Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Ajattelija2008]

EU:n ilmastotavoitteen Fit for 55 määräaika on jo vuosi 2030. Voimme odottaa, että mahdottomista tavoitteista luovutaan lähivuosina. Millainen poliittinen teatteri liittyy tähän perääntymiseen, on mielenkiintoista nähdä.

Miksi luovuttaisiin? Komission ja EU-parlamentin käsitys toimivasta politiikasta on se, että eurooppalaiset maksavat, kärsivät ja alistuvat. Suomeenkin tuli

Tavoitteista luovutaan siksi, että ne eivät onnistu. EU ei ole Kambodzha 1970-luvulla. EU ei pysty pakottamaan asukkaita muuttamaan maakuoppiin.

Seuraamme tilannetta Hommaforumilla. Vuoteen 2030 on vähän aikaa.

[Roope]

Tavoitteista luovutaan siksi, että ne eivät onnistu. EU ei ole Kambodzha 1970-luvulla. EU ei pysty pakottamaan asukkaita muuttamaan maakuoppiin.

Seuraamme tilannetta Hommaforumilla. Vuoteen 2030 on vähän aikaa.

Mutta eihän ilmastotavoitteiden tarkoitus olekaan, että ne saavutetaan. Ilmastotavoitteet ovat tarkoituksella mahdottomia (esim. 1,5 asteen globaalin lämpenemisen alapuolella pysyminen tiedetään yleisesti mahdottomaksi), jotta niillä voidaan perustella mitä tahansa toimia ja politiikkaa, jotka väitetysti edistävät tavoitteiden saavuttamista.

[F1nka]

Ehkä tässä kannattaa erotella:

Vaikuttavuus eli kuinka tehokkaasti toimet vaikuttavat ja kuinka tehokkaasti toimet saadaan tehtyä. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähköverkoston rakentaminen on hidas prosessi ja verkoston rakentamiseen suuressa mittakaavassa liittyy vielä kysymyksiä. Esimerkiksi kysymykseen säätövoimasta ei ole tietääkseni saatu vastausta. Voimakkaasti tuulivoimaan nojaavat maat kuten Tanska hyödyntää naapurimaiden verkostoa tasatakseen epätasaista sähköntuottoaan. Jos haluttaisiin siirtyä hiilidioksidia tuottamattomaan energiantuotantoon, se olisi ratkaistavissa ydinenergialla. Valitettavasti tämä ratkaisu olisi huomaamaton ja yksittäiselle ihmiselle vaivaton.

Uhrauksen suuruus jää pieneksi, jos muutetaan useimmille ihmisille näkymättömissä olevien energiantuotantolaitosten järjestelmiä. Yksittäinen ihminen pitää saada uhraamaan aikaansa, energiaansa, elämänuskoaan, elämänlaatua, rahaa ja tulevaisuutensa. Asioiden pitää olla vaikeampia jotta kyseessä voi olla uhrilahja.

[Isagoge]

No kiva, kerrothan kuinka taitavasti ne ennustivat 2025 keskilämpötilan, tai 2030 keskilämpötilan. Todella taitavasti ennustettu useita vuosikymmeniä tulevaisuuteen. Eikä vaadita kuin useita vuosikymmeniä ennen kuin saadaan mittaustuloksia joilla ennustusten taitavuus koetetaan.

Pieni metahuomio: olisiko niitä vasta-argumentteja mahdollista kirjoittaa muuten kuin kysymysten muodossa ja vähemmän kryptisesti, niin kaikilta säästyisi aikaa?

CMIP3-vaiheen malleja rakennettiin ja käytettin vuosituhannen vaihteessa. Niinpä meillä on käytössä n. 20 vuotta niiden ennusteita ja havaintoaineistoa toteutuneesta lämpötilakehityksestä sekä muiden muuttujien arvojen kehityksestä. On varmaan kymmenes kerta kun postaan tämän kuvio tänne, mutta viestin liitteenä kuitenkin on kuvio siitä, miten tuon mallinnussukupolven parviennusteet onnistuivat. Eivät olisi juuri paremmin voineet onnistua, jos onnistumisen määräämisessä tajutaan se, että ilmaston satunnaisen sisäisen vaihtelun kuvaaminen on mallien avulla käytössä mahdotonta.

Nykyisten globaalien, kolmiulotteisten kytkettyjen mallien dynaaminen ydin on edelleenkin miltei sama kuin se oli 20 vuotta sitten. Jos 20 vuotta vanhat mallit onnistuivat erinomaisesti esim. pintalämpötilan ennustamisessa, miksi olisi syytä epäillä, että tuoreemmat mallit eivät siinä onnistuisi?   

[P]

Harva on tietoinen, eikä valtamediassa ollut analyysejä, miten kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi pari viikkoa sitten voimaan nuijitusta ilmastolaista on suomalaisille. Se pakottaa tulevatkin hallitukset edistämään nykyisen hallituksen ainutlaatuista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta (perussuomalaisille kuolemansuudelma)
Helsingin Sanomat 25.5.2022

Tämä absurdi "ilmastolaki" on säädetty käsittääkseni ihan tavanomaisena lakina. Ei se pakota tulevia hallituksia, joilla on enemmistö eduskunnassa sen enempää, kuin muutkaan tavanomaiset lait. Laki voidaan kumota, tai sitä voidaan muuttaa. Tärkeää vain on se, ketkä siellä hallituksessa istuvat. Jos nykyporukka, niin käsissä on kuolemansuudelma.

[Luotsi]

Harva on tietoinen, eikä valtamediassa ollut analyysejä, miten kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi pari viikkoa sitten voimaan nuijitusta ilmastolaista on suomalaisille. Se pakottaa tulevatkin hallitukset edistämään nykyisen hallituksen ainutlaatuista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta (perussuomalaisille kuolemansuudelma)
Helsingin Sanomat 25.5.2022

Tämä absurdi "ilmastolaki" on säädetty käsittääkseni ihan tavanomaisena lakina. Ei se pakota tulevia hallituksia, joilla on enemmistö eduskunnassa sen enempää, kuin muutkaan tavanomaiset lait. Laki voidaan kumota, tai sitä voidaan muuttaa. Tärkeää vain on se, ketkä siellä hallituksessa istuvat. Jos nykyporukka, niin käsissä on kuolemansuudelma.

Niinpä. Kookoomuksen Orpo vain on asettunut tämän ilmastohörhöilyn takuumieheksi eli ei hyvältä näytä. Täytyy vain toivoa että Orpon pääministerintie katkeaa ennen kuin se pääsee alkuunkaan.

[Roope]

Tämä absurdi "ilmastolaki" on säädetty käsittääkseni ihan tavanomaisena lakina. Ei se pakota tulevia hallituksia, joilla on enemmistö eduskunnassa sen enempää, kuin muutkaan tavanomaiset lait. Laki voidaan kumota, tai sitä voidaan muuttaa. Tärkeää vain on se, ketkä siellä hallituksessa istuvat. Jos nykyporukka, niin käsissä on kuolemansuudelma.

