaisesti", Kalo kertoo.

X

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008340774.html

[Golimar]

Helsingin seudulla on jo päiväkoteja, joihin kukaan ei hae töihin – Ammattilaiset huolissaan lapsista: "Kakataan housuun, piirretään seiniin, lyödään pää pöydän reunaan"
Päiväkodeissa on kova pula sijaisista kaikkialla pääkaupunkiseudulla, mutta joissain päiväkodeissa ei tule hakemuksia edes vakituisiin paikkoihin.

TILAAJILLE

Maija Aalto HS
2:00 | Päivitetty 9:42

"OLEN ainoa pätevä opettaja päivä­kodissamme."

HS kysyi, miten pääkaupunkiseutua koetteleva pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista näkyy. Noin 700 vastauksesta uupuneimmat olivat juuri tällaisia.

Ongelmia on kahdessa tasossa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html

[RP]

Päiväkodeissa on kova pula sijaisista kaikkialla pääkaupunkiseudulla, mutta joissain päiväkodeissa ei tule hakemuksia edes vakituisiin paikkoihin.
(...)

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html

Onko kerrottu, mitä tai missä nämä "jotkut" päiväkodit ovat?

[Mjane]

Kuusisaaressa ongelmana, että mustat miehet pöllii piha-aitojen kuparipäällisiä. Ratkaisuna ehdotetaan, että laitetaan graniittiset kivet tilalle.

[N. O. Hääppönen]

Kuusisaaressa ongelmana, että mustat miehet pöllii piha-aitojen kuparipäällisiä. Ratkaisuna ehdotetaan, että laitetaan graniittiset kivet tilalle.

Olet rassisti.

Oikea termi on "Person of Colour" eikä mustavalkoisesta kuvasta pysty näkemään väriä.

Nih.

[RP]

Grafiikkaa. Lähteenä valtioneuvoston selvitys Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet, jonka linkkaisn jo aiemmin PISA-ketjuun.

Vieraskielisten osuuden kasvu tietyillä Vantaan alueilla ikäryhmässä 0-6 vuotta ja vieraskielisten osuudet koulujen oppilasalueilla pääkaupunkiseuduilla.

[Ajatolloh]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html

Onko kerrottu, mitä tai missä nämä "jotkut" päiväkodit ovat?

Yksi on ainakin päiväkoti Veijari Larussa, joka mainittiin artikkelissakin.

Noin ylipäänsä arvelen sinun pettyvän kun katsot missä niitä paikkoja on auki.

https://www.hel.fi/rekry/fi/avoimet-tyopaikat/rekry-haku-V31?sivu=1&tyoPaikkaAla=15&tyoPaikkaAla=16&tyoSanaHakuKentta=&tyoSuhtTyyppi=jobtypeRegular&haeTyopaikkojaBTN=

[Siili]

Koivukylän ostokeskuksessa on pysäköinninvalvojilla ongelmia:

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008987499.html

VANTAAN Koivukylän ostoskeskuksen seinustalle hujan hajan parkkeeratut ajoneuvot ovat ohikulkijoille tuttu näky– siitäkin huolimatta, ettei paikalle saisi pysäköidä.

Ostoskeskuksen edusta on ollut vuosikausia ongelmallinen paikka, sanoo Vantaan pysäköinninvalvonnan valvontaesimies Ari Piipponen.

Kiinteistön yksityinen tontti ulottuu noin kolme metriä rakennuksen seinästä ulospäin. Talon seinustalle katoksen alle pysäköidyt autot eivät siis kuulu Vantaan kaupungin toimialueelle, jolloin pysäköinninvalvojat eivät voi puuttua vaarallisena pitämäänsä pysäköintiin.

"Me ollaan kädettömiä siinä kohtaa", Piipponen toteaa.

Piipposen mukaan ostoskeskuksen eteen pysäköidyt ajoneuvot ovat ensisijaisesti kiinteistön henkilökunnan. Pysäköinnintarkastajat ovat käyneet useita keskusteluja heidän kanssaan.

Silloin tilanne rauhoittuu hetkeksi, kunnes se palaa takaisin uomiinsa.

Kyseinen alue on itse asiassa osa Havukoskea, jossa vieraskielisiä oli asukkaista jo kaksi vuotta sitten 48%.  Enemmistö ostokeskuksen yrittäjistä ja henkilökunnasta on niin ikään ulkomaalaistaustaisia, kuten ilmenee Googlen kartasta.

