EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[Roope]

Pekka Saurin kolumni: Minne katosi Suomen EU-politiikka?

Suomelta puuttuu näkemys Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Suomen roolista siinä. Paavo Lipposen pääministerikauden jälkeen Suomesta ovat puuttuneet vahvat Eurooppa-poliitikot. Vaikka kansalaisten tuki jäsenyydelle on pysynyt vankkana, puolueiden ja puoluejohtajien EU-kannanotot ovat olleet jo vuosikaudet ensi sijassa vältteleviä ja defensiivisiä, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Pekka Sauri.

Korviini on jäänyt soimaan nykyisen hallituksen eurooppaministerin vastustamaton perustelu EU:n elvytyspaketille viime keväänä: se oli "välttämätön paha", joka eduskunnan nyt vain piti hyväksyä.

Suomi ei kuitenkaan ole tässä tahdottomuudessaan yksin. Euroopan unioni hakee ylipäätään tarkoitustaan maailmassa. Britannia on eronnut liiton jäsenyydestä, ja vahingoniloinen hähättely Brexitin aiheuttamille vaikeuksille on ns. lyhyt lämmin. Puola ja Unkari uhmaavat sisäpolitiikassaan eurooppalaisia perusarvoja, mutta niiden uhkaaminen erottamisella olisi epäuskottavaa – sehän pienentäisi ja heikentäisi unionia entisestään.

[...]

Mutta onneksi EU on keväällä aloittanut Euroopan tulevaisuuskonferenssin. "Konferenssin tarkoitus on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu järjestämällä alhaalta ylöspäin -periaatteella laaja kirjo erilaisia tapahtumia EU-tasolla, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, myös digitaalisia osallistumisvälineitä hyödyntäen", kertovat Valtioneuvoston verkkosivut.

Joko olette osallistuneet tähän laajaan kirjoon erilaisia tapahtumia ja kertoneet näkemyksenne EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista? En minäkään. Kovasti odottelen, että puolueet ja johtavat poliitikot esittäisivät aiheesta valovoimaisia kannanottoja ja ehkä peräti päivittäisivät Suomen EU-politiikan 2020-luvulle, niin päästäisiin käymään kansalaiskeskustelua.

Suomella olisi nyt erinomainen tilaisuus ottaa kokoaan suurempi rooli Euroopan unionissa. Rohkeille avauksille olisi tilaa. Alkajaisiksi pitäisi kirkastaa se yhteisvastuullisuuden vahvistuminen, jota viime kevään elvytyspaketti – se "välttämätön paha" – asiallisesti jo toteutti.

Ennemmin tai myöhemmin maailmaa ja Eurooppaa kohtaa taas uusi kriisi, joka vaatii jälleen yhteisvastuullisuutta. Unionin perussopimukset kannattaisi päivittää vastaamaan tätä realismia. Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen.

MTV 11.9.2021

Kuten Pekka Sauri hyvin tietää, koronakriisi ei johtanut elvytyspakettiin tai edellyttänyt sitä, vaan kriisiä käytettiin tekosyynä edistää kulisseissa muutenkin koko ajan lobattavia liittovaltiopyrkimyksiä, kuten kaikkien eurooppalaisten kriisien yhteydessä tehdään. Mutta sitä tosiasiaa hän ei voi tunnustaa.

Saurin kirjoituksessa mielenkiintoisinta on, miten huolellisesti ja millaisilla kiertoilmauksilla "vahvoista johtajista", "yhteisvastuullisuuden vahvistamisesta" ja "tosiasioiden tunnustamisesta" hän välttelee puhumasta suoraan haluamastaan federalismista ja sen seurauksista.

[Ajatolloh]

Jos ja kun se EUvostojen liittovaltio tulee, niin muuttuukohan jäsenmaksu kohtuullisemmaksi (esim. tasamaksu per nuppi kautta EUvostoliiton?) vai säilyykö tämä nykyjärjestely, jossa Suomi maksaa iloisena enemmän kuin juuri kukaan muu? (saamatta mitään koskaan takaisin)

[tweet]1437087923246088193[/tweet]

Teemu Långsjö
@teppaniaki
Suomalaiset MAKSOIVAT EU-jäsenyydestään v. 2020 141 €/asukas. Maamme bkt oli 49 000 USD/asukas.

Luxemburgilaiset SAIVAT EU-jäsenyydestään v. 2020 579 €/asukas. Luxemburgin bkt oli 116 000 USD/asukas.

Lähde: @aamulehti
(jäsenmaksut), World Bank (Bkt)

Voisiko joku selittää?

[MW]

Voin. Typeriä ugreja viedään kuin litran mittaa. Ollaan sitten "päättävissä pöydissä", hinnalla millä hyvänsä. Kuunteluoppilaana.

[Roope2]

Piikki auki !


Hesarissa artikkeli, missä kerrotaan kahdeksan maan, Suomi mukana, kirjeestä, jossa toivotaan rajaa valtioiden velkaantumiseen.

Loppuosassa tekstiä:

On myös väläytelty sitä, että velkarajat eivät koskisi ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavia vihreitä investointeja, eli velkaa alettaisiin arvottaa sen käyttökohteen mukaan. Komissiossa tätä kutsutaan "kultaiseksi säännöksi".




Eli "asylumin" rinnalle on tulossa taikasana "ilmastonmuutos",  joka avaa kaikki ovet eikä etukäteis- tai jälkikalkyyleja tarvita.



https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008262139.html

[HDRisto]

Voin. Typeriä ugreja viedään kuin litran mittaa. Ollaan sitten "päättävissä pöydissä", hinnalla millä hyvänsä. Kuunteluoppilaana.

Paremminkin pöydän alla koirana toivomassa että edes joku muru putoaisi kuonon eteen.

[Roope2]

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Brysselin kone-ohjelmassa haastateltavana EU:sta ja koronaelvytyksestä.


Summa summarum:  EU-sopimukset ja rajoitukset eivät tule koskaan pitämään, ainoa keino rajoittaa jonkun maan taloutta on silloin, kun olemme liittovaltiossa yhteisenä taloutena, jota kohti olemme jo menossa. Suomen vikinät ajan ja resurssien hukkaa  (vrt. Katainen päätöksenteon ytimessä), Britannian poistuttua Saksa ja Ranska pomputtaa vielä hävyttömämmin vasallejaan.


Hyvin Elonheimo pistää kampoihin, mutta jos on vakuutusjohtajaan uskominen, niin pilaa päiväsi kuuntelemalla ohjelma.



https://areena.yle.fi/audio/1-1517763

[Golimar]

Törkyläjä sekoilee jälleen.

X

"Selvin päin en astuisi humalassa auton rattiin." Kansanedustaja
Sirpa Pietikäinen (kok) Ilta-Sanomissa.

X

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004116715.html

Suomessa pelätään puhua EU:n yhteisistä taloussäännöistä populistien ja perussuomalaisten pelossa, meppi Sirpa Pietikäinen sanoo
Pietikäisen mielestä Suomen ei kannata suhtautua talouden uudistusideoihin "hyi ei" -asenteella. Pelisääntöjä pitää arvioida tulevaisuudessa, mutta vasta huolellisen analyysin jälkeen, Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kommentoi.

X

Tiedätkö, miten diplomiekonomi Lenita Airisto liittyy Suomen EU-jäsenyyteen? Airiston käynnistämä keskustelu suomalaisten miesten tennissukista kuvaa Suomen EU-taipaleen ensimmäistä vaihetta, sanoo EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.).

