Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Olen muutaman kerran viitannut kyseenalaistamiini miljardien eurojen "tunnin juna"-hankkeisiin, joita markkinoidaan vakavalla naamalla suurina ilmastotekoina. Minulta on jäänyt huomaamatta (kiitos Yle-journalismi), että ainakin Turun "tunnin junan" eri linjauksien hiilipäästövaikutuksista on jo ihan tutkittuakin tietoa.

Väyläviraston viimevuotisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Turun hankkeen hiilidioksidipäästöissä edes nollille pääseminen vie noin 65 vuotta ja teknologian kehityksestä riippuen ehkä kauemminkin. Tampereen "tunnin junan" ilmastollinen takaisinmaksuaika olisi luultavasti vielä pitempi ja venyisi ensi vuosisadalle.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ja minkä tahansa muunkin ilmastotavoitteen kannalta hankkeet ovat siis tämän vuosisadan lopulle asti pelkkää takapakkia. Lisäksi Turun hanke on väyläviraston laskelmien mukaan myös taloudellisesti selvästi kannattamaton.

Turun tunnin juna oy:n toimitusjohtaja puolustelee tänään hanketta Helsingin Sanomissa. Ilmastonmuutoksesta ei enää puhuta suoraan mitään. Siihen viittaa ehkä enää vain mystiseksi jäävä epämääräinen kohta, "kuinka ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettuja vaikutuksia ympäristöön voidaan modernein keinoin tehokkaasti pienentää".

Matka-ajan lyhentäminen on vain pieni osa Turun tunnin junan merkityksestä

MIELIPIDESIVULLA on käyty keskustelua ratahankkeiden ja ehkä laajemminkin suurten infrahankkeiden merkityksestä ja mielekkyydestä koko Suomelle – hyvä niin. Turun tunnin juna -hankkeen osalta keskittyminen pitkälti matka-ajan lyhentämiseen vie kuitenkin väärille raiteille.

[...]

Ratasuunnitelmien ja tarkennettuun suunnitteluun pohjautuvien kustannusarvioiden lisäksi teetämme suunnitelmia siitä, kuinka ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettuja vaikutuksia ympäristöön voidaan modernein keinoin tehokkaasti pienentää. Yhtiö teettää parhaillaan vaikuttavuusanalyysiä, jossa hankkeen välillisiä vaikutuksia otetaan laajasti huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi verotulojen kasvu, työpaikat ja kiinteistöjen arvonkehitys. Selvitysten, kokonaishinta-arvion ja suunnitelmien tarkoitus on omalta osaltaan antaa päätöksentekijöille tarvittavaa tietoa rakentamispäätöksen tekemistä varten.

[...]

Tuotamme omalta osaltamme päätöksentekijöille tietoa hankkeen toteuttamisesta, sen kustannuksista ja vaikutuksista. Kerromme analyysien ja selvitysten tuloksista kuluvan vuoden aikana. Yhtiön käsityksen mukaan rakentamispäätöksen tekemiselle on hyvät valmiudet vuonna 2023.

Pekka Ottavainen

toimitusjohtaja

Turun tunnin juna oy

Samoin hankkeen nettisivuilta on pienen selailun perusteella siivottu pois tai piiloon aiempi ylitsevuotava ilmastotekohehkutus. En huomannut enää ainuttakaan ilmastonmuutosviittausta.

Tunnin juna -hankkeen puuhamiehet vaihtoivat näköjään hevosta ilmastonmuutoksesta "hankkeen välillisiin vaikutuksiin", joista laskelmien muuttujia ja oletuksia mielivaltaisesti rukkaamalla saadaan haluttuja tuloksia, kuten Guggenheim-hankkeessa tehtiin. Eikä ihme, sillä hanke on hiilipäästöjen kannalta silkkaa murhaa, vääntelisi päästölaskelmia miten päin tahansa.

[Vänkääjä]

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/meri/Meritulvat

Meritulvat aiheutuvat ennen kaikkea kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta heilahtelusta.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi lisätä meritulvien riskiä Suomessa valtamerten pinnannousun ja merivedenkorkeuden vaihtelun myötä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4

Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Tyypillisimmät säätä määrittävät tekijät ovat ilman lämpötila, ilmankosteus, tuuli, pilvisyys ja sade.

Muistelen kuitenkin ihan asiantuntijoiden kertoneen kuinka sää ja ilmasto ovat eri asioita.

[HDRisto]

Viime kesänä mökillä pikaisesti vierailleella viheriään kallistuneelta veljeni tutulta jäi pulla kurkkuun kun ohimennen kysyin että miksi rakentaa Guggenheim ihan rantaan jos parissa kymmenessä vuodessa merenpinta nousee useilla metreillä plus ne tuhoisat myrskyt jotka nostavat veden Senaatintorille saakka..

[Roope]

Tästä ei selvitä. Pallo ei säily elinkelpoisena. Te kaikki kuolette, ellette tee, kuten me käskemme.

[tweet]1552663441202094084[/tweet]

Mari Pantsar
Pitäisi uskaltaa sanoa se ääneen: #ilmastokriisi ja #luontokato eivät ratkea ja pallo ei säily elinkelpoisena ilman kulutuksen vähentämistä.

Mutta asiasta kun puhuu, ei yleensä saa paljoa kavereita, eikä ehkä äänestäjiäkään. @petjapelli asian ytimessä!

Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli ja Sitran johtaja Mari Pantsar pelottelevat, ettemme selviä hengissä ilman "kulutuksen vähentämistä", mutta eivät vaivaudu kertomaan, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mihin ennuste perustuu.

Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä

[...]

Mitä enemmän käytämme energiaa, sitä tiheämmin Suomen salomaiden taivaanrannat tuulimyllyistä täyttyvät. Investointitahti on nyt huima, ja moni pieni kunta on hakemusten ympäristöarviointien kanssa uuden edessä.

On tärkeää, että nämä uhraukset todella korvaavat polttamalla synnytettyä energiaa, eivätkä tule sen päälle. Sähköntarve tulee Suomessa kasvamaan joka tapauksessa, mutta teollisuuden energiapihiys ja kuluttajien ratkaisut määrittävät, kuinka paljon.

Sama pätee esimerkiksi vaatteisiin: ekologisesti valmistettu vaate on toki ympäristön kannalta hyvä valinta, mutta vielä parempi valinta on jättää se ostamatta ja käyttää vanhat vaatteet loppuun.

Ruokahuollossa kulutuksen vähentäminen tarkoittaa kasvispainotteisuuden lisäämistä ja hävikin vähentämistä eikä sitä, että uudet kasvispohjaiset tuotteet pinotaan jääkaappiin entisten eläinperäisten tuotteiden rinnalle.

TÄNÄÄN torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty. Maan asukkien nykyinen elämäntyyli vaatisi yli 1,5 maapalloa.

Siitä, että päivä ei osunut kohdille aiemmin, saamme kiittää maailman köyhimpiä valtioita.

Suomen kulutustasolla laskettu ylikulutuspäivä meni ohi jo kauan sitten, maaliskuun lopussa. Ja Suomen sisällä henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki korreloi yhä suoraan ihmisen tulotason kanssa: mitä paremmin tienaa, sitä suuremmat päästöt. Enemmän ostelua, isompi koti, enemmän matkustelua.

MAAILMAN mitassa luonnonvarojen kulutukseen vaikuttaa tietysti hyvin paljon maailman väkiluku. Pienemmällä väestöllä kestävä elämä olisi helpompaa, sitä ei käy kiistäminen. Ympäristöstä kirjoittavat toimittajat saavat usein palautetta, jossa väestönkasvua tituleerataan ympäristöongelmien "vaietuksi juurisyyksi".

Vaiettu se ei ole, ja juurisyyn arvonimestä voidaan kiistellä.

Varsinkin ilmasto-ongelmien kohdalla tuon tittelin ansaitsee ennemmin fossiilisiin energialähteisiin perustuva ylikulutus. Oxfamin laskelman mukaan vuosien 1990 ja 2015 välillä maailman rikkain prosentti vastasi 15 prosentista kaikista ilmastopäästöistä, kun maapallon köyhimmän 50 prosentin osuus oli tuosta alle puolet, 7 prosenttia.

[...]

KULUTUKSEN vähentäminen on tärkeää, koska sillä on kaksi yhtäaikaista ja kovasti kaivattua seurausta: päästöt vähenevät ja luonnolle jää lisää tilaa. Ilmastokriisi ja luontokato on pakkokin ratkaista yhdessä. Ilman toimivien ekosysteemien hiilinieluja voidaan myös tavoitteet kahdesta asteesta unohtaa.

Jos esimerkiksi lihan kulutusta vähentämällä saadaan vähennettyä sademetsien hakkuita laidunmaiksi, hiilivarastot ja -nielut pysyvät yllä.

Samaa voi sanoa esimerkiksi tekemättä jätetystä nettiostoksesta: ei tarvittukaan sitä pahvilaatikkoa, jota varten Suomenkin metsiä selluksi kaadetaan.

[...]

Muutoin kulutuksen vähentämisestä puhutaan yhä verraten vähän.

