Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[insinörtti]

Eiköhän tuo osaajapula hellitä kunhan vain osaajille ennen matkaa kerrotaan, että lentokoneessa matkustetaan sen sisä- eikä ulkopuolella.
Muuten olen sitä mieltä, ettei mikään määrä osaamista voi kumota fysiikanlakeja / nyhjäistä nollapäästöistä energiaa sieltä missä energiaa ei ole.

[Ajattelija2008]

Mielenkiintoinen uusi globaali lämpötilarekonstruktiotutkimus tai sen preprint on nyt luettavissa osoitteessa

https://eartharxiv.org/repository/view/2219/

Tulokset ovat muuten melko samankaltaisia kuin esim. Shaun et al. (2012), Marcott et al. (2013) ja Kaufmann et al. (2020) ovat saaneet, mutta tässä uusanalyysissa ei näy yhtä selvää n. 6000 vuotta sitten alkanutta kylmenemistrendiä.

Virherajat ovat väärin. Jääkaudella pitäisi olla +-2 C ja lämpökaudella +-1 C. Kukaan ei väitä, että jääkauden lämpötila tiedettäisiin tuon tarkemmin, paitsi ehkä nämä kirjoittajat.

[P]

Tuo "eturintamassa" oleminen on yleensä ihan helvetin kallista ja työlästä. "Edelläkävijä" tekee kaikki virheet ja maksaa kaikki kehityskustannukset. Perässähiihtäjät taas voivat välttää kaikki karikot seuraamalla mitä virheitä "edelläkävijä" tekee.

Tässä yhteydessä tätä Suomen halajamaa asemaa tulisi kuvata "miinanpolkijana toimimiseksi". Ensimmäinen astuu kaikkiin kuoppiin ja kokee vastoinkäymiset omilla varoillaan. Suomen rahat loppuvat jo matkalla ja hiilineutraaliusvision vuoksi muu talous tilttaa. Maaliin kaartavat sitten muut takamatkalta. Suomalaiset ovat ääliöitä. Tämä aikoinaan vain taustalla ollut ajatus vahvistuu päivä päivältä. Kaikki paska mitä tämä maa saa ja on saava niskaansa on itse ansaittua, koska enemmistö suomalaisista naiveja idiootteja, jotka äänestävät hyödyllisiä ääliöitä sekä vain omaa etuaan ajavia kyynisiä paskiaisia.

[F1nka]

Siirsin Greta-ketjusta, koska pyrin keskittymään tässä pelkästään luonnontieteelliseen puoleen.

...
Biologinen hiilikierto hahmotetaan joka tapauksessa tällä hetkellä siten, että ilman ihmisen väliintuloa se on nollasummapeliä. Kasvit kyllä sitovat kasvaessaan hiilidioksidia, mutta respiraation ja mätänemisen kautta myös vapauttavat hiiltä ilmakehään käytännössä saman määrän kuin ovat sitoneet. Maapallon vihertyminen ei siis sellaisenaan vähennä ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrää, ellei ihmiskunta jotenkin säilö täysikasvuisia kasveja johonkin sellaiseen tilaan, jossa ne eivät satoihin vuosiin vapauta hiiltään.

Tiedätkö sellaisesta kiviaineksesta kuin marmori?

[P]

Älä ruoki häntä tuollaisilla haastavilla ajatuksilla. Koko konsepti "kalkkikivi" ja sen vaikutus voi olla liikaa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkikivi

[F1nka]

^En muulla osaa ruokkia. Pitäisi varmaan olla hiljaa   

[Isagoge]

Tiedätkö sellaisesta kiviaineksesta kuin marmori?

Kannattaisi ehkä varmistaa, että oma luetun ymmärtäminen on kunnossa, ennen kuin lähtee heittelemään sukkeluuksia. Viestissäni puhuin biologisesta hiilen kierrosta enkä geologisesta. Biologisesta hiilenkierrosta puhuttaessa tarkastellaan vain hiilen siirtymistä biosfäärin, atmosfäärin ja hydrosfäärin välillä.

