Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Uuno Nuivanen]

Analyysi: Polttoaineiden hintahirviö toimii jopa liian tehokkaasti – kaiken takana on keskusta

Polttoaineiden hinta on kuumentanut poliittisen keskustelun. Iltalehden Jari Hanska selvitti, mistä polttoaineiden hintoja korottava jakeluvelvoite oikein tuli ja mihin se vielä johtaa.
Polttoaineiden nousseet hinnat ovat alkaneet rassata kansaa. Kysymys on noussut politiikan puheenaiheeksi.

    Lähes kaikki puolueet ovat olleet mukana puuhaamassa jakeluvelvoitteen ja sen nostamisen parissa.
    Akuuttiin polttoaineiden hintojen piikkiin jakeluvelvoitteen nostaminen vuoteen 2030 mennessä ei vaikuta juuri mitenkään.
    Biopolttoaineiden kysyntä on ollut globaalisti paljon odotettua korkeampi. Lisäksi raaka-aineista käydään kilpailua. Hinnat nousevat siis jatkossakin Suomesta riippumattomista syistä.

Polttoaineiden hinnan korotusten pääsyylliseksi noussut jakeluvelvoite on monimutkainen viritelmä, johon vaikuttavat lukuisat tekijät aina raaka-aineiden saatavuudesta eri maiden sakkokäytänteisiin.

Kysymys jakeluvelvoitteesta nousi poliittiseksi kiistakapulaksi viime vuoden lopulla.

Perussuomalaiset on piikitellyt asiasta etenkin hallituspuolue keskustaa. Tällä viikolla perussuomalaiset jättivät energian ja polttoaineiden hintaa koskien välikysymyksen.

Harva puolueista on kuitenkaan jakeluvelvoitteen olemassaoloon syytön.
Kotimainen tuotanto käyntiin

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) ajoi vuonna 2007 läpi lain, jonka nojalla jakeluvelvoite otettiin Suomessa käyttöön vajaat kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin hallituksessa istuivat keskusta, SDP ja RKP.

Muutamia vuosia myöhemmin, lokakuussa 2010, Suomea hallitsi keskustalaisen Mari Kiviniemen hallitus. Tuolloin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen oli jälleen asialla. Pekkarinen esitti, että jakeluvelvoite tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Taustalla oli EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet, joihin Suomi oli vuonna 2008 sitoutunut.

Pekkarisen pyrkimyksenä oli luoda Suomeen kysyntää kotimaisille polttoaineille.

– Jakeluvelvoitteen yhtenä tavoitteena on kysynnän kautta lisätä kotimaista, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaa biopolttoainetuotantoa. Koko jakeluvelvoitteen edellyttämä biopolttoaineen määrä voitaisiin kattaa sillä, jos Suomeen syntyisi 2-3 metsätähteistä dieselpolttoainetta jalostavaa toisen sukupolven tuotantolaitosta, Pekkarinen totesi tiedotteessa 14. lokakuuta vuonna 2010.

Kiviniemen hallituksessa ratkaisun olivat siunaamassa keskustan ohella kokoomus, vihreät ja RKP.

Seuraavan kerran jakeluvelvoitteen pariin päästiin Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2016. Hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sovittiin, että jakeluvelvoite nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin tehtiin ja ratkaisun siunasivat hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Eduskunnan äänestäessä energia- ja ilmastostrategiasta jopa perussuomalaiset olivat kelkassa mukana. Yksikään ei äänestänyt vastaan.

Harvalla puolueella on siis mahdollisuuksia sanoa olleensa täysin osaton jakeluvelvoitetta koskevissa prosesseissa. Toki osa puolueista, kuten keskusta, on ollut kaikissa käänteissä mukana. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/10d93cb1-cbfe-4992-b4cc-140ee4dfbdd7

[Semiretardi]

Muistaako joku vielä näitä "jos kaikki ihmiset eläisi kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,5maapalloa". Huvikseni pyörittelin vähän tuota ajatusta, suomalaisten asumistiheydellä kun asutettaisiin maapallon asumiskelpoiset alueet, olisi maailmassa ihmisiä n. 1 miljardi, joten meillä jäisi vielä noin 0,5maapallon resurssia yli. Jännä juttu!

[Roope]

[tweet]1491304474195152900[/tweet]

Long Play: Kriisien kriisi: Toimiiko talous vieraalla planeetalla?

Talousuutiset vaikuttavat siltä kuin talous pyörisi jollakin rinnakkaisella planeetalla. Siellä ei ole nälkää, konflikteja tai ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisäitä. Siellä ei myöskään edes yritetä tehdä historiallisen suurta globaalia ponnistusta, jolla päästöjä vähennettäisiin. Kriisien kriisi -podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Riikka Suominen tapaa talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemen. Ilmastouutiset eivät ole muuttaneet mitään Suomen julkisen talouden varautumisessa, Orjasniemi sanoo.

Podcast (21 min)

Long Play: Suomen talousviisaat käyttäytyvät kuin ilmastokriisiä ei olisi, ja sillä voi olla ikävät seuraukset 9.2.2022

Long Playn uudessa Kriisien kriisi -podcastissa toimittaja Riikka Suominen tivaa, kenen vastuulla on huolehtia julkisen talouden varautumisesta, kun ilmastokriisi panee talouslaskelmat uusiksi.

Toimittaja Riikka Suominen on jo pitkään kahlannut läpi talousuutisia ja ministeriöiden raportteja löytääkseen niistä jonkun, joka huolehtisi siitä, että Suomen julkinen talous kestää ilmastonmuutoksen tuoman epävakaisuuden. Vastausta ei ole toistaiseksi löytynyt. Se on vähän huolestuttanut häntä.

"Esimerkiksi tässä on juttu, jossa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö puhuu aukeaman verran talouden ongelmista. Ekokriisi ei ilmeisesti kuulu niihin", Suominen toteaa Kriisien kriiri -podcastin ensimmäisessä jaksossa.

Esimerkki ei ole ainoa. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että kaikista suomalaisista juuri talousvaikuttajat eivät olisi lainkaan kuulleet ilmastosta. On kuin talous pyörisi jollakin vieraalla planeetalla, jolla nälkää, konflikteja tai äärisäitä ei ole.

Luin Hanna Nikkasen jutun ja kuuntelin Riikka Suomisen podcastin selvittääkseni, mikä on ja mihin perustuu se kehityskulku, "kriisien kriisi", johon Suomen pitäisi varautua. Sitä ei avattu tälläkään kertaa.

Suominen hokee kyllä osuudessaan "maapallon kuumenemista" ja "megakriisiä", mutta loppujen lopuksi itsekin myöntää, että Suomella ei ole paikallista taloudellista riskiä, ellei sitten meri nouse "kauheasti". No, meri ei ole nousemassa Suomen rannikolla "kauheasti" tai ennusteiden mukaan juuri lainkaan, mutta se ei estä Suomista tarttumasta tosissaan talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemen ilmeisen humoristiseksi tarkoitettuun heittoon merenpinnan nousemisesta Westendissä.

Suominen kiertääkin oletuksensa ilmastonmuutoksen konkreettisista vaikutuksista sillä, että ilmastonmuutoksella on (epäselväksi jääviä) vaikutuksia jossain muualla ja ne sitten vain heijastuvat Suomeen, eikä siihen ole valmistauduttu tarpeeksi.

