2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[Siili]

Niln, se pykälähän on rajavartiolaissa, ei valmiuslaissa.

Ihmettelen suuresti ministerien uskoa raja-asemien sulkemismahdollisuuden autuuteen. Vaikka kaikki raja-asemat olisivat suljettu, Suomen puolelle päässyt turvapaikanhakija pitää majoittaa ja ruokkia ja hänen turvapaikkahakemuksensa (ja sen mahdolliset moninkertaiset uusinnat) pitää käsitellä.  Tähän ei hallitus ole ilmeisesti suunnittelemassa mitään muutosta. 

Toisin kuin Baltiassa ja Puolassa, Suomella ei ole mitään mahdollisuutta rakentaa itärajansa metsiin pitäviä fyysisiä esteitä.  Jos Venäjä tekee Valko-Venäjät, eli ohjaa turvapaikanhakijoita Suomeen ohi virallisten raja-asemien, ei Suomella ole lain mukaan muuta mahdollisuutta kuin prosessoida heidät samojen kuvioiden kautta kuin 2015 siirtolaisvyöryn tulijat.  Odotetun urakan mittakaavasta kertovat valmiuslakiuudistusehdotuksen aiotut pykälät, joiden perusteella asuntoja ja kulkuvälineitä voidaan ottaa valtion käyttöön kriittisessä tilanteessa. 

Toivottavasti paska ei iske tuulettimeen jo tulevana kesänä.  Ukrainasta huolimatta Venäjän armeijalla (tai kansalliskaartilla) riittää taatusti resursseja rahdata tuhansia EU:hun haluavia väljästi vartioidun rajan metsiin.  Evästyksin, että metsässä kohdattu rajavartijakin muuttuu piccoloksi oikealla taikasanalla.

[Jorma M.]

Ihmettelen suuresti ministerien uskoa raja-asemien sulkemismahdollisuuden autuuteen.

minä ihmettelen suuresti sen kauhistelemattomuutta Hommalla, että veli R organisoi laumat yli rajan Suomeen. Se olisi loppu. Koko Suomi täyteen R-väkeä. Tai Keski-Aasian laumoja.

[Lalli IsoTalo]

Toisin kuin Baltiassa ja Puolassa, Suomella ei ole mitään mahdollisuutta rakentaa itärajansa metsiin pitäviä fyysisiä esteitä.

Kattava kameravalvonta ja kumiluoteja ampujavat dronet?

[L. Brander]

Tuossa tilanteessa on tasan yksi vaihtoehto. Se on ottaa kaikki tulijat talteen suljettuihin yksiköihin. Suljetuissa yksiköissä ollaan juuri ja tasan niin pitkään, kunnes ko. henkilö lähtee kotimaahansa tai jos joku muu maa jostain syystä ottaa vastaan. Omia kansalaisiaan edes Venäjä tuskin dumppaa rajan yli muuten kuin armeijan muodossa.

Muuten tässäkin asiassa suvakit pelasivat Kremlin pussiin. Venäjä kokeili ja sille näytettiin tämän aseen toimivan Suomea vastaan täydellisesti. Tasavallan presidenttihän kävi Kremlissä nuolemassa kengät ja lupaamassa jotain (ehkä Natoon liittyvää?), jonka jälkeen Moskova puhalsi kokeilun poikki. Tuolloinenkaan Moskovan auttaminen ei riittänyt suvakeille. Kaikenlainen toisten moraalittomien ja laittomien etujen valvonta sekä oman yhteiskunnan sabotointi jatkuu ja aina ja ikuisesti. Muun Euroopan torjuessa Venäjän ja Valko-Venäjän julmaa hybridioperaatiota, jolla valmisteltiin Ukrainan sotaa, lähettää Suomi virkamiehiä katsomaan, että Venäjän ja Valko-Venäjän operaatio onnistuisi. 

Tällaiset ohjeet Suomen rajavartijoilla on Liettuassa – täysin eri linja liettualaisilla

Suomalaiset ja muut EU:n Frontex-rajaviraston operaatiossa avustavat rajavartijat toimivat Liettuan Valko-Venäjän vastaisella rajalla eri linjan mukaan kuin liettualaiset itse.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä vahvistaa sähköpostitse Verkkouutisille, että käytännössä kyse on ristiriitaisesta tilanteesta, jossa liettualaiset rajavartijat on määrätty käännyttämään maastorajoilta yli pyrkivät, kun taas Frontex-operaation ulkomaalaisia on ohjeistettu olemaan nimenomaisesti toimimatta näin missään olosuhteissa. Lisäksi Frontexin rajavartijoiden on raportoitava, jos he havaitsevat liettualaisten käännyttävän väkeä pois rajalta.
...
Mikäli partiot havaitsevat laittomaksi käännytykseksi eli "push back – tapahtumaksi" arvioimansa tilanteen, laativat partiot Pimiän mukaan asiasta välittömästi Frontexin operaatioraportoinnin mukaisen raportin sekä raportoivat asiasta myös rajavartiolaitoksen esikuntaan.
...
https://www.verkkouutiset.fi/a/tallaiset-ohjeet-suomen-rajavartijoilla-on-liettuassa-liettualaisilla-taysin-eri-linja/

[sancai]

Toisin kuin Baltiassa ja Puolassa, Suomella ei ole mitään mahdollisuutta rakentaa itärajansa metsiin pitäviä fyysisiä esteitä.  Jos Venäjä tekee Valko-Venäjät, eli ohjaa turvapaikanhakijoita Suomeen ohi virallisten raja-asemien, ei Suomella ole lain mukaan muuta mahdollisuutta kuin prosessoida heidät samojen kuvioiden kautta kuin 2015 siirtolaisvyöryn tulijat.  Odotetun urakan mittakaavasta kertovat valmiuslakiuudistusehdotuksen aiotut pykälät, joiden perusteella asuntoja ja kulkuvälineitä voidaan ottaa valtion käyttöön kriittisessä tilanteessa. 

Toivottavasti paska ei iske tuulettimeen jo tulevana kesänä.  Ukrainasta huolimatta Venäjän armeijalla (tai kansalliskaartilla) riittää taatusti resursseja rahdata tuhansia EU:hun haluavia väljästi vartioidun rajan metsiin.  Evästyksin, että metsässä kohdattu rajavartijakin muuttuu piccoloksi oikealla taikasanalla.

Suurin osa Suomen rajan takaisesta Venäjän Karjalasta on tietöntä erämaata. Etelä-Karjalasta pohjoiseen Suomen rajalle kulkee vain noin 6 kpl maantietä (!). Rajanylityspaikkojen ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajojen turvaaminen riittänee. Ainoa keino saada turvapaikanhakijoita Kainuun korpeen on venäläisillä lennättää heidät sinne helikopterilla. Aivan erilainen tilanne kuin Puolassa ja Liettuassa, jonne Minskistä on vain 250 km ja 130 km, sekä suora valtatie ynnä rautatieyhteys.

[Roope]

Suurin osa Suomen rajan takaisesta Venäjän Karjalasta on tietöntä erämaata. Etelä-Karjalasta pohjoiseen Suomen rajalle kulkee vain noin 6 kpl maantietä (!). Rajanylityspaikkojen ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajojen turvaaminen riittänee. Ainoa keino saada turvapaikanhakijoita Kainuun korpeen on venäläisillä lennättää heidät sinne helikopterilla. Aivan erilainen tilanne kuin Puolassa ja Liettuassa, jonne Minskistä on vain 250 km ja 130 km, sekä suora valtatie ynnä rautatieyhteys.

Mutta rajojen turvaamiseen ei riittäisi pelkkä aita, vaan tarvitaan rajavartijoita puolustamaan aitaa, kuten siellä Puolan ja Liettuan rajoilla. Läpi tullaan vaikka suljetulta raja-asemalta aidan yli, jos rajavartijat saavat vain katsoa vierestä. Tämän hallituksen aikana tuskin saadaan niitä aitojakaan, kun sisäministerin ja oikeusministerin asenne on, että Suomen pitää olla vaikka yksinään ihmisoikeuksien suurvalta, tuli mitä tuli.

Mikäli push backit hyväksytään, onkin jo samantekevää, mistä tulevat rajan yli, kun kaikki voidaan kipata takaisin Venäjän puolelle.

[L. Brander]

Suurin osa Suomen rajan takaisesta Venäjän Karjalasta on tietöntä erämaata. Etelä-Karjalasta pohjoiseen Suomen rajalle kulkee vain noin 6 kpl maantietä (!). Rajanylityspaikkojen ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajojen turvaaminen riittänee. Ainoa keino saada turvapaikanhakijoita Kainuun korpeen on venäläisillä lennättää heidät sinne helikopterilla. Aivan erilainen tilanne kuin Puolassa ja Liettuassa, jonne Minskistä on vain 250 km ja 130 km, sekä suora valtatie ynnä rautatieyhteys.

Venäjän rajavyöhykkeellä kulkee hyvin lähellä rajaa autoteitä. Ilmeisesti sikäläisen rajavartiopalvelun käytössä. Kaupan päälle muutama vesistökin, josta voisi teoriassa myös tulla yli. Venäjän on helppo järjestää väkeä rajan yli. Puhutaan muutamien kilometrien tallustelusta. Ei mitään verrattuna jo nähtyihin matkoihin, joita tulijat kulkivat/kulkevat Amerikassa ja Euroopassa.

[Niobium]

Ehdotan edelleen sellaista ratkaisua, että kaikki tulijat kootaan busseihin ja Tornion raja-asemalle.