Varmaa on, että hallitusta ei muodosta sellainen puolueryhmä, joka kannattaa ja ottaa hallitusohjelmaan ilmastolain kumoamisen.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista

Pääministeri Juha Sipilä kutsui marraskuussa eduskuntapuolueet Kesärantaan pyöreän pöydän keskusteluihin ilmastopolitiikasta. Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen. Asiaa on valmisteltu puolueiden kesken asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Torstaina 20. joulukuuta kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti työryhmän valmistelun pohjalta yhteisistä ilmastopoliittisista linjauksista. Mukana ovat Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Valtioneuvoston tiedote 20.12.2018

Minulle on epäselvää, vastustaako edes PS enää hallituksen Suomelle asettamaa äärimmäistä hiilineutraalisuustavoitetta, mutta jos vastustaa yhtään kovempaan ääneen, hallituksen voi unohtaa.

[P]

Harva on tietoinen, eikä valtamediassa ollut analyysejä, miten kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi pari viikkoa sitten voimaan nuijitusta ilmastolaista on suomalaisille. Se pakottaa tulevatkin hallitukset edistämään nykyisen hallituksen ainutlaatuista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta (perussuomalaisille kuolemansuudelma)
Helsingin Sanomat 25.5.2022

Tämä absurdi "ilmastolaki" on säädetty käsittääkseni ihan tavanomaisena lakina. Ei se pakota tulevia hallituksia, joilla on enemmistö eduskunnassa sen enempää, kuin muutkaan tavanomaiset lait. Laki voidaan kumota, tai sitä voidaan muuttaa. Tärkeää vain on se, ketkä siellä hallituksessa istuvat. Jos nykyporukka, niin käsissä on kuolemansuudelma.

Niinpä. Kookoomuksen Orpo vain on asettunut tämän ilmastohörhöilyn takuumieheksi eli ei hyvältä näytä. Täytyy vain toivoa että Orpon pääministerintie katkeaa ennen kuin se pääsee alkuunkaan.

Orvolle voi käydä kuten kävi Rinteelle tai Orvon sektorin toimesta omassa puolueessa Stubbille...  Ja Kuolemanpusu voi olla juuri tuo ilmastohulluus.

[mannym]

No kiva, kerrothan kuinka taitavasti ne ennustivat 2025 keskilämpötilan, tai 2030 keskilämpötilan. Todella taitavasti ennustettu useita vuosikymmeniä tulevaisuuteen. Eikä vaadita kuin useita vuosikymmeniä ennen kuin saadaan mittaustuloksia joilla ennustusten taitavuus koetetaan.

Pieni metahuomio: olisiko niitä vasta-argumentteja mahdollista kirjoittaa muuten kuin kysymysten muodossa ja vähemmän kryptisesti, niin kaikilta säästyisi aikaa?

CMIP3-vaiheen malleja rakennettiin ja käytettin vuosituhannen vaihteessa. Niinpä meillä on käytössä n. 20 vuotta niiden ennusteita ja havaintoaineistoa toteutuneesta lämpötilakehityksestä sekä muiden muuttujien arvojen kehityksestä. On varmaan kymmenes kerta kun postaan tämän kuvio tänne, mutta viestin liitteenä kuitenkin on kuvio siitä, miten tuon mallinnussukupolven parviennusteet onnistuivat. Eivät olisi juuri paremmin voineet onnistua, jos onnistumisen määräämisessä tajutaan se, että ilmaston satunnaisen sisäisen vaihtelun kuvaaminen on mallien avulla käytössä mahdotonta.

Nykyisten globaalien, kolmiulotteisten kytkettyjen mallien dynaaminen ydin on edelleenkin miltei sama kuin se oli 20 vuotta sitten. Jos 20 vuotta vanhat mallit onnistuivat erinomaisesti esim. pintalämpötilan ennustamisessa, miksi olisi syytä epäillä, että tuoreemmat mallit eivät siinä onnistuisi?

Cmip 3 mallien hajonta kertoo tarpeeksi siitä tarkasta ennustamisesta. Ja se argumentti jota et ymmärrä kysymysmuodosta kulkee seuraavasti.

Ennustuksen tarkkuudesta on mahdotonta sanoa mitään ennen kuin se ennustus on mitattu todellisuutta vastaan.

Vuoteen 2025 on vielä 2.5 vuotta. Vuoteen 2030 7.5 vuotta. Joten ilmastomallit eivät ole ennustaneet taitavasti mitään.

Minä ennustan että 2100 keskilämpötila on +15°C ±1,2°C.

Niin joo, näyttäisitkö kohta kun Hansenin ennustuksia hehkutit, kuinka hän onnistui lämpötilan osalta verraten tietenkin hänen CO2 skenaarioonsa ja kuinka lämpötila seurasi hänen skenaatioitaan. Sinähän niitä hehkutit. Nyt on hyvä hetki sinulta osoittaa rehellisyytesi asiassa. Kykenetkö kertomaan Hansenin epäonnistuneen mallinnuksessaan ja yliarvioineen hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta? Vai oletko kuten muutkin alarmistit. Poimit kirsikoita ja epämiellyttävä todellisuus saa väistyä utopian tieltä?

[Isagoge]

Perustuvatko ilmastonmuutosartikkeleissa esitetyt kuivuusepidemiat tieteelliseen tietoon lämpötilan vaikutuksesta?

Lämmön ajattelisi lisäävän höyrystymistä eli kasvattavan ilmankosteutta. Veden siten voisi ajatella leviävän laajemmalle alueelle lämpimässä kuin kylmemmässä ilmatilassa.

Ne yleensä perustuvat mallikokeisiin, mutta jos tarkoitat ilmastonmuutosartikkeleilla esim. HS:n artikkeleita, niiden ja tutkimustiedon välissä on toimittaja, jolla ei juuri koskaan ole ilmastotutkimukseen liittyvää koulutusta - ja siksi uutisointi asiasta Suomessa on aika luokatonta.

Jos tutkimusta katsotaan, niin suurimmassa osassa maapallon manneralueita vuosittainen sadanta ja muut sadantaan liittyvät muuttujat (esim. päivittäinen maksimisadanta, kuukauden maksimisadanta jne.) kasvattavat arvojaan, mutta on olemassa tiettyjä alueita, jotka ilmaston lämpenemisestä johtuvien ilmakehän virtausten muutosten takia sekä lämpenemisestä seuraavan lisääntyneen haihtumisen takia kuivuvat. IPCC:n viimeisen tiederaportin mukaan näitä kuivuvia alueita ovat Pohjois-Afrikka, osa Etelä-Afrikkaa, Amazonin alue Etelä-Amerikassa, huomattava osa Pohjois-Amerikkaa ja Välimeren seutu Euroopassa.

Eikä se sadannan lisääntyminenkään ole mikään universaalisti hieno juttu. Esimerkiksi Aasiassa todella isot ihmismassat elävät ja viljelevät jokien rannoilla, ja mallikokeiden perusteella tulvat tulevat siellä rajusti lisääntymään. Tulva paskoo sadon siellä jopa pahemmin kuin kuivuus.   

[Faidros.]

Kyllä riittää kusta päässä EU:n valiokunnissa!

https://demokraatti.fi/onko-ydinvoima-ja-maakaasu-vihreaa-energiaa-eun-valiokunnista-tyrmays/

"Valiokunnat hyväksyivät tiistaina päätöslauselman, jossa vastustetaan komission esittämää asetusta.

