Persujen pitäisi tehdä välikysymys maatilojen kaannattavuuskriisistä

[Pallopääkissa]

Onko olemassa rypsillä, rapsilla tai auringonukkaöljyllä toimivaa moottoria? Ukko-Pekka ja Risto ja mikä tahansa höyryveturi voi kulkea kotimaisella voimalla eli metrihaloilla.

[Dangr]

Onko olemassa rypsillä, rapsilla tai auringonukkaöljyllä toimivaa moottoria. Ukko-Pekka ja Risto voivat kulkea kotimaisella voimalla eli metrihaloilla.

Dieselmoottori, varsinkin hieman vanhempi. Parantaa kun öljyn "keittää" metanolin kanssa eli esteröi.

Youtube haku "using old frying oil car"

[hankmo]

Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?

Riippuu paljon korjuu olosuhteista, paljonko kuivattavaa, onko märkää. Maalajit ja yms. 25-250l/ha. Luomu viljaa ja valkuaiskasveja on syntynyt itellä 50L/ha

[Mäyräkoira]

Rypsin viljelystä on ollut puhetta ketjussa.
Tonnista rypsiä saisi 600-700 litraa dieseliä käsittääkseni. Loppu jäte, eli rypsirouhe olisi arvokasta valkuaista. Jota minäkin ostan, ja syötän ohra/kaurajauhojen seassa mullikoille.

Itselläni ei ole kokemusta rypsin viljelystä.

Mutta se on vähentynyt radikaalisti viime vuosina näillä kotikulmillani.

Syitä on käytännön ongelmat, joista maajussi kaverini ovat ottaneet puheeksi joskus.

Rypsiä tai rapsia voi viljellä samalla lohkolla vain neljän vuoden välein. Sama on myöskin herneellä. Siinä on joku möhöjuuri tauti riski.

Toinen ongelma on kirvat. Nämä pirulaiset syövät rypsin oraat tai taimet parempiin suihin. Niitä pitäisi joka alkukesän ilta myrkyttää. Tämä kirva ongelma on kuulemma jatkuvasti pahentunut.

Maataloudesta yleensä voisin sanoa että Suomi, etelä ja Lounais rannikkoa, sekä pohjanmaata lukuun ottamatta sopisi luontevammin nautakarja pohjaiseen, nurmivaltaiseen maatalouteen. Eli märehtijä talouteen. Ja sitähän se on ollutkin. Ehjää ei saisi yrittää korjata.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saattaisi olla mahdollista että kiinalaiset haluavat ostaa Suomesta maatiloja, tuottaa siellä viljaa ja lihaa, ja viedä ne Kiinaan. Siinäkin tilanteessa jos ei maataloustukea olisi. Kiina kun on ostanut ulkomailta maata ja maatiloja sekä elintarvikeyhtiöitä.

Jos Kiina haluaa kaikki possut mitä on tarjolla, silloin varmaan niille voi myydä possunlihaa vaikka sen todellisella hinnalla, josta on poistettu maataloustukien vaikutus.

Noissa tukihommeleissa tulisi myös muistase että sianlihan hinnastakin tulee veroja valtion kassaan, ja jos verot ovat alle maksetun tuen niin sitten vasta tuotanto on kannattamatonta.

[JoKaGO]

Polttoaineilla on ymmärtääkseni kuitenkin ihan huomattavat varmuusvarastot olemassa.

Ihan yhtä huomattavat varmuusvarastot kuin oli maskeja silloin koronan puhjetessa, kun se Aku Hirviniemen yksi komediahahmo-ministeri sanoi, että kun huoltovarmuusvaraston ovi avataan niin sieltä riittää. Ei riittänyt, eikä riitä polttoaineidenkaan varmuusvarastot.

[Pallopääkissa]

Mites olisi häkäpöntöllä toimivat autot ja traktorit ja muut koneet maatilan töihin? Jos vielä vanhemmalla mallistolla mennään, sitten olisi höyrytraktorit jotka toimisivat haloilla.

Jos on maatila jossa voi tehdä biopolttoainetta, sitä voi sitten käyttää moottoreihin ja koneisiin.

[Nikolas]

Mites olisi häkäpöntöllä toimivat autot ja traktorit ja muut koneet maatilan töihin? Jos vielä vanhemmalla mallistolla mennään, sitten olisi höyrytraktorit jotka toimisivat haloilla.

Jos on maatila jossa voi tehdä biopolttoainetta, sitä voi sitten käyttää moottoreihin ja koneisiin.

Häkäpöntössä on tietysti hauskaa se, että polttoaineen prosessointiin tarvittava laitteisto kulkee ajoneuvon mukana, ja Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa polttoainetta löytyy joka puolelta. Polttoaineen prosessointiin käytetyn laitteiston kuljettaminen mukana on muilta osin hieman epäkäytännöllistä.