Siitä muistuttelevalla puheella ei välttämättä saa lisää kavereita, eikä sillä taida kovin helposti saada äänestäjiäkään. Se pitäisi kuitenkin uskaltaa sanoa ääneen: oli ympäristökriisin ratkaisu millainen tahansa, se pitää sisällään myös luopumista.

Helsingin Sanomat 28.7.2022

Kulutuksen vähentämisestä ja etenkään mistään konkreettisesta ja faktoilla perustellusta puhumalla ei saa ilmastonmuutoskeskustelussa lisää kavereita, joten pelotellaan sitten edelleen maailmanlopulla.

Toimittaja yrittää sivuuttaa väestöräjähdyksen vähättelyyn kohdistuvan kritiikin, mutta argumentointi jää onnettomaksi. Jos väestön liiallinen lisääntyminen ei ole etenkin Afrikan ja laittoman maahanmuuton hyväksymisen kautta myös Euroopan tulevien vuosikymmenten ongelmien syy, niin siitä vaan kirjoittelemaan kulutuksen vähentämiseen kannustavia kolumneja afrikkalaisiin lehtiin. Eurooppalaisten lihansyönti tai nettiostosten pahvilaatikot eivät nimittäin vaikuta Afrikan lämpötilaan edes asteen sadasosan vertaa.

[Nuiva kansalainen]

Näin ylikulutuspäivänä listasin vähän omia kulutusvalintojani. Odotan jonkinlaista palkintoa tai kehuja paremmilta ihmisiltä ja medialta.

• En matkustele ulkomailla enkä juuri Suomessakaan
• En osta kaupasta ulkomailta tuotuja kasviksia enkä juurikaan muitakaan kasviksia, koska ne jäisivät joka tapauksessa syömättä ja näin ollen syntyisi ruokajätettä. Nykyisellä elämäntavalla ruokajätteen määrä on hyvin lähellä nollaa.
• En kuluta mitään mokuttavaa, homorummuttavaa ym. viihdettä olivatpa ne sitten lehtiä, kirjoja, elokuvia, TV-sarjoja ym.
• En tilaa mitään puiden sellusta valmistettuja aikakaus- ja iltapäivälehti (HS, Iltalehti, Iltasanomat ym.)
• Jätän sähköautot, aurinkopaneelit ym. ostamatta ja näin vähennän kulutusta
• En lahjoita rahaa ulkomaan hyvätekeväisyyteen, koska se raha joka tapauksessa valuisi sitten näiden maiden ylikulutukseen

[ikuturso]

Säätiedotus:

"Ajankohtaan nähden selvästi viileämpi sää jatkuu".

Ei mitään mainintaa ilmastonmuutoksesta, jäätiköiden sulamisesta, ääri-ilmiöiden lisääntymisestä.

Mutta ans olla, jos sää onkin kolme astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, niin johan jääkarhut sulaa ja Malediivit hukkuu.

Mutta niinhän tuo kotakorpi sanoi, että säällä ja ilmastolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

-i-

[Roope]

Ilmastonmuutoksesta muistuttelevat meteorologit kohtaavat raivoa Britanniassa – pelottelusyytökset ovat tuttuja myös Kerttu Kotakorvelle

Meteorologit ovat kohdanneet Britanniassa ennennäkemätöntä someraivoa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Taustalla on se, että he ovat muistuttaneet, että ilmastonmuutos lisää äärihelteiden todennäköisyyttä.

19. heinäkuuta Britanniassa mitattiin ensimmäistä kertaa yli 40 asteen lämpötiloja. Ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta lämpötila olisi ollut 2–4 astetta alhaisempi, arvioivat asiantuntijat.

BBC:n meteorologit saivat satoja loukkaavia tviittejä ja sähköposteja, joissa heidän työtään kyseenalaistettiin. Meteorologi Matt Taylor kertoo, ettei hän ole kokenut vastaavaa yli 20 vuotta kestäneellä urallaan.

Britannian Ilmatieteen laitos Met Office on arvioinut, että Britannian lämpöaalto oli 10 kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen takia. Loukkausten kohteena ovat olleet myös Met Officen meteorologit ja Royal Meteorological Society, joka kertoo, että sen asiantuntijoita on syytetty muun muassa valehtelusta. Meteorologeja on soimattu myös pelonlietsonnasta.

Matt Taylor painottaa, että meteorologit tuovat vain esille tosiasiat.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut Suomen luonto 2100 -tietokirjan ja muun muassa blogitekstejä Ylelle ilmastonmuutoskysymyksistä.

– Kolumnien kommentointi oli aika ilkeääkin ja sain paljon myös vihaviestejä. Mutta yllättävän paljon saan myös tukea, Kotakorpi kertoo ihmisten käytöksestä sosiaalisessa mediassa.

– Ehkä pahimmalta tuntuu, kun syytetään pelonlietsonnasta ja siitä, että lisään nuorten ahdistusta, hän kuvailee.

Yle 29.7.2022

En tiedä noiden Britannian meteorologien sanomisista, mutta jos pelonlietsonnasta ja nuorten ahdistuksen lisäämisestä syyttäminen tuntuu pahalta, niin Kotakorven ei varmaan pitäisi lietsoa tahallaan pelkoa esimerkiksi käyttämällä tuossa tietokirjassa ennusteena mielikuvituksellista RCP8.5-skenaariota, jonka aivan hyvin tietää oletuksiltaan epärealistiseksi ja käytännössä mahdottomaksi.

Minusta tuo käy asiantuntijan tekemänä ihan tietoisesta valehtelusta kuten vaikkapa sekin, että Kotakorpi on väittänyt nykyisten ilmastopolitiikan valintojen vaikuttavan jo 10-20 vuoden kuluessa kaikille havaittavasti ilmastoon tai että merenpinta nousee tuhansia vuosia päästöistä riippumatta. Kotakorpi itse ilmeisesti kokee toisin, kun loukkaantuu arvostelusta.

[ämpee]

Matt Taylor painottaa, että meteorologit tuovat vain esille tosiasiat.

Mitä ovat nuo tosiasiat ??
Ovatko ne konsensus oman porukan kesken, vai ovatko ne jotain jonka on tuottanut vasen käsi josta oikea käsi ei ole "tiennyt" mitään ?

Esimerkki USA:sta jossa Anthony Watts tutki NOAA:n sääasemien sijoitusta ja vertasi sitä saman laitoksen omiin ohjeisiin.
Tutkimusvuonna, 2009, sääasemista vain 86% oli rakennettu väärin ja asemien lähellä oli lämmön lähteitä tai lämpöä varastoivia rakenteita jotka vääristävät mittaustuloksia vähemmän yllättävästi ylöspäin.

13-vuoden jälkeen tuo tutkimus uusittiin, ja nyt niitä ohjeiden vastaisesti rakennettuja asemia oli jo 96%.
https://wattsupwiththat.com/2022/07/27/new-surface-stations-report-released-its-worse-than-we-thought/

Ehkäpä USA:ssakin meteorologit tuovat vain esille tosiasioita, mutta nämä tosiasiat näyttävät tosiasiassa kusetukselta.
Anthony laittoi vielä nettiin livekeskustelun taltioinnin tästä tosiasioiden tutkimisesta.
https://wattsupwiththat.com/2022/07/29/live-corrupted-climate-stations/

Noin siis USA:ssa ja kovin epäilyttää ettei tilanne siellä UK:ssa juuri parempi ole, mikä on jälleen ikävää niille tosiasioille.

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomeen tulee Unkarin ilmasto

UUTISIA helteistä ja ilmaston lämpenemisestä on tullut tänä kesänä eri puolilta maailmaa niin taajaan, että niihin on lähes turtunut.

[...]

Tänä kesänä yhä useampi on tajunnut, että se, mitä ilmaston lämpenemisestä on ennustettu, on totta.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro arvioi Ylen Radio Suomen haastattelussa, että Suomessa on 50 vuoden päästä sama ilmasto kuin Unkarissa nyt.

Meillä ei ole enää sitä suomalaista luontoa, joka Suomessa oli 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Metsätkin muuttuvat hiljalleen keskieurooppalaiseksi lehtimetsävyöhykkeeksi. Niille, joille kävely mäntymetsässä on tärkeä osa suomalaista luontokokemusta, tieto voi olla haikea. Tuoreiden tilastojen mukaan vaahteran määrä on kasvanut 20 vuoden aikana 13 prosenttia ja tammen määrä 10 prosenttia viime vuosisataan verrattuna.

LUMIARON arvio perustuu tiedeyhteisössä varsin yleiseen näkemykseen siitä, että vaikka kaikki Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat täyttäisivät velvoitteensa täysimääräisesti, lämpötila nousee erilaisten teknologiasiirtymien viipeistä johtuen noin viisi astetta tällä vuosisadalla.

Helsingin Sanomat 31.7.2022

Tänä kesänä yhä useampi on tajunnut, että se, mitä ilmaston lämpenemisestä on ennustettu, on totta.

Siis mikä on totta? Ilmaston lämpenemisestä kun on ennustettu kaikenlaista. Helsingin Sanomissa on muun muassa peloteltu ilmastotutkija James Hansenin suulla ilmastonmuutoksen johtavan merten kiehumiseen. Sitäkö on luvassa?

