2010-03-18 HS: Maahanmuutto ei ole talouskysymys

[rähmis]

Vyörytys jatkuu, asialla tällä kertaa arvovaltainen HS-raati.

Maahanmuutto ei ole talouskysymys

Maahanmuuton säätely Suomen taloustilanteen perusteella ei ole oikeaa politiikkaa, sanoo 72 prosenttia HS-raadin vastaajista. Talouteen perustuvaa maahanmuuton säätelyä kannattaa 18 prosenttia vastaajista.

Viime päivinä käytyyn maahanmuuttokeskusteluun liittyvän kysymyksen johdannossa muistutettiin maahanmuuton eri lajeista, mutta vain harvat vastaajat erottelivat suhtautumistaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Taloutta pidettiin yleensä maahanmuuttokeskusteluun sopimattomana argumenttina.

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Samoin on syytä harkita myös sitä, mikä vaikutus maahanmuutolla on lähtömaiden yhteiskunnalliseen tilanteeseen."

Talouden lyhyen aikavälin heilahtelut ovat heikko perusta kaukonäköiselle päätöksenteolle, pohdiskelee kirjailija Kaari Utrio. Hänen mielestään poliitikkojen pitää katsoa tulevaisuuteen nykyisten sukupolvien yli.

"Suomen nykyiset talousvaikeudet ovat suhteessa pieniä ja pian väistyviä, eikä niiden takia saisi lakata olemasta inhimillisiä", tuumii historiantutkija Markku Ruotsila.

Monien taloustieteilijöiden mukaan maahanmuuton tekeminen vaikeammaksi laman aikana vain pahentaa ja pidentää talouden laskua, huomauttaa päätoimittaja Alexis Kouros. Hän uskoo, että talous säätelee maahanmuuttoa automaattisesti.

"Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä", esittää toimittaja Katja Boxberg.

Suhtautuminen maahanmuuttajiin voi ratkaista koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suunnan, varoittaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Jos maahanmuuttajien syrjintä hyväksytään, samaan joukkoon liitetään yhä myös Suomessa syntyneet köyhät ja syrjäytetyt. Yhteiskunta jakautuu meikäläisiin ja muukalaisiin ja muuttuu lopulta eriskunnaksi."

Olisiko Karjalan evakoilta pitänyt evätä pääsy läntiseen Suomeen sodan aiheuttaman vaikean taloustilanteen vuoksi, kysyy suomentaja Jukka Mallinen.

"Jos Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olisi säädelty maahanmuuttoa taloudellisin perustein, suomalaisten maastamuutto näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt", väittää mediatutkija Juha Herkman.

Kaikilla Suomeen pyrkijöillä pitäisi olla EU-kansalaisen oikeudet, mutta vain ne, ehdottaa tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Tärkeintä olisi valvoa, että ulkomaisen työvoiman palkkaus vastaa kotimaista tasoa ja ettei ulkomainen työvoima synnytä työn polkumyyntiä, toteaa tutkija Anu Kantola.

Taloustilanne vaikuttaa väistämättä sekä työvoiman tarpeeseen että Suomen kykyyn ottaa vastaan "humanitaarisia" pakolaisia, joilla ei ole perusteita poliittisen turvapaikan saantiin, aprikoi toimittaja Iivi Anna Masso.

Yksistä maahanmuuttajista koituu lähinnä taloudellista hyötyä, toisista taas aiheutuu kustannuksia, laskee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Normaalisti eteenpäin katsova maa pyrkii kai houkuttelemaan lähinnä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia."

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, linjaa kirjailija Arno Kotro.

"Esimerkiksi työttömyyden kehitystä ja työvoiman todellista kysyntää on arvioitava rehellisesti. Se on niin maan kuin maahanmuuttajankin etu."

Jokainen meistä lukitsee kotinsa oven, sanoo kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

"Kaikki kodittomat kadunkulkijat ja työttömät eivät ole tervetulleita asumaan kotiimme, vaikka sosiaalinen omatuntomme olisi kuinka kehittynyt. Myös eläimet puolustavat reviiriään."

Hesari

[Hannu Niemi]

Maahanmuuton säätely Suomen taloustilanteen perusteella ei ole oikeaa politiikkaa, sanoo 72 prosenttia HS-raadin vastaajista. Talouteen perustuvaa maahanmuuton säätelyä kannattaa 18 prosenttia vastaajista.

Viime päivinä käytyyn maahanmuuttokeskusteluun liittyvän kysymyksen johdannossa muistutettiin maahanmuuton eri lajeista, mutta vain harvat vastaajat erottelivat suhtautumistaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Taloutta pidettiin yleensä maahanmuuttokeskusteluun sopimattomana argumenttina.


Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Samoin on syytä harkita myös sitä, mikä vaikutus maahanmuutolla on lähtömaiden yhteiskunnalliseen tilanteeseen."

Talouden lyhyen aikavälin heilahtelut ovat heikko perusta kaukonäköiselle päätöksenteolle, pohdiskelee kirjailija Kaari Utrio. Hänen mielestään poliitikkojen pitää katsoa tulevaisuuteen nykyisten sukupolvien yli.

"Suomen nykyiset talousvaikeudet ovat suhteessa pieniä ja pian väistyviä, eikä niiden takia saisi lakata olemasta inhimillisiä", tuumii historiantutkija Markku Ruotsila.

Monien taloustieteilijöiden mukaan maahanmuuton tekeminen vaikeammaksi laman aikana vain pahentaa ja pidentää talouden laskua, huomauttaa päätoimittaja Alexis Kouros. Hän uskoo, että talous säätelee maahanmuuttoa automaattisesti.

"Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä", esittää toimittaja Katja Boxberg.


Suhtautuminen maahanmuuttajiin voi ratkaista koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suunnan, varoittaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Jos maahanmuuttajien syrjintä hyväksytään, samaan joukkoon liitetään yhä myös Suomessa syntyneet köyhät ja syrjäytetyt. Yhteiskunta jakautuu meikäläisiin ja muukalaisiin ja muuttuu lopulta eriskunnaksi."