– Eurooppaan mentiin ikään kuin niskat kyyryssä. Se vaihe oli sitä kun Lenita neuvoi, ettei saa mennä tennissukissa lentokoneeseen. Että mitä ne meistä ajattelevat, Pietikäinen sanoo Ylen haastattelussa.

Tässä jutussa keskitytään siihen, miten parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa pitkään istunut Pietikäinen kehittäisi EU-maiden talousyhteistyötä.

Meppisarjassa on haastateltu tähän mennessä yhdeksän europarlamentaarikkoa. Löydät linkit muihin haastatteluihin artikkelin lopusta.

Suomi suhtautuu EU:hun kuin seisovaan pöytään
Pietikäinen listaa Suomen EU-taipaleella kaksi muuta aikakautta tennissukkavaiheen jälkeen.

Kun EU:hun liityttiin, alkoi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) "vahva" kausi. Toimintaa ohjasi ajattelu, että Suomen pitää olla mukana rakentamassa tärkeitä asioita maailmassa.

– Korostettiin komission vahvaa roolia. Ajateltiin, että vahva komissio on pienen maan ja sen kansalaisten intressi, sillä kun häslätään jäsenmaakeskeisesti, silloin ne eivät taatusti ole Suomi ja Luxemburg, jotka sopivat ja sanelevat asiat Saksalle, Ranskalle ja Puolalle, Pietikäinen huomauttaa.

Nyt kolmannessa vaiheessa Suomi on alkanut suhtautua EU:hun kuin ruotsinlaivan buffet-pöytään.

– Katsotaan, mitä me saadaan sillä 15 eurolla pöydästä, eikä nähdä enää EU:ta yhteisten ongelmien ratkaisupaikkana.

Populismin pelko tappoi keskustelun
Käpertyminen ja "katkarapujen valitseminen buffetista" alkoi Pietikäisen mielestä Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana runsaat kymmenen vuotta sitten, ja nyt kymmenen viime vuoden aikana se on voimistunut.

– Tämä on tullut perussuomalaisten ja populismin ja brexitin myötä.

Pietikäisen mielestä jäsenmaiden roolin korostaminen on yksinkertaisesti virhe pieneltä maalta.

– Jos jäsenmaat päättävät [parlamentin ja komission vallan kustannuksella] asioista, niin niukkikset ja Suomiko sen talouspolitiikan sisällön muka sanelevat, Pietikäinen kysyy.

"Niukkiksilla" hän viittaa tiukkaa talouskuria kannattavaan ja yhteisvelkaa vastustavaan maaporukkaan, jonka kokoonpano asiasta riippuen aina hieman vaihtelee. Yleensä siihen luetaan ainakin Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.

Suomikin on vetänyt nuivaa ja nuukaa linjaa talouden uudistuksissa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) allekirjoitti vastikään seitsemän maan kollegansa kanssa kirjeen(siirryt toiseen palveluun), jossa painotetaan talouskuriin palaamista.

Hallitus on kuitenkin toimintatavoista erimielinen. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisella (sd.) on Saarikkoa joustavampi kanta.

– Paluu yhteisen finanssipolitiikan sääntöihin täytyy tehdä huolellisen analyysin perusteeella. Nyt ei ole vielä aika kuuluttaa sitä, millaisilla säännöillä jatkossa toimitaan, Tuppurainen kommentoi Brysselistä Eurooppaministerien kokouksen tauolta.

"Pitäisi keskittyä siihen, miten rahaa käytetään"
Vaikka Pietikäinen pitää Saarikon "pörhistelyä" tiukan talouspolitiikan puolesta perusteltuna, pelkällä vastustamisella ja jarruttamisella ei hänestä pitkälle pötkitä.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12108397

[Roope]

Suomessa pelätään puhua EU:n yhteisistä taloussäännöistä populistien ja perussuomalaisten pelossa, meppi Sirpa Pietikäinen sanoo
Pietikäisen mielestä Suomen ei kannata suhtautua talouden uudistusideoihin "hyi ei" -asenteella.

https://yle.fi/uutiset/3-12108397

Nyt kolmannessa vaiheessa Suomi on alkanut suhtautua EU:hun kuin ruotsinlaivan buffet-pöytään.

– Katsotaan, mitä me saadaan sillä 15 eurolla pöydästä, eikä nähdä enää EU:ta yhteisten ongelmien ratkaisupaikkana.

Toteaa Pietikäinen paheksuen. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa EU on ollut ja on enemmän ongelmien luomisen kuin ratkaisemisen paikka (vuoden 2015 kriisi, komission ajama maahanmuuttopakti pakollisine turvapaikanhakijasiirtoineen ja EU:n meritakseineen jne.).

Käpertyminen ja "katkarapujen valitseminen buffetista" alkoi Pietikäisen mielestä Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana runsaat kymmenen vuotta sitten, ja nyt kymmenen viime vuoden aikana se on voimistunut.

– Tämä on tullut perussuomalaisten ja populismin ja brexitin myötä.

Pietikäisen mielestä jäsenmaiden roolin korostaminen on yksinkertaisesti virhe pieneltä maalta.

– Jos jäsenmaat päättävät [parlamentin ja komission vallan kustannuksella] asioista, niin niukkikset ja Suomiko sen talouspolitiikan sisällön muka sanelevat, Pietikäinen kysyy.

"Niukkiksilla" hän viittaa tiukkaa talouskuria kannattavaan ja yhteisvelkaa vastustavaan maaporukkaan, jonka kokoonpano asiasta riippuen aina hieman vaihtelee. Yleensä siihen luetaan ainakin Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.

Tässä olisi jotain järkeä, jos parlamentissa ja komissiossa olisi jotain järkeä, mutta niissä hallitsevat mielipuolet. Paraatiesimerkkinä taas niiden ajama eurooppalaisia vahingoittava maahanmuuttopolitiikka, jolta jäsenmaiden pitää itseään ja toisiaan suojella.

Toisekseen, suuret jäsenmaatko muka eivät nykyiselläänkin sanele EU:n talous- ja muunkin politiikan sisältöä? Muutos suhtautumisessa EU:n yhteiseen velkaan ja turvapaikanhakijasiirtoihin johtuu enemmän niitä aiemmin vastustaneen Saksan suhtautumisen muutoksesta kuin mistään muusta. Merkeliin on suhtauduttu kuin Euroopan johtajaan.

Vaikka Pietikäinen pitää Saarikon "pörhistelyä" tiukan talouspolitiikan puolesta perusteltuna, pelkällä vastustamisella ja jarruttamisella ei hänestä pitkälle pötkitä.

– Kun neuvotteluasemia haetaan, pörhistely on varmaan paikallaan, mutta se seuraava askel pitää ottaa tosi nopeasti. Pitää kertoa, mitä Suomi haluaa sisällöllisesti ja laadullisesti, mitä pitää mitata ja minne rahankäyttöä ohjataan.

Brysselissä pohditaan muutoksia sekä jäsenmaiden talouksien ohjaukseen että talous- ja rahaliitto Emun sääntöihin kenties nopeastikin.