Minua suoraan sanoen harmittaa, että tämä maa sijaitsee kahden opportunistivaltion välissä. Itä on mitä on, mutta länsinaapurikin on sössinyt asiansa dumppaamalla maansa läpi kulkeneita suoraan rajalle.

Ruotsin kannasta rajojen sulkemisen suhteen en muista lukeneeni uutisia. Varmasti siellä valmistellaan lakia, jolla saadaan vuorokaudessa koko rajat ylittävä liikenne seis. Sen lisäksi opportunistit diskuteeraavat että miten selviävät kuivin jaloin, jos joutuvat Nato-valtioiden keskelle.

Muistetaan se, että Ruotsi salli aikoinaan erään vieraan valtion sotakoneiston siirtymisen oman maansa kautta, kun Saksa niin kauniisti pyysi.

Yksi skenaario voisi olla se, että dumbataan väkeä Suomeen, ohjataan tekemään muutama isku Ahvenanmaalle, jolloin hallitus lähettää välittömästi puolet asevoimista puolustamaan vellivousuja, koska sopimukset.

Minä pyyhin tarvittaessa takamukseni sopimuksilla, jos niitä toinen räikeästi rikkoo. Sotaa ei käydä oikeussaleissa, hallitus voisi tätä mielipidettäni tiedustella Ukrainasta.

[Roope]

Tarvitseeko itäraja tehokkaampia aitoja?

ITÄRAJAN kriittisille alueille kaavaillaan tehokkaampia raja-aitoja (MTV 30.4.). Ylen uutisten (4.5.) mukaan aita parantaa Suomen turvallisuutta. Uutiskatsauksessa haastatellun Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntijan Heikki Ojalan mukaan aita tuo osaltaan ennalta ehkäisevää hyötyä, mutta ennen kaikkea se tarjoaa konkreettisen keinon tehostaa rajavalvontaa.

Vaikka keskustelu on virinnyt Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression aikana, aidalla ei oletettavasti pyritä valmistautumaan sotilaalliseen uhkaan. Siihen se olisikin hyödytön. Monet kansainväliset muuttoliikkeiden tutkimukset ovat todenneet vastaavien aitojen toimivan lähinnä populistisen politiikan välineinä luoden kuvaa siitä, että joku tekee jotain konkreettista ongelmalliseksi määritellylle asialle.

Sen sijaan, että raja-aidoilla kyettäisiin ratkaisemaan ongelmia, ne luovat uusia ongelmia – niin hallinnollisia kuin eettisiäkin. Euroopan unionin ulkoraja on jo nyt maailman tappavin raja, ja aidat lähinnä sysäävät niitä ylittämään pyrkivät ihmiset ottamaan suurempia riskejä. Suuremmat riskit luovat taas lisää kysyntää palveluille, joilla aitoja ja säännöksiä yritetään kiertää.

Epäsäännöllisen – ei halutun – muuttoliikkeen hillitsemiseen aita ei ole vain hyödytön vaan myös ylimitoitettu. Laittomat ylitykset Suomen itärajalla ovat hyvin maltillinen ilmiö, ja suuri osa niistä, jotka oleskelevat maassa ilman asianmukaisia lupia, ei suinkaan ole tullut maahan kävellen itärajan yli. Tulevaisuuteen on toki syytä varautua. Historiasta voimme oppia sen, että maalaillut uhkakuvat ovat toteutuneet vain harvoin.

On syytä miettiä myös, kenen turvallisuudesta oikeastaan onkaan kysymys. Onko rajaturvallisuus sama kuin Suomen turvallisuus?

Turvallisuus on suhteellinen määre. Yksittäisen ihmisen näkökulma turvallisuuden käsitteeseen voi olla hyvinkin erilainen kuin vaikkapa rajaviranomaisella. Tekevätkö mittavat investoinnit rajaturvallisuuteen kansalaisten olon turvallisemmaksi? Eivät väittämättä. Ne saattavat vain vankistaa kuvaa, että rajan takana on jotain todella uhkaavaa, jolta meidän tulee suojautua.

Jussi P. Laine
monitieteisen rajatutkimuksen apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto

Helsingin Sanomat, mielipide 7.5.2022

Apulaisprofessori Laine ei mielipidekirjoituksessaan avaa, mihin raja-aitojen pystyttämisellä varaudutaan. Se käy kyllä ilmi hänen linkkaamistaan MTV:n ja Ylen jutuista. Kyse ei ole satunnaisista laittomista siirtolaisista vaan Venäjän hybridivaikuttamisesta, rajalle kuskatuista siirtolaisjoukoista.

Sen sijaan, että raja-aidoilla kyettäisiin ratkaisemaan ongelmia, ne luovat uusia ongelmia – niin hallinnollisia kuin eettisiäkin. Euroopan unionin ulkoraja on jo nyt maailman tappavin raja, ja aidat lähinnä sysäävät niitä ylittämään pyrkivät ihmiset ottamaan suurempia riskejä. Suuremmat riskit luovat taas lisää kysyntää palveluille, joilla aitoja ja säännöksiä yritetään kiertää.

En keksi, mitä ongelmia Suomen itärajan aita voisi luoda. Korkeintaan väärän turvallisuudentunteen, mikäli aidat rakennetaan antamatta rajavartijoille oikeutta estää maahantuloa fyysisesti.

Epäsäännöllisen – ei halutun – muuttoliikkeen hillitsemiseen aita ei ole vain hyödytön vaan myös ylimitoitettu.

Aidan olisi tarkoitus tukea rajavartijoita laittoman maahantulon estämisessä. Muun muassa Puolan ja Kreikan rajoilla aita ei ole ollut vain tarpeellinen vaan välttämätön niin laittoman maahantulon kuin väkisin rajan yli pyrkivien väkivallankin torjumisessa.

On syytä miettiä myös, kenen turvallisuudesta oikeastaan onkaan kysymys. Onko rajaturvallisuus sama kuin Suomen turvallisuus?

Turvallisuus on suhteellinen määre. Yksittäisen ihmisen näkökulma turvallisuuden käsitteeseen voi olla hyvinkin erilainen kuin vaikkapa rajaviranomaisella. Tekevätkö mittavat investoinnit rajaturvallisuuteen kansalaisten olon turvallisemmaksi? Eivät väittämättä. Ne saattavat vain vankistaa kuvaa, että rajan takana on jotain todella uhkaavaa, jolta meidän tulee suojautua.

Rajan takana on jotain uhkaavaa, jolta meidän tulee suojautua ihan riippumatta siitä, millainen kuva suomalaisilla on tilanteesta.

[tweet]1523578451873386496[/tweet]

Jussi P. Laine
Kirjoitin @hesariin kantani itärajalle kaavailluista #raja-aidoista. Onko #rajaturvallisuus sama kuin Suomen #turvallisuus? Vastaukseni: ei ole.

Et vastannut omaan kysymykseesi Hesarissa juuta etkä jaata vaan jaarittelit diibadaabaa "kuvan vankistamisesta".



Tahallisen hämärä mielipidekirjoitus on ilmeisesti sitä parempaa maahanmuuttokeskustelua, sillä Jussi P. Laine oli toimittamassa kirjaa "Muuttoliike murroksessa", jossa paheksuttiin suuresti maahanmuuttokriittistä keskustelua.

Noora Kotilainen & Jussi Laine: Muuttoliike murroksessa – metaforat, mielikuvat, merkitykset

Millaista on suomalainen maahanmuuttokeskustelu? Julkisuudessa puhutaan "pakolaisaalloista" ja "tulvista" ja näytetään karttoja Eurooppaan "hyökyvistä siirtolaisvirroista". Todellisuudessa valtaosa pakolaisista on lähellä kriisialueita, muualla kuin Euroopassa.

Miten puhetavat ruokkivat ennakkoluuloja ja ääriliikkeitä? Miten poliittinen ilmapiiri on muotoutunut uudenlaisen mediaympäristön aikana? Entä miten Suomessa on historian saatossa keskusteltu esimerkiksi romaneista?

Muuttoliike murroksessa selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan. Kirja purkaa vakiintuneita puhetapoja, retorisia ja metaforisia kehystyksiä ja yhteiskunnallista polarisaatiota ja ennakkoluuloja ruokkivia merkityksenannon tapoja.

Kirjassa on 11 tutkimusartikkelia ja 16 lyhyttä asiantuntijatekstiä. Tavoitteena on parempi, humaanimpi ja faktoihin ja punnittuun tietoon perustuva muuttoliikekeskustelu.

VTT, tutkijatohtori Noora Kotilainen on sotaan, kriiseihin, väkivaltaan ja mediaan erikoistunut poliittisen historian tutkija.
YTT, dosentti Jussi Laine on apulaisprofessori Karjalan tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistossa.

Into Kustannus

[ikuturso]

Roopen pitkistä lainauksista poimin tämän:

14.21 Pauli Kiuru kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viime syksynä Valko-Venäjä osoitti melkoista häikäilemättömyyttä: käytti hybridivaikuttamiskeinona pakolaisia, suorastaan pakotti ja ohjasi heitä Puolan rajalle. Puola reagoi voimakkaasti, juuri sillä tavalla kuin itsenäisen valtion pitääkin reagoida silloin, kun oman valtion rajaa puolustetaan, eli Puola esti tämän pakolaisvyöryn oman rajansa yli. Mitä teki EU? EU:n komission puheenjohtaja von der Leyen osoitti solidaarisuutensa Puolalle. Tämä on mielestäni selvä viesti siitä, että rajan puolustamisen pitää olla mahdollista, ja sen pitää olla mahdollista myös Suomessa kaikissa tilanteissa, kun hybridivaikuttamiskeinoja mahdollisesti käytetään.