Olisiko Karjalan evakoilta pitänyt evätä pääsy läntiseen Suomeen sodan aiheuttaman vaikean taloustilanteen vuoksi, kysyy suomentaja Jukka Mallinen.

"Jos Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olisi säädelty maahanmuuttoa taloudellisin perustein, suomalaisten maastamuutto näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt", väittää mediatutkija Juha Herkman.


Kaikilla Suomeen pyrkijöillä pitäisi olla EU-kansalaisen oikeudet, mutta vain ne, ehdottaa tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Tärkeintä olisi valvoa, että ulkomaisen työvoiman palkkaus vastaa kotimaista tasoa ja ettei ulkomainen työvoima synnytä työn polkumyyntiä, toteaa tutkija Anu Kantola.


Taloustilanne vaikuttaa väistämättä sekä työvoiman tarpeeseen että Suomen kykyyn ottaa vastaan "humanitaarisia" pakolaisia, joilla ei ole perusteita poliittisen turvapaikan saantiin, aprikoi toimittaja Iivi Anna Masso.

Yksistä maahanmuuttajista koituu lähinnä taloudellista hyötyä, toisista taas aiheutuu kustannuksia, laskee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Normaalisti eteenpäin katsova maa pyrkii kai houkuttelemaan lähinnä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia."

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, linjaa kirjailija Arno Kotro.

"Esimerkiksi työttömyyden kehitystä ja työvoiman todellista kysyntää on arvioitava rehellisesti. Se on niin maan kuin maahanmuuttajankin etu."

Jokainen meistä lukitsee kotinsa oven, sanoo kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

"Kaikki kodittomat kadunkulkijat ja työttömät eivät ole tervetulleita asumaan kotiimme, vaikka sosiaalinen omatuntomme olisi kuinka kehittynyt. Myös eläimet puolustavat reviiriään."











http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Maahanmuutto+ei+ole+talouskysymys/1135254803544?ref=rss

[Roope]

Tarkemmin:
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko oikein säädellä maahanmuuttoa Suomen taloustilanteen perusteella?

[Necro]

Karjalan evakot mainittu. Väsynyttä kertakaikkiaan.

[BastardoGrande]

"Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä", esittää toimittaja Katja Boxberg.

Voiko Kauppalehden toimitustalossa aikaansa viettävältä leidiltä muuta odottaakaan?
Tämän brainfart'in voi ylittää ainoastaan Kimmo 'lintujen lennonjohtaja' Kiljusen 'lentäähän ne linnutkin rajojen yli'- kommentti.

[Embo]

Tarkemmin:
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko oikein säädellä maahanmuuttoa Suomen taloustilanteen perusteella?

Seassa on muuten älykkäitäkin kommentteja henkilöiltä, joiden ei tarvitse etsiä sosiaalista hyväksyntää olemalla "oikeaa mieltä" asioista.

[Ano Nyymi]

Eihän se varakkaille mikään talouskysymys olekaan; osinkotulot matalasti verotettuna, asunto eliittialueella ja lapset eliittikoulussa. Kelpaa sitä silloin olla suvaitsevainen...

Meille taviksille palvelujen ja tulonsiirtojen väistämätön leikkaustarve, sitä enemmän mitä enemmän tulee mamuja, on paljon merkittävämpi asia. Se pistää nyppimään ja nuivistuttaa leikkisänkin henkilön.

[Topelius]

Kannattaa lukea nuo vastaukset, sillä niistä välittyvä kuva on aivan toisenlainen kuin tässä uutisessa. Ongelma on jälleen sama: kysymyksessä niputetaan kaikenlainen maahanmuutto saman kategorian alle. Esim. Ben Zyskowicz ei vastannut kysymykseen ollenkaan typerän kysymyksenasettelun takia.

Osmo Soininvaaran vastaus oli varsin hyvä:

"Humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.

Ongelmana on, että kun työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on vahvasti rajoitettua, muuttopaine purkautuu humanitaarisen väylän väärinkäyttönä.

Olisi paljon parempi, jos kaikilla maahan pyrkijöillä olisi EU-kansalaisen oikeudet mutta vain ne. Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä. Tällöin muutto köyhemmistä maista olisi terveemmällä pohjalla kuin nyt.

On hassua, että työhaluinen ei saa tulla tänne töihin, mutta hän pääsee tänne kyllä tulonsiirtojen varaan."

(Käsitän, että Osmo tuossa ensimmäisessä lauseessa tarkoittaa humanitaarisella maahanmuutolla pakolaisia ja pakolaiskiintiötä, eikä siis mitään turvapaikkashoppailijoita.)

[Teemu Lavikka]

"Suomen nykyiset talousvaikeudet ovat suhteessa pieniä ja pian väistyviä, eikä niiden takia saisi lakata olemasta inhimillisiä", tuumii historiantutkija Markku Ruotsila.

Siinäs kuulitte. Lama on peruttu, velat maksettu ihan tuotapikaa. Jos tuo inhimillisyys- käsite tarkoitti inhimillisyyttä esim. turvisten kohdalla, miksi sitten sitä ei sovelleta vaikkapa (taas) vanhuksiin ja heidän hyvinvointiinsa?

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Eikös se juuri ole yhteiskunnallisten perusteiden mukaista mm- politiikkaa, että maahan ei päästetä ihan kaikkia halukkaita? Eettistä se on myös, nimittäin omia kansalaisia kohtaan.

Onneksi tämä raati ei päätä Suomen asioista  

Odelta ihan hyvä pointti

[Sami Aario]

Maahanmuuton säätely Suomen taloustilanteen perusteella ei ole oikeaa politiikkaa, sanoo 72 prosenttia HS-raadin vastaajista. Talouteen perustuvaa maahanmuuton säätelyä kannattaa 18 prosenttia vastaajista.

Viime päivinä käytyyn maahanmuuttokeskusteluun liittyvän kysymyksen johdannossa muistutettiin maahanmuuton eri lajeista, mutta vain harvat vastaajat erottelivat suhtautumistaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Taloutta pidettiin yleensä maahanmuuttokeskusteluun sopimattomana argumenttina.