"Laskelmat tehdään kuin ennenkin, ikään kuin asiat eivät olisikaan muuttumassa."

Ne tulevat muuttumaan. Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan nykyinen lämpenemistahti vaikuttaa Suomen talouteen nopeasti. Se voi huonontaa Suomen luottoluokitusta jo tällä vuosikymmenellä. Silloin valtion ottamat lainat kallistuisivat, ja se olisi Suomen julkiselle taloudelle suuri muutos.

Hanna Nikkanen väittää tuossa jotain, mikä ei ole totta. Linkin takana olevassa raportissa ei nimittäin sanota, että ilmastonmuutos huonontaisi Suomen luottoluokitusta tällä vuosikymmenellä.

Raportin D-liitteessä esitetään Suomelle kaksi ilmastonmuutosskenaariota (RCP2.6 ja RCP8.5) vuodelle 2100, joista nykytiedon valossa selvästi todennäköisempää kehitystä kuvaavassa RCP2.6-skenaarion laskelmassa Suomen luottoluokitus ei huonontuisi edes 80 vuodessa.

Tämä samainen Tampereen yliopiston journalistiikan professorinakin toiminut toimittaja muuten sai työryhmineen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ilmastonmuutoskirjastaan vuonna 2018.

Suomen kannalta kyse ei ole siitä, että kuumeneminen tappaisi täällä ihmisiä ensimmäisenä. Suomi kyllä välttyy rajuimmilta äärisäiltä, ja yhteiskunta on vakaa. Mutta taloutemme kytkeytyy maailman muihin maihin, ja paikalliseksi luullut häiriöt voivat sotkea maailmantalouden pitkäksi ajaksi. Se nähtiin esimerkiksi finanssikriisin yhteydessä: yhdysvaltalaisten asuntolainojen romahdus hyydytti Suomen talouden pitkäksi ajaksi.

"Tutkijat on esittäneet jopa että tuo talouskriisi oli syypää laitaoikeiston nousuun ja Brexitiin", Suominen sanoo.

Nikkasen ja Suomisen analyysi ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista jää tuolle tasolle. Jotain voi tapahtua ja sillä voi olla seurauksia.

Itse asiassa ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa kuolee vähemmän ihmisiä ilmaston vuoksi, koska täällä kuolee niin paljon ihmisiä kylmyyden vaikutuksiin.

Long Playn neliosaisen Kriisien kriisi -podcastin ensimmäisessä jaksossa Suominen kohtaa talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemen.

Orjasniemen mukaan ilmastouutiset eivät ole muuttaneet mitään Suomen julkisen talouden varautumisessa. Toisaalta – eipä arviointineuvostollekaan ole annettu tehtäväksi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta talouteen.

Podcastin ykkösjaksossa selviää esimerkiksi se, että Uuden-Seelannin budjetissa varaudutaan säännöllisiin maanjäristyksiin: aina on oltava varaa korjata tuhoja. Vastaavaa valmistautumista olisi Orjasniemen mukaan vaikea toteuttaa Suomessa, vaikka periaatteessa moni kannattaa ajatusta.

"Kuka sen lopulta maksaa? Sen päätöksen tekeminen on tosi hankalaa. Jos Espoon rannikot meinaa peittyä, miksi sisämaan asukkaita kiinnostaisi, että isot kivitalot Westendissä hukkuu?"

Westendin isot kivitalot eivät ole hukkumassa ihan heti, kun merenpinnan ennustetaan nousevan Helsingin edustalla noin 30 senttiä vuoteen 2100 mennessä.

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia oli yllättävän korkea 0.93 C tammikuussa, eli 0.3 C yli paussin. Muistamme, että UAH MSU oli paussin tasolla.

Helmikuussa Climate Reanalyzer on ollut viileä. Odotamme helmikuun lukuja.

[Luotsi]

Podcastin ykkösjaksossa selviää esimerkiksi se, että Uuden-Seelannin budjetissa varaudutaan säännöllisiin maanjäristyksiin: aina on oltava varaa korjata tuhoja. Vastaavaa valmistautumista olisi Orjasniemen mukaan vaikea toteuttaa Suomessa, vaikka periaatteessa moni kannattaa ajatusta.

Eli yhtään mistään maailmasta ei löytynyt valtiota, joka olisi varautunut budjetissaan "ilmastokatastrofiin" - koska ilman muutahan se olisi läväytetty esimerkiksi. Mutta ilmastohihhulien mielestä Suomen pitäisi ehdottomasti hypätä ensimmäisenä kaivoon. Tietysti.

[Näkkileipä]

Podcastin ykkösjaksossa selviää esimerkiksi se, että Uuden-Seelannin budjetissa varaudutaan säännöllisiin maanjäristyksiin: aina on oltava varaa korjata tuhoja. Vastaavaa valmistautumista olisi Orjasniemen mukaan vaikea toteuttaa Suomessa, vaikka periaatteessa moni kannattaa ajatusta.

Eli yhtään mistään maailmasta ei löytynyt valtiota, joka olisi varautunut budjetissaan "ilmastokatastrofiin" - koska ilman muutahan se olisi läväytetty esimerkiksi. Mutta ilmastohihhulien mielestä Suomen pitäisi ehdottomasti hypätä ensimmäisenä kaivoon. Tietysti.

"Suomen täytyy olla esimerkkinä maailmalle"
"Suomen täytyy olla aina ja kaikissa universaaleissa asioissa ensimmäisiä"
Noitahan on Suomen ilmastofanaatikot ja päättäjät hokeneet, todella paljon ja jopa hallituksen kyselytunnilla kohta todetaan, että "Suomen täytyy hypätä kaivoon, ennen muita tai olla ainakin ensimmäisten joukossa!"

[Roope]

Haluaako hallitus hillitä ilmaston­muutoksen etenemistä varmoin toimin vai päästä tavoitteisiinsa rimaa hipoen?

Ilmastosuunnitelmat voi laatia joko noudattamalla hallitusohjelman kirjainta tai henkeä, kirjoittaa HS:n ympäristötuottaja Piia Elonen analyysissaan.

Helsingin Sanomat 12.2.2022

Tavallaan ilmastopolitiikan tekeminen on aika simppeliä matematiikkaa.

Jos katsotaan suomalaisten omia päästöjä liittyen asumiseen, liikenteeseen ja maatalouteen, ne näyttäisivät kahdeksan vuoden päästä olevan 22,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Niiden kuitenkin pitäisi olla 17,2 miljoonaa tonnia, koska sellaiset tavoitteet on asetettu. Vuonna 2030 päästöjä näyttäisi syntyvän liikaa siis 5,6 miljoonaa tonnia.

Eli tuon 5,6 miljoonan päästötonnin selättämiseen tarvitaan hallituksen ilmastopolitiikkaa.

[...]

Suunnitelmaluonnoksessa esitellään keinoja sellainen valikoima, että lähes kaikki liikapäästöt saadaan niillä hoidettua.

Kaikki siis kunnossa? Ei aivan.

Voi sanoa, että suunnitelman avulla hallitus pääsee vuodelle 2030 asetettuihin päästömääriin rimaa hipoen.

[...]

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan välitä, miltä sektorilta hiilidioksidi tai metaani on ilmakehään joutunut. Eikä Suomen hallituksenkaan kannattaisi sitä liikaa tuijottaa.

