Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Golimar]

AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON
LÄMPÖTILA
Heikki Nevanlinna
Ilmatieteen laitos - Viestintä & Havaintopalvelut

Toimittajien ilmastonmuutoskoulutuspäivät Ilmatieteen laitoksessa 2.-3.3.2010
(Päivitetty 15.9.2010)

Tiivistelmä: Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko noin ± 0.1 %
suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon
keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä
pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 1b). Auringon säteilymuutokset vuosikymmenien
aikaväleillä 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa
noin 0.1 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.8 °C (Kuva 1a).
Auringon säteily kääntyi 2000-luvun alussa lievään laskuun normaalina osana pilkkujakson 23 pitkittynyttä laskukautta. Auringon kokonaissäteilyn heikkeneminen on jo pysähtynyt ja kääntynyt lievään
nousuun vuoden 2009 lopulla uuden auringonpilkkujakson (24) myötä (Kuva 2). Auringonpilkkujen
lukumäärän ennustetaan olevan maksimissaan vuosien 2013-2014 paikkeilla.
Nyt käynnissä oleva auringonpilkkujakso on pilkkujen määrien ja auringon yleisen aktiviteetin osalta
2-3 vuotta jäljessä auringon keskimääräisestä aktiviteettikehityksestä (Kuva 3&4). Viimeksi yhtä
alhaisia aktiviteettilukemia on ollut yli 100 vuotta sitten 1800-luvun lopulla. Auringon aktiivisuuden
hiljentymisestä aiheutuu maapallon lähiavaruuden avaruussääilmiöiden heikentymistä ja mm. revontulien ja magneettisten myrskyjen esiintymisien harventumista. Maapallonlaajuiseen ilmastonmuutokseen auringon säteilytoiminnan muutoksilla on vain pieni vaikutus.

X

Tulevien
vuosikymmenien globaalia ilmastonmuutosta hallitsee merkittävästi antropogeeninen
(ihmiskunnan aiheuttama) toiminta. Ajanjaksosta käytetäänkin geologisiin aikakausiin
rinnastuvaa nimitystä antroposeeni, joka korostaa ajanjakson keskeistä vaikuttajatahoa, ihmiskuntaa.

X

https://ilmastotieto.files.wordpress.com/2010/09/aurinko_semin.pdf

[Timo Rainela]

Saksalaisten ilmastonsuojelutavoitteita.

https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10158898765308542
https://www.welt.de/politik/deutschland/article236141720/Habeck-will-umfassende-Sofortmassnahmen-fuer-mehr-Klimaschutz.html?fbclid=IwAR3TUNvA8K45S9srh_9ezAY9hh7tV9IRA_D4lyrQTVNOW3WgQm9cibTPtFU

Koska Saksa on pahasti jäljessä ilmastonsuojelutavoitteistaan, niin ilmastonsuojeluministeri Habeck (vihr) haluaa Welt-lehden mukaan Saksaan vielä kuluvan vuoden aikana laajan ilmastonsuojelun pikaohjelman. Siihen sisältyvät mm aurikokattovelvollisuus, vihreä vety sekä tuulivoimaloiden rakentamisen helpottaminen. Uusiutuvan energian osuus on tarkoitus nostaa nykyisestä 42 prosentista 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

[ikuturso]

Pertti Rönkkö ja Saksan energiahaasteet.

https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10158892772303542

Saksan energiasolmu kiristyy ja monimutkaistuu. Enegiakäänne ei etene suunnitellulla tavalla. Vastoin aikomuksia uudistuvan energian osuus on sähkön tuotannossa pienentynyt ja hiilen osuus jälleen kasvanut. Viimeisetkin ydinvoimalat suljetaan vuoden loppuun mennessä. Venäläinen maakaasu, joka muodostaa Saksassa puolet käytetystä kaasusta on joutumassa Ukrainan tilanteen takia supervaltapolitiikan jalkoihin. NordStream2 on valmis, mutta sille ei ole myönnetty käyttölupaa. Epäselvää on sekin, minkä kannan atomivoimaa vastustava Saksa ottaa EU:n komission esitykseen luokitella myös ydinvoima ainakin ylimenokaudeksi vihreäksi energiaksi. Kaataako Saksa komission hankkeen vai pidättäytyykö se äänestämästä. Saksan hallituksen sisällä kytee. Tarkemmin oheisessa radioraportissa:

Radio Rönkkö: Saksan energiasolmu kiristyy – riittääkö sähkoä ja lämpöä?
https://alfatvuutiset.fi/radio-ronkko-saksa-ajautumassa-energiapoliittiseen-umpisolmuun-riittaako-sahkoa-ja-lampoa/?fbclid=IwAR3_FLsSZJWfrlnj5PY5IU8hhXOZbGxEDWmlKikk6RhbjjvHety0DkzVPbU

Odotan uutista, jossa heikosti varaavat teräskaminat loppuvat Saksasta ja kartanoherrat polttavat jugend-huonekalujaan pitääkseen vesijohdot sulana, jotta kaikki ei kastu ja jäädy.

Nato provosoi Venäjän hyökkäämään Ukrainaan, minkä varjolla Nato hyökkää nordstream-kaasuhanoille varmistaakseen Saksan kaasun saannin.

EU-pörssisähkön hinta nousee kymmenkertaiseksi. Saksan tilanteen vuoksi Suomessa aletaan katkoa sähköjä (kuka muistaa 70-luvun sähkölakon) tunnin jaksoissa, jotta sitä riittää Saksan vientiin. Suomessa sähkön hinta tuplataan myötätunnosta ja saatu vero maksetaan energiatukena EU:hun, joka on ajanut ydinvoiman alas.

Jos näin ei tapahdu, Remes voisi kirjoittaa tästä kirjan. Siitä saisi valtapoliittisen dekkarin alta aikayksikön.

-i-

[ikuturso]

Jotta ostakaa vittu aggregaatti teslakuskit.

-i-

Mikä se saa aikuisen miehen (oletan) noin kiukun valtaan? Älä huoli, kyllä niitä latureita riittää.

Ei minulla ole itselataavan hybridini kanssa huolen häivää. Bensaa saa vielä toistaiseksi. Ihan tuosta kilometrin päästä pumpusta.

Oletatko aikuisen, miehen vai kiukun?

Kiukku oli lähinnä tyyliin "huokaus", kun sähköautoilijoiden takana oleva yhdistys oli huolissaan latauspisteiden riittävyydestä. Voit siis suunnata heille tuon kommenttisi laturien riittävyydestä. Teslahemmoilla on varmaan joku oma foorumi, jonne sen voit kirjoittaa, niin ei tarvitse lataushybridiporukan kirjoitella puhelinnumeroitaan autojensa tuulilaseille, kun niiden riittävien latauspisteiden eteen syntyy jonoa.

-i-

[Golimar]

X

Valtamerten lämpeneminen kiihtyi viime vuonna samalla kun ilmaston lämpeneminenkin pomppasi uusiin lukemiin. Valtamerissä vuosi 2021 oli kuudes peräkkäinen, kun merten keskilämpötila nousi uuteen ennätykseen.

X

Merten lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Merten vaikutuksesta ilmasto on lämmennyt suhteellisen hitaasti, koska meret voivat imeä itseensä valtavan määrän lämpöenergiaa.

Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metriä syvä pintakerros, jossa lämpeneminen pääasiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseensä uutta lämpöenergiaa 14 tsettajoulea. Tämä energiamäärä vastaa 145-kertaisesti koko maailman sähköntuotantoa, kertoo tutkimuksesta uutisoiva The Guardian -lehti.

