Persujen pitäisi tehdä välikysymys maatilojen kaannattavuuskriisistä

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät. Lisätuki myös laskisi hintapaineita kuluttajille. Persuilla olisi hyvä tilaisuus nyt nostaa kannatustaan kun nyt toimisivat järkevästi.

[Väestönvaihtaja]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

[Emo]

Suomen on oltava ruuan suhteen omavarainen, eli ruokatuotantoa ei voi ajaa alas vaikka jossain etelämpänä maanviljelys paremmin kannattaakin.
Täällä elämme ja täällä syömme, joten täällä myös peruselintarvikkeet itse tuotamme.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.

[Väestönvaihtaja]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

Tässätapauksessa sen pitäisi tarkoittaa sitä että jatkossa  elintarvikkeiden hinnat nousisi reippaasti tai luopuisimme huoltovarmuudesta.
Tai sitten molempia yhtäaikaa.

[Nikolas]

Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät.

Tämä on ollut pitkäaikainen näivetys siitä alkaen kun Veikko Vennamo lähti Maalaisliitosta.

[Väestönvaihtaja]

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

Tässätapauksessa sen pitäisi tarkoittaa sitä että jatkossa  elintarvikkeiden hinnat nousisi reippaasti tai luopuisimme huoltovarmuudesta.
Tai sitten molempia yhtäaikaa.

Jokainen käyttää vaatteita. Suomessa on nykyään vähemmän vaatteiden tuotantoa kuin viime vuosisadalla. Eipä ole vaatteet silti kallistuneet.

Suomalaisessa maataloudessa pitäisi tottua kapitalistiseen markkinatalouteen ja siihen kuuluvaan yritystoiminnan riskiin. Maatalousyrittäjyyteen liittyy riski kuten muuhunkin liiketoimintaan.

[Aukusti Jylhä]

Kultaisella 80-luvulla oli muistaakseni omenoiden tuontikielto kotimaisen omenan satokautena.

Muistaako joku muu?

Sama käyttöön kaikkien mahdollisten ruoka-aineiden kanssa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kultaisella 80-luvulla oli muistaakseni omenoiden tuontikielto kotimaisen omenan satokautena.

Muistaako joku muu?

Sama käyttöön kaikkien mahdollisten ruoka-aineiden kanssa.

Kyllä noissa maatalousjutuissakin voisi käyttää järkeä. Esim Sokeri voisi olla tuontikamaa mutta peruselintarvikkeissa pitäisin jonkinlaisen omavaraisuuden. Se omenoiden tuontikielto oli muistaakseni ainoastaan muutaman kuukauden syksyllä.

[Totti]

Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.

Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

Kuulisin mielellään mikä on se markkinatalous, joka mielestäsi vallitsee maataloustuotannossa.

Maataloushan on umpisosialisoitu monella lailla ja se johtaa juuri siihen, ettei markkinaehtoisesti pysty enää toimimaan.

Maatalouden suhteen on olemassa kaksi suurta mörköä: EU ja maataloustuet. Nämä ovat osaltaan kytköksissä toisiinsa mutta ne voi myös käsitellä erikseen.

Maataloustuet, eri muodoissa, mädättävät toimivat maatalousmarkkinat siten, että ostoporras (raaka-aineiden jalostajat) painavat hinnat alas vedoten tukiin, jotka viljelijä (tai muu alkuruoan tuottaja) saa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että markkinatalous häviää kokonaan kuviosta ja viljelijä elää tavallaan sosiaaliturvan varassa.

Toinen efekti tuista on, että kannattamattomat tilat voidaan tukien varassa pitää hengissä vetäen maton oikean hintamuodostuksen alta. Tuet siis aiheuttavat sen, että kaikki joutuvat myymään tuotteensa liian halvalla koska tuettua kilpailua on liikaa. Tuet siis luovat ostajan markkinat, jossa myyjällä ei ole enää mitään sananvaltaa (tämä ongelma koske kaikkea tuettua liiketoimintaa).

Jos tukia ei annettaisi, markkinatalous toimisi tuotantoportaassa ja aidosti kannattamattomat tilat lopettaisivat ja muut voisivat asettaa hintansa oikealle tasolle. Paitsi että ...

EU:n sotkee koko kuvion siten, että kun tullit hävisivät, suomalainen viljelijä päätyi kilpailemaan esim. Etelä-Euroopan halpamaiden kanssa. Esim. Espanjan palkkataso on Suomea alhaisempi ja pitkä viljelysesonki tekee sen, että espanjalainen viljelijä pystyy tuottamaan suomalaista huomattavan paljon halvemmalla yksikkökustannuksella.