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Suomen valtio velkaantuu tätä nykyä noin 10 miljardin euron vuosivauhtia. Laskun joutuvat maksamaan tulevat polvet veroistaan. Ja Hämeen-Anttilan mielestä maahanmuuton säätely talouteen perustuen ei sitten ilmeisesti ole eettinen tai yhteiskunnallinen peruste.

Menee toiston puolelle, mutta erotkaa jo nyt siitä Erkosta.

[AsiaaAjava]

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Taloustilanne vaikuttaa väistämättä sekä työvoiman tarpeeseen että Suomen kykyyn ottaa vastaan "humanitaarisia" pakolaisia, joilla ei ole perusteita poliittisen turvapaikan saantiin, aprikoi toimittaja Iivi Anna Masso.

Yksistä maahanmuuttajista koituu lähinnä taloudellista hyötyä, toisista taas aiheutuu kustannuksia, laskee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Normaalisti eteenpäin katsova maa pyrkii kai houkuttelemaan lähinnä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia."

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, linjaa kirjailija Arno Kotro.

"Esimerkiksi työttömyyden kehitystä ja työvoiman todellista kysyntää on arvioitava rehellisesti. Se on niin maan kuin maahanmuuttajankin etu."

Miten nämä kommentit muka viestittää, että maahanmuutto ei ole talouskysymys? Olenko tyhmä kun en ymmärrä HS:n linjaa?

[PaulR]

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Vatut. Suomen pitää tehdä ratkaisunsa paljon pidemmällä aikajanalla kuin nousu- tai laskusuhdanteet.

[Uljanov]

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Taloustilanne vaikuttaa väistämättä sekä työvoiman tarpeeseen että Suomen kykyyn ottaa vastaan "humanitaarisia" pakolaisia, joilla ei ole perusteita poliittisen turvapaikan saantiin, aprikoi toimittaja Iivi Anna Masso.

Yksistä maahanmuuttajista koituu lähinnä taloudellista hyötyä, toisista taas aiheutuu kustannuksia, laskee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Normaalisti eteenpäin katsova maa pyrkii kai houkuttelemaan lähinnä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia."

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, linjaa kirjailija Arno Kotro.

"Esimerkiksi työttömyyden kehitystä ja työvoiman todellista kysyntää on arvioitava rehellisesti. Se on niin maan kuin maahanmuuttajankin etu."

Miten nämä kommentit muka viestittää, että maahanmuutto ei ole talouskysymys? Olenko tyhmä kun en ymmärrä HS:n linjaa?

18%:n mielestä maahanmuutto on talouskysymys, nuo lienevät niiden 18% vastauksia.

Se on vähän harmillista, että taas on raatiin valittu joku jonka mielestä toiselta puolelta planeettaa läpi useiden turvallisten maiden tulevia turvapaikanhakijoita on soveliasta verrata oman maan sisällä sotaa pakeneviin. Toisaalta tämän asteinen suhteellisuudentajun puuttuminen selittää osaltaan. miksi nykyiselle politiikalle löytyy kannatusta.

Maahanmuuttoa tulisi käsitellä nimenomaan talouspohjalta, koska jos rapautamme yhteiskuntaamme huonolla maahanmuutolla, ei meillä tulevaisuudessa ole resursseja millä auttaa köyhempiämme, edes omassa maassa.

[requiem]

Tarjotaanpa "parhaita" paloja tänne, silloin ei tule tuettua Erkkoa niin paljoa. Taattua sigumateriaalia tiedossa.

Max Arhippainen:

Suomessa käyty keskustelu osoittaa, että maassa vallitsee samalla suuri itsekkyys ja huono historianmuisti. Suomalaisetkin ovat liikkuneet työn ja turvallisuuden perässä.

Jaakko Hämeen-Anttila:

Maahanmuuttokysymyksissä ratkaisut tulee tehdä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein: mikä vaikutus maahanmuutolla on suomalaiseen yhteiskuntaan ja mikä on globaalin vastuunkantamisen velvoite.

Juha Herkman:

Jos Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olisi säädelty maahanmuuttoa taloudellisin perustein, suomalaisten maastamuutto näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt.

Hannu Väisänen:

Taantuma ei ensinnäkään ole maahanmuuttajien vika vaan yleismaailmallinen lätäkkö!

Markku Ruotsila:

Ei kovinkaan kauan sitten suuret joukot suomalaisia olivat itse maahanmuuttajia – viimeksi Ruotsissa, ennen sitä Yhdysvalloissa.

...

Suomen nykyiset talousvaikeudet ovat suhteessa pieniä ja pian väistyviä, eikä niiden takia saisi lakata olemasta inhimillisiä.

Heikki Hiilamo:

Maahanmuuton sääntely taloustilanteen mukaan on tuomittu epäonnistumaan.

Sanna Kekäläinen:

Velvoitteet perustuvat Geneven sopimukseen, jota tulee noudattaa muulloinkin kuin nousukausina.

Atso Almila:

Rikkaana maana velvollisuutemme maailman vähäosaisia ja lyötyjä kohtaan tulevat kasvamaan joka tapauksessa; jos toisin väittää, on omantunnon ongelmia, ehkä jopa ahneutta vaivanansa.

Todelliset maahanmuutto-ongelmat Suomessa alkavat vasta, kun ilmastonmuutos ajaa ratkaisevasti isommat joukot apua ja elintilaa meiltä hakemaan. Siinä eivät nettirasistien määkynät enää rajoja pitele.

Jukka Mallinen:

Kyse on perustavista arvoista ja vapauksista, joihin talouden pikku notkahdus ei saa vaikuttaa - eikä isokaan. . .

Olisiko evakot voitu olla päästämättä luovutetusta Karjalasta 1940 ja 1944 läntiseen Suomeen taloustilanteen perusteella, joka oli sodan seurauksena hyvin vaikea? Voitaisiinko perustuslain toimintaa ja sen tarjoamia vapauksia ja oikeuksia rajoittaa taloustilanteen perusteella?

Katja Boxberg:

Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Se on fakta, joka on syytä tunnustaa.

Johanna Korhonen:

Taloustilanteet tulevat ja menevät, ihmisten asuinpaikassa on kyse heidän elämästään.

