Persujen pitäisi tehdä välikysymys maatilojen kaannattavuuskriisistä

[F1nka]

...

Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.
....

Kehitys kehittyy. Vaikka eilen tilanne olisi noin, huomenna voi olla paremmin.

Suomalainen peruna 62 euroa - belgialaisen Michelin-ravintolan kallein annos voi hämmentää
Huippukokki Alain Bianchinin ravintolan kallein annos on 62 euroa maksava alkupala, jonka pääosassa on suomalainen peruna. Mitä ihmettä?
...

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/1c0146f5-1b07-407e-ba92-5aa988ba3d7a

[Väestönvaihtaja]

Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV.

Miksi ihmeessä? Pikemminkin ruuan alennettu ALV tulisi poistaa. ALV:n alennus välittyy huonosti hintoihin. ALV:n nosto kyllä johtaa korkeampiin hintoihin, mutta ALV:n alennus ei johda hintojen laskuun samalla tavalla. Tätä on Suomessa tutkittu.

[Tsuudi]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

"Saksalainenkin lämmittää jollain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten ydinvoimayhtiöiden tulee tuottaa heidän energiansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan".
Venäläinen kaasu nyt vaan on halvempaa ja puhtaampaa.
Mietipä sitä kun Itämerellä liikennöinti vaikeutuu...

[Väestönvaihtaja]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

"Saksalainenkin lämmittää jollain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten ydinvoimayhtiöiden tulee tuottaa heidän energiansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan".
Venäläinen kaasu nyt vaan on halvempaa ja puhtaampaa.
Mietipä sitä kun Itämerellä liikennöinti vaikeutuu...

Venäläinen kaasu ei todellakaan ole ydinvoimaa puhtaampaa. Valtion päätös ajaa ydinvoima alas on poliittinen päätös: kuluttajien päätös ostaa ulkomaista ruokaa on kuluttajien oma päätös.

Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.

[Tsuudi]

Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.

Höpö höpö. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kauppakamarinulikoiden kannattaa pitää näppinsä erossa sellaisista asioista kuin maanpuolustus.
Pölhökapitalisti myy kaupunginmuurin kivetkin eniten tarjoavalle, kun on viimeisestä muurintarpeesta kulunut riittävästi aikaa.

[Väestönvaihtaja]

Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.

Höpö höpö. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kauppakamarinulikoiden kannattaa pitää näppinsä erossa sellaisista asioista kuin maanpuolustus.
Pölhökapitalisti myy kaupunginmuurin kivetkin eniten tarjoavalle, kun on viimeisestä muurintarpeesta kulunut riittävästi aikaa.

Yritystoimintaan liittyy riski ja joskus se riski realisoituu. Näin se homma menee jatkossakin eikä agraarisosialistit asiaa tule muuttumaan, vaikka veronmaksajien lompakko heidän silmissä näyttääkin olevan pohjaton.

[Aukusti Jylhä]

......
Venäläinen kaasu ei todellakaan ole ydinvoimaa puhtaampaa. Valtion päätös ajaa ydinvoima alas on poliittinen päätös: kuluttajien päätös ostaa ulkomaista ruokaa on kuluttajien oma päätös.

Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.

Sosialismin kannatukseen Hommalla en ota kantaa, mutta kyllä tuo ulkomaisen ruoan lisääntyminen kaupoissamme on juurikin poliittisten päätösten syytä.

Ulkomaista ruokaa ostetaan sen hinnan takia, se on halvempaa. Se, että suomalaisilla ei ole varaa syödä suomalaista ruoka, on mitä suurimmissa määrin poliittisten päätösten syytä.

Follow the money.

[Sivulause]

Kaikki tuntemani jyväjemmarit ovat karkeasti yleistäen täysin persaukisia, onnettomia pirulaisia jotka pääosin velvollisuuden tunteesta ovat jatkaneet sukutilansa pyörittämistä, surkeimmilla on niskassa sellaiset velat investoinneista mistä eivät tule selviämään.