Silloin kun Suomessa ihan oikeasti käytettiin häkäpönttöjä, ei tiedetty kuinka kauan sota ja polttoainepula mahdollisesti jatkuisi, ja siksi suunniteltiin häkäpönttöjen seuraajaa eli kotimaista metanolin tuotantoa ja metanolilla käyviä moottoreita.

Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla Imatralla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla.

Lähde: Lampinen, Ari: Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta

Biomassa tulee nähdä ensisijaisesti kätevänä hiilen lähteenä, ja metanolin valmistuksessa tarvittava primäärienergia voitaisiin tuottaa enimmäkseen muilla keinoilla, esimerkiksi ydinvoimaloilla.

[Mäyräkoira]

Suomen maatalouden infrastruktuuri on aika arvokas. Muistan joskus lukeneeni, markka-aikana, että peltojen salaojien arvo olisi ollut 4 mdr markkaa silloin. Nyt toki suurempi. Ja tuo nyt oli vain yksi esimerkki.

Nyt ukrainan tilanne on päällä, huomautan venäjän olevan aika suuri viljan viejä, samoin toki ukrainan. Maailma ei oikein tule toimeen, ilman noiden valtioiden ylijäämää viljasta. Noh viljaa syötetään toki karjalle paljon, joka jalostaa sen lihaksi, maidoksi. Tästähän me päästäänkin pian keskusteluun, jossa tulee tämä kasvisruokakeskustelu. Eli syödä vain vehnää, ihmiset. Noh tuo nyt oli saivartelua, pian tulee joku vegetarisisti oikaisemaan kärjistettyjä väitteitäni. 

Tämä kriisi maataloudessa koskee nyt toki pääasiassa kotieläintaloutta.

Vaikka itse olen alan ihmisiä, niin toivoisin monen miettivän asiaa.

[Pallopääkissa]

Rypsin viljelystä on ollut puhetta ketjussa.
Tonnista rypsiä saisi 600-700 litraa dieseliä käsittääkseni. Loppu jäte, eli rypsirouhe olisi arvokasta valkuaista. Jota minäkin ostan, ja syötän ohra/kaurajauhojen seassa mullikoille.

Itselläni ei ole kokemusta rypsin viljelystä.

Mutta se on vähentynyt radikaalisti viime vuosina näillä kotikulmillani.

Syitä on käytännön ongelmat, joista maajussi kaverini ovat ottaneet puheeksi joskus.

Rypsiä tai rapsia voi viljellä samalla lohkolla vain neljän vuoden välein. Sama on myöskin herneellä. Siinä on joku möhöjuuri tauti riski.

Toinen ongelma on kirvat. Nämä pirulaiset syövät rypsin oraat tai taimet parempiin suihin. Niitä pitäisi joka alkukesän ilta myrkyttää. Tämä kirva ongelma on kuulemma jatkuvasti pahentunut.

Maataloudesta yleensä voisin sanoa että Suomi, etelä ja Lounais rannikkoa, sekä pohjanmaata lukuun ottamatta sopisi luontevammin nautakarja pohjaiseen, nurmivaltaiseen maatalouteen. Eli märehtijä talouteen. Ja sitähän se on ollutkin. Ehjää ei saisi yrittää korjata.

Tarkoittaako karjatalous sekä maidon että naudanlihan tuotantoa? Niin no jos lehmä ei enää tee maitoa se pistetään lihoiksi. Sonnin virka on perinteisesti ollut siitossonni mutta onko niitä nykyään kun käytetään keinosiemennystä?

Miten on sikojen ja kanojen kanssa? Missä päin Suomea se toimii parhaiten? Entä hevostalous ja hevosenliha?

[repo]

Vaikka itse olen alan ihmisiä, niin toivoisin monen miettivän asiaa.

Maataloudesta on ollut aika vähän keskustelua foorumilla, tai ainakaan en ole huomannut sitä. Tämä ketju mielestäni ensimmäinen ja saanut mielenkiintoisen alun. Kuitenkin tässä ketjussa ei ole vielä tullut esiin suuremmin kantoja, joissa kannatetaan maatalouden alasajoa Suomessa. Päinvastoin, itse aistin niin tältä foorumilta kuin muutenkin nousevan kannatuksen omavaraisuudelle, ruuan pientuotannolle ja vaihtoehtoisille jakelutavoille. Viimeinen ei ole ihan uusi juttu. Arvioisin että meidän ruokakunnassa näistä ruuan tai ruoka-aineksien hankintatavoista on ollut juttua ja pientä kaupankäyntiä viimeiset 10 vuotta. Ässän, Koo-marketin tai Lidlin korvaajiksi näistä vaihtoehdoista ei ole vielä ollut eikä ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Juuri eilen kävin taas pientuottajien jakeluautolla ostamassa mm. kananmunia ja juustoja. Kävijöitä oli taas useita muitakin. Eräs rouva sattui paikalle ja kiinnostuneena kyseli, mikäs tämä juttu on. Toinen rouva kertoi lyhyesti ja osoitti jakeluauton kyljessä olevaa nettiosoitetta (eggspress.fi), mistä saa lisätietoja ja ostettua tuotteita.

