Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Isagoge]

Ilmastoskeptikot yrittävät toistuvasti väittää, että ilmastotutkimus ei ole (vaihtelevista syistä) oikeaa tiedettä, eikä sen tuloksiin siksi voi luottaa. Samalla he tietysti korostavat, että on toisaalta olemassa sitä "oikeaa tiedettä", johon voi luottaa, ja juuri sen näkökulmasta ja tuella voidaankin sanoa, että ilmastotutkimus ei ole tiedettä.

Tällä kertaa tästä väitteestä kuultiin jäsen mannymin toimesta tällainen versio:

Jännää, koska ilmastoherkkyyttä ei edelleenkään tunneta tarkasti, vaikka siitä IPCC on nyt lausunut 6 raportin ja parin lisäraportin verran, osoittaen jokaisessa erittäin suurta todennäköisyyttä tai yli 95% varmuutta, niin jännää että ei edelleenkään tunneta tarkasti. Sitten päästö ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat myös epätarkkoja, niin nyt oikeasti toteutumassa olevien toimenpiteiden seurauksena on valtava arvaus.

Tai lainaten vapaasti, IPCC:n läpyskä ei ole tieteellinen raportti, vaan erinäisiä arvauksia ja oletuksia sisältävä poliittinen läpyskä...

Olisi toki hyvä, jos ilmastoherkkyys osattaisiin arvioida nykyistä tarkemmin. Mutta esimerkiksi Sherwood et al. (2020), (linkki ja lainaus alempana tässä viestissä) ja IPCC:n AR6 WG1 nyt ovat parasta, mihin tämän suhteen toistaiseksi pystytään. Olen hyvin varma sen suhteen, että tässä vielä saavutetaan jonkin verran edistystä, mutta jos ymmärtää millaisin tutkimuslinjoin ilmastoherkkyyttä on mahdollista arvioida, on turha odottaa, että koskaan päästään pistemäiseen arvioon, joka olisi täsmälleen oikein.

Ja siitä päästäänkin sitten tämän postauksen aloituksen teemaan. Mitä meidän pitäisi ajatella jäsen mannymin argumentista:
premissi 1: tiedettä on vain sellainen tutkimus, jossa pystytään esittämään riittävän tarkkoja arvioita erilaisista parametreistä, vakioista ja muista kvantifioitavissa olevista ominaisuuksista
premissi 2: IPCC:n esittämä reaalilukuväli, jolla ilmastoherkkyyden arvon väitetään suurella uskottavuudella olevan, on liian pitkä, jotta se voisi olla tieteellinen tutkimustulos
Johtopäätös 1: kaikki se ilmastotutkimus, mikä rakentuu tavalla tai toisella liian pitkälle ilmastoherkkyyn arvoa kuvaavalle reaalilukuvälille on lähinnä arvausta.
Johtopäätös  2: IPCC:n viimeisin raportti (AR6 WG3) tai jopa kaikki IPCC:n raportit ovat pseudotiedettä (tutkimusta, joka yritetään saada näyttämään tieteeltä, mutta joka ei täytä tieteen kriteerejä).

Jokainen varmaan huomasi, että tämä ei ole sanatarkasti se argumentti, jonka jäsen mannym esitti. Tämä on minun tekemäni rekonstruktio hänen argumentistaan, ja minun rekonstruktiossani on lähdetty siitä tulkinnasta, että mannym tosiasiassa tarkoitti väittää hieman jotain muuta kuin viestissään väitti. Hänen sanantarkassa argumentissaan on virhe, joka rakentunee perustavaan väärinkäsitykseen eräistä ilmastotutkimukseen liittyvistä seikoista. Palaan tähän viestin lopussa. Tässä vaiheessa riittää todeta, että uskon neljän kohdan rekonstruktioni olevan hyväntahtoinen esitys siitä, mitä jäsen Mannym olisi sanonut, jos olisi harkinnut tarkemmin, mitä kirjoitti tai jos olisi tiennyt ilmastotutkimuksen eräistä yksityiskohdista enemmän.

Jos jäsen mannym yritti esittää rekonstruktoimani argumentin mutta paikoitellen kompuroi siinä, mitä todellisuudessa kirjoitti, mitä argumentin pätevyydestä pitäisi ajatella? Jo ensimmäisestä premissistä löytyy ongelma. Siinä esitetään, että riittävän tarkat arviot erilaisista kvantifioitavissa olevista käsitteistä muodostavat demarkaatiokriteerin tieteen ja pseudotieteen erottamiseksi toisistaan (demarkaatiokriteerillä tarkoitetaan sellaisia kriteerejä, joita tieteen pitää täyttää ollakseen tiedettä ja joiden perusteella voidaan myös sanoa, että tietty tutkimus ei ole tiedettä).

Tämä oletus on koko argumentin kohtalonkysymys: onko meillä sellaista tieteellistä tutkimusta tai laajemmin sellainen tieteellinen ajatteluperusta, jonka pohjalta voimme tieteellisin menetelmin johtaa sen, miten pitkä ilmastoherkkyyden arvoa kuvaava reaalilukuväli saa pisimmillään olla? Ja jos on, niin kuinka pitkä se pisimmillään saisi olla, jotta ko. arvion tuottamaa tutkimusta ja sille rakentuvaa tutkimusta voisi pitää tieteellisenä. Koska toivon jäsen mannymilta vastausta näihin kahteen kysymykseen, niin tässä vielä hieman pelkistettyinä molemmat:

(1) miten pitkä reaalilukuväli, joka ilmastotutkimuksen uusimpien tulosten mukaan kuvaa ilmastoherkkyyden arvoa saa pisimmillään olla, jotta ko. väliin jotenkin liittyvä tai tukeutuva ilmastotutkimus vielä olisi tiedettä?

(2) miten tarkasti ottaen lasket tieteellisyyden kriteerinä olevan ko. välin maksimipituuden?

Jäsen mannym voi vapaasti halutessaan vastata näihin kysymyksiin, ja odotan vastauksia aidolla mielenkiinnolla, mutta ehkä myös minulle sallitaan jonkinlainen vapaus spekulaatioon niiden suhteen. Uskon vahvasti, että kunnollista vastausta kumpaankaan kysymykseen ei tule. Sitä ei tule, koska tässä on kysymys ilmastoskeptikoille tyypillisestä sumutusargumentista:

Ilmastotutkimus ei ole (vaihtelevista syistä) oikeaa tiedettä, eikä sen tuloksiin siksi voi luottaa. Toisaalta on olemassa sitä "oikeaa tiedettä", johon voi luottaa, ja juuri sen näkökulmasta ja tuella voidaankin sanoa, että ilmastotutkimus ei ole tiedettä.

Jotta jäsen mannym nyt voisi kertoa meille, miten pitkä ilmastoherkkyyttä kuvaava reaalilukuväli pisimmillään voisi olla (jotta ilmastotutkimuksen ilmastoherkkyyteen liittyvä osa olisi oikeaa tiedettä), hänellä pitäisi olla jokin oikeasti tieteellinen tapa laskea tuo maksimipituus. Olen todella varma, että sitä laskentatapaa ei ole olemassa. Ja siksi emme tässä viestiketjussa kuule Mannymilta kuin täysin hatusta vedetyn arvion. Ja jos näin käy, silloin hän ikävä kyllä ajautuu juuri siihen pseudo- tai epätieteellisyyteen, josta syytti ilmastotutkimusta: "ilmastotutkimus ei ole tiedettä, koska minusta nyt tuntuu siltä, että sen tuottamat arviot kvantitatiivisten käsitteiden arvoista ovat liian epätarkkoja." Eikö tämä itse asiassa mene aika lähelle niitä argumentaatiostrategioita, joita esimerkiksi sukupuolentutkimuksessa käytetään? 

Mainitsin edellä, että palaan valitettavan pitkäksi venyneen viestini lopuksi muutamaan teeman. En käyttänyt jäsen Mannymin sanantarkkaa argumenttia siitä syystä, että siinä on virhe, joka tulkintani mukaan heijastaa hänen väärinkäsityksiään ilmastotutkimuksesta. Lisäksi subjektiivinen näkemykseni on, että Mannym ei ehkä ole mestari sen suhteen, mitä argumenttien eksplikointiin tulee. Niinpä hänen argumenttinsa täytyy varsin usein yrittää rekonstruoida, ennen kuin niihin voi vastata.

Mikä virhe jäsen Mannymin sanantarkassa argumentissa oli? Tämä:

... Sitten päästö ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat myös epätarkkoja

Eli koska ilmastoherkkyyttä kuvaava reaalilukuväli on liian pitkä, päästöskenaariot ovat epätarkkoja.