X

– Lämpeneminen jatkuu ja merten lämpösisältö kasvaa aina siihen saakka, kunnes ilmastopäästöt on saatu loppumaan. Parempi tietämys merten olosuhteista on olennainen osa ilmaston uutoksen vastustamista, sanoi The Guardianin haastattelema Penn State -yliopiston tutkija Michael Mann.

https://yle.fi/uutiset/3-12266797

[Isagoge]

X

Valtamerten lämpeneminen kiihtyi viime vuonna samalla kun ilmaston lämpeneminenkin pomppasi uusiin lukemiin. Valtamerissä vuosi 2021 oli kuudes peräkkäinen, kun merten keskilämpötila nousi uuteen ennätykseen.

X

Merten lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Merten vaikutuksesta ilmasto on lämmennyt suhteellisen hitaasti, koska meret voivat imeä itseensä valtavan määrän lämpöenergiaa.

Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metriä syvä pintakerros, jossa lämpeneminen pääasiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseensä uutta lämpöenergiaa 14 tsettajoulea. Tämä energiamäärä vastaa 145-kertaisesti koko maailman sähköntuotantoa, kertoo tutkimuksesta uutisoiva The Guardian -lehti.

X

– Lämpeneminen jatkuu ja merten lämpösisältö kasvaa aina siihen saakka, kunnes ilmastopäästöt on saatu loppumaan. Parempi tietämys merten olosuhteista on olennainen osa ilmaston uutoksen vastustamista, sanoi The Guardianin haastattelema Penn State -yliopiston tutkija Michael Mann.

https://yle.fi/uutiset/3-12266797

Meriin kannattaakin kiinnittää huomiota, kun tarkastellaan ilmastonmuutosta. Merten lämpösisältö (tai sen muutos oikeastaan) on ilman muuta paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään energiaa. Ja kuten viestini kuvio tai Golimarin linkkaamassa Ylen jutussa mainittu tutkimusartikkeli kertovat, kertyyhän sitä. Merten lämpösisällön näkökulmasta mitään paussia tai "hiatusta" ei lämpenemisessä ole ollut esim. 1998-2013, eikä ole nytkään.

Kuvio on Zeke Hausfatherin Lijing Chengin juuri julkaiseman datan perusteella laatima ja ilmestyy muutaman päivän päästä Zeken uudessa CB-artikkelissa.

[ämpee]

X

Valtamerten lämpeneminen kiihtyi viime vuonna samalla kun ilmaston lämpeneminenkin pomppasi uusiin lukemiin. Valtamerissä vuosi 2021 oli kuudes peräkkäinen, kun merten keskilämpötila nousi uuteen ennätykseen.

X

Merten lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Merten vaikutuksesta ilmasto on lämmennyt suhteellisen hitaasti, koska meret voivat imeä itseensä valtavan määrän lämpöenergiaa.

Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metriä syvä pintakerros, jossa lämpeneminen pääasiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseensä uutta lämpöenergiaa 14 tsettajoulea. Tämä energiamäärä vastaa 145-kertaisesti koko maailman sähköntuotantoa, kertoo tutkimuksesta uutisoiva The Guardian -lehti.

X

– Lämpeneminen jatkuu ja merten lämpösisältö kasvaa aina siihen saakka, kunnes ilmastopäästöt on saatu loppumaan. Parempi tietämys merten olosuhteista on olennainen osa ilmaston uutoksen vastustamista, sanoi The Guardianin haastattelema Penn State -yliopiston tutkija Michael Mann.

https://yle.fi/uutiset/3-12266797

Toimittelija laittaa fysiikkaa uusiksi.

Merten lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

Tähän mennessä aurinko on lämmittänyt maapallon pintaa josta se lämpö sitten on siirtynyt ilmakehään, nyt toimittelija rakentelee ikiliikkujaa jossa ilmakehä lämmittää maapallon pintaa takaisin, ja näin ollen maapallon pinnan pitäisi lämmittää ilmakehää vielä lisää, jolloin toimittelijan mukaan ilmakehä lisää lämmittää...jne..

Kun pallomme yhä on olemassa niin tuollaista ikiliikkujaa ei ole, vaikka toimittelijat ajattelemattomuuksissaan niin toivovat.

Samassa uutisessa toistettiin toista vanhaa munausta.

Meret imevät itseensä paitsi lämpöä, myös ilmakehän hiilidioksidia. Tämä johtaa meriveden kemialliseen muuttumiseen, vesi happamoituu.

Happamoituminen on turmiollista merielöille, joilla on suojanaan kuori, kuten planktonilla. Happamoituva vesi heikentää kuorta. Planktonit ovat ratkaisevan tärkeä osa merten ekosysteemiä ja ravintoketjua. Niiden häviäminen merkitsisi loppua myös kalakannoille.

Toimittelijan käsitys kemiasta on erittäin alkeellinen, merivesi on emäksistä ja voidakseen happamoitua sen pitäisi ensin neutraloitua ja vasta tämän jälkeen se voi alkaa happamoitumaan.
Meriveden emäksisyys voi vähetä, mutta laskelmien mukaan heikko happo, hiilidioksidi, ei riitä muuttamaan meriämme happamiksi.

Käsitys siitä, että emäksisyyden väheneminen olisi luonnolle kohtalokasta on väärä.

https://roskasaitti.wordpress.com/2015/09/09/eraan-happamoitumistutkimuksen-ruumiinavaus/

Ensiksikin törmäsin WHOI:n tutkimusuutisointiin. Toisekseen verenpaineeni saattoi vähäisessä määrin kohota sitä lukiessani. Olivathan toimittelijat onnistuneet kokonaan ohittamaan havaitut pH-arvon, joista olisi käynyt ilmi, että merivesi on emäksistä.
---
Kuten tutkimusuutisointi kertoo, aiemmissa laboratoriokokeissa oli saatu hiilidioksidi- tai happolisäyksillä aikaiseksi haitallisia vaikutuksia koralliriuttoihin, mm. lajiston vähenemistä. Samanlaiset havainnot olivat odotusarvoina luontaisellekin alemman pH:n kohteelle.

Itse tutkimuskohteessa havaittiin, että lajirunsaus oli käänteinen pH-lukemaan, eli emäksisen meriveden lievä neutraloituminen näytti edistävän lajirunsautta. Tiede oli antanut vinon kuvan todellisuudesta. Todellisuus iski tutkimuksen tekijät ällikälle.

Kannattaa käydä lukemassa loputkin tuosta lainaamastani artikkelista, siinä jälleen oikaistaan niitä harhaluuloja joita tämän tästä varistellaan hihoista ihmisiä aiheetta pelottelemaan.

[Golimar]

Olisi mielenkiintoista kuulla ilmastouskovaisten selitykset maapallon lämpötilan muutoksille viimeisesten 3 miljardin vuoden ajalta.

The history of the Earth from its formation to present day, covering major events throughout its 4-billion-year history. Estimates of average temperature, atmospheric composition, and day length are given. The reconstruction is based off of the companion video (https://www.youtube.com/watch?v=UgRHZ...) with changes to the coastline.