Siihen piti kirjoittamani lainaus, jonka L.Brander oli jo tehnyt:

Muun Euroopan torjuessa Venäjän ja Valko-Venäjän julmaa hybridioperaatiota, jolla valmisteltiin Ukrainan sotaa, lähettää Suomi virkamiehiä katsomaan, että Venäjän ja Valko-Venäjän operaatio onnistuisi. 

Tällaiset ohjeet Suomen rajavartijoilla on Liettuassa – täysin eri linja liettualaisilla

Suomalaiset ja muut EU:n Frontex-rajaviraston operaatiossa avustavat rajavartijat toimivat Liettuan Valko-Venäjän vastaisella rajalla eri linjan mukaan kuin liettualaiset itse.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä vahvistaa sähköpostitse Verkkouutisille, että käytännössä kyse on ristiriitaisesta tilanteesta, jossa liettualaiset rajavartijat on määrätty käännyttämään maastorajoilta yli pyrkivät, kun taas Frontex-operaation ulkomaalaisia on ohjeistettu olemaan nimenomaisesti toimimatta näin missään olosuhteissa. Lisäksi Frontexin rajavartijoiden on raportoitava, jos he havaitsevat liettualaisten käännyttävän väkeä pois rajalta.
...
Mikäli partiot havaitsevat laittomaksi käännytykseksi eli "push back – tapahtumaksi" arvioimansa tilanteen, laativat partiot Pimiän mukaan asiasta välittömästi Frontexin operaatioraportoinnin mukaisen raportin sekä raportoivat asiasta myös rajavartiolaitoksen esikuntaan.
...
https://www.verkkouutiset.fi/a/tallaiset-ohjeet-suomen-rajavartijoilla-on-liettuassa-liettualaisilla-taysin-eri-linja/

Eli:

Puola ja Liettua sulkivat rajansa
Saivat EU:n hyväksynnän
Suomalaiset menivät "apuun" huolehtimaan, että ketään ei käännytetä vaan kaikille taataan turvapaikanhakuoikeus.

Taas tekee mieli mennä ampumaan itsensä. Ei tämä voi olla tottakaan.

Liitytään mukaan kansainvälisiin sopimuksiin, jotka ovat meille epäedullisia ja joita me ainoana noudatamme kuin piru raamattua. Just joo, jaapa jaa, ja jee jee.

-i-

[Sivulause]

Tämä aita-asia tuntuu olevan kätevä "hankala" juttu millä voi jättää tekemättä ne oikeasti vaikuttavat asiat kuten tarvittaessa sulkea koko rajan. Ja tuon aita-asiankin voi pian vesittää koska hei, eihän tollaisessa aidassa nyt ole mitään järkeä.

Naurettaisi ellei itkettäisi, mutta tässä tulee pian vastaan kimmokiljusargumentti, ja ihan validi, että lentäähän ne linnutkin/vaeltaahan ne sudetkin jolla tuo aita hylätään.

Tekisi mieli noitua. Tämä perseily on sietämätöntä.

[Roope]

Höblässä ollut tällainenkin narratiivi, että perussuomalaiset vaarantaa lähiaikoina kipeästi tarvitut valmiuslain pikauudistukset, kun se vaatii lain täydentämistä mahdollisuudella torjua turvapaikkahakemusten vastaanotto Venäjän hybridioperaation yhteydessä.

Oikeastihan hallituksen kaavailemilla valmiuslain uudistuksilla ei ole lyhyellä eikä pitemmälläkään tähtäimellä mitään merkitystä ilman laajamittaisen maahantulon estämistä. Päinvastoin, kun hallituksen esitykseen kyllä kuuluu muun muassa suomalaisten omaisuuden haltuunotto tulijoiden majoittamiseksi ja kuljettamiseksi, mikä tarkoittaa alistumista Venäjän mahdolliseen painostukseen ja kostoon jo ennakolta.

Sannfinländarna kritiserar beredskapslagen men säger inte om man vill fälla den

Sannfinländarna pressar regeringen att dra tillbaka förslaget om reform av beredskapslagen. Partiet säger ändå inte om man är berett att fälla snabbreformen i ett läge då Finland bedöms vara extra sårbart för hybridpåverkan.

Sannfinländarna släpper inte frågan om hur Finland ska hantera risken för att Ryssland kan tänkas fösa horder av migranter mot gränsen. Det vore en form av hybridkrigföring och kunde vara en motåtgärd då Finland av allt att döma ansöker om Natomedlemskap inom någon vecka.

Belarus har tidigare utövat dylika påtryckningar mot Polen och Litauen.

Under en sådan operation har migranterna, som fräckt utnyttjas som spelbrickor, rätt att ansöka om asyl och få sin ansökan prövad. Oppositionen har gått hårt ut mot regeringen för att snabbreformen av beredskapslagen inte låter den interna säkerheten väga tyngre än asylrätten. När Sannfinländarnas partifullmäktige samlades på lördagen upprepade partiordförande Riikka Purra att Finland under undantagsförhållanden borde kunna stänga gränsen för alla, inklusive asylsökande.

I förslaget till snabbreform av beredskapslagen som regeringen lämnade till riksdagen i veckan definieras hybridhot som ett skäl till att aktivera beredskapslagen. Det applåderar oppositionen, men den klagar på att det inte räcker.

– Lagförslaget saknar den viktigaste paragrafen, att vi kunde förhindra att migranter används som vapen mot Finland. Det kan vi inte godkänna. Vi vill att lagförslaget dras tillbaka och kompletteras med de väsentliga paragraferna, säger Purra.

Att backa vore en risk eftersom snabbjusteringen kan behövas akut. Regeringens avsikt är att propositionen ska behandlas i brådskande ordning, men då måste fem sjättedelar av riksdagen samtycka. Därefter behövs två tredjedels majoritet för att förslaget ska godkännas. Om hela den sannfinländska gruppen röstar emot uppnås inte fem sjättedels majoritet.

[...]

Regeringen och Justitieministeriet har bedömt att Finland som rättsstat måste respektera internationella avtal och asylrätten, att det helt enkelt inte går för sig att kategoriskt stänga gränsen ens under undantagsförhållanden. Riikka Purras bedömning är en annan.

– Det är inget juridiskt problem. Visst, det är naturligtvis svårt, men andra EU-länder som följer samma internationella avtal har mäktat med det. Finland skulle också mäkta med det. Problemet är politiskt, säger hon.

På en fråga om det inte ändå vore vettigare att godkänna än att förkasta lagförslaget ger Purra inget svar. Hon säger att den paragraf hon efterlyser är elementär sett till de övriga, i och med att migranterna aldrig skulle släppas in. I nuvarande form ger lagen rätt att hantera skadan av en storskalig och organiserad migration snarare än att förhindra en sådan.

– I nuvarande form svarar lagförslaget inte mot hotbilden på det sätt som det borde göra, säger hon.

Hbl 1.5.2022

[Niobium]

Kuuluisikohan pakkolunastuksen piiriin myös ulkomaalaisten (köh...) kiinteistömassa varuskuntien ja strategisten alueiden läheisyydessä?

Ahvenanmaasta en tarvitse edes kysyä.

Kyllä maaseudulla riittää tyhjiä mummonmökkejä, mutta niiden varustelutaso ei taitaisi kelvata hädänalaisille.

[Roope]

Pääkirjoitus: Luottamus meni, raja-aita tulee

SUOMI suunnittelee aitojen rakentamista itärajan kriittisiin kohtiin. Aitojen tarkoitus on estää niin kutsuttua välineellistettyä muuttoliikettä eli sitä, että Venäjä painostaisi Suomea lähettämällä rajan yli suuren määrän turvapaikanhakijoita. Hallitus ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä, mutta aikeella on puolueiden laaja tuki.

Suomen ja Venäjän raja-aita liittyy 2000-luvun trendiin, jossa aitoja on noussut ympäri maailmaa kiihtyvään tahtiin. Suurin osa niistä torjuu juuri laitonta siirtolaisuutta, osa salakuljetusta tai terrorismia. Kun kylmä sota 30 vuotta sitten loppui, raja-aitoja oli kymmenkunta. Nyt niitä on 74. Uusia on rakenteilla 15 – ja kohta siis yksi lisää.

Suomen ja Venäjän rajaa on vaikea sulkea rajalinjalta, joka on pitkä ja metsäinen. Sen sijaan liikennettä voidaan valvoa rajan läheisyydessä. Niin Venäjä on tähän asti tehnytkin, mutta enää siihen ei voida luottaa. Estämisen sijasta voidaan nähdä puskemista. Siksi aita on parempi kuin ei mitään.

Helsingin Sanomat 11.5.2022

Aita on huonompi kuin ei mitään, mikäli se rakennetaan vain hämäämään, että se muka yksin estää "välineellistettyä muuttoliikettä", kuten Helsingin Sanomatkin luulottelee.

Puolan ja Liettuan rajoilla nähtiin, että aidasta mennään vastapuolen rajavartijoiden avustuksella yli, ohi ja läpi niin että heilahtaa, ellei suomalaisille rajavartijoille anneta valmiuslaissa oikeuksia puskea laittomia tulijoita takaisin.

[Roope]

Rajamenettelyn käyttöönottoa koskevat lakimuutokset lausunnoille

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen ulkomaalaislain muutoksista, jotka mahdollistaisivat rajamenettelyn käyttöönoton. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Lausuntokierros päättyy 23.5.