Tässä näkyy se perustava väärinkäsitys, että asiasta tehdyssä tutkimuksessa ja mallintamisessa päästöskenaariot eivät millään tavalla perustu ilmastoherkkyyteen. Ne perustuvat tutkimukseen siitä, millaisia teknologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja niiden pohjalta päästökehityksiä on mahdollista odottaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi monille tätä ketjua lukeville tuttu rcp8.5 ei mitenkään perustu siihen, millä reaalilukuvälillä ilmastoherkkyyden oletetaan olevan. Se perustuu siihen oletukseen, että ihmiskunta epäonnistuu täysin päästövähennyksissä, onnistuu hyödyntämään miltei kaiken maanpinnan alla olevan fossiilisen polttoaineen ja lisäksi vielä kasvattaa massiivisesti muualta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä. Se viimeisten vuosien aikana tehty johtopäätös, että kyseinen skenaario on epärealistinen, ei mitenkään perustu ilmastoherkkyyden arviota kuvaavaan reaalilukuväliin tai sen muutokseen uudemman tutkimuksen perusteella, eikä se jatkossakaan muutu tuon välin pidentyessä tai lyhentyessä.

Olen myös taipuvainen tekemään sen tulkinnan, että jäsen mannym ei edelleenkään hahmota kunnolla sitä, mistä fysikaalisessa ilmastomallintamisessa on kyse. Hän, kuten kovin monet muut ilmastoskeptikot, näyttää ajattelevan, että fysikaalisissa ilmastomalleissa ilmastoherkkyys on parametri, joka kiinnitetään ennen yhtäkään malliajoa.  Näin ei tosiaankaan ole. Tilanne on päinvastainen: fysikaaliset ilmastomallit antavat arvion siitä, mitä ilmastoherkkyys on.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2019RG000678

We assess evidence relevant to Earth's equilibrium climate sensitivity per doubling of atmospheric CO2, characterized by an effective sensitivity S. This evidence includes feedback process understanding, the historical climate record, and the paleoclimate record. An S value lower than 2 K is difficult to reconcile with any of the three lines of evidence. The amount of cooling during the Last Glacial Maximum provides strong evidence against values of S greater than 4.5 K.

[mannym]

Olisi toki hyvä, jos ilmastoherkkyys osattaisiin arvioida nykyistä tarkemmin. Mutta esimerkiksi Sherwood et al. (2020), (linkki ja lainaus alempana tässä viestissä) ja IPCC:n AR6 WG1 nyt ovat parasta, mihin tämän suhteen toistaiseksi pystytään.

Hyvä yritys mutta silti väärin, ilmastoherkkyyden tai CO²:n tuplaantumisen määre on ollut viimeiset reilu 30 vuotta 4K, ±1K. Tähän samaan lopputulemaan tulevat kaikki ilmastosensitiivisyyttä arvioivat, jotka käyttävät lainattua palaute matematiikkaa kontrolliteoriasta ja jättivät huomiotta siinä esiintyvän melkoisen puutteen. Kenties Isagoge tietää mikä se puute on ilman että minä kerron sen? Kerron toki sitten kun et keksi sitä.

Koska toivon jäsen mannymilta vastausta näihin kahteen kysymykseen, niin tässä vielä hieman pelkistettyinä molemmat:

(1) miten pitkä reaalilukuväli, joka ilmastotutkimuksen uusimpien tulosten mukaan kuvaa ilmastoherkkyyden arvoa saa pisimmillään olla, jotta ko. väliin jotenkin liittyvä tai tukeutuva ilmastotutkimus vielä olisi tiedettä?

Tähän vastaan yksinkertaisesti, se saa olla niin pitkä kuin sitä sattuu huvittamaan, kunhan se 1, vastaa reaalimaailmaa. 2, on todennettavissa mittauksin. Kun ne nyt perustuvat tietokonemalleihin jotka eivät vastaa reaalimaailmaa, eivätkä ole todennettavissa mittauksin, ne eivät ole tiedettä. Tämä vastaa samalla myös kysymykseesi 2.

Ilmastotutkimus ei ole (vaihtelevista syistä) oikeaa tiedettä, eikä sen tuloksiin siksi voi luottaa. Toisaalta on olemassa sitä "oikeaa tiedettä", johon voi luottaa, ja juuri sen näkökulmasta ja tuella voidaankin sanoa, että ilmastotutkimus ei ole tiedettä.

Koska ilmastotutkimus ei perustu empiriaan ja mittauksiin, vaan tietokonemalleihin että arvauksiin, eikä sen tulokset ole todennettavissa mittauksin, niiden omien virhemarginaalien mukaisesti, niin mitä ne sitten ovat? Kun ilmastotutkimus ei tuota todennettavia tuloksia, se ei ole oikeaa tiedettä. Toisaalta on olemassa oikeaa tiedettä johon voi luottaa, siitä yksinkertaisesti esimerkkeinä vaikkapa ihan sähkötekniikka, ballistinen lentorata laskelma, insinööritoimistojen lujuuslaskelmat... Kaikki sellaisia joilla on reaalimaailman todennettava komponentti, mitä ilmastointitutkimuksella ei ole.

Jotta jäsen mannym nyt voisi kertoa meille, miten pitkä ilmastoherkkyyttä kuvaava reaalilukuväli pisimmillään voisi olla (jotta ilmastotutkimuksen ilmastoherkkyyteen liittyvä osa olisi oikeaa tiedettä), hänellä pitäisi olla jokin oikeasti tieteellinen tapa laskea tuo maksimipituus.

Kuten vastasin aiemmin kysymykseesi, niin aikavälillä ei sinällään ole väliä, vain kuinka se osuu. Jälkikäteen muutetut ennusteet eivät todista mitään. Yksinkertaisesti sehän tarkoittaa sitä että jos ilmakehän CO² tason tuplaantuessa sanotaan pallon lämpenevän 4K ja kun on saavutettu 50% niin sen luvun pitäisi olla vastaava.

Mainitsin edellä, että palaan valitettavan pitkäksi venyneen viestini lopuksi muutamaan teeman. En käyttänyt jäsen Mannymin sanantarkkaa argumenttia siitä syystä, että siinä on virhe, joka tulkintani mukaan heijastaa hänen väärinkäsityksiään ilmastotutkimuksesta. Lisäksi subjektiivinen näkemykseni on, että Mannym ei ehkä ole mestari sen suhteen, mitä argumenttien eksplikointiin tulee. Niinpä hänen argumenttinsa täytyy varsin usein yrittää rekonstruoida, ennen kuin niihin voi vastata.

Mikä virhe jäsen Mannymin sanantarkassa argumentissa oli? Tämä:

... Sitten päästö ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat myös epätarkkoja

Eli koska ilmastoherkkyyttä kuvaava reaalilukuväli on liian pitkä, päästöskenaariot ovat epätarkkoja.

Minusta olisi kiva jos moiset rekontstruktiot jätettäisiin pois, sillä se mitä kirjoitin on se mitä kirjoitin, ja se myös on siinä ihan tarkoituksella, kirjoitithan viestissäsi ettei ilmastoherkkyyttä tunneta tarkasti, ja koska sitä ei tunneta tarkasti siitä ilmastoherkkyydestä vedetyt päästö ja mitigaatio skenaariot ovat sen myötä myös epätarkkoja. Tästäkin voidaan antaa yksinkertainen esimerkki, jos 1 metrin halkaisijaltaan oleva pyörä pyörähtää kerran niin se kulkee matkan, kun tuota pyörän halkaisijaa ei ole mitattu vaan arvattu se on epätarkka jolloin tietyssä kierrosnopeudessa sen vauhdin arvio heittää vastaavasti.         

Olen myös taipuvainen tekemään sen tulkinnan, että jäsen mannym ei edelleenkään hahmota kunnolla sitä, mistä fysikaalisessa ilmastomallintamisessa on kyse. Hän, kuten kovin monet muut ilmastoskeptikot, näyttää ajattelevan, että fysikaalisissa ilmastomalleissa ilmastoherkkyys on parametri, joka kiinnitetään ennen yhtäkään malliajoa.  Näin ei tosiaankaan ole. Tilanne on päinvastainen: fysikaaliset ilmastomallit antavat arvion siitä, mitä ilmastoherkkyys on.

Tuohan on hauska ajatus, sillä se tarkoittaisi että minä ja muut ilmastoskeptikot olemme oikeassa. Sillä fysikaalisessa ilmastomallintamisessa ilmastoherkkyys on parametri joka kiinnitetään ennen yhtäkään malliajoa. Sitten sitäkin säätelemällä saadaan malliajo osumaan lähemmäs todellisuutta, ja kun se on saatu tarpeeksi lähelle menneisyyden "mallintamisessa" niin se laitetaan mallintamaan tulevaisuutta.

Mutta pitkästä viestistäsi jäi kuitenkin se mainioin pois, missä ovat läpysköissä esitetyt todisteet? Koska minä sanon niin ei kelpaa todisteeksi tieteessä, niin miksi läpysköiden "koska minä sanon niin" kelpaa sinulle?

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia oli maaliskuussa 1.05 C, eli peräti 0.4 C yli paussin.

http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-extent0/
GIS:sin kartta väittää, että erityisesti Jäämeri oli hyvin lämmin. Mutta Polar portalin mukaan alueen jääpeite on suurin moneen vuoteen.