Lisäongelma on muiden EU-maiden kuten Ranskan suuret maataloustuet, joiden turvin ranskalainen viljelijä voi viedä tuotoksiaan alihintaan tullitta muualle Eurooppaan kilpaillen tukien varassa suomalaisten tuottajien kanssa suoraan tai epäsuorasti.

Maatalouden alasajo Suomesta alkoikin oikeastaan kun liityttiin EU:iin tai viimeistään euron myötä.  Oli siis väistämätöntä, että maatalous Suomesta häviää kokonaan jossain vaiheessa ellei ulkomailta tulevat dumppituotteet saada kuriin. Suomi ei ole tässä yksin. Tilanne Ruotsissa on vielä pahempi koska lyhyt maaetäisyys Euroopan halpamarkkinoille on alentaa tuontikynnystä Ruotsiin entisestään.

On vaikea löytää mitään pysyviä ratkaisuja tähän ongelmaan jos aiotaan pysyä EU:ssa. Ainoa vaihtoehto on oikeastaan tukien kasvattaminen ja sitä kautta tekohengittää maataloustuottajia. Se tietenkin vain pahentaa tilannetta pitkän päälle ja vie lopulta umpikujaan, mutta juuri muutakaan ei voi lyhyellä tähtäimellä tehdä. Eli lisää veroja ja lisää tukia, kuten aina ennenkin on ratkaistu kaikki ongelmat.

[Pallopääkissa]

Suomessa on harjoitettu maataloutta jotain 3000 vuotta. Oliko silloin ensimmäiset viljapellot tai kasvatettiinko kasveja ja juureksia? Vai aloitettiinko kasvattamaan karjaa, sikoja, kanoja? Tietääkö anyone maataloushistoriasta? Varsinaista maataloustukea ei tainnut olla ennen kuin se otettiin käyttöön 1960-70-luvun maaltapaon aikaan.

Jos ollaan kokonaan tuontiruuan varassa, silloin on mahdollista että ruuan tuottajamaa ei jostain syystä suostukaan myymään ruokaa Suomeen. Esimerkiksi se tarvitsee ne itse. Jos tulee satovahinko tms. jotain minkä johdosta viljan, kasvisten, hedelmien, jne tuotantomäärä ei ole niin suuri kuin oli tarkoitus, silloin sitä ei riitä vietäväksi niin paljon kuin oli suunniteltu.

Lisäksi tuontiruuan varassa oleva maa on mahdollista näännyttää nälkään jos se laitetaan ruokasaartoon. Ruokasaarto iskee pahasti jos ei ole omaa maataloutta. Entä sotatilanne? Jos joku meinaa tuoda Suomeen ruokaa, silloin Venäjä voi esim. kaapata tai tuhota laivan, rekan, junan tai lentokoneen joka sitä ruokaa toisi.

Jos halutaan poistaa maataloustuki, se edellyttäisi sitä että poistetaan ruuan ALV kokonaan. Valtiolle on matemaattisesti samantekevää laittaako se X-summan rahaa maataloustukeen vai siihen että rahoittaa ruuan ALV:n poiston. Sitäpaitsi miksi valtiolle pitää maksaa siitä että saa syödä?

Se on selvää että tiettyjä ruokatarvikkeita ei voi kasvattaa vaikka miten tukisi: esim. kahvi, tee, trooppiset hedelmät ja kasvit jne. Niitä ei ole ikinä tehty Suomessa joten niiden tuonti ei ole nytkään mikään outo juttu.

[Lahti-Saloranta]

Jokainen käyttää vaatteita. Suomessa on nykyään vähemmän vaatteiden tuotantoa kuin viime vuosisadalla. Eipä ole vaatteet silti kallistuneet.
Suomalaisessa maataloudessa pitäisi tottua kapitalistiseen markkinatalouteen ja siihen kuuluvaan yritystoiminnan riskiin. Maatalousyrittäjyyteen liittyy riski kuten muuhunkin liiketoimintaan.

Mitä arvelet jos elintarvikkeiden kohdalla olisi 40-luvun alussa totuteltu kapitalistiseen markkinatalouteen ja maatalousyrittäjät ottaneet riskin tuottamiensa elintarvikkeiden markkinoinnissa.

