Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Isagoge]

En keksi ainuttakaan syytä, miksi Suomesta pitäisi muuttaa toiseen maahan tai edes toiselle alueelle ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Sen kyllä ymmärrän, jos joku lähtee Suomesta The Puolueen ääriradikaalin ilmastopolitiikan vuoksi. Luultavasti nuo 16 ja 38 prosenttia ovat ilmastoapokalypsiin uskovia, vaikka edes IPCC:n raporttien perusteella Suomeen ei ole odotettavissa ainuttakaan merkittävää ilmastonmuutoksesta johtuvaa muutosta.

Mielenkiintoinen tutkimus, kiitoksia lähteestä. Siitä olen ihan samaa mieltä, että vaikka ilmasto lämpenisi globaalisti kolme astetta, ja Suomessa mahdollisesti jopa kaksinkertaisesti, ei elämä täällä muutu aineellisesti niin vaikeaksi, että täältä pitäisi paeta. Keskilämpötila olisi täällä silloin suurin piirtein sama, kuin Unkarin seuduilla nyt on, eikä sieltäkään tällä hetkellä paeta pohjoiseen liian kuuman ilmaston takia.


Lisäksi tuossa ajatuksessa, että Suomesta pitäisi paeta liian kuumaksi käyneen ilmaston takia, on yksi hassu juttu: minne viileämpää ilmastoa etsivät suomalaiset ilmastopakolaiset sitten menisivät? Grönlantiin? Pohjois-Kanadaan? Alaskaan? Siperiaan?   


Toisaalta tuo kuuden asteen lämpeneminen Suomessa - joka on tällä hetkellä ihan realistinen skenaario - tällä vuosisadalla tekee varsinkin Etelä-Suomen talvista käytännössä jatkuvasti pimeitä ja kosteita. Viisi tai jopa kuusi kuukautta lokakuuta saattaa olla yllättävän monellekin liian kova pala, jos on mahdollista etätyömahdollisuuksien yhä kehittyessä muuttaa maahan, jossa on tarjolla kuusi kuukautta Suomen touko-heinäkuuta tai vielä vähän lämpimämpää.

Mitä tulee siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämään Suomessa, globaalin keskilämpötilan nousu kahdella (Suomessa luultavasti tällöin neljällä) tai jopa kolmella (Suomessa luultavasti tällöin jopa kuudella) asteella on iso juttu. Sillä voi olla eräitä positiivisia seurauksia, kuten lämmityskulujen vähentyminen ja kasvukauden pidentyminen, mutta ei tuo kasvukausikaan voi valtavasti pidentyä, kun ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan vaikuta Suomeen saatavan auringonsäteilyn määrään ja vuosittaiseen jakautumiseen. Vastaavasti lämmitystarpeen vähentyminen talvella kompensoituu osittain sillä, että kesällä tarvitaan yhä enemmän asuntojen jäähdytystä.

Ja sitten tässä täytyy muistaa se (mikä on nyt Ukrainan sodan myötä hyvin tullut näkyviin), että Suomi ei ole siirtolais- tai pakolaisvirroille, globaaleille talouskriiseille, muualla käytäville sodille ja muille globaalisti ikäville asioille immuuni suljettu valtio.

Tämä on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asia: olennainen perusta nykyiselle ihmissivilisaatiolle on rakennettu olosuhteissa, joissa globaali keskilämpötila oli reippaan asteen verran alempana kuin nyt. Kaikkein helpointa koko ihmiskunnalle olisi ilman muuta se, että samoissa olosuhteissa voitaisiin jatkaa mahdollisimman pitkään.     

[F1nka]

... Sillä voi olla eräitä positiivisia seurauksia, kuten lämmityskulujen vähentyminen ja kasvukauden pidentyminen, mutta ei tuo kasvukausikaan voi valtavasti pidentyä, kun ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan vaikuta Suomeen saatavan auringonsäteilyn määrään ja vuosittaiseen jakautumiseen. ...

.. – 90 miljoonan vuoden takaisen metsän säilyminen on tavatonta, mutta vielä hämmästyttävämpi on maailma, jonka se paljastaa. Kostea ja soinen sademetsä kasvoi, vaikka monta kuukautta vuodesta oli pimeää, sanoo isotooppigeokemian professori Tina van de Flierdt Imperial College Londonista ...

https://yle.fi/uutiset/3-11288937

[Nikolas]

Ilmastonmuutos kuulemma aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Tähän asti ollaan nähty lähinnä elintasopakolaisuutta. Mikähän senkin aiheuttaa, ei kai vaan ilmastonmuutos?

[Roope]

Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia

Helsingin Sanomat 23.3.2022
...
On kiinnostavaa, miksi niin suuri osa ihmisistä uskoo epätosiin väitteisiin ja epätodennäköisiin skenaarioihin. Ilmeinen vastaus on valtamedian toistama "me tienataan tällä"-propaganda, jossa häpeilemättä väitetään esimerkiksi Suomen muuta maailmaa tiukempien päästötavoitteiden hyödyttävän suomalaisia tai että Suomen ilmastopolitiikalla olisi peräti niin olennainen vaikutus ilmastonmuutokseen, että kaasua pitää painaa lujempaa.

Ja sitähän saatiin:

Vihreän kasvun markkinat ovat Suomelle valtava mahdollisuus

Suomella on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina.
...
Janne Peljo
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto

Teppo Säkkinen
elinkeino- ja ilmastoasiantuntija
Keskuskauppakamari

Helsingin Sanomat 26.3.2022

YLI puolet suomalaisista uskoo, että ilmastotoimet hidastavat maan talouskasvua ja heikentävät elämänlaatua (HS 22.3.). Luvut ovat selvästi kielteisemmät kuin muualla Euroopassa. Tulos heijastelee kenties kotimaisen ilmastokeskustelun keskittymistä autoiluun tai ruokavalioon. Taustalle kuitenkin jää se, miten merkittävä osa Suomen taloutta ilmastoystävällisten ratkaisujen tuotanto jo on ja kuinka suuri mahdollisuus se on Suomen taloudelle.

On totta, että monien käsitykset niinkin epämääräisistä ja monitulkintaisista käsitteistä kuin elämänlaatu perustuvat pitkälti mielikuviin ja valtamedian painotuksiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö suomalaiset olisi vaikka sitten intuitiivisesti oikeassa siitä, että hallituksen valehteluun perustuva ilmastopolitiikka on heille vahingollista.

SUOMELLA on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea teknologinen osaaminen ja jo lähes päästötön sähköntuotanto.

Puretaanpa tätä. Mikä on tässä se "Suomi", joka "hyötyy"? Mitä on konkreettisesti "hyötyminen"? Tarkoitetaanko "vihreällä siirtymällä" esimerkiksi teknologian kehityksen aiheuttamaa hiilipäästöjen vähenemistä vai hallituksen ilmastopolitiikan valintoja?

Suomi, ilmastopolitiikan maksavat suomalaiset, ei taatusti hyödy hallituksen muusta maailmasta poikkeavista ilmastolinjauksista niin, että niitä voitaisiin pitää suomalaisten kannalta taloudellisesti hyvinä investointeina. Suomalaiset eivät saa lisäarvoa vaan jättilaskun siitä, että joutuvat hallituksen radikaalin hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi maksamaan omista ja muiden maiden ilmastotoimista kenties jopa moninkertaisesti enemmän kuin muut eurooppalaiset.

Päästöjen vähentäminen onkin jo nyt merkittävä investointien ajuri. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan tälle vuodelle odotuksissa on yli kolmen miljardin euron investoinnit energiasektorille, pitkälti päästöttömään energiantuotantoon. Microsoftin ja Fortumin hanke, jossa uuden datakeskuksen hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, on yksi Suomen historian suurimpia ict-alan investointeja. Vetyyn liittyvistä investointisuunnitelmista on tänä vuonna tiedotettu yli 500 miljoonan euron edestä (HS 2.2.).

Kyse ei ole yritysten hyväntekeväisyydestä, vaan yritykset olettavat saavansa sijoituksilleen tuottoa. Tuotto tulee veronmaksajilta ja kuluttajilta. Rahat virtaavat suurelta osin ulkomaille.

KANSAINVÄLISESTI vihreä siirtymä etenee Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta ja sen vauhdittamana. Yhteensä jo noin 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tulee maista, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta, Aasian suuret taloudet mukaan lukien. Merkittävä osa EU:n 670 miljardin euron elpymispaketista käytetään jäsenmaissa ilmastotoimiin. Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto ajaa mittavaa investointiohjelmaa uusiutuvaan energiaan. Yksityistä rahoitusta vihreään siirtymään on tarjolla runsaasti.

Kehitys kehittyy ja sen mukana myös "vihreä siirtymä" ajan kuluessa ja teknologian edistyessä muutenkin, eikä Suomen hallituksen ilmastopolitiikan valinnoilla ole siinä vaikutusta.

Tuo EU:n 670 miljardin "elpymispaketti" on hyvä esimerkki siitä, kuinka rahan lähettämistä Suomesta ulkomaille puolustellaan perusteettomasti sekä "hei me tienataan"-heitoilla että ilmastonmuutoksen torjumisella. Niitä rahoja emme saa koskaan takaisin Suomeen talouskasvun tai minkään muunkaan kautta, ja satojen miljardien eurojen tukien vaikutus ilmastonmuutokseen tulee olemaan jotain niin naurettavaa, ettei siitä koskaan puhuta.

Suomelle vihreän kasvun markkinat ovat valtava mahdollisuus. Hiilineutraalius vuonna 2035 on vientiponnistuksissa Suomelle valttikortti. Se osoittaa, että emme vain puhu vaan myös teemme. Olennaista on, että tavoitteeseen pyritään Suomessa kustannustehokkailla ja markkinaehtoisilla ratkaisuilla, jotka voidaan myydä maailmalle. Toimialojen laatimat vähähiilitiekartat viitoittavat tätä tietä.

Vai että ihan valttikortti. Markkinatalous ei toimi niin, että haulikoita jonotetaan siltä, joka ampuu itseään jalkaan. Suomalaisten rahat kyllä kelpaavat ulkomaalaisillekin.