Voi olla, että GISTempissä on jotain pielessä maaliskuun osalta. Joka tapauksessa käynnissä oleva La Niña ei ole pystynyt pudottamaan lämpötiloja samalla tavalla kuin noin 15 vuotta sitten. Tämä näkyy myös UAH MSU:sta.

Maapallon lämpötila hyppäsi ylös 2015 eikä ole palautunut enää paussin tasolle. Voimme viimeistään nyt julistaa, että maapallo on lämmennyt selvästi. Lämpeneminen tuo hyötyä maataloudelle ja ihmisten terveydelle. Toivon, että kehitys jatkuu tulevina vuosikymmeninä.

[Totti]

Golfvirta ei sittenkään pysähdy napojen sulaessa:

https://phys.org/news/2022-04-ice-caps-ocean-current.html

Most simulations of our climate's future may be overly sensitive to Arctic ice melt as a cause of abrupt changes in ocean circulation, according to new research led by scientists at the University of Wisconsin–Madison.

Climate scientists count the Atlantic Meridional Overturning Circulation (or AMOC) among the biggest tipping points on the way to a planetary climate disaster. The Atlantic Ocean current acts like a conveyor belt carrying warm tropical surface water north and cooler, heavier deeper water south.

"We've been taught to picture it like a conveyor belt—even in middle school and high school now, it's taught this way—that shuts down when freshwater comes in from ice melt," says Feng He, an associate scientist at UW–Madison's Center for Climatic Research.

However, building upon previous work, He says researchers are revising their understanding of the relationship between AMOC and freshwater from melting polar ice.

In the past, a stalled AMOC has accompanied abrupt climate events like the Bølling-Allerød warming, a 14,500-year-old, sharp global temperature hike. He successfully reproduced that event using a climate model he conducted in 2009 while a UW–Madison graduate student.

"That was a success, reproducing the abrupt warming about 14,700 years ago that is seen in the paleoclimate record," says He, now. "But our accuracy didn't continue past that abrupt change period."

Instead, while Earth's temperatures cooled after this abrupt warming before rising again to plateau at new highs for the last 10,000 years, the 2009 model couldn't keep pace. The simulated warming over the northern regions of the planet didn't match the increase in temperatures seen in geological archives of climate, like ice cores.
...

Warming temperatures on Earth's surface cause sea ice in the Arctic Ocean and the Greenland Ice Sheet to melt, releasing fresh water into the ocean. Scientists widely believed that the freshwater influx disrupts the density differences in the North Atlantic that make the AMOC's north-bound water sink and turn back south.

"The problem," says He, "is with the geological climate data."

Though the climate record shows an abundance of freshwater that came from the final melting of the ice sheets over North America and Europe, the AMOC barely changed. So, He removed the assumption of a freshwater deluge from his model.

"Without the freshwater coming in making the AMOC slow down in the model, we get a simulation with much better, lasting agreement with the temperature data from the climate record," He says. "The important result is that the AMOC appears to be less sensitive to freshwater forcing than has long been thought, according to both the data and model."

Merivirtojen pysähtyminen näyttäisi olevan jälleen yksi ilmastomyytti joka perustuu virheellisiin simulaatioihin.

[ämpee]

Merivirtojen liikkuminen on seurausta maapallon pyörimisestä.
Saa siinä simuloida jos sen aikoo edes pleikkarilla pysäyttää.

[Ajattelija2008]

Kanadan (Laurentian) jäätikkö oli se suuri jäätikkö, joka määräsi jääkauden syklin. Uskotaan, että sen sulamisen seurauksena oli Pohjois-Amerikassa valtava järvi, joka aivan yhtäkkiä tyhjeni Atlanttiin. On selvä, että noin massiivinen tapahtuma voi vaikuttaa ilmastoon monella tavalla. Vaikutuksen ei tarvitse olla Golf-virran heikkenemisen kautta vaan se voi olla joku muu.

Nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlantia mitätöntä vauhtia verrattuna jääkauden lopun molskahdukseen Kanadasta. Sulaminen on vain luokkaa 1 / 20 000 Grönlannin jäämäärästä vuodessa. Näin ollen väitteet Golf-virran pysähtymisestä ovat hölynpölyä ja alan tutkijat tietävät sen olevan hölynpölyä.

[Isagoge]

Merivirtojen pysähtyminen näyttäisi olevan jälleen yksi ilmastomyytti joka perustuu virheellisiin simulaatioihin.

On olemassa ainakin kymmenen tutkimusta, joiden mukaan AMOC on hidastunut (ks. viestini kuva). Ja kun nyt julkaistaan yksi mallikokeeseen perustuva tutkimus, jonka mukaan näin ei ole, niin uskot sitä kuin pikkulapsi?

[Ajattelija2008]

Merivirtojen pysähtyminen näyttäisi olevan jälleen yksi ilmastomyytti joka perustuu virheellisiin simulaatioihin.

On olemassa ainakin kymmenen tutkimusta, joiden mukaan AMOC on hidastunut (ks. viestini kuva). Ja kun nyt julkaistaan yksi mallikokeeseen perustuva tutkimus, jonka mukaan näin ei ole, niin uskot sitä kuin pikkulapsi?

Tästä on tässä ketjussa ollut monta kertaa keskustelua. Meillä ei ole kunnon dataa, josta selviäisi Golf-virran voimakkuuden vaihtelu. Tutkimuksissa joudutaan käyttämään kamalan epäsuoria menetelmiä kuten merenpinnan korkeuden vaihtelua.

Onko Golf-virrassa muutosta, on tieteen avoin kysymys.

[mannym]

Merivirtojen pysähtyminen näyttäisi olevan jälleen yksi ilmastomyytti joka perustuu virheellisiin simulaatioihin.

On olemassa ainakin kymmenen tutkimusta, joiden mukaan AMOC on hidastunut (ks. viestini kuva). Ja kun nyt julkaistaan yksi mallikokeeseen perustuva tutkimus, jonka mukaan näin ei ole, niin uskot sitä kuin pikkulapsi?

Osaatko kertoa kuinka moni noista siteeraamistasi tutkimuksista on mitannut sen AMOC:in virtauksen hidastumista, eikä vain lasketellut tietokonemalleilla johtopäätelmää siitä lämpötilasisällön mukaan, jota on mitattu luotettavasti optimistisimminkin vasta 20 vuotta (argo poijut)? Mahtavasti 1600 vuotta tietokonesimulaatiota vs 20 vuotta ns oikeaa dataa tuosta.

AMOC:in kierto on muutenkin tunnettu, 60-80 vuoden sykli joka toistuu negatiivisesta positiiviseen ja takaisin negatiiviseen ja positiiviseen. Positiivinen vaihe on tulossa päätökseen jonka myötä lämpötilat tulevat jonkin verran laskemaan. Mutta koska pleikkaritieteilijät tarvitsevat paniikkia, niin tavanomaisesta tehdään tavatonta ja syytetään siitä sitten ilmastonmuutosta.

[migri]

Positiivinen? sota kun nyt vaikuttaa ilmastorintamaankin..

Venäjän hyökkäys vaikuttaa ilmastoonkin
Sodan päätyttyä meillä on erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Petteri Taalas.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca93f5ad-86f7-45cf-bb45-ab404c6a0456

Siellä on varmaan jo kaikki viherpiiperot ym. ilmastoterroristit Gretaa myöten rintamalla?

Uutinen oli aamulla etusivulla oikein isolla muttä näemmä "alennettu" aika nopeaan tahtiin..

[Jaska Pankkaaja]

Mitenkäs se vaikuttaisi ilmastonmuutokseen CO2 päästöihin jos R lakkauttaisin kakki erilaiset taalasmaiden leikkityökeskukset? Tai lopettaisi esim 1M suomalaista ja laskisi loppujen elintasoa 80-90%? WoW, joko sukat pyörivät jaloissa?

[Roope]

Positiivinen? sota kun nyt vaikuttaa ilmastorintamaankin..

Venäjän hyökkäys vaikuttaa ilmastoonkin
Sodan päätyttyä meillä on erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Petteri Taalas.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca93f5ad-86f7-45cf-bb45-ab404c6a0456

Euroopan maiden ilmastopolitiikan vaikutus ilmastoon on laskennallisesti mitätön, vaikka Eurooppa ottaisi minkälaisia loikkia. Muuta maailmaa ei pahemmin kiinnosta, ja suurin osa Venäjän fossiilienergiasta tuskin jäisi maan alle vaan kulutettaisiin muualla.

On erittäin mielenkiintoista nähdä, mihin itäisen naapurimme hyökkäys johtaa ilmaston kannalta. Lyhyellä tähtäimellä Euroopassa huomio kiinnittynee energian saannin turvaamiseen keinoja kaihtamatta ja jopa fossiilienergian käytön lisäämiseen. "Erikoisoperaation" heijastusvaikutuksineen päätyttyä meillä on käsillä erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta 5–10 vuoden tähtäimellä.