Maan hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Siis vain viisi vuotta lyhyen aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteiden täyttämisen jälkeen. Siksi ei kannata kikkailla vain vuoden 2030 tavoitteita täyteen, koska sen löytää pian edestään.

Mitä enemmän päästöjen kanssa petraa kaikilla lohkoilla, sitä paremmin se tukee vuoden 2035 maaliin pääsemistä. Ja tietysti itse pääasiaa eli ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Hallituksen tavoite vuoden 2035 hiilineutraalisuudesta ja keinot siihen pääsemiseksi ovat yksi asia, ja konkreettinen ilmastonmuutokseen vaikuttaminen toinen.

Edes Suomen kaikkien päästöjen yhtäkkisellä katoamisella ei olisi havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen ja sen kautta ihmisten elämään, puhumattakaan Suomen ilmastopolitiikan valinnoista saati siitä, mennäänkö Suomessa jonkin mielivaltaisen päästörajan yli tai ali rimaa hipoen vai vähän suuremmalla mutta silti kokonaisuuden kannalta mikroskooppisen pienellä marginaalilla.

Tavoitteita ja rajoja saa toki pitää periaatteellisesti tärkeinä, mutta pitää olla jonkinlaista suhteellisuudentajua. Suomen tavoitteet ja rajat ovat ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kannalta mitättömiä ja merkityksettömiä.

Tämä on sitä kirjoituksen alussa mainittua aika simppeliä matematiikkaa, joka ilmastopolitiikasta kirjoittavilta suomalaistoimittajilta unohtuu.

Hallituksessa on nyt vaikeaa ja vihreät ja keskusta ovat eri mieltä siitä, tehdäänkö tarpeeksi ja oikeita asioita. On suuri kiusaus täyttää ilmastopolitiikan minimivaatimukset, vaikka rima sitten jäisi väpättämään vaarallisesti.

Kuitenkin uuden hallituksen aloittaessa eduskuntavaalien jälkeen ilmastopolitiikkaa mainostettiin kunnianhimoiseksi. Se oli hallitukselle itselleenkin eräänlainen lippulaiva. Koko hallitusohjelma alkaa sanalla "ilmastonmuutos". Se ei ole vahinko.

On siis eri asia, tavoitellaanko päästövähennyksillä hallitusohjelman henkeä vai kirjainta. Halutaanko hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä vai päästä säällisen näköiseen minimiin jokainen epävarminkin oljenkorsi huomioimalla.

On ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta yhdentekevää, tavoitellaanko punavihreän hallituksen päästövähennyksillä hallitusohjelman henkeä vai kirjainta. Vaikutus ilmastonmuutokseen on käytännössä sama, mutta valitun politiikan vaikutukset suomalaisiin voivat muuten olla hyvinkin haitalliset.

Suomen ilmastopolitiikassa on lopulta kyse vain symbolipolitiikasta. Ilmastopolitiikka on hallituksen lippulaiva, kuten toimittaja itsekin kuvailee. Vielä osuvampi ilmaisu suomalaisten kannalta olisi rituaaliuhri.

[Eino P. Keravalta]

Roope:

On ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta yhdentekevää, tavoitellaanko punavihreän hallituksen päästövähennyksillä hallitusohjelman henkeä vai kirjainta. Vaikutus ilmastonmuutokseen on käytännössä sama, mutta valitun politiikan vaikutukset suomalaisiin voivat muuten olla hyvinkin haitalliset.

Suomen ilmastopolitiikassa on lopulta kyse vain symbolipolitiikasta. Ilmastopolitiikka on hallituksen lippulaiva, kuten toimittaja itsekin kuvailee. Vielä osuvampi ilmaisu suomalaisten kannalta olisi rituaaliuhri.

Puhe 'rituaaliuhrista' on Roopelta hyvä huomio ja erinomaista sanankäyttöä.

Ilmastopolitiikka on tosiaan Marinin hallituksen lippulaiva ja siihen lipputankoon suomalaiset hirtetään, jotta maailma pelastuisi.

Eikö hallituksen toiminta ole jo ministerivalaa rikkovaa monilta osin? Eikö ministereiden ensimmäinen tehtävä ole suojella Suomea ja suomalaisia ja toimia niin, että näiden etu menee kaiken edelle? Nyt näin ei tapahdu, vaan suomalaiset alistetaan kärsimään symbolipolitiikan rituaaliuhreina eikä heidän elämämällään, taloudellaan tai hyvinvoinnillaan ole mitään merkitystä hallituksen mielestä. Koko hallitus koostuu pelkistä rikollisista.

[alussaolisana]

Kannattaa huomata, että vaikka Suomi jollain ihmeellisellä manööverillä saavuttaisi tilanteen ettei täältä lähde minkäänlaisia päästöjä, niin ei tämä nollalukema pysäyttäisi, tai edes hidastaisi, ilmastokulttilaisia millään tavoin. Päinvastoin, se kiihdyttäisi heidät uusiin "negatiivisuustavoitteisiin", joilla "kompensoitaisiin heikommassa asemassa olevien kansakuntien (kuten Saksa) päästöjä".

Tämä fanatismi loppuu vasta kun fanaatikoilta otetaan valta pois.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Ilmastonmuutos on vuosisadan suurin terveysriski 24.2.2022

Ja millähän perusteella?

GLASGOW'N ilmastokokouksessa kuultiin Maailman terveysjärjestön WHO:n arvio, jonka mukaan ilmastonmuutos on vuosisadan suurin terveysriski. Se koskettaa jokaista yksilöä jokaisella mantereella.

Maailman ehkä merkittävin lääketieteen julkaisu Lancet kirjoittaa vuoden 2021 ilmastoraportissaan: "Hiilidioksidipäästöjen nopea vähentäminen estäisi suurimman osan ilmansaasteista vuosittain johtuvista 3,3 miljoonasta kuolemantapauksesta." Vertailun vuoksi: koronaviruspandemia on tappanut vajaassa kahdessa vuodessa noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Sen aiheuttama kuolleisuus on siis samaa luokkaa kuin ilmansaasteiden.

Ilmastokuolemat ovat edenneet hiljaa ja huomaamatta vuosien ajan, ja ne jatkuvat, vaikka ilmastotoimiin ryhdyttäisiin ripeästikin.

Tyypillinen harhautus. Ilmansaasteista johtuvat kuolemat liitetään ilmastonmuutoksen etenemiseen eli ilmaston lämpenemiseen, vaikka asioilla ei ole juurikaan tekemistä keskenään.

Suomalainenkin lääkäri kohtaa ilmastonmuutoksen työssään jo nyt. Meidän terveysriskimme keskittyvät helteisiin, vesiepidemioihin, välittäjäeläinten kautta leviäviin sairauksiin (borrelioosiin ja puutiaisaivokuumeeseen), liukastumistapaturmiin sekä rakennusten sisäilmaongelmiin. Lumettomien ja sateisten talvien pimeys lisää mielenterveyden haasteita.

Toinen tyypillinen harhautus. Jätetään sanomatta, että Suomessa ilmastonmuutos vähentää kylmään ilmastoon liittyviä kuolemia enemmän kuin lisää muita.

Toisin kuin valtamediassa annetaan mielellään ymmärtää, ilmaston lämpeneminen on eduksi suomalaisten terveydelle.