Näitä ihmisiä on mukava mätkiä. Valtio avusti myymällä lannoitetuotannon ulos, tuotantopanosten kustannus noussut raketin lailla. Tukipolitiikasta he eivät ole päättäneet, joutuvat niiden kanssa kuitenkin elämään. Maatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan. Alkutuottajalta tuolla kuviolla on nimenomaan viety yrittäjän vapaus. Tai olisi siinä vielä vapaus työntää pensselit santaan ja olla yrittämättä, mitä enenevissä määrin tapahtuukin.

Ruokaa saisi tuotettua halvemmalla muualla, se on riidatonta. Ruoka kuuluu kyllä huoltovarmuus- ja eettisyysmielessäkin minun maailmassani yhteiskunnan itsensä hoidettaviin asioihin, rinnastan ruokatuotannon osaltaan infraan. Kuinka mairittelevia viime vuosien kokemukset ovat siitä, kun kaikki lasketaan erittäin häiriöherkän globaalin logistiikka-aparaatin varaan?

Kustannustehokkuusajattelu on kuitenkin mielestäni hölmön lyhytnäköistä näissä yhteiskunnan fabriikkiin pureutuvissa asioissa. Jos se ajatus viedään maaliin, mehän mahtuisimme kaikki muutamaan kerrostaloon, miksi pitää yllä tieverkkoakaan? Better yet, kannattaako meidän kenenkään edes asua täällä? Muutetaan Suomi Espanjaan.

Minä olisin varmaan kriittisempi maatalouden tukemista kohtaan, ellei sen edellä olisi punch listillä muutamaa sataa muuta kohdetta mihin työnnetään yhteistä rahaa. Sellaisia parhaimmillaan hyödyttömiä ja pahimmillaan suorastaan yhteiskunnalle tuhoisia rahareikiä.

[Väestönvaihtaja]

Tässä keskustelussa pitäisi muistaa, että maataloutta tuetaan jo nyt merkittävästi. Tämä tosiasia pitää muistaa kun vaaditaan lisää tukia entisten päälle.

Jos maatalousyrittäjä ei näistä tuista huolimatta pärjää, on ihan aiheellista kysyä pitäisikö hänen olla maatalousyrittäjä ensinkään. Ei yrittäjyys ole kaikille oikea ratkaisu, eikä varsinkaan maatalousyrittäjyys. Niin se menee muillakin aloilla. Yrittäjä kantaa itse vastuunsa eikä veronmaksajien velvollisuutena pidä olla taata yrittäjien tulotasoa.

Joka tapauksessa kuluttajat saavat itse valita. Jos haluatte tukea vaikkapa kurkkujen tuotantoa pimeässä ja kylmässä pohjolassa, niin ostakaa suomalaisia kurkkuja. Kyllä niitä kaupoista saa. Tämä ihmisten vapaus, yksilönvapaus valita mitä ostaa, on toki asia josta maatalouslobby ei pidä. Onhan kilpailu yrittäjän näkökulmasta ikävä asia.

Myös ulkomaalaisen työvoiman käyttö maataloudessa on syytä ottaa luupin alle. Onko kyse ylipäätään suomalaisesta ruuasta? Minulle työperäinen maahanmuutto käy oikein mainiosti, erityisesti hyväpalkkaisten nettoveronmaksajien maahanmuutto, mutta jos samalla vaaditaan kotimaisen suosimista kun palkataan halvempaa ulkomaalaista työvoimaa, niin on turha kerätä sympatioita minulta.

[räsänen]

Oman elintarviketuotannon romahduttaminen ja sen antaminen muiden valtioiden käsiin on sama asia kuin antaisi Herra Putinille tehtäväksi hoitaa Suomen puolustus. Ihan varmasti vladimir tarttuisi haasteeseen ja hoitaa sen kustannustehokkaasti. Yhtä varmasti leivän saa ostettua muualta halvemmalla, ainakin jonkun aikaa. 