Jos Taalas olisi rehellinen, hän myöntäisi, että on globaalin lämpenemisen kannalta jokseenkin samantekevää, saavuttaako EU-alue (noin kymmesosa hiilipäästöistä) hiilineutraalisuuden vuonna 2050 vai muutaman vuoden aiemmin.

Irrottautuminen fossiilienergiasta 5-10 vuodessa on realistisesti ajatellen mahdotonta tai ainakin niin järjettömän kallista ja kivuliasta, että sellainen ei onnistu kuin diktatuurissa. Ja miksi ihmeessä, kun sellainenkaan ponnistus ei vaikuttaisi ilmastoon niin, että sitä huomaisi?

Pessimisti voi tosin todeta, että kohonneet energian ja polttoaineiden hinnat johtavat ilmastoteeman hautajaisiin. Itse uskon edelliseen loikka-vaihtoehtoon. Ja insinööreihin, jotka tuovat jatkuvasti uusia keinoja vuosisatamme ongelman ratkaisuun.

Valtamediassa pelotellaan epärealistisilla lämpenemisskenaarioilla, jotka perustuvat siihen, että nykyisten ilmastotoimien lisäksi ei enää aloiteta eikä keksitä mitään uutta, vaan päästöt kasvavat vuosisadan lopulle asti.

Samanaikaisesti on vallalla tämä toinen narratiivi, jossa rauhoitellaan, että ei hätää, kyllä insinöörit jotain keksivät, kunhan tavoitteet asetetaan tarpeeksi tiukoiksi. Tuosta vaan kuilun yli kahdella loikalla.

[Larva]

Ihan näin sivustakatsojana heitän, että oletteko koskaan miettineet, kuka tai mikä taho hyötyy siitä, että länsimaat hirttävät itsensä uusiutuviin energianlähteisiin, päästövähennyksiin, ilmastotalkoisiin jne? Voisiko ehkä olla niin, että joku länsimaiden rappiosta ja tuhosta hyötyvä taho syöttäisi meidän päättäjille ja medialle pelottelua ja (mis)informaatiota aiheesta, jotta länsimaat tuhoaisivat itse itsensä mahdottomuuksiin yrittävällä ilmastopolitiikallaan ja hyvesignaloinnillaan - samaan aikaan kun suurin osa maailman kehittyvistä maista ei oikeasti viitsi huolehtia edes alkeellisesta jätehuollosta ja surutta roskaa esim. meriä?

Foliohattu kiristää kyllä vähän ohimoita, kun rupesin tällaista miettimään. Entä jos mikään ilmastopropaganda ei oikeasti pidäkään paikkaansa? Saasteet, ympäristömyrkyt, metsien laajat hakkuut ja eläinlajien tappaminen sukupuuttoon esim. turkisten tai sulkien takia ovat ihan eri asia, ja niiden vaikutukset luontoon ovat katastrofaalisia. Näille pitää tehdä jotakin, ja paljon on tehtykin - mutta lähinnä länsimaat ovat tehneet (laajamittaisesti)!

Mutta että joku parin asteen keskilämpötilan nousu (paikallisesti) vuodessa tappaa koko maapallon? Ja että siihen päästään ilmeisesti vain sillä, että eurooppalaiset 1) lopettavat lihansyönnin ja 2) romuttavat polttomoottoriautonsa?? Ette vattu ole tosissanne.

Jos pelätään merenpinnan nousua kun jäätiköt sulavat, niin eikö siinä yhtä hyvin voi käydä samalla tavalla kuin Pohjolassa, jossa Itämeren pinta laski ja maa kohosi, kun jääkausi lähestyi loppuaan ja mannerjää suli pois?

Anteeksi sekava teksti, tuli vain tällaista ajatusvirtaa mieleen.

[Titus]

Länsiväylä: Fortum hylkää Otaniemen geotermisen lämpöhankkeen, St1 ei kommentoi – Ylös tulee vain kädenlämpöistä vettä

Fortum irrottautuu St1:n johtamasta Espoon Otaniemen geotermisestä lämpöhankkeesta, kertoo Länsiväylä-lehti. Fortum ehti olla hankkeessa St1:n kumppanina vuodesta 2014 alkaen.

Fortum ei pidä 6,4 kilometrin syvyistä lämpökaivoa enää taloudellisesti kannattavana, koska lämpökaivosta ei saatukaan pumpattua ylös riittävän lämmintä vettä. Alun perin tarkoituksena oli syöttää vesi suoraan kaukolämpöverkkoon, mutta kokeissa osoittautui, että ylös tulee vain kädenlämpöistä vettä.

Niinpä lämpökaivon ja kaukolämpöverkon väliin tarvittaisiin lämpöpumppuja. Se ei kannata, koska lämpöpumppujen laimeaksi raakaenergiaksi on tarjolla paljon yksinkertaisempiakin lähteitä.

"Investointi tekniikkaan olisi moninkertainen suhteessa vaihtoehtoisiin tapoihin, kuten teollisuuden hukkalämpöön", kommentoi Fortumin lämpö- ja kylmäliiketoiminnan johtaja Timo Piispa Länsiväylän mukaan.

Espoossa Fortum aikoo hyödyntää Microsoftin kanssa rakennettavan uuden jättimäisen datakeskuksen jäähdytyslämpöä sekä Blominmäen jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä. Fortumin ja Microsoftin hankkeesta kerroimme maaliskuun puolivälissä.

Otaniemen reikien oli alun perin tarkoitus tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä. Poraustyöt aloitettiin 2016.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9d9059e6-dd07-46ed-be1d-7efdb63c1535

[ApuaHommmaan]

Ilmastoskeptikot yrittävät toistuvasti väittää, että ilmastotutkimus ei ole (vaihtelevista syistä) oikeaa tiedettä, eikä sen tuloksiin siksi voi luottaa. Samalla he tietysti korostavat, että on toisaalta olemassa sitä "oikeaa tiedettä", johon voi luottaa, ja juuri sen näkökulmasta ja tuella voidaankin sanoa, että ilmastotutkimus ei ole tiedettä.

Näin on.

Ennen lätkämaila meilejä meille vakuuteltiin, että ilmastonmuutos on 110%:sti totta, ja suuret aivot ilmastotieteessä tietävät asiasta kaiken olennaisen. Sitten huijaus paljastui, ja samalla sähköpostit, jossa tieteentekijät myöntävät itsekin olevansa pihalla ja epävarmuudessa.

Tuon jälkeen tarina on muuttunut muotoon, jossa tuolloin aiemmin ei niin tiedetty, mutta nyt on tullut uutta tutkimusta, eli tietoa. Valitettavasti vaan tiede, kun puhutaan varmuuksista ei toimi niin. Voit olla kokolailla varma, että kun tiputat omenan lattialle se tippuu gravitaation ansiosta. Sitävastoin emme tiedä ykinkertaisiakaan asioita. Vaikkapa kuinka pitkään auton akku kestää. Emme tiedä tuota luotettavasti vaikka veisimme akun mille johtavalle asiantuntijalle.

[ApuaHommmaan]

Länsiväylä: Fortum hylkää Otaniemen geotermisen lämpöhankkeen, St1 ei kommentoi – Ylös tulee vain kädenlämpöistä vettä

Fortum irrottautuu St1:n johtamasta Espoon Otaniemen geotermisestä lämpöhankkeesta, kertoo Länsiväylä-lehti. Fortum ehti olla hankkeessa St1:n kumppanina vuodesta 2014 alkaen.

Fortum ei pidä 6,4 kilometrin syvyistä lämpökaivoa enää taloudellisesti kannattavana, koska lämpökaivosta ei saatukaan pumpattua ylös riittävän lämmintä vettä. Alun perin tarkoituksena oli syöttää vesi suoraan kaukolämpöverkkoon, mutta kokeissa osoittautui, että ylös tulee vain kädenlämpöistä vettä.

Niinpä lämpökaivon ja kaukolämpöverkon väliin tarvittaisiin lämpöpumppuja. Se ei kannata, koska lämpöpumppujen laimeaksi raakaenergiaksi on tarjolla paljon yksinkertaisempiakin lähteitä.

"Investointi tekniikkaan olisi moninkertainen suhteessa vaihtoehtoisiin tapoihin, kuten teollisuuden hukkalämpöön", kommentoi Fortumin lämpö- ja kylmäliiketoiminnan johtaja Timo Piispa Länsiväylän mukaan.

Espoossa Fortum aikoo hyödyntää Microsoftin kanssa rakennettavan uuden jättimäisen datakeskuksen jäähdytyslämpöä sekä Blominmäen jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä. Fortumin ja Microsoftin hankkeesta kerroimme maaliskuun puolivälissä.