ITSENÄISEN Suomen vaurastumisstrategia on ollut kansakunnan koulutustason nostaminen. Työikäisen väestön osaaminen on maamme keskeinen kilpailukykytekijä, mutta ilmastoperäiset terveysongelmat heikentävät koulutusinvestointien tuottoa.

Päästöjen pienhiukkaset ja sisäilman laadun heikkeneminen lisäävät hengityselinsairauksia. Vaikka hengityselinsairaudet eivät estäisi työn tekemistä, ne laskevat työtehoa. Lämpötilojen vaihtelu lisää liukkautta ja liukastumisia. Sairauslomilla palkka juoksee, mutta tuotos on nolla. Yksikkötyökustannukset nousevat ja kilpailukyky kärsii.

Ja taas pannaan ilmansaasteet ilmastonmuutoksen syyksi, vaikka hiilidioksidi ei ole ihmisiä haittaava ilmansaaste.

Ilmastoahdistus ruokkii mielenterveysongelmia, jotka vievät työtehoa.

Myöskään ilmastoahdistus ei johdu ilmastonmuutoksesta vaan pelottelevasta, liioittelevasta ja valehtelevasta ilmastopropagandasta.

LANCET arvioi, että ilmastoperäiset terveyshaitat vievät Euroopan kokonaistuotannon nykytasosta 3,5 prosenttia, eli yli kahden vuoden talouskasvu on jo menetetty. Kiinassa negatiivinen tuottavuusvaikutus vie elintason nousumahdollisuudesta liki 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Vaikutusta ei pidä väheksyä hitaan tuottavuuskasvun Suomessakaan.

Yksilöiden ilmastoperäiset terveysongelmat ovat kansantaloudellinen rasite. Jos kasvavat kustannukset kuitataan verotusta kiristämällä, ilmastoperäiset terveysmenot siirtyvät kaikkien tulonsaajien jaettavaksi. Kotitalouksien ostovoima kaventuu, kokonaiskysyntä heikkenee, talouskasvu hidastuu, työllisyys supistuu. Kansanterveys tulee ottaa vahvasti huomioon kaikissa ilmastopolitiikkaa koskevissa tarkasteluissa myös Suomessa.

Kirjoituksessa kierretään fakta, että Suomen ilmastopolitiikalla ei voida vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Esimerkiksi Kiina puuttuu kyllä yhä tiukemmin ilmansaasteisiin, mutta aikoo samalla lisätä hiilidioksidipäästöjään.

Timo Tyrväinen ja Juhani Eskola

Tyrväinen on valtiotieteen tohtori ja Climate Leadership Councilin pääekonomisti. Eskola on lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori ja THL:n entinen pääjohtaja.

Etsin perusteluja kirjoituksessa mainitulle WHO:n väitteelle, että ilmastonmuutos on vuosisadan suurin terveysriski, joka koskee kaikkia maailman ihmisiä. Niitä ei sitten löytynytkään, vaan kyseessä on pelkkä raflaava heitto tiedotetta varten.

WHO:n raportin viite väitteen kohdalla:

WHO has, for several years, stressed that the health risks posed by climate change are significant, distributed throughout the globe, and difficult to reverse.

[Lalli IsoTalo]

Kopioin tämän tännekin.

Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta

,,Sähköverkon epätasapainotilassa saatetaan joutua irrottamaan kokonaisia kaupunkeja sähköverkosta"

Tämä uutinen Wirtschaftnachrichten-lehdessä jo ennen tietoa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan:

Energiakonserni Eonin hallituksen puheenjohtaja Leonhard Birnbaum varoittaa, että pian saattaa olla välttämätöntä, että kokonaisia kaupunkeja voidaan erottaa tietoisesti sähköverkosta koko systeemin kaatumisen estämiseksi, hän sanoi Handelsblatt-lehdelle antamassaan haastattelussa.

Syy on Birnbaumin mukaan vaihtoehtoisten energialähteiden kuten tuulivoiman ja aurinkopaneelien osuuden lisääntyminen, mikä lisää verkon epätasapainoon joutumisen riskiä verrattuna atomi-, hiili- ja kaasuvoimaan.

-Jos tuuli ei puhalla eikä auinko paista, niin tuuli- ja aurinkovoimalat eivät tuota sähköä riippumatta siitä, miten paljon niitä on rakennettu, sanoo Birnbaum lehden mukaan.

Haastattelu on tehty joitakin viikkoja sitten.

[Pentecost]

Lumettomien ja sateisten talvien pimeys lisää mielenterveyden haasteita

Ahaa...palannemme asiaan sitten, kun niitä lumettomia talvia on esiintynyt vaikkapa 15 vuoden ajan?

Tämä touhu alkaa tosiaan vaikuttaa uskonnolta ja sitten vainotaan niitä kansalaisia, joilla torppa lämpenee vaikkapa omasta pikku metsästä saaduilla klapeilla. Samaan aikaan Ville Niinistö höpiseen jossain ajankohtaispaskassa, että Venäjää satuttaa eniten, jos sille asetetaan todella kovat energiaostopakotteet ja emme osta sieltä sähköä emmekä kaasua...taitaisi täällä Suomessa tulla enempi ongelmia?

Vihreät kun saavat mellastaa hallituksessa ja turhantutkimisorganisaatioissa, niin tuho - taloudellinen tai jokin muu - on varma.

[qwerty]

EU:n varapresidentti (sd)
[tweet]1496918453412069376[/tweet]
https://en.wikipedia.org/wiki/Von_der_Leyen_Commission

[Lalli IsoTalo]

EU:n varapresidentti (sd)

Tää on hyvä! 

[Roope]

EU:n varapresidentti (sd)

Timmermansin mukaan Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viedäkseen huomion ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ikiroudan sulamisesta.

Joop: Frans Timmermans: 'Poetin wil de aandacht afleiden van zijn klimaatprobleem' 24.2.2022

(Google Translate)
According to Vice-President Frans Timmermans of the European Commission, Russia faces such major climate challenges that President Putin prefers to distract attention by threatening Ukraine. "The disappearance of the permafrost has enormous consequences for the Russian infrastructure. This applies to both the oil and gas industry and the military infrastructure built on permafrost. It's like the foundation is sinking under your house.

Enpä olisi arvannut.

[Lalli IsoTalo]

Enpä olisi arvannut.

Luulin, että tämä oli Onion -uutinen, siis Pahkasikaa. 

[qwerty]

Valitsivat sitten porukalla tämän narratiivin
[tweet]1497029518225297410[/tweet]

[Roope]

Helsingin Sanomat + ilmastoon liittyvä "tiedeuutinen" => potaskaa

Helsingin Sanomat: Ruoan tuotannon turvallinen tila hupenee – lämpö ja kuivuus uhkaavat jopa kolmasosaa viljantuotannosta 25.2.2022

Eivät uhkaa kuin yhdessä mielikuvituksellisessa ja oletuksiltaan käytännössä mahdottomaksi tiedetyssä skenaariossa, jossa hiilidioksidipäästöt jo paljon aiemman tapahtuvan nollaamisen sijaan kolminkertaistetaan nykyisestä vuoteen 2100 mennessä polttamalla aina vain enemmän kivihiiltä. Mikään ei viittaa tällaisen skenaarion toteutumiseen, päinvastoin, mutta silti sitä käytetään Helsingin Sanomien ilmastouutisissa kerta toisensa jälkeen.