Kaari Utrio:

Maahanmuuttokeskustelussa populistit sekoittavat lahjakkaasti puurot ja vellit, mikä lienee tarkoituskin, koska populismille yhteinen vihollinen on välttämätön.

Janne Gallen-Kallela-Sirén:

Maahanmuutto on Suomen tulevaisuuden voimavara. Monet maat ja talousalueet suorastaan haalivat eri alojen ammattilaisia ja huippuosaajia. Miksei Pohjolakin?

Jani Leinonen:

Pahin suomalainen rasisti valitsee vieraista kulttuureista kerman päältä. Hän syö mielellään ovat pizzaa, kebabia ja blinejä mutta inhoaa italialaisia, muslimeja ja venäläisiä.

Afrikkalaisia hän kannustaa suosikkijoukkueensa parhaina maalintekijöinä mutta huutaa heille kadulla, ja kiinalaiset ovat kivoja kun tekevät halpoja puhelimia, mutta inhottavia kun suomalainen tehdas siirretään Kiinaan.

Suomen ulkomaalaisvastaiset puolueet ovat yhtä johdonmukaisia toimissaan.

Anu Kantola:

Taloudellinen suhdanne on huono peruste maahanmuuton kokonaisarvioinnille.

Annamari Vänskä:

Käsitteestä "maahanmuuttokriittinen" puolestaan on tullut silkka eufemismi rasismille. Sitä käytetään kuten "kantasuomalaisen" käsitettä: rasistista kieltä ja ajattelua siistimään.

Jos joku olisi keksinyt, että maahanmuutostakin pitää puhua himasmaisesti "Maahanmuutto 2.0":na, niin olisikohan ääni kellossa toinen?

Jarmo Papinniemi:

Moni tuntuu ajattelevan, että voimme ryhtyä humaaneiksi ja eettisiksi vasta sitten, kun "siihen on varaa". Ajatus on ahdasmielinen, väärämielinen, vastenmielinen.

A.W. Yrjänä:

Kansallisvaltio taloudellisena yksikkönä on vanhentunut romanttinen käsite, johon politiikan toimijat ja omatekoiset nationalistit tarttuvat omista syistään kuin hukkuvat ajopuuhun.

Ihmiset ovat liikkuneet tällä planeetalla vastustamattomasti jo kohta satatuhatta vuotta sinne, missä on rauhaa, ruokaa ja lämpöä.

Maahanmuuton tai maastapaon käsite perustuvat harhaan, että kansakunnat ovat yhtenäisiä monoliitteja, jotka ovat jatkuvassa talous- ja arvosodassa tuolla jossain vaanivaa pahaa maailmaa vastaan.

Seppo Lampela:

Kyse on meikkauksesta ja suurten massojen lepyttelystä.

Maahanmuuttajien käyttämät rahat ovat kärpäsen paska tässä puuseessä.

Katja Tukiainen:

Pitäisikö suomalaisten muuttoa ulkomaille rajoittaa Suomen taloustilanteen perusteella?

Juha Sihvola:

Maahanmuuton säätely lyhyen aikavälin suhdanteiden perusteella on sekä väärin että typerää. Pitkällä aikavälillä maahanmuutto, jossa toki on monta ja monimutkaista ulottuvuutta, sekä rikastaa suomalaista kulttuuria että edistää aineellista hyvinvointia.

Kuten kommunismissa, natsismissa ja muissa totalitaarisissa aatteissa, kysymys on laumaeläimen primitiivisestä heimohengestä, halusta löytää omalle kaunalle ja ahdistukselle helppoja kohteita, syntipukkeja ja hyviä vihollisia. Siten syntyvät rasistiset ennakkoluulot. Laman oloissa tällainen epäilemättä kärjistyy.

Oikea vastaus olisi eettinen kansalaiskasvatus kriittiseen ajatteluun, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.

Raoul Grünstein:

Maahanmuuton perusteena tulee olla visio yhteisömme tulevaisuudesta ja sen asemasta kansainvälisessä yhteisössä. Vaihtuvien taloustilanteiden kytkeminen kansalle tarjottavien poliittisten linjausten perustaksi on opportunismia.

Unelmat ovat pelkoja vahvempi pohja tulevaisuutemme tiekartaksi.

Katariina Numminen:

Ei ole. Haloo.

Sitä paitsi taloudellinen tilanne ei ole todellisuudessa senkaltainen, etteikö meillä olisi varaa ottaa vastaan pakolaisia. Raha riittää yhteen ja toiseen, paljon turhempaankin juttuun. Kyse on valinnoista.

Pakolaisten vastaanottaminen on todellisuudessa vain pieni pieni kompensaatio globalisaation rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta, jota suomalaisetkin koko ajan aiheuttavat ja josta suomalaisetkin epäreilusti nauttivat. Esimerkiksi orjatyöllä tuotettujen tomaattien tai saastuttavan lentomatkailun muodossa. Ja sitä paitsi on oikein tarjota turvapaikka apua tarvitsevalle, niin kuuluu tehdä.

Kersti Juva:

Suomi on maailmanmitassa hyvinvoiva valtio lamankin aikaan. On moraalisesti väärin sulkea rajat tarvitsijoilta, joita ei näillä näkymin ole mitenkään liiaksi asti.

Aika monta ihmistä saa Suomeen tulla ennen kuin tänne on muuttanut enemmän kuin täältä lähtenyt vuosien varrella esimerkiksi Amerikkaan ja Ruotsiin.

Jos joku pyrkii tänne yrmeään Kylmälään, hänellä on siihen kyllä ankarat syyt.

Pekka Milonoff:

Äitini isoisä muutti 1900-luvun alussa perheineen Saksasta Suomeen Nokian kumitehtaalle, kun sen sortin osaamista tarvittiin. Isäni vanhemmat pakenivat Venäjän vallankumouksen jaloista Pietarista Helsinkiin, turvaan. Kiitos siitä.

Juuri nyt ei Suomessa ole töitä kaikille, mutta turvaa kai sentään on.