Suomi, suomalaiset, ei saa takaisin kuin pienen osan niistä rahoista, jotka kansalaisilta niistetään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen tavoittelussa.

SUOMALAISYRITYSTEN tarjoamien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden tuottamat päästövähennykset maailmalla voivat olla monikertaisia suhteessa kansallisiin päästöihimme. Tätä kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Siinä missä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen aiheuttamia päästöjä, hiilikädenjälki kertoo tuotteen tai palvelun myönteisistä ilmastovaikutuksista.

"Ok, ette te oikeasti tienaa tällä, mutta voitte kuvitella parantavanne maailmaa."

Päästövähennyksiä tuottavia tuotteita ja palveluita ostetaan tarvittaessa sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Siis yleensä kivihiilivoimaloiden pyörittämästä Kiinasta, ei Suomesta.

EDUSKUNTA käsittelee parhaillaan uutta ilmastolakia. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari esittävät, että suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen seuranta nostetaan osaksi lakia. "Sitä saat mitä mittaat", kuuluu tunnettu sanonta. Asettamalla hiilikädenjäljen vahvistamisen kansalliseksi ilmastotavoitteeksi voidaan saavuttaa maailmalla kokoamme suuremmat päästövähennykset sekä kasvattaa Suomen vientiä ja taloutta. Tässä onnistuminen heijastuu myös kansalaisten elämänlaatuun – myönteisesti, ei sitä heikentävästi.

Ette te oikeasti usko noita juttujanne. Te vain tienaatte niillä.

[F1nka]

^Mielenkiintoinen juttu. Ensin vuosia pelotellaan lapsia ja nuoria tulevalla katastrofilla ja nyt ihmetellään, miksi tulevaisuus ei näyttäydy ruusuisena.

[Totti]

Suomelle vihreän kasvun markkinat ovat valtava mahdollisuus. Hiilineutraalius vuonna 2035 on vientiponnistuksissa Suomelle valttikortti. Se osoittaa, että emme vain puhu vaan myös teemme. Olennaista on, että tavoitteeseen pyritään Suomessa kustannustehokkailla ja markkinaehtoisilla ratkaisuilla, jotka voidaan myydä maailmalle. Toimialojen laatimat vähähiilitiekartat viitoittavat tätä tietä.

Idea siitä, että suomalaisille avautuisi jotain "vihreitä markkinoita" on samanlainen myytti kun "korkeasti koulutetut maahanmuuttajat": niitä ei ole.

Esimerkiksi Samnytin tuulivoimadokkarissa ( https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs , kohta 33 min) todettiin, että yli 1500 tuulivoimalaa loi vain 6 pysyvää työpaikkaa Ruotsiin.

Ylipäätään esim. tuulivoimamarkkinoita dominoi muutama suuri firma ( https://www.energyacuity.com/blog/2019-top-10-wind-turbine-manufacturers/ ) eikä yksikään niistä ole suomalainen. Suomalaisten eväät päästä sisään näille markkinoille on olematon koska pääomia tarvitaan ainakin satoja miljoonia ja kustannustaso on aivan liian korkea ollakseen kilpailukykyinen.

Tuulivoima on ylivoimaisesti suurin yksittäinen ns. "vihreä teknologia" mutta meillä ei ole siinä mitään relevanttia osuutta. Muita vihreitä teknologioita ovat esim. lämpöpumput jne. jotka nekin ovat kokonaan ulkomaalaisten valmistajien hallussa. Sama koskee sähköautoja ja aurinkopaneeleja, joissa Suomen osuus on mitätön. Biokaasutuksessa taas Saksa ja USA on johtavia maita dominoivalla markkinaosuudella.

Herää siis kysymys, mikä on tämä "vihreä markkina", joka mukamas rikastuttaa meidät kaikki? Mikä on tämä uusi neitseellinen ala, jossa Suomi pääsee rahastamaan ja joihin suomalaiset pienet pääomat ovat ylipäätään valmiita sijoittamaan?

Realiteetti "vihreän teknologian" osalta on se, markkinat on jo saturoitu eikä Suomella ole mitään osaa eikä arpaa niissä. Se on tulevaisuuden kurpitsavaunufantasia, jossa Suomi mukamas mullistaa energiamarkkinat teknologialla, jota ei edes ole olemassa.

[artti]

Toisesta ketjusta

tienaamaan pyrkiviä jobbareita ja ahneita kuppareita ei ole kuitenkaan vain Ukrainassa. Näitä toimii aktiivisesti täällä Suomessakin

Politiikkaan tarvittaisiin Veikko Vennamo jyrisemään rötöshenkilöille

Rötöstelijöitä on hallitukset ja parlamentit täynnään. Niiden motiivi politiikassa on julkisten varojen varastelu. Esimerkiksi rötöstelijät korostavat ilmaston lämpenemistä siksi, että ilmaston lämpenemisen varjolla voi luoda julkisten varojen varasteluun perustuvia organisaatioita, jotka tienaa ilmastorahastoilla miljardeja euroja ja dollareita jakovaraa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. "Tällä me tienataan ja keskeneräisistä ei kerrota"

(Rötöstelijöiden toimintaa kuvaa hyvin se, että ilmaston lämpenemisen varjolla julkisia varoja varastelevat väistelevät maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä mainitseminen on kiusallista niille, jotka pyrkivät rahastamaan ilmaston lämpenemisellä siksi, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista päästöistä, ja siksi maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen on merkittävä seikka, joka on täysin ratkaiseva juttu, jota ilmaston lämpenemisellä pelottelijat yrittävät väistellä

Se mitä ei sanota on paljastavinta: se on selkeästi havaittavissa kuinka fossiilisten polttoaineiden päästöistä johtuvalla ilmaston lämpenemisellä peloittelijat väistelevät maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä ja tätä kautta 100 prosenttisella varmuudella toteutuvaa päästöjen pienentymistä

Julkisuudessa on ennusteita, joiden mukaan maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuuden pienentyminen alkaisi konkretisoitua 2030-luvulla, joka ajaa ilmaston lämpenemisellä peloitellen ilmastorahastoja vaativat julkisten varojen varastelijat kiusalliseen tilanteeseen

Ilmankos ilmaston lämpenemisellä peloittelijat eivät halua huomioida maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä, joka väistely juurikin todistaa, että ilmaston lämpenemisellä peloittelussa on kyse ilmastorahastoihin rahastuksesta, joka ei halua huomioida rahastuksen kannalta kiusallisia seikkoja, kuten fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ja tästä johtuva päästöjen pienentyminen. Maailmantalouden kannalta fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on merkittävämpi seikka kuin ilmaston lämpeneminen, jota politiikka yrittää parhaansa mukaan väistellä

Korostan, että ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia. Korostan, että ilmaston lämpeneminen johtuu maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja siksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa erittäin keskeisesti juurikin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen ja siksi ilmaston lämpenemisestä keskusteltaessa on korostettava maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen merkitystä tässä asiassa)

[wjp]

Lainaus jäsen Artilta:
Korostan, että ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia. Korostan, että ilmaston lämpeneminen johtuu maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja siksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa erittäin keskeisesti juurikin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen ja siksi ilmaston lämpenemisestä keskusteltaessa on korostettava maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen merkitystä tässä asiassa)
[/quote]

Erityisesti kuitenkin korostaisin, että on tieteellinen tosiasia, että maapallon lämpötila on laskenut viimeiset  6000 vuotta ja nykyinen lämpöpiikki  on niin lyhytaikainen, ettei ole varmuutta sen jatkumisesta. Lisäksi korostaisin, että CO2 ei lämmitä itsessään mitään, vaan absorboi maanpinnan säteilemää pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, minkä se siitä lämmettyään siirtää johtumisen kaiutta ympäröiville muille kaasumolekyyleille. Ennen teollista aikaa tämä tapahtui  lähes 100%:sti  10 metrin korkeuteen mennessä. Nykyisellä 100ppm korkeammalla CO2-pitoisuudella se tapahtunee jo 7-8metrin matkalla. Ilmakehän virtailut ( tuuli) huomioiden kyseessä on tuskin merkittävä muutos.  WanhaP

[artti]

Voi tietenkin pohtia, että onko ilmaston lämpenemisessä muitakin tekijöitä kuin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt

Aiemmat lämpöpiikit Maapallon historiassa ovat johtuneet monista seikoista

Aivan ensimmäiseksi maapallo muodostui samassa prosessissa kuin aurinko kertyi räjähtäneen tähden supernovan avaruuteen sinkoamasta aineesta

Maapallon pinnan lämpimyys perustuu täysin tähtemme auringon säteilyyn. Aurinko on fuusioreaktori, joka perustuu auringon ytimen kuumuudessa ja puristuksessa toimivaan vedyn isotooppien fuusioon. Aurinko on nyt stabiili, mutta auringon kehityksessä on miljardien vuosien aikavälillä vaihtelua, joka liittyy siihen miten tehokkaasti aurinko polttaa vetyvarantojaan

Kuu muodostui maapalloon törmänneen marsin kokoisen kappaleen sinkauttamasta aineesta

Aikojen alussa kuu kiersi lähempänä maata, joka järisytti maan kuorta ja nosti tulivuorien laavaa ja sai aikaan valtavia valtamerien vuorovesiaaaltoja. Kun kuu siirtyi hitaasti kauemmas ja maan kuori rauhoittui, ja koska aurinko oli viileämpi niin maapallo oli kauttaaltaan mannerjäätiköiden peittämä

Maapallon meriin muodostui elämää, joka nousi maalle elintilan ja ravinnon etsimisen houkuttelemana

Dinosaurusten aikakauden lämpimyys johtui yhden teorian mukaan dinosaurusten ruuansulatusprosessin päästöistä

Esimerkiksi yhden lämpöpiikin aiheutti tiettävästi metaanihydraattien suurimittainen sulaminen. Metaanihydraatit ovat valtamerien pohjan puristuksessa ja kylmyydessä vesijäähän sitoutunutta metaania