[Dangr]

...
Jos ollaan kokonaan tuontiruuan varassa, silloin on mahdollista että ruuan tuottajamaa ei jostain syystä suostukaan myymään ruokaa Suomeen. Esimerkiksi se tarvitsee ne itse. Jos tulee satovahinko tms. jotain minkä johdosta viljan, kasvisten, hedelmien, jne tuotantomäärä ei ole niin suuri kuin oli tarkoitus, silloin sitä ei riitä vietäväksi niin paljon kuin oli suunniteltu.

Lisäksi tuontiruuan varassa oleva maa on mahdollista näännyttää nälkään jos se laitetaan ruokasaartoon. Ruokasaarto iskee pahasti jos ei ole omaa maataloutta. Entä sotatilanne? Jos joku meinaa tuoda Suomeen ruokaa, silloin Venäjä voi esim. kaapata tai tuhota laivan, rekan, junan tai lentokoneen joka sitä ruokaa toisi.
...

Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.

Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.

Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kaikkien elintarvikkeiden tuominen myös maksaa, ja EU:n kautta joudumme tuklemaan muiden maiden maataloutta. Lisäksi pitää löytää iso määrä uusia työpaikkoja. Samoiten riski sille että kuluttajien ruokalasku kasvaa on iso. Varsinkin silloin jos meillä olisi oma valuutta, ja joutuismme tuomaan kaiken ulkoa olisimme kusessa paljon helpommin. Hyvä esimerkki tästä on venezuela. Maa voisi helpostikin tukea maataloutta sen verta paljon että Ruoka olisi liki ilmaista. Nyt köyhät jonottaa ruokaa.

[Väestönvaihtaja]

Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.

Kuulisin mielellään mikä on se markkinatalous, joka mielestäsi vallitsee maataloustuotannossa.

Kapitalistisessa markkinataloudessa kuluttajat äänestävät lompakoillaan. Osa yrityksistä lopettaa kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan heidän tuotteistaan tarpeeksi kattaakseen yritystoiminnan kuluja. Olet ihan oikeassa maataloustukien ongelmallisuudesta. Niitä pitäisi leikata.

Sen sijaan kansainvälinen kilpailu ei ole huono asia eikä mitenkään maataloudelle ominainen asia. Esimerkiksi suomalainen teknologiateollisuus kilpailee aasialaisten, amerikkalaisten ja eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa.

On syytä mainita maataloudessa käytettävän paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Ainakin thaimaalaisia, ukrainalaisia ja venäläisiä työskentelee suomalaisessa maataloudessa. Työolosuhteet eivät aina ole kunnossa. Maatalousyrittäjät puhuvat kotimaisen suosimisesta, mutta eivät sitä työntekijöitä palkatessaan tee.

[Totti]

Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.

Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.

Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.

Näin asia valitettavasti todellakin on: solidaarisuuteen vedotaan vain silloin kun sitä ei tarvita.

Realiteetti on, että kriisitilanteessa, jokaisen maan johtoporras pyrkii ensisijaisesti varmistamaan oman uudelleenvalintansa ja silloin kaikki keinot ovat pöydällä. Ja jos kyse on niukkuuskriisistä, voi saman tien unohtaa solidaarinen resurssien jakaminen vaan vahvimmat kähmivät itselleen kaiken varmistaakseen poliittisen suosionsa.
Jos syntyisi esim. merkittävä ruokapula Eurooppaan, olisi ihan turha kuvitella, että vaikkapa Ranska ja Saksa jakaisi tuotantonsa Suomen kanssa. Kyllä jokainen kansaa ruokkii ensisijaisesti itsensä.

Tämän puitteissa ei pidä tehdä itsensä riippuvaiseksi ulkomaista ainakaan ruoan suhteen. Viiniä ja avokadoja ei tarvitse Suomessa tuottaa, mutta ainakin perustavara, joka pitää kansan hengissä olisi suotava saada kotoa.

[Hamsteri]

Jos kapitalismilla mennään, niin ruokaa kannattaa ostaa sieltä, mistä saa halvalla. Sen jälkeen kun sota tai korona iskee ja huolto romahtaa, niin voi syödä somaleita ja sen jälkeen kuolla nälkään.

[Pallopääkissa]

Tuontiruuan osto toimii niin kauan kun on joku joka myy. Mutta mitä silloin jos ei olekaan ketään joka myisi? Joko ei ole mitään, tai pitää ruuat itsellään, myy toiselle, tai sitten joku kaappaa ne välistä.