Kiistakapulaksi asiassa on noussut erityisesti se, voiko maakaasun nähdä siirtymävaiheen aikana tietyin ehdoin vihreänä energiamuotona. Kyse on taksonomiaksi kutsutusta luokittelujärjestelmästä, jolla määritellään ympäristön kannalta kestävät rahoituskohteet.

Valiokuntien päätös ei vielä kaada esitystä, ja asia etenee seuraavaksi parlamentin täysistunnon käsittelyyn. Tiistain lopputulos on kuitenkin yksi ilmapuntari, joka kertoo vaikeuksista, joita esitys on kohtaamassa.

Europarlamentaarikot tunnustivat, että ydinenergialla ja kaasulla on merkitystä vakaalle energiansaannille siirtymän aikana. Esitys oli kuitenkin laadittu heidän mukaansa niin, etteivät kestävän taloudellisen toiminnan kriteerit täyttyisi.

Maakaasulla on iso merkitys osassa keskeisistä EU-maista.

Suomalaisista parlamentaarikoista esimerkiksi vasemmistoryhmään kuuluva Silvia Modig otti Twitterissä maanantaina kantaa siihen, että maakaasu ei kuulu EU:n vihreiden sijoituskohteiden listalle. Hänen mukaansa se voisi merkittävästi hidastaa vihreää siirtymää.

-  Jos komission esitys menee läpi, se asettaa maakaasun kilpailemaan samoista investoinneista uusiutuvan energian kanssa, hän kirjoitti.

Komissio on esittänyt, että yksityiset sijoitukset kaasu- ja ydinvoima-alalle olisivat siirtymävaiheessa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä niin, että alueen talous olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia on yksi monista työkaluista, jolla siihen pyritään.

Maakaasulla on iso merkitys osassa keskeisistä EU-maista, kuten Saksassa.

Kaasua ei ole saatu asetettua Venäjä-pakotteiden piiriin, vaikka Ukrainan sota on antanut Euroopalle uuden syyn irtautua Venäjän fossiilisesta energiasta yhä nopeammin."

[F1nka]

...

Jos tutkimusta katsotaan, niin suurimmassa osassa maapallon manneralueita vuosittainen sadanta ja muut sadantaan liittyvät muuttujat (esim. päivittäinen maksimisadanta, kuukauden maksimisadanta jne.) kasvattavat arvojaan,...

Eikä se sadannan lisääntyminenkään ole mikään universaalisti hieno juttu. ...

Mukava huomata, että jostain asioista voidaan päästä samansuuntaiseen lopputulokseen. Miten ikinä ilmasto muuttuu, niin ihmisasutuksissa joudutaan miettimään uusiksi toimintatapoja. Osalle muutos on tappio ja joillekin voitto.

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/
GISTemp oli toukokuussa 0.82 C eli 0.2 C yli paussin. Se oli yhtenevä UAH MSU -satelliittimittauksen kanssa.

La Niña näyttää vain vahvistuvan, vaikka puoli vuotta sitten tietokone-ennusteet sanoivat sen loppuvan nyt. Tässä tuli taas esiin yksi ilmastomallien epävarmuus: emme tiedä, miten El Niñon frekvenssi muuttuu.

[Isagoge]

...Niin joo, näyttäisitkö kohta kun Hansenin ennustuksia hehkutit, kuinka hän onnistui lämpötilan osalta verraten tietenkin hänen CO2 skenaarioonsa ja kuinka lämpötila seurasi hänen skenaatioitaan. Sinähän niitä hehkutit. Nyt on hyvä hetki sinulta osoittaa rehellisyytesi asiassa. Kykenetkö kertomaan Hansenin epäonnistuneen mallinnuksessaan ja yliarvioineen hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta? Vai oletko kuten muutkin alarmistit. Poimit kirsikoita ja epämiellyttävä todellisuus saa väistyä utopian tieltä?

Olen monesti ihmetellyt ilmastoskeptikkojen obsessiota sekä kotimaassa että ulkomailla "Hansenin malliin" ja sen väitettyyn epäonnistumiseen ennusteissaan. Kyseessähän on ilmastomallintamisen historian skaalassa erittäin vanha mallikoe, jolta olisi ehkä jopa epärealistista odottaa kovin oikeaan osuneita ennusteita. Jos se "Hansenin malli" osuisi oikeaan, kyse olisi nykyilmastotutkimuksen näkökulmasta osittain myös tuurista tieteen lisäksi. 

Täytyy tehdä vähän omaa tulkintaa, mutta käsittääkseni "Hansenin mallilla" yleensä viitataan ilmastoskeptisissä puheenvuoroissa tutkimukseen Hansen et al. (1988) ja sen ennusteen toteutuminen. Näin taidat sinäkin tehdä.

En nyt välttämättä tarkoita sinua, mutta lähinnä toisen käden lähteiden varassa toimivien ilmastoskeptikoiden tiedossa ei yleensä ole, että on olemassa kaksi ilmastotutkija James E. Hansenin johdolla tehtyä historiallisesti tärkeää mallikoetta, joiden tulokset on raportoitu 1980-luvulla lyhennetyllä tekijänimellä Hansen et al. Ensimmäinen on Hansen et al. (1981) eli

Hansen, J., D. Johnson, A. Lacis, S. Lebedeff, P. Lee, D. Rind, and G. Russell, 1981: Climate impact of increasing atmospheric carbon dioxide. Science, 213, 957-966, doi:10.1126/science.213.4511.957.

Tässä varhaisemmassa tutkimuksessa on viisi päästöskenaariota. Kasvihuonekaasupäästöjen
1. Nopea kasvu
2. Hidas kasvu
a. Ilman irtikytkentää kivihiilestä
b. 2020 alkavalla irtikytkennällä kivihiilestä
c. 2000 alkavalla irtikytkennällä kivihiilestä
3. Ei kasvua tutkimuksen tekohetkestä lähtien

Se myöhäisempi 1980-julkaisu, Hansen et al. (1988) puolestaan on

Hansen, J., I. Fung, A. Lacis, D. Rind, S. Lebedeff, R. Ruedy, G. Russell, and P. Stone, 1988: Global climate changes as forecast by Goddard Institute for Space Studies three-dimensional model. J. Geophys. Res., 93, 9341-9364, doi:10.1029/JD093iD08p09341.

Ja siinä on kolme päästöskenaariota.
A. Jatkuva kasvihuonekaasujen (kaikkien niiden) päästöjen eksponentiaalinen kasvu
B: Päästöjen vähentäminen suurin piirtein siten, että päästöjen kasvu on lineaarista
C. Nopea päästöjen hillitseminen siten, että niistä syntyvä nettoilmastopakote lakkaa kasvamasta vuoden 2000 jälkeen.