Geologisessa kierrossa mukaan tulee sitten myös litosfääri. Geologinen kierto tosiaan poistaa ilmakehästä hiilidioksidia (tai saattaa valtavissa vulkaanisissa tapahtumissa myös tuottaa ilmakehään valtavasti hiilidioksidia), mutta on kuitenkin niin hidas prosessi, että siitä ei ole meitä seuraavan sadan vuoden aikana uhkaavan ilmaston voimakkaan lämpemisen estäjäksi.   

[Melbac]

Lehmätkin voi lentää jos tulee oikeanlainen pyörremyrsky.Laskeutuminen voi olla tosin vähän raju.

[Totti]

Poliitikkojen lisäksi älyttömiä vouhakkeita löytyy myös kaiken maailman _aista_askan järjestöjen johdosta.

Vihreä #teknologia voi tarkoittaa Suomelle jopa 30 mrd euron vuotuista vientimarkkinaa.
— Minna Helle (@MinnaHelle) September 21, 2021

Tuo on niin posketon väite, että se menee heittämällä törkeän valehtelun puolelle.

Jos yksi tuulimylly maksaa miljoonan (ilman asennusta). 30 mrd vastaisi 30 000 tulimyllyä vuodessa. Määrä on täysin absurdi ja ylittää kaiken järjellisen tuotantokapasiteetin moninkertaisesti.

Kiina on ylivoimaisesti maailman suurin tuulimyllymarkkina ja asensi 2019 25GW tuulikapasiteettia, joka on muutama tuhat myllyä (en löytänyt lukuja). USA asensi hieman yli 2000 myllyä 2019.

Minna Helle siis uskoo että Suomi kaappaa maailman tuulimyllymarkkinat samalla kun maailmalla on satoja tuulimyllyvalmistajaa, jotka eivät ole luopumassa markkinoistaan lähiaikoina. Huomautettakoon samalla, että Suomen koko vienti on noin 60 mrd vuodessa, eli vihreä teknologia olisi kasvattamassa vientiä 50%!

Toki vihreä teknologia on muutakin kun tuulimyllyjä, mutta tuulimyllyesimerkki antaa jotain osviittaa Hellen väitteen suuruusluokasta ja osoittaa selvästi, että täti suoltaa pelkkää kakkaa.

Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – vuosittain noin 13 300 –, kertoo tuore tekoälyn avulla laajasti analysoitu sekä yritysten näkemyksistä koottu osaajatarveselvitys. Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistaman talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpidon.

Tuo on toinen täysin posketon väite. Teollisuusliitolla (kattaen it, elektroniikka, sähkö, metalli, kone, suunnittelu, konsultointi), on 126 000 jäsentä, joka kuvastaa aika hyvin kyseisen sektorin kokoa. Moni teknologia-ala tuuppaa olemaan nuori, joten kaikki eivät suinkaan ole eläköitymässä 10 vuoden sisällä. Käytännössä teknologiasektori pitäisi siis kutakuinkin kaksinkertaistua 10 vuodessa, jotta nämä ennusteet olisivat totta.

Ilmeisesti valheilla ei ole enää mitään rajaa. Nämä puhuvat päät kertovat ihan mitä tahansa paskaa julkisuuteen ajakseen agendaansa.

[mannym]

Mielenkiintoinen uusi globaali lämpötilarekonstruktiotutkimus tai sen preprint on nyt luettavissa osoitteessa

Joka tapauksessa nykyinen lämpeminen on tämän uuden tutkimuksenkin mukaan ainutlaatuista viimeisen 24 tuhannen vuoden aikana.

Vielä TW: Linkkaamani tutkimus sisältää mallintamalla saatuja tuloksia.

10 000 vuotta eikä mitään tapahtunut, sitten yks kaks sadassa vuodessa lämpötila nousi asteella. Virhemarginaali näemmä asteen kymmenyksien luokkaa. Mainio raapustelma. Otettu nippu proxeja, sitten tehty niistä mallinnukset ja sitten tehty radiohiiliajoituksella niille lisämallinnusta, ja sitten päädytty tulokseen että 24 000 vuotta sitten viileni noin 6000 vuotta, kunnes alkoi lämpeneminen 7000 vuoden aikana lämpötila nousi 6 astetta, ja sitten ei taas tapahtunut mitään, kunnes viimeisin lämpeneminen.