Tilanteessa jossa tuontiruoka kallistuu tai sitä ei kerta kaikkiaan ole tai saa mistään jolla sitä olisi, silloin on aikaisempaa kannattavampaa alkaa tuotaa itse.

Ulkomaisen työvoiman käyttö suomalaisessa maataloudessa tai maatalouteen luettavilla aloilla on outoa. Eikö maatalouden pitänyt menettää työllistävän merkityksensä 1960-70-luvulla? Tilakoot ovat kasvaneet ja käytössä olevan työvoiman määrä romahtanut.

Ulkomaisen työvoiman käyttö on ongelma työllisyydelle ja kansantaloudelle. Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa sitä että suomalainen on jäänyt palkaamatta. Kun suomalainen on jäänyt palkkamatta, häneltä jää verotulot maksamatta eli kyseessä on verotulonmenetys. Kun suomalainen on jäänyt palkkaamatta, hän ei saa rahaa jota käyttäisi ostovoiman muodossa eli kyseessä on ostovoiman menetys. Kun ilman työpaikkaa jäänyt suomalainen on pidettävä hengissä, hänelle pitää maksaa työttömyyskorvausta ja muuta sosiaaliturvaa, se merkitsee julkisten menojen kasvua.

Kuluttaja luulee saavansa ruokatarvikkeen halvemmalla, mutta se minkä hän säästää tavaran hinnassa, sen hän menettää siinä kun maksaa veroja joilla pitää hengissä työttömäksi jääneen suomalaisen.

[Aukusti Jylhä]

Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?

No koska se on huonompilaatuista, työehdoissa ja palkoissa tingitään paljon härskimmin, globaalit megatuottajat pystyvät kikkailemaan markkinahinnoilla, EUn toiminta, kotimaisen tuotannon kurjistaminen....

Onko valtion omavaraisuuden tärkeys hörhöajattelua? Siltä se tuntuu.

[Pallopääkissa]

Jos ilmasto-olot ovat otolliset tietynlaisen lajikkeen kasvattamiselle, tai karjan ja sikojen pitämiseen ulkona suurimman osan vuodesta, se pitää tuotantokustannukset matalammalla. Siksi jossain Argentiinassa nauta on ulkona ympäri vuoden ja Uudessa Seelaannissa ja Australiassa lampaat määkivät ulkona vuoden ympäri. Tai meneekö ne sateen ajaksi katoksen alle?

[Väestönvaihtaja]

Suomalainen veronmaksaja tukee muun muassa kiinalaisten lihansyöntiä, sillä Suomessa tuotettua ja verorahoilla tuettua lihaa viedään Kiinaan. Suomalaisena ja Suomen etua ajavana ihmisenä en voi tukea tälläistä politiikkaa. Kiinalaiset maksakoon itse ruokansa, ei se ole suomalaisen veronmaksajan asia subventoida heidän aterioita.

Huoltovarmuuden osalta tulee muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkään kriisiaikana ei tarvita yhtä suurta tuotantoa kuin normaalioloissa. Osalle suomalaisista kalorivaje tekisi ihan hyvää... Toisekseen, täytyy harkita sitäkin kuinka paljon voidaan varastoida kriisien varalta.

Ulkomaisen työvoiman käyttö suomalaisessa maataloudessa tai maatalouteen luettavilla aloilla on outoa. Eikö maatalouden pitänyt menettää työllistävän merkityksensä 1960-70-luvulla? Tilakoot ovat kasvaneet ja käytössä olevan työvoiman määrä romahtanut.

Ulkomaisen työvoiman käyttö on ongelma työllisyydelle ja kansantaloudelle. Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa sitä että suomalainen on jäänyt palkaamatta. Kun suomalainen on jäänyt palkkamatta, häneltä jää verotulot maksamatta eli kyseessä on verotulonmenetys. Kun suomalainen on jäänyt palkkaamatta, hän ei saa rahaa jota käyttäisi ostovoiman muodossa eli kyseessä on ostovoiman menetys. Kun ilman työpaikkaa jäänyt suomalainen on pidettävä hengissä, hänelle pitää maksaa työttömyyskorvausta ja muuta sosiaaliturvaa, se merkitsee julkisten menojen kasvua.

Kuluttaja luulee saavansa ruokatarvikkeen halvemmalla, mutta se minkä hän säästää tavaran hinnassa, sen hän menettää siinä kun maksaa veroja joilla pitää hengissä työttömäksi jääneen suomalaisen.