Eivätkö pysäköinninvalvojat osaa huomioida kulttuurieroja vaarallisuuden kokemisessa?

Edit:  Artikkelia kommentoineet toivat esiin, että pysäköimisvirheet eivät ole suurin ongelma:

Tässä tapauksessa poliisi olisi todennäköisesti oikea taho näitä sakkoja jakelemaan. Varsinainen pysäköinti ei alueella ole ongelma (vaikka tapahtuukin periaatteessa torialueella ja jalkakäytävillä), vaan se että niille paikoille ajetaan jalankulkijoiden seassa jalkakäytävää pitkin.

Tällainen ei vaan, ainakaan Vantaalla, tunnu kuuluvan poliisin toimenkuvaan, joten muutosta asiaan tuskin on tulossa.

[Siili]

Segregaation vastaisen kamppailun suurguru on löytänyt valkopaolle uuden syyn: lasten ikävät kokemukset koulumatkalla.  Siihen puuttumalla voidaan (ehkä) vaimentaa vanhempien muuttohaluja.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009001006.html

"Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä" – Tutkijat huolestuivat Helsingin seudun naapurustoista ja kehittivät uuden ratkaisun

Helsingissä näkyvät apulaisprofessori Venla Berneliuksen mukaan luokkayhteiskunnan merkit. Maunulassa oppilaat keksivät jo, miten ikävyyksiä voi vältellä koulumatkoilla.

SEKAVIEN ihmisten notkuminen koulumatkan varrella tuntuu lapsista pelottavalta. Kun turvattomuuden tunne muuttuu jokapäiväiseksi kokemukseksi, se voi kypsyttää vanhemmissa päätöksen muuttaa mukavammalle alueelle.

Tämä on yleistyessään johtanut siihen, että pääkaupunkiseudulla näkyvät jo selvät luokkayhteiskunnan merkit, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius.

Naapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.

Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.

"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.

SUOMESSA ei juuri ole tutkittu koulureittien turvallisuuden ja asuinpaikan valinnan yhteyttä. Bernelius sanoo, että ilmiötä pitää selvittää lisää, koska se voi olla tärkeä keino parantaa tilannetta erityisesti huono-osaisuuden jo koettelemilla asuinalueilla.

"Moni perhe reagoi herkästi lasten koulumatkoilla ja muilla arjen reiteillä kohtaamiin ikäviin ilmiöihin. Se on merkittävä moottori kaupunkien eriytymisen taustalla", Bernelius sanoo.

KYMMENVUOTIAAT Enni Ka***** ja Vilma Ku***** ovat tuoreita Maunulan ala-asteen neljäsluokkalaisia. Oikeastaan heidän pitäisi aloittaa aamunsa suomen kielen testillä. He ovat kuitenkin lupautuneet kertomaan, miten ikävien tilanteiden välttely onnistuu.

"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", Ku***** aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.

"Meille jäi siitä vähän trauma", Ku***** lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.

Ka***** ja Ku***** johdattavat koululta metsäpolun kautta Metsäpurontielle, joka on yksi Maunulaa halkovista pääteistä. He aikovat jatkaa kertomustaan tapahtumapaikalla.

Tulemme punatiilisten kerrostalojen kohdalle. Tässä sekavan tyypin kohtaaminen tapahtui. Paikan ohi ei Karvosen mukaan ole enää pelottavaa kulkea, koska hän on kävellyt siitä jo useasti eikä vastaavaa ole tapahtunut.

Paikka on tavallisen oloista asuinaluetta, joka sijaitsee parinsadan metrin päässä koulusta. Se on Ku*****n koulumatkan varrella.

Nyt tytöt ovat keksineet ratkaisun mahdollisen uuden pelottavan tilanteen varalle.

"Meidän yksi kaveri asuu tuossa. Voi mennä pimputtamaan sen ovea, jos tulee jotain pelottavaa", Ku***** sanoo.

"Ja sen vanhemmat ovat tosi kivoja kumpikin", Ka***** lisää.

KOULUJA ympäröivien alueiden hyvinvoinnilla on tiivis yhteys oppilaiden itsetunnon kehittymiseen ja koulussa viihtymiseen. Sekä alueille että kouluille voi kehittyä julkisessa keskustelussa ikävä maine, joka Berneliuksen ja Huillan mukaan pysyy yllättävän sitkeästi.