Rajamenettelyä voitaisiin soveltaa, jos hakija on esimerkiksi saapunut turvallisesta maasta tai jättänyt muulla tavalla ilmeisen perusteettoman hakemuksen.

Maahanmuuttoviraston tulisi ratkaista hakemus neljän viikon kuluessa sen jättämisestä. Nopean menettelyn mahdollistamiseksi Maahanmuuttovirasto voisi pitää turvapaikkapuhutteluja videoneuvottelun tai muun teknisen ratkaisun avulla. Virastolla on hyviä kokemuksia etäpuhutteluista jo pandemian ajalta.

Normaalissa tilanteessa rajamenettely koskisi arviolta muutamia kymmeniä hakemuksia vuodessa. Menettelyn hyödyt korostuisivat tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuisi muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.

Sisäministeriön tiedote 10.5.2022

Normaalissa tilanteessa rajamenettely koskisi arviolta muutamia kymmeniä hakemuksia vuodessa. Menettelyn hyödyt korostuisivat tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuisi muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.

Kuten määristä (luokkaa prosentti tulijoista) voi päätellä, rajamenettelystä ei olisi käytännössä mitään hyötyä etenkään tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuisi muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista eli suuria ihmismassoja. Päinvastoin, seulonta- ja tutkintaprosessi sitoisi rajalla valtavasti resursseja ilman havaittavaa tulosta samalla, kun 99 prosenttia tulijoista saisi pikana vapaan pääsyn liikkua kaikkialla Suomessa.

Rajamenettelyn käyttöönotto

Rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva lainsäädäntöhanke

SM010:00/2022 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Hankkeessa selvitetään ja arvioidaan yksityiskohtaisesti tarvittavat säädösmuutokset EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöön ottamiseksi Suomessa.

[...]

Lähtökohdat

Sisäministeriön 24.11.2021 asettama työryhmä arvioi tekemässään selvityksessä (Sisäministeriön julkaisuja 2022:20) alustavasti oikeudellisia mahdollisuuksia parantaa keinoja vastata mahdolliseen Suomeen kohdistuvaan muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Selvityksen tarve syntyi kesällä 2021 Valko-Venäjän Latvian, Liettuan ja Puolan rajoilla aloittaman aktiivisen vaikutusoperaation seurauksena käydyistä valmiuteen ja varautumiseen liittyvistä keskusteluista. Turvapaikkamenettelyä koskevan lainsäädännön osalta selvityksessä käydään läpi asiaa koskeva EU-lainsäädäntö, johon voimassa oleva kansallinen turvapaikkalainsäädäntö pitkälti perustuu. Vaikka Suomessa EU-lainsäädäntö on pantu myös harkinnanvaraisilta osilta täytäntöön melko kattavasti, esitetään selvityksessä kuitenkin joitakin sellaisia keinoja, joiden käyttöön ottamisesta olisi todennäköisesti hyötyä hybridivaikuttamisesta johtuvan tilanteen hallinnassa. Rajamenettelyn käyttöön ottaminen olisi yksi tällainen keino. Euroopan komissio on myös Valko-Venäjän toimien seurauksena antamissaan ehdotuksissa pitänyt rajamenettelyä yhtenä keinona vastata muuttoliikkeen välineellistämistilanteisiin sekä hallita maahan jo suuntautunutta maahantuloa.

Sisäministeriö

Vaikka Suomessa EU-lainsäädäntö on pantu myös harkinnanvaraisilta osilta täytäntöön melko kattavasti, esitetään selvityksessä kuitenkin joitakin sellaisia keinoja, joiden käyttöön ottamisesta olisi todennäköisesti hyötyä hybridivaikuttamisesta johtuvan tilanteen hallinnassa. Rajamenettelyn käyttöön ottaminen olisi yksi tällainen keino. Euroopan komissio on myös Valko-Venäjän toimien seurauksena antamissaan ehdotuksissa pitänyt rajamenettelyä yhtenä keinona vastata muuttoliikkeen välineellistämistilanteisiin sekä hallita maahan jo suuntautunutta maahantuloa.

Rajamenettelyn soveltamisen kriteerit on asetettu EU:ssa niin tiukoiksi, että rajamenettely ei ole minkäänlainen keino hybridivaikuttamisesta johtuvan tilanteen hallintaan, koska se tosiaan koskisi ehkä vain noin prosenttia tulijoista. Esimerkiksi Irakia ei katsota turvalliseksi maaksi ja hakemusta perusteettomaksi, vaikka se olisi maalaisjärjellä kuinka selvää. Pienen joukon pidättely raja-alueella ei toisi minkäänlaista helpotusta hybridivaikuttamistilanteeseen.

[qwerty]

Rajaturvallisuuden vahvistaminen lainsäädäntöteitse etenee
Oikeusministeriö Sisäministeriö 12.5.2022 9.47
Tiedote

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU:n komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikkahakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen välineellistämisestä.

Keskustelussa varmistui, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

Sisäministeriö lähettää ensi viikolla lausunnoille esityksen rajavartiolain kiireellisistä muutostarpeista. Lakimuutoksilla halutaan parantaa rajaturvallisuutta normaalioloissa ja vahvistaa varautumista poikkeusoloihin. Normaaliolojen lainsäädäntöä täydennetään tarvittaessa valmiuslakiin tulevilla lisävaltuuksilla poikkeusoloissa. Rajavartiolain muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian.

[tweet]1524660367774961665[/tweet]
Voi tulla mielenkiintoinen viikonloppu

[ikuturso]

Tjaaa... Eikös kepulit liki kaikki ja joku demarinainenkin ollut vahvasti sitä mieltä, että toki tuohon lakiin tulee rajan sulkemismahdollisuus?

Onhan se viesti Putinille sekin, että täällä oikein kirjataan lakiin, että emme voi sulkea rajaamme edes poikkeusoloissa. Sitä vaatimalla vaatii myös EU-komissio, jonka ulkoraja me olemme. MItähän se komissio oikeasti vastasi ja miten Anna-Maja sen tulkitsi Henriksson-lasit päässään?

Mitä jos jokainen turvapaikanhakija ajaa tänne omalla panssarivaunulla? "Laittakaa ne vaunut parkkiin tuohon narinkkatorille ja eduskuntantalon portaille, käsittelemme hakemustanne. Voi ottaa jopa neljä viikkoa".

-i-

[Jorma M.]

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU:n komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikkahakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen välineellistämisestä.

Keskustelussa varmistui, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

Tässä on Suomen EU-aseman, Venäjä-kulman ja Nato-hakemuksen ydin.

Mitään ei muka voida eikä mitään aiota tehdä.

Kaikki turhaa. RKP ja Vihreät määräävät.

[Roope]

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU:n komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikkahakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen välineellistämisestä.

Keskustelussa varmistui, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

"Ovat käyneet keskusteluja"? "Keskustelussa varmistui"? "Kaverilta kuulin"?

Niin kauan kuin tällaisesta myös kaikkien muiden EU-maiden jo olemassaolevat lait ja tehdyt toimenpiteet laittomiksi luokittelevasta EU-tulkinnasta ei esitetä kirjallista todistetta yksityiskohtaisine perusteluineen, väitteellä ei ole mitään arvoa.

Entinen huippuvirkamies esittelee keinot katastrofin varalta: Tärkeintä on pysäyttää turvapaikka­hakemusten virta ja laittaa rajat kiinni

[...]

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston eläkkeelle jääneen osastopäällikön ja Maahanmuuttoviraston entisen ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan turvapaikkahakemusten vastaanottoa on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi Belgia otti vastaan vain tietyn määrän hakemuksia päivässä, kun sinne tuli muutama vuosi sitten paljon turvapaikanhakijoita.

– Se täyttää kaikki kansainväliset sopimukset, Vuorio sanoo IS:lle.

Unkari puolestaan valikoi hakijat ja otti vastaan vain humanitaarisen avun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita. Itävallalla on käytössään hätätilamekanismi, jolla voidaan pysäyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto, jos tilanne äityy yhtä pahaksi kuin vuonna 2015.

– Ei tämä ole poikkeuksellista, etteikö näin voisi tehdä. Mutta se edellyttäisi, että meillä olisi valmiuslaissa määritelty poikkeusoloiksi tällainen tilanne, oli kyse sitten hybridivaikuttamisesta tai siitä, että kapasiteetti ei enää kestä.

Vuorio toteaa, että valmiuslainsäädäntö täytyisi valmistella huolellisesti, sillä kansainvälisiä velvoitteita Geneven pakolaissopimuksesta lähtien on.

– Poikkeusoloissa (hakemuksia) voidaan rajoittaa ja raja kyllä voidaan varmasti sulkea sellaisessa tilanteessa.

Ilta-Sanomat 13.11.2021

[Lalli IsoTalo]

Keskustelussa varmistui, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

Mitään ei muka voida eikä mitään aiota tehdä.
Kaikki turhaa. RKP ja Vihreät määräävät.

Niin no. Ruotsalaiset ovat täyttäneet oman maansa haittamaahanmuutolla. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa tehdä saman Suomelle.

Ja huom: Kyseessä ei ole Ruotsinkielisten suomalaisten kansanpuolue. Vaan ruotsalainen kansanpuolue. Joten ihan linjassa tässä mennään.

Viides kolonna ei paremmin voisi mainostaa tavoitteitaan.

[Lalli IsoTalo]

Keskustelussa varmistui, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

"Ovat käyneet keskusteluja"? "Keskustelussa varmistui"? "Kaverilta kuulin"?