Leena-Maija Rossi:

Suomen taloustilanne ei ole riippuvainen maahanmuutosta. Maahanmuuttajia oli viime vuonna 0,5 prosenttia suhteessa maan väkilukuun, eli todella pieni määrä. Suomen taloustilanteeseen vaikuttavat globaalin talouden liikkeet sekä suomalaisten yritysten johdon ja poliittisten päättäjien toimet, ei maahanmuuton säätely.

Suomalaisuus on muotoutunut ja muotoutuu erilaisten kulttuurien kohtaamisessa ja hiertämisessäkin. Esimerkiksi historiallinen suomalainen Viipuri elää usein nostalgisissa muistelmissa nimenomaan monikulttuurisena, ei monokulttuurisena kaupunkina. Miksi monikulttuuriseen Helsinkiin tai Lieksaan ei suhtauduta yhtä innostuneesti?

...

Pitäisi myös pitää esillä sitä, että rasististen mielipiteiden ilmaiseminen ei ole laillista eikä kuulu sananvapauden piiriin. Vastustan edelleen sitä, että sananvapauden nimissä pitäisi muka saada loukata ja herjata. Mikään maabrändäys ei auta, jos kansakunnasta tuottaa itsestään samalla kuvaa sulkeutuneena ja nettivihan voimin toimivana.

Antti Nylén:

Kaikkea kanssa. Onko upporikkaassa maassa "oikein" säätää kansainvälisen solidaarisuuden taso bruttokansantuotteen ja pörssikurssien perusteella?

Kuten tiedetään, koko tämä "keskustelu" on syntynyt reaktiona netissä rehottavaan uuteen "maahanmuuttokritiikkiin", joka on vain vanhanaikaista rasismia, puhtaaksi viljeltynä tosin.

Tämän huomaa sen pseudointellektuaalisesta sävystä. Uusi siisti rasismi ei ole solvaavaa eikä hyökkäävää. Maahanmuuttokriitikolla, kuten muillakin kriitikoilla, on istuva pikkutakki ja siisti yleisolemus. Hän "osaa kirjoittaa". Hän vain kirjoittaa nettiin eikä niinkään sanomalehtien kulttuurisivuille. Eikä hän kritisoi kulttuurin teoksia ja tuotteita vaan itse kulttuureita.

Uusi siisti rasisti ei nimittäin kiinnitä huomiota toisten ulkonäköön, vaan pelkästään heidän "kulttuuriinsa". "Mamu" on kuka tahansa, jolla on jokin muu "kulttuuri" kuin rasistilla itsellään.

Jos tätä vauhkoa keskustelua halutaan jatkaa, sitä ei pidä tehdä pikkutakkirasistien ehdoilla. Tämä ei tarkoita, että heidät pitäisi vaientaa tai unohtaa. Heille pitää päinvastoin antaa runsaasti arvokasta palstatilaa ja lähetysaikaa. Messieurs critiques tulee naarata netistä päivänvaloon, kutsua televisiostudioihin ja radio-ohjelmiin, heiltä pitää vaatia yliöitä ja kolumneja arvokkaille paikoille. Nythän noilla paikoilla kuuluu lähinnä vain vastapuolen ääni, ja silti se on merkillisesti rasistisen nettimölinän alistama ja varjostama.

Ennen kaikkea pikkutakkirasisteilta pitää vaatia selvitystä siitä, mitä "kulttuuri" heidän mielestään on. Heidän lempiaiheitaanhan on "monikulttuurisuuden" idean pilkkaaminen. Kuulemma "kulttuureita" ei voi panna samaan paikkaan paljon; ne eivät voi olla sekaisin niin kuin salaatin ainekset kulhossa. Eivät takuulla, mutta eivät ne myöskään irrallisina ja omissa kulhoissaan hiukkaakaan muistuta salaattiaineksia.

"Monikulttuurisuus ei toimi." Tämä on uuden rasismin opillinen tiivistys.

Tulee toimintahäiriöitä, "ongelmia", ja ongelmathan vaativat ratkaisua. Mutta nämä ongelmat pitäisi pikkutakkirasistien näkemyksen mukaan ratkaista jo ennen kuin niitä tulee. Valtionrajanylityskriitikko esiintyy kernaasti "järki käteen" -miehenä ja kaukaa viisaana pohdiskelijana, joka ei turhia hötkyile ja "puhuu asioista niiden oikeilla nimillä".

Nähdäkseni siis kulttuurin käsite on koko tämän möykän ytimessä.

Rasisti ajattelee, että kulttuuri on jokin köntti, ulkokasvain, selkäreppu tai laahus, joka roikkuu ihmisessä eikä irtoa tai muutu, kun ihmisen ympäristö vaihtuu. Muut sen sijaan eivät ole vielä kyenneet kertomaan rasisteille riittävän selvästi, että tämä käsitys – johon uusi rasismi yksinomaan perustuu – on hillittömän lapsellinen ja irvokkaan epätosi.

Yrjö Sotamaa:

Asenneilmaston koveneminen on maailmanlaajuinen "tauti". Avoimena yhteiskunta itseään markkinoiva Suomi menettää sisäistä ja ulkoista uskottavuuttaan.

Hyvinvointivaltion arvot näyttävät siirtyvän yhteisestä vastuusta ja hyvinvoinnista "minun hyvinvointini" suojelemiseen.

Nyt olisi hyvä paikka rohkealle poliittisille arvokeskustellulle. Sitä ei voi ulkoistaa filosofeille.

Ville Ranta:

Tämä on niin nolostuttavaa! Kakkosauto pitäisi perheelle saada ja lapsille telkkari lastenhuoneeseen, niin ei meillä ole varaa päästää tähän maahan ihmisiä, jotka elävät sodan, vainon tai nälän keskellä ja tarvitsevat paremman paikan elää.

Jos Euroopassa on mitään hyvää jäljellä niin sanotusti kristillisestä arvomaailmasta, niin se on humanitaarinen maahanmuutto. Kuka tässäkin maassa edes huomaisi makkarasiivun paksuuden lisääntymisen voileivällään, jos maahanpääsyä rajoitettaisiin taloudellisin perustein?