Minä kyselin hieman joidenkin tuotteiden huonon saatavuuden perään. Olisi ostettu jakeluautolta enemmänkin ja jalostetumpia tuotteita, jos vain olisi saatavilla. Aiemmin on ollut. Sain selitykseksi, että kaipaamani tuotteet ovat viimeksi jääneet kauppiaan käsiin nopean vanhenemisen johdosta, joten hänen on pitänyt vähän "katsella tilannetta". Kertoi kuitenkin saaneen palautetta, että tuotteelle on kysyntää.

Ymmärrän hyvin, että nämä lähiruokaringit ym. jakeluautot ovat täysin nappikauppaa. Ja vallitseva poliittinen tahto haluaa hiljaisesti nimenomaan kuristaa nappikaupan hengiltä - tai että sitkeimmät ja aatteessaan kirkasotsaisimmat jaksavat pitää kulisseja yllä vapaan yrittäjyyden mielikuvan ylläpitämiseksi aina jonkun aikaa.

Suuressa kuvassa en tiedä, mitä Suomen maataloudelle ja ruuantuotannolle pitäisi tehdä  Ja yhtä neuvottomalta näyttää kommentoijien enemmistö. Sen tiedän varmaksi omalta kohdaltani, että Suomen Keskustaan, MTK:hon ja muihin vakiintuneisiin maatalouden edunvalvontamekanismeihin en luota enää pätkääkään. Ne ovat jo näyttönsä antaneet. Joutaisivat poistua rasittamasta. Joku tulosvastuu niilläkin pitäisi olla ja tämä tulos, että jälleen puhutaan maatalouden katastrofista on merkki ettei näiden touhut ole tuottaneet tulosta. Joten tulos tai ulos -periaate myös niille!

Mutta yksi mielipide ei muuta mitään. Ja kuten on nähty edes yli 500 000 suomalaisen äänestäjän mielipide ei muuta mitään. Tämä on tilanne, missä "persujen pitäisi" jälleen kerran - tehdä jotain ihmeitä. Epäilen ettei persuissakaan ole edes sen kummempaa hopealuotia tai "vaihtoehtoa", millä maatalouden ja ruokatuotannon omavaraisuusasiat ratkaistaisiin "kun vain pääsisivät päättämään hallitukseen eikä vain huutelemaan tuuleen oppositiosta".

---

Oikoluvun jälkeen kiinnitin huomioni maataloustuottaja Homma-jäsen Mäyräkoiran tähän kaneettiin.

Tämä kriisi maataloudessa koskee nyt toki pääasiassa kotieläintaloutta.

Aijaa. Miten? Mikä tekee kotieläintaloudesta herkempää kuin kasviviljely? Luulisi Suomen ilmaston ja paikoin maaston aiheuttavan toisinpäin. Samoin Suomen historia ihmisten kuolemaan johtaneista nälkävuosista kertoo, että tuolloin katovuosien jälkeen (olisiko ilmastonmuutos ollut jo silloin) selvittiin jatkoon nimenomaan panostamalla kotieläintalouteen.

[Lalli IsoTalo]

Ymmärrän hyvin, että nämä lähiruokaringit ym. jakeluautot ovat täysin nappikauppaa.

Helsingissä toimii tai toimi tällainen piiri, jota yritin suosia. Mutta hinnat olivat samoja tai enemmän Stocmannilla. Jos tuottajalle jää muutama prosentti tuotteen loppuhinnasta, niin tämän suoramyynnin luulisi olevan vähän edullisempaa, varsinkin kun suoraan autosta myydään ilman kuitteja käteisellä. Luomutuotanto ymmärrettävästi lisää tuotteiden hintaa, mutta en huomannut, että luomuyrtit ja -kasvikset maistuisi yhtään paremmalta kuin tavalliset.

Savulohta ostin usein kohtuulliseen hintaan, mutta nyt en ole pariin vuoteen käynyt Hietaniemen markkinoilla, jotka siis olivat kerran viikossa iltaisin.
^^^
Yksi sukulainen tuottaa lihaa, ja hän markkinoi tuotteitaan lopputuottajille ahkeralla Facebook -mainonnalla kavereilleen ja asiakkailleen, ja toimittaa tuotteet asiakkaille omalla autollaan.

[Mäyräkoira]

Voisin toki kirjoittaa maataloudesta vaikka kuinka paljon.

Maatalousaluepolitiikasta vaikka sen verran että savosta ei kannata viljaa rahdata maailman markkinoille, kun satamat on kaukana. Toisin kuin esim pohjanmaalla. Kaskisista esimerkiksi viedään kauraa Saksaan.