History of the Earth
https://www.youtube.com/watch?v=Q1OreyX0-fw

[Ajattelija2008]

Meriin kannattaakin kiinnittää huomiota, kun tarkastellaan ilmastonmuutosta. Merten lämpösisältö (tai sen muutos oikeastaan) on ilman muuta paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään energiaa. Ja kuten viestini kuvio tai Golimarin linkkaamassa Ylen jutussa mainittu tutkimusartikkeli kertovat, kertyyhän sitä. Merten lämpösisällön näkökulmasta mitään paussia tai "hiatusta" ei lämpenemisessä ole ollut esim. 1998-2013, eikä ole nytkään.

Ei merien lämpeneminen ole ollenkaan hyvä indikaattori. Vaikka ilmasto pysyisi nykyisellään, niin merien lämpeneminen jatkuisi tuhansia vuosia. Kestää.kauan, ennen kuin merien lämpötila tulee tasapainoon ilmakehän kanssa. Sen takia ei merien lämpötilassa voi ollakaan mitään paussia.

Toinen ongelma on, että merien lämpötila tiedetään liian epätarkasti. Emme tiedä, paljonko meret imevät tällä hetkellä lämpöä. Arvaus on 0.5 W/m^2 koko maapallon pinta-alalle jaettuna.

Jäsen ämpee lainasi yllä Yrjö Kokkosen kirjoittamaa valeuutista. "Toimittaja" Yrjö Kokkonen on pahamaineinen siitä, että hän ei tahdo saada mitään oikein.

Jäsen ämpee on oikeassa, että CO2:n aiheuttama pH:n aleneminen ei uhkaa millään tavalla mereneläviä nykyisen tutkimuksen valossa. Asiasta on tehty monia empiirisiä kokeita. "Toimittaja" Kokkosen selitykset planktonista ovat hölynpölyä.

Tarkemmin ajatellen, minä maksan veronmaksajana palkan tälle Yrjö Kokkoselle ja siitä kiitoksena kyseinen "toimittaja" levittää valheita toisensa perään. Olen häntä pyytänyt monta kertaa korjaamaan "uutisiaan", mutta ei hän niitä korjaa.

[Isagoge]

Ei merien lämpeneminen ole ollenkaan hyvä indikaattori. Vaikka ilmasto pysyisi nykyisellään, niin merien lämpeneminen jatkuisi tuhansia vuosia.

Tässäpä on ensinnäkin hyvä mahdollisuus oikaista määritelmään liittyvää väärinkäsitystä, johon yllä oleva väitekin perustuu. Kun ilmastotutkijat nykyään puhuvat ilmastosta, he tarkoittavat pääsääntöisesti maapallon ilmastojärjestelmää. Maapallon ilmastojärjestelmä koostuu viidestä osajärjestelmästä:
(1) atmosfääri eli ilmakehä
(2) hydrosfääri eli vesikehä
(3) kryosfääri, lumen ja jään kehä
(4) litosfääri eli kivikehä, joka koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta ja
(5) biosfääri eli elonkehä.

Niinpä jos hydrosfäärissä tapahtuu muutos (esim. merten lämpösisältö kasvaa), niin ilmastossa (ilmastojärjestelmässä) tapahtuu välttämättä myös muutos, koska hydrosfääri on yksi osa ilmastoa.

Niille, jotka eivät ole ilmastotutkimukseen perehtyneet, käsite "ilmasto" yleensä tarkoittaa vain ilmakehää ja ehkä jossain määrin kryosfääriä ja biosfääriä. Luultavasti siis yritit sanoa, että on mahdollista, että merten lämpösisältö voi kasvaa, mutta atmosfäärissä (ja ehkä kryosfäärissä ja biosfäärissä) ei silti samalla tapahdu juuri muutoksia. Tämä on loogisesti (määritelmällisesti) mahdollista, mutta onko se fysiikan (ja muiden tieteiden) lakien näkökulmasta mahdollista? Jos jätetään pois tarkastelusta hetkelliset muutokset ja tarkastellaan nyt puheena olevia vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä kestäviä muutoksia, jokaiselle on varmasti selvää, että merten lämpösisällön vuosien ajan kasvaessa lumen ja jään kehässä ja biosfäärissä tapahtuu aivan varmasti muutoksia: merijään laajuus pienenee, meren kanssa kosketuksissa olevat jäätiköt sulavat, meressä elävien lajien levinneisyys ja populaatiokoot jne. muuttuvat.

Olisiko sitten mahdollista, että vuosikymmenien aikavälillä merten lämpösisältö voisi koko ajan kasvaa, mutta ilmakehässä ei tapahtuisi muutoksia? Merten lämpösisältö ei kasva itsestään, vaan siihen kasvuun tarvittava energia tulee Auringosta. Jos Auringon säteilyteho kasvaa, mutta muut pakotteet pysyvät vakioina, merten lämpösisältö kasvaa. Jos Auringon säteilyteho kasvaa, myös ilmakehän ominaisuudet (esim. lämpötila, virtaukset, pilvisyys jne.) muuttuvat. Merten lämpösisältöä voi edellisen pakotteen lisäksi kasvattaa vuosikymmenten aikaskaalassa myös kasvihuoneilmiön voimistuminen. Tässä tapauksessa olisi tietenkin järjetöntä väittää, että hydrosfäärissä tapahtuisi muutoksia, mutta atmosfäärissä ei, koska nimenomaan atmosfäärin muutos olisi saanut aikaan hydrosfäärin muutoksen. Planetaarisen albedon muutos voi myös vuosikymmenten aikaskaalassa vaikuttaa merten lämpösisältöön. Koska se vaikuttaisi aivan varmasti myös ilmakehän eri osien lämpötilaan, tällöinkään merten lämpösisältö ei voisi kasvaa ilman että ilmakehän ominaisuudet muuttuisivat.

Merten lämpösisältö ei siis luonnonlakienkaan näkökulmasta voi kasvaa niin, että samalla ilmakehässä, elonkehässä ja jään ja lumen kehässä ei tapahtuisi muutoksia.

Nämä sekaannukset viestissäsi liittyvät varmaankin siihen, että kun minä puhuin lämpösisällöstä, sinä ajattelit asiaa lämpötilan kautta ja puhuit nimenomaan lämpötilasta:   

Kestää.kauan, ennen kuin merien lämpötila tulee tasapainoon ilmakehän kanssa. Sen takia ei merien lämpötilassa voi ollakaan mitään paussia.

Lämpösisältö ja lämpötila ovat eri suureita. Merten lämpösisältö voi ilman muuta kasvaa samalla kuin merten pintalämpötilassa ei tapahdu muutosta tai merten pintalämpötila voi jopa laskea lämpösisällön kasvaessa. Kun selvität itsellesi, mikä on lämpösisällön ja lämpötilan ero, luultavasti myös ymmärrät, miksi merten lämpösisältö on paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään energiaa. Myös ominaislämpökapasiteetin käsite on tässä tarkastelussa hyvä ymmärtää. 

[Ajattelija2008]

Ei merien lämpeneminen ole ollenkaan hyvä indikaattori. Vaikka ilmasto pysyisi nykyisellään, niin merien lämpeneminen jatkuisi tuhansia vuosia.

...
Niille, jotka eivät ole ilmastotutkimukseen perehtyneet, käsite "ilmasto" yleensä tarkoittaa vain ilmakehää ja ehkä jossain määrin kryosfääriä ja biosfääriä. Luultavasti siis yritit sanoa, että on mahdollista, että merten lämpösisältö voi kasvaa, mutta atmosfäärissä (ja ehkä kryosfäärissä ja biosfäärissä) ei silti samalla tapahdu juuri muutoksia. Tämä on loogisesti (määritelmällisesti) mahdollista, mutta onko se fysiikan (ja muiden tieteiden) lakien näkökulmasta mahdollista?
...
Nämä sekaannukset viestissäsi liittyvät varmaankin siihen, että kun minä puhuin lämpösisällöstä, sinä ajattelit asiaa lämpötilan kautta ja puhuit lämpötilasta.
...
Lämpösisältö ja lämpötila ovat eri suureita.