Pietikäinen tahtoo kierrellen sanoa, että rahankäytön lisäämisen ja EU:n vallan kasvattamisen kaikkinainen vastustaminen nyt ei vain käy. Aivan kuten Marinin punavihreän hallituksen ilmastopolitiikan järjenvastainen, kaikista muista EU-maista poikkeava hiilineutraalisuustavoite on asetettu kritiikin yläpuolelle, ja nyt Suomessa saa keskustella enää keinoista, joilla se toteutetaan.

Pietikäisen mielestä EU:n talouskeskustelua pitäisi käydä rohkeasti populisteista piittaamatta.

– Jos ei ole mitään muuta kuin tämä pörhistely, niin me ajamme itsemme nurkkaan. Jäämme hokemaan "mutku mä haluun tikkarin, mutku mä haluun tikkarin", eikä sitä tikkaria silti saa.

On ollut jo pitkään, vuosikymmeniä, ilmeistä, että Suomi ei koskaan tule saamaan EU-kansanäänestyksessä luvattuja tikkareita, vaan Suomi päinvastoin pakotetaan antamaan omansa muille.

Kysymys kuuluukin, mitä me teemme EU:ssa, josta tehdään meidän haluamisistamme piittaamatta yhä röyhkeämpää tikkareiden kahmijaa.

Mistä suomalaisten siis tarkalleen ottaen pitäisi nyt keskustella? Siitä, millaisia taloudellisia reunaehtoja Suomi haluaa tulevaisuudessa, Pietikäinen vastaa. Hänellä on tarjota reunaehdoista ideoitakin.

– Suomen pitäisi vaatia, että säännöistä tulee sitovia, ja niiden noudattamista valvotaan. Aivan kuten oikeusvaltioperiaatteessakin, tässäkin voitaisiin tarvittaessa ottaa sääntöjä rikkovan maan tukia pois tai kasvattaa sen jäsenmaksuja.

Hän myös asettaisi velkaantumiselle ehtoja: velalla saisi rahoittaa vain ilmastonmuutoksen vastaisia investointeja, digitalisaatiota tai innovaatioita.

Pietikäisen mukaan Suomen ei pitäisi vastustaa itselleen vahingollisia uusia sääntöjä, vaan sitä, että säännöt ovat aiemmasta poiketen sitovia ja että niiden valvomista aiemmasta poiketen valvotaan.

Tämähän on ihan sama kuin EU:n komission ehdottamien uusien, katastrofaalisten turvapaikkasääntöjen perusteleminen sillä, että vanhat säännöt eivät toimineet vuonna 2015, koska jäsenmaat eivät noudattaneet niitä, joten luodaan uudet, joilla kaikki eurooppalaiset pannaan kärsimään. Miksei vuonna 2015 vaadittu yksinkertaisesti sääntöjen noudattamista ja rikkojien rankaisemista?

Puhe tiukasta talouskurista on Pietikäisen mielestä mennyttä aikaa. EU:ssa on "ehkä neljä maata", jotka voisivat palata vuoden tai parinkaan sisällä alle kolmen prosentin alijäämään tai 60 prosentin velkaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tietääkseni mikään maa ei ole vaatinut paluuta vuoden tai parinkaan sisällä alle kolmen prosentin alijäämään tai 60 prosentin velkaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kysymys ei muutenkaan ole tietyistä prosenteista vaan EU-kulttuuriin erottamasti kuuluvasta valehtelusta ja kaksoisstandardeista. Sääntöjä ei ole tarkoituskaan noudattaa (taas esimerkkinä vuoden 2015 tapahtumat), jos niitä on mahdollisuus rikkoa, kiertää tai venyttää – paitsi aina mallioppilaaksi pyrkivässä kympin tyttöjen Suomessa.

Silloin pelisääntöjä ei tietenkään noudateta, kun se on teknisesti mahdotonta.

– No sitten joku kysyy, että miksi ei vain pakoteta. Ei edes teknisesti voisi pakottaa: se syöksisi Euroopan hirvittävään lamaan, jos me yhtäkkiä vedetään tulppa ja sanotaan että 20 prosenttia Suomen budjetista vedetään pois.

Suomen on toisin sanoen pakko vielä joustaa vanhanlaisen talouskurin vaatimuksesestaan, Pietikäinen arvioi.

Tämäkin vertautuu nätisti vuoden 2015 kriisiin, kun turvapaikanhakijoiden rekisteröimisen väitettiin jälkikäteen olleen Kreikassa "teknisesti mahdotonta", jolloin heidät oli pakko päästää vaeltamaan Eurooppaan. Oikeasti tämä ei ollut pakko vaan poliittinen valinta, suoraa jatkoa Kreikan (ja Italian ja Espanjan) jo vuodet aiemmin harjoittamalle sääntöjen hengen ja kirjaimen rikkomiselle.

Samoin Ruotsin Suomeen kuskaamien irakilaisten vastaanottoa väitettiin Sipilän hallituksessa "pakoksi", koska yhteiset EU-säännöt, joista tosin muut EU-maat eivät silloin piitanneet.

Pietikäisen mielestä pitäisi pohtia myös "huolella ja varoen rakennettuja" yhteiseurooppalaisia joukkovelkakirjoja eli eurobondeja.

On pohdittu ja voidaan toki pohtia jatkossakin, mutta vastaus on muille kuin vannoutuneille federalisteille yksiselitteinen. Ei jatkoon.

Pietikäinen ottaa esimerkiksi eurobondien käyttötarkoituksesta monen EU-maan alueelle ulottuvien "huippukorkeajännitteisten superverkkojen" rakentamisen. Kun rahaa tarvitaan kymmeniä miljardeja euroja, yksikään jäsenmaa ei sellaista yksin rahoita.

– Sellaiseen bondiin minä ja moni muu voisi sijoittaa. Sieltä saataisiin investointeja ylipitkiin, yleiseurooppalaisiin energia- ja digi-investointeihin.

Sijoita pois omia rahojasi, mutta jos muut suomalaiset pannaan maksamaan muun Euroopan infraa, kyseessä ei ole meidän kannaltamme sijoitus vaan ihan vaan suomalaisten rahojen lahjoittaminen etelään.

Tätä samaa säälittävän epätoivoista sijoittamispuhettahan kuultiin EU:n koronapaketin yhteydessä. Asioita pitää kutsua oikeilla nimillä.

Mitä tuohon supergrid-hankkeeseen tulee, minusta hanke haiskahtaa suuruudenhulluudelta, ja Euroopan tahallinen riippuvuus Afrikassa tuotetusta energiasta on ylipäätään melkoisen huono ajatus.

Suomen hallituksen asia on Pietikäisen mielestä ajaa sitä, että talousrakenteet isoja investointeja varten ovat kunnossa Euroopassa. Uudistuksista ei kuitenkaan päästä keskustelemaan, kun keskitytään puhumaan vain velasta – usein populistisin vivahtein.

– Eihän kukaan aja sitä, että piikki on auki ja me maksamme kreikkalaisten velat. Silti taloussääntöjä pitää muuttaa, ja asettaa lujat nurkkapultit talousrakenteille. Mutta näistä me emme edes suostu keskustelemaan, vaan sanomme vain, että "hyi, paha".

Ei ole järkeä keskustella säännöistä, kun kaiken aiemman perusteella EU-säännöt on tehty rikottaviksi, kierrettäviksi ja venytettäviksi.

Aivan erityisesti ei ole järkeä keskustella säännöistä, jotka varmuudella vahingoittavat Suomea ja lopulta koko Eurooppaa (vrt. EU:n komission suunnitelma pakollisista turvapaikanhakijasiirroista).