Suomalaisia on päästetty Ruotsiin ja Amerikkaan. Ja mitä kaikkea meille rahdataan pilkkahinnalla köyhistä maista? Ja niin edelleen.

Laura Kolbe:

Ei ole eikä voida säädellä. Suomalaista maahanmuuttokeskustelua leimaa epämiellyttävä kaksinaismoralismi. Täältä on lähtenyt kymmeniätuhansia maasta muuttajia hakemaan parempaa elämää muualta. Nälkää, hätää ja puutetta ja poliittista painetta on paettu Venäjälle, Amerikkaan, Australiaan ja Ruotsiin.

Useimmat ulkosuomalaiset ovat kotoutuneet ongelmitta, tehneet työtä, perustaneet perheitä, asettuneet uuteen maahan – ainakin ajan kassa. Tiukassa taloustilanteessa vuosina 1944–1945 Suomi pystyi asettamaan aloilleen 400 000 karjalaista luottamalla talkoohenkeen, jolla jälleenrakennus väkevästi vietiin läpi.

Muutto maasta toiseen on asia, jota ei voida kahlita, säädellä tai padota niin kauan kun elämme länsimaisessa oikeusvaltiossa. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kohdella tänne saapuvia sivistyneesti ja ihmisarvon mukaisesti.

Maahanmuuttokeskustelussa tuntuu olevan mutakuonolisä; en ole huomannut, että ongelmalliseksi olisi koettu ruotsalaisten, saksalaisten tai esimerkiksi amerikkalaisten tänne tulo.

Meiltä puuttuu kolonialismin kokemus ja näkemys siitä, että ihmisiä ei erota toisistaan ihonväri tai etnisyys, vaan aivan muut seikat: sosiaalinen tausta, kokemus ja kulttuurinen pääoma. Tästä ymmärtämättömyydestä syntyvät useimmat hankaukset. Maahanmuuttajia kohdellaan kuin kauraa, näkemättä ihmisen taakse.

Teivo Teivainen:

Vapaan liikkuvuuden tulisi olla kaikkien ihmisten perusoikeus. Toki melkein kaikkea joku väistämättä säätelee jollain tavalla, mikään ei säädy täysin itsekseen.

Maailmantalouden muutokset säätelevät monin tavoin ihmisten liikkumista. Suomen valtion ei ole syytä ainakaan rajoittaa maahanmuuttoa hetkittäisten taloustilanteiden mukaan.

Suomen tuotantorakenne muuttuu niin, että tarvitsemme lisää ihmisiä maailmalta. Säätäkäämme itsemme toivottamaan maahanmuuttajat tervetulleiksi.

Yrjö Juhani Renvall:

Ihmiskauppa ja mustapörssi tästä spekulaatiosta tulee mieleen – kannattaako sijoittaa, ostaa tai myydä, onko nyt oikea hetki – onko ihminen juuri nyt hintansa arvoinen. Onko hinta kohdallaan suomalaista demokratiaa ajatellen? Huh.

Nih. Ettäs tiedätte taas. Mitään ei voida tehdä. Mitään ei pidä tehdä. Mitään ei saa tehdä. Väistämätöntä, ihanaa ja sitä rataa.

[Julmuri]

Hesari teki ensin gallupin, josta saatiin väärä tulos. Suurin osa vastusti maahanmuuttoa. Piti siis vaihtaa ihmisiä keneltä kysytään, jotta saatiin oikea tulos. Enemmistö siis ei kannatta maahanmuuton rajoittamista taloudellisilla perusteilla, joten ensimmäiseen gallupiin vastanneiden kanta johtuu rasismista. Se paranee asennekasvatuksella. Valtakunnassa kaikki hyvin.

[Rauli]

Suosittelen kaikille katsomaan 18.03.2010 pääuutislähetyksen klo 20.30.

Kiinnittäkää huomiota, kun Jyrki "1,8" Kataista haastatellaan: välillistä verotusta korotetaan 1,5 miljardia €uroa ja voitte olla varma, että tuloveroja korotetaan 2011 vaalien jälkeen, julkisella sektorilla tehdään leikkauksia ja eläkeikää nostetaan. Jyrki selittää vaalikarjalle, kuinka tämä on välttämätöntä Suomen maineen takia.

Niinpä niin. Toivottavasti joku kertoisi minulle, miksi meidän pitäisi ajatella ulkomaan eläviä millään muulla tavoin, kuin millä poliitikkomme arvottavat suomalaiset eli panos-tuotossuhteen kautta?

Maahanmuutto yleisesti ja humanitaarinen maahanmuutto erityisesti on nimenomaan taloudellinen kysymys: mihinkä meillä on varaa?

[AsiaaAjava]

18%:n mielestä maahanmuutto on talouskysymys, nuo lienevät niiden 18% vastauksia.

Eiku just. Jäi toi eka palsta lukematta. Mut ylläri, että oli HS:n raati. Tollasta prosenttia saakin jo hakemalla hakea Suomesta. Onneks HS tietää.

[Thor]

"Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä", esittää toimittaja Katja Boxberg.

Tähän asti luin, nyt täytyy varjella aivoverisuonia.

[skrabb]

Että ne kehtaa ja viitsii, täyspäisten kirjoissa kaiketi kulkevat ihmiset!

Ollaan täältä menty Ameriikkaan, Kandaan, Australiaan, Ruottiin ja sinne sun tänne maailmassa ja sepä sitten onkin verrannollista ikuisesti elätettäviin sosiaalituristeihin?

Jukka Mallisen horina on täydellinen pohjanoteeraus:

Olisiko evakot voitu olla päästämättä luovutetusta Karjalasta 1940 ja 1944 läntiseen Suomeen taloustilanteen perusteella, joka oli sodan seurauksena hyvin vaikea? Voitaisiinko perustuslain toimintaa ja sen tarjoamia vapauksia ja oikeuksia rajoittaa taloustilanteen perusteella?

Mikään ei saa vaikuttaa, oli sitten lama tai muu pikku katastrofi!
On se hyvä, että vastaajista moni tietää, ettei Suomen talouskatastrofi kauan kestä.
Menköön kertomaan saman asian alan asiantuntijoillekkin, jotka kertovat, ettei laman pohja ole edes vielä näkyvissäkään!