Minusta olisi myös syytä puhua kuinka suomalaisesta ruuasta voidaan puhua jos ulkomaalaiset tekevät merkittävän osan työstä. Enhän minä sano käyneeni suomalaisella parturillakaan jos käyn Helsingissä leikkauttamassa hiukseni kurdilla.

[Pallopääkissa]

Ulkomaisen työvoiman käyttö maataloudessa on ongelma ainakin sotatilanteessa tai sodan uhan kaltaisessa kriisissä. Mielestäni se on absurdia jos ruokahuolto olisi ulkomaalaisten varassa. Lähtisivätkö ne kausityöläiset sotatilanteessa kotimaihinsa? Saataisiinko sotatilanteessa niitä kausityöläisiä hankittua mistään? Laitetaanko ne kausityöläiset sotimaan?

Jos halutaan saada halvempia ruokatavarvikkeita, silloin on parempi rehellisesti ulosliputtaa esim. mansikkapeltoja ulkomaille ja teettää työt siinä maassa paikallisella työvoimalla. Sitten siellä tuotettu tavara tuotaisiin Suomeen. Se olisi parempi kuin tuoda ulkomailta työntekijät Suomeen tilanteessa jossa heille maksetaan huonommin ja huonommilla työehdoilla kuin suomalaisille.

Ulkomailla tuotettu ja paikallisen työvoiman tekemä tavara, joka tuodaan Suomeen, on sentään rehellisesti ulkomaalainen tavara. Siinä on avoimesti tiedossa että se on ulkomainen tavara eikä sitä väitetä suomalaiseksi.

Joskus 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaisille kelpasi mennä mansikkapellolle poimimaan. Oli tavallista että lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat poimivat mansikoita kesäloma-aikana. Myöhemmin jossain kohdssa kävi niin etteivät mansikkapellon työt kelvanneet suomalaisille. Milloin tämä alkoi ja miten siihen tilanteeseen oli tultu?

[JoKaGO]

Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?

No koska se on huonompilaatuista,

Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.

Suomen mätä on siinä, että kaiken maailman tukiaisilla tuotetaan bulkkia vientiin ja samaan aikaan kotimarkkinoiden ruokatuotteiden hinnat määräytyvät sen mukaan, kuka maksaa eniten.
Maatalousyrittäjät syövät muiden ihmisten ruokapöydässä, työntää kätensä muiden taskuun ja syövät niiden laskuun 

[Pallopääkissa]

Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?

No koska se on huonompilaatuista,

Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.

Suomen mätä on siinä, että kaiken maailman tukiaisilla tuotetaan bulkkia vientiin ja samaan aikaan kotimarkkinoiden ruokatuotteiden hinnat määräytyvät sen mukaan, kuka maksaa eniten.
Maatalousyrittäjät syövät muiden ihmisten ruokapöydässä, työntää kätensä muiden taskuun ja syövät niiden laskuun 

Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV. Maataloustukiin menevät rahat voisi näin käyttää ruuan ALV:n poistoon. Ruoka maksaa muutenkin saatanasti ja kartellikaupat S-ryhmä ja K-ryhmä uivat rahoissa. Mielestäni K ja S ovat tässä se pääperkele. Mielestäni voisit haukkua niitäkin.

K ja S voivat sanella millä hinnalla ne ostavat maalaisilta ruokaa. Maalaisten on pakko myydä kun ei ole muita. Lidl on toisinaan ostanut maalaislta ruokaa ja maksanut paremmin ja silti myynyt ne halvemmalla kuin K ja S.

Muistan kun markka-ajan lopulla jotain 1999-2001 sadalla mummonmarkalla sai peruskaupasta hankittua aika paljon kaikkea. Nyt ei saa jollain 20 eurolla paljon mitään K- ja S-ryhmän kaupoissa. Lidlissä saa hankittua parillakympillä enemmän kuin kartellikaupoissa.

Kauppaliikkeitä ei ole siihen malliin kun niitä oli joskus 1970-80-luvuilla. Puhumattakaan yksittäisistä ketjuttomista kaupoista.

Huoltovarmuuteen liittyvästä ruuan varastoinnista. Varastot pitää aika ajoin uusia. Jos sota tai jokin kriisi kestää kauan, siinä on riski että varastot syödään tyhjiksi, jos ei mistään saada täytettä niihin.

Viime vuosina valtio on myynyt vilja- ja öljyvarastoja kun on tarvinnut nopeaa rahaa. Mutta onko se täyttänyt varastot uudella tavaralla?