Ihan käsittämätöntä touhua ja keskustelua. 

[Sivulause]

Se on totta, että maataloutta tuetaan jo merkittävästi - kuten muuallakin. Meillä on kuitenkin poonuksena nämä etäisyydet, talvet, tuotannontekijöiden epäsuhta eli luonnollisia monopoleja vastaavat rampauttajat kuten lannoitetuotanto ja keskittynyt kauppa sekä pienet tilakoot.

Näitä voi pitää syynä viedä tuotanto muualle, omaan pirtaani se ei sovi aiemmin mainituista syistä.

Toinen käsi antaa, toinen ottaa and then some. Valtio omilla toimillaan myös vaikeuttaa tuottajan asemaa, ja sehän on sitten koit' pärjäil, mitäs läksit.

Tällainen artikkeli tuottajan näkökulmasta ui vastaani, mielestäni hyviä pointteja varsinkin tuosta tehokkuusnäkökulmasta.

https://www.jokinotko.fi/blogi/vapaa-lehma-ei-laidunna

[Dangr]

Surkeaa, mielikuvituksetonta porukkaa markkinoinnissa. Jos haluaa sian neljänneksen ostaa tai muuta, niin pitää tuntea oikeat porukat ja hakea jostain susirajan takaa klo 19.47 +-2minuuttia.

Tuntuu siltä kuin pääsy vapaamuurareihin olisi helpompaa kuin saada kontakti possuja myyviin.

Missä ilmoitukset lehdissä, ilmoitustauluilla jne.? Hinta tämä, kilo tämä, lisähinta pikkupaloittelusta Xe ja tuodaan kotiin.

Ja takuuvarma hittivinkki: Porsassaavi. Saavillinen porsasta + saavi kaupanpäälle. Noudettavissa lähimmältä parkkialueelta. Tyyliin jäätelöauto.

[Totti]

Tässä keskustelussa pitäisi muistaa, että maataloutta tuetaan jo nyt merkittävästi. Tämä tosiasia pitää muistaa kun vaaditaan lisää tukia entisten päälle.

Jos maatalousyrittäjä ei näistä tuista huolimatta pärjää, on ihan aiheellista kysyä pitäisikö hänen olla maatalousyrittäjä ensinkään. Ei yrittäjyys ole kaikille oikea ratkaisu, eikä varsinkaan maatalousyrittäjyys. Niin se menee muillakin aloilla. Yrittäjä kantaa itse vastuunsa eikä veronmaksajien velvollisuutena pidä olla taata yrittäjien tulotasoa.

Olet ihan oikeassa siitä, että yrittäminen ei lähtökohtaisesti pitäisi perustua sosialismiin vaan markkinatalouden mekanismeihin.

On kuitenkin olemassa muutama yhteiskunnallinen toiminto, jossa joudutaan periaatteellisista syistä luopumaan markkinamekanismeista ainakin osittain. Maatalous eli ruoan alkutuotanto on yksi tällainen.

Suomen ei tarvitse olla täysin omavarainen kaiken ruoan osalta, mutta suuret bulkkituotteet kuten vilja, valikoidut juurekset (peruna jne.) ja perusliha tulisi pystyä tuottamaan maan sisällä joko pysyvästi tarpeellinen määrä tai siten, että määrät voidaan kasvattaa nopeasti.

Ts. huoltovarmuus pitää taata jollain mekanismilla ja se tarkoitta käytännössä varmuusvarastojen ylläpitoa sekä jotain tukia, joilla ylläpidetään osa siitä maatalouden kapasiteetista, joka on normaalitilanteessa (ei kriisiaikoina jolloin hinnat nousevat) kannattamatonta. Jotain tukia on siis maksettava huoltovarmuuden takia, kuinka paljon on sitten eri kysymys.