Nyt kun olen asiaan tavalla tai toisella liittyviä sivuja selannut, alkaa selvitä, miksi ilmastoskeptikot viittaavat lähinnä jälkimmäisen mallikokeen ennusteiden väitettyyn epäonnistumiseen, vaikka puhe olisi Hansen et al. (1981) -tutkimuksesta. Esimerkiksi Steve McIntyre (tunnettu ilmastoskeptikko, jolla on myös tieteellistä koulutusta) on kirjoittanut nettiin ensin tuosta Hansen et al. (1988) -tutkimuksesta, ja jos ja kun rivi-ilmastoskeptikoilla ei ole resursseja alkuperäistutkimusten lukemiseen, he argumentoivat tuon McIntyren tekstin tai jonkun sitä referoivan tekstin varassa. Kun nyt en tiedä, kumpaa tutkimusta tarkoitit, niin katsotaan molempien ennusteiden onnistumista.

Zeke Hausfather on tehnyt tästä erinomaisen analyysin. Tulos voidaan pelkistää viestini kahteen kuvaan. Ensimmäisenä liitekuvana Hansen et al. (1981). Sen perusteella täytyy ihmetellä, miten hyvin tuossa tutkimuksessa onnistuttiin nykynäkökulmasta hyvin yksinkertaisen energiabalanssimallin avulla ennustamaan tuleva lämpötilakehitys jopa kahdella eri skenaariolla.

Toinen viestini liitekuvio esittää Hansen et al. (1988) ennusteiden toteutumista. Siinä käytettiin ensimmäisiä kertoja maailmassa kolmiulotteista ilmastomallia. Skenaariossa B ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi ollut 401 ppm vuonna 2016, joka oli hyvin lähellä toteutunutta pitoisuutta (404 ppm). Kuten viestini toisesta kuviosta näkyy, Hansen et al. (1988) -tutkimuksessa käytetty malli silti yliarvioi hieman lämpenemistä.

Miksi se yliarvioi lämpenemistä? Onko syynä se, mitä tässä ilmeisesti implikoit: 

... näyttäisitkö kohta kun Hansenin ennustuksia hehkutit, kuinka hän onnistui lämpötilan osalta verraten tietenkin hänen CO2 skenaarioonsa ja kuinka lämpötila seurasi hänen skenaatioitaan. Sinähän niitä hehkutit. Nyt on hyvä hetki sinulta osoittaa rehellisyytesi asiassa. Kykenetkö kertomaan Hansenin epäonnistuneen mallinnuksessaan ja yliarvioineen hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta?

Eli Hansen et al. (1988) olisi selvästi yliarvioinut hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen? Tämä taitaa olla toinen kerta, kun postaan viestini kolmannen liitekuvion tähän ketjuun, mutta ehkä se on tarpeen. Siitä näkyy, mikä Hansen et al. (1988) skenaariossa 2 (jossa CO2-pitoisuuden lisääntyminen arvattiin miltei oikein) menee pahiten pieleen:
-typpioksiduulin pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin
-metaanin pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin
-halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin rajusti

Kyse on siis siitä, että muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin pitoisuuden kehitys arvioitiin tuossa tutkimuksen skenaariossa väärin. Jos olit siinä käsityksessä, että (1) Hansen et al. (1988) arvioi hiilidioksidin pitoisuuden kehittymisen väärin, olet erehtynyt. Se arvio meni kaikissa skenaarioissa nykyhetkeen asti miltei täysin oikein. Sen sijaan typpioksiduulin ja halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä yliarvioitiin. Mikä tekee mallin ennusteesta yliampuvan.


Tekeekö tämä Hansen et al. (1988) -tutkimuksessa käytetystä mallista taidottoman ennustamaan? Jos ilmastomalli erehtyy ennusteissaan, erehtymisen syynä voi olla
1. skenaario, jonka pohjalta mallia lähdettiin ajamaan, oli pielessä tai/ja
2. malli on rakenteellisesti ennustuskyvytön, mikä tarkoittaa, että ainakin yhtä merkittävästi ilmaston kehitykseen vaikuttavaa tekijää on representoitu siinä väärin.

Kaiken sen perusteella, mitä nyt tiedetään, molemmat tutkimukset Hansen et al. 1980-luvulta käyttivät rakenteeltaan hyvin pätevää mallia, mutta varsinkin myöhemmässä skenaariot olivat virheellisiä.

Kun niitä skenaarioita ei kuitenkaan luoda ilmastomallintamisella, niiden virheellisyys ei ole peruste väittää, että ilmastomallit ovat ennustuskyvyttömiä.

Cmip 3 mallien hajonta kertoo tarpeeksi siitä tarkasta ennustamisesta.

Tässä olisi mielenkiintoista nähdä, mitä pitäisit "hajonnan"osalta riittävänä tarkkuuskriteerinä sille, että ilmastomallit onnistuvat ennusteissaan. Ja vielä tätä tulosta enemmän haluaisin nähdä laskelman. Vai kävikö nytkin niin, että kehittelet jonkinlaista feminististä ilmastotutkimusta, jonka perusperiaatteena on se, että asiat ovat sitä kuin sinusta milläkin hetkellä tuntuu?

Linkki em. Zeken analyysiin on

https://www.carbonbrief.org/analysis-how-well-have-climate-models-projected-global-warming/

referoin sitä pitkästi tuossa edellä, joten tuskinpa siteerauksia tarvitaan.

[mannym]

Olen monesti ihmetellyt ilmastoskeptikkojen obsessiota sekä kotimaassa että ulkomailla "Hansenin malliin" ja sen väitettyyn epäonnistumiseen ennusteissaan. Kyseessähän on ilmastomallintamisen historian skaalassa erittäin vanha mallikoe, jolta olisi ehkä jopa epärealistista odottaa kovin oikeaan osuneita ennusteita. Jos se "Hansenin malli" osuisi oikeaan, kyse olisi nykyilmastotutkimuksen näkökulmasta osittain myös tuurista tieteen lisäksi.

Jännää että ilmastoskeptikoilla on obsessio, ilmastonmuutoksen isänä tunnetun Hansenin ennusteisiin ja niiden toteutumisiin. Nytkin tarvittiin vain 2015-2016 suuri El Nino että lämpötiloissa päästiin lähelle skenaariota B. Muuten liikuttiin A:n tuntumassa, johon on muuten jo palattu.

Zeke Hausfather on tehnyt tästä erinomaisen analyysin. Tulos voidaan pelkistää viestini kahteen kuvaan. Ensimmäisenä liitekuvana Hansen et al. (1981). Sen perusteella täytyy ihmetellä, miten hyvin tuossa tutkimuksessa onnistuttiin nykynäkökulmasta hyvin yksinkertaisen energiabalanssimallin avulla ennustamaan tuleva lämpötilakehitys jopa kahdella eri skenaariolla.

Erinomainen analyysi? Vuodelta 2017?