Pietikäisen mielestä on olennaista myös erotella hyvä ja huono velka.

– Huonoa on velka, jolla rahoitetaan tukia, jotka eivät oikeasti elvytä talouskasvua ja istu ilmastonmuutoksen maailmaan – vaikkapa Saksassa tuki nykyisenkaltaiselle autoteollisuudelle tai Suomessa turvetuotannolle tai turhille lentokentille.

Velan ja alijäämien rinnalle pitäisikin Pietikäisen mielestä nostaa muita kriteerejä ilmastonmuutoksesta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ihmisten hyvinvointiin.

[...]

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi aurinkopaneelien tai nopean rautatieverkon rakentamista julkisella rahalla. Investointilamaan on nimittäin päädytty, kun yrityksillä ei ole varmuutta suunnasta.

Avoin piikki ilmastonmuutokseen vaikka väkisin liitettäville investoinneille ei taatusti johda mihinkään hyvään moraalikadon EU:ssa.

Pietikäisen heittämät aurinkopaneelien tai nopean rautatieverkon rakentaminen julkisella rahalla ovat kelpo esimerkkejä siitä, että metsään mennään. Aurinkopaneeliteknologia on edelleen liian kallista, että siihen olisi järkevää laittaa velkarahaa nopean kehityksen tässä vaiheessa, ja nopeiden junien rautatieverkon ("tunnin junat") rakentaminen vain lisää hiilipäästöjä, ei vähennä niitä.

Kun kaiken mielestään paremmin tietävä suomalainen europarlamentaarikkokin on näin pihalla investointikohteiden järkevyydestä, kuka sitten vahtisi EU-tasolla suomalaisten etua ja uusien sääntöjen soveltamisen järkevyyttä?

[ikuturso]

– Jos jäsenmaat päättävät [parlamentin ja komission vallan kustannuksella] asioista, niin niukkikset ja Suomiko sen talouspolitiikan sisällön muka sanelevat, Pietikäinen kysyy.

"Niukkiksilla" hän viittaa tiukkaa talouskuria kannattavaan ja yhteisvelkaa vastustavaan maaporukkaan, jonka kokoonpano asiasta riippuen aina hieman vaihtelee. Yleensä siihen luetaan ainakin Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.

Toisekseen, suuret jäsenmaatko muka eivät nykyiselläänkin sanele EU:n talous- ja muunkin politiikan sisältöä? Muutos suhtautumisessa EU:n yhteiseen velkaan ja turvapaikanhakijasiirtoihin johtuu enemmän niitä aiemmin vastustaneen Saksan suhtautumisen muutoksesta kuin mistään muusta. Merkeliin on suhtauduttu kuin Euroopan johtajaan.
...
Kun kaiken mielestään paremmin tietävä suomalainen europarlamentaarikkokin on näin pihalla investointikohteiden järkevyydestä, kuka sitten vahtisi EU-tasolla suomalaisten etua ja uusien sääntöjen soveltamisen järkevyyttä?

Tykkään konkreettisista esimerkeistä.

Olimme Saksassa festareilla paikallisten vieraana. Olin silloin nuori opiskelija ja paikalliset pitkälti ainakin osa-aikaisessa duunissa. Heillä oli rahaa, minulla ei.

Kun iltaa vietettiin paikallisella nuorisotalolla, niin olut virtasi läpi yön. Paikalliset ostivat aina koko pöydälle, tai toivat 3-5 tuoppia kerralla. Myös meille suomalaisille.

Näinhän EU toimii. EU kestitsee Viroa, Romaniaa, Bulgariaa, Sloveniaa ja myös jostain ihmeen syystä Kreikkaa, Espanjaa ja Italiaa.

Kaikilla mittareilla, vaikka Suomi näyttää rikkaalta, suomalaisten ostovoima ja käytettävissä oleva pääoma on EU:ssa varsin matala, ja kokonaisverotusaste yksi liiton korkeimpia.


MIten nämä liittyvät toisiinsa?

Suomalainen luonne ei kestänyt Saksan festareilla olla vain saavana osapuolena. Piti ensin kieltäytyä tarjotusta tuopista ja ostaa omansa. Lopulta kun se näytti kornilta, sitä alkoi itsekin kantaa koko pöydälle tuoppeja. Hetken päästä sitä tuijotettiin kukkaron pohjaa ja mietittiin, millä hitolla sitä maksaa seuraavan opiskelukämpän vuokran.

Suomi on samalla tavalla EU:ssa. Jättimäiset taloudet Suomeen verrattuna pelaavat omaa peliään ja me yritämme mennä mukana ja kasvatamme valtion velkaa ja kuritamme kansalaisia uusilla veroilla. Jonain päivänä pitää miettiä, kuka maksaa valtiomme velat? Joku Soros tulee ja ostaa koko maan tai alistaa maan keskuspankin ja talouden "velkojan asettaman konkurssihallinnon" alle?



EU:ssa pitää kuunnella niukkiksia. Jos säännöt laaditaan isojen ehdolla, pienet ovat kohta selvitystilassa. Pietikäinen imee sherryä Brysselissä 20 k€ kuukausituloilla. Häneltä ei kysytä. Hän ei kykene ymmärtämään. Ei ole omien opiskelijapäiviensä jälkeen varmaan kyennyt.

-i-

[Eisernes Kreuz]

Pietikäinen ja kumppanit kannattavat käytännössä Suomen itsenäisyydestä luopumista, mutta koska he ovat älyllisesti epärehellisiä, he eivät tahdo sanoa sitä ääneen.

Voisin arvostaa näitä näkemyksiä korkeammalle, jos niiden esittäjät myöntäisivät avoimesti olevansa Euroopan Yhdysvaltojen kannattajia. En hyväksyisi, mutta suoraselkäisyyttä voisin kyllä arvostaa.

Nyt liittovaltiota rakennetaan salamyhkäisesti, jotta sammakot eivät tajuaisi, että niiden veden lämpötilaa koko ajan nostetaan.

[ohkurin_narsi]

–Oikeusvaltioperiaate, tuomioistuinten riippumattomuus, kansalaisten täydellinen sananvapaus tai lehdistövapaus ovat sellaisia asioita,joista tinkiminen on fundamentaalinen, eurooppalainen perusarvo, Pekkarinen linjaa.

https://yle.fi/uutiset/3-12038512

Sanottiinko todella noin? Joku ei osaa Suomea.

Tinkimättömyys??

[simppali]

Kuulostaa hyvältä..Puolan suunnalta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a43c2e7-1e22-47aa-a98e-cfeffa8e7e7e

Puola on tällä viikolla syyttänyt Euroopan unionia kiristyksestä ja verrannut sen toimintaa jopa Neuvostoliittoon sen jälkeen, kun EU on uhannut pidättää varoja HLBT-vapaiksi alueiksi julistautuneilta kunnilta Puolassa, kirjoittaa Telegraph.

Yli 100 kuntaa ympäri Puolaa on aikaisemmin julistautunut niin kutsutuiksi HLBT-vapaiksi alueiksi.

Tosin... mielestäni homot ja lesbot saavat toteuttaa omia seksuaallisia suuntautumuksiaan aivan samassa suhteessa kun heterot,,näiden näennäisten zwsyyxxz sukupuolien kohdalle pitää joku roti laittaa.