LUMIARON arvio perustuu tiedeyhteisössä varsin yleiseen näkemykseen siitä, että vaikka kaikki Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat täyttäisivät velvoitteensa täysimääräisesti, lämpötila nousee erilaisten teknologiasiirtymien viipeistä johtuen noin viisi astetta tällä vuosisadalla.

En löydä netistä Syken Riku Lumiarolta tällaista arviota tai perusteluja, miksi maapallon lämpötila nousisi viisi astetta tällä vuosisadalla, mutta vaikka hän niin väittäisikin, se ei taatusti ole tiedeyhteisön näkemys. Ei tule mieleen asiantuntijaa, joka olisi ennustanut julkisesti tällaista. Lämpötila ei nouse noin paljon edes sellaisessa skenaariossa, jossa hiilipäästöjä jatkettaisiin nykyisellä tai vähän korkeammallakin tasolla vuosisadan loppuun asti.

Epäilen, että pääkirjoitustoimittaja panee omiaan heittämällä peliin taas kerran mielikuvituksellisen RCP8.5-skenaarion, jossa tuo sama viiden asteen lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä edellyttäisi muun muassa hiilenkulutuksen kymmenkertaistamista. Siinä ei ole mitään järkeä miltään kantilta.

[Totti]

Pääkirjoitus: Suomeen tulee Unkarin ilmasto

UUTISIA helteistä ja ilmaston lämpenemisestä on tullut tänä kesänä eri puolilta maailmaa niin taajaan, että niihin on lähes turtunut.

[...]

Tänä kesänä yhä useampi on tajunnut, että se, mitä ilmaston lämpenemisestä on ennustettu, on totta.

Siis mikä on totta?

Epäilen ettei juuri mikään mitä media kirjoittaa tästä aiheesta.

Minusta tuntuu, että nämä "yhä useampi on tajunnut"-jutut on tarkoitettu tietämättömille nuorille, jotka eivät muista 70-luvun lämpimiä kesiä. Ne, jotka jo ovat hieman varttuneempia, ei koe että tämä kesä, ainakaan Suomessa, olisi ollut mitenkään poikkeuksellinen lämmin, tuskin se oli sitä muuallakaan. Mutta jos yleisö koostuu millenniaalleista ja teineistä, niin helposti tällaisille lyhyen muistin henkilöille voi jäädä käsitys, että ilmasto olisi jo nyt poikkeuksellisen lämmin.

Toisaalta on mielenkiintoista huomata miten media koko ajan rakentaa lämpönarratiivia, jota se sitten itse todistaa oikeaksi. Olemmehan jo muutaman viikon ajan saaneet lukea "tukahduttavista helteistä" ja "ennätyslämmöistä" vaikka kyse on ollut jostain yksittäisestä lämpimästä päivästä. Sitten kun maailmanlopuntunnelma on "hälyttävillä uutisilla" maailmalta iskostuttu kansalaisten mieleen, aletaan vakuuttelemaan, että ilmastomuutos on täällä koska "näet sen itse".

Tosiasiassa kukaan ei ole nähnyt yhtään mitään vaan jutut on luettu lehdistä. Ainoa mitä on nähty on siis lehtien otsikot, jotka siis käytetään perusteluna mukamas kansalaisten kokemalle ilmastomuutokselle.

Tarinoita kannattaa jauhaa lehdissä vuosikausia vain silloin, jos ne eivät ole ilmiselviä lukijoille. Ilmiselviä asioitahan ei tarvitse toistaa vuodesta toiseen koska ihmiset tajuavat ne itsekin. "Ilmastomuutos" on kuitenkin ollut otsikoissa kirjaimellisesti vuosikymmeniä ja on nykyään otsikoissa ainakin viikoittain ja kesäisin päivittäin.

Jos ilmastomuutos on niin selvä asia kun väitetään, miksi kansalaisia pitää päivittäin vakuuttaa sen olemassaolosta? Tyhmemmälle tulee helposti mieleen, että asia ei ole lainkaan niin ilmiselvä ja kiistaton kun väitetään ja sen takia se pitää takoa ihmisten päähän jatkuvalla syötöllä.

Sama ilmiö nähtiin Trumpin kanssa, jonka media on vakuutellut olevan antikristuksen uusi tuleminen jo vuodesta 2015 lähtien kun hän ilmoitti ehdokkuutensa. Miksi ilmiselvän antikristuksen läsnäolosta pitää vakuutta lukijoita jotka päivä? Eivätkö he näe omin silmin, että Trump on uusi Hitler?

Entäs yhteiskuntaa läpitunkeva rasismi? Eivätkö typerykset tajua olevansa rasisteja jo ihan valkoisuutensa takia? Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta? Samat typerykset eivät näköjään ole ymmärtäneet monikulttuurisen ihanuuden. Sekin pitää näköjään takoa idioottien päähän joka päivä.

Juttu on kuulkaa se, että kun vasemmisto tietää valehtelevansa, se tuputtaa asiaa mediassa vuositolkulla saadakseen ihmiset vakuutettua valheidensa olevan totta. Tämä koko ilmastomuutos, Trump, multikulti ja moni muu vasemmiston tyrkyttämä "totuus" haisee pahasti Göbbelsille: valheen toistaminen tarpeeksi pitkään tekee siitä totta.

[Totti]

Toisaalta on mielenkiintoista huomata miten media koko ajan rakentaa lämpönarratiivia, jota se sitten itse todistaa oikeaksi.

Sattumalta ruotsalainen vloggaaja Henrik Jönsson otti juuri tänä lauantaina kantaa median tarinankerrontaan. Niille joilla on vielä pakkoruotsi hallussa, on tarjolla tämä HJ:n video:

https://www.youtube.com/watch?v=WuLTkHynrOA

Siinä HJ debunkkaa käytännössä kaikki median alarmistiset ilmastopuheet koskien tornadoja, rajuilmoja, aavikoitumista, tulvia, metsäpaloja jne. jne. Lähteenä on IPCC:n raportti, siis se taho jonka media väittää raportoivan orastavasta maapallon ilmastotuhosta.

Käytännössä mitkään median kauppaamat apokalyptiset skenaariot eivät IPCC:n mukaan pidä paikkansa eli median tarina on siis pelkkää Göbbelsiä alusta loppuun.

[Isagoge]

Muistelen kuitenkin ihan asiantuntijoiden kertoneen kuinka sää ja ilmasto ovat eri asioita.

Asia on aika monimutkainen. Sää on klimatologian oppikirjamääritelmän mukaan ilmakehän hetkellinen, eri meteorologisten muuttujien (lämpötila, tuuli, ilman kosteus jne.) avulla ilmaistu tila. Vaikka arkikielessä säästä puhuttaessa tarkoitetaan vain lähellä maanpintaa vallitsevia olosuhteita, meteorologiassa sään käsitteellä tarkoitetaan myös ylempänä ilmakehässä havaittavia ominaisuuksia

Ilmaston käsite on vaikeampi määritellä. Kansainvälisen meteorologisen sanaston mukaan ilmasto kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua jollain alueella (alue voi olla myös koko maapallo). Usein esitetään, että ilmasto on sään tilastolliset (pidemmän aikajakson ominaisuudet), ja tämä on operationaalisella tasolla ihan hyvä määritelmä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo tilastolliset ominaisuudet voivat keskiarvojen lisäksi olla myös keskihajontoja, korrelaatioita, todennäköisyyksiä eri ilmastoilmiöille, lukumääriä, maksimeja, minimejä jne.

Jo näistä määritelmistä seuraa, että ilmasto riippuu säästä. Ilmaston tila ja kehitys päätellään (ainakin suurelta osin) säätä kuvaavien meteorologisten muuttujien perusteella. Synoptisten säähavaintojen perusteella lasketaan keskiarvoja esimerkiksi lämpötilasta, ja näiden keskiarvojen perusteella lasketaan lopulta vuoden globaali keskilämpötila. Kun tätä on mitattu tarpeeksi pitkään, voidaan tilastollisten menetelmien perusteella päätellä jotain siinä näkyvästä trendistä, jolloin selvästi jo puhutaan ilmaston kehittymisestä tai muuttumisesta.

Myös ilmasto vaikuttaa säähän. Yhtä hellepäivää tai viikon hellejaksoa Suomessa ei voi pitää osoituksena siitä, että ilmasto lämpenee, mutta jos esimerkiksi keskilämpötila kohoaa, on tietysti loogista, että koko lämpötilajakauma siirtyy: sekä minimilämpötilat että maksilämpötilat kohoavat. Lisäksi keskilämpötilan kohoaminen tekee helleaalloista entistä todennäköisempiä. On esimerkiksi laskettu, että De Biltissä, Alankomaissa 2019 mitatun 39,7 asteen lämpötilan toistuvuusaika olisi ollut vuoden 1900 kasvihuonekaasupitoisuuksilla 15 000 vuotta.

Nykyisillä kasvihuonekaasupitoisuuksilla sen toistuvuusaika on 30 vuotta.

Myös ilmasto siis vaikuttaa säähän.       

[Huppupelikaani]

Ylellä Leonard Wilhelmus niminen kirjoittaja kertoo heti ingressissä ilmastonmuutoksen olevan suoraan syynä Kentuckyn, Lähi-idän ja Pakistanin tulviin. Ja kaikkeen muuhunkin. Euroopan helteetkään eivät nimittäin ole jääneet unholaan. Ne on muistettu esimerkkeinä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä heti ensimmäisessä kappaleessa.