Miksi se yliarvioi lämpenemistä? Onko syynä se, mitä tässä ilmeisesti implikoit: 

Jotta yksittäinen El Nino ei niin korostuisi, niin kyllä se yliarvioi lämpenemistä. Kuten katselet omaa kuvaasi, niin hiilidioksidin määrä on noussut skenaarion C mukaisesti, mutta lämpötilat saavuttivat skenaarion B:n läheisyyden vasta 2015-2016 El Ninon myötä, josta on tultu nyt alas Gissin mukaan armeliaasti 0,4°C, Mutta sitähän ei tietenkään näy 2017 julkaistussa "erinomaisessa" analyysissä. Mikä osoittaa jälleen sen että sinä et katsele dataa itse, vaan toistat muiden pureskelemaa sellaisenaan. Lisäsin kuvaajaasi pudotuksen. Se ei ole ihan skaalassa mutta tarpeeksi kuitenkin. Joka kuitenkin osoittaa että skenaario B on taakse jäänyttä elämää ja skenaario A on se missä mennään nyt, jälleen.

Eli Hansen et al. (1988) olisi selvästi yliarvioinut hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen? Tämä taitaa olla toinen kerta, kun postaan viestini kolmannen liitekuvion tähän ketjuun, mutta ehkä se on tarpeen. Siitä näkyy, mikä Hansen et al. (1988) skenaariossa 2 (jossa CO2-pitoisuuden lisääntyminen arvattiin miltei oikein) menee pahiten pieleen:
-typpioksiduulin pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin
-metaanin pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin
-halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuuden lisääntyminen yliarvioitiin rajusti

Kiva kun myönnät viimein että Hansenin ennustukset lämpenemisestä ja sen syistä ovat menneet pieleen, joskin kautta rantain etkä lainkaan rehellisesti. Käyttäen tietenkin vielä 5 vuotta vanhaa dataa, vaikka tuoreempi lämpötiladata on saatavilla ja omia hoksottimia voi käyttää.

Kyse on siis siitä, että muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin pitoisuuden kehitys arvioitiin tuossa tutkimuksen skenaariossa väärin. Jos olit siinä käsityksessä, että (1) Hansen et al. (1988) arvioi hiilidioksidin pitoisuuden kehittymisen väärin, olet erehtynyt. Se arvio meni kaikissa skenaarioissa nykyhetkeen asti miltei täysin oikein. Sen sijaan typpioksiduulin ja halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä yliarvioitiin. Mikä tekee mallin ennusteesta yliampuvan.

Ja kun katsellaan tuota mallinnusta, verrataan sitä vaikkapa tuoreimpaan CMIP 6 se taitaa jo olla, niin millä varmistat että vastaavia virheitä ei ole niissä tehty? Aivan, et millään, mutta sinä luotat sokeasti näiden mallintajien erehtymättömyyteen asiassa.

Kaiken sen perusteella, mitä nyt tiedetään, molemmat tutkimukset Hansen et al. 1980-luvulta käyttivät rakenteeltaan hyvin pätevää mallia, mutta varsinkin myöhemmässä skenaariot olivat virheellisiä.

Kun niitä skenaarioita ei kuitenkaan luoda ilmastomallintamisella, niiden virheellisyys ei ole peruste väittää, että ilmastomallit ovat ennustuskyvyttömiä.

Kun ne skenaariot ovat menneet pieleen, ja ilmastomallit ovat menneet pieleen, niin ilmastomallien jatkuva pieleenmeno on peruste väittää että ilmastomallit ovat ennustuskyvyttömiä. Logiikka 1:1. Jos ilmastomallit kykenesivät ennustamaan tarkasti, niiden pitäisi kyetä ennustamaan myös paljon muuta kuten tekninen kehitys. Mitä ne eivät kykene ja ovat siten vain puhtaita arvauksia.

Tässä olisi mielenkiintoista nähdä, mitä pitäisit "hajonnan"osalta riittävänä tarkkuuskriteerinä sille, että ilmastomallit onnistuvat ennusteissaan. Ja vielä tätä tulosta enemmän haluaisin nähdä laskelman. Vai kävikö nytkin niin, että kehittelet jonkinlaista feminististä ilmastotutkimusta, jonka perusperiaatteena on se, että asiat ovat sitä kuin sinusta milläkin hetkellä tuntuu?

Minä annoin oman ennusteeni. 2100 globaali keskilämpötila on +15°C ±1,2°C. Onko ennusteeni riittävän tarkka sinusta, eihän sinne ole enää kuin 78 vuotta? Vinkkinä se on kuitenkin esittämäsi hajonnan mukainen. Perustelit taitavuutta ennustaa kun ilmastomallit olivat saaneet lämpötilat haarukkaan. Hip hei, Hindcast jo tiedossa olleisiin lämpötiloihin nähden. Eli otetaan 1980 - 2000 lämpötilat, pistetään ilmastomallit ennustamaan takaperin, säädetään hieman saadaan lämpötilahaarukka ±0,2°C. Eli tiedetään lämpötilapoikkeamat 1980 - 2000. Sitten "ennustetaan" ±0,2°C tarkkuudella "oikein" jo tiedetty lämpötila. Sitten laitetaan ennustamaan 20 vuotta eteenpäin, samalla laajentaen haarukkaa, jolloin 2020 haarukka on jo ±0,4°C.

Mainiota ennustamista.

Linkki em. Zeken analyysiin on

https://www.carbonbrief.org/analysis-how-well-have-climate-models-projected-global-warming/

referoin sitä pitkästi tuossa edellä, joten tuskinpa siteerauksia tarvitaan.

Eikö Zeke ole kyennyt tuoreempaa tekemään? 5 vuotta, hei kamoon?

[artti]

Hommalla on nyt hienosti 376 sivua ilmastoväittelyä, jossa keskustelijat sivuuttavat tärkeimmän nykyiseen ilmaston lämpenemiseen vaikuttavan seikan, joka on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen konkretisoitumisen vaikutus hiilidioksidipäästöihin ja ilmaston lämpenemiseen. Se on ymmärrettävää, että politiikka ei keskustele maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen päästöjä pienentävästä vaikutuksesta siksi, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen päästöjä pienentävän vaikutuksen huomioiminen veisi perustelut ilmastorahastoilta.

[mannym]

Hommalla on nyt hienosti 376 sivua ilmastoväittelyä, jossa keskustelijat sivuuttavat tärkeimmän nykyiseen ilmaston lämpenemiseen vaikuttavan seikan, joka on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen konkretisoitumisen vaikutus hiilidioksidipäästöihin ja ilmaston lämpenemiseen. Se on ymmärrettävää, että politiikka ei keskustele maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen päästöjä lievittävästä vaikutuksesta siksi, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen päästöjä lievittävän vaikutuksen huomioiminen pudottaisi pohjan ilmastorahastoilta

Sitä konkretisoitumista ei ole näkökentässä tulossa vielä vuosikymmeniin...

Tosin energiasektorillakin jakolinjat ovat selvät. Skeptikot kannattavat laajaa skaalaa energiantuotannossa. Ydinvoima sisältyy ehdottomasti skeptikoiden valikoimiin.

Alarmistit taasen kannattavat suppeata skaalaa, lähinnä aurinko ja tuulivoimaa. Ydinvoima ei kuulu lainkaan tähän koska se kamala säteily...

Skeptikot laajentaisivat skaalaa ja antaisivat markkinoille mahdollisuuden tehdä parempaa ja kehittyä.

Alarmistit taasen sulkea kaiken muun paitsi aurinko ja tuulivoimalat. Koska alarmistit eivät luota markkinoiden kehittävään voimaan, vain utopistiseen haavekuvamaailmaansa.