Otaniemen reikien oli alun perin tarkoitus tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä. Poraustyöt aloitettiin 2016.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9d9059e6-dd07-46ed-be1d-7efdb63c1535

https://tem.fi/-/neljalle-karkihankkeelle-20-miljoonaa-euroa-energiatukea

Työ- ja elinkeinoministeriö on 4.2.2016 on myöntänyt geotermisen energian St1 Deep Heat Oy:n demonstraatiohankkeelle 9,6 miljoonaa euroa tuen hallituksen raha-asiainvaliokunnan puollon jälkeen. Varat myönnettiin hallituksen kärkihankerahoista.

St1 Deep Heat Oy:n hankkeessa on tarkoitus demonstroida ensimmäistä kertaa Suomessa geotermistä energiaa lämmöntuotannossa. Espoon Otaniemeen porattaisiin kaksi noin 7 kilometrin syvyistä reikää, joiden välille tehdään vesikierto. Lämpölaitoksen teho olisi 40 MW ja se tuottaisi noin 320 GWh lämpöä. Tämä korvaisi osittain kivihiilen käyttöä Espoon kaukolämpöverkon lämmöntuotannossa.

Tuli reiälle hintaa. No tukkiminen maksanee arvatenkin myös maltaita. Ei tullut lämpöä mitä nyt monien pankkitileille tuli lämmin olo.

[Titus]

^
Jep, laskelmat yhtä vakaalla pohjalla kuin ilmastomuutoksen vähentämisen eri laskelmat.

Oikeasti, miten voi laskea noin muumin pieleen koko homman..?

[Totti]

Ilmastoskeptikot yrittävät toistuvasti väittää, että ilmastotutkimus ei ole (vaihtelevista syistä) oikeaa tiedettä, eikä sen tuloksiin siksi voi luottaa. Samalla he tietysti korostavat, että on toisaalta olemassa sitä "oikeaa tiedettä", johon voi luottaa, ja juuri sen näkökulmasta ja tuella voidaankin sanoa, että ilmastotutkimus ei ole tiedettä.

Tiede tarkoittaa tieteellisen metodin soveltamista tiedon eli tosiasioiden etsimisessä. Ilmastopuoltajat eivät usein noudata tätä metodiikkaa vaan asettavat hypoteesin, rakentavat mallin ja väittävät sen osoittavan varmuudella jotain. Käytännössä siis hypätään koko tieteen edellyttämän verifiointivaiheen yli.

Esimerkiksi nämä tietokonemallit, joilla pyritään ennustamaan tulevat lämpötilat, väitetään olevan oikeassa vaikkei niitä pystytä todistamaan oikeaksi tai vääräksi kun vasta tulevaisuudessa, ehkä kymmenien tai satojen vuosien päästä. Ne ovat siis arvailuja, jotka useammin kun harvemmin ovat olleet täysin väärässä.

Ongelma on siis se, että ilmastotutkimuksessa on hyvin paljon varmaksi väitettyjä faktoja, jotka periaatteessa perustuvat vain arvailuihin. Tällainen toiminta ei ole tiedettä vaan agendaohjattua harhauttamista. Tämän puitteissa on siis syytä olla skeptinen ilmastopropagandistien väitteistä.

Kannatan sinänsä ns. "puhdasta" energiaa ja saastuttamisen vähentämistä mutta en ilmastopropagandistien kauppaamista syistä vaan sen takia, että yleisellä tasolla on järkevää pitää ympäristöstä huolta. Hiilidioksidi ei kuitenkaan ole viemässä planeettaa tuhoon, joten en ole siitä erityisen huolissani. Paljon suurempi ongelma on esim. väestönkasvun aiheuttamat rasitteet planeetalle jne.

Oikeitakin eko-ongelmia on siis olemassa, joten ei ole mitään syytä tuhlata resursseja ilmastopropagandistien feel-good hankkeisiin, jotka maksavat järjettömästi ja tuhoavat enemmän kun parantavat. Suoraan sanoen, koko tämä hiilidioksidivouhotus on pelkkää bullshittia alusta loppuun.

[Roope]

Keskilämpötila Euroopassa oli viime vuonna yli kaksi asetta korkeampi esi­teolliseen aikaan verrattuna

SÄÄ ääri-ilmiöt koettelivat Eurooppaa voimakkaasti viime vuonna. EU:n ilmastonmuutospalvelu Copernicuksen mukaan Euroopassa koettiin niin helleaaltoja, maastopaloja kun tuhoisia tulvia.

Copernicuksen mukaan keskimääräinen lämpötila Euroopassa oli viime vuonna yli kaksi celsiusasetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. Koko maapallolla sama lämpötilan nousu oli keskimäärin 1,2 celsiusastetta.

Viime vuonna mitattiin muun muassa mittaushistorian kuumin päivä Euroopassa, kun lämpömittari nousi Italian Sisiliassa 48,8 asteeseen. Saksassa ja Belgiassa ennätyssateet aiheuttivat puolestaan tuhoisia tulvia.

Helsingin Sanomat 22.4.2022

[Uuno Nuivanen]

Copernicuksen mukaan keskimääräinen lämpötila Euroopassa oli viime vuonna yli kaksi celsiusasetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna.

Hmmmh.. Eikö silloin vallinnut ns. pieni jääkausi? Siihen onkin hyvä verrata. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi

[Isagoge]

Copernicuksen mukaan keskimääräinen lämpötila Euroopassa oli viime vuonna yli kaksi celsiusasetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna.

Hmmmh.. Eikö silloin vallinnut ns. pieni jääkausi? Siihen onkin hyvä verrata. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi

Ilmastotutkimuksessa käsitteellä 'esiteollinen aika' viitataan ajanjaksoon 1850-1900. Tuolloin ns. pieni jääkausi oli jo ohi. LIsäksi sitä ei globaalisti ole ollut nykytutkimuksen valossa olemassa. Kuviossa Suomen lämpötilakehitystä kolmen eri tutkimuksen perusteella.

[Uuno Nuivanen]

Ilmastotutkimuksessa käsitteellä 'esiteollinen aika' viitataan ajanjaksoon 1850-1900.

Ai että tuolloin ei ollut vielä teollisuutta? 

Hyvä esimerkki siitä miten kaikki 'ilmastotutkimus' muotoillaan tukemaan vallitsevaa narratiivia.

[Isagoge]

Ilmastotutkimuksessa käsitteellä 'esiteollinen aika' viitataan ajanjaksoon 1850-1900.

Ai että tuolloin ei ollut vielä teollisuutta? 

Hyvä esimerkki siitä miten kaikki 'ilmastotutkimus' muotoillaan tukemaan vallitsevaa narratiivia.

Siihen, että ilmastotutkijoiden lämpötilavertailuissa käsitteellä esiteollinen aika on sovittu tarkoitettavan aikaväliä 1850-1900 on ihan hyvä syy, jonka jokainen ilmastotutkimuksesta jotain ymmärtävä jo tietää: suoria pintalämpötilamittauksia on ennen 1800-luvun puoliväliä niin vähän, että vertailukohteeksi on järkevintä ottaa 1800-luvun puolivälistä alkava puolen vuosisadan jakso. On tästä toki keskusteltu ja esitetty muitakin vaihtoehtoja:

Here we discuss the important factors to consider when defining a preindustrial period, based on estimates of historical radiative forcings and the availability of climate observations. There is no perfect period, but we suggest that 1720–1800 is the most suitable choice when discussing global temperature limits.

https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/98/9/bams-d-16-0007.1.xml


Ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kannalta sillä, tarkoitetaanko esiteollisella ajalla aikaa ennen 1700-lukua, 1720-1800 vai 1850-1900 ei ole kovin suurta merkitystä. Hyvin todennäköisesti ilmakehän CO2-pitoisuus kehittyi näin:

1650: 275 ppm
1700: 277 ppm
1750: 277 ppm
1800: 283 ppm
1850: 285 ppm
1900: 295 ppm

Vasta viime vuosisadalla päästiin sitten päästöjen kanssa kunnolla vauhtiin.

[ämpee]

Ilmastotutkimuksessa käsitteellä 'esiteollinen aika' viitataan ajanjaksoon 1850-1900.

Ai että tuolloin ei ollut vielä teollisuutta? 

Hyvä esimerkki siitä miten kaikki 'ilmastotutkimus' muotoillaan tukemaan vallitsevaa narratiivia.

Siihen aikaan ei myöskään ollut mittaushistoriaa, joten puheet esiteollisen ajan lämpötiloista, tai varsinkin lämpötiloista ennen esiteollista aikaa, ovat kaikki jonkun keksimää huumoria(?) joka nykyään otetaan tosissaan.
Tarpeeksi kun toistetaan valhetta niin aletaan luulemaan sen olevan totta.

Sitten jos aletaan kiukuttelemaan, että pitää ottaa huomioon välilliset todisteet, puulustot, sedimentit ja muut sellaiset, niin on hyvä kysyä miksi samaisia todisteita ei sitten hyväksytä keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, vaan väitetään niistä mitä sattuu ja todisteeksi osoitetaan talvijoukkuepelin välinettä, joka sekin on hatusta revitty.
Aina kun jäädään housut nilkoissa kiinni aletaan vaikeneminen, ja seuraava "totuus" on seuraavaan vaikenemiseen asti Jumalan Sanaa.