Niin kauan kuin tällaisesta myös kaikkien muiden EU-maiden jo olemassaolevat lait ja tehdyt toimenpiteet laittomiksi luokittelevasta EU-tulkinnasta ei esitetä kirjallista todistetta yksityiskohtaisine perusteluineen, väitteellä ei ole mitään arvoa.

Ei ole ei. Ketkä olivat keskustelun osapuolet, missä ja milloin nämä oletetut keskustelut käytiin? Ja turha väittää, että tällaisista keskusteluista ei tehtäisi muistiinpanoja.

Suomen lehdistö voisi yrittää vähän ryhmistäytyä. Tässä on kuitenkin kyse Suomen tulevaisuudesta. Täältä voisi alkaa vyyhtiä purkaa:

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, SM p. 0295 488 203
kansliapäällikkö Pekka Timonen, OM p. 0295 150 044

[Roope]

Hallitus siis päätti ilmoittaa Venäjälle, että Suomi muista EU-maista poiketen jättää Venäjän rajansa auki kaikkien tulla, koska keskusteluissa EU-virkamiesten kanssa on tullut sellainen fiilis, että se on oikein.

Tätä vasten ei pitäisi tulla yllätyksenä, että vastauksena hallituksen turvallisuusympäristön muutoksia eli Ukrainan sotaa ja Nato-hakemuksen taustaa käsitelleeseen ajankohtaisselontekoon eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmaisee tässä tilanteessa huolensa anti-gender-ajattelusta.

Tiedote: Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa käsitellään Suomen turvallisuusympäristön muutosta 13.4.2022

Valtioneuvosto: Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista (pdf) 13.4.2022

Valiokunnan lausunto TyVL 3/2022 vp VNS 1/2022 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten.

[...]

Informaatiovaikuttamista käytetään myös sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastustamisessa osana nk. anti-gender-ajattelua. Saadun selvityksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälisesti on voimistunut poliittinen liikehdintä, joka suuntautuu "gender-ideologiaa" tai "gendersalaliittoa" vastaan. Liike on antifeministinen, ja tähtää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten horjuttamiseen. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen ratifioinnin yhteydessä tästä on nähty sekä kansallisia että EU:n tason esimerkkejä. Anti-gender-ajattelu yhdistää hyvin erilaisia toimijoita ja sen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvoon liittyvien jo saavutettujen oikeuksien kyseenalaistaminen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Venäjä on sitoutunut vahvasti anti-gender-liikkeen tavoitteisiin. Venäjän levittämä anti-gender-ajattelua vahvistava disinformaatio pyrkii aiheuttamaan hajaannusta ja heikentämään kohdevaltion hallinnon uskottavuutta. Valiokunta huomauttaa, että tämäntyyppisellä informaatiovaikuttamisella voidaan pyrkiä rapauttamaan niitä arvoja, joihin Suomi on sitoutunut, sekä luomaan sisäistä kahtiajakoa esimerkiksi Suomen sisällä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että anti-gender-liikkeen vaikutusyritykset tunnistetaan, koska kriisiajan informaatiovaikuttaminen hyvin todennäköisesti sisältäisi myös anti-gender-tyyppistä materiaalia. Valiokunta tähdentää, että Suomessa tulee varautua ennakkoon estämään erityisesti johtavassa asemassa oleviin naisiin kohdistuva disinformaatio ottaen huomioon, että Suomen poliittisen johdon ja virkakoneisten suhteellisen suuri naisvaltaisuus saattaa tehdä Suomen haavoittuvaksi tässä suhteessa. 

Vuonna 2021 julkaistiin selvitys Suomen hallitukseen kohdistuneesta poliittisesti motivoidusta vihapuheesta. Sen mukaan kolmannes kuntapolitiikoista ja lähes puolet kansanedustajista oli saanut vihapostia. Selvityksessä todettiin, että vihapuhe kohdistui ennen kaikkea naispoliitikkoihin, ja että vain pieni osa siitä oli bottien (tietokoneohjelmien) lähettämää. Vihapuhetta lähettäneet henkilöt olivat kuitenkin todennäköisesti ainakin joltakin osin saaneet vaikutteita maan ulkopuolisista naisiin kohdistuvista vihaviesteistä. Valiokunta huomauttaa, että ulkopoliittisen tai sotilaallisen kriisin vallitessa poliittisen johdon uskottavuutta epäilemättä pyrittäisiin horjuttamaan ulkopuolelta tulevalla disinformaatiolla, joka käsittelisi johtajien seksuaalisuutta ja moraalia.

Eduskunta 11.5.2022

[Jorma M.]

Eduskunta noin klo 1702

Erkka Mikkosen (Yle) sisko Krista Mikkonen närkästyi juuri eduskunnassa. Kristan mukaan "Suomella on todellakin valmius sulkea rajanylityspaikkoja jos on tarvis".



1300 km mutta siitä vain 6 rajanylityspaikkaa voidaan ehkä sulkea. Muuta ei. Ja oikeus turvapaikkoihin säilyy 100-0.

[Niobium]

Onnea vaan rajavartiolaitokselle!

Eli kun rintama levitetään siten, että etäisyys viereiseen on kymmenen metriä ja kaikki kävelevät samalla hetkellä kädet pystyssä ja huutavat asyylia, niin mitä rajavartjat voivat tehdä?

Seuraava aalto parin tunnin sisään. Ja seuraava ja seuraava.

Toisaalta, viimeaikaisten havaintojen mukaan Venäjällä ei ole ihan organisointikykyä tällaiseen toimintaan.

[qwerty]

[tweet]1524737959496454150[/tweet]

Tietopyyntöön on hallintolain mukaan vastattava välittömästi ja tieto on luovutettava julkisuuslain mukaan viivytyksettä, viimeistään kahdessa viikossa. Käytännössä on kuitenkin varsin yleistä, että viranomainen jättää huomioimatta viivytyksettömän viesteihin vastaamisen ja reagoi pyyntöön tasan kahden viikon lain mukaisessa määräajassa.

https://julkisuuslaki.net/tietopyytajan-opas/mika-on-tietopyynto-ja-miten-se-tehdaan/

On siinä kanssa laki. Välittömästi eli tasan kahden viikon päästä.

[F1nka]

Onko tällä hetkellä olemassa lakien mukaan sellaista tilannetta, jossa Suomen rajavartiolaitoksen tai armeijan henkilö voisi ampua kuolettavalla voimalla Venäjältä Suomeen tulevaa henkilöä?

[aged]

Kyllä nämä tyttöset ja muu hameväki keksii vaikka mitä venkoilua, että yhtään tulijaa ei estettäisi tulemasta rajan yli. Taitavat odotella taas sellaista 30 000 tulijaa, että pääsee siirtämään vokkibisneksillä miljoonat parempaan talteen. Mikäs sitten eteen kun sieltä pölähtää 300 000 tai miljoona matua ja vihreetä ukkoa? Ei riitä varusmiehet enää kassinkantopuuhiin. Suomen kansa kiittää, mutta omapa on ollut valintansa. Voisi olla kyllä hyvä herätys tälle mullilaumalle. Mutta tuskin ne mitään oppisi.

[Lalli IsoTalo]

Onko tällä hetkellä olemassa lakien mukaan sellaista tilannetta, jossa Suomen rajavartiolaitoksen tai armeijan henkilö voisi ampua kuolettavalla voimalla Venäjältä Suomeen tulevaa henkilöä?

Jos tulijoilla ei ole asianmukaisia matkustusasiakirjoja, niin ainahan sitä on vihollisia ammuttu rajalle, niin kauan kuin matkustusasiakirjoja on ollut olemassa, siis reilut 100 vuotta. Tämä on tietenkin tulkintakysymys. Mutta koska vihollinen löytyy hallituksen joukoista, niin tulkintaa vihollisen hybridioperaation pysäyttämisestä asein on turha toivoa.

[Roope]

Hallitus jatkaa valehteluaan valmiuslakiasiassa. Väitetty EU-lausunto, jota ei julkisteta, ei näköjään vaikuttanut siihen, että kysymykset väistetään edelleen samoilla kierrätettävillä fraasilla kuin jo kuukausi sitten.

Täysistunto torstai 12.5.2022

2.1. Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)

16.04 Petri Huru ps: Kiitos, arvoisa puhemies! Aamulla, vain muutamia minuutteja ennen presidentin ja pääministerin Nato-kannanottoa ja niin kutsutun harmaan ajan alkua, sisäministeriö ilmoitti, että komission mukaan rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen edes poikkeusoloissa ei ole sallittua. Suomi ei siis muka voisi sulkea rajojaan edes Venäjän hybridihyökkäyksen koittaessa. Onkin erikoista, miten tämä voi olla mahdollista. Komissio ei ole nimittäin puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Sen lisäksi usealla EU-maalla on hätätilaa varten valmiina lainsäädäntö, jolla raja voidaan sulkea poikkeusoloissa. Kysynkin sisäministeriltä: miten Suomi eroaa näistä muista EU-maista, jotka ovat rajat sulkeneet?

16.05 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten edustaja tässä nosti esille, on varmasti syytä varautua siihen ja olemme varautuneet siihen, että nyt Suomen Nato-jäsenyyskeskustelun ja itse prosessin edetessä erityyppistä hybridivaikuttamista on luvassa. [Leena Meri: Joo, se on selvä! — Toimi Kankaanniemi: Tiedetään!] Tämän takia me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme, [Sebastian Tynkkynen: Miten?] ja niin kuin olen monta kertaa tässä salissa jo aiemmin kertonut, meidän nykyisenkin lainsäädännön mukaan on mahdollista sulkea rajanylityspaikkoja. [Sebastian Tynkkynen: Mutta ei rajaa!] Tällaisiin erilaisiin tilanteisiin tietysti vastataan aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin valmistautuneet.