[Fiftari]

EU-parlamentti on puhunut – uusien polttomoottoriautojen myyntikielto 2035 saa luvan edetä

EU-parlamentin keskiviikkoinen äänestystulos ei tässä vaiheessa tarkoita mitään lopullista, mutta se on yksi askel kohti komission ehdottamaa lakia, jonka mukaan Euroopassa saisi myydä vain täyssähköautoja vuodesta 2035 eteenpäin. Päätöstä myös vastustettiin ennalta, ja tullaan eri tahoilta vastustamaan jatkossakin.

Euroopan parlamentti on siis päättänyt tukea EU-komission ehdotusta siirtyä "päästöttömään liikenteeseen vuoteen 2035 mennessä siten, että koko ajoneuvokantaa koskevia päästörajoja kiristetään 100 % vuoden 2021 tasosta." Päästövähennysten välitavoite vuodelle 2030 olisi 55 % henkilöautoille ja 50 % pakettiautoille. Kyse on niin kutsutusta Fit for 55 -ilmastopaketista, tai pikemminkin sen osasta. Keskiviikon täysistunnossa mepit hyväksyivät neuvottelukannan äänin 339-249, joista 24 oli tyhjiä.

Lopullinen päätös 100 prosentin kiristyksestä päästörajoihin tarkoittaisi käytännössä kaikenlaisten polttomoottoriautojen myynnin kieltämistä – käyttivätpä ne polttoaineenaan mitä tahansa muutakin kuin fossiilisia polttoaineita, alkaen hiiltä sitovista biopohjaisista, päättyen vetyyn.

XXX

EU-parlamentin kansallismieliset ja oikeistolaiset ryhmät, monet unionin jäsenmaat sekä useat merkittävimmistä autonvalmistajista vastustavat tavoitetta, tai ovat ainakin ehdottaneet siihen tiettyjä kevennyksiä. Tässä vaiheessa läpi meni kuitenkin se tiukin esitys.

Moottori.fi

[Ajattelija2008]

maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen päästöjä lievittävästä vaikutuksesta

Olen tuosta kirjoittanut kyllä.

Maaöljyn ja muiden nestemäisten polttoaineiden tuotanto on 50 vuodessa melkein tuplaantunut eikä ole merkkiä mistään luonnonvarojen ehtymisestä. Oma arvioni on öljyn riittävyys 300 vuotta nykyisellä kulutuksella. Öljy on kallista, koska hintaa säätelee kartelli.

Kivihiili riittää paljon pitemmäksi ajaksi kuin öljyn. Ehkä 1000 vuotta, ehkä pitempään.

Öljyn hinnassa on nousutrendi 100 vuoden aikana.

[Isagoge]

...Käyttäen tietenkin vielä 5 vuotta vanhaa dataa, vaikka tuoreempi lämpötiladata on saatavilla ja omia hoksottimia voi käyttää.

Zeken analyysi nyt perustuu siihen aikaväliin, mihin perustuu. Sille minä tuskin voin mitään. Jos ymmärrät ilmastotutkimukseta mitään, tiedät, että muutamien vuosien lisääminen aikasarjoihin ei osoita sitä, että ilmasto olisi nyt alkanut jäähtyä tai lämmetä tai että ilmastomallien ennusteet olisivat niin epätarkkoja, että niihin ei voi luottaa. Tai niin tarkkoja, että niihin voisi luottaa. Perinteisesti ilmastotutkimuksessa on ajateltu, että n. 30 vuotta riittää siihen, että ilmastonmuutoksen signaalin voi tunnistaa kohinasta. 

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin nyt niin voimakasta, että toisaalta monet ilmastotutkijat ovat esittäneet, että 30 vuoden jakson sijaan ilmastonmuutosta tarkasteltaessa lyhyemmätkin aikavälit riittävät, jos tarkoituksena on tutkia ilmastonmuutoksen signaalia.

[artti]

Lainaan rommaus ja energia-asiat ketjusta minun kirjoituksen ja siihen liittyvät käppyrät: tärkein todiste maaöljyn ehtymisen etenevästä konkretisoitumisesta on erityisesti keskisuurien ja pienien öljykenttien tuotantoa kuvaavien käppyröiden laskusuunta. Laskusuunnassa olevien öljykenttien tyhjentymistä voi ennakoida jatkamalla öljyntuotantoa kuvaavan käppyrän lineaaria sinne minne lineaari suuntaa ja näin löytyy se nollakohta ja nollakohdan ajankohta noin suunnilleen. Laitoin monta käppyrää yhteen kuvaan. Jos haluat nähdä kaikki käppyrät niin kuvan zoomaus toimii niin, että paina näppäimistöstä Ctrl ja pyöritä hiiren rullaa.

Oil field production at the peak.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=176360;image

Lowering oil fields.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=176362;image

Empty oil fields.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=176364;image

Lisäksi bonuksena ansiokkaille lukijoille maailmankartta tärkeimmän vientituotteen mukaan.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=176366;image

Persianlahden öljyntuottajamaista kerrotaan, että eihän se kivikausikaan päättynyt kivien loppumiseen.

Se on niin, että maaöljyn ehtymisen konkretisoituminen on maailmantaloudelle isompi haaste kuin ilmaston lämpeneminen siksi, että maaöljyn ehtymisen konkretisoituminen pienentää päästöjä ja lievittää ilmaston lämpenemistä, mutta maaöljyn ehtyminen heikentää maailmantaloutta.

Kun maaöljyn tuotantokäppyröitä tutkii niin monien pienien öljyntuottajamaiden öljykentät nostivat tuotantoa merkittävästi suurena nousukautena 2000-luvun alussa. Taustalla on Aasian talouskasvu, ja maaöljyn kysynnän kasvu, ja maaöljyn hinnan nopea nousu. Koska ne pienet öljykentät olivat pieniä niin tuotantohuippu ohitettiin pian.

Kun pienet ja keskikokoiset kentät tyhjentyvät niin suuriin kenttiin kohdistuva kysyntä kasvaa, ja suurien öljykenttien tuotannon lisäystä vaaditaan varsinkin nyt, kun Venäjän maaöljy ei kelpaa lännelle. (lännen pyrkimys eroon Venäjän öljystä vaikuttaa siltä kuin lännessä tiedettäisiin, että Venäjän öljykenttien tuotanto vähenee).

Meillä on siis tilanne, että pienet öljykentät on tyhjennetty nopeasti tilanteessa, että Venäjän maaöljy ei kelpaa lännelle. Siis mistä länsi ottaa sen Venäjän maaöljyä korvaavan maaöljyn tilanteessa, että pienet öljykentät ovat pian tyhjennetty, ja maailman kaikkien maiden kysyntä kohdistuu yhä painokkaammin muutamaan suureen öljykenttään.

Todella suuria öljyntuottajamaita on vähän suhteessa kaikkien öljyntuottajamaiden kokonaislukumäärään. Toki se on niin, että suuren öljykentän tuotannon lasku kestää kauemmin kuin pienen öljykentän lasku siksi, että suuri öljykenttä aloittaa tuotannon laskun korkeammalta kuin pieni öljykenttä.