[Totuus EPT]

"Lainaus käyttäjältä: Hämeenlinnan Oraakkeli
Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät.

Luulisi kepuleiden miettivän miten saisi äänestäjiään takaisin. Tuolla menolla Punaviher-mädättäjä hallituksen ainoa vastaan inisijä, joka kuitenkin pitää hallituksessa oloa tärkeämpänä, kuin olisi huolissaan alati vähenevästä kannattaja joukostaan. Punaviherjoukkion hiljaisuus tilanteeseen lienee olevan hiljainen myöntyminen asiaan, koska kansainväliset velvoitteet, Ilmastohumppa ja EUrostoliitto sekä kepuleiden heikentyminen on tärkeämpää.

[ApuaHommmaan]

Huoltovarmuus pitäisi miettiä mitä sillä halutaan tarkoittaa, ja mitä ei. Koskeeko se esimerkiksi kurkkuja? Sianlihaa? jne. Huoltovarmuusargumentti pitäisi olla käytössä järkevästi, eli niin, että perhana soikoon koko maailmantalous romahti no huoltovarmuutemme turvaa kaurapuurot kaikille, muttei välttämättä sisäfilettä.

[n.n.]

Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.

Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.

Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.

Kaikkialla (liioitellen) paitsi Suomessa. Ainakin nyky-hallitus lähettäisi viimeisen kaalinpäänkin Italiaan. On lähettänytkin ja ottanut velkaa lähettää lisää. Osa toki mennyt Espanjaan ja muualle, ettei nyt Italiaa tikun nokkaan nosteta. Maatalous on vain yksi osa isompaa harkitsemattomuuden hulluutta tai yksi sen ilmentymistä.

[P]

Näin asia valitettavasti todellakin on: solidaarisuuteen vedotaan vain silloin kun sitä ei tarvita.
[/quote]

Juuri noin.

[Pallopääkissa]

Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.

Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.

Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.

Kaikkialla (liioitellen) paitsi Suomessa. Ainakin nyky-hallitus lähettäisi viimeisen kaalinpäänkin Italiaan. On lähettänytkin ja ottanut velkaa lähettää lisää. Osa toki mennyt Espanjaan ja muualle, ettei nyt Italiaa tikun nokkaan nosteta. Maatalous on vain yksi osa isompaa harkitsemattomuuden hulluutta tai yksi sen ilmentymistä.

Tähän samaan syssyyn kuuluu myös asumistuki. Alkujaan asumistuki oli varmaan hyvä idea, tarkoituksena halpuuttaa asumista. Mutta kun asumistuen saajia on paljon, tällöin se on varmasti myötävaikuttanut vuokratason nousuun. Ulkomaalaisten määrän kasvaessa heidän osuus asumistuen saajista on noussut.

Käytännössä asumistuki on vuokranantajille suunnattu tulonsiirto. Kuinka paljon matalampi vuokrataso olisi keskimäärin, jos ei olisi asumistukea, ja jos asumistukea ei olisi koskaan ollutkaan?

Tämä ketju taitaa mennä maataloustuki-keskusteluksi. Jos halutaan lopettaa maataloustuki, siis viljelijöille suoraan maksettu raha, olen valmis siihen kahdella ehdolla. Ensimmäinen on ensisijainen ehto, toinen on toissijainen. Ensimmänen ehto on ruuan ALV pois kokonaan. Jos se vaatisi eron EU:sta sitten erotaan. EU:sta pitää muutenkin erota. Toinen on asumistuen poisto.

Seuraavat ovat lisäbonuksia eli polttoainevero ja energiavero sekä sähkön siirtohinnat.

Polttoainevero on oma keskusteluaihe, mutta polttoaineveron kevennys ja varsinkin poisto tiputtaisi ruuan hintaa kaupassa, kun rahdin ja jakelun osuus hinnata pienenisi. Polttoaineen pumppuhinnassa mukana vain ALV eikä muita veroja.

Energiavero eli sähkövero vaikuttaa myös ruokaan liittyvään tuotantoketjuun maatilalta kauppaan. Energiaveroon tuntuva kevennys tai meluiten ottaisi pois. Sähkölaskussa ei olisi muita veroja kuin ALV.

Sähkölaskun lisäksi on sähkön siirtomaksu. Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö pitää valtiollistaa takaisin ja määrätä toimimaan omakustannushinnalla tai pienellä voittomarginaalilla.