He ovat suunnitelleet, he ovat harjoitelleet erilaisia poikkeustilanteita, ja jos on tarve ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, totta kai niihin ryhdytään. On aivan itsestäänselvää, että Suomi itsenäisenä valtiona huolehtii omasta rajaturvallisuudestaan ja huolehtii rajojen koskemattomuudesta.

Sisäministeri Mikkonen ei vastannut kysymykseen, vaan viittaisi ylimalkaisesti rajanylityspaikkojen sulkemiseen.

16.06 Petri Huru ps (vastauspuheenvuoro): Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kuukausia esittäneet epäilyksensä, ettei hallituksella ole edes aikomusta valmistella lainsäädäntöä, jolla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin keskeyttää, ja sanoimmekin jo muutama viikko sitten, että hallitus vie rajalait EU-komissioon, jotta he sanoisivat, ettemme voi sulkea rajaa. Tämä oli siis vihervasemmistolainen sumutus pahimmasta päästä, sillä kysymyksessä on kansallinen turvallisuus. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on väliratkaisussaan todennut, että suvereenilla valtiolla on oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää. Ministeri Saarikko on sanonut useasti, että mikäli tällainen hybriditilanne tulisi, niin hallitus toimii ja raja voidaan sulkea kokonaan. Kysynkin nyt, ministeri Saarikko: miten te aiotte toimia?

16.07 Valtiovarainministeri Annika Saarikko (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Raja ja sen turvallisuus ovat itsenäisen yhteiskunnan, itsenäisen valtion ehkä tärkeimmät osat. [Sebastian Tynkkynen: Konkretiaa! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Niiden puolustaminen ja sitä kautta vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaminen on tämän hallituksen ykkösasia näinä poikkeuksellisina aikoina, tätä ennen ja tästä eteenpäin.[Mauri Peltokangas: Lainsäädäntö ontuu!] Tämä komission kanta oli valitettava. En pidä sitä kovinkaan, miten sanoisin, Suomen asiaa helpottavana juuri nyt. Ja pitäisin erittäin perusteltuna, että tämä kanta, joka nyt Suomen lainsäädännön valmistelua on hankaloittamassa, käytäisiin kyllä vielä komission kanssa läpi korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Valtiovarainministeri Saarikko ei vastannut kysymykseen, vaan viittasi toivomiinsa jatkokeskusteluihin EU:n komission "korkeimmalla mahdollisella tasolla".

16.08 Riikka Purra ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minä tiedän, ja minä tiedän, että te tiedätte, että suvereenilla valtiolla on oikeus suojata aluettaan ja kansalaisiaan vihamielisen valtion hyökkäyksiltä riippumatta siitä, ovatko nämä sotilaallisia tai jotain muuta.

Minä myös tiedän, että teillä oli pykälät tällaiseen lainsäädäntöön valmiina, mutta ne poistettiin hallituksen iltakoulussa poliittisista syistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Oijoi! — Vasemmalta: Huhhuh!] Te päätitte lähettää tämän kokonaisuuden Euroopan unioniin poliittisista syistä saadaksenne sieltä tämän vastauksen, jonka me tiesimme, että sieltä tulee. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Sen sijaan komissio tai edes tuomioistuin ei ole moittinut niitä EU-jäsenmaita, jotka ovat toimineet tällä tavalla. [Petri Huru: Juuri näin!] Hätätilapykälät löytyvät useiden jäsenmaiden lainsäädännöstä, myös normaaliajan lainsäädännöstä. Te laitatte edelleen kansainväliset sopimukset ja ulkomaalaisten ihmisoikeudet suomalaisten kansalaisten ja Suomen turvallisuuden edelle. Kysyn: milloin te lopetatte tekemästä niin? [Sanna Antikainen: Kuinka te kehtaatte?]

16.09 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me olemme tässä salissa moneen kertaan keskustelleet siitä, miten Suomi on varautunut erilaiseen hybridivaikuttamiseen, ja myös siitä, miten me olemme varautuneet tällaiseen mahdolliseen äärimmäiseen tapaukseen, että hybridivaikuttamista tehdään välineellistämisen kautta, elikkä pakotetaan rajan yli kolmannen maiden kansalaisia. Niin kuin monta kertaa olen kertonut, niin jo meidän nykylainsäädäntö mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen, ja olemme tarkentamassa tätä lainsäädäntöä edelleen, että siinä myös kirjataan ylös se, että nimenomaan voidaan myös rajoittaa rajaliikennettä, voidaan ohjata toisille rajanylityspaikoille. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin varautuneet erilaisiin uhkakuviin. Täällä puhutaan paljon siitä, että muilla EU-mailla olisi lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kokonaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen lopettamisen. Näinhän ei ole.

Mutta on hyvä muistaa, että puhutaan lainsäädännöstä ja sitten puhutaan toisaalta operatiivisesta käytännön toiminnasta, siitä, miten reagoidaan, jos tällainen uhka on käsillä, ja silloin me reagoimme.

Sisäministeri Mikkonen valehtelee, että muilla EU-mailla ei olisi lainsäädäntöä, joka mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen lopettamisen.

Mikkosen käyttämät sanamuodot viittaavat siihen, että hän tietää hyvinkin tarkasti todellisen tilanteen, sillä esimerkiksi Puola ja Itävalta voivat kyllä ottaa turvapaikkahakemukset muodollisesti vastaan, mutta niiden lakien mukaan rajavartijat saavat palauttaa takaisin rajan yli kaikki, joiden hengen ei katsota olevan välittömässä vaarassa palautuksen seurauksena. Siis esimerkiksi kaikki irakilaiset.

Lopussa Mikkonen vihjaa vink-vink, että Suomi voisi rikkoa kansainvälisiä sopimuksia "operatiivisessa käytännön toiminnassa", vaikka se ei ole mahdollista lakien tasolla. Vihjailu lyö pahasti korville oikeusministerin selittelyjä Suomesta oikeusvaltiona, jonka on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ääritulkintojen mukaisesti vaikka sitten ainoana maana.

16.11 Mari Rantanen ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kirjoitin kaksi viikkoa sitten blogiini, että hallitus ei tuo näitä rajapykäliä eduskuntaan vaan te tulette toteamaan muutaman viikon päästä, että EU ei anna lupaa. Valitettavasti toivoin, että olisin ollut väärässä, mutta koska en ole mikään kansainvälisen oikeuden asiantuntija vaan poliitikko, niin eikö tämä juuri kerro siitä, että tässä on kysymys poliittisesta ilmaveivistä? Ja kun siihen vielä lisätään tämä edustaja Purran kertoma tieto siitä, mikä on kyllä eduskunnan käytävillä laajasti tiedossa, että nämä pykälät todella poistettiin hallituksen iltakoulussa, niin kyllä tämä on täysin poliittista toimintaa, ja voi olla, että tämä on jollekulle myöskin hallituskysymys. Tämä on erittäin vaarallista tämmöisessä ajassa, jossa Suomi antaa tällaisen viestin rajojen ulkopuolelle, että me emme sulje niitä missään tapauksessa. [Petri Huru: Juuri näin!] Kysyisin nyt: ymmärrän tämän vielä vihervasemmiston osalta, mutta varapääministeri Saarikko, miten te voitte olla mukana tällaisessa sumutuksessa?

16.12 Valtiovarainministeri Annika Saarikko (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näinä aikoina luulen, että suomalaiset arvostavat, että olisimme mahdollisimman yhtenäisiä ja edustaisimme Suomena vahvaa, lujaa, sisukasta pientä kansaa, [Sanna Antikainen: Kun vain hallitus tekisi työnsä!] kun aika on poikkeuksellinen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tähän rohkenen vedota, ja tämän eteen haluan itse tehdä työtä.

Korostan nyt, että meillä on paljon jo olemassa olevassa lainsäädännössä toimia, joilla voidaan esimerkiksi yksittäinen rajanylityspaikka sulkea. Korostan myös sitä, että tuo keskustelu EU:n suuntaan varmisti sen, että normaaliaikojen lainsäädäntöä — ei siis edellyttäen poikkeusolosuhteita tai poikkeusaikoja — me pystymme entisestään vielä kiristämään, jos häirintä liittyy rajaamme, ihmisvirtoja sen yli osoittamalla. Mutta samalla totean, että tämä kysymys on vahvasti Suomen oman valtion kysymys, itsenäisen, suvereenin valtion oma kysymys, valtion, joka tietää kyllä, mitä poikkeuksellisessa kriisitilanteessa tulisi tekemään.

Ja kyllä, pidän perusteltuna, että EU-lainsäädäntöä Suomi pyrkii myös muuttamaan tältä osin, koska tämä ei ole yhteisestikään EU:n etu.

Valtiovarainministeri Saarikko väisti kysymyksen viittaamalla yksittäisten rajanylityspaikkojen sulkemiseen ja toivomaansa EU-lainsäädännön muuttamiseen.

16.13 Mauri Peltokangas ps (vastauspuheenvuoro): Kiitos, arvostettu puhemies! Kansallinen turvallisuutemme tarvitsee nyt tekoja, ei pelkkää sananhelinää, jollaista olemme kuulleet tässä salissa nyt ajankohtaisen lainsäädännön osalta viimeiset viikot. On äärimmäisen raskasta ja vaarallista todellakin antaa sellainen signaali täältä Suomesta, että emme tule sulkemaan rajojamme missään tilanteessa. Haiskahtaa pahasti siltä, että hallitus on nyt vihreässä talutushihnassa ja vankasti. Onko näin, SDP ja keskusta?