Herra hyvästi siunakkoon, jos Suomen kohtalo on mokomien taivaanrannanmaalareiden käsissä!

[DRT]

Hesari tarjosi hyvän keskustelunavauksen työpaikan kahvipöytään. Luultavasti riittää, että sanon loukkaantuneeni Karjalan evakoiden ja maahanmuuttajien vertaamisesta. Ja jos vielä jatkaa ihmettelemällä, että miten Suomessa terveydenhoito on talouskysymys, mutta Hesarin mukaan maahanmuutto ei inhimillisistä syistä enää olekaan talouskysymys, niin eiköhän joku muu jatka varsin nuivaan sävyyn...

Näin ilmiselvät ylilyönnit ovat hommalle eduksi! Ei kansa ole niin tyhmää kuin Hesari luulee.

[Topelius]

Erikoisinta tässä oli se, että vanhustenhoito, terveydenhuolto ja koulutus sen sijaan näköjään ovat talouskysymyksiä, sillä näistä valtiolla on laman aikaan ilmeisestikin lupa tinkiä.

[requiem]

Näin ilmiselvät ylilyönnit ovat hommalle eduksi! Ei kansa ole niin tyhmää kuin Hesari luulee.

Sananvapaus on ihana asia, eikös vaan 

[Lemmy]

Ode nuivii niin pahasti, että vihreiden puoluesihteeri antaa kohta kickbannit oden koepalloille 

[Juha J.]

Tyypillisen typeriä kommentteja. Katja Boxberg tietysti on omalla tasollaan, hän saattaa jopa rehellisesti ajaa kaaosta.

Koko ajan media valaisee paremmin sitä kuinka syvällä suvis-aivopesu(sic) on ja kuinka monet ihmiset ensin rohkaistuvat puhumaan perussuvisjargonia. Se näyttää olevan pakollinen välivaihe.

Nimimerkki kokemusta on.

[Jäniksenkäpälä]

Tuo evakkorinnastus vetää kyllä aina suonta korvien välistä. Puolet suvusta on lähtenyt kahdesti evakkoon - ja lopulta osa maista jäi rajan taa.  

On kuitenkin sinänsä kiva huomata, että mokuporukalla alkaa olla selkeästi hätä kädessä, koska pahimman metelin tauottua ovat ihmiset ruvenneet ajattelemaan ihan itse.

[Mursu]

Taloutta pidettiin yleensä maahanmuuttokeskusteluun sopimattomana argumenttina.

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Talous on kaiken alku ja juuri. Jos jotain ei talouden puolesta voi tehdä, sitä ei voi tehdä oli se kuinka eetillistä tahansa. Sata vuotta sitten ei olisi voitu kuvitella nykyisenkaltaista toimeentulotukea. Silloin työssä käyvän tulot olivat murto-osa nykyisestä toimeentulotuesta. Talous silloin vain oli sellainen. Aivan samalla lailla talous nyt asettaa rajat sille, miten paljon humanitaarisia maahanmuuttajia voidaan ottaa - olisi heidän ottaminen vaikka kuinka eetillistä.

Ihan fundamentaalisinakin pidetyt ihmisoikeudet, kuten oikeus elämään tai kidutuksen tai orjuuden kielto ovat pohjimmiltaan taloudellisia. Meillä on varaa kieltää kidutus ja orjuus.

"Jos Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olisi säädelty maahanmuuttoa taloudellisin perustein, suomalaisten maastamuutto näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt", väittää mediatutkija Juha Herkman.

USA valitsi lähes vapaan maahanmuuton aikanaan, koska se tarvitsi työvoimaa. Muuttajat eivät ajaneet autoillaan vastaanottokeskuksiin täyttämään toimeentulotukihakemuksia. Ruotsilla oli sama, joskin silloin oli jo sopimuksia Pohjoismaiden välillä.

Kaikilla Suomeen pyrkijöillä pitäisi olla EU-kansalaisen oikeudet, mutta vain ne, ehdottaa tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Soininvaara on harvoja vihreitä, joilla on tajua taloudesta. Hänen mielipiteitään voi kunnioitta vaikka olisi eri mieltä. Vaikka talous on tärkeä, ei se ole ainoa asia. Maahanmuuttajien arvot ovat myös oleellisia.

Minua ärsyttää eniten kommentit siitä, että meillä on varaa ja kyse on vain siitä, mihin rahoja kohdentaa. Siis mistä pitäisi tinkiä maahanmuuttajien elättämiseksi. (Verojen korotus ei ole oikea vastaus, se ei ole tinkimistä)

[Lemmy]

Ruotsi ja USA juuri sääntelivät maahanmuuttoaan taloudellisin perustein - siellä oli työvoimapula, ei sinne haalittu väkeä fattajonoon. Se että Suomesta lähti väkeä oli myös taloudellisin perustein säädeltyä, vai mistä luulette lomaltapaluurahan olevan perua.

[Rauli]

[Aiheen sivusta liittyen alkuperäiseen viestiini]

Yle oli pääuutislähetyksessä pistänyt asiat tärkeysjärjestykseen ja keskittyi oman rahoituksensa puintiin. No, se pääuutislähetyksestä poisleikattu Kataisen haastattelu oli kuuden talousuutisissa, mitäpä yhdestä puolestatoista miljardista, kun on huoli omasta työpaikastaan.

Tässä ehdotukseni poliitikoille Ylen rahoituksen järjestämiseksi: maksullinen kortti digiboxiin. Sen jälkeen nähdään mitä jää Ylestä jäljelle.

[Kimmo Pirkkala]

Suurin osa vastaa että maahanmuuttoa ei saa säädellä Suomen taloustilanteen perusteella, mutta perusteluissa kuitenkin mainitaan tulevaisuuden työvoimapula. Eli siis maahanmuuttoa ei saa säädellä tämänhetkisen taloudellisen tilanteen perusteella, mutta kylläkin tulevaisuuden (oletetun) taloustilanteen perusteella? Mikä ihmeen järki tässä on?