Radiohiiliajoitus ei kykene oikeastaan tutkimaan mitään alle 500 vuotta vanhaa, mutta sen jälkeen se kykeneekin noin 50 000 vuoden päähän ajoittamaan sen suht nätisti.

Mutta tosiaan, tällaiseen sinä sitten uskot. Muutama proxy, jotka on ympätty malleihin ja sitten päätyyn lyödään muutaman vuosikymmenen mittainen mittaushistoria, jonka lopputuloksena on lätkämaila (kuinkas muuten).

Noin muuten, jos noin olisi käynyt ettei viimeisen 10 000 vuoden aikana tapahtunut mitään ja nykyinen lämpeneminen olisi ainutlaatuista, niin Thames joki olisi jäätynyt joka talvi tuon 10 000 vuoden ajan, Viikingit eivät ikinä olisi asuttaneet Grönlantia ja tammi ei olisi ikinä kasvanut oulun korkeudella, Alaskassa ei olisi metsät jääneet jäätiköiden alle jne jne...

Mallinnettua sontaa taas kerran, ei jatkoon.

[Isagoge]

Virherajat ovat väärin. Jääkaudella pitäisi olla +-2 C ja lämpökaudella +-1 C. Kukaan ei väitä, että jääkauden lämpötila tiedettäisiin tuon tarkemmin, paitsi ehkä nämä kirjoittajat.

Jos oikeasti luet linkkaamani artikkelikäsikirjoituksen, huomaat, että menetelmä, jota tuossa tutkimuksessa on käytetty, ei ole pelkkä prokseihin perustuva rekonstruktio. Tuossa on käytetty keskeisenä menetelmänä paleoklimatologista data-assimilaatiota. Hyvin yleisellä tasolla kuvattuna data-assimilaatio on menetelmä, jossa havaintoja yhdistetään dynaamisiin numeerisiin malleihin. Näin voidaan tuottaa ihannetilanteessa optimaalisia arvioita esimerkiksi maapallon pintalämpötilan kehityksestä. Optimaalinen tässä tarkoittaa sitä, että dynaamisista numeerisista malleista ja havainnoista saatavaa informaatiota yhdistellään tavalla, jossa estimoidun tilan virhearvio saataisiin mahdollisimman pieneksi.

Tämän takia linkkaamassani käsikirjoituksessa esitetyt viidennen ja yhdeksänkymmenenviidennen prosentiilin rajat ovat virhevälinä selvästi pienempiä kuin pelkkään proksiaineistoon perustuvissa paleoklimatologisissa rekonstruktioissa, joissa virheväli lasketaan aivan eri tavalla.

Mutta mistä tulevat nuo esittämäsi +-2 "jääkaudella" ja +-1 "lämpökaudella"? Ja ennen sitä pitäisi oikeastaan kysyä, mitä ylipäätään tarkoitat jääkaudella ja lämpimällä kaudella? "Jääkausi" ja "lämmin kausi" eivät ole mitään hyvin määriteltyjä tieteellisiä termejä. Jääkaudella voidaan tarkoittaa aikaväliä, jolloin maapallolta löytyy lämpiminäkin vuodenaikoina mannerjäätiköitä. Tämän määritelmän mukaan nykyäänkin elämme jääkautta. Toisaalta jääkaudella voidaan tarkoittaa laajan jäätiköitymisen kautta, mutta nämä kaudet ovat olleet jäätiköiden laajuuden suhteen niin erilaisia, että on todella vaikeaa sanoa, milloin "jääkausi" näiden kausien aikana on alkanut ja päättynyt. Sama ongelma liittyy tietysti termiin "lämmin kausi". Tämän takia ilmasto- ja muut jäätiköistä kiinnostuneet tutkijat eivät käytä noita esittämiäsi käsitteitä.