[Ajattelija2008]

https://www.i4ce.org/where-do-the-five-new-ipcc-scenarios-come-from-climate/
Tein uutta arviota maapallon CO2-tuotannosta.

Laskeskelin öljyn kulutusta, kun ottaa huomioon henkilöautojen sähköistymisen. Maailmassa arvioidaan nyt olevan käytössä 1.4 mrd henkilöautoa, jotka kuluttavat 1.4 mrd tonnia raakaöljyä vuodessa. Henkilöautojen valmistus on pysynyt lukemassa 85 miljoonaa kpl vuodessa jo vuosikymmenen.

Öljyn kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut vain 1 % vuodessa eli 55 miljoonaa tonnia vuodessa.

Tuosta voi helposti laskea, että kunhan 55 miljoonaa sähköhenkilöautoa tehdään vuodessa, niin raakaöljyn kulutus ei enää kasva. Noin monta sähköhenkiläautoa valmistuu vuosittain 2030 lähtien.

Myös raskaan tieliikenteen uusista ajoneuvoista on sähköisiä suuri osa vuonna 2030, eli raakaöljyn kulutus on silloin varmasti jo laskussa.

Sähkön tuotannossa vesivoima on trooppisissa maissa halvin tapa, ja vuonna 2030 uusi aurinkovoima on etelän maissa halvempaa kuin uusi hiilivoima.

https://thecoalhub.com/?report-presentation=apec-region-coal-market-report
Kiinassa energiaa tuhlataan tällä hetkellä suuresti ja maan terästuotanto tulee laskemaan normaalitasolle ennen pitkää. Kiinalle riittäisi 40 % nykyisestä teräksestä. Alemmassa kuvassa on ennuste Aasian laskevasta hiilenkulutuksesta.

Muualla pohjoisessa uusi sähköntuotanto tulee pääasiassa tuulesta. Tuulivoimaa voi lisätä useimmissa maissa, koska niissä on paljon hiilivoimaloita varavoimana. Tosin Suomessa ei varavoimaa ole tarpeeksi.

Yllä olevasta seuraa, että öljyn ja hiilen tuotanto on laskussa vuonna 2030. Maakaasun tuotanto saattaa vielä nousta.

Ylemmässä kuvassa on IPCC:n skenaarioita. Käyristä tummansininen SSP1-2.6 on lähimpänä totuutta 2040 asti. Siitä eteenpäin kehitys riippuu teknologiasta.

Valemedia käyttää ruskeaa skenaariota SSP5-8.5 "uutisissaan". Tiedämme, että tuo skenaario ei voi toteutua.

Tällä hetkellä CO2 nousee vuodessa 2.4 ppm. Vuonna 2030 lukema saattaa olla jo selvästi pienempi.

[Isagoge]

Siihen aikaan ei myöskään ollut mittaushistoriaa, joten puheet esiteollisen ajan lämpötiloista, tai varsinkin lämpötiloista ennen esiteollista aikaa, ovat kaikki jonkun keksimää huumoria(?) joka nykyään otetaan tosissaan.

Esimerkiksi NASA:n tutkijoiden mukaan GISTEMP v4:n epätarkkuus v. 1880 on ollut +-0,15 °C. Tämä on siis sitä esiteollista aikaa ilmastotutkimuksessa yleisesti käytetyn määritelmän mukaan:

The resulting 95% uncertainties are near 0.05 °C in the global annual mean for the last 50 years and increase going back further in time reaching 0.15 °C in 1880.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2018JD029522#jgrd55486-bib-0015

Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisella argumentilla osoitat tämän käsityksen virheelliseksi.

Sitten jos aletaan kiukuttelemaan, että pitää ottaa huomioon välilliset todisteet, puulustot, sedimentit ja muut sellaiset, niin on hyvä kysyä miksi samaisia todisteita ei sitten hyväksytä keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, vaan väitetään niistä mitä sattuu ja todisteeksi osoitetaan talvijoukkuepelin välinettä, joka sekin on hatusta revitty.

Samaisia todisteita ei hyväksytä todisteiksi globaalien keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, koska jo vuosituhannen vaihteessa havaittiin, että juuri näiden todisteiden (proksien) perusteella mitään globaalia keskiajan lämpökautta tai pientä jääkautta ei ole ollut, kun prokseja saatiin lisää muualtakin kuin pohjoisen pallonpuoliskon mantereilta.

Uskomus siitä, että tällaisia globaaleja epookkeja olisi ollut, on alun perinkin ollut hyvin kehnosti perusteltu. Ei globaalin pienen jääkauden olemassaoloon ole ammattitutkijoidenkaan piirissä koskaan varauksetta uskottu, ja jos asiaan tutustuu muidenkin lähteiden kuin erilaisten skeptikkosivustojen kautta, itse asiassa väitteet siitä, että viimeisen 2000 vuoden aikana on ollut ajallisesti ja globaalisti koherentteja, pitkähköjä lämpökausia ja "pieni jääkausi" alkavat näyttää hyvin epäuskottavilta.

Katsotaan esimerkkinä vaikka pientä jääkautta. 

Kun modernit geotieteet 1800-luvulla alkoivat hahmottua, yleistyi ajatus siitä, että Maan ilmaston historia koostuu selkeästi toisistaan erotettavissa olevista epookeista tai periodeista. Pienen jääkauden (LIA, Little Ice Age) käsite ilmeisesti tuli tieteelliseen käyttöön 1939, ja sillä tarkoitettiin alun perin (geologisessa mielessä) lähihistorian kausia, jolloin jäätiköt esimerkiksi Alpeilla ja Pohjois-Amerikassa vaikuttivat käsillä olleen evidenssin perusteella kasvaneen. Vasta 1900-luvun lopussa käsite sai sen merkityksen, joka sillä varsinkin ilmastoskeptikoiden kielenkäytössä tyypillisesti on: joitakin vuosisatoja sitten (vaikkapa 1500-luvulta 1800-luvun alkupuolelle) oli globaali monivuosisatainen kylmä kausi. Tämän teorian esitti vuonna 1988 ilmestyneessä kirjassaan The Little Ice Age klimatologi Jean Grove.

Mitä evidenssiä Grovella oli? Hän aloitti keräämällä keskiaikaisia muistiinpanoja jäätiköistä ja merijäästä Islannista. Sen jälkeen hän keräsi Skandinaviasta vastaavia aineistoja, joiden perusteella jäätiköt vaikuttivat laajenneen 1700-luvulla. Grove keräsi aineistoa myös Alpeilta, ennen kaikkea Sveitsistä. Alpeilta saadut muistiinpanot jäätiköistä ja säätiloista muodostavat laajimman osan hänen aineistostaan. Luvuissa 7-9 esitelty käsitys LIA:sta muualla maailmassa sen sijaan perustuukin sitten hyvin hataraan, paikoitellen käytännössä olemattomaan aineistoon.

Niinpä jo Groven tutkimuksessa näyttö siitä, että mitään globaalisti ja alueellisesti yhtenäistä pientä jääkautta olisi ollut olemassa, on hyvin puutteellista. Jo ennen Groven kirjan ilmestymistä oli myös julkaistu erilaisiin alueellisesti hyvin rajoittuneisiin prokseihin perustuvia lämpötilarekonstruktiotutkimuksia. Näiden pohjalta (ainakin väitetysti näiden pohjalta) skeptikkopiireissä on sitten piirrelty tragikoomisia kuvioita, joiden pohjalta nykyinen lämpeneminen näyttää hyvin vaatimattomalta (viestini 1 kuvassa yksi niistä). Mitään tuollaista kuviota tai sellaista, josta tuon olisi voinut johtaa, ei muuten kuvan 1 toisessa kuviossa Dansgaardin ja kumppanien tutkimuksessa ole. Ja joka tapauksessa Dansgaard et al. (1969) perustuu yhdestä ainoasta kairauksesta Grönlannissa saatuihin näytteisiin. Tämän laatuista on siis tyypillisesti ollut evidenssi siitä, että jonkinlainen globaali pieni jääkausi on ollut olemassa.

Jo 1990-luvulla laajemmilla aineistoilla ja kehittyneemmillä menetelmillä tehdyissä paleoklimatologisissa tutkimuksissa globaalin LIA:n olemassaolo kyseenalaistettiin, ja käytännössä kaikki niitä seuranneet tutkimukset ovat saaneet saman tuloksen: mitään alueellisesti ja ajallisesti yhtenäistä LIA:a ei ole todennäköisesti ollut. Viestini toisena kuva-na Kaufmann et al. (2020) päätulos. Käytännössä kaikki vuosituhannen vaihteen jälkeen tehty globaalin lämpötilan kehittymistä rekonstruoinut tutkimus on myös tuottanut tulokseksi lätkämailan.   