Kotieläintaloutta tämä kriisi koskee mm. Sillä tavalla, että tuttavani joka pitää sikoja teuvalla, josta oli iltapaskassa hiljattain juttuakin, kertoili että ei kannata ostaa viljaa siolle ruuaksi. Vilja on kallista, lihan hinta mataa. Tuet ei riitä mihinkään.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008617498.html

Sirpa toteaa, että sikatiloilla on aivan kauhea tilanne siksi, että kallis vilja joudutaan syöttämään sioille, kun se ennemmin kannattaisi myydä pois.

– Meillä ei ole mitään mahdollisuutta myydä viljaa ulos, sillä kaikki käytetään itse, eikä se edes riitä, Sirpa kertoo.

Tilalle tuotiin juuri viljakuorma, jonka tonnihinta oli 300 euroa. Aiemmin viljatonnin sai 150 eurolla. Lisäksi on maksettava rahtikulut ja arvonlisävero.

Samana päivänä haettiin porsaita.

Reijo näyttää hintalappua, jonka leikkasi talteen Sirpan ostamasta jauhelihapaketista. Nauta-sika-jauhelihan kilohinta oli 7,99 euroa.

Reijo ei ollut uskonut silmiään. Seuraavalla viikolla hinta oli vielä kovempi: porsaan jauheliha maksoi kaupassa 9,38 euroa kilo. Tuottaja saa lihakilosta 1,65 euroa.

[repo]

Helsingissä toimii tai toimi tällainen piiri, jota yritin suosia. Mutta hinnat olivat samoja tai enemmän Stocmannilla. Jos tuottajalle jää muutama prosentti tuotteen loppuhinnasta, niin tämän suoramyynnin luulisi olevan vähän edullisempaa, varsinkin kun suoraan autosta myydään ilman kuitteja käteisellä. Luomutuotanto ymmärrettävästi lisää tuotteiden hintaa, mutta en huomannut, että luomuyrtit ja -kasvikset maistuisi yhtään paremmalta kuin tavalliset.

Meillä ei ole kauheasti itketty pientuottajien ja vaihtoehtojakelijoiden tuotehinnoille, mutta en kiellä etteikö niitä kuitenkin hieman vertailla ja joskus ostosten loppusumman noustessa reilusti yli 100 euron jotain jätetään pois. Kaupan ja tuoteiden vertaaminen Stockmannin, Ässän ja muiden massajakelijoiden tuotetarjontaan on vähän vaikeaa - tai ainakaan itse en ole löytänyt sille sopivampaa mittatikkua kuin perstuntuma (mitä sanoin edellä yli satasen loppusummasta).

Viimeksi jäi ISOn kaupan laariin suomalaiset yli 5 euroa/kilo tomaatit tai kurkut enkä ottanut espanjalaista vaihtoehtoa. Joutukoot ISOn kaupan hävikiksi minun puolesta. Mitä tulee luomun heikompaan makuun, niin en tiedä, kun minut on totutettu niihin ja aivopesty niiden parempaan terveellisyyteen. Eipähän tule luomua popsiessa sellainen himo popsia liikaa kuin esimerkiksi pringless-perunalastuja popsiessa. Jälkimmäistä on lähipiirissä syytetty siitä, että siihen olisi lisätty jotain nautintoa lisäävää ainetta.

Mutta mutta juttu tässä on tuo massan tuottaminen, niin jakelussa kuin tuotteissa. Vain massalla pääsee ansioille - sama koskee aika montaa muutakin tuotannon alaa Suomessa. Miksi? Miksi Suomessa pientuotanto ei menesty, kuten etelä-Euroopassa? Vai menestyykö se edes siellä, kun täältä pitää lähettää tukia sinnekin?

[repo]

Voisin toki kirjoittaa maataloudesta vaikka kuinka paljon.

No jos hiljakseen, kun viitsii ja ehtii -periaatteella kertoisit yhden tuottajan näkökulmasta. Se olisi vaihteeksi jo jotain muuta kuin Keskusta-, MTK-, Valio-suodatettu tarinan kerronta.

[Mäyräkoira]

https://youtu.be/d5AdZNkKO6w

Siinä heikelä ja Koskelo, jossa puhutaan lihatilojen ahdingosta.

Kuunnelkaa tuo Jakso. Ja siis kuunnelkaa se.

Tuossa ylempänä puhuin, siitä että venäjä, ja ukraina ovat suuria viljan viejiä. Jos kylvöt jäävät ukrainassa väliin, ja jos venäjä ei saa viedä viljaansa, sen hinta nousee..

Ruuan hinta nousee.. Ja sen on nyt muutenkin pakko nousta, jotta maajussit saavat kulut peittoon..

Jos ei saada maakaasua, ei voi tehdä ammoniakkia, ja apulantaa.. maajusseilla ei ole nytkään rahaa ostaa apulantaa..

Me olemme kaikki köyhempiä tulevaisuudessa. Halla Aho sanoi noin kun korona alkoi.. Myös ruuan hinnan välttämätön nousu, samoin kuin energian, ja vielä jos pyhäjoen voimalakin jää tekemättä.. Voi huh..Huh.. Moni ei tiedäkään vielä, miten maailma tänään muuttui.