Vai onko se vain niin että taloudellisin perustein saa maahanmuuttoa säädellä vain toiseen suuntaan; silloin kun päästetään maahan lisää väkeä?

Ainii mää unohrin että tää oli hesari...

[Jaakko Sivonen]

Kaikesta muusta voi siis säästää taantuman aikana paitsi mamuilusta?

Kaikki vastaukset luettavissa siis täältä: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Onko+oikein+s%C3%A4%C3%A4dell%C3%A4+maahanmuuttoa+Suomen+taloustilanteen+perusteella/1135254803548

Kuten tiedetään, koko tämä "keskustelu" on syntynyt reaktiona netissä rehottavaan uuteen "maahanmuuttokritiikkiin", joka on vain vanhanaikaista rasismia, puhtaaksi viljeltynä tosin.

Hallitsemattoman maahanmuuton kannattaminen on vain vanhanaikaista kommunismia. Uudet vaatteet, samat aatteet. Ennen suomalaisuuden vihaajat panivat toivonsa Neuvostoliittoon. Toivuttuaan sen romahtamisen aiheuttamasta alkusokista, he löysivät uuden liittolaisen: monikulttuurisuuden.

"Monikulttuurisuus ei toimi." Tämä on uuden rasismin opillinen tiivistys.

Rasismilla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Esimerkki oikeasta rasismista on suomalaisten syrjiminen Helsingin kaupungin työpaikoissa. Sellaista rasismia nämä "suvaitsevaiset" kannattavat. Kun muistaa vielä suvaitsevaisten eugenistiset puheet suomalaisten geenien "jalostuksesta", vaikuttaa siltä, että suvaitsevaisten joukossa on paljon enemmän oikeita rasisteja ja eugenikkoja kuin meidän maahanmuuttokriitikkojen keskuudessa.

Täältä on lähtenyt kymmeniätuhansia maasta muuttajia hakemaan parempaa elämää muualta. Nälkää, hätää ja puutetta ja poliittista painetta on paettu Venäjälle, Amerikkaan, Australiaan ja Ruotsiin.

Mentiinkö niihin maihin hakemaan turvapaikkaa ja nostamaan toimeentulotukia? Ja oliko muka hyvä asia Suomelle, että maa menetti kymmeniätuhansia työikäisiä? Eihän se ollut. Oikeastaan olisi Suomelle suotavinta, että esimerkiksi kaikki Ruotsiin muuttaneet muuttaisivat takaisin.

Tämä on niin nolostuttavaa! Kakkosauto pitäisi perheelle saada ja lapsille telkkari lastenhuoneeseen, niin ei meillä ole varaa päästää tähän maahan ihmisiä, jotka elävät sodan, vainon tai nälän keskellä ja tarvitsevat paremman paikan elää.

Pitäisikö sitten puolet Afrikan väestöstä siirtää Suomeen?

Jos Euroopassa on mitään hyvää jäljellä niin sanotusti kristillisestä arvomaailmasta, niin se on humanitaarinen maahanmuutto.

Kuuluuko islam kristilliseen arvomaailmaan?

Olisiko evakot voitu olla päästämättä luovutetusta Karjalasta 1940 ja 1944 läntiseen Suomeen taloustilanteen perusteella, joka oli sodan seurauksena hyvin vaikea?

Eikö tälle karjalaisten vihaajalle mene kaaliin, että suomalaisina karjalaisilla oli oikeus muuttaa Suomen rajojen sisällä ja Suomen valtiolla oli velvollisuus huolehtia heistä? Eikö hän oikeasti ymmärrä, mitä eroa on suomalaisella ja ei-suomalaisella?

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Se on fakta, joka on syytä tunnustaa.

Tyypillinen monikultturisti: ei anna mitään perusteluja, mutta vaatii silti kaikkia olemaan samaa mieltä kanssaan.

Maahanmuutto on Suomen tulevaisuuden voimavara. Monet maat ja talousalueet suorastaan haalivat eri alojen ammattilaisia ja huippuosaajia. Miksei Pohjolakin?

Huippuosaaja huudettu! Ovatko kouluttamattomat, luku- ja kirjoitustaidottomat paimentolaiset oikeasti niitä "huippuosaajia", joita ilman emme pärjää?

Rikkaana maana velvollisuutemme maailman vähäosaisia ja lyötyjä kohtaan tulevat kasvamaan joka tapauksessa; jos toisin väittää, on omantunnon ongelmia, ehkä jopa ahneutta vaivanansa.

Eikös Suomi ole maailman 13. velkaantunein maa? Miksi meidän pitäisi ottaa lisää velkaa, vain jotta voisimme vetää rahat alas viemäristä, ilman että se hyödyttäisi suomalaisia veronmaksajia millään tavalla?

Sitä käytetään kuten "kantasuomalaisen" käsitettä: rasistista kieltä ja ajattelua siistimään.

Käsitteen kantasuomalainen sijasta pitäisi käyttää yksinkertaisesti sanaa suomalainen. Mitään "uussuomalaisia" ei ole olemassakaan, sillä turvapaikkahakemuksen täyttäminen tai edes Suomen passin saaminen ei tee kenestäkään suomalaista.

Suvaitsevaiset osoittavat vihaavansa suomalaisia yrittäessään kieltää meiltä oikeuden omaan kansallisuuteemme.

Pahin suomalainen rasisti valitsee vieraista kulttuureista kerman päältä. Hän syö mielellään ovat pizzaa, kebabia ja blinejä mutta inhoaa italialaisia, muslimeja ja venäläisiä.

Tämä oli kyllä kaikkein pahin... Miksi pitsan syöminen vaatisi maahanmuuttoa? Tarvitsemmeko turkkilaisia maahanmuuttajia syödäksemme italialaista pitsaa? Voisimmeko muuten kuulla joitain käytännön esimerkkejä italialaisiin kohdistuvasta rasismista, kun Jani Leinonen sitä niin kauhistelee?

Tästäkin tapauksesta näkee, että nykypäivän "eliitti" elää yhä norsunluutornissa, josta se silloin tällöin halveksien sylkäisee kansantahdon päälle.