Tämän jälkeen tehdyt paleoklimatologiset tutkimuksen ovat myös kaikki käytännössä tuottaneen pienen jääkauden suhteen saman tuloksen: kyse on ollut ajallisesti ja paikallisesti hajanaisista kylmistä kausista, eikä niiden kuluessa kaikilla alueilla ilmasto ole edes kylmennyt.

Mihin ilmaston vaihtelusta kiinnostuneen kriittisen lukijan sitten pitäisi pienen jääkauden osalta uskoa? Suurelta osin vanhoihin eurooppalaisiin muistiinpanoihin perustuvaan vuonna 1988 julkaistuun tutkimukseen, 1960-1990-lukujen paleoklimatologisiin tutkimuksiin, joiden harvat proksit ovat lähinnä Pohjois-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta ja kenties myös noihin iloisen värikkäisiin kuvioihin, joissa lähteet eivät edes pidä paikkaansa?

Vai uusimpaan maailman korkeatasoisimmissa tiedelehdissä julkaistuihin tutkimuksiin, joissa prokseja on valtavasti enemmän kuin vielä 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa oli, ja jossa niiden alueellinen kattavuus on valtava verrattuna viime vuosisadan tutkimuksiin ja menetelmätkin kehittyneet hurjasti pidemmälle?

Mitä tulee mainitsemaasi "lämpökauteen" ja viimeisten tuhansien vuosien lämpökausiin yleensä, niihin liittyy vielä isompi ongelma kuin pieneen jääkauteen, jos niidenkin oletetaan olleen globaaleja. Globaali kylmä kausi voi ilman muuta seurata kohtalaisen nopeasti pitkään jatkuvasta tulivuoriaktiivisuudesta. Silloin ilmakehän albedo paranee, ja ilmakehän ylärajalle syntyy säteilyepätasapaino: kun aikaisempaa suurempi osa Auringosta tulevasta säteilystä heijastuu pois, ja täältä lähtevän säteilyn määrä pysyy aluksi samana, maapallon ilmastojärjestelmään tulee vähemmän energiaa kuin sieltä poistuu.

Lämpenemisen kannalta tilanne on kuitenkin mutkikkaampi. Jos hyväksytään se, että mainitsemasi lämpökausi ja muut viime vuosituhansien lämpökaudet olivat sittenkin globaaleja, mikä sitten sai nopean lämpenemisen aikaan? Viimeiset 5-6000 vuotta kiertoratapakote on kylmentänyt ilmastoa, joten se ei voi olla selittävä tekijä. Se vaikuttaa myös niin hitaasti, että siitä ei ole noiden "lämpökausien" selittäjäksi. Kaikki se energia, jonka avulla maapallon ilmasto voi pidempiaikaisesti lämmetä, tulee Auringosta. Mikään ei viittaa siihen, että Auringon säteilytehossa olisi viimeisten vuosituhansien aikana tapahtunut niin isoja ja niin nopeita vaihteluita, että ne olisivat voineet aiheuttaa tuollaisia lämpökausia. Planetaarisen albedon nopea huonontuminen voisi olla yksi selitys, mutta käsittääkseni siitä ei ole mitään näyttöä, eikä kukaan edes tunne mekanismia, jonka toiminnan seurauksena se voisi noin nopeasti heilahtaa huonompaan suuntaan. Se tiedetään hyvin varmasti, että kasvihuoneilmiö ei ole tuolloin voimistunut. Ja siinäpä ne mahdolliset tekijät sitten olivatkin.           

Aina kun jäädään housut nilkoissa kiinni aletaan vaikeneminen, ja seuraava "totuus" on seuraavaan vaikenemiseen asti Jumalan Sanaa.

Ketkä ilmastotutkijat ovat jääneet kiinni "housut kintuissa"? Michael E. Mann? Itä-Anglian yliopiston Climatic Research Unitin (CRU) tutkijat? Molempien toiminnasta on tehty useita selvityksiä, ja joka kerta asiantuntijatyöryhmät ovat todenneet, että mitään tieteellistä vilppiä tai väärentämistä ei ole tapahtunut. Ja kuten jo edellä totesin, uudemmat paleoklimatologiset tutkimukset ovat käytännössä poikkeuksetta saaneet saman tuloksen kuin Mann ja kumppanit kahdessa tutkimuksessa 1900-luvun lopussa saivat. Housut kintuissa ovat jääneet kiinni lähinnä ne ilmastoskeptikot, jotka vielä levittävät valheita globaaleista lämpimistä ja kylmistä kausista viimeisen parin, kolmen viimeisen vuosituhannen aikana.

[mannym]

Esimerkiksi NASA:n tutkijoiden mukaan GISTEMP v4:n epätarkkuus v. 1880 on ollut +-0,15 °C. Tämä on siis sitä esiteollista aikaa ilmastotutkimuksessa yleisesti käytetyn määritelmän mukaan:

Mainiota, montako havaintoasemaa globaalisti olikaan vuonna 1880? joiden kerryttämän datan epätarkkuus on mainitsemasi ±0,15°C, Kun pelkästään TOBS adjustointi on +0,3°C

Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisella argumentilla osoitat tämän käsityksen virheelliseksi.

Gistempin muutokset omassa sarjassaan ovat asteen luokkaa, moninkertaiset väittämääsi epätarkkuuteen nähden.

Samaisia todisteita ei hyväksytä todisteiksi globaalien keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, koska jo vuosituhannen vaihteessa havaittiin, että juuri näiden todisteiden (proksien) perusteella mitään globaalia keskiajan lämpökautta tai pientä jääkautta ei ole ollut, kun prokseja saatiin lisää muualtakin kuin pohjoisen pallonpuoliskon mantereilta.

Ahaa, YAD06, kiitos taas tästä, lätkämaila proksit kumoavat kaikki proksit...

Uskomus siitä, että tällaisia globaaleja epookkeja olisi ollut, on alun perinkin ollut hyvin kehnosti perusteltu. Tuolla määritelmällä mitä nyt käytät, nykyinenkään ns lämpeneminen ei ole globaalia.

Tämän jälkeen tehdyt paleoklimatologiset tutkimuksen ovat myös kaikki käytännössä tuottaneen pienen jääkauden suhteen saman tuloksen: kyse on ollut ajallisesti ja paikallisesti hajanaisista kylmistä kausista, eikä niiden kuluessa kaikilla alueilla ilmasto ole edes kylmennyt.

Eikä esiteollisen ajan jälkeen ole ollut muuta kuin ajallisesti ja paikallisesti hajanaisia lämpimiä kausia eikä niiden kuluessa kaikilla alueilla ole ilmasto edes lämmennyt. Onpas varsin näppärää tämä.

Vai uusimpaan maailman korkeatasoisimmissa tiedelehdissä julkaistuihin tutkimuksiin, joissa prokseja on valtavasti enemmän kuin vielä 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa oli, ja jossa niiden alueellinen kattavuus on valtava verrattuna viime vuosisadan tutkimuksiin ja menetelmätkin kehittyneet hurjasti pidemmälle?

Vai siis uusimpaan ja maailman keskivertoisimpien tieteilijöiden tekosia joiden tulokset riippuvat mitä painotetaan. Prokseja voi olla vaikka kuinka mutta kun ne valitaan tarkoituksenmukaisesti ja jätetään vähemmän yllättäen viimeiset reilu 100 vuotta prokseista pois ja korvataan ne lämpötisarjoilla, jotta saadaan ns "oikea" tulos aikaiseksi.

Ketkä ilmastotutkijat ovat jääneet kiinni "housut kintuissa"? Michael E. Mann? Itä-Anglian yliopiston Climatic Research Unitin (CRU) tutkijat? Molempien toiminnasta on tehty useita selvityksiä, ja joka kerta asiantuntijatyöryhmät ovat todenneet, että mitään tieteellistä vilppiä tai väärentämistä ei ole tapahtunut. Ja kuten jo edellä totesin, uudemmat paleoklimatologiset tutkimukset ovat käytännössä poikkeuksetta saaneet saman tuloksen kuin Mann ja kumppanit kahdessa tutkimuksessa 1900-luvun lopussa saivat. Housut kintuissa ovat jääneet kiinni lähinnä ne ilmastoskeptikot, jotka vielä levittävät valheita globaaleista lämpimistä ja kylmistä kausista viimeisen parin, kolmen viimeisen vuosituhannen aikana.

Tuo on melko paksua, YAD06 on maailman vaikutusvaltaisin puu, se on yksittäinen puu joka kertoo globaalin lämpötilan. Muutenkin on mainiota että yliopistot joiden rahoitus on kiinni siitä että ilmastotutkijat ovat "nuhteettomia", eivät löydä väärinkäytöksiä tai epäselvyyksiä näiden toiminnasta, koska jos löytäisivät niin sehän tarkoittaisi heidän oman kuvansa tahraantumista. Ei korppi korpin silmää noki sanotaan.