Meren lämpösisältö, eli lämpöenergia, mitatataan mittaamalla meren lämpötila eri syvyyksiltä. Sen takia käsitteet lämpötila ja lämpösisältö ovat ekvivalentteja.

Lämpöenergian muutos saadaan kaavalla

veden massa * lämpötilamuutos * 4 kJ/kg K.

Jos ilmasto ei enää lämpene, niin uskotaan merien imevän lämpöä vielä vuosisatoja mainitsemallani 0.5 W/m^2 teholla. Ilmasto lämpenee vielä arviolta 0.25 C lisää, kun meri lopulta ei enää ime lämpöä ilmasta satojen vuosien kuluttua. Hyviä uutisia ihmisille, jotka elävät vuonna 3000.

Ilmaston lämpeneminen oli pysähdyksissä 2001 - 2014. Silloin jotkut tutkijat alkoivat väittää, että "meri nieli lämpenemisen", eli että tuo 0.5 W/m^2 jostain syystä kasvoi tilapäisesti. Väitteet olivat heikolla pohjalla, koska emme pysty mittaamaan meren lämpösisältöä riittävän tarkasti. Luku 0.5 W/m^2 on pelkkä arvaus.

Juuri nyt on Kaisaniemessä 6 C ja aurinko paistaa. Tuleeko tieteenvastainen järjestö Elokapina taas istuskelemaan kadulle, kunhan katu kuivuu ?

[Isagoge]

...Jos ilmasto ei enää lämpene, niin uskotaan merien imevän lämpöä vielä vuosisatoja mainitsemallani 0.5 W/m^2 teholla. Ilmasto lämpenee vielä arviolta 0.25 C lisää, kun meri lopulta ei enää ime lämpöä ilmasta satojen vuosien kuluttua. Hyviä uutisia ihmisille, jotka elävät vuonna 3000.

Olet käsittänyt asian täysin päinvastoin kuin se oikeasti menisi. Jos ilmakehästä nyt jotenkin ihmeellisesti poistuisi kasvihuonekaasuja niin paljon, että jäljelle jäänyt pitoisuus tuottaisi ilmakehän ylärajalla säteilytasapainon (eli aikayksikössä täältä poistuisi yhtä paljon säteilyä kuin tänne tulee), merten lämpeneminen loppuisi miltei heti. Ilman ominaislämpökapasiteetti nyt vain on niin pieni verrattuna veden ominaislämpökapasiteettiin, että ilmakehä ei säteilytasapainon vallitessa pitkään pysty merivettä lämmittämään. Koska kasvihuoneilmiön voimistumisesta seuranneessa lämpenemisessä yli 90% lämmöstä on mennyt meriin, meret alkaisivat tuossa tilanteessa miltei heti lämmittää ilmakehää, ja lämmittäisivät sitä joidenkin vuosikymmenien ajan.

Jo pelkästään sen, että katsoo veden ja ilman ominaislämpökapasiteetit pitäisi selvittää se, että ilmakehä ei vuosisatoja pysty lämmittämään meriä, jos ilmakehän ylärajalla vallitsee säteilytasapaino. Vain muutaman metrin syvyisessä merten pintakerroksessa on paljon enemmän lämpöenergiaa kuin koko ilmakehässä.   

[Ajattelija2008]

...Jos ilmasto ei enää lämpene, niin uskotaan merien imevän lämpöä vielä vuosisatoja mainitsemallani 0.5 W/m^2 teholla. Ilmasto lämpenee vielä arviolta 0.25 C lisää, kun meri lopulta ei enää ime lämpöä ilmasta satojen vuosien kuluttua. Hyviä uutisia ihmisille, jotka elävät vuonna 3000.

Olet käsittänyt asian täysin päinvastoin kuin se oikeasti menisi. Jos ilmakehästä nyt jotenkin ihmeellisesti poistuisi kasvihuonekaasuja niin paljon, että jäljelle jäänyt pitoisuus tuottaisi ilmakehän ylärajalla säteilytasapainon (eli aikayksikössä täältä poistuisi yhtä paljon säteilyä kuin tänne tulee), merten lämpeneminen loppuisi

Et ymmärrä asian fysiikkaa. Esimerkki:

Suljetussa astiassa on ilmaa ja vettä. Astian ilmaa sen sisällä lämmittää lamppu ja lämpöä poistuu säteilynä ympäröivään huoneeseen. Tilanne on tasapainossa.

Nostan yhtäkkiä lampun tehoa, jolloin astian "ilmasto" lämpenee heti. Lämpötilan nousu on "transient climate response TCR".

Pidän tehon sen jälkeen ennallaan.

Astian vesi lämpenee hitaasti. Menee tunteja, että vesi lämpenee uuteen tasapainotilanteeseen. Tuntien kuluessa astian ilmasto lämpenee vielä lisää. Lopullinen nousu on "equilibrium climate sensitivity ECS".

Ilmasto ei tarkoita säteilytasapainoa vaan ilman lämpötilaa.

Tasapaino maapallon kohdalla on muuttunut, kun kasvihuonekaasut ovat lisääntyneet. Jos kasvihuonekaasujen määrä pidetään vakiona, niin meren lämpeneminen kestää satoja vuosia ja nostaa maapallon ilman lämpötilaa 0.25 C vuoteen 3000 mennessä. Tämä helpottaa ilmaston kylmenemistä, kun CO2 poistuu ilmakehästä. Vuoden 3000 ihmiset kiittävät merten lämpövarastoa.

[simppali]

Kerttu Kotakorpi ja toinen meteorologi..Anne Borgström ovat suuren Gretan Suomalaisia  versiota..kaksi uutisiksi naamioitua mielipidekirjoitusta yle:n sivustolla.

https://yle.fi/uutiset/3-12263453

Ylen meteorologi Anne Borgström on kerännyt kahdelta viimeiseltä 30-vuotiskaudelta vertailuaineistoa Suomen talvilämpötiloista – ja tulokset ovat selvät. Viimeksi kulunut kausi 1991–2020 on ollut lämpimämpi kuin edeltänyt kausi 1961–1990.

Borgströmin materiaalissa talvikuukausien (joulu-, tammi- ja helmikuu) alimmat lämpötilat on kerätty histogrammeiksi. Histogrammien palkit kuvaavat tiettyä lämpötilaväliä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monena päivänä 30 vuoden aikana alin lämpötila on osunut tähän väliin. Mitä korkeampi palkki, sitä useammin alin lämpötila on ollut juuri tässä välissä.

Tässä Kotakorpea;

https://yle.fi/uutiset/3-12265423

Suomen kieli muuttuu tarpeidemme mukaan, ja viime vuodet ovat kartuttaneet ilmastosanastoamme ratkaisukeskeisillä, mutta myös huolen täyteisillä sanoilla, kirjoittaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ehkä pysäyttävin viime vuoden uusista sanoista on ympäristösuru.

Kun jo kohta neljä vuotta täyttävä ilmastoahdistus on yhä useampien huulilla ja mielessä, on rinnalle noussut myös uusi tunnetila. Termi ei viittaa pelkästään ilmastossa vaan yleisesti ympäristössä tapahtuviin epämieluisiin muutoksiin. Sana sopii hyvin erityisesti Suomessa vilkkaana käyvään keskusteluun hakkuista, jotka ovat voineet synnyttää surun tunnetta tutun metsän kadottua.