Maailmalla on tulvinut tällä viikolla voimakkaasti – video näyttää tuhoisten tulvien seurauksia neljässä eri maassa

Usealla mantereella on koettu tuhoisia ja osin poikkeuksellisia tulvia tällä viikolla. Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, yleistyvät ilmastonmuutoksen vuoksi.

Heinäkuussa on raportoitu näkyvästi Etelä-Euroopan laajoista maastopaloista, jotka johtuvat poikkeuksellisen kuumista ja kuivista hellejaksoista.

Tällä viikolla on kuitenkin koettu myös rankkasateiden aiheuttamia voimakkaita tulvia ympäri maailmaa.

———

Rankkasateet ovat yleisiä Appalachian alueella, mutta nämä ovat pahimmat tulvat vuosikymmeniin.

Muutkin luonnonmullistukset ovat koetelleet Kentuckya. Joulukuussa osavaltion länsiosissa tornado tappoi lähes 60 ihmistä.

———

Uutiskanava Al Jazeeran mukaan vastaavaan säähän ("täysin poikkeuksellisia kesärankkasateita") ei olla Arabiemiraateissa ja naapuroivassa Qatarissa totuttu. Tulvat ovat tappaneet ainakin seitsemän ihmistä.

———

Pakistanissa vuotuiset monsuunisateet ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa kesän aikana. Yli 300 ihmistä on kuollut tulvien seurauksena.

———

Pakistan on kärsinyt tänä vuonna myös tappavan kuumasta helleaallosta.

Ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt, kuten hirmumyrskyt ja tulvat, yleistyvät.

yle.fi 31.7.2022

Noin, lopetuskin meni nappiin. Jos joku vaikka olisi unohtanut sen ingressin tekstin.

Herra Wilhelmus on ainakin minulle uusi tuttavuus Ylellä, ja näyttää pikaisen etsinnän perusteella sopivan Pasilan joukkoon sakeaan erittäin hyvin. Nettiaviisi ulkopolitist.fi:stä häneltä löytyy heti nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyviä artikkeleita, aiheina mm. "Ilmastonmuutos moninkertaistaa humanitaarisen avun tarpeen" ja "Ilmastokriisi ja sodat ruokkivat toisiaan". Lukekoon ken uskaltaa.

Niin, eipä Pakistanin eikä monen muunkaan -stanien vuotuisissa tulvissa kuollut joskus 1950-luvulla yhtä paljon ihmisiä. Mikähän syynä moiseen? Luulisi, että näissä kirjoituksissa olisi edes joskus piristävää pohtia esim. väkiluvun räjähdysmäistä kasvua, kaupungistumista, maankäyttöä ja edellisten vaikutuksia sadeveden imeytymiseen maaperään, mutta eihän sitä ilmastohysterialtaan nyt kaikkeen ratkea. Toisaalta eipä tällaisia pohtimalla nykyään saisi ääntää kuuluviin missään merkittävässä mediassa. Ei sovi agendaan.

[Roope]

Helsingin Sanomat, mielipide, Suomeen tarvitaan uusi myönteinen tulevaisuuskuva 31.7.2022

Mieluiten vihdoin ja viimein realistinen tulevaisuuskuva, joka ei perustu hömppäideologioihin kuten koko maailman kylään kutsumiseen, ilmastopolitiikan esikuvana olemiseen tai "feministiseen ulkopolitiikkaan". Mutta katsotaan.

KUUMAT kesät, koronaepidemiat, hyönteisten massakuolemat ja energia- ja viljakriisit ovat kolkuttaneet viime vuosina suomalaisten oville. Tästä huolimatta vain harva ymmärtää, että tällaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden seurauksena jo nyt elävien ihmisten tulevaisuus tulee lähivuosikymmeninä olemaan hyvin erilainen kuin nykyinen.

Tulevaisuutta eivät määritä niinkään itse ilmiöt, ainakaan nämä, vaan politiikka niiden takana. Esimerkiksi suomalaisten tulevaisuuden erilaisuuden määrää vihreä ilmastopolitiikka, ei ilmastonmuutos ("kuumat kesät"), ja energiapolitiikka, jotka ovat osaltaan johtaneet nykyisiin kriiseihin.

Väitän, että Suomesta puuttuu myönteinen tulevaisuuskuva ja tämä estää konkreettista ajattelua tulevaisuudesta. Se tarvitaan korvaamaan yhtäältä ajattelua, jossa nähdään ilmastonmuutoksen ja luontokadon uuvuttama tulevaisuus vailla hyvän elämän mahdollisuuksia, ja toisaalta ajattelua, jossa pieni tuunaus nähdään riittävänä ja jatketaan tuhlailevaa kehitystä.

Ei tarvittaisi kuin ilmastohysteriaan tähtäävän epätieteellisen maailmanlopun maalailun (vrt. tämän ketjun esimerkit valtamedian ilmastonmuutosuutisoinnista) lopettamista. Realismia.

Sitten voitaisiin kaikessa rauhassa katsoa, mikä on järkevää. Nykyinen politiikantekotapa on tämän vastakohta.

Myönteinen tulevaisuuskuva on edellytys sille, että yhteiskunta kykenee muuttamaan kehityksen suuntaa tietoisesti ja nopeasti. Siinä hyvä elämä syntyy ympäristön kannalta kestävästi. Ihmisten luontosuhde on nykyistä arvostavampi ja kulttuurinen muutos ruokkii sitä.

Eli tulevaisuuskuvan ei ole tarkoituskaan olla rehellinen ja realistinen, vaan sen on palveltava tietynlaista muutosta, jota tukevalle politiikalle ei olisi muuten kannatusta. Kuulostaa tutulta.

SUOMEN kestävyyspaneeli tunnisti kolme tekijää, jotka aiheuttavat kitkaa murroksessa kohti positiivista tulevaisuutta.

Yhtäältä murroksen nähdään edellyttävän toisistaan irrallaan olevien asioiden ja toimijoiden kytkemistä, joka on vaikeaa ja turhauttavaa. On kuitenkin jo lukuisia esimerkkejä murroksista. Ruokasektorilla luodaan kasvipohjaista ruokakulttuuria kaikkien alan toimijoiden tiiviissä yhteistyössä ja aluekehittämisen haasteita ratkaistaan yhteisöllisesti luontopohjaisiksi. Näitä esimerkkejä tarvitsemme lisää.

"Ruokasektorilla luodaan kasvipohjaista ruokakulttuuria". Mitähän tuohonkin sanoisi? Kunhan ette puuhastele näitä verorahoilla, ettekä tule vaatimaan muilta ihmisiltä mitään.

Toisaalta koetaan, että murroksen sijaan tulevaisuus jatkuu suoraan nykyisestä, eikä osata hahmottaa nykyisen ja tulevan radikaalia eroa. Tässä tarvitaan tulevaisuustietoisuuden vahvistamista, kuten tietoisuutta vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, uudenlaisen toimijuuden tunnistamista ja kykyä empatiaan ja systeemiseen ajatteluun.

Mikä sitten on se "nykyisen ja tulevan radikaali ero", jota "ei osata hahmottaa" (lue: muut eivät osaa)?

Kyllä huomaa, että nämä kokoustelevat samanmielisten ihmisten miehittämissä konferensseissa ympäri maailmaa.

Lisäksi pidetään itsestään selvänä, että talouskasvu ja kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen voivat tapahtua samanaikaisesti. Vielä vuosikymmen sitten tämä irtikytkentä herätti paljon toivoa. Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, ettei teknologialla ja vaurastumisella voida ratkaista keskeisiä, ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia ekologisia kriisejä.

Terveisiä, että nykytutkimus saa tulla käymään ja kertomaan tämän ihan itse, sillä käsittääkseni esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisuskenaariot perustuvat nimenomaan teknologian edistymiseen ja edellyttävät valtavia teknologiapanostuksia lähitulevaisuudessa.

TULEVAISUUTTA ei kukaan voi varmasti ennustaa, mutta laajan yhteiskunnallisen keskustelun, kehittämisen ja tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia tapoja elää hyvin ja turvata samalla ihmisen ja planeetan hyvinvoinnille tärkeät luonnonjärjestelmät. Tämä ei ole utopiaa.

Paljon askeleita on jo otettu kohti myönteistä tulevaisuutta, jota osittain jo elämme. Nyt tarvitaan lisää vauhtia ja kaikkien panosta. Tässä julkisen sektorin rooli kokoajana ja suunnan osoittajana on tärkeä. Jokaisella on oikeus olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen. Maapallo on kytkeytyneempi kuin koskaan, ja se, mitä teemme, vaikuttaa laajalti. Maapalloja kun on vain yksi.

Onpa onttoa höpinää. Muualta selvitettynä kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa, että suomalaisille on varattu maksajan osa.

Eeva Furman

puheenjohtaja, Kestävyyspaneeli

ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, Syke

On kuvaavaa, että pahimman turvapaikanhakijaryntäyksen keskellä syksyllä 2015 samaisen Eeva Furmanin tarjoama ratkaisu tilanteeseen oli, että viedään turvapaikanhakijat luontoon, joka maagisesti kotouttaa heidät ja johtaa menestystarinoihin. Ihan totta.