Puola on eu mittakaavassa iso maa, tosin kaikenlaisista tuista hyötyvä.

Useat puolalaispoliitikot ovat esittäneet julkisesti HLBT-vähemmistöjä syrjiviä kommentteja. Nykyinen europarlamentaarikko Joachim Brudzinski on esimerkiksi todennut Twitterissä, että Puola on kauneimmillaan ilman HLBT:ä.

Maan varavaltiovarainministeri Janusz Kowalski taas on julistanut, että koko Puolan tulisi olla HLBT-vapaata aluetta.

Istuva presidentti Andrzej Duda sen sijaan on edellisen vaalikampanjansa aikana todennut, että "HLBT-ideologia on jopa tuhoisampaa kuin kommunismi".

Toivottavasti eu;ksi kutsuttu uusi neuvostoliitto alkaa repeilemään peruuttamattomalla tavalla, tosin Suomalaiset nyky-poliitikot seisovat uppoavan eu laivan kannella laulamassa hymniä eu:lle, vaikka laiva olisi jo uponnut pohjaan asti.

[JNappula]

Nalle Wahlroos on hyvin kuvannut Suomen kestämätöntä välimallin talouspolitiikkaa, nollakasvulla maksajien pöydässä EU:ssa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008253139.html

Wahlroosin mukaan Suomi kulkee aivan omaa omituista polkuaan talouden hoidossaan. Ei osata panostaa kasvuun, mutta ei oikein pärjätä Brysselin rahanjaossakaan kuten Etelä-Euroopan maat, esimerkiksi Italia.

– Me ollaan valittu surkein tie. Ei haeta kasvustrategiaa eikä menty käsi ojossa Brysseliin. Pitää alkaa ryysyläiseksi tai uudistaa taloutta, rakenteita ja verotusta. Kun ei tee kumpaakaan, se ei ole viisasta.

[akez]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a43c2e7-1e22-47aa-a98e-cfeffa8e7e7e

Puola on tällä viikolla syyttänyt Euroopan unionia kiristyksestä ja verrannut sen toimintaa jopa Neuvostoliittoon sen jälkeen, kun EU on uhannut pidättää varoja HLBT-vapaiksi alueiksi julistautuneilta kunnilta Puolassa, kirjoittaa Telegraph.

Yli 100 kuntaa ympäri Puolaa on aikaisemmin julistautunut niin kutsutuiksi HLBT-vapaiksi alueiksi.

Taas valehdellaan härskisti suomalaisille ja helppohan noita kroonisia homovalheita on levittää, sillä vain harva osaa täällä puolaa, jonka avulla voisi läpäistä tuon median pystyttämän ideologisen valehtelumuurin.

Kauppalehti esittää, että Puolaan olisi perustettu LGBT-vapaita vyöhykkeitä, jonka takia EU-komissio on rankaissut eräitä kaupunkeja perumalla niiltä EU-tuet. Kyseiset rahasummat ovat varsin mitättömiä, mutta periaatteellisella tasolla tämä sattumus on merkittävä, sillä tämä episodi näyttää mikromuodossa sen missä laajemmissa kuvioissa mennään: EU-komissio valehtelee, vasemmisto valehtelee, media valehtelee. Näin toimien yritetään pakottaa muut alaistumaan pakkosyötöllä ajetuille ideologioille. Maailma on silti monimuotoisempi ja juttunsa lopussa Kauppalehtikin löytää jo yhden totuuden jyvän.

Kauppalehti 1.8.2020.

EU:lta moitteet: Puolalaiskaupunkien tuet evättiin "lgbt-vapaiden" vyöhykkeiden vuoksi
(...)

Viime vuonna 80 puolalaista kuntaa ja kaupunkia julistautui pääosin Laki ja oikeus-valtapuolueen hallitsemilla alueilla "vapaiksi lgbt-ideologiasta".
(...)

Ne ovat siis LGBT-IDEOLOGIASTA VAPAITA VYÖHYKKEITÄ, ei homoista vapaita vyöhykkeitä!

Tarkempaa puolalaislehden juttua löytyy lainauksen linkistä. Ko. artikkeli heti seuraavana.

[Golimar]

Luigit, Pablot ja Zorbakset jatkavat rellestystä ja arvatkaapa kuka maksaa.

X

Saksan vaalivoittaja, demareiden Olaf Scholz on tukenut uusien tulonlähteiden luomista EU:lle. Komissio kehittelee niitä paraikaa. "Yhteisen velan maksuun pitää löytää poikkeukselliset ratkaisut", vero-osaston pääjohtaja Gerassimos Thomas perustelee Ylen haastattelussa.

X

Eurooppalaisessa keskustelussa sinkoilee nyt ideoita siitä, miten EU-yhteistyötä pitäisi jatkossa rahoittaa.

Komissio ottaa tulevina vuosina yhteensä 750 miljardia euroa lainaa talouden pelastuspakettia eli niin kutsuttua elpymisrahastoa varten.

Tätä velkaa halutaan nyt maksaa pois muuten kuin keräämällä osuuksia suoraan valtioiden budjeteista.

Käytännössä se tarkoittaa, että EU siirtyisi vähitellen jäsenmaksuihin perustuvista budjeteista järjestelmään, jossa se keräisi itse omia tuloja veroina tai veroluonteisina maksuina.

Paineet muutokseen ovat kasvaneet viime aikoina. Saksan sunnuntaisten vaalien voittaja, demareiden Olaf Scholz on puhunut uudenlaisten rahoitustapojen puolesta. Scholz haluaa EU:n menojen rahoittamiseen "eurooppalaisia tuloja"

X

Tänä vuonna julkaistavat uudet tulonlähteet:

Hiilitullit rajoilla yrityksille, jotka eivät osallistu päästökauppaan
Päästökauppajärjestelmän laajentaminen
Digivero kansainvälisille digijäteille

Energia, Euroopan sisäiset lennot ja prosessiteollisuus kuuluvat unionin laajuiseen päästökauppaan. Nyt päästökauppaa laajennetaan myös merenkulkuun ja autoliikenteeesen. Tuottoja ohjattaisiin EU:n kassaan.

X

Aivan kuten itse pelastuspaketti, myös suunnitellut uudet rahoituskeinot ovat väliaikaisia, EU-komission vero- ja tulliosaston pääjohtaja Gerassimos Thomas korostaa. Hän vieraili Suomessa viime viikolla.

X

Maailman "megatrendit" eli isot kehityskulut koronapandemiasta ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon tekevät Thomasin mielestä yhteisestä veropolitiikasta välttämätöntä. Sekä OECD että EU suunnittelevat myös yritysverojen yhtenäistämistä.

– Uusi vihreä verotus taas on tarpeen, koska sillä ohjataan vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Verokoordinaatiota tarvitaan, sillä ympäristöpolitiikat Euroopassa ovat sidoksissa toisiinsa, Thomas selittää.

Hänen mukaansa EU ei missään tapauksessa suunnittele yhdenmukaistettua verotusta kaikkialla.

X

EK:n Janica Ylikarjulan mielestä keskustelu EU:n uudentyyppisestä rahoittamisesta on tärkeää, koska paineita EU-budjetin kasvattamiseen on "jatkuvasti". Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen tai maahanmuuttoon tarvitaan yhteisiä varoja.

X

– Nämä uudet tulonlähteet ovat yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on se, että jäsenmaiden EU-maksuja kasvatetaan. Tiedämme, ettei sekään ole helppo päätös, Ylikarjula sanoo.