Pahimmillaan suru on lamauttava tunne, mutta parhaimmillaan se saa ihmisen toimimaan.

Kotakorpi kai viittaa toiminnalla katujen tukkimiseen johonkin kapinaan vedoten?

[Roope]

Meteorologilta: Kieli elää muuttuvan ilmaston mukana

Suomen kieli muuttuu tarpeidemme mukaan, ja viime vuodet ovat kartuttaneet ilmastosanastoamme ratkaisukeskeisillä, mutta myös huolen täyteisillä sanoilla, kirjoittaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Kieli elää ajassa. Uusille asioille ja käsitteille syntyy jatkuvasti uusia sanoja, joita myös keksitään tarpeen tullen.

Yle 15.1.2022

Artikkelin uudet ilmastosanat ovat esimerkkejä siitä, kuinka sanoja kehitetään nykyään propagandan tarpeiseen. Epätäsmällisiä ja harhaanjohtavia sanoja kuten "paperittomat".

Yhdysvalloissa nousi ilmastokapina, kun maa vetäytyi aikoinaan Pariisin ilmastosopimuksesta. Ilmastohätätila julistettiin puolestaan pari vuotta sitten Euroopan parlamentissa, ja viime vuosina julistuksia ovat tehneet muutkin tahot, kuten Helsingin kaupunki. Ilmastolakkoilijat ovat olleet Suomessakin näkyvästi esillä vaatimassa ilmastotekoja päättäjiltä.

Ilmastokapina, ilmastohätätila, ilmastolakko. Kaikki sinänsä järjettömiä termejä, mutta niitä käyttämällä voi sitoutua ilmastohysteriaan.

Ilmastokapinaksi kutsuttiin useiden Yhdysvaltain osavaltioiden aloittamaa toimintaa Pariisin ilmastosopimuksen noudattamiseksi vastalauseena presidentti Trumpin päätökselle vetäytyä sopimuksesta.

Eikös kapina ole kaikissa muissa Trumpiin liittyvissä yhteyksissä määritelty äärimäisen tuomittavaksi asiaksi? Ja missä tässä on se kapina eli aseellinen nousu esivaltaa vastaan?

Ilmastohätätila on tilanne, jossa tarvitaan välittömiä toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten rajaamiseksi.

Eikö vaikkapa Helsingin kaupungilta olisi mielekkäämpää puhua hätätilasta sellaisten ilmiöiden yhteydessä, jotka aiheuttavat erittäin suuria kielteisiä seurauksia ja joihin voidaan vaikuttaa? Ilmasto ei ole kumpaakaan.

Lisäksi hätätilapuhetta käytetään tyypillisesti perusteena demokraattisen prosessin (Elokapina) ja terveen järjen (Vihreät) ohittamiseen.

Planetaarinen ruokavalio on huippututkijoiden kehittämä ruokavalio, joka on sekä terveellinen ihmiselle että hyväksi maapallolle. Ruokavalion suositusten mukaan tulisi syödä aiempaa vähemmän lihaa, kalaa ja kananmunia ja enemmän kokojyväviljaa, pähkinöitä, kasviksia ja hedelmiä.

Ei, vaan "planetaarinen ruokavalio" on sumuverho ideologialle, jonka mukaan länsimaiden tulee jakaa resurssinsa muille. Terveellisyys tulee vasta toissijaisena, vaikka on kyllä päälimmäisenä esillä ideologiaa puolustavassa propagandassa.

[akez]

Ylen meteorologi Anne Borgström on kerännyt kahdelta viimeiseltä 30-vuotiskaudelta vertailuaineistoa Suomen talvilämpötiloista – ja tulokset ovat selvät. Viimeksi kulunut kausi 1991–2020 on ollut lämpimämpi kuin edeltänyt kausi 1961–1990.

Borgströmin materiaalissa talvikuukausien (joulu-, tammi- ja helmikuu) alimmat lämpötilat on kerätty histogrammeiksi. Histogrammien palkit kuvaavat tiettyä lämpötilaväliä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monena päivänä 30 vuoden aikana alin lämpötila on osunut tähän väliin. Mitä korkeampi palkki, sitä useammin alin lämpötila on ollut juuri tässä välissä.

Tilastokusetukset lähtevät liikkeelle siitä, että valitaan sopiva aikasarja - ja unohdetaan muut. Pätkitään omiin tarkoituksiin sopiva sarja. Näin voidaan "todistaa" ilmiöitä, joita ei ole olemassa koko data huomioiden.

Olen seurannut omakohtaisesti ja konkreettisesti Suomen säätä jo 1960-luvulta lähtien (hyvin muistan edelleen missä keleissä on aikoinaan kouluun tarvottu) ja kelit ovat edelleen aivan samanlaisia kuin aina ennenkin. Välillä on kylmempää, välillä lämpimämpää. Väillä sataa lunta, välillä vettä. Joskus kesä on kylmä, joskus lämmin. Sama talven kanssa. Ei kai kukaan kaheli kuvittele säiden olevan jatkuvasti ja pysyvästi jokin vakio? Keskilämpötilan pyörivän jossakin 0,1 asteen toleranssin sisällä?

Koronaviruksen yhteydessä luotan siihen, että julkisuudessa esiintyvät asiantuntijat tuovat esiin parasta tietämystään asiasta (kolme rokotusta jo otettu). Näiden "ilmastotieteilijöiden" juttujen osalta luotto on lähinnä nolla. Joku varmaankin noistakin asioista tietää jotakin, mutta kun julkisuudessa pulisee lähinnä vain kaikenlaisia puoskareita.

[Luotsi]

Suomen kieli muuttuu tarpeidemme mukaan, ja viime vuodet ovat kartuttaneet ilmastosanastoamme ratkaisukeskeisillä, mutta myös huolen täyteisillä sanoilla, kirjoittaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ensimmäisenä noista sanoista nousee mieleeni ilmastokiihkoilija. Mitähän muilla?

[kekkeruusi]

Suomen kieli muuttuu tarpeidemme mukaan, ja viime vuodet ovat kartuttaneet ilmastosanastoamme ratkaisukeskeisillä, mutta myös huolen täyteisillä sanoilla, kirjoittaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ensimmäisenä noista sanoista nousee mieleeni ilmastokiihkoilija. Mitähän muilla?

Ilmastoahdistus. Sen aiheuttajat ovat juurikin noita ilmastokiihkoilijoita.

Mutta syynä on tietenkin vain ilmastonmuutos ja ne, jotka eivät tottele ilmastokiihkoilijoita.

[Jaska Pankkaaja]

ILMASTOAASI olisi myös hyvä uudissana. Keskimääräinen etenkin SDP ja kesKustan äänesteliä: kakkakkaaakkkaaak vaan kun ilmastoaasi menee ja tulee 15 vuotta vanhalla Octavialla. Kerttu on kertonut että vaikka ilimastoaasialla itsellään on vitun kylmä eikä se skeidakaan lähtennä kääntiin niin kuitenkin meren pohjassa on kuuma ja etelämantereella lumi sulaa vaikka täällä on syksy tulossa. Kakki tietomiehet tietää tämän lämpiämisen, ja itse ilmastoaasi itse tietenkin tietää tämän itsekin tämän.

[Golimar]

Lisää ilmastouskovaisten ulinaa.