Kiihtyvä pakolaisvirta on nyt kaikkien huulilla. Kädet ovat kiinni käytännön asioissa ja mieli moninaisissa mielipiteissä, mutta katsetta on hyvä suunnata pitemmälle.

[...]

Viedään siis maahanmuuttajat luontoon. Taajamien ja haja-asutusalueiden virkistysalueet, marjamaat ja kalavedet ovat ympäristöjä, joissa silmä lepää ja sodan jaloissa rikkoutunut mieli toipuu.

Olisi hienoa, jos vapaaehtoisjärjestöt lähtisivät mukaan edistämään maahanmuuttajien luontosuhteen ja ympäristöystävällisen elämäntavan kehittymistä samaan tapaan kuin urheiluseurat ovat tehneet urheilun suhteen. Elisabeth Rehn kertoi hyvän esimerkin (YLE A-talk, 10.9.2015) Kyrkslätt if:n pakolaisille järjestämistä jalkapalloharjoituksista.

Luonto, kuten urheilu, on neutraali ja myönteinen elementti, josta nauttiminen ei edellytä kielitaitoa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnolla ja ekosysteemipalveluilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja ihmisen hyvinvoinnille.

Vastapainona monenlaisille kantasuomalaisten mielenilmaisuille luonto voisikin toivottaa maahanmuuttajat Suomeen tervehdyttävällä tavalla.

Luontosuhteen vahvistuessa maahanmuuttajat voisivat tarjota Suomelle jotakin uutta. Maahanmuuttajissa on paljon koulutettuja ja luovia ihmisiä. Heillä voi olla uudenlaisia ideoita ja näkemyksiä siitä, miten edistää kestävää kehitystä, luonnonvarojen käyttöä ja vihreää taloutta. Erilaisesta taustasta syntyy ajattelua, joka ohittaa ne laatikot, joihin oma ajattelumme on sulkeutunut.

Maahanmuuttajien kytkeminen tältä pohjata esimerkiksi eri yritysten toimintaan on mahdollisuus, joka voi johtaa uusiin tulevaisuuden menestystarinoihin. Sellaisiinkin, joita emme osaa vielä kertoa.

Eeva Furman: Luonto kotouttamaan maahanmuuttajia 2.10.2015

[Orpheus]

Pääkirjoitus: Suomeen tulee Unkarin ilmasto

UUTISIA helteistä ja ilmaston lämpenemisestä on tullut tänä kesänä eri puolilta maailmaa niin taajaan, että niihin on lähes turtunut.

[...]

Tänä kesänä yhä useampi on tajunnut, että se, mitä ilmaston lämpenemisestä on ennustettu, on totta.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro arvioi Ylen Radio Suomen haastattelussa, että Suomessa on 50 vuoden päästä sama ilmasto kuin Unkarissa nyt.

Meillä ei ole enää sitä suomalaista luontoa, joka Suomessa oli 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Metsätkin muuttuvat hiljalleen keskieurooppalaiseksi lehtimetsävyöhykkeeksi. Niille, joille kävely mäntymetsässä on tärkeä osa suomalaista luontokokemusta, tieto voi olla haikea. Tuoreiden tilastojen mukaan vaahteran määrä on kasvanut 20 vuoden aikana 13 prosenttia ja tammen määrä 10 prosenttia viime vuosisataan verrattuna.

LUMIARON arvio perustuu tiedeyhteisössä varsin yleiseen näkemykseen siitä, että vaikka kaikki Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat täyttäisivät velvoitteensa täysimääräisesti, lämpötila nousee erilaisten teknologiasiirtymien viipeistä johtuen noin viisi astetta tällä vuosisadalla.

Helsingin Sanomat 31.7.2022

Pekka Poutakin oli käynyt kommentoimassa juttua.

Suomeen ei koskaan tule samaa ilmastoa, kuin mikä on Unkarissa nyt.
Keskiarvoiltaan lämpötila voi Suomessa kyllä ylittää Unkarin, mutta ilmasto ei tule olemaan missään vaiheessa sama. Suomen ilmastoon kuuluu suuri vaihtelevuus vuosien välillä ja vaihtelevuus tulee todennäköisesti vain lisääntymään. Tulee mukaan myös uusia, vuosikymmeniä kestäviä vaihtelevuusjaksoja.
Olemme jatkossakin Jäämeren, Siperian, Pohjois-Atlantin ja Euroopan ilmamassojen vaikutusalueella. Unkarin ilmasto on paljon vakaampi.
Pelkkä keskiarvojen katsominen johtaa harhaan.

[Isagoge]

...Henrik Jönsson otti juuri tänä lauantaina kantaa median tarinankerrontaan. Niille joilla on vielä pakkoruotsi hallussa, on tarjolla tämä HJ:n video:

https://www.youtube.com/watch?v=WuLTkHynrOA

Siinä HJ debunkkaa käytännössä kaikki median alarmistiset ilmastopuheet koskien tornadoja, rajuilmoja, aavikoitumista, tulvia, metsäpaloja jne. jne. Lähteenä on IPCC:n raportti, siis se taho jonka media väittää raportoivan orastavasta maapallon ilmastotuhosta.

Käytännössä mitkään median kauppaamat apokalyptiset skenaariot eivät IPCC:n mukaan pidä paikkansa eli median tarina on siis pelkkää Göbbelsiä alusta loppuun.

Media ja monet yksittäiset ihmiset myös minun mielestäni liioittelevat ilmastonmuutoksen vaikutusta ja näiden vaikutusten aikaskaalaa. Mutta mitä tulee tuohon linkkaamaasi videoon, sen argumentaatiostrategia on ilmastoskeptikoille tyyppillinen harhautus. Sen voisi kiteyttää näin:

-joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on ennustettu tuottavan ihmiskunnalle ikäviä asioita
-ennuste ei pidä paikkaansa, koska näitä ikäviä asioita ei vielä näy isossa mittakaavassa

Jos ennuste kuitenkin koski tulevaisuutta, miten nykyhetkestä voi päätellä, että niitä ikäviä seuraamuksia ei ole tulossa? Pitäisikö kaikkien niiden trendien, joista seuraa ikäviä seurauksia, olla lineaarisia ja jo nyt näkyviä?

Ilmeisen maahanmuuttokriittisellä foorumilla asian voisi vielä esittää tällaisen analogian avulla:

-maahanmuuttokriitikko: joskus tämän vuosisadan loppupuolella Suomen miltei koko väestö on vaihdettu etnisesti, uskonnollisesti ja geneettisesti erilaiseen väestöön!
-vastaväittäjä: älä puhu hulluja. Nyt vuonna 2022 vain n. 5% suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, vielä pienempi osa muslimeja ja koko väestön geenistössä tapahtuneet muutokset ovat mitättömiä!

Argumentoiko vastaväittäjä mielestäsi todella perustellusti? 

[Luotsi]

Ei kai se Unkarin ilmasto yht' äkkiä tänne pamahda, ensin kai pitäisi saada edes baltian sellainen?
Sitä odotellessa, kun ei vain tunnu saapuvan 

[Roope]

Mutta mitä tulee tuohon linkkaamaasi videoon, sen argumentaatiostrategia on ilmastoskeptikoille tyyppillinen harhautus. Sen voisi kiteyttää näin:

-joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on ennustettu tuottavan ihmiskunnalle ikäviä asioita
-ennuste ei pidä paikkaansa, koska näitä ikäviä asioita ei vielä näy isossa mittakaavassa

Ei, vaan videossa kiistettiin IPCC:n raporttia lähteenä käyttäen valtamediassa jatkuvasti itsestäänselvyytenä esitettävä narratiivi, että eräät kielteisinä pidetyt ilmiöt (tulvat, metsäpalot jne.) ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Siinä myös myönnettiin ne ilmiöt (sademäärän kasvu, hellekausien lisääntyminen jne.), joille IPCC on löytänyt vahvistuksen.

Esimerkiksi viime viikkojen hellekuolemavyörytyksen vastapainoksi videolla taustoitettiin tutkimukseen viitaten, että kylmyyteen kuolee lähes kymmenkertainen määrä ihmisiä kuumuuteen verrattuna.

Jos ennuste kuitenkin koski tulevaisuutta, miten nykyhetkestä voi päätellä, että niitä ikäviä seuraamuksia ei ole tulossa? Pitäisikö kaikkien niiden trendien, joista seuraa ikäviä seurauksia, olla lineaarisia ja jo nyt näkyviä?

En huomannut, että videossa olisi otettu missään kantaa ennusteisiin tai kiistetty nykyhetken perusteella tulevaisuuden ikävät seuraamukset. Missä kohdissa näin tehtiin ja mitä sanottiin?

Videossahan todettiin sekä alussa että lopussa, että ilmasto lämpenee, että se johtuu todennäköisesti ihmisen toiminnasta ja että päästöjä kannattaa vähentää.