Siksi hän ei usko, että verotyyppisten maksujen kerääminen jäisi tilapäiseksi kuten Gerassimos Thomas sanoo.

– Kun on kovat paineet kasvattaa EU:n budjettia, ja jos tämmöinen hankala prosessi saadaan päätökseen ja yhteisymmärrys löytyy, niin on hyvin vaikea ajatella, että siitä peruutettaisiin, Ylikarjula sanoo.

X

EK:n Ylikarjulan tavoin akatemiatutkija Timo Miettinen pitää esillä olleista uusista tulonlähteistä kaikkein "varteenotettavimpana" päästökaupan tulojen ohjaamista EU:n budjettiin.

Päästöoikeuksien hinnat nousevat nyt erittäin voimakkaasti, ja päästökaupasta saatavat tulot todennäköisesti kasvavat lähivuosina.

– Jos se tuloutettaisiin kansallisten budjettien sijaan ainakin osaksi EU:n budjettiin, niin se voisi olla aito merkittävä tulonlähde EU:lle.

Miettisen mielestä uudistuksesta voisi olla hyötyä Suomellekin. Suomi on EU:n nettomaksaja, ja kun EU:n budjetti kasvaa, Suomen jäsenmaksutkin suurenevat.

Päästökaupassa laskun hiilidioksidipäästöistä maksavat yritykset.

– Päästökaupan tyyppiset järjestelyt ovat ikään kuin neutraaleja, koska ne eivät kohdistu mihinkään yksittäiseen maahan suoraan vaan jakautuvat tasaisemmin eri puolille, Miettinen selittää.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12114052

[Jorma M.]

Se on ihan hyvä jos Saksan vihreät ja demarit rupeavat vetämään EU:ta ja Suomea. Saadaan vähän vauhtia kohti edessä häämöttävää isompaa yhteenottoa.

Jäsen Golimar toisaalla postitti grafiikan josta näkyi 2012 tilanne: Kiina tykittää kasvihuonekaasuja ilmakehään n. 22 000 x enemmän kuin Suomi. Jos oletetaan että maiden suhteellinen eroavuus on kasvanut vaikkapa puolet, niin ero on 33 000-kertainen. Saksa ja EU voisivat kurittaa tästä hyvästä Suomea oikeutetusti. Bensamoottorit, öljylämmitys, kivihiili ens alkuun pois vuoteen 2028 mennessä tms.

[Luotsi]

Se on ihan hyvä jos Saksan vihreät ja demarit rupeavat vetämään EU:ta ja Suomea. Saadaan vähän vauhtia kohti edessä häämöttävää isompaa yhteenottoa.

Jäsen Golimar toisaalla postitti grafiikan josta näkyi 2012 tilanne: Kiina tykittää kasvihuonekaasuja ilmakehään n. 22 000 x enemmän kuin Suomi. Jos oletetaan että maiden suhteellinen eroavuus on kasvanut vaikkapa puolet, niin ero on 33 000-kertainen. Saksa ja EU voisivat kurittaa tästä hyvästä Suomea oikeutetusti. Bensamoottorit, öljylämmitys, kivihiili ens alkuun pois vuoteen 2028 mennessä tms.

Nyt on kriisi ja tarvitaan radikaaleja keinoja! Ehdotan, että Suomen kaikkien rakennusten on oltava nollaenergiataloja vuoteen 2022 mennessä. Eli lämmöt katkaistaan 1.1.2022 klo 0.00. Eiköhän ala rahvaalla kriisitietoisuus jo nousta! Varsinkin jos ilmasto muuttuu -40 °C tai alle.

[Tomatoface]

EU:lla taitaa taas pussin pohja pilkottaa kun "maksupohjan laajentamista" suunnitellaan.

Yhteinen EU-vero on ehkä vain ajan kysymys. Onneksi tähänkin hätään löytyy pohjoinen idiootti-valtio, joka on riemusta kiljuen kantamassa vastuuta ytimissä. Tai oikeastaan sen omaa kansaansa vihaavat päättäjät..

[valtakunnanpärkhele]

Kuulostaa hyvältä..Puolan suunnalta.

Puola ja muut EU:n entisen sosialistisen itä-euroopan jäsenmaat ovat Euroopan, jos ei pelastus niin ainakin pahimman matu- ja sosialismi mädättämisen jarru.

[Roope]

[tweet]1444946417588621313[/tweet]

Politiikka ei voi juuri muuttua Vihreä Eurooppa -ohjelmasta federalistisemmaksi eikä propaganda läpinäkyvämmäksi.

Vihreiden ohjelman sanastossa:

Liittovaltiokehitys = demokratian vahvistuminen (suoraan ohjelmasta)

Manipuloidut päätösvallattomat kansalaisraadit = kansalaisten osallistuminen

Tallinna-tunnelin louhiminen = ilmastonmuutoksen torjunta

EU-maiden hirttäminen järjettömän kalliisiin ilmastoeleisiin = maailmantaloutta ohjaava ilmastojohtajuus

Laittoman siirtolaisuuden muuttaminen lailliseksi = vapaan liikkuvuuden takaaminen

EU:n ylläpitämät meritaksit laittomille siirtolaisille = eurooppalainen meripelastusjärjestelmä

[ikuturso]

Uutisissa ylimielinen jumalolento Petri Sarvanmaa vetää parlamentin lakialoitetyöryhmää, joka tähtää Unkarin ja Puolan taloudelliseen rankaisemiseen oikeisiin arvoihin^TM.

Lakialoite on kuulemma ihan loppusuoralla, ja "kirjeitä alkaa lähteä varmaan jo ensi kuussa", lausui Sarvanmaa ja jatkoi: "Kannattaa suunnata katseet Unkariin ja Puolaan".

Vanha sanonta sanoo, joka itsensä ylentää, se alennetaan. Macronilla on kuulemma enemmän valtaa kuin Orbanilla poikkeuslakinsa turvin. Mutta kun ollaan parempia niin ollaan. Rahat pois perkeleiltä. MINÄ MINÄ MINÄ olen parempi, MINÄ.

EU on arvoyhteisö.

-i-

[JoKaGO]

[tweet]1444946417588621313[/tweet]

Politiikka ei voi juuri muuttua Vihreä Eurooppa -ohjelmasta federalistisemmaksi eikä propaganda läpinäkyvämmäksi.

Vihreiden ohjelman sanastossa:

Liittovaltiokehitys = demokratian vahvistuminen (suoraan ohjelmasta)

Manipuloidut päätösvallattomat kansalaisraadit = kansalaisten osallistuminen

Tallinna-tunnelin louhiminen = ilmastonmuutoksen torjunta

EU-maiden hirttäminen järjettömän kalliisiin ilmastoeleisiin = maailmantaloutta ohjaava ilmastojohtajuus

Laittoman siirtolaisuuden muuttaminen lailliseksi = vapaan liikkuvuuden takaaminen

EU:n ylläpitämät meritaksit laittomille siirtolaisille = eurooppalainen meripelastusjärjestelmä

Markus Drake, tunnettu mm. höpöheinän pössyttelystä Vihreiden vaalikojun takana, sekä poliisien häirinnästä kepillä(?) kuokkavieraskapinassa Itsenäisyyspäivänä noin 20 vuotta sitten, vaikka oli YLEn haastattelussa luvannut rauhallista mielenosoitusta.