Maataloustukipolitiikka on kuitenkin jo kymmeniä vuosia sitten riistäytynyt käsistä koska kepu on junaillut niitä yhä lisää toimintoihin, joilla ei ole mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa. Esim. ns. "puutarhaviljelys" on tuenalaista viljelyä, joka on mm. johtanut siihen, että kukkatuotannosta saa tukia eli veronmaksajat tukevat joulutähtien ja pääsiäisnarsissien myyntiä. Myös ns. "hevostaloudesta" maksetaan tukia (2022 31 miljoonaa) eli käytännössä erinäiseen ravi- ja harrasteratsastukseen.

Maataloustuet olisi siis kohdennettava täysin uusiksi ja karsittava pois jonninjoutavat luksustuet kuten hevoset ja kukat, joita ei voi mitenkään perustella huoltovarmuudella.

Mutta, ja kuten aikaisemmin kirjoitin, EU on tässä massiivinen ongelma myös huoltovarmuustuotteiden osalta kun tullimuuria ei ole. Tukien määrää voisi laskea merkittävästi jos ulkomaisesta halpatuotannosta voisi veloittaa tullimaksuja eli maataloudessa voisi siirtyä kohti markkinaehtoisempaa hinnoittelua.

EU siis aiheuttaa sen, että oma maataloutemme muuttuu mahdottomaksi ja huoltovarmuus rapistuu jos sitä ei tueta yhä enemmän.

[Väestönvaihtaja]

Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?

Suomi tuottaa sianlihaa yli tarpeensa. Huoltovarmuuteen riittää vähempikin: kriisioloissa syödään vähemmän kuin normaalisti ja silloin ei ruokaa viedä ulkomaille. Myös @Totti huomio maataloustukien huonosta kohdennuksesta huoltovarmuuden kannalta on olennainen. Kukkien tuotanto tai ravihevosten tukeminen ei ole huoltovarmuuden kannalta mitenkään tarpeellista.

[tweet]1473946333908291585[/tweet]

[Totti]

Kaikki tuntemani jyväjemmarit ovat karkeasti yleistäen täysin persaukisia, onnettomia pirulaisia jotka pääosin velvollisuuden tunteesta ovat jatkaneet sukutilansa pyörittämistä, surkeimmilla on niskassa sellaiset velat investoinneista mistä eivät tule selviämään.

Monesti kyse ei edes ole velvollisuuden tunteesta vaan yritystoimintaa ei yksinkertaisesti voi lopettaa menemättä konkurssiin.

EU:n takia maatilojen koko on vähentynyt mutta samalla koko on kasvanut merkittävästi ( https://www.luke.fi/maatilojen-maara-vahenee-toiminta-monipuolistuu/ ), esim. vuoden 1995-2015 välillä puolet maatiloista hävisi (100 000 -> 51 000), 2021 maatiloja oli enää 44 700, samalla eläinten määrä pysynyt suurin piirtein samana.

Maatilojen kasvu eli investoinnit on käytännössä tehty kokonaan velaksi koska maatila ei pysty rahoittamaan kalliita investointeja tulorahoituksella. Tämä tarkoittaa, että tilat ovat velkaantuneimpia kun koskaan aikaisemmin ja vaappuvat jatkuvasti vararikon partaalla. Velalla laajentanut maatilayrittäjä ei siis voi lopettaa toimintaansa koska silloin tulot lakkaavat mutta velka jää. Hyvin moni tilallinen on siis päätynyt pakkorakoon, missä tilatoiminta on pakko jatkaa halusi tai ei.

Uusi ongelma on mm. iltalehtien jutuissa mainittu syömävelka, jonka puitteissa eläinfarmarit ovat joutuneet ostamaan rehua elukoille velaksi. Tämä on takuuvarma konkurssiin tie ellei kannattavuus nopeasti ala nousemaan.