Jopa yksittäiset ikävät tapahtumat alueella voivat tutkimuksen mukaan luoda kielteistä mainetta tietylle koululle – vaikka koulun oppimistulokset olisivat hyviä.

Ikävä maine voi johtaa naapuruston ja yksittäisen koulun välttelyyn ja siten ruokkia alueen huono-osaistumisen kierrettä. Koulut ovat tärkeitä, koska ne ovat Berneliuksen mukaan yhteiskunnan viimeisiä merkittäviä alueellisia instituutiota.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että Bernelius on tällä(kin) kertaa iskenyt kyntensä lillukanvarsiin.  Tosin lähiöiden eriytyminen lienee sellainen ilmiö, jonka käsittelyssä pitää pitää kieli keskellä suuta.

[l'uomo normale]

Segregaation vastaisen kamppailun suurguru on löytänyt valkopaolle uuden syyn: lasten ikävät kokemukset koulumatkalla.  Siihen puuttumalla voidaan (ehkä) vaimentaa vanhempien muuttohaluja.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009001006.html

"Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä" – Tutkijat huolestuivat Helsingin seudun naapurustoista ja kehittivät uuden ratkaisun

[....]

Ikävä maine voi johtaa naapuruston ja yksittäisen koulun välttelyyn ja siten ruokkia alueen huono-osaistumisen kierrettä. Koulut ovat tärkeitä, koska ne ovat Berneliuksen mukaan yhteiskunnan viimeisiä merkittäviä alueellisia instituutiota.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että Bernelius on tällä(kin) kertaa iskenyt kyntensä lillukanvarsiin.  Tosin lähiöiden eriytyminen lienee sellainen ilmiö, jonka käsittelyssä pitää pitää kieli keskellä suuta.

Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla. Sosiaalisen ja kovan rahan asumisen sekoittamiselle tulee laittaa rajat viimeistään siinä vaiheessa kun Hesarin toimittajat ja punavihreät tutkijat jälkikasvuineen uhkaavat jäädä samalle asuinalueelle mamujen ja deegujen kanssa. Pääasiassa kantasuomalaisten päihteitten käyttäjien päivittely on vain savuverhoa tämän asian myöntämisen ympärillä.

[Siili]

Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla.

Tässä tarkka lainaus:

Naapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.

Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.

"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.

Haiskahtaa tosiaan siltä, että räätälihiiretkin ovat hiffannet, ettei takkia saa aikaiseksi, ja tarjoavat tilalle vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita.  Vastenmieliseltäkin tuntuvassa ympäristössä voi elää, jos löytää kikkoja neutraloida ikäviä sattumuksia.

[Roope2]

...

SEKAVIEN ihmisten notkuminen koulumatkan varrella tuntuu lapsista pelottavalta. Kun turvattomuuden tunne muuttuu jokapäiväiseksi kokemukseksi, se voi kypsyttää vanhemmissa päätöksen muuttaa mukavammalle alueelle.

...


SUOMESSA ei juuri ole tutkittu koulureittien turvallisuuden ja asuinpaikan valinnan yhteyttä. Bernelius sanoo, että ilmiötä pitää selvittää lisää, koska se voi olla tärkeä keino parantaa tilannetta erityisesti huono-osaisuuden jo koettelemilla asuinalueilla.

Eihän siinä mitään apurahoja tarvitse jaella tutkijoille. Yhteiskunnan tehtävänä on toimia siten, että ihmiset kokevat alueet turvallisiksi.

[l'uomo normale]

Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla.

Tässä tarkka lainaus:

Naapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.

Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.

"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.

Haiskahtaa tosiaan siltä, että räätälihiiretkin ovat hiffannet, ettei takkia saa aikaiseksi, ja tarjoavat tilalle vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita.  Vastenmieliseltäkin tuntuvassa ympäristössä voi elää, jos löytää kikkoja neutraloida ikäviä sattumuksia.

Jossain radanvarsilähiöissä vihreitten patenttiratkaisu segregaatiota vastaan on ollut metsien ja omakotitalojen hävittäminen ja omistusasuntokerrostalojen rakentaminen tilalle. Tulevan jokeri-pikaraitiotien kohdalla Maunulassa tuollainen onkin jostain syystä vanhentunut idea.