Nykyinen pohjoisella pallonpuoliskolla vallitseva jääkausi johtuu mannerlaattojen sijainnista ja kenties Milankovicin syklistä

Milankovicin sykli tarkoittaa aurinkokunnan taivaankappaleiden kiertoratojen tietyissä toleransseissa liikkuvia kiertoratoja suhteessa aurinkoon, että taivaankappaleiden etäisyys auringosta vaihtelee

Geologisessa mittakaavassa nykyinen lämpeneminen on lyhytaikainen lämpöpiikki siksi, että maaöljy, maakaasu ja kivihiili ovat erittäin hitaasti uusiutuva resurssi

Isossa kuvassa fossiilisten polttoaineiden polttamiseen perustunut aikakausi oli nopea välähdys kuin konsanaan sytytystulpan kipinä sylinterikammiossa. Se alkoi 1800-luvulla ja päättyi 2100 ja kenties ennen sitäkin, kun fuusioreaktorit korvasivat fossiiliset polttoaineet teollisen mittakaavan sähköntuottajina, ja sähköajoneuvot korvasivat polttomoottoriajoneuvot liikenteessä. Fuusioreaktorit ja sähköajoneuvot ovat sivilisaation perusta ikuisesti siksi, että ne perustuvat niin runsaisiin resursseihin, että se kestää käytännössä ikuisesti

Nykyisen maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tehopolttamisen kaudella maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto pieneni nopeasti, vain sadassa vuodessa (1950 - 2050), jota seikkaa nykyinen valtarakenne väistelee siksi, että valtarakenne ei tahdo käsitellä julkisesti valtarakenteen ja maailmantalouden kannalta merkittävää tilannetta, joka ennusteiden mukaan alkaisi konkretisoitua jo 2030-luvulla maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saannon pienentyessä

Ja niille, jotka väittävät, että fossiiliset polttoaineet eivät ehtyisi satoihin vuosiin, kehottaisin perehtymään siihen miten fossiiliset polttoaineet muodostuvat, ja kuinka kauan siihen kuluu, ja kuinka nopeasti ihmiskunta kuluttaa ne erittäin hitaasti muodostuvat fossiilisten polttoaineiden varannot

Fossiilisten polttoaineiden muodoista turve on nopeimmin muodostuvaa, mutta turvekin kulutettaisiin nopeammin kuin turve muodostuu siinä vaiheessa, kun turve on ainoa fossiilinen polttoaine. Turve on kivihiilen esiaste, että jos turve saisi rauhassa kertyä miljoonien vuosien ajan paksuiksi kerrostumiksi niin meillä olisi kivihiiltä

Maakaasu on öljyn muodostumisprosessin yhteydessä muodostuvaa kaasua, jota kivikansi pidättää samassa yhteydessä kuin kivikansi pidättää öljyn alapuolellaan

Norjan maaöljy on kymmenien miljoonien vuosien aikana jokisuistoihin kertyneiden eloperäisten jäänteiden ja hienontuneen kiviaineksen muodostamaa mustasavea, joka on kerrostunut kilometrien syvyyteen, jossa eloperäiset jäänteet ovat muuttuneet kiviainekseen sitoutuneeksi öljyksi, joka on maapallon sisältä tulevassa kuumuudessa ja kilometrien paksuisen maapallon kivikuoren puristuksessa niin, että kun öljyesiintymää pidättävään kivikanteen porataan reikä niin öljy purskahtaa paineella putkiin

[Luotsi]

Voi tietenkin pohtia, että onko ilmaston lämpenemisessä muitakin tekijöitä kuin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt

Aiemmat lämpöpiikit Maapallon historiassa ovat johtuneet monista seikoista

Aivan ensimmäiseksi maapallo muodostui samassa prosessissa kuin aurinko kertyi räjähtäneen tähden supernovan avaruuteen sinkoamasta aineesta

Menet heti alkuun niin iloisesti raikuen metsään etten viitsinyt pidemmälle lukeakaan 
Supernovan jäänteet ovat raskaita alkuaineita - eivät suinkaan sitä vetyä jota lähitähtemme juuri nyt fuusioi heliumiksi.

[artti]

Unohdin kokonaan maailmankaikkeuden alun roolin aineen muodostumisessa. Pitää ajatella vieläkin isommin

17. ALKUAINEET SYNTYVÄT TÄHDISSÄ

Maailmankaikkeuden kehityksen tuloksena vetyä on maailmankaikkeudessa noin 70 % ja heliumia noin 30 %. Tämä on oikeastaan varsin luonnollista, sillä vety on alkuaineista yksinkertaisin ja kevein, helium taas toiseksi kevein. Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet tähdissä.

Alunperin kaikki aine on ollut harvaa ns. tähtienvälistä ainetta. Tähdet syntyvät tiivistymällä tämän tähtienvälisen aineen pilvistä.

Kaikkien tähtien keskusalueilla vety muuttuu ydinreaktioissa heliumiksi, kunnes se on loppunut. Näin tapahtuu parhaillaan oman Aurinkomme keskuksessa. Vedyn loputtua helium myöhemmin muuttuu hiileksi. Keveissä tähdissä syntynyt helium ja hiili ei kuitenkaan pääse pois takaisin tähtienväliseksi aineeksi, vaan jää syntyneeseen valkoiseen kääpiöön.

Raskaimmissa tähdissä ydinreaktioissa rakentuu raskaampia aineita aina rautaan saakka. Nämä tähdet päättävät päivänsä valtavissa supernovaräjähdyksissä. Tällöin syntyy myös rautaa raskaampia aineita. Supernovaräjähdys levittää tehokkaasti syntyneet aineet tähtienväliseen avaruuteen. Näin tähtienväliseen aineeseen tulee jatkuvasti lisää heliumia raskaampia aineita.

Linnunratamme vanhimmissa tähdissä, jotka ovat nyt noin 15 miljardin vuoden ikäisiä, on heliumia raskaampia aineita vain noin 0,3 %. Tällaisia tähtiä ovat mm. pallomaisiin tähtijoukkoihin kuuluvat tähdet. Omassa viiden miljardin vuoden ikäisessä Auringossamme näitä aineita on noin 2 %. Tähtienvälisessä aineessa ja nuorimmissa Linnunratamme tähdissä on heliumia raskaampia aineita jopa 4 %.

Maan kaltaiset kiinteät planeetat koostuvat lähes pelkästään heliumia raskaammista aineista. Elämän olemassaololle nämä aineet ovat muutenkin täysin välttämättömiä. Ne aineet, joista esim. me ihmiset koostumme, ovat peräisin supernovaräjähdyksistä, jotka ovat sattuneet vähintään viisi miljardia vuotta sitten.

https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/maailmankaikkeus.htm#15

Se, että aloitin niin kaukaa johtui siitä, että piti ensiksi kuvata valtava mittakaava suhteessa nykyiselle valtarakenteelle keskeiseen fossiilisten polttoaineiden tehopolttamisen vain sadan vuoden (1950 - 2050) mittaiseen aikakauteen

[Roope]

Helsingin Sanomat: Rankkasateet sulattavat pohjoisen ikiroutaa kokeen perusteella – riskinä on kuumenemisen noidankehä 31.3.2022

Kuumenemisen noidankehä. Kuulostaa pahalta. Peruspelottelusettiä Helsingin Sanomilta.

Sademäärien kasvu voi olla tuhoisaa Siperian ikiroudalle, ennustavat hollantilaisen Wageningenin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian tutkijat. Yksikin märkä kesä vauhdittaa jäätyneen maan sulamista vuosiksi eteenpäin.

Päätelmää pohjusti tutkimus, joka tehtiin sadettimilla Koillis-Siperian Jakutiassa. Keväällä 2018 tutkijat asensivat koealueille pumppuja, jotka roiskuttivat tundralle kesän mittaan sadan millimetrin verran vettä.

Ikiroudan sulamisen seuranta ei ole sivuseikka, vaan oleellista ilmastokriisin hallinnassa pitämiseksi.

Arktisen alueen jäätyneeseen maahan on varastoitunut suunnaton määrä hiiltä. Kun jää sulaa, osa hiilestä karkaa kasvihuonekaasuina ilmaan, samoin kuin voimakasta kasvihuonekaasua metaania.

Pahimmillaan ikiroudan lämpeneminen voi johtaa noidankehään. Sulaminen vapauttaa maaperästä kasvihuonekaasuja, jotka nostavat lämpötilaa ja sademääriä, jotka jälleen lisäävät sulamista ja niin edelleen.

Ilmastotieteessä ilmiötä nimitetään positiiviseksi takaisinkytkennäksi.

Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että vuoteen 2100 mennessä ikiroudasta voi karata jopa 240 miljardia tonnia hiiltä.

Vertailun vuoksi: maailman valtioiden yhteenlasketut vuosipäästöt fossiilisista polttoaineista ja sementistä ovat tällä hetkellä 35 miljardin tonnin luokkaa.

Lisäystä voi sanoa merkittäväksi.

80 vuodelle jaettuna lisäys on muutamia prosentteja verrattuna nykytilaan. Se on suhteellisen suuri määrä, mutta ei edes tuollaisena niin merkittävä lisäys, että se johtaisi otsikkoon nostettuun kuumenemisen noidankehään, positiiviseen takaisinkytkentään, joka vahvistaisi itseään yhä enemmän.

Olennaisempaa kuitenkin on, että vertailukohdaksi valittu "jopa 240 miljardia tonnia hiiltä" on valintana älytön. Se perustuu mielikuvituksellisen RCP8.5-lämpenemisskenaarion äärimmäiseen ylärajaan, kun IPCC:n raportissa ikiroudan sulamiselle vuoteen 2100 mennessä on asetettu skenaarioissa niinkin valtava haarukka kuin 2 prosentista (RCP2.6:n alaraja) 99 prosenttiin (RCP8.5:n yläraja).