Samalla on todettava, että maatilojen kokohyöty on rajallinen. Kasvattamalla tilakokoa saadaan yksikkökustannuksia eli tuotantokuluja laskettua, mutta ei kuinka paljon tahansa. On aina olemassa joku kulujen alaraja, jonka alle mikään massatuotanto ei pysty menemään vallitsevalla teknologialla, etenkin jos pohjalla on myös investointilainojen pääomakustannukset, joita ei voi alentaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilakokojen kasvattaminen ei nosta Suomen olosuhteissa kannattavuutta niin paljon, että pystyisi kilpailemaan esim. ranskalaisen viljelijän kanssa, jolla on esim. kaksi vuotuista viljelyssesonkia käytettävissään. Eli riippumatta tilakoosta, Suomen maatalous ei pysty markkinaehtoisesti mitenkään kilpailemaan Euroopan etelämaiden kanssa.

Maatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan.

Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.

Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.

[AJIH]

Vapaa markkinatalous on obskurantistinen myytti.

[Totti]

Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?

Omalta osaltani en kannata sitä, että ulkomaisten syömistä tuetaan suomalaisten verovaroilla.

Tähän tilanteeseen ollaan kuitenkin päädytty sen takia, että maataloustuki ei kohdistu käyttötarpeen vaan tuotannon mukaan. Nykyisen tukipolitiikan puitteissa ei siis voida kontrolloida minne tuettu ruoka päätyy.

Toisaalta poliitikot ovat jopa aktiivisesti yrittäneet edistää ruoan vientiä Suomesta. Tämä on periaatteellisella tasolla järkevää (edistää vientiä), mutta on varmaan unohdettu, että se tapahtuu veronmaksajien kustannuksella eli käytännössä "vienti" onkin ruoan kokonaista tai osittaista lahjoittamista ulkomaille. Väliporras tosin hyötyy tästä eli Atria, Snellman, HK ja muut ruokajalostajat, jotka vievät tuotteita ulkomaille, saavat siitä lisää verotuettua kauppaa. Väliportaalle tämä järjestely sopii siis erinomaisesti ja se pitää tietysti myös huolen siitä, että poliitikot tekevät oikeita päätöksiä asian tiimoilta.

Koko ruoantuotannon asetelma on järjetön, mutta koska verorahoitteisesta toiminnasta hyötyy niin moni suuryritys ja poliitikko, tätä sotkua ei saada kovin helposti korjattua.

Ongelma on poliittisesti samankaltainen kun sosiaalitukien kanssa, jos joku haluaa järkiperäistää niitä, aletaan kirkumaan lasten ja mummojen tappamisesta. Yhtä lailla maataloustukien järkiperäistäminen johtaisi syytteisiin kansan näännyttämisestä keskitysleirikuntoon.

[Pallopääkissa]

Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV.

Miksi ihmeessä? Pikemminkin ruuan alennettu ALV tulisi poistaa. ALV:n alennus välittyy huonosti hintoihin. ALV:n nosto kyllä johtaa korkeampiin hintoihin, mutta ALV:n alennus ei johda hintojen laskuun samalla tavalla. Tätä on Suomessa tutkittu.

Johonkin ne maataloustukiin käytetyt rahat pitäisi käyttää ja tuo veron poiston rahoitus olisi yksi. En tarkoittanut sitä että kassalla näkyvä hinta olisi välttämättä halvempi, vaan että tuen poiston aiheuttama hinnan nousu kumottaisiin sillä että poistettaisiin hinnan päälle tuleva ALV. Näin hinta olisi kassalla sama kuin nyt vaikka maataloustuki poistettaisiin.

[Pallopääkissa]

Saattaisi olla mahdollista että kiinalaiset haluavat ostaa Suomesta maatiloja, tuottaa siellä viljaa ja lihaa, ja viedä ne Kiinaan. Siinäkin tilanteessa jos ei maataloustukea olisi. Kiina kun on ostanut ulkomailta maata ja maatiloja sekä elintarvikeyhtiöitä.