Tilastot sen kertovat: Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja Suomessa selvästi
Kahden 30-vuotisjakson vertailu näyttää talvikuukausien lämpötilojen nousseen joka puolella Suomea.

JARI STRÖMBERG
15.1. 15:18
•
Päivitetty 15.1. 15:18

Näkyykö ilmaston lämpeneminen ikkunasta katsomalla?

Mennyt joulukuu oli tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan muutamilla rannikkoasemilla kuukausi oli harvinaisen kylmä. Joulukuu on sellainen vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Paukkupakkasten jälkeen Föhn-tuuli lämmitti puolestaan tammikuun toisella viikolla kinokset lätäköiksi. Ja viime kesäkuu oli poikkeuksellisen lämmin – Suomen pohjoisosissa keskilämpötilat nousivat laajalti mittaushistorian korkeimmiksi(siirryt toiseen palveluun).

Päivittäisistä säätiloista on ollut aika vaikea päätellä ilmaston muutoksesta mitään.

Mutta ilmaston muutoksia ei mitatakaan yksittäisten päivien tai kuukausien tai jopa vuosien perusteella. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot tulee laskea 30 vuoden säätilastoista.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että tällaisen ajanjakson katsotaan olevan riittävän pitkä luontaisen vaihtelun kuvaamiseen. Yksittäisellä vuodella ole silloin liian suurta painoarvoa. Toisaalta 30 vuoden aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua paljoa.

Virallinen vertailukausi päivitetään 30 vuoden välein, ja uusin vertailukausi on 1991–2020.

Todella pitkien(siirryt toiseen palveluun) tilastojen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12263453

[Eino P. Keravalta]

Jari Strömberg:

Näkyykö ilmaston lämpeneminen ikkunasta katsomalla?

Sieltähän se juuri ja nimenomaan näkyykin.

Pitää olla aika hölmö ihminen, jollei erota toisistaan lumikinoksia ja voikukkia tai vaivaiskoivua ja palmuja. Jos nk. ilmastonmuutos näkyy vain paperilla tai tietokoneen ruudulla eikä todellisuudessa, kyseessä ei ole mikään ilmastonmuutos.

[Timo Rainela]

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja Pelastakaa Lapset yritysyhteistyöpäällikkö Camilla Ekholm keskustelevat ilmastonmuutoksesta kehittyvien maiden lasten ja nuorten näkökulmasta.
13.1.2022.

https://www.pelastakaalapset.fi/blogi/petteri-taalas-100-miljardia-ilmastorahoitukseen-vuodessa-ei-riita-tarvitaan-paljon-enemman/?fbclid=IwAR3Y3sGWUlZnseSRm937vj_NrxvaV6v-rNzcIXpIZTyV9vbVer8kBGdIKHc

Petteri Taalas: 100 miljardia ilmastorahoitukseen vuodessa ei riitä, tarvitaan paljon enemmän

Lapsilla, jotka syntyvät nyt, on moninkertainen riski kohdata luonnonmullistuksia verrattuna vanhempiin sukupolviin. Petteri, olet sanonut, ettei tulevaisuus ole silti musta, mutta se saattaa olla harmaan eri sävyinen riippuen siitä, miten ilmastonmuutos saadaan kontrolliin.  Avaatko hieman näitä harmaan eri sävyjä?

Petteri: Meillä ei ole enää paluuta vanhaan hyvään ilmastoon. Tällä hetkellä olemme noin 2,5 asteen lämpenemisen polulla, mutta meillä on vielä mahdollisuus kääntää kehityskulku ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eli korkeintaan kahden asteen keskilämpötilan nousu. Oikeastaan lämpötilan nousu ei ole tärkein asia ilmastonmuutoksessa, vaan sateisuuden muutokset ovat monissa paikoissa maailmaa olennaisempia. Joka tapauksessa: jos keskilämpötila nousee 2,5 astetta, se lisää merkittävästi luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden, helleaaltojen, trooppisten myrskyjen, tulvien ja maastopalojen riskejä. Lisäksi jäätiköt sulavat ja merivesien pinnat nousevat.

Tärkeintä olisi saada fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenemään voimakkaasti. Glasgow'n ilmastokokouksessa (2021) osa valtioista ei vielä sitoutunut puolentoista asteen tavoitteeseen, mutta uusi yritys on Sharm al-Sheikhissä, Egyptissä, marraskuussa. Olemme välttämässä aiemmat pahimmat skenaariot, mutta toistaiseksi emme ole matkalla kohti Pariisin sopimuksen rajoja.
[...]
Rikkaat teollisuusmaat ovat siksi luvanneet globaalin etelän maille 100 miljardin dollarin vuosittaisen rahoituksen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Rahoitus ei ole valitettavasti vielä toteutunut.
[...]
Kehittyviin maihin pitää rakentaa nopeasti muun muassa uutta energiainfrastruktuuria, kuten aurinko- ja tuulienergiaa. Mutta olen luottavainen, että rahoitusta järjestyy...
[...]
Petteri: Ilmastonmuutoksen rajoittaminen korkeintaan kahteen asteeseen on erityisen tärkeää ruoantuotannon turvaamisen vuoksi. Muun muassa Välimeren alue, joka on tärkeä maatalouden kannalta, on yksi eniten lämmenneistä ja kuivuneista alueista.

Meriveden pinta nousee hitaasti. Nousu jatkuu vääjäämättä 2100-luvulle, vaikka pääsisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Ilmastonmuutoksen kannalta olisi myös tärkeää, että rajoitamme väestönkasvua. Maailman väkiluku kasvaa edelleen, mutta väestönkasvun hillitseminen on erityisen vaikeaa muun muassa katolisille ja islamilaisille maille.
[...]
Camilla: Arvioimme, että ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut ainakin 33 miljoonan eteläisessä ja Itä-Afrikassa asuvan ihmisen heikkoon ruokaturvaan.
[...]
Monille maataloudesta elantonsa saaville perheille ilmastonmuutos tarkoittaa tulojen menetystä. Silloin joudutaan usein tinkimään perheiden ruokavaliosta, lasten koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta. Köyhtyminen voi myös johtaa haitallisiin sopeutumismekanismeihin, kuten lapsi- ja pakkoavioliittoihin, aseellisiin ryhmittymiin tai äärijärjestöihin liittymiseen ja lapsityöhön.
[...]
Mitä haluaisit sanoa nykypäivän lapsille ja nuorille, jotka miettivät koulutustaan? Entä nuorille ilmastoaktivisteille, jotka osallistuvat mielenosoituksiin, kuten Elokapinaan tai Fridays for Future -koululakkoon?
[...]
En haluaisi, että poliittinen vastakkainasettelu ja syyttely jatkuvat. Ne eivät johda mihinkään.
[...]

[kekkeruusi]

Rahallahan kaikki ratkeaa ja ilmasto pelastuu verottamalla. Paljonko pitäisi Kiinalle maksaa, jotta lopettaisivat sikailunsa? Ai niin, siitä ei saa puhua. Hys hys.