RCP8.5-skenaariossa oletetaan, että öljyn ja kivihiilen kulutus kasvaa tästä eteenpäin loputtomiin, joten jatkuvan kasvun rinnalla tuo 240 miljardia tonnia hiiltä ei ole enää merkittävä lisäys. Toisaalta realistisemmassa RCP2.6-skenaariossa ikiroudan sulaminen ja siitä johtuvat päästöt jäisivät niin pieniksi, että lisäys olisi vuositasolla luokkaa muutamia promilleja.

Rehellisempää olisi ollut uutisoida, että tutkijat eivät oikeastaan tiedä, kuinka laajasti ikirouta sulaa, mutta parhaan arvion mukaan sillä ei ole merkittävää vaikutusta ilmastonmuutokseen, kuten aiemmin peloteltiin. Rehellisyys on valitettavasti kortilla ilmastouutisoinnissa.

[ämpee]

Tuo "ikiroudan sulaminen" on eräs perusteettomista "mainoslauseista" katastrofaaliselle ilmastomuutokselle.

Jopa politisoitunut Wikipedia tietää kertoa näin:

Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli holoseenilla kolmena 2 000 vuoden jaksona noin 1 °C nykyistä korkeampi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni

Tuo artikkelin mukaan tarvitaan 1 °C lämpöä lisää, ja tätä "käristyskupolia" pitää ylläpitää seuraavat 2.000 vuotta, eikä ikirouta sula sittenkään, mistä ovat todisteena yhä olemassa olevat ikiroudat.

Wikipedia ei olisi Wikipedia jos se poliittisesti aroissa asioissa ei edes hivenisen koittaisi vääntää todellisuutta ideologian hyväksi.
Tuo lämpökausille mainittu 1 °C vaikuttaa varsin vaatimattomalta.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tammen kasvu joka nykyään rajoittuu Lounais-Suomeen.
Keskimääräinen vuosilämpötila on siellä nykyään 5 °C ja samainen lämpötila Oulussa on 2.2 °C.
Erotusta 2,8 °C.

Historian kirjoista tiedämme, että Ruotsin vallan aikaan oululaisilta kannettiin "tammiveroa", joka tarkoitti tammipuun toimittamista läntiselle kolonialistille.
Joten vuotuisen keskilämpötilan on täytynyt olla Oulussa keskiajan lämpökaudella ainakin tuon 2.8 °C korkeampi kuin nykyään.
Atlantisella lämpökaudella sitten ylitettiin tuon keskiajan lämpökauden lämpötilat ja siihen aikaan metsää kasvoi korkeimmilla tuntureillakin, eikä se ikirouta siltikään mihinkään hävinnyt.

[Isagoge]

80 vuodelle jaettuna lisäys on muutamia prosentteja verrattuna nykytilaan. Se on suhteellisen suuri määrä, mutta ei edes tuollaisena niin merkittävä lisäys, että se johtaisi otsikkoon nostettuun kuumenemisen noidankehään, positiiviseen takaisinkytkentään, joka vahvistaisi itseään yhä enemmän.

Tuossa luvussa 240 Gt täytyy olla kyse maaperässä olevassa, potentiaalisesti sieltä vapautuvasta hiilestä, ei hiilidioksidista. Jos kaikki tuo hiili vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään, ilmakehään päätyisi 3,67  x 240 Gt eli n. 880 Gt hiilidioksidia. Osa tuosta hiilestä tietysti vapautuisi tässä skenaariossa metaanimolekyyleissä.

Edit: korjailin kirjoitusvirheitä

[Isagoge]

Tuo "ikiroudan sulaminen" on eräs perusteettomista "mainoslauseista" katastrofaaliselle ilmastomuutokselle.

Jopa politisoitunut Wikipedia tietää kertoa näin:

Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli holoseenilla kolmena 2 000 vuoden jaksona noin 1 °C nykyistä korkeampi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni

Tuo artikkelin mukaan tarvitaan 1 °C lämpöä lisää, ja tätä "käristyskupolia" pitää ylläpitää seuraavat 2.000 vuotta, eikä ikirouta sula sittenkään, mistä ovat todisteena yhä olemassa olevat ikiroudat...

Jos tässä asiassa haluaa rakentaa kriittistä keskustelua, kannattaa ensinnäkin lähtötilanne kehystää vähän monipuolisemmin kuin kahden vaihtoehdon
(1) ikirouta ei sula nykyisen ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen seurauksena
(2) kaikki ikirouta sulaa nykyisen ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen seurauksena
väliltä valitsemiseksi. Tekstiäsi on vähän vaikea tulkita, mutta tuo kohta

eikä ikirouta sula sittenkään

antaisi ymmärtää, että puhut kaikesta ikiroudan sulamisesta. Ikiroudalla tarkoitetaan tieteellisen tutkimuksen yhteydessä kallioperää peittävää irtomaakerrosta, joka voi esimerkiksi koostua homogeenisista maalajeista, olla enimmäkseen irtonaista kiveä tai sedimenttiä. Ollakseen ikiroutaa irtomaakerroksen on täytynyt olla jäätynyt vähintään kaksi vuotta, mutta huomattava osa arktisesta ikiroudasta on ollut jäässä Veiksel-jääkaudesta lähtien. Osa huomattavasti pidempään. On ilmiselvää, että näin määriteltyä ikiroutaa sulaa tälläkin hetkellä, joten et varmaan tarkoita sitä, että mikään osa ikiroudasta ei tällä hetkellä sula.

Miten huolissaan sitten pitäisi olla siitä, että ikiroutaa nyt sulaa? Vaks ym. (2020, linkki alempana) katsovat, että emme tunne vielä kovin hyvin arktisen ikiroudan sulamista emmekä niitä mekanismeja, jotka siihen vaikuttavat. Joskus sulamisessa voidaan osoittaa nopeita pyrähdyksiä, joskus se taas etenee kovin hitaasti, vaikka ilmasto olisikin lämmennyt. Paleoklimaattisen evidenssin perusteella he korostavat ennen kaikkea sitä, että Siperian ikirouta on vastustuskykyistä sulamiselle, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on merijäätä, mutta merijään kadottua se on huomattavasti herkemmin sulavaa.

Here we use palaeoclimate data to show that Siberian permafrost is robust to warming when Arctic sea ice is present, but vulnerable when it is absent.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ilmaston lämpenemisen seuraukset eivät ole lineaarisia.Lineaarinen tässä tarkoittaa sitä, että tietyn suuruinen muutos yhdessä tai useammassa järjestelmän syötemuuttujassa tuottaa (aina) suhteessa vastaavan suuruisen vasteen yhdessä tai useammassa ko. järjestelmän vastemuuttujassa. Nykyinen tutkimustieto ilmastojärjestelmästä kuitenkin viittaa pikemminkin siihen, että järjestelmän osissa on olemassa tietyille muuttujille kynnysarvoja, joiden jälkeen syötemuuttujan tai muuttujien arvon muutoksen tuottama muutos vastemuuttujassa tai -muuttujissa saattaa muuttua radikaalisti.

Tämän takia Wikipedialähteisiin perustuva, lineaarisiin analogioihin nojaava perustelu sille, että ikiroudan sulamisesta ei kannata olla huolissaan kun se ei ajanjaksolla x sulanut, ei ehkä ole kovin suureksi kunniaksi ilmastoskeptismille. Lisäksi ikiroudan sulamisen tarkastelussa kannattaa käyttää koko skaalaa, ei vain sen kahta ääripäätä.

Vask et al. (2020):

https://www.nature.com/articles/s41586-019-1880-1         

[ikuturso]

Pohdintaa:
Onko sähköpolkupyörän nettohyöty ilmastohumpassa positiivinen vai negatiivinen?

Pohdin tänään vaimon kanssa sähköpolkupyörää.
Sähköpolkupyörää mainostetaan työmatkakulkineena. Siinä suhteessa jos se korvaa auton, hyöty on positiivinen. Jos se korvaa joukkoliikennevälineen, joka tällöin ajaa vajaana -etenkin jos on sähköbussi tai metro tai raitiovaunu- hyöty voi olla negatiivinen.

Mutta jos sähköpolkupyörä korvaa mukavuudenhaluisella ihmisellä tavallisen polkupyörän, hyöty on raskaasti negatiivinen.

Aikanaan tein kolme kesää kesäduunia 15 km päässä kotoa. Joka päivä ajoin fillarilla matkan edestakaisin. 30 km päivässä ja työmatkoihin kului se 40 min suuntaansa. Olin paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan. Tuolloin juoksin pirkan hölkkiä ja pyöräilin pirkan pyöräilyjä ihan vasemmalla kädellä. Keskinopeus oli jossain 25 km/h huitteissa, eli samaa mitä sähköpyörä saa laillisesti työntää/avustaa.

Jos tuohon aikaan olisin hankkinut sähköpyörän:
-matka-aika ei olisi lyhentynyt
-kunto ei olisi tuosta parantunut
-kalusto olisi kallistunut
-sähköä olisi kulunut ja akku oltava noilla kilometreillä joka päivä johdon päässä
-vanha fillari olisi jäänyt romuksi

Tällä hetkellä minulla on kaksi "käyttöpyörää". Toinen vuodelta 1994, 24-vaihteinen maasturi, jossa kiinteät lokkarit ja tavarateline. Toinen etujousitettu myös 24-vaihteinen maasturi vuodelta 1998, jossa kevyet muovilokkarit, ei tarakkaa.

Pari vuotta sitten punppasin keskiharjaiset maastorenkaat pinkeäksi ja eräässä kuntotriathlontapahtumassa kävin polkaisemassa reilut 50 km reilusti alle kahteen tuntiin.

Eli summa summarum: Sellainen lihaskunto, jolla sähköttömällä polkupyörällä veivaa menemään niitä nopeuksia, mitä laillisella sähköavusteisellakin voi ajaa, ei ole normaalille ihmiselle mikään mahdoton kunto. Siksi sähkö ei tuo mitään suorituskykylisää normaaliin ajamiseen, mutta mukavuudenhaluiselle ihmiselle se tuo helppoutta.