Ilmeisen maahanmuuttokriittisellä foorumilla asian voisi vielä esittää tällaisen analogian avulla:

-maahanmuuttokriitikko: joskus tämän vuosisadan loppupuolella Suomen miltei koko väestö on vaihdettu etnisesti, uskonnollisesti ja geneettisesti erilaiseen väestöön!
-vastaväittäjä: älä puhu hulluja. Nyt vuonna 2022 vain n. 5% suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, vielä pienempi osa muslimeja ja koko väestön geenistössä tapahtuneet muutokset ovat mitättömiä!

Argumentoiko vastaväittäjä mielestäsi todella perustellusti?

Nämä olkiukkoanalogiasi ovat edelleen kehnoja. Eivät mielestäni auta asiaa yhtään, mutta miten vaan.

Enkä ymmärrä, miksi viitsit kirjoitella tällaisia, kun jokainen videon katsova näkee, että keksit omiasi.

[Eino P. Keravalta]

Mari Pantsar
Pitäisi uskaltaa sanoa se ääneen: #ilmastokriisi ja #luontokato eivät ratkea ja pallo ei säily elinkelpoisena ilman kulutuksen vähentämistä.

Suomalaisten kulutus vähenee itsestään koko ajan, koska suomalaisten määrä vähenee joka vuosi. Jokainen suomalainen voi kuluttaa entiseen tapaan mutta silti suomalaisten kokonaiskulutus vähenee, koska määrämmekin vähenee.

Joten olemme hoitaneet oman osuutemme, jos joku sitä on vaatimassa.

Tähän kun lisätään vielä teknologian kehittyminen, saastuttamista tapahtuu vieläkin vähemmän. Lisätään vielä tuleva, keinotekoisesti aiheutettava lama niin suomalaisten kokonaiskulutus on pian selvästi vähäisempää kuin vielä äskettäin - voimme siis huoletta syödä lihaa ja ajella autoilla.

Nyt on sitten Euroopan ulkopuolisten maiden vuoro vähentää saasteita. Ei taida kuitenkaan onnistua, koska jotkut maat tuplaavat populaationsa sukupolvessa ja valtaosa maailman maista haluaa vain kiihdyttää talouskasvua. Nämä 'ilmastoviisaat' voivat mennä Afrikkaan kertomaan mustille, että nyt ei enää sovikaan hankkia lapsia kuin enintään yksi tai kaksi tai että voitte sitten unohtaa pyrkimyksenne kasvattaa talouttanne. Jos eivät meinaa uskoa, kertokaa, että Suomi on jo hoitanut oman osuutensa ja väki vähenee joka vuosi. Nyt on mustien, kiinalaisten ja intialaisten vuoro kantaa vastuuta.

[Skeptikko]

Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle
https://www.hs.fi/talous/art-2000008980224.html

EUROOPAN unionin päästökauppajärjestelmä on vähentänyt unionin sisäisen tuotannon päästöjä, mutta lisännyt päästöjen osuutta tuonnissa. Asia selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin EU:n päästökaupan hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.

Hiilivuoto tarkoittaa tuotannon siirtymistä kiristyvän ilmastopolitiikan myötä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.

Päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Viennin hiili-intensiteetti taas on laskenut. Esimerkiksi Sitran määritelmän mukaan hiili-intensiteetillä tarkoitetaan kasvihuonepäästöjä suhteessa liikevaihtoon.
...
EUROOPAN unioni on parhaillaan uudistamassa päästökauppaa alueellaan. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa asiaan kesäkuussa.

Uudistuksessa muun muassa päästöoikeuksien ilmaisjakoa on tarkoitus purkaa. Nyt päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan yrityksille ilmaiseksi, mikä on niille epäsuoraa julkista tukea. Jatkossa ilmaisia päästö­oikeuksia on tarkoitus vähentää asteittain ja lopulta poistaa ne.

Unioni on myös ottamassa käyttöön niin sanotut hiilitullit, jotka tulevat ilmaisten päästöoikeuksien tilalle teollisuuden tueksi.

[Roope]

369 miljardia ympäristölle – Bidenin taktisen valinnan vuoksi edes Trump ei voisi perua uutta ilmasto­pakettia

Yhdysvaltojen ilmastopotti yllätti suuruudellaan, koska odotukset oli jo kaivettu niin syvään kuoppaan, kirjoittaa HS:n luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Maailman vaikutusvaltaisin supervalta ja historiallisesti suurin päästölähde Yhdysvallat ilmoittautui yllättäen takaisin mukaan ilmastotalkoisiin. Käänne tapahtui juuri silloin, kun Setä Samuli oli jo itsekin vakuuttunut motivaationsa kuolemasta.

Talkoolainen tuli portille taskut täynnä dollareita. Tarkemmin sanottuna niitä on 369 miljardia. Euroissa summa on 361 miljardia eli lähes kuusi kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Sen verran on osoitettu ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin demokraattipresidentti Joe Bidenin uudessa budjettilaissa, joka on nyt lähellä läpimenoa. Sitä on Yhdysvalloissa luonnehdittu maan historian suurimmaksi ilmastolaiksi. Tekstin on määrä tulla senaatin äänestyksen tällä viikolla.

[...]

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi asiantuntija Oras Tynkkynen toteaa, että yhdysvaltalaisessa ilmastokeskustelussa lakipakettia on pidetty lähes poikkeuksetta suurena voittona.

"Paikoin kommentit ovat olleet jopa ekstaattisia", Tynkkynen sanoo. On symbolisesti tärkeää, että supervalta osoittaa pyrkivänsä fossiilittomaan tulevaisuuteen.

[...]

Tynkkysen ja Kahran mukaan menettelyn hyvä puoli Bidenin tavoitteiden kannalta on se, että sitä on vaikea perua. Yhdysvalloissa pidetään presidentinvaalit 2024, ja Trump tähyää jälleen republikaanien ehdokkaaksi.

"Asetuksen voisi perua ja lain voi haastaa korkeimmassa oikeudessa, mutta budjetoidut rahat on ikään kuin jo käytetty. Nämä miljardit tulevat joka tapauksessa menemään ilmaston hyväksi", Tynkkynen sanoo.

Helsingin Sanomat 3.8.2022

Jihuu, nyt on rahaa jaettavaksi, eikä Trump voi sille mitään.

Maailmanlopun kirjeenvaihtaja Petja Pelliltä tosin unohtuu muiden toimittajien lailla kertoa, kuinka paljon tämän satojen miljardien dollarien ilmastopaketin oletetaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Jutussa mainitaan vain, että päätös oli "symbolisesti tärkeä". Mutta ehkä se ei ole niin tärkeää.

[ikuturso]

Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle
https://www.hs.fi/talous/art-2000008980224.html

EUROOPAN unionin päästökauppajärjestelmä on vähentänyt unionin sisäisen tuotannon päästöjä, mutta lisännyt päästöjen osuutta tuonnissa. Asia selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin EU:n päästökaupan hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.

Hiilivuoto tarkoittaa tuotannon siirtymistä kiristyvän ilmastopolitiikan myötä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.

Päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Viennin hiili-intensiteetti taas on laskenut. Esimerkiksi Sitran määritelmän mukaan hiili-intensiteetillä tarkoitetaan kasvihuonepäästöjä suhteessa liikevaihtoon.
...
EUROOPAN unioni on parhaillaan uudistamassa päästökauppaa alueellaan. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa asiaan kesäkuussa.

Uudistuksessa muun muassa päästöoikeuksien ilmaisjakoa on tarkoitus purkaa. Nyt päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan yrityksille ilmaiseksi, mikä on niille epäsuoraa julkista tukea. Jatkossa ilmaisia päästö­oikeuksia on tarkoitus vähentää asteittain ja lopulta poistaa ne.

Unioni on myös ottamassa käyttöön niin sanotut hiilitullit, jotka tulevat ilmaisten päästöoikeuksien tilalle teollisuuden tueksi.

Jussi Halla-aho ja persut on naurettu ilmastokeskustelusta pihalle, kun on kerrottu, että suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko.

Pitäisikö tähän nyt tarttua @Matias Turkkila ? @Jussi Halla-aho ?

Tuonnin hiili-intensiteetti koko EU:n osalta on kasvanut, kun taas viennin osalta se on laskenut. Tässä on suoraan sanottu, että EU-alueella teollisuuden CO2-päästöt suhteessa tuotantoon on pienemmät.

PS on ollut oikeassa. Me olemme olleet oikeassa. Jussi on ollut oikeassa. Tokihan me kaikki täällä tiedämme sen, mutta taas koko poliittinen muu kenttä on ollut meitä vastaan. Ja he ovat valtanarratiivinsa kanssa olleet väärässä, mutta ovat oman väärässäolonsa kätkeneet keskuudessaan vallitsevaan selkääntaputtelukonsensukseen.

Suomen ekovihreys on ollut sitä, että sankarina saamme irtopisteitä kun raivokkaasti vuolemme vuotavaan veneeseen uutta veneen tappia, kun samalla selkämme takana koko vene on keskeltä katki. Koko veneen korjaaminen on liian iso rasti, joten siihen ei ryhdytä. Sen sijaan vakuutamme itsellemme ja muille, että katkennut vene lakkaa vuotamasta kunhan veistelemme innokkaasti kaikki veneentappeja.

-i-

[Pentecost]

Sen verran on osoitettu ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin demokraattipresidentti Joe Bidenin uudessa budjettilaissa, joka on nyt lähellä läpimenoa.