Suurin osa maailman öljyntuottajamaista on ohittanut öljyntuotannon tuotantohuippunsa, ja niiden öljykentät ovat laskussa siksi, että heidän kenttänsä olivat pieniä ja kestivät lyhyen aikaa kysyntää.

Ratkaisu pulmaan, että Venäjän maaöljy ei kelpaa lännelle ei ole se, että länsi ottaisi muiden maiden osuuksia suurien öljykenttien öljyntuotannosta, (siitä tulisi iso riita) vaan se ratkaisu on, että länsi poistaa maaöljyn käytöstä vaihtamalla valtavirtatekniikan.

Todellisuus on, että Euroopan öljykentät ovat tyhjennetty sen jälkeen, kun Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Norjan Pohjanmeren öljykentät ovat tyhjennetty, ja siksi Eurooppa siirtyy tekniikkaan, jossa ei tarvita maaöljyä.

Maat, joiden öljykentät ovat tuotantohuipulla. (julkisuuteen annettujen tietojen mukaan).

Yhdysvallat
Venäjä
Saudi-Arabia
Irak
Kanada
Iran
Libya
Kiina
Brasilia
Yhdistyneet Arabiemiraatit
Kuwait
Kazakstan
Oman
Turkki
Pakistan
Bulgaria
Bahrain
Surinam
Ecuador

Maat, joiden öljykentät ovat laskussa.

Norja
Meksiko
Qatar
Nigeria
Angola
Libya
Oman
Algeria
Yhdistyneet kuningaskunnat
Kolumbia
Venezuela
Azerbaidzan
Indonesia
Intia
Argentiina
Egypti
Malesia
Australia
Kongon tasavalta
Gabon
Vietnam
Turkmenistan
Ghana
Thaimaa
Päiväntasaajan Guinea
Brunei
Jemen
Sudan
Tsad
Tanska
Romania
Trinidad And Tobago
Kamerun
Peru
Papua Uusi Guinea
Saksa
Valko-Venäjä
Kuuba
Ukraina
Norsunluurannikko
Alankomaat
Bolivia
Tunisia
Kongo
Unkari
Mongolia
Albania
Serbia
Syyria
Kroatia
Itävalta
Niger
Myanmar
Uusi Seelanti
Guatemala
Uzbekistan
Japani
Bangladesh
Chile
Tsekki
Belize
Barbados
Kirgisia
Liettua
Georgia
Tadzikistan

Maat, joiden öljykentät ovat tyhjennetty.

Israel
Mauritania
Marokko
Slovakia
Slovenia

Linkin sivulla suurimmat öljyntuottajamaat ovat ylimpänä. Mittayksikkönä on tuotanto BBL/D/1K. (barrelia vuorokaudessa kolme nollaa perään) (yksi barreli on 159 litraa).

https://tradingeconomics.com/country-list/crude-oil-production

Angola sijaitsee Afrikassa maapallon toisella puolella.

2019 Angolan vientituloista maaöljyn vientitulot olivat yhteensä 92 prosenttia. Angolan öljykenttien tuotanto on laskussa. Angola rikastuu siksi, että maaöljyn hinta nousee, kun öljykentät tyhjentyvät, mutta öljykenttien tyhjennettyä Angolan bruttokansantuote romahti.

Atlas Of Economic Complexity sivulla on maiden viennin ja tuonnin tuoterakenne osuuksina värikaaviossa.

What did Angola export in 2019.

https://atlas.cid.harvard.edu/

Angolan öljyntuotannon koko kuvaaja max painikkeesta.

https://tradingeconomics.com/angola/crude-oil-production

2019 Angolan populaatio oli 31 825 295.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_population_(United_Nations)

2022 Angolan bruttokansantuote on 124 862 000 000 usa dollaria. Angolan bruttokansantuotteeseen vaikuttaa voimakkaasti öljyn hinta ja siksi Angolan bruttokansantuotteen vuosittainen vaihteluväli on jopa 50 prosenttia.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)

2022 Angolan bruttokansantuote per capita on 7 360 usa dollaria.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita

[mannym]

...Käyttäen tietenkin vielä 5 vuotta vanhaa dataa, vaikka tuoreempi lämpötiladata on saatavilla ja omia hoksottimia voi käyttää.

Zeken analyysi nyt perustuu siihen aikaväliin, mihin perustuu. Sille minä tuskin voin mitään. Jos ymmärrät ilmastotutkimukseta mitään, tiedät, että muutamien vuosien lisääminen aikasarjoihin ei osoita sitä, että ilmasto olisi nyt alkanut jäähtyä tai lämmetä tai että ilmastomallien ennusteet olisivat niin epätarkkoja, että niihin ei voi luottaa. Tai niin tarkkoja, että niihin voisi luottaa. Perinteisesti ilmastotutkimuksessa on ajateltu, että n. 30 vuotta riittää siihen, että ilmastonmuutoksen signaalin voi tunnistaa kohinasta. 

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin nyt niin voimakasta, että toisaalta monet ilmastotutkijat ovat esittäneet, että 30 vuoden jakson sijaan ilmastonmuutosta tarkasteltaessa lyhyemmätkin aikavälit riittävät, jos tarkoituksena on tutkia ilmastonmuutoksen signaalia.

Zeken analyysi perustuu juuri siihen hetkeen kuin se on tehty, suuren El-Ninon jälkeiseen hetkeen. Jotta tuo 30 vuoden aikaväli olisi toteutunut, Zeken olisi pitänyt tehdä ensimmäinen vastaavan havaintohetkensä 2011, ja toinen 2018.

Perinteisesti ilmasto tarkoittaa 30 vuoden sään keskiarvoa. Ja tietenkin usean vuoden liittäminen vaikuttaa suuresti siihen missä mennään. Zeke kun ei luonut aikasarjaa vaan analyysinsa perustui juuri siihen väliin kuin hän halusi sen perustua, ja kun siihen lisää 5 vuotta, niin havaitaan että Zeken analyysin lämpötilasta on tultu reilusti alaspäin. Se ei muutu lainkaan vaikka kuinka selittäisit ilmastonmuutoksen signaaleista,

Tiedäthän että nykyisin tuo 30 vuoden aikajakso on keskitetty 15 vuoden kohdalle? Se on nykyisin 15 vuotta mittaustulosta, 15 vuotta ilmastomallinnusta. WMO tosin suosittaa että joka vuosikymmen 30 vuoden referenssijakso päivitetään.

Muutenkin on hauskaa että sinulla ei vieläkään ole omia näkemyksiä asiasta, on vain Zeken ja muiden vastaavien. Ei lainkaan omaa ajattelua, ei lainkaan kyseenalaistusta Zeken ja kumppanien juttuihin.

[artti]

Valitsin 12. Kesäkuuta 2022 liitteen kuvien päivämääräksi siksi, että 12. Kesäkuuta 2022 Vilkitskyn salmen satelliittikuvissa oli miltei pilvetöntä. Toki tuoreempia kuvia on katsottavissa linkeistä. Jotta näkisi erot merijääkartoissa niin katsojan täytyy vertailla merijääkarttoja eri päivämääriltä ja eri vuosilta. (Vilkitskyn salmi on Jäämeren laivareitillä sijaitseva salmi, joka sijaitsee Sewernaja Semlja saarien ja mantereen välissä Venäjän federaation aluevesillä.)