Ei mulla muuta.

[no enpä tiedä]

Nalle Wahlroos on hyvin kuvannut Suomen kestämätöntä välimallin talouspolitiikkaa, nollakasvulla maksajien pöydässä EU:ssa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008253139.html

Wahlroosin mukaan Suomi kulkee aivan omaa omituista polkuaan talouden hoidossaan. Ei osata panostaa kasvuun, mutta ei oikein pärjätä Brysselin rahanjaossakaan kuten Etelä-Euroopan maat, esimerkiksi Italia.

– Me ollaan valittu surkein tie. Ei haeta kasvustrategiaa eikä menty käsi ojossa Brysseliin. Pitää alkaa ryysyläiseksi tai uudistaa taloutta, rakenteita ja verotusta. Kun ei tee kumpaakaan, se ei ole viisasta.

https://www.youtube.com/watch?v=ppN8-GWvvlk&t=4425s

Muutama päivä myöhemmin Nalle elpymispaketista:
"En tiedä, kuka tämän tukipaketin neuvotteli, mutta minun palveluksessa hän ei enää olisi."

Äänensävy ja fist bumpit solidaarisuuden puolesta  .

[duc]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4e879696-18d4-4782-8cc8-75e6c77d228f

Puolan korkein tuomioistuin haastoi torstaina antamassaan tuomiossa periaatteen, jonka mukaan EU-lainsäädäntö on kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Asiasta kertoo AFP.

Mikään EU:n 27:stä jäsenmaasta ei ole aiemmin antanut vastaavanlaista tuomiota.

- -

Euroopan oikeusasioiden komissaari Didier Reynders vastasi Puolan päätökseen sanomalla, että EU:n lainsäädännön paikka kansallisen lainsäädännön yläpuolella on keskeinen periaate ja osuu suoraan "unionin sydämeen". Euroopan komissio aikoo valjastaa kaikki käytössä olevat välineet näyttääkseen, että EU-lainsäädäntö on Puolan yläpuolella.

- -

Lihavointi minun.

Puola vielä yrittää olla itsenäinen valtio. Suomi menetti itsenäisyytensä liittyessään Euroopan Yhteisöön, josta tuli Euroopan Unioni, ja kirjatessaan tuon vuoden 2000 perustuslakiin. Liittovaltio on vain ajan kysymys, koska juridisesti Unionin maat ovat alisteisia Unionille.

[akez]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4e879696-18d4-4782-8cc8-75e6c77d228f

Puolan korkein tuomioistuin haastoi torstaina antamassaan tuomiossa periaatteen, jonka mukaan EU-lainsäädäntö on kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Asiasta kertoo AFP.

Mikään EU:n 27:stä jäsenmaasta ei ole aiemmin antanut vastaavanlaista tuomiota.

Kyllä minä muistelen, että myös Saksan perustuslakituomioistuin antoi jossakin vaiheessa tuomioita, mm. EU-elvytyshuijausrahaston suhteen, jotka katsoivat, että Saksan perustuslaki on ensisijainen, primääri ja EU:n "lakien" yläpuolella.

EU perustuu valtioiden keskeisiin sopimuksiin, joilla ne ovat luovuttaneet osan kansallisesta päätösvallasta EU:lle. Eivät ne ole luovuttaneet koko suvereniteettiaan kenellekään - ainakaan vielä. Vasta jos suvereniteetista on kokonaan luovutettu voi sanoa, että jonkun vieraan konglomeraatin lait ovat Suomen perustuslain yläpuolella. Yleensä tällaista voi käydä vain silloin, jos joku maa häviää sodan, miehitetään ja alistetaan täysin.

Samoin voi käydä, jos maan johdossa on kepun, kokoomuksen, sdp:n, rkp:n, vihreiden tai vasemmistoliiton muodostama hallitus. Kaikki nämä ovat valmiita myymään itsenäisyytemme halvalla, tai jopa pilkkahinnalla (kansallinen etu on persiistä), jos Merkel ja/tai EU käskee (kts. Marin "maksa kolmet saat yhdet" & Ali Baba Sipilä ja yli 30 000 rosvoa ja huijaria). Ainahan sillä joku hillotolppa irtoaa.

[Siener]

Kyllä se on näin ollut, että kansallinen lainsäädäntö on mennyt ohi minkään EU-direktiivien, niin kauan kun olen tätä ilveilyä seurannut.

Missä vaiheessa, ja kenen hallituksen ja keiden ministerien aikana asia on käännetty päälaelleen = EU ylin, Suomen hallitus vain kumileimasin?

Päitä vadille! Meille kansalaisille ei ole missään vaiheessa kerrottu, että Suomi on lakannut olemasta itsenäinen valtio?

Syylliset? Ketkä ovat luovuttaneet yli 5 -miljoonaisen kansan itsenäisyyden "jonnekin"?''

Ette kai te mulqvistit luule, että Suomen armeijan nuoret kollit enää teitä puolustaisivat?

[duc]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4e879696-18d4-4782-8cc8-75e6c77d228f

Puolan korkein tuomioistuin haastoi torstaina antamassaan tuomiossa periaatteen, jonka mukaan EU-lainsäädäntö on kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Asiasta kertoo AFP.

- -

- -

EU perustuu valtioiden keskeisiin sopimuksiin, joilla ne ovat luovuttaneet osan kansallisesta päätösvallasta EU:lle. Eivät ne ole luovuttaneet koko suvereniteettiaan kenellekään - ainakaan vielä.

- -

Teoriassa näin, käytännössä EU:n ja jäsenvaltioiden suhde vastaa itsepuolustustilannetta. Laki ja sopimukset ovat yksi; oikeuskäytäntö on toinen. Sopimusten ja lakien rikkomisen riski on suuri, kun joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Hätävarjelutilanteen todistaminen on työlästä ellei mahdotonta, jos ei ole itse ollut kuolemanvaarassa. EU:sta voi toki erota, kuten Iso-Britannia teki, mutta pieni ja sisuton Suomi on hirttäytynyt nettomaksajaksi, ja ero tulee hyvin kalliksi, joten (avio)liittoa öykkärin kanssa jatketaan niin pitkään, että ero tehdään lopulta mahdottomaksi ja laittomaksi. Suomi sammakko keitetään hiljaisella tulella suvereenittomaksi. Sota EU:ta vastaan on jo hävitty, joten on käynyt kuten kirjoitat:

Vasta jos suvereniteetista on kokonaan luovutettu voi sanoa, että jonkun vieraan konglomeraatin lait ovat Suomen perustuslain yläpuolella. Yleensä tällaista voi käydä vain silloin, jos joku maa häviää sodan, miehitetään ja alistetaan täysin.

[Roope]

Pitää avautua, ei käpertyä

Kun Suomi putosi puusta

Maamme käpertyy itseensä, vaikka Suomen ongelmiin auttavat parhaiten kansainvälinen kasvu ja riskinotto, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Elina Seppälä.

[...]

RAKAS kotimaani Suomi ei ole koskaan ollut iso maa, mutta nuoruudessani se oli sentään aidosti kansainvälinen. Lukiolaiset menivät vaihto-oppilaaksi, eikä ruotsin kielestä pitäminen vaatinut perusteluja. Masa-Yards teki laivoja maailman vesille ja Nokia tunnettiin Intian pienimmässäkin kylässä.