Ja totta kai media hehkuttaa asiaa, joka ei ole vielä mennyt läpi edustajainhuoneesta tai senaatista. Noihin paketteihin yleensä neuvotellaan kaikenlaisia muutoksia ennen varsinaista hyväksymistä ja tämän paketin läpimeno ei ole edes varmaa, sillä demokraattien puolelta löytyi edustaja, joka on varannut itselleen oikeuden olla eri mieltä tarvittaessa.

Sen. Kyrsten Sinema (D-Ariz.) had a message for her Democratic colleagues before she flew home to Arizona for the weekend: She's preserving her options.

Sinema has leverage and she knows it. Any potential modification to the Democrat's climate and deficit reduction package — like knocking out the $14 billion provision on carried interest — could cause the fragile deal to collapse.

Sinema has given no assurances to colleagues that she'll vote along party lines in the so-called "vote-a-rama" for the $740 billion bill next week, according to people familiar with the matter.

https://www.axios.com/2022/07/30/sinema-schumer-manchin-deal-democrats

Et sellasta hehkutusta, joka voi lässähtää kunnon pannukakuksi. 

[Matias Turkkila]

Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle

Hyvä nosto, kiitos. On intuitiivisesti ilmeistä, että muualla tehdään väjlemmin normein, mutta sen parempi, mitä enemmän asiasta on tutkimusnäyttöä.

Purra ehdotti tänään muuten päästökauppajärjestelmän väliaikaista tauolle laittamista.

[Roope]

Tuho tapahtuu jo nyt

Palkittu tietokirjailija Jenni Räinä kirjoitti haikean romaanin luonnon köyhtymisestä ja ihmisen haparoivasta yrityksestä tehdä hyvää. Hän on sitä mieltä, että ihmisiä olisi syytä hieman syyllistää luontoa tuhoavasta toiminnastaan.

[...]

Heinäkuussa Etelä-Eurooppaa kurittivat 40–45 asteen helleaallot, jotka tappoivat WHO:n arvion mukaan jopa 1 700 ihmistä pelkästään Espanjan ja Portugalin alueella. Tutkijat varoittavat, että säästä johtuvat kuolemat saattavat 50-kertaistua vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään.

"Tämä on hurja maailma, missä jo olemme", Räinä toteaa.

[...]

Räinä kertoo, että hänen oma ilmastonmuutosahdistuksensa on helpottanut kirjojen kirjoittamisen myötä. "Se ei ole mikään monistettavissa oleva ratkaisu", hän naurahtaa.

"Yritän tehdä tekoja, jotka eivät olisi ristiriidassa ahdistuksen kanssa, esimerkiksi välttää lentomatkailua."

Usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa muistutetaan, ettei yksilöiden syyllistäminen ole ratkaisu.

"Ymmärrän sen, että jos ollaan masentuneita ja lamaantuneita, niin mitään ei tapahdu. Mutta saisi vähän syyllistääkin tätä kermapersekansaa, jonka elämä murenee siihen, ettei saa tehdä vuosittaisia Euroopan-matkoja biitsilomalle. En pidä siitäkään, että aikuisiin suhtaudutaan kuin lapsiin. Kyllä sinne peiliin pitää uskaltaa kurkkia vähän rohkeammin", Räinä sanoo.

Mutta askeesiin perustuvaa ekoutopiaa, jollaista Räinän romaanissa kuvataan, voi olla hankala tarjota vaihtoehdoksi. Räinä ei myöskään kirjoita sen raskaista realiteeteista kaunistellen. Omavaraisuuden ehto on kova työnteko luonnonolojen armoilla. Yksi rankkasade väärään aikaan voi pilata viikkojen huhkimisen heinäpellolla.

"Se on vaikeaa ja energiaa vievää työtä, enkä osaa sanoa, olisiko se realistista. Mutta monesti se tapa, jolla lähdetään hakemaan uutta, liittyy kuluttamisen kierteestä irrottautumiseen", Räinä pohtii ja lisää: "Olisi vaikea kuvitella, mikä olisi sellainen utopia, joka ei perustuisi jonkinasteiseen asketismiin."

Helsingin Sanomat 7.8.2022

Heinäkuussa Etelä-Eurooppaa kurittivat 40–45 asteen helleaallot, jotka tappoivat WHO:n arvion mukaan jopa 1 700 ihmistä pelkästään Espanjan ja Portugalin alueella.

Niin? Tutkijoiden mukaan helleaalloista johtuvat kuolemat ovat tästä huolimatta Espanjan alueella aiempaan verrattuna vähenemässä, eivät kasvussa.

Ilmiselvästi hellekuolemien mainitsemisen tarkoituksena oli toimittajalle vain pelottelu ja kauhukuvien maalailu.

Tutkijat varoittavat, että säästä johtuvat kuolemat saattavat 50-kertaistua vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään.

Toimittaja viittaa viisi vuotta vanhan tutkimusuutisen kautta oletuksiltaan erittäin epätodennäköiseksi tiedettyyn ja jo yli kymmenen vuotta sitten vanhentuneeseen, mm. IPCC-tutkijoiden kritisoimaan, ei ennusteeksi vaan referenssiksi tarkoitettuun SRES-ilmastoskenaarioon, jossa tosiaan oletetaan, että ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään ("business as usual").

Me kaikki ja myös toimittaja Eleonoora Riihinen tiedämme jo, että näin ei tule tapahtumaan. En keksi vanhan huuhaatutkimuksen esiin kaivamiselle muuta syytä kuin pelottelu ja ilmastohysterian lietsominen.

Näennäisesti ilmastonmuutokseen liittyvien kuolemien kehitystä ennustavalle tutkimukselle ja siitä uutisoinnille oli kuvaavaa, että niissä jätettiin huomiotta kylmyyteen liittyvät kuolemat (kymmenkertainen määrä), joka olisi muuttanut kuvan hyvin toisenlaiseksi. Yhteenlaskettuna kylmyyteen ja kuumuuteen liittyvien kuolemien kokonaismäärä onkin ollut laskussa.

Usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa muistutetaan, ettei yksilöiden syyllistäminen ole ratkaisu.

"Ymmärrän sen, että jos ollaan masentuneita ja lamaantuneita, niin mitään ei tapahdu. Mutta saisi vähän syyllistääkin tätä kermapersekansaa, jonka elämä murenee siihen, ettei saa tehdä vuosittaisia Euroopan-matkoja biitsilomalle. En pidä siitäkään, että aikuisiin suhtaudutaan kuin lapsiin. Kyllä sinne peiliin pitää uskaltaa kurkkia vähän rohkeammin", Räinä sanoo.

Syyllistää suomalaisia mistä ja miksi? Ainakaan ilmastonmuutokseen tällä syyllistämisellä ei vaikuteta, joten kyse voi olla vain siitä, että tietokirjailija Räinä saa monien muiden lailla kiksinsä suomalaisten syyllistämisestä ja yläpuolelle asettumisesta. Joskus aiemmin halveksunnan tekosyynä käytettiin esimerkiksi uskontoon liitettyjä syntejä, nyt sellaiseksi on vaihdettu ilmastonmuutoksen syntisymbolit kuten lentomatkat ja rantalomat.

Mutta askeesiin perustuvaa ekoutopiaa, jollaista Räinän romaanissa kuvataan, voi olla hankala tarjota vaihtoehdoksi. Räinä ei myöskään kirjoita sen raskaista realiteeteista kaunistellen. Omavaraisuuden ehto on kova työnteko luonnonolojen armoilla. Yksi rankkasade väärään aikaan voi pilata viikkojen huhkimisen heinäpellolla.

"Se on vaikeaa ja energiaa vievää työtä, enkä osaa sanoa, olisiko se realistista. Mutta monesti se tapa, jolla lähdetään hakemaan uutta, liittyy kuluttamisen kierteestä irrottautumiseen", Räinä pohtii ja lisää: "Olisi vaikea kuvitella, mikä olisi sellainen utopia, joka ei perustuisi jonkinasteiseen asketismiin."

Tällä on selvästikin enemmän tekemistä henkilökohtaisen uskonnon tai muun kokonaisvaltaisen ideologian ja kärsimyksestä nauttimisen kuin tieteellisen ajattelun ja ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kanssa.

e: lisätty linkki

[ämpee]

Palkittu tietokirjailija tai palkittu toimittelija tarkoittaa käytännössä runkkuringin sisäistä palkitsemisjärjestelmää jonka tarkoituksena on nostaa joku ringin jäsen vt. jumalaksi jonka sanaa nyt vain on uskominen.

Kyseinen menetelmä on hyvin läheistä sukua sille, että ensin lähetetään "varma vinkki" kaverille ulkomaan lehdistöön ja sen jälkeen kopioidaan vinkistä tehtyä uutista kotimaan mediassa väittäen sen olevan vähintään Herralta kotoisin olevaa julistusta joka pitää nauttia sellaisenaan.

"Luotettavan" median olisi kohta syytä uudistaa mainoskampanjansa sen luotettavuuden suhteen.

[Lalli IsoTalo]

Palkittu tietokirjailija tai palkittu toimittelija tarkoittaa käytännössä runkkuringin sisäistä palkitsemisjärjestelmää ...