[Pallopääkissa]

^Osaatko sanoa sikataloudesta missä päin Suomea se onnistuu parhaiten? Käsittääkseni sikataloutta on laajemmin eri puolilla Suomea kuin viljanviljelytaloutta. Pitääkö olla tietynlaiset pellot jossa kasvaa possuille sopivaa safkaa tai jokin muu?

Historiasta sanotaan että 1866-68 nälkävuosien jälkeen alettiin panostaa aiempaa enemmän karja- ja sikatalouteen.

[Mäyräkoira]

^ Koskenkorvalla ilmajoella, on altian, vai mikä se nyt nykyään onkin, suuri etanolitehdas. Joka ostaa valtavasti viljaa pohjalaisilta maatiloilta. Josta tehdään teollisuudelle, sekä ihmisille viinaa/etanolia. Ja sivu tuotteet eli mäski, ja siitä jalostetut rehut syötetään sioille. Sekä myös naudoille.

Pohjanmaalla on sikataloutta runsaasti. Mutta mitä on runsaasti? Suomessa on alle 900 maatilaa, joissa on sikoja. Näin muutama vuosi sitten, nyt varmaan vähemmän. Toisaalta nykyiset sikalat ovat valtavia teollisuuskompleksejä, joista talonpoikaisuus rupeaa olemaan kaukana.   

Onpa täällä myöskin, ainakin ollut joskus suomen rehun rehutehtaat seinäjoella. Itse olen ostanut naudoilleni kivennäisiä siltä a-rehu firmalta joka on kompleksissa, tuon viinatehtaan kanssa.

Varsinais Suomessa on ollut jonkinlainen sikalakeskittymä, ainakin joskus. Tuolla huittisten seutuvilla. Vai satakuntaako se nyt onkin.

Pohjanmaalla päin on sianteurastusta pietarsaaressa, ja nurmossa.

[Pallopääkissa]

^Minkä tyyppinen vilja sopii oluen tai viinan tekoon? Onko sillä eroa missä päin Suomea olueseen tai viinaan käytetty vilja on peräisin?

Onko sioilla mahdollisuuksia ulkoilla samalla tavalla kuin lehmillä? Jos on aitaus, estääkö se sikoja karkaamasta, vai käykö niin että ne hyppäävät aidan yli tai kaivavat tunnelin aidan alta?

[Mäyräkoira]

Ohrasta tehdään etanolia Koskenkorvalla. Mallasohrasta tehdään maltaita, mm laihialla.

Luomusikalat, joita on vähäsen. ulkoiluttavat sikoja, sika itsessään on hyvin viisas eläin. Muistan lukeneeni joskus, että maailman yhdeksänneksi viisain. Oli niitä meilläkin joskus kasarilla. Ja toisinaan pääsivät karkuunkin.    siis sikalastamme. Osaavat haan, pirut aukaista.

[Aukusti Jylhä]

^Minkä tyyppinen vilja sopii oluen tai viinan tekoon? Onko sillä eroa missä päin Suomea olueseen tai viinaan käytetty vilja on peräisin?

Onko sioilla mahdollisuuksia ulkoilla samalla tavalla kuin lehmillä? Jos on aitaus, estääkö se sikoja karkaamasta, vai käykö niin että ne hyppäävät aidan yli tai kaivavat tunnelin aidan alta?

Oluesta en niin tiedä, mutta viinaa saa tehtyä kiljusta. Hiiva+sokeri+vesi+aika, ja sitten tislaamaan. Tai polttamaan, kuten se suomeksi sanotaan.

[Dangr]

Venäjän maanviljelyksestä. Se on nyt suljettu pois kansainvälisestä kaupasta, kauanko maanviljelyslaitteet kestävät ilman monimutkaisempia varaosia? Laakereita, kulmarautaa ja hitsauksia saa varmasti, mutta miten hydrauliikka ja elektroniikka? Osa venäläisten maanviljelyskoneiden moottoreista on nykyään Cumminsin, saako niihin varaosia?

Onko ensitalvi Venäjällä nälänhädän aikaa? Kotoinen kaalimaa saattaa kokea renesanssin.

[Dangr]

Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?

Riippuu paljon korjuu olosuhteista, paljonko kuivattavaa, onko märkää. Maalajit ja yms. 25-250l/ha. Luomu viljaa ja valkuaiskasveja on syntynyt itellä 50L/ha

Keskimäärin viljat tekevät valtakunnan keskisadoilla, 3 300 - 3 900 kg/ha
Perunan satomäärät ovat keskimäärin 25-30 tonnia hehtaarilla.

Joku aika sitten löpö maksoi euron litra, nyt 2e?