Jos Kiina haluaa kaikki possut mitä on tarjolla, silloin varmaan niille voi myydä possunlihaa vaikka sen todellisella hinnalla, josta on poistettu maataloustukien vaikutus.

[Dangr]

Vaikka en pidä maataloustuista ja sen käyttökohteista, niin isoin osa Suomen viennistä saa jotain tukia. Miksi maatalous olisi eriasia? Metsätaloudella on tusinoittain tukia ja samoin voisi sanoa että suomalaiset tukevat kinukkien takapuolten puhtautta jne.

Kaupat, teollisuus ja kaikki saavat tukia, ei epänormaalia huippuunsaverotetussa yhteiskunnassa.

[Sivulause]

Maatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan.

Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.

Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.

Hyvä tarkennus, oma ajatukseni jäi kesken tässä rytinässä.

Ei siis mielestänikään ole aidosti halpaa, vaan vääristettyä. Alkutuottajan osaa tuossa kuviossa ei kannata kyllä tosiaan kadehtia.

Ot, samankaltaiset ongelmat tunkevat läpi joka paikassa tällaisessa sosialistis-byrokraattisessa yhteiskunnassa, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asumistuki, tuki vähävaraiselle vai tuki suurille matalapalkka-alojen työllistäjille? Hankalia systeemitason ongelmia. Kaikilla on se yhteinen nimittäjä, että lisäävät tuottamatonta kulua ja hankaloittavat kilpailua suhteessa niihin, joille ei tällaista yyteiskunnallista kulurakennetta ole.

Ikävä kyllä sellaista tasaista pelikenttää ei meidän yhteiskunnasta löydy oikein millään alalla. Jos ei suorat tuet niin sitten vähennykset veroista, joku virkamiesten kyhäämä koiruus on mukana jos haluaa pärjätä.

[Väestönvaihtaja]

Vaikka en pidä maataloustuista ja sen käyttökohteista, niin isoin osa Suomen viennistä saa jotain tukia. Miksi maatalous olisi eriasia? Metsätaloudella on tusinoittain tukia ja samoin voisi sanoa että suomalaiset tukevat kinukkien takapuolten puhtautta jne.

Kaupat, teollisuus ja kaikki saavat tukia, ei epänormaalia huippuunsaverotetussa yhteiskunnassa.

Yritystukia arvioida kriittisesti ja toivottavasti niitä tullaan arvioimaan kriittisesti. Mutta toisaalta viennissä on eroa: osa viennistä on korkean arvonlisän vientiä, osa, kuten maatalous, matalan arvonlisän vientiä. Viennin arvonlisä on se mistä pitää olla kiinnostunut kun puhutaan viennin merkitysestä Suomen taloudelle. Mutta kyllä, olet ihan oikeassa. Muidenkin yritystukien kuin maatalousyrittäjien tukien tarvetta tulee arvioida. Suomella ei poliitikkojen mainitsemaa jakovaraa ole, eikä yrityksille maksetut tuet aina ole taloudellisesti järkeviä.

Suomi on muuten ainoa EU-maa, jossa maataloustuet on maatalouden tuottamaa arvonlisää suurempia.

[Dangr]

Näitä on vaikea muuttaa ceteris paribus, mutta pakko on tulossa jossainvaiheessa korjata koko yhteiskunnan tukirumbaa. Ensimmäisenä askeleena näkisin kansalaispalkan.

Jos haluatte tutustua rahanhävitykseen, niin tutkikaa porotalouden sekä lohen avomerikalastuksen tukien määrää verrattuna alan tuottoon.

[dr jeep]

Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?

Minusta yksittäisestä 7 prosenttiyksiköstä vaahtoaminen on hieman matalamielistä keskustelua. Asia olisi eri, jos tuotantoa olisi vaikka 170% omaan kulutukseen nähden.

Jos katsotaan asiaa kokonaisuutena, niin lihantuotanto Suomessa on aavistuksen pienempi kuin kulutus. Tilastoja voi tarkemmin katsoa tuolta sivustolta: https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html

Lisäksi:

Kokonaiskulutuksen kotimaisuusaste oli 82,8 %.