Siksi pitääkin miettiä, onko sähköpyörä todella se vaihtoehto autolle, vai onko se lopulta mukavuudenhaluisten ihmisten lihasten säästämistä sähköenergialla. Sillä ensimmäinen olisi sitä vihreää siirtymää, kun taas toinen on energian ja luonnonvarojen täysin turhaa tuhlaamista lihovan ja laiskistuvan ihmiskunnan mukavuudenhalun vuoksi.



Jos ihmiskunta haluaisi siirtyä vihreämpään, niin kasvisruokahömpötyksen sijaan voisi kokonaisenergiankulutustakin vähentää. Kasvisrasvalla, kaakaolla ja vehnällä saadaan aikaiseksi ihan vegaanisiakin nisuja ja keksejä, joilla pidetään yllä kristakiuruja annikasaarikkoja ja sirpapietikäisiä. Olut, siideri ja punaviinikin ovat pääosin kasvikunnasta peräisin. Eli lihansyönnin rajoittaminen on kaksilla rattailla ajamista, jos kasviperäisiä ylellisyystuotteita samaan aikaan mähkitään 100% yli normaalin energiantarpeen. Jos ihmiset söisivät 30% vähemmän, voitaisiin viljelyalaakin vähentää 30%.

Ja taas puutuin kehopositiivisuuteen sekä punaviinipullaa että laiskuussähköpyöräilyä kritisoimalla.

Päivi Räsäsen sanoin. Me kaikki olemme syntisiä. Minussakin on vikoja ja osa niistä vituttaa itseäni päivittäin. Mutta jos viherhiiberhyyberit saavat arvostella minun elintapojani ja verotuksella elämääni kallistaa, niin minulla on oikeus myös arvostella viherhiiberhyybereitä.

-i-

[Totti]

Siksi pitääkin miettiä, onko sähköpyörä todella se vaihtoehto autolle, vai onko se lopulta mukavuudenhaluisten ihmisten lihasten säästämistä sähköenergialla.

Mitä itse olen seurannut näitä sähköpyörien hankkijoita niin sanoisin, että niillä ei ole mitään tekemistä ekologoisuuden kanssa.

Hyvin usein olen kuullut, että "halutaan kohentaa kuntoa" verukkeena ostaa sähköpyörä ja lisäargumenttina ollaan vielä "torjumassa ilmastomuutosta".

Ostajat ovat lähes poikkeuksetta huonokuntoisia keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on raha-asiat sen verran kunnossa, että voi maksaa 2000 euroa perusfillarista. Sähköpyörä ei siis varsinaisesti korvaa mitään muuta kulkuvälinettä vaan se ostetaan sillä tekosyyllä, että "aletaan kuntoilemaan" ja kun kunto on heikko, halutaan sähköavusteinen pyörä. Samalla ollaan tekevinään jotain "hyvää ilmastolle".

Sähköpyörällä ei käytännössä kohene edes kuntokaan. Minulla ei sellaista ole mutta olen useasti ajanut ja ne ovat käytännössä kevytmopoja, jossa oma työ on hyvin vähäistä. Polkemalla säädetään lähinnä nopeus, mutta moottori tekee 90-95% työstä. Lujaa niillä pääsee ja ne on hauskoja ajaa, mutta puheet ilmaston pelastamisesta on pitkälti pelkkää hurskastelua. Sähköfillarilla tulee kuitenkin helppoutensa takia ajettua ihan huvinkin vuoksi, joten ne lähinnä lisäävät liikkumista ja siis energian kulutusta.

Sähköpyörä on omatuntotoa hivelevä luksustuote samalla lailla kun sähköauto. Ne ovat suhteellisesti niin kalliita, että ne on Teslaan verrattavissa olevaa brassailua, jossa varakas voi kerätä taivaspisteitä ja kertoa pelastavansa maailman. Jos oikeasti haluaisi kohentaa kuntoa ja / tai "tehdä ilmastotekoja" niin tavallinen pyörä on oikea tapa edetä.

Ei sen puolen. Jos ylimääräistä rahaa olisi, saattaisin ostaa tällaista luksusta itsekin. Mutta en kehtaisi valehdella , että "mopolla" ajaminen parantaisi kuntoani tai ilmastoa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

[
Mitä itse olen seurannut näitä sähköpyörien hankkijoita niin sanoisin, että niillä ei ole mitään tekemistä ekologoisuuden kanssa.

Hyvin usein olen kuullut, että "halutaan kohentaa kuntoa" verukkeena ostaa sähköpyörä ja lisäargumenttina ollaan vielä "torjumassa ilmastomuutosta".

Ostajat ovat lähes poikkeuksetta huonokuntoisia keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on raha-asiat sen verran kunnossa, että voi maksaa 2000 euroa perusfillarista. Sähköpyörä ei siis varsinaisesti korvaa mitään muuta kulkuvälinettä vaan se ostetaan sillä tekosyyllä, että "aletaan kuntoilemaan" ja kun kunto on heikko, halutaan sähköavusteinen pyörä. Samalla ollaan tekevinään jotain "hyvää ilmastolle".

No jos tuota käytetään niin parempihan se on ostaa sähköpyörä kuin ajaa autolla. Isolle osalle ostajista sähköpyörän vaihtoehto olisi auto, eikä oikea pyörä. Sitten se on turha ostos, jos jää kellariin pölyyttymään.

[Totti]

Mitä itse olen seurannut näitä sähköpyörien hankkijoita niin sanoisin, että niillä ei ole mitään tekemistä ekologoisuuden kanssa.

Hyvin usein olen kuullut, että "halutaan kohentaa kuntoa" verukkeena ostaa sähköpyörä ja lisäargumenttina ollaan vielä "torjumassa ilmastomuutosta".

Ostajat ovat lähes poikkeuksetta huonokuntoisia keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on raha-asiat sen verran kunnossa, että voi maksaa 2000 euroa perusfillarista. Sähköpyörä ei siis varsinaisesti korvaa mitään muuta kulkuvälinettä vaan se ostetaan sillä tekosyyllä, että "aletaan kuntoilemaan" ja kun kunto on heikko, halutaan sähköavusteinen pyörä. Samalla ollaan tekevinään jotain "hyvää ilmastolle".

No jos tuota käytetään niin parempihan se on ostaa sähköpyörä kuin ajaa autolla. Isolle osalle ostajista sähköpyörän vaihtoehto olisi auto, eikä oikea pyörä. Sitten se on turha ostos, jos jää kellariin pölyyttymään.

Teoriassa noin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että varsinaiseksi auton korvaajaksi sähköpyörä ei käytännössä ole ainakaan merkittävässä määrin. Se korvaa auton niille, jotka asuvat jonkinlaisen pyöräiltävän tien päässä työpaikastaan, kohtuu etäisyydellä, hyvillä säillä, ei ole kiire, ei tarvitse tehdä kauppareissuja eikä tarvitse napata lapsia kyytiin tarhasta / koulusta / harrastuksista kotimatkan varrella. Nämä kriteerit rajoittavat aika tehokkaasti pyörän / sähköpyörän funktionalisuutta auton korvaajana. Ja kuten totesin, sähköpyörä on aika hauska ja nopea ajaa, joten sillä tulee helposti tehtyä erinäisiä ylimääräisiä hupireissuja. Kun sähköllä liikutaan ja ne pitää ladata, herää kysymys niiden todellisesta "ilmastovaikutuksesta".

Sähköpyörä pitää myös valmistaa ja se vie paljon enemmän raaka-aineita kuin tavallinen pyörä. Harva kuitenkaan luopuu tavallisesta pyörästään tai autostaan kokonaan sähköpyörän hyväksi joten se on käytännössä vain yksi luksustason rakkine lisää.

Minulla ei sinänsä ole mitään sähköpyöriä vastaan ja ehkä ostaisin sellaisen itsekin. Lähinnä kritisoin sitä, että se halutaan nähdä kuntoiluvälineenä ja ilmastomuutoksen torjujana. Kumpikin on väite on harha.

[Peltipaita]

Minulla on auto ja sähköpyörä. Työmatkani on 8 km edestakaisin. Autoni kuluttaa noin 8 litraa sadalla ja työmatka maksaa bensoissa näillä hinnoilla  0,64 litraa = 1,41 euroa päivä. Sähköpyörässä on kilowatin moottori. Jos lasketaan sen kulutus 0,5 kilowatin keskiteholla ja matkojen ajaksi puoli tuntia, kustantaa sähköpyörän sähköt työmatkalla 3,5 senttiä sähkön hinnan ollessa 14 senttiä kilowattitunnilta. Tai voi sanoa niinkin että yhden autolla ajetun reissun kustannuksilla voi ajaa sähköpyörällä 40 matkaa.

Kuntoilu ja ilmastonmuutoksen torjunta ei kiinnosta minua.

[Ajattelija2008]

https://www.drroyspencer.com/2022/04/uah-global-temperature-update-for-march-2022-0-15-deg-c/
UAH MSU oli 0.15 C yli paussin 2001 - 14 maaliskuussa. Pintamittaus GISTemp tulee noin 15.4. Hadley ei ole pystynyt pariin kuukauteen laskemaan HadCRUT:ia. Hadleyn status parhaana mittarina on mennyttä.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Kyse ei ole siitä, onko toivoa, vaan siitä, onko toimintaa" – Nämä teemat ovat pöydällä, kun maanantaina paalutetaan millä keinoilla päästöjä pitäisi vähentää 3.4.2022

Kun jutussa on heti alussa Ilmatieteen laitoksen Hannele Korhosen naama, tietää aiemman perusteella jo aika hyvin, miten uskottavaa tarinaa sieltä tulee.

ILMASTONMUUTOKSEN hillinnällä on kiire. Maanantaina julkaistava hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoo, minkälaisia keinoja täytyy ottaa käyttöön juuri nyt.

HS kysyi asiantuntijoilta, minkälaisten teemojen keskellä raportti julkaistaan. Minkälaiset tarpeet tulevat esiin ilmastonmuutoksen hillinnässä globaalisti? Entä Suomessa?