IHMISKUNNAN harjoittama maatalous on kehittynyt aikana, jolloin ilmasto on ollut jokseenkin tasainen. Vuosituhansien saatossa alueet ovat löytäneet niille luonteenomaiset viljat, kuten Itä-Aasia riisin ja Keski-Amerikka maissin.

Ilmastonmuutos horjuttaa tätä tasapainoa tällä vuosisadalla, sanoo globaalien ruoka- ja vesiasioiden professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Lämpö ja kuivuus uhkaavat jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta samaan aikaan kun maapallon väestö yhä kasvaa, etenkin Afrikassa.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Kummun johtama ryhmä määritteli turvallisen ilmastoalueen käsitteen.

Se tarkoittaa aluetta, jossa nykyisin tunnetuilla lajikkeilla ja menetelmillä viljellään viljaa sekä muita ruokakasveja tai kasvatetaan karjaa nykyisessä ilmastossa.

MIKÄLI maapallon lämpötila nousee vuoteen 2090 mennessä viisi astetta esiteollisesta ajasta, 31 prosenttia viljantuotannosta ja 34 prosenttia karjantuotannosta ajautuisi ilmastollisesti uuteen, uhkaavaan tilanteeseen.

Jos lämpötilan nousu pysyy alle kahdessa asteessa, vain kahdeksan prosenttia viljantuotannosta ja viisi prosenttia karjantuotannosta ajautuisi ilmastollisesti vieraille vesille.

Jälleen kerran Helsingin Sanomissa nostetaan otsikkoon asti pelottava laskelma, joka perustuu RCP8.5-huuhaaskenaarion viiden asteen lämpenemiseen. Siihen perustuen jutussa tyrkytetään koko maailman – tai ainakin "rikkaiden maiden" – siirtymistä kasvissyöntiin.

Kalifornian yliopiston molekyyli- ja solubiologian professori Michael Eisen sekä Stanfordin yliopiston biokemian professori emeritus Patrick Brown esittivät hiljan, että jos ihmiskunta luopuisi kaikesta karjastaan hallitusti seuraavan 15 vuoden aikana, teon ilmastovaikutus olisi sama kuin jos vuotuisia hiilidioksidipäästöjä leikattaisiin 68 prosentilla.

KUMMU pitää ruokavalion muuttamista kasvispainotteisemmaksi – ruokahävikin vähentämisen ohella – tärkeimpänä keinona, jolla rikkaat maat voivat sopeutua ilmastonmuutoksen maataloudelle kohdistamaan uhkaan.

Oikeasti parhaana arviona lämpenemisestä pidetään valtioiden tähänastisten päästölupausten perusteella tällä hetkellä 1,8 astetta, ja ennusteiden trendi on ollut viime vuodet alaspäin.

"Kaikenlaisia sopeutumistoimia tarvitaan. Niin perinteisen lihantuotannon vähentämistä kuin viljeltyä lihaakin. On kestämätön yhtälö, että maapallon väkiluku nousisi kymmeneen miljardiin ja kaikki kuluttaisivat lihaa samassa määrin kuin länsimaissa nykyään kulutetaan."

Kehitysmaiden väestöräjähdys johtaa monenlaisiin kestämättömiin yhtälöihin. Miljardeilla lähivuosikymmeninä kehitysmaihin syntyvillä ihmisillä ei kuitenkaan ole varaa kuluttaa lihaa samassa määrin kuin länsimaissa, joten siitä ei ole pelkoa.

Edit:

KUMMUN ja Heinon turvallisen ilmastoalueen tutkimuksessa oli mukana yhteensä 177 maata.

Näistä 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella, vaikka ilmasto lämpenisi viisi astetta esiteollisesta ajasta. Turvallisissa ilmasto-oloissa ovat liki kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja Pohjoismaat.

Periaatteessa kasvuolojen voisi olettaa Euroopassa ja etenkin Suomessa jopa paranevan ilmastonmuutoksen vuoksi. Kasvukausi pitenee, ja hiilidioksidin määrän lisääntyminen kiihdyttää kasvien kasvua.

[...]

Kummu ja Heino arvioivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen peltojen satoihin saattavat kokonaisuudessaan painottua hieman plussan puolelle. Tällaisten "kaikki vaikuttaa kaikkeen" -tilanteiden punnitseminen on kuitenkin perin vaikeaa.

Kasvuolojen paranemisen arvioiminen on "perin vaikeaa", mutta samalla ei ole ollenkaan vaikeaa ennustaa muina miehinä katastrofiskenaariota, jossa teknologian kehitys ei vain pysähdy vaan taantuu ja hiilenkulutus liki kymmenkertaistetaan vuosisadan loppuun mennessä.

[Roope]

IPCC:n uusi raportti julki, joten suomalaistoimittajilla on taas mainio tilaisuus julistaa raportin sisällöstä piittaamatta maailmanloppua, ellei ihmiskunta tee parannusta.

Yle: Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "Toivoa on, mutta se on ohuen langan varassa", sanoo tutkija 28.2.2022

Suomalaistutkijan otsikkoon nostetun kommentin tarkoitus on vain pelotella. Jotkut luonnossa tapahtuvat muutokset ovat väistämättä peruuttamattomia.

Maailma, johon kasvoimme, on rakenteeltaan muuttumassa, sanoo yksi raportin pääkirjoittajista, ilmastotutkija Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

[...]

– Edes 1,5 asteen tavoitteeseen pääseminen ei tule estämään tai peruuttamaan muutoksia, mutta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi estää pahimman. Tai toisin päin: jos sitä ei tehdä, niin vaikutukset ovat korkean riskin ja eksistentialismin kysymyksiä, Mustonen sanoo.

[...]

– Toivoa on, mutta se on hyvin ohuen langan varassa. Toimenpiteet, joita esitämme, kuitenkin purevat. Aikaikkuna toimia on lyhyt, että maapallon tila ja ihmisyhteisö säästyvät, mutta se on vielä mahdollista, Mustonen sanoo.

Ei ole eksistentiaalista ilmastokriisiä, joka uhkaisi ihmiskunnan olemassaoloa, eikä IPCC:kään väitä sellaista olevan.

IPCC:n raportissa käsitellään ensimmäistä kertaa myös ilmastoahdistusta. Raportissa on vahvistettu, että ilmastonmuutos on myös mielenterveyteen vaikuttava asia. Sosiaali- ja terveysalan politiikka ei ole irrallaan ilmastotyöstä.

Mustosen mukaan maapallon vakavasta tilasta huolimatta lapsille ja nuorille pitää kertoa, että heillä on tulevaisuus.

– Emme voi valehdella. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä, mutta toivoa on, kunhan toimitaan ripeästi, hän sanoo.

Meille kaikille valehdellaan koko ajan. Ilmastonmuutos tai sen aiheuttama "peruuttamaton muutos" ei uhkaa lasten ja nuorten tulevaisuutta, kuten nuorten mielenterveyden vaarantavassa ilmastopropagandassa annetaan ymmärtää. Suurimmat konkreettiset uhat ovat ihan muualla.

[Ajattelija2008]

https://yle.fi/uutiset/3-12336074

ilmastotutkija Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

Mustonen on myös Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti

Dosentti ei saa palkkaa yliopistolta. Onko tämä osuuskunta erikoistunut rahan hankkimiseen levittämällä tieteellisesti väärää tietoa?