Lasken ihan mielenkiinnosta Hankmon max. luvun mukaan polttoainekulut polttoaineena, ei lannoitteitten ja muita mukana:
Vilja
250l/ha*1e/l/3500kg/ha=0,0714e/kg
250l/ha*2e/l/3500kg/ha=0,143e/kg

Peruna
250l/ha*1e/l/27000kg/ha=0,00926e/kg
250l/ha*2e/l/27000kg/ha=0,0185e/kg

Jos se on oikealla suuruusluokalla, niin alkutuottajan menot eivät tätä maata todennäköisesti aja konkurssiin. Verot ja välikäsien katteet sen tekevät.

Lannoitteisiin en nyt jaksa perehtyä, ulkona on niin kaunis sää.
https://www.yara.fi/contentassets/933fda523d41435ca01181ddbd46f4b1/yara_lannoiteopas_2020_fi_0409.pdf/

[Skeptikko]

Viljelijällä kymmeniä tuhansia ulosotossa: mitta tuli täyteen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7e6153d-144e-480a-a62d-96c64706aedd

Kyse on siitä, että maataloustukiaisia ei vielä tänä vuonna ole maksettu. Rahat on loppu.
...
– Isommat tilat saattavat ajaa pienempiä tiloja ahdinkoon siten, että on pakko lopettaa. Sitten pellot ostetaan halvalla. Isommilla, osuuskunta- ja oy-pohjaisilla tiloilla menee hyvin. Tätä EU-tuet ruokkivat, hän väittää.
...
Tukien leikkaus alkoi 2010–2011. Ahdinko syveni muutamaa vuotta myöhemmin.

– Pahin talouskriisi alkoi, kun Putin hyökkäsi Krimille. Maidon hinta romahti 58 sentistä 32 senttiin. Hitaasti se on noussut 37 senttiin.
...
– Siitä lähtien on yritetty selviytyä jotenkin. Vuosi vuodelta, vaikka maitomäärä on saatu nousemaan, rahaa tulee vähemmän.

Nykyisillä apulannan ja polttoöljyn hinnoilla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa toimintaa, mies valittaa. Viime vuonna tienattuja rahoja, maataloustukia, saa odottaa tämän vuoden jouluun asti. Ennakkoverot on pitänyt maksaa, vaikka rahoja ei ole tullut.

– Meinaa olla tuskallista. Minkäänlaisia järkeviä taloudellisia edellytyksiä ei ole jatkaa.

Alkutuottajien moottoripolttoöljyn hinta on noussut pilviin. Se maksoi pitkään 0,89 euroa litralta, nyt yli 1,70, mies ynnää.
...
Viljelijätuttavapiireistään mies on kuullut, että yksikään tuttu tila ei ole tänä vuonna ostanut lannoitteita. Moni aikoo viljellä kokonaan ilman apulantaa. Hän sanoo, että lannoitteen hinta on noussut 400 euroa tonnilta jopa yli tuhanteen euroon per tonni. Maaseudun Tulevaisuus kertoi viikko sitten, että Yara keskeytti tilapäisesti pelto- ja metsälannoitteiden uusien tilauksien vastaanoton 8. maaliskuuta raaka-aineiden ja energiamarkkinan rajuista hintamuutoksista johtuen. Lannoitteiden kemikaaleista iso osa tulee Venäjältä.
...
– Kasvuaika pitenee. Jos tulee kuivia jaksoja, pellosta ei synny yhtään mitään. Se on ollut jo monta vuotta liian kallista.

Samalla puhutaan mahdollisesta ruokakriisistä.
...
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi viljelijän ahdingosta, että vastaavia yhteydenottoja on tullut runsaasti ja kiihtyvästi viime syksystä alkaen.
...
– Totesimme jo alkusyksystä, että maatilojen kustannusten hallitsematon nousu vaarantaa koko suomalaisen ruokajärjestelmän, elleivät maatilojen myyntihinnat nouse nopeasti. Paljon mitään ei markkinoilla tapahtunut. Maataloustuotteiden hinnan nousu alkoi muualla Euroopassa, mutta meillä hinnat laahasivat.

[Ajattelija2008]

https://markets.businessinsider.com/commodities/wheat-price
Vehnän hinta on melkein kaksinkertaistunut vuodessa viljapörsseissä Ukrainan sodan takia. Tänään se on 38 senttiä / kg. Jos hinta pysyy ylhäällä, niin viljatilojen kannattavuus Suomessa on huippuhyvä 2022.

Mediassa esiintyy väitteitä, että muka vehnän korkea hinta voisi aiheuttaa nälkää joissakin maissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tuo 38 senttiä on niin vähän, että köyhäkin voi ostaa vehnää yllin kyllin.

[Timo Rainela]

Huoltovarmuuspaketti, mitä jäi käteen?

http://www.maaseutumedia.fi/huoltovarmuuspaketti-mita-jai-kateen/?fbclid=IwAR0MctwhH32QAT104Gsk9G4qg4YvWARqJ5Gpqf6O8qzTMyErIZDTI5c7BB0

Huoltovarmuuspaketti — tiloille luvattiin rahaa viikoissa

Ensinnäkin paketin oli tarkoitus taata että tiloille saadaan rahaa viikoissa, jolloin siementen, lannoitteiden ja polttoaineen maksu turvataan.