Jo helmikuussa julkaistussa raportissa IPCC totesi, että aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen vain muutaman vuoden aikaikkuna on ollut sulkeutumassa jo ainakin parisenkymmentä vuotta. Jännä juttu, että vaikka vaadittuja tekoja ei ole saatu aikaan vaaditussa ajassa, ennusteita ilmaston lämpenemisestä on korjattu koko ajan alaspäin.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uutta potkua globaaleihin päästövähennyksiin, sillä kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole kääntyneet laskuun, sanoo tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

"Vauhtia pitää kiristää", sanoo Korhonen, joka on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

Maiden antamien sitoumusten perusteella ei olla lähelläkään Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettua tavoitetta pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Kyllä ollaan, mutta ei juuri muiden kuin länsimaiden antamien sitoumusten perusteella. Tärkein poikkeus tietysti Kiina.

"Nykytoimien perusteella lämpeneminen on 2,5–3 astetta", Korhonen sanoo.

Aina juuri näin rehellinen Korhonen kikkailee sanoilla viittaamalla "nykytoimiin", kun sillä karsitaan ennusteesta annetut päästövähennyslupaukset ja siten kaikki tulevat toimet. Yhtä hyvin voisi pelotella, että maanteillä liikkuvat autot ajavat "nykytoimilla" ulos tieltä, koska tulevia ohjaustoimenpiteitä ei oteta huomioon.

Päästövähennyslupaukset huomioiva ennuste on 1,8 asteen lämpeneminen, joka on ilmeisesti ilmastohysterian nostattajien mielestä liian lähellä 1,5 asteen rajaa.

Hänen mukaansa tarvitaan nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä, jotta lämpötilan nousu saadaan pysymään 1,5 asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan.

Kuten sanottu, länsimailla on tavoitteena nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä. Ongelmana on Kiina, Intia ja muut maat, joita tällainen tavoite ei kiinnosta.

"Silti merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen jatkuvat jopa satoja tai tuhansia vuosia", Korhonen toteaa.

Aina juuri näin rehellinen Korhonen tietää aivan hyvin, että merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen riippuu lämpötilasta.

Ei ole mikään pakko eikä järkevää tai edes realistista lukittautua teknologian keinoin vuosituhansiksi tiettyyn, nykyiseen verrattuna korkeaan hiilidioksidipitoisuustasoon, kuten IPCC:n ilmastomalleissa jostain syystä oletetaan ensi vuosisadalla tehtävän.

"Olemme uniikin tilanteen edessä. Haasteet ovat isompia kuin koskaan aikaisemmin ja vakavampia kuin olemme osanneet ajatellakaan", sanoo ympäristöjärjestö Greenpeacen energia- ja ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

Tuoreet mittaustulokset napa-alueilta ja jäätiköiden sulamisnopeudesta sekä ekosysteemien tilanteesta ovat karuja. Edes lämpenemisen rajoittaminen kriittisenä pidettyyn 1,5 asteeseen ei ehkä enää riitä pelastamaan koralleja, jotka ovat tärkeä kala-aitta muun muassa Aasiassa.

Samaan aikaan ratkaisut ovat saatavilla. Ne vain pitäisi ottaa käyttöön.

"Teknologisia ratkaisuja fossiilisesta energiasta luopumiseksi on olemassa, eikä talous estä niiden toteuttamista. Olennaisia ovat politiikkatoimet ja päätökset. Vielä ollaan kuitenkin liikaa kiinni vanhassa", Kosonen sanoo.

Siitä sitten esittämään politiikkaratkaisuja ja perustelemaan niitä. Muuten suureen ääneen mekastava Elokapina vaikenee aina vaalien aikaan.

Maaliskuussa IEA julkaisi kymmenen kohdan listan öljyn käytön pikaiseksi vähentämiseksi. Keinovalikoimassa ovat esimerkiksi nopeusrajoitusten alentaminen, etätyöt, työmatkapyöräily, autottomat päivät ja sähköautot.

SUOMI voisi näyttää mallia.

"Pohjoismaat ovat monella mittarilla hyvinvoinnin ja teknisen osaamisen kärkeä. Jos me onnistumme osoittamaan, että hyvinvointivaltio voidaan toteuttaa ilmastoystävällisesti luontokatoa lisäämättä, on vaikutus iso", Kosonen haastaa.

Vastuu on hänen mukaansa ennen kaikkea politiikkatoimilla ja yhteiskunnallisilla päätöksentekijöillä. Tämä koskee myös elämäntapavalintoja.

"Esimerkiksi kasvisruoan kohdalla ei ole mitään mieltä, että asia jätetään yksilöiden harteille, kun kyseessä on muutos, joka tarvitaan koko yhteiskunnassa. Ihan puhtaasti tieteen valossa", Kosonen pohtii.

"Suomen ei kannata jäädä odottamaan, mitä muut tekevät."

Ai, että valtion pitäisi pakottaa ihmiset luopumaan lihasta, koska tiede? Niinpä tietenkin.

Suomi voi kyllä valitettavasti näyttää mallia fundamentalistisessa ilmastototalitarismissa, mutta on naurettava väite, että sillä olisi näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen mitään kautta. Miksi ihmeessä Suomea matkittaisiin ihmisten kiusaamisessa Kiinassa, kun ei edes muissa Euroopan maissa?

Suomi tulee toteuttamaan ääriradikaalit ilmastotavoitteensa maksamalla kalliisti kypsymättömistä ratkaisuista ja ottamalla velkaa. Ei siinä ole mitään mallin näyttämistä. Muut maat odottelevat kaikessa rauhassa vuosikymmenen tai kaksi teknologian kypsymistä ja halpenemista.

[Totti]

Samaan aikaan ratkaisut ovat saatavilla. Ne vain pitäisi ottaa käyttöön.

"Teknologisia ratkaisuja fossiilisesta energiasta luopumiseksi on olemassa, eikä talous estä niiden toteuttamista. Olennaisia ovat politiikkatoimet ja päätökset. Vielä ollaan kuitenkin liikaa kiinni vanhassa", Kosonen sanoo.

Siitä sitten esittämään politiikkaratkaisuja ja perustelemaan niitä.

Poliittisia ratkaisuja itse asiassa on olemassa, mutta teknisiä ratkaisuja ei ole.

Politiikka on lähinnä puheita, toiveita ja päätöksiä. Kaikkeahan voidaan toivoa ja päättää mutta se ei tarkoita, että todellinen maailma sopeutuu niihin. Juuri tässä onkin koko "vihreän siirtymän" ongelma: se on käytännössä pelkkää politiikkaa hyvin heikoilla mahdollisuuksilla toteutua käytännössä.

Vihreät kauppaavat tuulivoimaa ja aurinkopaneeleja energiaratkaisuksi, mutta niiden skaalautuvuus on tosiasiassa olematonta. Molemmista saa keskimäärin ulos vain murto-osan nimellisestä tehosta ja hyvin usein energian tuotto on tasan nolla. Asia ei parane sillä, että molemmat ovat voimakkaasti sääriippuvaisia ja siten lähes täysin ennakoimattomia. Mitä enemmän näitä on asennettuna, sen epävarmemmaksi energian tuotto muodostuu. Modernia yhteiskuntaa ei voi pyörittää sellaisen energiatuoton ympärillä, jonka olemassaolosta ei tiedetä seuraavien tuntien osalta juuri mitään.

Vaihtoehtona on kaupattu biokaasua ja erinäisiä viljeltyjä energialähteitä kuten kasviöljyjä ja etanolia. Biokaasu on fantasia. Etenkin kylmissä maissa sen tuotto on olematon eikä biomateriaalia ole lähimainkaan tarpeeksi. Kasviöljyt ja etanoli taas vaativat paljon prosessointia ja viljelysmaata kilpailleen ruoantuotannon kanssa. Pohjolan lyhyt kasvisesonki ei ole myöskään eduksi viljellylle energialle.

Kaikki nämä ongelmat on tiedostettu vihreissä energiapiireissäkin, mutta ne lakaistaan maton alle ja teeskennellään ettei niitä ole. Jotkut kuitenkin pyrkivät pelastamaan vihreän agendan erinäisillä energian varastointiratkaisuilla aina akuista, veden pumppaamiseen ja betonitorneihin ( https://www.youtube.com/watch?v=iGGOjD_OtAM ). Kaikki ratkaisut maksavat maltaita eikä skaalaudu lähimainkaan sille tasolle kun pitäisi.

Tällä hetkellä ainoa skaalautuva ratkaisu on ydinvoima jos hiilidioksidi pidetään ongelmana, mitä se tuskin on. Kaikki muut ovat pie-in-the-sky unelmia, jotka toimivat vain paikallisesti, pienessä skaalassa ja taloudellisissa erityistilanteissa. Muilta osin ne on toteutettavissa vain huonosti toimivina ja massiivisiin verotukiaisiin perustuen. On mahdollista, että tulevaisuudessa löytyy enemmän "puhtaita" ratkaisuja esim. pienydinvoimaloiden ympärillä tms. mutta tällä hetkellä korvaavia teknisiä ratkaisuja ei realistisesti ole.

Vihreät unelmat ja siitä seuraava politiikka etenevät kuitenkin paljon nopeammin kun teknologia. Tästä esimerkkinä esim. sähköautoilu, joka on törmäämässä pullonkaulaan akkujen osalta etenkin kylmissä maissa. Akkuteknologia ei tällä hetkellä ole tarpeeksi hyvä korvatakseen bensiiniautot vaikka poliitikot ovat päättäneet lakkauttaa bensa-autot lähivuosina. Jää nähtäväksi jos politiikka sopeutuu realiteetteihin vai ajetaanko koko yhteiskunta alas toteuttaakseen poliittiset päämäärät edes paperilla. Jälkimmäinen näyttää tällä hetkellä olevan todennäköisempi vaihtoehto.

Kuten lähes aina on tilanne, ihminen pystyy visioimaan teknologista edistystä paljon nopeammin kun mitä se voidaan toteuttaa. Lentävää autoilua on visioitu jo 100 vuotta, mutta ne on edelleen toteutumatta. Sama koskee "vihreää siirtymää".

[Roope]

Ilmastokriisi on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriisi

[...]