Lisääntyvät helleaallot, kuivuudet ja tulvat ylittävät jo nyt kasvien ja eläinten sietokyvyn ja johtavat lajien, kuten puiden ja korallien, joukkokuolemiin.

Mikään yllä olevista väitteistä ei pidä paikkaansa empiirisen datan mukaan. Ketä Ylen toimittaja Jenni Frilander tässä siteeraa?

Valehtelu menee yhä röyhkeämmäksi. Uutta tässä on joku osuuskunta ja omituinen väite puiden sukupuutosta. Pakko todeta, että ihmisen epärehellisyys ja hulluus ei tunne rajoja.

[Ajattelija2008]

https://www.drroyspencer.com/2022/03/uah-global-temperature-update-for-february-2022-0-00-deg-c/
UAH MSU oli helmikuussa paussin tasolla. Odotamme GISTempiä, että saamme pintalämpötilan. HadCRUT5 ei ole vielä valmistunut edes tammikuulle.

Katsoin Twitteristä ihmisten kirjoituksia IPCC:n uudesta raportista. Siellä olivat tutut valehtelijat äänessä, mm. Ilmatieteen laitos, Foreca, Kerttu Kotakorpi sekä Yle. Petteri Taalas väitti jossain otsikossa äärisään yleistyneen.

Mm. yliopiston professorit osallistuvat järjestelmälliseen valehteluun mitattavista ilmiöistä, kuten myrskyistä, tulvista ja kuivuudesta. Tämä on maailmankuvallinen asia: vaikka kyseessä on kuinka arvostetun instituution edustaja, hän voi kuitenkin olla totaalinen valehtelija. Asioista pitää ottaa itse selvää, jos haluaa tietää totuuden.

[Faidros.]

Tässä yksi keino lisätä puunkasvua. Ja myös viheruskovaisille hiilinieluja.

https://yle.fi/uutiset/3-12348374?origin=rss

Tuhkalannoitus pistää metsien hiilensidontaan vauhtia – metsäasiantuntija: "Puun kasvua saadaan lisättyä jopa 50 prosenttia"

Metsäkeskuksen asiantuntijan mukaan tuhkaamisen määrän voisi helposti nelinkertaistaa nykyisestä. Tuhkalannoite lisää puun kasvua, mikä lisää hiilinieluja ja tuo metsänomistajille lisätuloja.


Pudasjärveläisen metsänomistajan Markus Ekdahlin Hetekylässä sijaitsevalla metsäpalstalla tuhkalannoitus on tehnyt tehtävänsä; lannoitetun alueen puusto on selvästi lannoittamatonta korkeampaa.

Ekdahl on lannoittanut suometsäalueitaan tuhkalla jo pari vuosikymmentä.

– Tuhkaaminen on oikeastaan ainoa oikea tapa lannoittaa turvemaita, jotta metsän kasvua saa lisättyä, Ekdahl toteaa.

Suomen metsäkeskuksen tutkimusten mukaan tuhkalannoituksella voidaan saada huomattava lisäkasvu puustolle, kun kohde valitaan oikein.

Johtava asiantuntija Markku Remes listaa nopeutuneen puunkasvun etuja: se lisää hiilinieluja, tehostaa vesiensuojelua ja tuo metsänomistajille lisätuloja.

– Täällä Hetekylän tuhkausalueella puun kasvu on arviolta 4–5 kuutiota hehtaarilla. Tuhkaamisen jälkeen kasvua saadaan lisättyä parinkymmenen vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Tuhkaamalla voidaan saada jopa kolme kuutiota lisäkasvua hehtaarille vuodessa.

-----
Yhden kuutiometrin puuta lasketaan sitovan itseensä hiilidioksidia noin 750 kilon verran, josta suuri osa karkaa takaisin taivaalle (siirryt toiseen palveluun). Keskimääräisellä 35 hehtaarin suomalaisella metsäpalstalla tuhkalannoitus voisi siis lisätä metsän hiilensidontaa lähes 20 tonnia.

Se vastaa kahden keskimääräisen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

-----

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia oli helmikuussa 0.90 C, eli 0.26 C yli paussin 2001 - 2014 koko vuoden anomalioiden keskiarvon.

Tällä kertaa lukema ei noudattanut UAH MSU:n tai Climate Reanalyzerin näkemystä, joiden mukaan helmikuu oli aika viileä.

Sinänsä ei ole mikään ihme, että lämpötila nousee. 42 vuoden trendi on nousua 0.15 C per vuosikymmen. Paras veikkaus on, että trendi jatkuu.

https://gml.noaa.gov/ccgg/trends/
Kausitasoitettu CO2 on noussut viimeiset 5 vuotta vakiovauhtia 2.4 ppm/vuosi. Laskelmien mukaan ihmisen CO2-tuotanto on ollut vakio ja nielut syövät lisäyksestä vuosittain puolet. Maatalouden satojen odotetaan paranevan CO2:n ansiosta luokkaa 10 % vuoteen 2080 mennessä. Myös lämpeneminen luultavasti parantaa satoja. Hyviä aikoja siis on näkyvissä, jos kukaan ei keksi keinoa estää CO2-tuotanto.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Ilmastonmuutos tuottaa salakavalasti juuri niitä kriisejä, jotka täytyy hoitaa "alta pois" ennen ilmasto-ongelmien ratkaisemista 15.3.2022

Tyypillistä Hesaria. Ilmastotoimittaja Petja Pelli ei pysty nimeämään ainuttakaan kriisiä, jonka nimenomaan ilmastonmuutos olisi aiheuttanut. Leipätekstissä väite onkin laimennettu niin, että ilmastonmuutos nimetään yhdeksi syyksi Pohjois-Afrikan vuoden 2010 ruokakriisiin. Kuinka suuri osatekijä ilmastonmuutos oikeasti oli, sitä ei eritellä, mutta esimerkiksi väestönkasvua tai kaikissa mainituissa maissa vallitsevaa islamilaista kulttuuria ei mainita tässä yhteydessä arabikevään syiksi lainkaan. Sen sijaan ilmastonmuutoksen syyksi vieritetään jopa islamistisen terroristijärjestön synty.

OLIN juuri alkanut tehdä ulkomaantoimittajan sijaisuuksia Helsingin Sanomissa vuoden 2010 lopulla, kun uutistoimistoilta alkoi putoilla pikku-uutisia Pohjois-Afrikan "ruokamellakoista". Niistä näpyteltiin yhden palstan uutisia painettuun sanomalehteen.

2000-luvun pahin ruuanhintakriisi oli käynnistynyt. Se laukaisi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansannousut eli arabikevään, josta seurasivat Syyrian, Libyan ja Jemenin sodat. Näitä myllerryksiä puolestaan pakeni siirtolaisjoukko, joka varasti totaalisesti huomion poliittisessa elämässä myös Suomessa pitkäksi aikaa.

Lähi-idän sisällissotien raunioilta nousi brutaali terroristijärjestö Isis. Se sai pitää eurooppalaisessa mielenmaisemassa pimeimmän pahan paikkaa aina torstaihin 24. helmikuuta 2022 asti.

VUOSIEN 2010–2012 ruokakriisin syitä olivat öljyn korkean hinnan lisäksi ilmastonmuutos, maaperän köyhtyminen, eroosio, ylikalastus ja metsäkato, toisin sanoen globaali ihmisen aiheuttama ympäristökriisi.