[Outo olio]

"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", [lapsi] aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.

"Meille jäi siitä vähän trauma", [lapsi] lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.

Kuulostaa siltä että mitään maahanmuuttoa ei edes tarvita alueiden erottumiseen. Jos koulumatkalla törmää pelottaviin deekuihin, lapsiperheet lähtevät karkuun. Mutta tästä ei tietenkään haluta oppia mitään, vaan vikaa etsitään lapsiperheistä.

[Melbac]

"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", [lapsi] aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.

"Meille jäi siitä vähän trauma", [lapsi] lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.

Kuulostaa siltä että mitään maahanmuuttoa ei edes tarvita alueiden erottumiseen. Jos koulumatkalla törmää pelottaviin deekuihin, lapsiperheet lähtevät karkuun. Mutta tästä ei tietenkään haluta oppia mitään, vaan vikaa etsitään lapsiperheistä.

Siellä on tainnut taas jollain laukata vähän mielikuvitus että mitä toi känninen äijä on tolla tarkoittanut?.

[Outo olio]

^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.

[Siili]

^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.

Tieteen kehitys on usein ennalta arvaamatonta.  Nyt lapsen pelästyminen ja reaktio (hakeutuminen luotettavaksi oletetun aikuisen huomaan) tuottaa tutkijagurulle "heureka!"-fiiliksen, joka voi avata ihan uuden ulottuvuuden segregaation vastaisessa taistelussa.

[RP]

Espoo ja Vantaa erottuvat selkeästi muista Suomen suurista kaupungeista siinä, että molemmissa valtaosa muista kunnista muuttavista on vieraskielisistä.

Ero on merkittävä jopa Helsinkiin verrattuna.

Yhtenä syynä [Väestö- ja aluekehitysasiantuntija Timo] Aro näkee Espoon ja Vantaan rakennusbuumin.

– Espoo ja Vantaa ovat rakentaneet paljon uusia asuntoja hyville paikoille kehäradan, kaupunkiradan ja metron varsille. Kun tällaisiin paikkoihin on tullut paljon kerrostaloja, joissa on paljon pieniä asuntoja, ne vetävät myös paljon väkeä, Aro toteaa.

Muutos ja sen kova tahti ovat herättänyt espoolaisissa kritiikkiäkin. Myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on todennut, että Espoon verotulot eivät enää kasva samassa tahdissa väkiluvun kanssa.

(...)

– Espoon kannalta muuttajien sosioekonominen rakenne oli pitkään edullinen: kaupunki veti työssäkäyviä, usein keski- ja hyvätuloisia. 2011 jälkeen kasvu on perustunut enemmän ja enemmän vieraskielisiin eikä muuttajien sosioekonominen rakenne ole enää yhtä edullinen kuin kantasuomalaisten aiemmin, Aro huomauttaa.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4818481?fbclid=IwAR270_RGWRU3-YpW6QAKfX1jv0I7gWqnRqzJbkzBpgEkPoUZ0cynIWOP9a8

[Lalli IsoTalo]

Liitetiedosta voitaneen päätellä, että vieraskielisiä on valunut etelään.

[RP]

tai siis nimenomaan pääkaupunkiseudulle
https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

[Lalli IsoTalo]

tai siis nimenomaan pääkaupunkiseudulle
https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

Väestönvaihto - vihreiden missio - on käynnissä enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Hyödylliset ulos, haitalliset sisään. Ja vihreiden kannatus on suurinta juuri täällä.  Täytyy vain toivoa, että suomukset vihdoinkin tippuvat helsinkiläisten silmiltä, ja vihreiden laskeva trendi jatkuu.

(Liitekuvassa vas. jäi tolpan alle, 11 paikkaa.)

[Melbac]

^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.

No ei noista traumoja ole jäänyt lapsena,normitouhua että känniset äijät kommentoi lapsille jotain.Olen tosin kasvanut kaupungissa pienenä jossa vastaan tulee muitakin kuin oman pikkukylän porukkaa.Yleensä keskustan lähellä ne känniset häiriköt on juuri näitä "pikkukylien" ja lähiöiden äijiä/ämmiä,huutelevat/tappelevat kännissä ja kuseskelevat/paskovat/yrjövät joka paikkaan ja hajoittelevat paikkoja.Siitä vasta traumoja tulee kun näkee lapsena jonkun "kiltin" lähiöäidin touhuamassa kadulla yms.