Meillä on Euroopassa yhteiset säännöt. Hallitus puhuu paljon oikeusvaltioperiaatteesta.

Voisiko sisäministeri kertoa, millaisen rangaistuksen Kreikka, Puola ja Liettua ovat saaneet toimiessaan kansallisesti vastuullisesti sulkemalla rajansa täysin estäessään hybridivaikuttamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hyväksymällä tavalla. Kertokaa! Me edustajat täällä salissa ja kansa lehterillä sekä tuolla ruudun takana haluaa suoria vastauksia. Yllättäkää ja vastatkaa kerran suoraan. — Kiitos. [Jussi Halla-aho: Se on liikaa vaadittu!]

16.14 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totta kai me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme. [Sebastian Tynkkynen: Miten?] Pidän erikoisena sitä, että tässä salissa kerta toisensa jälkeen annetaan ymmärtää, että me emme huolehtisi rajaturvallisuudesta, rajojen koskemattomuudesta ja itsenäisyydestämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsokaa peiliin! — Puhemies koputtaa] Ilman muuta me teemme sen. Ja näinä aikoina kun me tiedämme, että erilainen hybridivaikuttaminen kiihtyy, me olemme varautuneet hyvin erilaisiin vaikuttamiskeinoihin ja me vastaamme aina tilanteen mukaisesti.

Minua ihmetyttää se, miten täällä halutaan antaa sellaista kuvaa, että meidän viranomaiset eivät olisi ajan tasalla, [Jussi Halla-aho: Ministereistä on kyse!] viranomaiset eivät olisi varautuneet erilaisiin riskeihin. Itse asiassa tämähän on yksi hybridivaikuttamisen keino, että halutaan viranomaisten luottamusta madaltaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] halutaan antaa ymmärtää, että Suomi ei olisi varautunut.

Sisäministeri Mikkonen väisti kysymyksen ja hyökkäsi vihjaamalla hallituksen toimien arvostelun olevan Venäjän hybridivaikuttamista.

16.15 Paula Risikko kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olin itse viime kaudella tilanteessa, jossa johdin prosessia, jossa selvitettiin, pystytäänkö rajat laittamaan kiinni. Se oli nimenomaan TP-UTVAn kokouksen jälkeen, kun lähdettiin tätä prosessia tekemään, ja silloin selvityksen tulos oli, että pitää tehdä sekä valmiuslakiin että rajavartioston lakiin muutos.

No, me olemme peräänkuuluttaneet sitä muutosta täällä nyt, ja te olette itse, arvoisa sisäministeri, todennut täällä, ettei sitä tarvita, että meillä ovat lait jo kunnossa, että tämä on nyt uusi tulkinta. Minä epäilen suuresti sitä, että tällaista tulkintaa ei voi tehdä, koska viime kaudella selvitettiin, että sitä tulkintaa ei voi tehdä. Me tarvitaan ne muutokset sinne.

Täällä todettiin, että se on meidän omissa käsissä, niin miten te nyt aiotte sitten hoitaa tämän asian? Koska me toden totta tullaan tarvitsemaan sitä lähiaikoina.

16.16 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu, mikä nyt käytiin... Tai meidän ajatus olisi, että voisimmeko laittaa sinne valmiuslakiin tällaisen erillisen pykälän. Todettiin, että sitä ei tule tehdä valmiuslain kautta, vaan meidän täytyy huolehtia, että meidän ihan normaalissa rajalainsäädännössämme on riittävät säännökset siitä, miten voimme rajoja sulkea, miten voimme rajaliikennettä estää.

Nyt me olemme tuomassa tämän lain, ja tämä laki on lähtemässä lausunnolle. Siinä myös muutenkin katsotaan rajalakia vielä kerran: mitä sellaisia muutoksia ja varmennuksia siihen voidaan tehdä, jotta voimme paremmin varautua erilaisiin tilanteisiin. Ja nyt koska se ei tarvitse tätä valmiuslakia, vaan nimenomaan me voimme rajalain osalta tehdä näitä muutoksia, nämä muutokset ovat nyt lähdössä lausunnolle aivan pikapuoliin — todennäköisesti jo ensi viikon alusta.

Sisäministeri Mikkonen väisti kysymyksen viittaamalla epämääräisesti rajalain muutoksiin, jotka muka jotenkin ratkaisisivat ongelman, eikä valmiuslain korjaamiselle olisi siten enää tarvetta.

16.17 Päivi Räsänen kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Saarikko totesi, että tämä komission kanta on valitettava. Ja nyt kun oikeus- ja sisäministeriö, molemmat, ovat tämän kannan komission kanssa keskustelussa saaneet, niin olisi tärkeää tietää selkeästi se, että kun on vastattu, niin mitä sieltä on kysytty ja millä tavalla kysymys on asetettu.

Kun täällä käsiteltiin näitä hybridiuhkia, niin on hyvä, että hallitus valmiuslakiin nosti tämän hybridiuhka-asian, mutta tuosta lainsäädännöstä todellakin jäivät ne konkreettiset keinot puuttumaan näihin laajamittaisen maahantulon tilanteisiin, ja keskustelun yhteydessä, ministeri Henriksson, te lupasitte, että nämä muutokset vielä tänne tulevat. Voitteko nyt tämän vahvistaa, että ne tarvittavat muutokset ovat tulossa? Ja te voisitte varmasti myös vastata siihen kysymykseen, mitä komissiolta tosiasiallisesti kysyttiin.

16.18 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, ja ensinnäkin haluan myös todeta omalta osaltani, että hallitushan tekee kaikkensa tässä tilanteessa turvatakseen Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta, siitä ei ole epäilystäkään. [Sanna Antikainen: Kyllä on!] Suomi on erittäin hyvin varautunut, niin kuin sisäministeri täällä on nostanut esille, mutta kaikki vastuulliset edustajat myös tässä salissa tietävät, että täällä ei voida avata yksityiskohtaisesti, miten operatiivisesti siellä rajalla tullaan toimimaan. Sen kaikki vastuulliset edustajat tietävät, [Välihuuto perusuomalaisten ryhmästä] ja pyytäisin, että myös kunnioitatte sitä ajatusta.

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU-komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikanhakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen niin kutsutusta välineellistämisestä, ja tässä rajanylityspaikkojen ja turvapaikkahakemusten vastaanottamista koskevan menettelyn osalta keskustelussa ilmeni, että normaaliolojen lainsäädäntöä pystytään käyttämään pidemmälle kuin olimme aikaisemmin arvioineet, ja sen takia nämä muutokset tulevat nyt siihen rajalakiin, ja tätä valmistelua sisäministeriö nyt tekee.

Oikeusministeri Henrikssonkin vihjaa, että lakia ei muuteta, koska kansainväliset sopimukset, mutta operatiivisesti voidaan rikkoa niitä samoja kansainvälisiä sopimuksia, mutta sitä ei saa paljastaa venäläisille, joten hys-hys.

Henriksson ei tietenkään vastaa kysymykseen, mitä komissiolta tosiasiallisesti kysyttiin saati mitä vastattiin. Hänkin viittaa tarkentamatta rajalain uudistukseen, joka muka ratkaisisi ongelman. Arvaan, että tämä rajalain mullistava uudistus paljastuu pelkäksi EU:n direktiiveissään määrittelemäksi nopeutetuksi rajamenettelyksi, joka taas on Suomen rajoilla yhtä tyhjän kanssa, koska se ei koske kuin noin prosenttia tulijoista. On lisäksi luultavaa, ettei edes tuota prosenttia palautettaisi Suomesta suoraan rajan yli Venäjälle.

[Roope]

2.2. Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)

16.20 Hanna Huttunen kesk: Arvoisa puhemies! Rajamaakunnasta Pohjois-Karjalasta tulevana kansanedustajana ihmettelen kyllä suuresti tätä komission tulkintaa. Itsenäisen valtion tulee aina, kaikissa tilanteissa, kaikissa olosuhteissa päättää omasta ulkorajastaan.

Kukaan muu ei sitä saa meidän puolestamme päättää. Me olemme nähneet jo, miten turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa välineenä, ja tätä ei voi ja tätä ei saa hyväksyä. Meillä tulee laittaa rajat kiinni, mikäli on pienikin signaali siitä, että turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa. Arvoisa sisäministeri, kysyisin teiltä: onko Euroopan unionin komissiolla edes aidosti toimivaltaa päättää siitä, että Suomi ei saisi laittaa rajojaan kiinni?

16.21 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Itsekin tulen sieltä Pohjois-Karjalasta ja rajamaakunnasta. Edustaja tietää, että on äärimmäisen tärkeää varmistua siitä, että meidän rajamme ovat turvalliset, meidän rajoja valvotaan, niistä huolehditaan emmekä salli minkäänlaisia alueloukkauksia, ja onneksi meillä on hyvä Rajavartiolaitos, jonka resursseja itse asiassa nyt kehyspäätöksessä nimenomaisesti lisättiin, jotta rajan suorituskykyä voimme kohentaa.