NYT on meneillään suurvalta-asemaansa takertuneen fossiilitalouden hyökkäyssota Ukrainassa. Ympyrä on siinä mielessä sulkeutumassa, että sodan pelätään johtavan jo tänä vuonna ruokakriiseihin varsinkin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä viljan ja lannoitteiden viejiä. Tämä pula yhdistettynä yleistyviin äärisäihin nostanee ruuan hintoja.

Ilmastokriisin ja luontokadon pahimmat seuraukset ovat usein tällaisia: salakavalia. Ne eivät johdu ainoastaan ympäristöongelmista, mutta saavat niistä lisävoimaa. Jos kuulee poliitikon sanovan, että ratkaistaan nyt tämä tai tuo akuutti ongelma ensin "alta pois" ja katsotaan sitten ympäristökriisien rakenteellisia syitä, on suuri mahdollisuus, että se akuuttikin ongelma olisi ympäristöltään tasapainoisen planeetan oloissa pienempi.

Ei sentään suoraan väittänyt Ukrainan sodan johtuvan ilmastonmuutoksesta, kuten eräät nerot ovat tehneet, mutta ei enää paljon puuttunut.

Ukrainan sota on uusin keppihevonen, jolla etenkin Suomessa yritetään survoa ihmisten kurkusta alas ilmastonarratiivia ja -politiikkaa, joka ei sellaisenaan ole ratkaisu yhtään mihinkään, ei edes alkuperäiseen tarkoitukseensa eli ilmastonmuutoksen väitetysti katastrofaalisten ja ihmiskunnan olemassaolon vaarantavien vaikutusten estämiseen. Suomen ja Euroopan turvallisuuden varmistaminen Venäjä-riippuvuus mahdollisimman nopeasti katkaisemalla ja toisaalta hallituksen ja EU:n radikaali ilmastopolitiikka ovat kaksi hyvin eri asiaa, jotka ovat monilta osin ristiriidassa toistensa kanssa.

Jos nykyisestä Euroopan energiakriisistä ja siihen suurelta osin pohjautuvasta tulevasta ruokakriisistä jotain pitäisi oppia, se ei tosiaankaan ole vieläkin nopeampi ja radikaalimpi ilmastopolitiikka. Euroopan nykyisyys olisi epäilemättä nyt hyvin toisenlainen, mikäli jo aiemman Neuvostoliiton tukema Keski-Euroopan ydinvoimavastainen lobby ei olisi kasvanut niin vaikutusvaltaiseksi, eikä Euroopassa olisi jyrätty läpi naurettavuudessaan islamistisen Turkin EU-jäsenyyteen vertautuvaa uskonkappaletta EU:n ja Venäjän maakaasuun perustuvan keskinäisriippuvuuden siunauksellisuudesta.

[migri]

Tässä on kanssa pieni kriisi... eli espanjalaiset jotka investoivat aurinkopaneeleihin jäivät nuolemaan näppejään. Saapa nähdä kuka nämä seikkailut tulee maksamaan. Luulenpa että noissa on vielä surkeat kiinalaiset paneelit.

Spain's solar energy crisis: 62,000 people bankrupt after investing in solar panels
FRANCE 24
https://www.youtube.com/watch?v=-0gbisTsj2w

Seventeen years ago, Spain's socialist government decided to inject subsidies into renewable energy. As a result, thousands of Spanish families massively invested in photovoltaic energy. But, as you'll see in our report, the dream rapidly turned into a nightmare.

[Roope]

Ilmastonmuutos uhkaa nykymuotoisen huippu-urheilun olemassaoloa – asiantuntijalta radikaali ehdotus, joka muuttaisi suurkisat täysin toisenlaisiksi

Uusi ilmastoraportti alleviivaa sitä, että ilmastonmuutos tapahtuu jo nyt. Miten huippu-urheilussa kamppaillaan ilmastonmuutosta vastaan ja mitä yksittäiset urheilijat voivat asialle tehdä? Asiasta keskusteltiin viime viikonlopun Urheilustudiossa.

Yle 15.3.2022

Ilmastonmuutos uhkaa talviolympialaisia. Waterloon yliopiston tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vain yksi talvikisoja tähän mennessä isännöinyt kaupunki, Japanin Sapporo, voisi järjestää kisat vielä kuluvan vuosisadan lopulla.

– Tutkimuksessa oli arvioitu, missä olisi turvallista järjestää talviolympialaisia, ilmaston ja olosuhteiden näkökulmasta. Todettiin, että jos päästöt kasvavat sellaista vauhtia kuin nyt ovat kasvaneet, meillä on vuosisadan vaihteessa yksi paikka näistä 21:stä, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) apulaisprofessori Ville Uusitalo kertoi Ylen Urheilustudion keskustelussa.

– Mutta jos toimimme nyt ja pystymme pysymään siinä 1,5 asteen tavoitteessa, meillä olisi vielä vuosisadan lopussa 8–9 kohdetta.

Ensinnäkin, entäs sitten, ja toiseksi, Waterloon höpöhöpöyliopiston höpöhöpötutkimuksessa käytettiin oletuksiltaan mahdottomaksi tiedettyä RCP8.5-skenaariota, jossa hiilidioksidipäästöt vain kasvaisivat kasvamistaan vuosisadan loppua kohti, kun jo olemassaoleva energiateknologia poistettaisiin käytöstä ja kivihiilen kulutus kymmenkertaistettaisiin. Sama kuin lähtisi järkeilyssään oletuksesta, että tulevaisuuden autoissa ei ole jarruja.

Huippu-urheilijat matkustavat paljon kilpailujen takia. Lentoliikenne aiheuttaa runsaat kaksi prosenttia ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, minkä lisäksi lentoliikenne tukee välillisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä myös muihin tarkoituksiin. Ilmaston kannalta olisi hyvä, että urheilijat lentäisivät vähemmän.

Painonnostaja Anni Vuohijoki myöntää lentoliikenteeseen liittyvän problematiikan. Vuohijoen mielestä urheilijat voivat kuitenkin tehdä paljon hyviä valintoja.

– Onhan näitä nähty, että osa urheilijoista lentää yksityisillä suihkukoneilla ja muuta vastaavaa. Yksi juttu voisi olla, että tiivistettäisiin esimerkiksi joukkueet lentämään yhdellä kertaa, eikä eri koneilla, Vuohijoki pohti Urheilustudion keskustelussa.

Hänen mielestään palloilulajeissa voisi ottaa harkintaan sen, että pelejä pelattaisiin useampia kerralla, jolloin joukkueiden ei tarvitsisi matkustaa paikkakunnille useita kertoja.

Vuohijoki muistuttaa, että urheilijat voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen myös ruokavaliollaan.

– Urheilijat syövät aika proteiinipitoista ruokaa eli mukaan voisi ottaa lisää kasvisproteiinia. Olen itse koettanut jo pidemmän aikaa siirtää ruokavaliotani hiilihydraattipohjaiseksi ja kasvispohjaiseksi, Vuohijoki kertoi.

Voi herran jestas tätä ilmastouskontoa. Jos huippu-urheilijat ovat oikeasti huolissaan tekemistensä tuottamasta hiilidioksidista, niin mitäs jos lopettaisivat huippu-urheilemisen, niin ei tarvitsisi miettiä syömisiä ja matkustamisia, joilla ei kuitenkaan ole hiilipäästöissä kuin symbolinen merkitys?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa eli Agenda2030-julistuksessa urheilulle asetetussa tavoitteessa ehdotetaan, että urheilu vähentäisi päästöjä vuoteen 2030 mennessä 50 %.