Mutta kuten nyt käytämme omaa metodologiaasi, niin globaalia lämpenemistä ei ole tapahtunut koko instrumentaalisen mittaushistorian aikana. Koska käsite globaali venyy pleikkaritietelijöillä tarpeen mukaan niin samalla on olemassa globaali keskilämpötila joka kertoo globaalista lämpenemisestä, mutta sitten kylmät tai lämpimät kaudet menneisyydessä eivät ole olleet globaaleja, koska jossain päin maailmaa ei ole lämmennyt tai kylmennyt.

Tai lainataan ihan tieteellistä lähdettä, etelämanner ei ole lämmennyt 37 vuoteen. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780128045886000070 päinvastoin se on viilennyt, täten "globaali" lämpeneminen viimeisten noin 40 vuoden ajalta ei ole ollut globaalia.

Kun vielä muistamme että maapinta-alasta mittausverkko kattaa armeliaasti sen 30%, ja 1880 jolloin Giss kertoo globaalin lämpötilasarjansa olleen tarkkuudella ±0,15°C, verkko kattoi hädin tuskin 3% siitä, niin melkoista. Se vain tarkoittaa sitä että vieläkään yli 90% pallosta jää mittausten ulkopuolelle ja se loppu 10% vain sitten venytetään kattamaan loput 90%.

[Ajattelija2008]

Jäsen mannym on oikeassa. "Jääkiekkomailojen" käyrissä virherajat ovat aivan liian kapeat. Tästä on ollut monta kertaa keskustelua ketjussa.

Lämpötilan aikasarjoissa vuoden 2000 jälkeen on eroja +-0.1 C luokkaa, vaikka käytössä ovat nykyaikaiset instrumentit. On lapsellista väittää, että tarkkuus olisi ollut lähes sama 1800-luvun aikasarjoissa.

Yhtä hullua on väittää, että proxyistä muka saisi lämpötilan tuhansia vuosia sitten tarkkuudella +-0.5 C. Puiden vuosirenkaat kertovat vain kesistä lauhkealla vyöhykkeellä ja lämpötilan lisäksi puiden kasvuun vaikuttavat muut tekijät.

Jääkauden huipun lämpötiloissa tutkijoiden virhearvio on +-2 C. Se on realistinen.

Jääkiekkomailojen virherajat pitää tuplata. Sitten ne ovat järkevät.

[ämpee]

Siihen aikaan ei myöskään ollut mittaushistoriaa, joten puheet esiteollisen ajan lämpötiloista, tai varsinkin lämpötiloista ennen esiteollista aikaa, ovat kaikki jonkun keksimää huumoria(?) joka nykyään otetaan tosissaan.

Esimerkiksi NASA:n tutkijoiden mukaan GISTEMP v4:n epätarkkuus v. 1880 on ollut +-0,15 °C. Tämä on siis sitä esiteollista aikaa ilmastotutkimuksessa yleisesti käytetyn määritelmän mukaan:

The resulting 95% uncertainties are near 0.05 °C in the global annual mean for the last 50 years and increase going back further in time reaching 0.15 °C in 1880.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2018JD029522#jgrd55486-bib-0015

Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisella argumentilla osoitat tämän käsityksen virheelliseksi.

Ei ole tarvetta osoittaa virheellisyyttä, mutta ei myöskään ole tarvetta ottaa tulosta mitenkään tosissaan.
He ovat päätyneet tuollaiseen virhemarginaaliin kiduttamalla dataa ja tekemällä arviointeja, joten he saivat haluamansa tuloksen.

Millään tavalla tuo "työ" ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että esiteollisen ajan mittaushistoria eli omaa pronssikauttaan ja sitä edeltävällä ajalla kivikauttaan.
Kanssakirjoittaja mannym toi asian hyvin esille, tuolloinen mittaushistoriaa tuottava mittausverkko oli varsin vaatimaton, joskin paikallisen sään mittaamiseen siitä toki on ollut.

Sitten jos aletaan kiukuttelemaan, että pitää ottaa huomioon välilliset todisteet, puulustot, sedimentit ja muut sellaiset, niin on hyvä kysyä miksi samaisia todisteita ei sitten hyväksytä keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, vaan väitetään niistä mitä sattuu ja todisteeksi osoitetaan talvijoukkuepelin välinettä, joka sekin on hatusta revitty.

Samaisia todisteita ei hyväksytä todisteiksi globaalien keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden kohdalla, koska jo vuosituhannen vaihteessa havaittiin, että juuri näiden todisteiden (proksien) perusteella mitään globaalia keskiajan lämpökautta tai pientä jääkautta ei ole ollut, kun prokseja saatiin lisää muualtakin kuin pohjoisen pallonpuoliskon mantereilta.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen on havaittu paljon asioita, muun muassa se, että juuri proksit todistavat keskiajan lämpökauden ja pienen jääkauden olleen koko maailmaa kattavia.
http://co2science.org/data/mwp/mwpp.php
Linkin takaa voit löytää satakunta asiaa valottavaa tutkimusta, ja ne tutkimukset eivät ole pleikkarimallinnuksia vaan ihan oikeita tutkimuksia.

Aina kun jäädään housut nilkoissa kiinni aletaan vaikeneminen, ja seuraava "totuus" on seuraavaan vaikenemiseen asti Jumalan Sanaa.

Ketkä ilmastotutkijat ovat jääneet kiinni "housut kintuissa"? Michael E. Mann? Itä-Anglian yliopiston Climatic Research Unitin (CRU) tutkijat? Molempien toiminnasta on tehty useita selvityksiä, ja joka kerta asiantuntijatyöryhmät ovat todenneet, että mitään tieteellistä vilppiä tai väärentämistä ei ole tapahtunut.

Juuri Mann on jäänyt kiinni housut kintuissa ja koittaa väistellä sekä etenkin vaieta menetelmistään ja aineistostaan, mikä ei ole tieteen tekoon kuuluvaa toimintaa, mutta tässähän perimmillään onkin kyse politiikasta.
Tässä linkissä kerrotaan jääkiekkomailan historiaa ja sen tutkimista niillä menetelmillä joita on ollut käytettävissä kun Mann ei ole suostunut tuomaan omia menetelmiään julkisesti tarkasteltaviksi, ja kertomus oikeuskäsittelystä jonka Mann hävisi.

Mannin kaveri Briffa on toinen narahtanut, hän sai Yamalin niemimaan yhden ainoan puun vuosirenkaista selville koko maailman ilmaston historian.
Ymmärrettävästi kun asia selvisi laajemmin on siitäkin alkanut vaitiolo.

Nykyään tyrkytetään laajemminkin sellaista käsitystä, joka sekin on pleikkareilla tehtailtu, että keskiajan lämpökausi ja pieni jääkausi olisivat olleet vain paikallisia ilmiöitä.
Missään ei olla tuotu esille mekanismia jolla lämmin paikallinen ilmasto "naulattaisiin" paikalleen sadoiksi vuosiksi, ja vastaavaa "naulaamista" sitten tapahtuisi kylmän paikallisen ilmaston kohdalla samalla alueella.
Eikä missään olla tuotu esille sitä miksi tämä mekanismi ei enää toimi.

Tuota väitettä paikallisuudesta on käsitelty seuraavan linkin artikkelissa, ja se on lähteistetty eikä kaveriarvoitu.
https://wattsupwiththat.com/2021/01/04/causation-of-climate-change-was-the-medieval-warm-period-regional/

[Isagoge]

Jäsen mannym on oikeassa. "Jääkiekkomailojen" käyrissä virherajat ovat aivan liian kapeat. Tästä on ollut monta kertaa keskustelua ketjussa.

Lämpötilan aikasarjoissa vuoden 2000 jälkeen on eroja +-0.1 C luokkaa, vaikka käytössä ovat nykyaikaiset instrumentit. On lapsellista väittää, että tarkkuus olisi ollut lähes sama 1800-luvun aikasarjoissa.

Yhtä hullua on väittää, että proxyistä muka saisi lämpötilan tuhansia vuosia sitten tarkkuudella +-0.5 C. Puiden vuosirenkaat kertovat vain kesistä lauhkealla vyöhykkeellä ja lämpötilan lisäksi puiden kasvuun vaikuttavat muut tekijät.

Jääkauden huipun lämpötiloissa tutkijoiden virhearvio on +-2 C. Se on realistinen.

Jääkiekkomailojen virherajat pitää tuplata. Sitten ne ovat järkevät.

Kun joku päätyy siihen johtopäätökseen, että tietyn aikasarjan epävarmuus- todennäköisyys- tai luottamusväli on liian kapea, siihen on voinut johtaa kaksi erilaista päättelytapaa:

(1) Aikasarjan todennäköisyysväli on pituudeltaan x. Se musta tuntuu aika kapealta. Joo, on se liian kapea.

(2) Laskelma. Tämä tietenkin tuottaa myös sen tarpeeksi pitkän tai oikean välin.

Olen kohtalaisen varma siitä, kumpaa päättelytapaa sinä ja jäsen Mannyn käytitte. Mutta jos teillä kuitenkin on esittää se laskelma, näkisin sen hyvin mielelläni.