Eli, tuotannosta vientiin menevä osuus on varsin maltillinen.

Minusta oma ruuantuotanto on mitä suurimmassa määrin huoltovarmuuden alainen asia, jota ei pidä ajaa alas. Jokainen voi vaikka ajatusharjoituksena miettiä omaa ruokahuoltoaan siinä tilanteessa kun kotimainen tuotanto on lakkautettu ja ulkomailta ei saa jonkin kriisin takia. Kaikella ulkona viljellyllä on omat kylvökautensa, joten kriisin osuessa vaikka syksylle, seuraava erä kotimaista tuotantoa olisi saatavilla vasta seuraavana syksynä.

[Pallopääkissa]

Noin muuten jos sianlihaa tuotetaan yli oman tarpeen, eikö ne ylimääräiset lihat voisi vaikka jakaa köyhille ruokajaossa tms. Possunliha kelpaa aina joten se ei jää kuleksimaan.

Jokin vuosi sitten oli puhe tanskalaisista kinkuista kun niitä myytiin Suomessa. Tanskassa oli ilmeisesti ollut normaalia suurempi määrä kinkkuja.

Jos maataloutta harjoitettiin Suomessa noin 3000 vuotta ilman maataloustukia, se tarkoittaa sitä että tukematon maatalous voi toimia. Joku joka tietää maataloushistoriasta, voi kertoa enemmän.

[Pallopääkissa]

Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.

Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.

Tässä on mainittava K- ja S-ryhmien kartellimainen asema vähittäiskaupassa. Mielestäni olisi aiheellista pohtia mikä on niiden merkitys siinä kun ruokakaupan reissulla menee rahaa törkeesti.

[JoKaGO]

Huoltovarmuudesta voitiin puhua silloin, kun Ukko-Pekka kuljetti ihmisiä ja Risto tavaraa kiskoilla. Vossikka eli issikka vei rikkaita kaupungilla ja suomenhevonen raatoi pöölimetsässä ja pellolla.

Hyväksyn maataloustuet vasta sitten, kun kaikki, siis kaikki, maatalouskoneet käyvät vaikkapa rypsipohjaisella polttoaineella. Paluu takaisin aikaan, jossa yksi kaurahalme piti viljellä talon hevosille, siis rypsiä pitää kasvattaa jos mielii kyntää traktorilla!

EU:lta tippuvista murusista luovutaan, samoin kuin sinne annettavista jäsen-, tuki-, korona-, jamitävielä-tukirahoista. Niillä kehitetään Suomeen huoltovarmuuden takaava infra landelle.

On itsepetosta kyntää peltoja fossiilisella dieselillä ja puhua ruuantuotannon huoltovarmuudesta, sen tajuaa kastematokin 

[Möhömaha]

Huoltovarmuuteen kuuluu myös varmuusvarastot (ruoka, polttoaine)
Katainen (jota pidin historian huonoimpana pääministerinä ennenkuin kävelevä katastrofi Marin tuli puikkoihin) puolitti leipäviljan varmuusvarastot.
https://www.ksml.fi/paikalliset/2526101

[dr jeep]

Hyväksyn maataloustuet vasta sitten, kun kaikki, siis kaikki, maatalouskoneet käyvät vaikkapa rypsipohjaisella polttoaineella.

Rypsiöljy tuskin on hyvä ratkaisu polttoaineen tuotannolle. Hommalla on jo ketju olemassa diiselin tuotannosta turpeesta: https://hommaforum.org/index.php?topic=8313.0

Yksi kysymysmerkki on varmaan se, kuinka nopeasti tuotantolaitokset saa rakennettua mahdollisen kriisin osuessa kohdalle. Polttoaineilla on ymmärtääkseni kuitenkin ihan huomattavat varmuusvarastot olemassa.

[Dangr]

Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?