[Siili]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html

INKLUSIIVISUUDEN ideaali on ollut voimissaan suomalaisessa koulutuspolitiikassa koko vuosituhannen. Sen pohjana ovat monet kansainväliset ja kansalliset sopimukset, esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

"Uskon, että kaikki allekirjoittavat inkluusion arvot, ne ovat hienoja ja tärkeitä. Käytännössä sitten...", Razmyar sanoo.

Vuoden aikana Razmyarille on muodostunut kokonaiskuva kaoottisista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään.

Ei tietenkään kaikissa kouluissa, eikä kaikilla luokilla. Razmyarin mukaan inkluusion mukanaan tuomat ongelmat korostuvat tietyillä alueilla.

Alueilla, joilla matala työllisyysaste, pienituloisuus ja alhainen koulutustaso kohtaavat, Razmyar vastaa kysyttäessä, mistä alueista on kyse. Sen tarkemmin hän ei halua alueita nimetä.

Razmyarin tarjoama lääke ei yllätä:

Yhtenä väistämättömänä korjausliikkeenä Razmyar näkee koulupiirien rajojen tarkastelun.

Razmyarin mukaan poliitikoilta puuttuu usein rohkeus epäsuosittujen päätösten tekemiseen. Sellainen on varmasti oppilaiden lähikoulun määrittelevän koulupiirijaon muuttaminen. Kaupunkilaisten kannattaa varautua siihen, että lähivuosina rajoja piirretään uusiksi paitsi maantieteellisillä, myös sosioekonomisilla perusteilla.

Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin.

Eli ilmeisesti monien oppilaiden koulumatka pitenee, jotta sosioekonomista hajontaa koulujen sisällä saataisiin kasvatettua.  Veikkaan, ettei moinen ainakaan vähennä koulushoppailua ja valkopakoa.

[Roope]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

Otsikkoa näköjään muutettu. Oli alunperin Nasima Razmyar nostaa esille vaietun ongelman Helsingin kouluissa: "Lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää"

Otsikosta tulikin ikävästi mieleen maahanmuutto, jota ei mainita itse jutussa sanallakaan, vaikka kyse on nimenomaan koulujen maahanmuuttajaosuuksista.

Tätä on suomalainen maahanmuuttokeskustelu.

[RP]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

Razmayerillahan on sikäli hyvin pullat uunissa, että hän voi sanoa omien lastensa lisäävän inkluusiota ja vähentävän segregaatiota omissa tulevissa kouluissaan, ilman että siitä kärsisivät (tai toisin päin). Ymmärtääkseni ovat tällä hetkellä Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa, joten vaikka koulupiirit laajensivat, olisivat varmaan yhä tulevan luokkansa "etnisimpiä".

[Radio]

Suuret ikäluokat kävivät koulunsa turvallisessa ja kurinalaisessa Suomessa. He rakensivat siitä huipputurvallisen hyvinvointivaltion.
Nykyiset jo pienentyneet ikäluokat ovat olleet peruskoulun koekaniineina. Vähemmänkin lahjakkaista on tehty väkisin ylioppilaita ja maistereita. Jälki on ollut usein sekulia.
Nyt on valtiovalta näiden heikkolahjaisten johdolla haalinut kehittymättömien maiden alkuasukkaita kotoutumaan kultamuniksi ja tuottamaan lisää jälkeläisiä.
Stadissa ei tule enää käytyä, koen sen nykyisin vaarallisenä neekerikylänä, onneksi tuli eläköidyttyä maaseudulle.
On kyllä aivan /ceestä tämä koulujen, oppilaiden ja opettajienkin tasa-arvoisuuden tuhoaminen syöttämällä häiriköivää oppilasainesta  ympäriinsä. Tässä mennään kovaa kyytiä luokkayhteiskuntaan kaikilla herkuilla.

[Jorma Teräsrautela]

HS 13.9.2022

Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen

Apulaispormestari Nasima Razmyarin mukaan Helsingin kouluissa on kaoottisia luokkia, eikä kukaan halua puhua siitä ääneen.