[artti]

Ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia, jonka aiheuttaja on se, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta vapautuva hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka päästää auringon säteilyä lävitse ja, joka pidättää pinnoista heijastuvaa lämpöä

Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen ja ilmaston lämpenemisen torjuminen on sillä hoidettu, että maaöljy, maakaasu ja kivihiili ehtyvät. Kun ei ole poltettavaa, ei ole päästöjäkään

Fuusioreaktori korvaa maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen energiantuotannossa, mutta suhteellisen monimutkainen fuusioreaktori vaatii ympärilleen vakaan yhteiskunnan, jonka vuoksi yhteiskuntien johtamisen laatu on tärkein seikka

Peak Fossil Fuel ennusteita on erilaisia, mutta yleisin näkemäni ennuste on, että Peak Fossil Fuel on 2030-luvulla, jonka jälkeen maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tuotanto vähenee ja samalla vähenevät päästötkin, jonka kertomista ilmastopeloittelijat väistelevät systemaattisesti

Ilmastopeloittelijoilla on kiire peloitella ilmaston lämpenemisellä ennen kuin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen alkaa konkretisoitumaan siksi, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen konkretisoituminen romauttaa ilmastoanekaupan uskottavuuden nollaan

Realiteetti on, että todellinen pulma ei ole ilmaston lämpeneminen. Realiteetti on, että todellinen pulma on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen siksi, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen osuus sivilisaatioiden energiantuotannosta on niin suuri

Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisellä on erittäin merkittävä vaikutus maailmantalouteen, ja etenkin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tuottajamaiden talouteen siksi, että monet tuottamaista ovat erittäin riippuvaisia etenkin maaöljyn vientituloista. Monilla öljyntuottajamailla ei ole maaöljyn vientituloja korvaavaa vientituloa siksi, että niiden viennin rakenne on niin yksipuolisesti maaöljyyn painottunut

Ilmastopelottelijat harjoittavat älyllistä epärehellisyyttä siinä, että ilmastopelottelijat vaikenevat maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen ja tästä seuraavan maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisen vähentymisen ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä vähentävän vaikutuksen

Se mikä ilmastopelottelijoita ajaa on rahanhimo, ja se mikä ilmastopelottelijoita pelottaa on vallan menetys, ja se rahan ja vallan menetys on 100 prosenttisen varma, kun ihmiset kyllästyvät rasittaviin ulisijoihin

[Ajattelija2008]

Joka tapauksessa: jos keskilämpötila nousee 2,5 astetta, se lisää merkittävästi luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden, helleaaltojen, trooppisten myrskyjen, tulvien ja maastopalojen riskejä. Lisäksi jäätiköt sulavat ja merivesien pinnat nousevat.

Petteri Taalas valehtelee. Kuivuus, trooppiset myrskyt, tulvat tai maastopalot eivät ole lisääntyneet.

Helleaallot ovat lämmenneet merkityksettömän vähän, noin 1 C. Merenpinnan nousu 3 mm/vuosi on vaikutukseltaan mitätön.

Tämä on "tieteen" taso ilmaston alalla. Yliopistotutkija valehtelee niin, että korvat heiluvat.

[Roope]

Ruotsissa ollaan huolestuneita, että jokin taho – mahdollisesti Venäjä – yrittää saada ruotsalaislapset ahdistumaan jostain, mikä ei ole heille oikeasti niin suuri uhka, kuin pelottelukampanjoissa väitetään.

Ruotsalais­lapsia pelotellaan sodalla TikTokissa – "Joku yrittää heikentää Ruotsin päättäväisyyttä"

Muun muassa hybridiuhkiin erikoistunut tutkija Elisabeth Braw sanoo, että vastaavia pelottelukampanjoita tullaan todennäköisesti näkemään Ruotsin lisäksi myös muissa maissa.

RUOTSALAISTEN TikTok-sovelluksen käyttäjien keskuudessa leviää kuvamateriaalia, joka herättää lapsissa pelkoa sodasta. Asiasta kertoi lauantaina Aftonbladet, jonka mukaan videoilla annetaan ymmärtää, että Ruotsi olisi sodan partaalla.

Lehden mukaan videoihin on liitetty pahaenteisiä lauseita kuten "Venäläiset suunnittelevat, milloin he hyökkäävät". Muita videoilla nähtyjä viestejä ovat olleet esimerkiksi "Venäjä pommittaa Ruotsia. Miksi, Venäjä? En halua kuolla" sekä "Sota on tulossa, varautukaa ruoalla ja lämpimillä vaatteilla".

– Lapset ovat huolissaan. He kyselevät, onko sota tulossa ja miettivät, mitä tapahtuu. Lapset ajattelevat usein ensimmäisenä, kuinka asiat vaikuttavat heihin ja heidän läheisiinsä, kertoi Bris-lastensuojelujärjestön edustaja, sosionomi Marie Angsell Aftonbladetille.

Angsell kertoi saaneensa viime aikoina puheluita useilta lapsilta, jotka ovat sanoneet pelkäävänsä sotaa ja Venäjää.

RUOTSALAISLAPSIA pelottelevista oudoista sotavideoista kirjoittaa myös American Enterprise Institute -ajatushautomon tutkija Elisabeth Braw, joka on erikoistunut nouseviin turvallisuushaasteisiin kuten esimerkiksi hybridiuhkiin.

– Ei ihme, että lapset ahdistuvat. Kiinalaisomisteinen, algoritmin ohjaama alusta on itse asiassa täydellinen työkalu valtiolle, joka toivoo saavansa heikennettyä toisen valtion moraalia, Braw huomauttaa artikkelissaan, joka on julkaistu Yhdysvaltain puolustuspolitiikkaa sekä kansallisen turvallisuuden kysymyksiä käsittelevällä Defense One -sivustolla.

[...]

TWIITIN alle ilmestyneissä kommenteissa kymmenet vanhemmat kertoivat lastensa alkaneen yllättäen kysellä, onko Venäjä hyökkäämässä Ruotsiin. Monissa viesteissä kerrottiin myös lasten yhtäkkisestä ahdistumisesta.

Kun vanhemmat olivat kysyneet lapsiltaan ahdistumisen syytä, nämä olivat kertoneet nähneensä sodalla pelottelevia videoita. Braw'n mukaan myös ruotsalaiset peruskoulujen opettajat ovat kertoneet oppilaillaan olleen vastaavia pelkoja.

– Joku yrittää heikentää Ruotsin päättäväisyyttä pelottelemalla lapsia. Kuka tahansa saattaa huolestua uutisista, jotka kertovat viime viikon epäonnistuneista Nato-Venäjä-neuvotteluista, Venäjän verhoilluista uhkauksista "katastrofaalisilla seurauksilla" tai Puolan varoituksesta, jonka mukaan Eurooppa on sodan partaalla. Mutta harvat lapset, varhaisteinit ja teini-ikäiset lukevat lehtiä, Ruotsissa päivittäin vain kolme prosenttia. Sen sijaan TikTokia käyttää noin 30 prosenttia, Braw kirjoittaa.

[...]

Braw huomauttaa, että disinformaation levittämisestä aiemminkin syytetyllä Venäjällä on selkeä intressi pelon ja sekaannuksen kylvämiseen maassa, joka on viime vuosina ryhtynyt kohentamaan uudelleen puolustustaan.

Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että sotavideoiden takana voi olla myös jokin muu Ruotsia heikentämään pyrkivä valtio tai yksinkertaisesti vain TikTokissa vaikuttavat trollit, joilla ei ole parempaa tekemistä.

– Mutta disinformaation vastaisessa sodassa tärkein päämäärä ei ole syyllisen löytäminen, vaan vastamyrkyn löytäminen valheisiin.

Braw'n mukaan on todennäköistä, että vastaavaa lasten sodalla pelottelemista tullaan vielä näkemään Ruotsin lisäksi myös muissa maissa. Hän kehuu Ruotsia psykologisen puolustuksen viraston perustamisesta vuodenvaihteessa ja suosittelee vastaavia, disinformaation vastaisia toimia myös muille maille.