Arvostettu tutkija, YLEn jutussa = salakommunisti, joka sai kunnallisvaaleissa tuttujen ja sukulaisten hajaääniä.

[Roope]

Näennäisesti ilmastonmuutokseen liittyvien kuolemien kehitystä ennustavalle tutkimukselle ja siitä uutisoinnille oli kuvaavaa, että niissä jätettiin huomiotta kylmyyteen liittyvät kuolemat (kymmenkertainen määrä), joka olisi muuttanut kuvan hyvin toisenlaiseksi. Yhteenlaskettuna kylmyyteen ja kuumuuteen liittyvien kuolemien kokonaismäärä onkin ollut laskussa.

Maikkarin aamu-tv:ssä esitettiin ilmastonmuutoksen ainoaksi suoraksi seuraukseksi suomalaisten terveydelle helteet, jolla viitattiin hellekuolemiin. Näin kesäaikaan valtamedian bias on juuri tätä päivästä toiseen. Todellisuudessa ilmastonmuutos kylmyyden vähentymisen kautta tutkitusti parantaa suomalaisten terveyttä ja vähentää ilmastoon liittyviä kuolemia.

Epäsuorista vaikutuksista esiin nostettiin ilmastonmuutoksen vaikutus konfliktien lisääntymiseen ja sitä kautta Suomeen suuntautuvan pakolaisuuden kasvuun, vaikka ilmastonmuutoksen osuus tällaisessa siirtolaisuudessa on ollut ja tulee olemaan mitättömän pieni muiden tekijöiden rinnalla. Aika kaukaa haettua oli sekin, että tämä on suomalaisille ilmastonmuutoksen aiheuttama terveyshaitta, ilmeisesti tarttuvien tautien leviämisen perusteella. Yhtä hyvin voisi nimetä suoraan kehitysmaamaahanmuuton uhaksi suomalaisten terveydelle.

Kaiken huipuksi, kun suomalaisille selvästi merkittävämmistä ilmastonmuutoksen positiivisista terveysvaikutuksista vaiennut Maikkari esitteli vain jo moneen kertaan toistettuja kielteisiä vaikutuksia, se nimesi ne vaietuiksi terveyshaitoiksi.

MTV: Ilmastonmuutoksen vaietut terveyshaitat 8.8.2022  (7 min)

[Roope]

[tweet]1556221685048786944[/tweet]

Kerttu Kotakorpi
Mä saan usein vihaisia viestejä siitä että jaan uutisia ilmastonmuutoksesta, sääkatastrofeista ja luontokadosta. Olen töissä uutisissa. Luuleeko jotkut aikuiset ihmiset oikeasti että maailma olisi parempi paikka jos ei tietäisi mitä pahaa tapahtuu?

Et vain "jaa uutisia" vaan annat valikoivuutesi ja tulkintojesi kautta ymmärtää, että maailman paha (maailmassa aina tapahtuneet ilmastoon ja ihmiskuntaan liittyneet katastrofit kuten kuivuudet, tulvat ja metsäpalot) johtuu nykyisin nimenomaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, ettei sille tehdä mitään.

Huomiotta jää, että sääkatastrofeihin kuolee huimasta väestönkasvusta huolimatta vähemmän ihmisiä kuin vuosisatoihin ja että esimerkiksi suomalaiset satunnaisista myrskyistä ja tulvista ja sopeutumistarpeesta huolimatta hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Tämä viesti on vaiettu valtamediassa jokseenkin täysin, ja se on valinta, teillä uutisissa tehty valinta.

Kerttu Kotakorpi
Toki jokaisen on tärkeä miettiä missä määrin jaksaa ikäviä uutisia, mutta se on enemmän lukijan kuin viestintuojan vastuulla.

Et siis koe vastuuta megalomaanisesti liioitellun ja siksi väistämättä laajasti väärin tulkitun valtamedian ilmastokatastrofiviestin vaikutuksista, jotka näkyvät muun muassa länsimaiden ilmastohysteeristen nuorten ahdistuksena ja tilannetta ahnaasti hyväksi käyttävien poliitikkojen pelkoa lietsovina perikatopuheina? Vastuu on vain vastaanottavassa päässä?

Juuri ilmastohysterialla ratsastava valtamedia on luonut pohjan sille, että esimerkiksi suomalainen ministeri voi tuosta vaan ja kenenkään selitystä vaatimatta puolustaa politiikkaansa sillä, että vaihtoehtona voi olla ihmiskunnan loppu. Mitään tieteellistä tukea tällaisille näkemyksille ei tietenkään ole koskaan ollut, mutta tämä on nykyinen faktapohjaisen keskustelun estävä ilmapiiri, ja se on vain pahenemassa, koska sitä tietoisesti pahennetaan tuhouutisoinnilla (muun muassa kymmenet viimeaikaiset viittaukset Espanjan hellekuolemiin) ja järjen äänien syyllistämisellä.

[Roope]

369 miljardia ympäristölle – Bidenin taktisen valinnan vuoksi edes Trump ei voisi perua uutta ilmasto­pakettia
...

Helsingin Sanomat 3.8.2022

Jihuu, nyt on rahaa jaettavaksi, eikä Trump voi sille mitään.

Maailmanlopun kirjeenvaihtaja Petja Pelliltä tosin unohtuu muiden toimittajien lailla kertoa, kuinka paljon tämän satojen miljardien dollarien ilmastopaketin oletetaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Jutussa mainitaan vain, että päätös oli "symbolisesti tärkeä". Mutta ehkä se ei ole niin tärkeää.

[tweet]1556910550122172417[/tweet]

Ville Niinistö
Yhdennellätoista hetkellä USA ilmoittautui maiden joukkoon, jotka eivät vain lupaa vaan myös tekevät ilmastotoimia. Senaatin tuki laajalle ilmastopaketille ja 40% päästövähennyksille 2030 on iso asia.

Ilmaston lämpeneminen on yhä rajoitettavissa ainakin alle 2 asteen. 1/X

En keksi, mitä kautta kahden asteen alle jääminen riippuisi Yhdysvaltain ilmastopakettipäätöksestä suuntaan tai toiseen. Niinistökään ei kerro mitään konkreettista tarinaansa tukevaa. Kiinnostaisi kyllä, millaiseksi paketin ilmastovaikutus lasketaan, mutta tällaisia laskelmia ei ole näkynyt missään.

Arvaankin, että paketin arvo nähdään lähinnä symbolipolitiikan kautta. Aivan kuten Suomen järjettömän kalliiksi tulevan ilmastopolitiikan arvo on jossain mystisessä "esikuvallisuudessa".

Ville Niinistö
Nykyisellään 1,5 asteen jäljellä oleva hiilibudjetti käytetään loppuun tällä vuosikymmenellä. Tällä hetkellä maailman maiden sitoumukset johtavat eri arvioiden mukaan 2,1-2,7 asteen lämpenemiseen. Lisätoimia on kuitenkin mahdollista tehdä, ja markkinoilla muutos luo lisämuutosta.

Ei, vaan tuollaiset arviot (joille Niinistöllä ei tietenkään lähdettä) perustuvat jo ilmoitettujen sitoumusten sivuuttamiseen kokonaan tai osittain. Ilmoitettujen sitoumusten mukaan lämpeneminen olisi noin 1,8 astetta vuosisadan lopulla.

Ville Niinistö
Ei voi poimia rusinoita pullasta vaan varmistaa ilmastoratkaisujen eteneminen kaikessa. Energiantuotannosta maankäyttöön ja hiilinieluihin, liikenteestä kulutustapoihin. Takapakit torjuttava, esim fossiiliriippuvuutta Venäjästä ei voi korvata toisella vaan puhtailla ratkaisuilla.

On nimenomaan poimittava rusinat pullasta ja alhaalla roikkuvat hedelmät ensin kaatamatta itse hedelmäpuita (vaihtamatta toimivaa infraa) liian nopeasti, jos tilalle ei ole tarjota kuin nykyisiä alkeellisia akkuja ja aurinkokennoja.

Jos Venäjän fossiiliriippuvuuden purkamisessa kieltäydytään fundamentalistisesti fossiilisista polttoaineista, tulee eurooppalaisille useampikin kylmä talvi. Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen lämmittäisi EU:n ensi talvena subventoiduilla aurinkopaneeleilla...

Ville Niinistö
Ratkaisevan tärkeää sitoa Yhdysvaltain lisäksi Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset nousevat taloudet päästöjen taittamiseen jo lähivuosina, ei vain kauas asetettavilla tavoitteilla. Eniten painetta USAn päätös luo Kiinalle, joka Taiwan-protestina katkaisi USA-ilmastoyhteistyön.

Olen pelkkänä korvana, kuinka Niinistö sitoisi Kiinan, Intian ja Brasilian päästöjen taittamiseen jo lähivuosina, mutta Niinistön twiittiketju loppui tuohon.

Täytyy myöntää, että en oikein ymmärrä, kuinka USA:n ilmastopaketti luo Kiinan johdolle painetta. Kiinan tehdastyöläisille kyllä, kun USA tulee paketin seurauksena tekemään ehkä satojen miljardien dollarien ilmastohärpäketilaukset Kiinaan.