Karttapiirros Jäämeren merijäästä 12. Kesäkuuta 2022.

https://seaice.uni-bremen.de/databrowser

Satelliittikuva Jäämeren merijäästä 12. Kesäkuuta 2022.

https://worldview.earthdata.nasa.gov

[ämpee]

Kätevän näköiseltä saitilta näyttää seuraavan linkin sisältö.
https://www.ventusky.com/?p=56;-50;2&l=temperature-2m

Tuolta näkee katselemalla tuulten suunnat ja hiirtä liikuttelemalla paikalliset lämpötilat.
Tosin värityskin antaa suuntaa lämpötiloihin mitään liikuttelematta.

Kätevää tuossa saitissa on, että siitä näkee pikavilkaisulla laajemman alueen ja hiirirullalla pelaamalla voi joko sukeltaa tai etääntyä näkymässä.
Mitään "käristyskupolia" ei ole näkyvissä ainakaan €Uroopan alueella, tosin sadasosilla tai edes kymmenyksillä sellaista ei rakenneta.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Korkein oikeus antaa seuraavaksi ratkaisunsa, jolla on ilmaston kannalta valtavat panokset – tästä on kyse tapauksessa, jonka seuraukset voivat mullistaa Yhdysvaltoja 28.6.2022

Korkeimman oikeuden ratkaisun seuraukset ovat Yhdysvalloissa taloudellisesti (edit: ja tietysti vallanjaon kannalta) merkittäviä, mutta ilmastoon sillä ei ole näkyvää vaikutusta.

Itse jutussa otsikkoon asti nostettua väitettä ei sitten enää käsitelläkään kuin etäisesti ohimennen, perusteluista puhumattakaan.

KORKEIMMAN oikeuden odotetaan lähipäivinä linjaavan tapauksesta, jossa ovat vastakkain Länsi-Virginian osavaltio ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto.

Tapauksessa on kyse hallituksen ja sen johtamien virastojen mahdollisuuksista asettaa ympäristönsuojeluun tähtääviä rajoituksia.

Kantajana on osavaltioita sekä hiilivoimayhtiöitä. Ne katsovat, että ympäristönsuojeluviraston ei pitäisi saada asettaa esimerkiksi päästörajoituksia, vaan tuon vallan pitäisi olla kongressilla.

Panokset ovat suuret.

Jos korkein oikeus on kantajien kanssa samaa mieltä, se voisi rajoittaa merkittävästi mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Bidenin hallinnon pyrkimykset päästöjen leikkaamiseksi vaikeutuisivat huomattavasti.

Valtion olisi vaikea esimerkiksi rajoittaa autojen pakokaasupäästöjä tai velvoittaa sähköyhtiöitä siirtymään fossiilivoimasta uusiutuviin energianlähteisiin.

Samalla linjaus voisi vaikuttaa myös muiden virastojen sääntelyvaltaan.

"Tässä on kyse maamme tulevaisuudesta. Tämä tapaus määrittelee, kuka saa linjata kaikkein tärkeimmistä asioista", osavaltioiden kannetta johtava Patrick Morrissey kuvaili aiemmin tänä vuonna.

[Jaska Pankkaaja]

Ensitalvena monilla on kirjaimellisesti kylmä, sähkökatkot piinaavat erityisesti laho-suomaliaa eli Kehä-III ulkopuolista periferiaa. Teollisuus on ajettu ainakin pakkauskausina pääasiassa alas ja valtio on senkin myötä kassakriissä mutta mutta HYVÄT SISKOT JA VELJET meitin CO2 päästöt vähenevät silloin jopa liki 10%!!!11

[Lalli IsoTalo]

Mielentoista tulee olla näkemään, että jos Suomeen tulee kehitysmaista tuttuja katkoksia kuluttajasähkön jakeluun ja pakastimessa olevat marjat ja lihat alkavat sulamaan, niin muuttuuko äänestyskäyttäytyminen piirunkaan vertaa.

Mitenkään edelliseen liittymättä  , hirven purkitus maksaa näemmä 2,70 €/ 400 g prk, eli 6,75 € / kg. Ei ihan halpaa sekään. Pemmikaanista juttua täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pemmikaani

[Vesa Heimo]

Ensitalvena monilla on kirjaimellisesti kylmä

No on. Ensitalvena on varmaankin välillä kylmä.

, sähkökatkot piinaavat erityisesti laho-suomaliaa eli Kehä-III ulkopuolista periferiaa.

Sähkökatkojen määrä on lienee vähemmän kun keskimäärin esimerkiksi 90-luvulla.

Teollisuus on ajettu ainakin pakkauskausina pääasiassa alas

Olen suht varma että pääasiassa teollisuutta tai muutenkaan ei ajeta alas sähkönpuutteen takia ensitalvena. Mutta muistanet 9kk päästä laittaa viestin jos ennusteesi meni nk. vituiksi. Teen toki saman jos olen tuossa suhteessa väärässä.

[Isagoge]

Jotkut ilmastonmuutoksesta julkisesti keskustelevat toistavat väitettä, että ilmaston lämpenemisellä ei ole muita kuin positiivisia seurauksia. Kuukausi sitten ilmestynyt todella iso kansainvälinen tutkimus, jossa on mukana myös tutkijoita Suomesta Oulun yliopistosta:

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01058-x

Across all study countries, we find that 37.0% (range 20.5–76.3%) of warm-season heat-related deaths can be attributed to anthropogenic climate change and that increased mortality is evident on every continent.

Ja koskee ilmeisesti myös Suomea. Oulun yliopiston julkaisemassa tiedotteessa

https://www.oulu.fi/fi/uutiset/kansainvalinen-suurtutkimus-ilmaston-lampeneminen-aiheuttaa-jo-joka-kolmannen-lampokuoleman

kerrotaan, että

Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.

"Tämä antropogeenisen eli ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli (Suomessa pääkaupunkiseudulla, lisäys minun) selvästi yli globaalin keskiarvon", sanoo professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.

[Roope]

Jotkut ilmastonmuutoksesta julkisesti keskustelevat toistavat väitettä, että ilmaston lämpenemisellä ei ole muita kuin positiivisia seurauksia.

Kenestä mahdat puhua? En ole nähnyt tuollaisten mielipiteiden esittäjiä ainakaan valtamediassa, jossa pidetään mitenkään suhteuttamatta esillä vain negatiivisia seurauksia. Kuten tätä:

Kuukausi sitten ilmestynyt todella iso kansainvälinen tutkimus, jossa on mukana myös tutkijoita Suomesta Oulun yliopistosta:
...

Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.

"Tämä antropogeenisen eli ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli (Suomessa pääkaupunkiseudulla, lisäys minun) selvästi yli globaalin keskiarvon", sanoo professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.

Entäs sitten?

Ilmaston lämpenemisen ansiosta ilmastoon liittyvät kuolemat tulevat vähentymään Suomessa, sillä paljon suurempi osa kuolemista johtuu kylmyyden vaikutuksista.