Lopputulos onkin se että ensimmäisiä rahoja saadaan odotella joskus heinäkuussa, toinen isompi osa lokakuussa ja loppu hamassa tulevaisuudessa.[/b] Ei siinä olen kyllä kiitollinen tästäkin vähästä, mutta mitään tekemistä tällä ei ole huoltovarmuuden turvaamisen kannalta.[/b]
[...]
Entäs sitten mitä tekemistä seuraavilla on akuutin kassakriisin tai huoltovarmuuden kannalta: 

• Investointituki 28 miljoonaa euroa vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin ja muutoksiin

* Investointituki muun muassa biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille 14,5 miljoonaa euroa

* Ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä:

* Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman lisärahoitukseen 9 miljoonaa euroa
ym ym.
[...]
... rahaa tarvitaan kipeästi tuotannon pyörittämiseen. Entäs mitä tekemistä peltojen viljelykunnon heikentämisellä kosteikkoviljelmäksi muuttamisella on kassakriisin hoidon tai huoltovarmuuden kanssa? Ei mitään.
[...]
Summa summarum, mahalasku tuli ja todella ruma.

Toinen surkea uutinen oli että tätä konkurssipesää nimeltä suomen maatalous laitettiin hoitamaan Lakimies, kun olisi tarvittu maatalouden rautaista ammattilaista enemmän kuin koskaan. Olen todella huolissani tästä kehityksestä, raha kohdentui heikosti ja tulee joskus jälkijunassa kun konkurssi on jo korjannut nipun tiloja.

[Mäyräkoira]

https://markets.businessinsider.com/commodities/wheat-price
Vehnän hinta on melkein kaksinkertaistunut vuodessa viljapörsseissä Ukrainan sodan takia. Tänään se on 38 senttiä / kg. Jos hinta pysyy ylhäällä, niin viljatilojen kannattavuus Suomessa on huippuhyvä 2022.

Pitää ottaa huomioon myös nämä hirveästi nousseet tuotantopanokset. Esim, jos polttoöljyllä joutuu kuivaamaan, niin  ei välttämättä kannata muuta kuin kipata jyväkuorma metsään, jos sitä pitää kuivurissa 10 tuntia pyörittää. Noh se nähdään sitten syksyllä, kuinka märät kelit tulevat. Ja ei polttoöljy nyt ainut tyyristynyt tuotantopanos ole.

[Sivulause]

Nauraisin kippurassa ellei tämä olisi totta.

Sorsalampi, salainen ase huoltovarmuuden takaamiseksi. Uusi Nokia.

Tai helvetin kallis biokaasulaitos. Kysyisin, että mistä sitä biomassaa saa kun elukat on jo juotu kannattamattomina, mutta turha tässä on kysellä kun suunnitelmat on selvät.

Sorsalampi. Voi jumalauta.

[Timo Rainela]

Taloustieteilijä Tuomas Malinen otti rankasti kantaa Neuvottelija-podcastissa suomalaiseen ruokatuotantoon.
Huoltovarmuuspaketista uutta tietoa - EU ei hyväksynyt huoltovarmuuspakettia.

http://www.maaseutumedia.fi/tuomas-malinen-vihrea-syopa-tuhoaa-huoltovarmuuden/?fbclid=IwAR3dX40OvlmQT3IkVRZhQv_426B-3U-uPbGjeOGgjo0mfa_wKMrdROmqdno

Tuomas Malinen: Vihreä syöpä tuhoaa huoltovarmuuden
Vihreä syöpä on Tuomas Malisen mukaan Suomen ja EU;n suurin ongelma.

Huoltovarmuuden turvaaminen pitää olla jokaisen poliitikon fokus. "Viherpolitiikka on Euroopan syöpä."
[...]
Minkä takia meidän poliitikkojen pitää tuhota Suomen omavaraisuus sen takia, että näytetään mallia tai jotain. Tilanne on hänen mukaansa uskomattoman synkkä, jos ruokaa ei ole. "Jos nämä valtion tukipaketit menee tälleen, niin meiltä kaatuu lihatuotanto alta."
Turve on myös keskeinen osa ruuan tuotantoa. Turpeen tuotanto on hänen mukaansa vedettävä välittömästi maksimiin.
[...]
EU byrokratia estää omaa ruokahuoltoa ja omavaraisuutta.
[...]
Malinen lyttää huoltovarmuuspaketin. "300 miljoonan euron tukipaketti. EU esti, ettei 300 miljoonan tukia ei saa maksaa ennen kesää. Vaan kesällä ja syksyllä jotain".
[...]
Antti Kurvinen, huonoin mahdollinen valinta maatalousministeriksi

Uuden maatalousministerin valintaa Tuomas Malinen pitää huonoimpana mahdollisena valintana. Hän kertoo uuden uuden maatalousministerin Antti Kurvisen pohjalaisen lempinimen olevan "sikatilan emäntä".
"Se kertoo paljon hänen arvostuksestaan". Malinen käskee ihmisiä laittamaan keskustan puheenjohtalle Annika Saarikolle viestiä, että Antti Kurvinen ulos ja Anne Kalmari sisään.
[...]
"Minkä ihmeen takia EU:lla on niin paljon valtaa meidän maatalouspolitiikasta. Siinä ei ole mitään järkeä."