Tosiaan Suomi on osa EU:ta, ja tietysti Suomi on sitoutunut EU:n perussopimukseen ja siinä määriteltyihin oikeusvaltioperiaatteisiin ja muihin EU:n yhteisiin arvoihin. Sitä kautta tietysti komissiokin EU-jäsenyyden ja Schengen-järjestelmän sääntöjen osalta, jotka Suomea sitovat, voi antaa omia tulkintojaan näihin liittyen. Mutta haluan korostaa nyt tässä salissa sitä, että on aivan yksiselitteistä, että jos meillä yritettäisiin tällaisilla hybridivaikuttamisen keinoilla meidän turvallisuuttamme heikentää, niin totta kai rajoilla siihen puututtaisiin.

Sisäministeriö ei ole julkaissut EU:n komission tulkintaa, jonka mukaan Suomi ei saisi laittaa rajojaan kiinni. Tällaista ukaasia ei ole lähetetty myöskään esimerkiksi Puolalla ja Kreikalle tai muille maille, joiden lainsäädäntö sallii rajojen täydellisen sulkemisen.

Sisäministeri Mikkonen vihjaa jälleen, että lakia ei sitä paitsi tarvita, koska kansainvälisiä sopimuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n yhteisiä arvoja ei tarvitse sitten kuitenkaan rajoilla noudattaa.

16.22 Ville Tavio ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tässä keskustelussa on ollut erikoisia piirteitä. Kun hybridivaikuttaminen on täällä yhdessä todettu erittäin kielteiseksi toiminnaksi ja sellaiseksi, joka tapahtuu vieraan valtion taholta ja pyrkii propagandallaan muuttamaan joitain fundamentteja tässä keskustelussa, niin korvaani särähti, kun te, sisäministeri Mikkonen, syytitte oppositiota äsken hybridivaikuttamisesta, kun me kyseenalaistamme sen, miten meidän turvallisuuspolitiikan ydinkysymys rajaturvallisuuden ja turvapaikanhakuoikeuden osalta voidaan alistaa sinne Brysseliin. Miksi hallitus ja Suomi ei tätä päätöstä tekisi ihan itse? Voitteko vähän selventää nyt, että millä tavalla oppositio tässä teidän mielestänne oikein hybridivaikuttaa? [Sanna Antikainen: Vakava väite, nyt kertokaa!]

16.23 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Niin, aika usein kun tässä salissa puhutaan hybridivaikuttamisesta, nähdään, että se olisi ainoastaan tällaista välineellistämistä, jolloin maahanmuuttovirtoja ohjattaisiin rajan yli, mutta on hyvä huomata, että hybridivaikuttaminen on valtavan laaja keino, on erilaisia vaikuttamisyrityksiä: yritetään vaikuttaa taloudellisesti, yritetään vaikuttaa informaatioon, yritetään erilaisia väestöryhmiä saada toisiansa vastaan, lietsotaan vihaa, jännitteitä, voidaan vaikuttaa erilaisiin kriittisiin infrastruktuureihin, kyberhyökkäyksiä. Nämä kaikki ovat hybridivaikuttamisen laajaa kirjoa, ja meidän viranomaiset ovat näihin varautuneet. Sen takia pidän valitettavana, jos tästä salista, Suomen eduskunnasta, lähtee sellainen viesti, että me emme olisi varautuneet näihin erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin, myös siihen välineellistämiseen. Meidän rajaviranomaisilla on valmiussuunnitelmat valmiina, [Puhemies koputtaa] ja jos on tarve, niin totta kai toimitaan. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Te demonisoitte oppositiota!]

Sisäministeri Mikkonen peruuttelee vihjailussaan perussuomalaisten hybridivaikuttamisesta, mutta vihjailee taas, että rajaviranomaiset voivat tarvittaessa toimia vastoin lakeja ja sopimuksia, ja siksi hallituksen toimia ei saisi arvostella.

16.24 Kai Mykkänen kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Uskon, että suomalaiset tänään kokevat, että tässä ollaan laajalla kansallisen edun yhtenäisyydellä askeltamassa historialliseen turvallisuusratkaisuun, ja toivovat yhtenäisyyttä ja määrätietoisuutta myös meidän turvallisuuden takaamiseksi näissäkin karikoissa, joita lähikuukausina saatetaan kokea.

Olen vähän yllättynyt. Kun minun ymmärtääkseni meillä tässä salissa on nyt ainakin kolmisen kuukautta ollut erittäin laaja yhteisymmärrys siitä, että jo turvallisuusselonteossakin mainittu turvapaikanhaun välineellistäminen on sellainen keino, jonka neutraloimme, jos sellaista nähdään. Jos ihmisten työntäminen rajan yli muodostuu painostamisen välineeksi, niin se tulee kerta kaikkiaan ehkäistä niin, että keskeytetään tällaisen keinon motiivit.

Täällä pääministerin sijainen totesi mielenkiintoisesti, että tämä ei jäisi tähän, että pitäisi korkeimmalla tasolla neuvotella. Sitten sanoitte, että pitäisi EU-lainsäädäntöä muuttaa.

No, se on vuosien kysymys. Kysyn nyt vielä, pääministerin sijainen: onko tosiaan niin, että tämä ei jää tähän ja me varaudumme joka tapauksessa siihen, että pystymme sulkemaan turvapaikkahaun välineellistämisen pois vastustajan keinovalikoimasta?

16.25 Valtiovarainministeri Annika Saarikko (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tähdennän nyt vielä, että varmasti ainakin kaikille sellaisille, jotka tätä keskustelua seuraavat, käy selväksi: Juuri nyt Suomen rajoihin ei kohdistu painetta, ei uhkaa, ja rajoillamme on turvallista.

Toisekseen Suomella on hyvä Rajavartiolaitos, joka tekee erinomaista työtä ja on tehnyt sitä muuten vuosikymmeniä yhteistyössä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa, ja heille on päätetty kohdistaa lisäeuroja, lisähenkilöstöä työn tueksi.

Kolmannekseen me olemme saaneet vihreää valoa siihen, että normaaliaikojen rajalainsäädäntöä pystytään entisestään kiristämään tämän ihmisvirtojen riskin näkökulmasta. [Sanna Antikainen: No kiristäkää!]

Ja sitten tämä EU-ulottuvuus. Kyllä, olen sitä mieltä, että tämä kanta on valitettava. Helpompaa olisi ollut komission vihreä valo tälle asialle, ja siksi pidän perusteltuna ja aion käydä pääministerin kanssa läpi, olisiko meillä vielä edellytyksiä käydä komission suuntaan asiasta keskustelua. Ja kyllä, vaikka se veisi aikaa, on varmasti hyvä Suomen miettiä, edustaisimmeko me muiden ulkorajavaltioiden kanssa yhteistä näkemystä siitä, pitäisikö EU-lainsäädäntöä päivittää.

Oikeusministeri Saarikko ei vastannut kysymykseen vaan luritteli diibadaabaa rajalain ja EU-lainsäädännön päivittämisestä.

16.27 Leena Meri ps (vastauspuheenvuoro): Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärränkö, ministeri Saarikko, nyt oikein, että jos meille tulisi kymmenentuhatta hybridivaikuttajaa, vihreää miestä, tuonne itärajalle, niin te lähdette neuvottelemaan Brysseliin, mitä me tehdään, ja te keskustelette sitten EU:n kanssa, voimmeko me nyt tehdä niin tai näin, kun nämä kymmenentuhatta ihmistä, ehkä kaksikymmentätuhattakin, olisivat jo täällä?

Ministeriaitiosta tuli myös väitteitä, että me täällä jollain lailla hybridivaikutettaisiin — ja tarkoititteko jopa, että lietsomme vihaa? Siis me haluamme tietää, onko meillä lainsäädäntö kunnossa tai keinot kunnossa. Se on nyt ihan sama, mikä on se keino, mitä te aiotte käyttää, jos huomenna on kymmenentuhatta ihmistä tuolla rajalla. Onko teillä keinot siihen, että sieltä ei tule yhtään turvapaikkahakemusta? Ei mitään selittelyä, että meillä on henkilökuntaa ja rajavalvontaa ja Suomeen ei kohdistu hyökkäyksen uhkaa, vaan jos sinne tulee ihmisiä, niin se on nolla ihmistä läpi sieltä. Onko meillä, ministeri Mikkonen, siihen nyt keinot, että tasan nolla ihmistä tulee, jos me näin haluamme?

16.28 Sisäministeri Krista Mikkonen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen mielestäni aika monta kertaa tähän kysymykseen jo vastannut. [Sebastian Tynkkynen: Et kertaakaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me voimme sulkea rajanylityspaikkoja, jos rajan yli yritetään tulla [Hälinää — Puhemies koputtaa] väkivalloin tai laajalla joukolla. Me voimme sen estää, ei sellaista voi sallia. Tämmöiset erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ovat asioita, joihin viranomaiset ovat varautuneet, ja he ovat myös harjoitelleet näitä toimia. On ihan selvää, että jos tällaista hybridivaikuttamista tapahtuu, niin silloin Suomen valtio siihen vastaa, se on ihan itsestäänselvyys. En tiedä, miksi sitä pitää täältä aina monta kertaa kysyä, mutta näin on.

Samanaikaisesti me todellakin vielä haluamme varmistaa, että meidän lainsäädäntömme monelta osin myös näihin muihin hybridivaikuttamisen keinoihin liittyen on ajan tasalla. Ja sen takia esimerkiksi tähän valmiuslakiin, mikä nyt on jo täällä eduskunnan käsittelyssä, on tehty monenlaisia muutoksia, ja hybridivaikuttaminen on otettu yhdeksi laukaisutekijäksi. Ja me teemme myös normaaliin rajalainsäädäntöön tarvittavat muutokset.

Kiusaantunut sisäministeri Mikkonen ei vastannut kysymykseen.

Kysymyksen käsittely päättyi.