Ville Uusitalon mielestä nyt on hyvä tilaisuus miettiä lajikohtaisesti, miten tuollaiseen päästövähenemään päästäisiin. Hän muistuttaa, että yksi huippu-urheilun edellytyksistä on, että kilpailijat ovat samassa paikassa. Voisiko tinkiä yleisömääristä paikan päällä, auttaisiko se? Uusitalon mielestä yleisön sulkeminen kokonaan pois ei välttämättä olisi ratkaisu.

– Meillä on Rion olympialaisista esimerkki. Siinä alle 20 % yleisöstä tuli kaukaa, ja he aiheuttivat 80 % liikkumisen päästöistä. Läheltä tuleva liikenne ei ole niin ongelmallista, ja se on paljon helpompi hoitaa julkisen liikenteen avulla tai muuten erilaisilla kestävillä kulkutavoilla, Uusitalo kertoi.

Jos ajatellaan radikaalisti, olisi Jaana Helmisen mielestä ympäristöteko, jos ulkomainen tai kaukaa tuleva yleisö suljettaisiin kilpailuista.

[...]

Vuohijoen mielestä tässä kohtaa urheilussa pitääkin miettiä, mistä halutaan luopua ilmastonmuutoksen takia ja mistä ei.

– Ehkä yksittäiset isot kisat, MM- ja EM-kisat, voisivat olla yleisön edessä, mutta ihan joka kylä- grand prix -kisoja ei tehtäisikään yleisölle.

Miksi jättää puolitiehen? Samalla logiikalla vielä suurempi ympäristöteko olisi kilpailujen lopettaminen.

[Totti]

Heitän tännekin linkit ruotsalaiseen Samnytin tuulivoimadokumenttiin, joka käsittelee tuulivoiman ongelmia. Taisin linkkaa nämä jo aikaisemmin tässä ketjussa mutta nyt ne on näköjään myös tekstitetty suomeksi, joten ohessa uudet linkit, 3 osaa:

https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU

https://www.youtube.com/watch?v=7lI7hnF6zbU

https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs

[Pallopääkissa]

Radio Patmokselta 18.3.2022:

Viikon Ahvio
SELITTÄÄKÖ IHMISPERÄINEN ILMASTONMUUTOS KAIKEN?
https://www.patmos.fi/patmosplus/?series=674&episode=300763&title=selittaako-ihmisperainen-ilmastonmuutos-kaiken

[Roope]

Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia

56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmasto­poliittiset toimet heikentävät heidän elämän­laatuaan.

Helsingin Sanomat 23.3.2022

SUURIN osa suomalaisista ei usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua, kertovat Euroopan investointipankin tiistaina julkaisemat ilmastotutkimuksen viimeisimmän kierroksen tulokset.

Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmastopoliittiset toimet heikentävät heidän elämänlaatuaan.

Oikea vastaus. "Vihreä siirtymä" tarkoittaa suomalaisella kansallisiin eleisiin, aneisiin ja hyvesignalointiin pohjautuvalla ilmastopolitiikalla ylhäältä pakotettua valinnanvapaudesta ja elämänlaadusta tinkimistä.

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan epäillen myös siihen, että vihreä siirtymä olisi talouskasvun lähde. Suomalaisista 54 prosenttia uskoo, että ilmastopoliittiset toimet hidastavat maan talouskasvua.

Oikea vastaus. Toimivan infran romuttamiseen, tukiin ja velanottoon perustuva politiikka ei luo kuin keinotekoista talouskasvua. Näin etenkin Suomessa, jossa muusta maailmasta poikkeava vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite pakottaa kalliisiin ratkaisuihin ja kypsymättömän teknologian käyttöönottoon.

PUOLET suomalaisista uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät poliittiset toimet synnyttävät enemmän työpaikkoja kuin vähentävät olemassa olevia.

Kyllä ja ei.

Kyselyssä on sikäli hyviä väitteitä, että monet tuloksista ovat pitkälti mitattavissa ja ennustettavissa, mutta väitteiden muotoilu jättää toivomisen varaa. Esimerkiksi työpaikkoja voisi periaatteessa syntyä enemmän kuin tuhoutua, mutta vertailu on jo lähtökohdiltaan vääristynyt, kun kyse on julkisella (velka)rahalla tuetuista työpaikoista (vrt. maahanmuuttoteollisuus) ja toisaalta vero-ohjailulla ja rajoituksilla tapetuista työpaikoista (vrt. turveala). Vielä enemmän ja tuottavampia työpaikkoja syntyisi suuntaamalla rahat järkevämmin.

ILMASTONMUUTOS aiheuttaa osassa ihmisistä myös huolta oman kotipaikan asuinkelpoisuudesta tulevaisuudessa.

16 prosenttia suomalaisista odottaa joutuvansa muuttamaan tulevaisuudessa toiselle alueelle tai toiseen maahan ilmastonmuutoksen vuoksi. 20–29-vuotiaissa osuus on peräti 38 prosenttia.

En keksi ainuttakaan syytä, miksi Suomesta pitäisi muuttaa toiseen maahan tai edes toiselle alueelle ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Sen kyllä ymmärrän, jos joku lähtee Suomesta The Puolueen ääriradikaalin ilmastopolitiikan vuoksi. Luultavasti nuo 16 ja 38 prosenttia ovat ilmastoapokalypsiin uskovia, vaikka edes IPCC:n raporttien perusteella Suomeen ei ole odotettavissa ainuttakaan merkittävää ilmastonmuutoksesta johtuvaa muutosta.

On kiinnostavaa, miksi niin suuri osa ihmisistä uskoo epätosiin väitteisiin ja epätodennäköisiin skenaarioihin. Ilmeinen vastaus on valtamedian toistama "me tienataan tällä"-propaganda, jossa häpeilemättä väitetään esimerkiksi Suomen muuta maailmaa tiukempien päästötavoitteiden hyödyttävän suomalaisia tai että Suomen ilmastopolitiikalla olisi peräti niin olennainen vaikutus ilmastonmuutokseen, että kaasua pitää painaa lujempaa.

[ikuturso]

Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia

56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmasto­poliittiset toimet heikentävät heidän elämän­laatuaan.

Oikea vastaus. "Vihreä siirtymä" tarkoittaa suomalaisella kansallisiin eleisiin, aneisiin ja hyvesignalointiin pohjautuvalla ilmastopolitiikalla ylhäältä pakotettua valinnanvapaudesta ja elämänlaadusta tinkimistä.

Sekä lisäksi koronneita polttoaine- ja sähköhintoja, päästömaksujen ja kiintiöiden vuoksi korotettuja energiaveroja, kiinteistöjen eristys- ja lämmitysmuotoremontteja, joita valtiomme maksaa italialaisille muttei meille, puunpolton rajoituksia, turpeen käytöstä luopumisen vuoksi ehkä energiakiintiöitä, autoverokorotuksia ja tavallisen kuluttajan lompakon ulottumattomissa olevien sähköautojen verohelpotuksia.

Tuulivoimaa, tuontihaketta ja sähköautoja. Elämänlaatua?

-i-