Samaan aikaan kun ekokriisi on kuihduttanut maa-alueita ja lisännyt ihmisten liikkumista maailmassa, Euroopan ulkorajoja on alettu valvoa yhä tiukemmin. Esimerkkinä tästä ovat Valko-Venäjän ja Puolan väliin viime vuoden lopussa nääntymään jätetyt, "hybridiaseiksi" kutsutut siirtolaiset. Suomen rajavalvonta hyötyy Euroopan ulkorajojen valvonnasta, koska se tekee turvapaikanhakijoiden laillisen saapumisen Suomeen Euroopan ulkopuolelta lähes mahdottomaksi. Ilmastosyistä johtuvaan pakkomuuttoon ei myöskään ole olemassa kansainvälistä lainsäädäntöä; pakolaislainsäädäntö edellyttää muuton syyksi vainoa tai sotaa, jotka harvemmin ovat suoraan ilmastosiirtolaisuuden taustalla.

Ilmastonmuutosta aiheuttavan fossiilitalouden hyödyt ovat siis kasautuneet eri tahoille kuin ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset – ja nyt haluamme sulkea rajat ihmisiltä, jotka ovat pakotettuja lähtemään kotiseuduiltaan elinympäristön muututtua asuinkelvottomaksi toimintamme seurauksena. Siksi ekokriisissä on kysymys sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, joka vaatii aktiivista asettumista sorrettujen puolelle – siirtolaisten, kuihtuvilla alueilla elävien ja alkuperäiskansojen puolelle.

Huoli maapallon kantokyvyn heikentymisestä ei saa kääntyä siihen, että Suomi sulkee rajansa ja silmänsä ekokriisin sosiaalisilta vaikutuksilta. Tämän kehityssuunnan vastustaminen vaatii paitsi toimia poliitikoilta myös valppaita vaatimuksia antirasistisen politiikan puolesta kaikilta suomalaisilta.

Inka Söderström
Linda Majander
sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityön väitöskirjatutkijoita
Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide 6.4.2022

Että sellaisia sosiaalityöntekijöitä ja väitöskirjatutkijoita meillä Suomessa.

Ei ole olemassa "ilmastosyistä johtuvaa pakkomuuttoa", joka vaatisi muuttamista paremman sosiaaliturvan länsimaihin. Kirjoituksessa mainitut Valko-Venäjän EU-rajalle lennättämät "siirtolaiset" ovat mahdollisimman kaukana ilmastonmuutoksen vuoksi muuttamaan pakotetuista.

[Isagoge]

Tämä on alunperin vastaus jäsen Roopen toisessa ketjussa esittämiin väitteisiin. Koska tämä ketju mielestäni sopii paremmin ilmastonmuutoksen käsittelyyn fysikaalisten tieteiden näkökulmasta, laitoin vastauksen tänne. Myös alkuperäisessä ketjussa on maininta tätä

Kuten varmaan suuri osa tätä ketjua seuraavista tietää, IPCC:n viimeisin arviointiraportti AR6 WG3 julkaistiin maanantaina 4.4.2022. Vaikka raportti perustuu tieteelliseen tutkimukseen, se ei ole niin sanottu "tiederaportti" (ilmastonmuutos fysikaalisten tieteiden näkökulmasta), vaan mitigaatiota (päästöjen vähentämistä ja muita ilmastonmuutosta ja sen seurauksia hillitseviä toimenpiteitä ja niiden seurauksia ja ehtoja) käsittelevä raportti.

Monia meitä tänne kirjoittavia kuitenkin kiinnostaa se, miten paljon IPCC uudessa raportissaan arvioi ilmaston erilaisten skenaarioiden pohjalta lämpenevän, vaikka tämä ei ole raportin varsinainen fokus. Kiinnostavaa on varmaan myös se, millaista mitigaatiota tarvitaan, että lämpeneminen saadaan hillityä alle kahden asteen, hieman kahden asteen alle, ja millaiset päästövähennykset tai niiden puute vie lämpenemisen kolmeen asteeseen tai jopa yli sen. Täälläkin kun on toisessa ketjussa väitetty (ks. ), että 

Nykyinen lämpenemisennuste on Glasgow'ta edeltävän 2,2 asteen sijaan enää 1,8 astetta eli lähes vaadittu 1,5 astetta

Tämä ei mielestäni voi olla käytännössä mahdollista, mutta jäsen Roopen erehdys tässä on ymmärrettävää. Kun uutta raporttia lukee, käy ilmi, että se ei ainakaan helpota päästöskenaarioiden ja niiden seurausten hahmottamista. Jos IPCC:n aikaisempien rcp-päästöskenaarioiden ja WG6-vaiheen uusien ssp-skenaarioiden hahmottaminen tuotti työtä, tilannetta tuskin helpottaa se, että AR6 WG3 esittelee näiden lisäksi 8 uutta ilmastokategoriaa, jotka nekin perustuvat todella suureen joukkoon päästöihin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyviä skenaarioita. Lisäksi raportissa esitellään 7 uutta havainnollista kulkukarttaa päästöille ja sitä kautta niistä seuraaville ilmastonmuutoksille.

Tämä monimutkaisuus on osittain seurausta siitä, että yhteiskunnallis-poliittisten ilmiöiden ja niiden kehityskulkujen mallintaminen on nopeasti edistynyt, ja tämä edistys on haluttu ottaa uudessa raportissa huomioon. Valitettavasti tämä johti myös siihen, että nyt niitä skenaarioita tai niitä vastaavia on niin paljon, että on todella vaikeaa sanoa, mihin nyt lukkoon lyödyt päästövähennykset, luvatut vähennykset ja spekulatiiviset vähennykset lopulta voisivat johtaa.

Raportin ydinsanoma on kuitenkin yksinkertainen. Nyt todellisuudessa käyntiin laitetut toimenpiteet asettavat ilmaston lämpenemisen radalle, joka kulkee tämän vuosisadan loppuun mennessä kohti hieman alle 3 asteen lämpenemistä. Koska ilmastoherkkyyttä ei edelleenkään tunneta tarkasti, ja koska päästö- ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat epätarkkoja, nyt oikeasti toteutumassa olevien toimenpiteiden seurauksena ilmasto lämpenisi nykytiedon perusteella kaikkein todennäköisimmin hieman yli kaksi astetta tai jopa hieman yli neljä astetta. Toteutuva lämpötilamuutos tämän vuosisadan lopussa riippuu ilmastoherkkyydestä ja siitä, miten paljon varsinkin hiilikiertoon liittyvät palauteilmiöt voimistavat hiilidioksidin lämmittävää omavaikutusta (joka on nykyisen fysiikan ja kemian perusteella hieman yli 1 astetta).

Tästä jatketaan seuraavassa viestissäni.   

[Roope]

Raportin ydinsanoma on kuitenkin yksinkertainen. Nyt todellisuudessa käyntiin laitetut toimenpiteet asettavat ilmaston lämpenemisen radalle, joka kulkee tämän vuosisadan loppuun mennessä kohti hieman alle 3 asteen lämpenemistä.

Tällainen skenaario, jossa päästöt nykyhetken perusteella arvioiden vain kasvavat ja kasvavat, ei ole lähellekään todennäköisin kehityskulku.

On harhaanjohtavaa, että valitussa laskelmassa otetaan huomioon vain jo käyntiin laitetut toimenpiteet, jotka ovat tietysti kaukana siitä, mitä kaikkea vuosisadan loppuun mennessä vielä tullaan tekemään ilmoitettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Edit:

Kun uutta raporttia lukee, käy ilmi, että se ei ainakaan helpota päästöskenaarioiden ja niiden seurausten hahmottamista. Jos IPCC:n aikaisempien rcp-päästöskenaarioiden ja WG6-vaiheen uusien ssp-skenaarioiden hahmottaminen tuotti työtä, tilannetta tuskin helpottaa se, että AR6 WG3 esittelee näiden lisäksi 8 uutta ilmastokategoriaa, jotka nekin perustuvat todella suureen joukkoon päästöihin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyviä skenaarioita. Lisäksi raportissa esitellään 7 uutta havainnollista kulkukarttaa päästöille ja sitä kautta niistä seuraaville ilmastonmuutoksille.

Onhan se sekavaa, mutta silti voi heti kysyä, miksi näistä kaikista skenaarioista pitäisi valita reaalimaailmaa parhaiten kuvaavaksi juuri se (graafeissa punaisella "Cur-Pol" eli vain nykyiset toimenpiteet), jossa globaalien hiilidioksidipäästöjen ennustetaan saavuttavan huippunsa vasta aivan vuosisadan lopussa jos silloinkaan.

Cur-Pol-polkua voisi perustella korkeintaan referenssiksi kuten valtamediassa laajasti väärinkäytettyä RCP8.5-skenaariota, mutta sen sijaan sen annetaan ymmärtää olevan todennäköisin kehityskulku.

[mannym]

Koska ilmastoherkkyyttä ei edelleenkään tunneta tarkasti, ja koska päästö- ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat epätarkkoja, nyt oikeasti toteutumassa olevien toimenpiteiden seurauksena...

Jännää, koska ilmastoherkkyyttä ei edelleenkään tunneta tarkasti, vaikka siitä IPCC on nyt lausunut 6 raportin ja parin lisäraportin verran, osoittaen jokaisessa erittäin suurta todennäköisyyttä tai yli 95% varmuutta, niin jännää että ei edelleenkään tunneta tarkasti. Sitten päästö ja mitigaatioskenaariot todennäköisesti ovat myös epätarkkoja, niin nyt oikeasti toteutumassa olevien toimenpiteiden seurauksena on valtava arvaus.

Tai lainaten vapaasti, IPCC:n läpyskä ei ole tieteellinen raportti, vaan erinäisiä arvauksia ja oletuksia sisältävä poliittinen läpyskä. Sellaisenaan sen voi jättää omaan arvoonsa ja todeta seuraavan. Jos tieteelliseksi tahoksi itsensä esittänyt poliittinen taho ei ole saanut melkein 33 vuodessa selville tarkasti sitä minkä se on väittänyt olevan selvillä sen 33 vuotta, niin mitä muuta sen läpyskä on kuin huonolaatuista vessapaperia?