Ilta-Sanomat 17.1.2022

[simppali]

– Lapset ovat huolissaan. He kyselevät, onko sota tulossa ja miettivät, mitä tapahtuu. Lapset ajattelevat usein ensimmäisenä, kuinka asiat vaikuttavat heihin ja heidän läheisiinsä, kertoi Bris-lastensuojelujärjestön edustaja, sosionomi Marie Angsell Aftonbladetille.

Angsell kertoi saaneensa viime aikoina puheluita useilta lapsilta, jotka ovat sanoneet pelkäävänsä sotaa ja Venäjää.

Angsellin pitää sanoa "lapsille", että ruotsin ja venäjän välissä on ns. kyntämätön kaski, jota Suomeksi kutsutaan. Maa joka ei ole miinakiellosta huolimatta (Ottawan sopimus) ajanut puolusvoimiaan alas. Ruotsalaisten lasten ilmastoahdistus ei luultavasti helpotu?..vaikka kuinka pelkää venäläisiä.

[Roope]

Lasten aluevaaleissa ääniharavaksi on nousemassa muikku tai piirakka – päiväkodeissa harjoitellaan demokratiaa äänestämällä

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella järjestettävissä lasten aluevaaleissa on ehdolla neljä puoluepoliittisesti sitoutumatonta piirroshahmoa. Vaalit ovat tärkeä osa demokratiakasvatusta.

[...]

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ovat parhaillaan käynnissä historian ensimmäiset lasten aluevaalit, joissa lapset voivat äänestää suosikkiaan neljästä puoluepoliittisesti sitoutumattomasta piirroshahmoehdokkaasta.

Ehdokkaat ovat Killi Karjalanpiirakka, Kaapo Kalakukko, Salli Sultsina ja Saska Savumuikku. Ehdokkaat eivät anna vaalilupauksia vaan puhuvat runomuotoisissa esittelyissään muun muassa puhtaan luonnon, heikompien puolustamisen ja hyvän ruoan puolesta.

– Koska lasten aluevaaleja tiedusteltiin meiltä niin monelta taholta, päätimme vastata toiveeseen ja tehdä pikajärjestelyillä lapsille oman sähköisen äänestyksen. Se on yksinkertaisesti toteutettu, mutta tärkeintä on tukea lasten demokratiakasvatusta, kertoo Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin.

[...]

Mikäli naavapolkulaisia on uskominen, vaalien ääniharavaksi on nousemassa neuvolatyöstä haaveileva perinneherkku Killi Karjalanpiirakka. Mustaksi hevoseksi voi kuitenkin kiriä Saska Savumuikku, joka on huolissaan ilmastonmuutoksesta.

– Savumuikku on minun suosikki, koska se haluaa pitää luonnon puhtaana, ja koska se on uinut siellä savussa, perustelee 6-vuotias Lari Kirjavainen.

Yle 18.1.2022

Ehdokasesittelyt on tehty runomuodossa lasten demokratia- ja kirjallisuuskasvatusta tukien.
...
"Muikun pikkuisessa päässä
huolena on ilmastonmuutos
ettei Pielisessä polskiessa
tulis puhtaan veden puutos"

https://www.siunsote.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/Pd3n5XvvikRz/content/id/16275692

[Roope]

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja Pelastakaa Lapset yritysyhteistyöpäällikkö Camilla Ekholm keskustelevat ilmastonmuutoksesta kehittyvien maiden lasten ja nuorten näkökulmasta.
13.1.2022.

https://www.pelastakaalapset.fi/blogi/petteri-taalas-100-miljardia-ilmastorahoitukseen-vuodessa-ei-riita-tarvitaan-paljon-enemman/

Pelastakaa Lapset: Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raportti (pdf)

Lapsilla, jotka syntyvät nyt, on moninkertainen riski kohdata luonnonmullistuksia verrattuna vanhempiin sukupolviin.

Näin raportissa väitetään, mutta raportin lämpenemisväitteitä ei perustella eikä lähteistetä. Riski on saatu moninkertaistettua yksinkertaisesti liioittelemalla lämpenemistä.

Arvioiden mukaan näillä riittämättömillä sitoumuksilla lämpeneminen saadaan rajoitettua 2,6 °C:n ja 3,1 °C:n välille, mikä ei riitä suojaamaan lapsia ja heidän oikeuksiaan ilmastokriisin ankarimmilta vaikutuksilta.

Petteri Taalas: Meillä ei ole enää paluuta vanhaan hyvään ilmastoon. Tällä hetkellä olemme noin 2,5 asteen lämpenemisen polulla, mutta meillä on vielä mahdollisuus kääntää kehityskulku ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eli korkeintaan kahden asteen keskilämpötilan nousu.

Pelastakaa Lapset -raportti siis liioittelee lämpenemistä (raportin luvut hihasta ravistettuja) jopa Taalaksen mukaan, mutta ei Taalaskaan pelaa rehellisesti. Puhe olemisesta "2,5 asteen lämpenemisen polulla" on sama kuin väittäisi, että bussi ei tule kääntymään seuraavasta risteyksestä vasemmalle, vaikka bussi on tietomme mukaan matkalla juuri siihen suuntaan, vaan seisahtuu risteykseen.

Muun muassa Glasgow'n ilmastokokouksessa annettujen ilmastolupausten mukaan olemme 1,8 asteen lämpenemisen polulla. Taalaksen huomattavasti korkeampi luku (tuplalämpeneminen nykyhetkeen verrattuna) taas perustuu siihen kummalliseen oletukseen, että vuoden 2030 jälkeen ei jostain mystisestä syystä enää tehtäisi uusia ilmastotoimia.

[zupi]

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja Pelastakaa Lapset yritysyhteistyöpäällikkö Camilla Ekholm keskustelevat ilmastonmuutoksesta kehittyvien maiden lasten ja nuorten näkökulmasta.
13.1.2022.

(...)

(...)

Camilla: Arvioimme, että ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut ainakin 33 miljoonan eteläisessä ja Itä-Afrikassa asuvan ihmisen heikkoon ruokaturvaan.
[...]
Monille maataloudesta elantonsa saaville perheille ilmastonmuutos tarkoittaa tulojen menetystä. Silloin joudutaan usein tinkimään perheiden ruokavaliosta, lasten koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta. Köyhtyminen voi myös johtaa haitallisiin sopeutumismekanismeihin, kuten lapsi- ja pakkoavioliittoihin, aseellisiin ryhmittymiin tai äärijärjestöihin liittymiseen ja lapsityöhön.

(...)

Onhan se hienoa, jos ilmastonmuutoksen aiheuttamat nälkäkuolemat saadaan minimoitua. Sillä taas ei ole mitään merkitystä, vaikka ilmastonmuutostoimet aiheuttaisivat 20-kertaisen määrän nälkäkuolemia.

[tweet]1482697904036978689[/tweet]

Pari muutakin Lomborgin twiittiä, joista on tosin ollut ketjussa jo aiemmin paljon juttua. Hienoa on tuo mätämedian toiminta.

[tweet]1483775027015213056[/tweet]

[tweet]1483775046803931137[/tweet]

[tweet]1477302888401625092[/tweet]

Edit. Heitetään tämä vielä mukaan. Muistatteko vielä Australian "apokalyptiset" metsäpalot...

[tweet]1484527463351095296[/tweet]