"En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää

Totuusmedia löytää aina juurisyyn. Eikä pottunokkien rasismiakaan voi joka kerta syyttää. Miltä vaikuttaisi otsakkeena:

Inkluusio ajaa suomalaista yhteiskuntaa kaaokseen

[Outo olio]

Tavoitteena on pyramidimalli, jossa vain murto-osa olisi vaativimman tuen tarpeessa. Razmyar näyttää kuitenkin epämääräistä palikkatornia muistuttavan kuvion, joka kertoo tuen tarpeen jakautumisesta helsinkiläiskouluissa.

Kaavio liitteenä.

"Uskon, että kaikki allekirjoittavat inkluusion arvot, ne ovat hienoja ja tärkeitä. Käytännössä sitten...", Razmyar sanoo.

Vuoden aikana Razmyarille on muodostunut kokonaiskuva kaoottisista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään.

Ei tietenkään kaikissa kouluissa, eikä kaikilla luokilla. Razmyarin mukaan inkluusion mukanaan tuomat ongelmat korostuvat tietyillä alueilla.

--

Mitään patenttiratkaisua Razmyarilla ei ole tarjota. Erityisluokkien aikaan ei enää palata, vaikka Razmyar ei näe niissäkään pelkkää pahaa. Tarvitaan resursseja perusopetukseen ja vaikeitakin päätöksiä, jotta koulujen välisiä eroja saataisiin tasattua.

On etukäteen päätetty että ongelmaa ei yritetä ratkoa tietyllä tavalla, vaikka se voisi toimia.

Maahan otetaan jatkuvasti lisää "kaavion yläpään" lapsia tavallisiin kouluihin, ja ihmetellään, mitä asialle pitäisi tehdä. Jo ihan pelkästään näiden lasten itsensä vuoksi heille pitäisi olla omat luokat tai koulut. Vaikka eloveenalapset olisivat natsipaskaa johon ei tarvitse haaskata resursseja, niin ajatelkaa nyt edes niitä maahanmuuttajalapsia.

Tässä uhrataan kaikki lapset, vain jotta ei tarvitse myöntää tehtyjä virheitä.

[Kallan]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html

---snip---

Razmyarin tarjoama lääke ei yllätä:

Yhtenä väistämättömänä korjausliikkeenä Razmyar näkee koulupiirien rajojen tarkastelun.

Razmyarin mukaan poliitikoilta puuttuu usein rohkeus epäsuosittujen päätösten tekemiseen. Sellainen on varmasti oppilaiden lähikoulun määrittelevän koulupiirijaon muuttaminen. Kaupunkilaisten kannattaa varautua siihen, että lähivuosina rajoja piirretään uusiksi paitsi maantieteellisillä, myös sosioekonomisilla perusteilla.

Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin.

Eli ilmeisesti monien oppilaiden koulumatka pitenee, jotta sosioekonomista hajontaa koulujen sisällä saataisiin kasvatettua.  Veikkaan, ettei moinen ainakaan vähennä koulushoppailua ja valkopakoa.

Mitä enemmän inklusiivisuutta, sitä enemmän ongelmia ja niiden maton alle lakaisemista ja niistä huomauttavien syyttelyä. Ja syitä etsitään kaikkialta paitsi missä itse vika on, kiitos punavihreän ideologian missä ideologian mahdollisia hyötyjä ei tarvitse todistaa, mutta haitat kyllä.

Kumma kyllä, tämä afgaaniakka ei sitten laittanut sitten jälkikasvuaan noihin inklusiivisuuskouluihin.

Välillä ihmettelen, miksi ja miten ihmeessä media on kopioinut 1:1 Ruotsin tyyliä matkivan kehitysmaiden maahanmuuttokeskustelun tänne ja ennenkaikkea, missä näin on käsketty tekemään.

[Jorma M.]

Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:

Razmayerillahan on sikäli hyvin pullat uunissa, että hän voi sanoa omien lastensa lisäävän inkluusiota ja vähentävän segregaatiota omissa tulevissa kouluissaan, ilman että siitä kärsisivät (tai toisin päin). Ymmärtääkseni ovat tällä hetkellä Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa, joten vaikka koulupiirit laajensivat, olisivat varmaan yhä tulevan luokkansa "etnisimpiä".

Eikö afgaaniämmä olisi voinut järkätä kämppää Kontulasta tai vaikka Korsosta? Moni stadissa töitä tekevä tulee Vantaalta. Näin hän edistäisi inkluusiota ja näyttäisi solidaarista esimerkkiä.