[Timo Rainela]

Alan maailmanjärjestö:
Tuulivoiman lisätarve dramaattinen

https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/tuulivoiman-lisatarve-dramaattinen.html

Globaali tuulivoima-ala on kirjannut vuoden 2021 historiansa toiseksi parhaaksi. Hurraahuutoihin ei kuitenkaan ole varaa, sillä uutta tuulivoimaa on pystytettävä dramaattisesti lisää, jotta voidaan saavuttaa nettonollatavoitteet.

Näin korutonta kertomaa sisältyy maailman tuulivoimajärjestön 'Global Wind Energy Councilin' tuoreeseen raporttiin, jonka se julkaisi maanantaina 4. huhtikuuta. Raportin mukaan viime vuonna rakennettiin uutta tuulivoimaa 93,6 gigawatin (GW) edestä. Se oli hieman vähemmän kuin vuonna 2020 pystytetty 95,3 GW.
[...]
Huolia nettonollatavoitteesta

Tilastotietojen ohella GWEC antaa raportissaan myös varoituksen siitä, että ilmaston lämpiämisen kurissa pitäminen ei onnistu, mikäli tuulivoiman kapasiteetin lisäämisessä ei edistytä tavoitteellisesti. 

Nykyisellä rakentamistahdilla päästään järjestön mukaan vuoteen 2030 mennessä korkeintaan kahteen kolmasosaan siitä kapasiteettimäärästä, mikä vaaditaan ilmaston lämpiämistason saattamisessa 1,5°C-asteeseen ja nettonollapolulla pysymiseen. Mikäli näin ei tapahdu, joudumme hyvästelemään ilmastotavoitteemme, GWEC päättelee.

Raportin mukaan globaalin tuulienergian rakentamisen on tämän vuosikymmenen aikana nelinkertaistuttava viime vuoden 94 GW:sta, jotta voimme saavuttaa vuoden 2050 tavoitteet.

YK:n mukaan globaalin lämpiämisen pitäminen korkeintaan 1,5°C-asteessa edellyttää kasvihuonekaasujen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja vuosisadan puoliväliin tultaessa niiden olisi oltava nettonollaisia.

Tuulivoiman rakentamistahdin lisäksi GWEC on kiinnittänyt raportissaan huomiota lupakäytäntöihin, joita järjestön mukaan tulisi joustavoittaa merkittävästi. Se kaipaa myös vahvempaa kansainvälistä sääntelyä, jotta alalla tarvittavien hyödykkeiden ja kriittisten mineraalien tarjonnasta syntyisi riittävästi kilpailua.
[...]
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Backwellin mukaan tuonut päivänvaloon fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuuden seuraukset energiaturvallisuudelle.

- Viimeisten 12 kuukauden aika on toiminut huikeana herätteenä siihen, että meidän on mentävä päättäväisesti eteenpäin ja vaihdettava tämän vuosisadan energiajärjestelmiin, jotka pohjautuvat uusiutuviin.
[...]
Maaliskuussa Kansainvälinen Energiajärjestö IEA raportoi, että vuonna 2021 energialähtöiset hiilidioksidipäästöt nousivat historiansa korkeimmalle tasolle. Nousua edellisvuodesta oli 6 prosenttia ja päästöjen kokonaismäärä kohosi 36,3 miljardiin tonniin.

Niin ikään maaliskuussa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti, että maailma oli noussut viime vuoden COP26 -ilmastokokouksen tietynlaisesta naiivista optimismista ja käveli nyt unissa kohti ilmastokatastrofia.

[Roope]

Ilmastopolitiikassa pitäisi kuunnella kansalaisia nykyistä enemmän

Puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat kehittämään kansalaisten hyväksymiä poliittisia ratkaisuja ilmastopoliittisiin kysymyksiin.

[...]

Tutkijat, eturyhmät ja järjestöt ovat hyvin edustettuina ilmastopolitiikkaan liittyvän lainsäädännön ja muiden suunnitelmien valmistelussa. On tärkeää ottaa myös tavalliset kansalaiset osaksi ilmastotoimia koskevaa päätöksentekoa, ja tämänkin vuoksi on kehitettävä uusia rakentavan yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoja.

YKSI ratkaisu ovat puntaroivat kansalaiskeskustelut. Kansalaisraadit ja kansalaiskokoukset ovatkin yleistyneet ilmastokysymyksien käsittelyssä.

Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa satunnaisotannalla valittu, mahdollisimman hyvin koko väestöä edustava joukko muodostaa yhdessä mielipiteen johonkin politiikkaa koskevaan kysymykseen. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita, keskustelevat käsiteltävästä aiheesta ja tuottavat kannanoton päätöksenteon tueksi.

Moderaattorien johdolla käytävät keskustelut tähtäävät yhteisymmärryksen lisäämiseen kannustamalla osallistujia perustelemaan näkemyksensä ja suhtautumaan avoimesti myös toisenlaisiin näkemyksiin. Kansalaiskeskusteluissa voidaan käsitellä tiedollisestikin monimutkaisia aiheita ja puntaroida rakentavasti ristiriitaisia näkemyksiä herättäviä asioita.

[...]

Katariina Kulha ja Maija Setälä

Kulha on projektitutkija ja Setälä valtio-opin professori Turun yliopistossa.

Helsingin Sanomat 25.10.2021

Lisää demokratiaa ilmastopolitiikkaan!

La 28.5.2022 13.45-14.15

IPCC:n tuore raportti osoitti jälleen, että ilmastokriisiin tarvitaan nopeita ratkaisuja. Vaikka demokratiaa pidetään valtajärjestelmistä parhaana, edustuksellinen demokratia tuntuu vain lisäävän ilmastoa koskevaa erimielisyyttä.

Useassa maassa on käytössä kansalaispaneeleja, joissa satunnaisotannalla valitut kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ilmastotoimiin. Kansalaispaneeleiden mukanaan tuoma demokratia lisää ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta, kansalaisten sitoutumista niihin sekä sitä kautta toimien mahdollisuuksia onnistua. Mutta miten kansalaispaneelit käytännössä toimivat ja pitäisikö sellainen ottaa käyttöön myös Suomessa?

Mukana keskustelemassa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.), reilua ilmastosiirtymää tutkinut Turun yliopiston väitöskirjatutkija Katariina Kulha ja Suomen ilmastotoimia arvioivaan kansalaisraatiin keväällä 2021 osallistunut Ilmo Koskela. Keskustelun juontaa toimittaja Rosa Kettumäki.

Ohjelmaa voi seurata paikan päällä Tiivistämössä tai suoran striimin kautta festivaalin verkkosivuilta.

Emma Kari (vihr.) on ympäristö- ja ilmastoministeri, toisen kauden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä.

Ilmo Koskela on aktiivisesti politiikkaa seuraava ohjelmistokehittäjä. Hän osallistui Suomen ilmastotoimia arvioivaan kansalaisraatiin keväällä 2021.

Katariina Kulha on Turun yliopiston väitöskirjatutkija ja projektitutkija FACTOR-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan mahdollisuuksia edistää reilua ilmastosiirtymää kansalaiskeskustelun keinoin. Kulha on yksi Suomen ilmastotoimia arvioineen kansalaisraadin järjestäjistä.

"Kun toteutamme siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa, on tärkeää, että päätöksissä huomioidaan mahdollisimman moni näkökulma. Kansalaisraadit auttavat tässä."
    Katariina Kulha

Maailma kylässä

IPCC:n tuore raportti osoitti jälleen, että ilmastokriisiin tarvitaan nopeita ratkaisuja. Vaikka demokratiaa pidetään valtajärjestelmistä parhaana, edustuksellinen demokratia tuntuu vain lisäävän ilmastoa koskevaa erimielisyyttä.

Ongelma: edustuksellisen demokratian eripuraisuus. Ratkaisu: kansalaispaneeli. Vähän kuin kansandemokratia, jossa ei ole päätöksentekoa hidastavia erimielisyyksiä.

Useassa maassa on käytössä kansalaispaneeleja, joissa satunnaisotannalla valitut kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ilmastotoimiin. Kansalaispaneeleiden mukanaan tuoma demokratia lisää ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta, kansalaisten sitoutumista niihin sekä sitä kautta toimien mahdollisuuksia onnistua. Mutta miten kansalaispaneelit käytännössä toimivat ja pitäisikö sellainen ottaa käyttöön myös Suomessa?

Kansalaispaneelit eivät lisää vaan vähentävät demokratiaa naamioimalla valikoitujen kansalaisten manipuloidut mielipiteet triviaaleista asioista muka kansan tahdoksi isoissa asioissa. On perverssiä nimittää demokratian tuojiksi hallinnon kasaamia ja ohjaamia kansalaispaneeleja, joihin monen mutkan kautta päätyvät eivät edes oikeasti ole "satunnaisotannalla valittuja" vaan edustavat kansaa huomattavasti huonommin kuin vaikkapa Taloustutkimuksen mielipidekyselyjen tulokset.

Kansalaispaneelien ei ole tarkoitus antaa vaikuttaa oikeasti tärkeisiin päätöksiin (Onko hallituksen radikaali hiilineutraalisuustavoite järkevä ja siksi hyväksyttävä?) vaan hankkia jo tehdyille päätöksille legitimiteetti (Ajanko mieluummin sähköpyörällä vai syönkö heinäsirkkoja, jotta hallitus saavuttaa radikaalin hiilineutraalisuustavoitteensa?). Kansalaispaneeleilla on vähemmän valtaa ja vähemmän tekemistä demokratian lisäämisen kanssa kuin vaikkapa kansalaisaloitteilla, joíhin on suhtauduttu viime vuodet leimallisen kielteisesti, kun läpi on päässyt vääränlaisia aloitteita.

[Luotsi]

^ Miksi käyttää kömpelöä uudissanaa "kansalaispaneeli", kun käytettävissä on vanha hyvä ja varsin iskevä neuvosto? Kaikki valta neuvostoille