Malinen oli saanut kansanedustaja Anne Kalmarilta tietoa, että EU ei hyväksynyt huoltovarmuuspakettia. Miksi Suomi kysyi, oli häneltä kysytty. Oliko kyseessä ilmoitusmenettely vai kielto?

Malinen lyttää huoltovarmuuspaketin. "300 miljoonan euron tukipaketti. EU esti, ettei 300 miljoonan tukia ei saa maksaa ennen kesää. Vaan kesällä ja syksyllä jotain".
[...]
"Jos halutaan varmistaa kotimainen ruokatuotanto, siihen on hyvin yksinkertainen keino.
Nostetaan tuottajahintoja, yksinkertainen keino.
[...]
Jos turvetta ei tuoda pöydälle, hallitus pitää vaihtaa
"Tässä on pelin paikka. Jos turvetta ei tuoda pöydälle, hallitus pitää vaihtaa. Ei mitään mutta vaihtoehtoa. Pelleily saa luvan loppua. Turve ei saa olla ideologinen asia."

Tuomas Malinen suomii aika rankasti Satu Hassia (vih).

"Paljon mietitty, miten turvetta voidaan kestävällä tavalla hyödyntää. Ei tapahtunut, koska Satu Hassi."
[...]
...Joseph Stiglitzin, Nobel-palkitun ekonomistin ja 100 vaikutusvaltaisimman ekonomistin maailmassa (Time). Stiglitz ollut myös maailmanpankin johtava ekonomisti.

Hän loi kuvaa maailman ruokakriisistä. Jos Ukraina ja Venäjä tuottaa kolmanneksen maailman viljasta, nälkä kurnii varsinkin Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, missä Ukrainan vilja on tärkeä.

Hänen mukaansa Euroopassa ei nähdä nälkää, mutta ruuan hinta nousee merkittävästi. Malinen on realistisempi.

Hän näkee asian paikallisesti Suomesta. Hänen mukaansa monet EU-maat ovat harkinneet ruuan vientikieltoa — Haluttiin säästää ruokaa omalle kansalle. Näin Euroopassa. Suomen viljan omavaraisuus on vain alle puolet (oma ?) ja varmuusvarastot on ajettu alas.

Ukraina ruokkii Lähi-Idän ja Afrikan. "Pysähtykö globaali ruokakauppa", Tuomas Malinen pohtii.

(oma ?) Suomalainen elintarviketeollisuus jalosti vuonna 2019 noin 440 miljoonaa kiloa viljaa. Määrästä oli vehnää 51 prosenttia, kauraa 28 prosenttia ja ruista 19 prosenttia. Näissä elintarvikeviljoissa olemme yleensä omavaraisia, ja joitakin viljoja myös viedään Suomesta. 29.4.2020

[Larva]

Liittynee tähän ketjuun.

Olen jonkin aikaa seuraillut oman kuntani Reko-piirejä naamakirjassa. Reko = tuottajat kauppaavat tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. On munia, lihaa, taljoja, kasviksia, hunajaa, kalaa, marjoja... vähän kaikkea, mitä nyt suomalaisilla maatiloilla voi tuottaa.

Hinnat ovat alkaneet ihmetyttää suuresti.

Yksikin tuottaja pyytää esim. perunakilosta 5 e. Prismassa kilo saman lajikkeen perunaa noin 1 e. Sipulit 2,50 e/nippu, Prismassa 1,50 /nippu.

Toinen kauppaa pientä kassillista vihreitä (eli persiljaa, timjamia, lehtisalaattia jne) hintaan 15 e/kassi.

Munat monilla ihan ryöstöhintaisia (eikä edes luomua), tuplasti tai triplasti kilohinnaltaan jo aiemmin mainittuun Prismaan verrattuna.

Tuoreet leipälimput 6-12 e/kpl.

Lihat tuplasti sillä hinnalla mitä marketeissa.

Minä luulin, että suoraan tuottajilta saa halvemmalla, tai edes samaan hintaan kuin Prismalta. Luulin että S-ryhmä vetää välistä, mutta mitä hittoa! Miten joku Prisma voi myydä samoja tuotteita puolet tai viisi kertaa halvemmalla kuin mitä tuottaja pyytää suoraan kuluttajalta? Selittäisikö joku mulle ketä tässä koijataan?