Politiikan keskiössä olivat menestys ja kansainvälisyys. Ihmiset ymmärsivät, että reilun viiden miljoonan kansalaisen kohtalosta päättää yli seitsemän miljardia ihmistä. Sisäpolitiikka on tärkeää mutta vielä tärkeämpää on näkemyksellisyys, aktiivinen asenne kansainvälistä yhteistyötä kohtaan ja tahto muuttaa asioita. Nuoruudessani Suomi ei istunut takapenkillä vaan heti kuskin vieressä.

SUOMALAINEN eteenpäin katsominen on muuttunut muurien rakentamiseksi. Kansainvälisyys on yhtä kuin maahanmuutto. Poliittinen keskustelu on kärjistettynä pikkulasten kinastelua ja sormella osoittamista. Ainoa, joka rakentaa merkittävämpää yhteistyötä maailmalle, on maamme presidentti, ja hänenkin kätensä on osittain sidottu. On tajutonta, että poliitikoilla on aikaa tällaiseen näköalattomuuteen, kun miettii, millaisia haasteita Suomella on edessä ja miten ne pitäisi ratkaista.

Näitä ongelmia, kuten esimerkiksi kustannusvajetta tai huoltosuhdetta, ei pysty siivoamaan pois sisäpolitiikalla, koska ratkaisut vaativat visionäärisyyttä, resursseja ja varsinkin rahaa. Raha ei synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan kansainvälistä kasvua, paljon uusia työntekijöitä ja rohkeutta ottaa riskiä.

Perussuomalaiset ovat ottaneet ison otteen poliittisesta keskustelusta ja suunnasta. Markku Jokisipilän kirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla todetaan perussuomalaisten suosion salaisuudeksi EU-kriittisyys, maahanmuuttokritiikki ja kansallismielisyys.

[...]

Mitä jos vaihtoehto olisi vahvasti kansainvälinen ja eteenpäin pyrkivä Suomi? Rahan jakamisen sijaan keskityttäisiin hakemaan kasvua maailmalta. Ennakoitaisiin toimitusongelmia ja nousevia kustannuksia. Keskityttäisiin siihen, että työpaikkoja luodaan ennätysvauhtia ja työllistäminen olisi tehokasta riippumatta siitä, mistä työntekijä tulee.

Suomen ongelma ei ole pelkästään työvoiman saatavuus vaan myös tuottavuuden heikkous. Vanhoja rakenteita on uskallettava rikkoa ja uusia rakentaa, jotta pysymme kilpailussa mukana. Sillä, mitä pääministeri julkaisee Instagramissa, ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

TÄLLÄ hetkellä vaikuttaa siltä, että puolueet keskittyvät taistelemaan vain siitä, kuka vie Suomea nopeiten ajassa taaksepäin. Aikaan, jossa Suomi oli yksin ja heikko, mutta itsenäinen. Silloin saimme olla rauhassa ilman, että lintukotoamme ravisteltiin. Tuo maailma on ollut ja mennyt. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet maailman peruuttamattomasti yhdeksi markkinaksi, jossa menestyminen edellyttää näkemyksellistä, innostamiseen pohjautuvaa johtajuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä.

Sisäänpäin katsominen ei ole vain Suomen ongelma. Brexit tai Donald Trumpin presidenttiys ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten koko maailma on enemmän sisäänpäin kallellaan. Olisiko Suomessa aika äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka eivät keskity vain sisäpolitiikkaan vaan uskaltavat tehdä tekoja kansainvälisen ja menestyvän Suomen puolesta?

Helsingin Sanomat 9.10.2021

Yritin googlettamalla selvittää, kuka on taustaltaan tämä Elina Seppälä, joka julistaa vakiokolumnistina Helsingin Sanomissa Suomen "käpertymisen" ja perussuomalaisten kamaluutta. Ei selvinnyt.

Jutussa ei ole tarkemmin ajateltuna oikein mitään järkeä, mutta tekstiä löytyy tarvittava määrä. Selväksi tulee, että ns. kansainvälisyys ja muinainen Lipposen ajan liittovaltionuoleskelu hyvä ja Trump, perussuomalaiset ja käpertyminen paha. Hyvinä aikoina oli Nokia ja pakkoruotsin kannatus, jota tosin ei ole koskaan ollutkaan.

[simppali]

Ehkä seuraavasta uutispätkästä jotain voi päätellä..Elina Seppälästä..pitkälle on Erkon linnakkeessa päästy


https://helsinkisailing.com/2017/08/08/elina-seppala-valittu-hssn-uudeksi-junioripaallikoksi/

Purjehduskerhosta toimittajaksi..ja kokkareiden brändiksi,,siis kolumnistiksi hesariin.

[Totti]

Kun Suomi putosi puusta

Maamme käpertyy itseensä, vaikka Suomen ongelmiin auttavat parhaiten kansainvälinen kasvu ja riskinotto, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Elina Seppälä.

Helsingin Sanomat 9.10.2021

Minua ihmetyttää usein se mitä nämä elinaseppälät oikein haluavat kun he peräänkuuluttavat lisää kansainvälisyyttä.

Seppälän mielikuva kansainvälisyydestä hänen nuoruudessaanhan on valovuosia jäljellä siitä kansainvälisyydestä mitä meillä on nyt. Suomi on nyt mukana kaiken maailman kansainvälisissä järjestöissä ja kerhoissa eikö rajat ole koskaan olleet näin sepposen selällään kun tällä hetkellä. Opiskelijoita lappaa massoittain ulkomailta käytännössä ilmaiseen koulutukseen ja kaikki on ulkoistettu kansainväliselle areenalle aina arjen tavaroiden tuotannosta poliittisiin päätöksiin. Jopa väestö yritetään "kansainvälistää" suurella maahanmuutolla.

Mitä Elina Seppälä vielä haluaa?

Tuntuu siltä, että tällaiset kolumnit kirjoitetaan vain kirjoittamisen takia. Jotain pitäisi raapustaa paperille ja Elina on suvaitsevana ja "kansainvälisenä" saanut aamuisen chaiteensä ääressä flash-backin ihanasta "kansainvälisestä" nuoruudesta, jota hän yrittää sentimentaalisesti palauttaa mollaamalla nyky-Suomea ummehtuneeksi persujen luolayhteiskunnaksi.

Olen kurkkua myöten täynnä näitä 3-kymppisiä milleniaaliämmiä, joilla nykyään näyttäisi olevan kaikki viisaus. Politiikka ja media täynnä näitä kana-aivoja. He kertovat viisauksiaan vanhemmalle kansalle ja selittävät miten juuri he, vasta äidinmaitokorvikkeestaan vieroitettuna, omaavat vastauksen kaikkiin maailman ongelmiin ja pistävät paikat kuntoon. Itse he ei toki osallistu mihinkään, vaan vaativat että muiden pitää liata kätensä ja vielä maksaa koko lystin.

Milleniaaliämmien esiinmarssi ei olisi mahdollista ellei vasemmisto olisi kaikin keinoin pyrkinyt romuttamaan meritokraattisen yhteiskuntajärjestelmän lapsenomaisen naiiviuden, typeryyden, idiotismin ja välillä suoranaisen mielisairauden hyväksi. Ilmeisesti idioottien keskellä sosialisttikin näyttää viisaalta ja sen takia halutaan typerryttää koko yhteiskunta.