Linkkaamassani artikkelikäsikirjoituksessa käytetään käsitettä Last Glacial Maximum (LGM; 21–18 ka) ja tämän jälkeen seuraavia ajanjaksoja nimetään vain aikaintervallien avulla. Jos nyt kuitenkin ajatellaan, että termisi "jääkausi" tarkoittaa aikaväliä 21-18 ka taaksepäin ja "lämmin kausi" aikaväliä 10-0 ka taaksepäin, esimerkiksi Kaufmann et al.

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

joka on proksianalyysiin perustuva tutkimus, päätyy esittämään, että voimme esittää "lämpimän kauden" lämpötilavaihtelun parhaimillaan n. +-0,5 asteen tarkkuudella. Mistä lähteestä on peräisin käsitys, että tarkkuus tälle olisi kuitenkin peräti +-1 astetta? Ja minkä lähteen mukaan tarkkuus "jääkaudelle" olisi niin huono kuin +-2 astetta?

[Ajattelija2008]

Jäsen Isagoge, löydät toisistaan paljon poikkeavia arvioita last glacial maximumin globaalista lämpötilasta. Alla on liitteenä pari. Jääkauden lämpötila tropiikissa on yksi suurista avoimista kysymyksistä.

[ämpee]

Kun kovasti vaahdotaan hiilidioksidista ja globaalista tilanteesta, niin miksi kummassa ei puututa luonnollisiin tapahtumiin ?

Tyypillisesti ihmiskunta päästää ilmakehään hiilidioksidia yli 50 kertaa enemmän kuin tulivuorenpurkausten takia sinne pääsee vuoden sisällä.

Ja lähde tälle tiedolle oli mikä ??
Tietääkseni edes tulivuorten purkausten määrää ei tiedetä, joten niiden tuottamien kaasujen määriäkään ei tiedetä.

[Dangr]

Tyypillisesti ihmiskunta päästää ilmakehään hiilidioksidia yli 50 kertaa enemmän kuin tulivuorenpurkausten takia sinne pääsee vuoden sisällä.

Ja lähde tälle tiedolle oli mikä ??
Tietääkseni edes tulivuorten purkausten määrää ei tiedetä, joten niiden tuottamien kaasujen määriäkään ei tiedetä.

"Human activities emit 60 or more times the amount of carbon dioxide released by volcanoes each year. Large, violent eruptions may match the rate of human emissions for the few hours that they last, but they are too rare and fleeting to rival humanity's annual emissions. In fact, several individual U.S. states emit more carbon dioxide in a year than all the volcanoes on the planet combined do."

https://www.climate.gov/news-features/climate-qa/which-emits-more-carbon-dioxide-volcanoes-or-human-activities


"Humanity's annual carbon emissions through the burning of fossil fuels and forests, etc., are 40 to 100 times greater than all volcanic emissions"

https://www.eurekalert.org/news-releases/736161

[P]

Eli vieläkin maailmanlaajuinen tulivuorien ja vulkaanisten toiminnan CO2-päästöjen määrä kiskaistu hihasta ja stetsonista. Pakkohan se on uskoa, kun ilmastotiedemies näin kertoo ilman mitään mittadataa. Vai pitäisikö sanoa dadaa?

[Totti]

"Humanity's annual carbon emissions through the burning of fossil fuels and forests, etc., are 40 to 100 times greater than all volcanic emissions"

Tulivuorten CO2 osuudesta näyttäisi olevan vaikeaa saada selvyyttä. Moni artikkeli näyttäisi vain toistavan jotain ylimalkaisia lukuja, jota joku on heittänyt ilmaan joskus.

Löysin yhden hieman kattavamman selostuksen tässä:

https://www.forbes.com/sites/startswithabang/2017/06/06/how-much-co2-does-a-single-volcano-emit/?sh=547f14295cbf

Jutun mukaan tulivuorten (ja erinäisten muiden tulisten kaasupurkausten) osuus päästöistä olisi (2017) noin 2% tai 0,6 miljardia tonnia. Tilastokeskuksen mukaan Suomen CO2 päästöt 2018 oli 56 miljoonaa tonnia eli 1/10-osa tulivuorten päästöistä.

Huomautettakoon, että tulivuorten päästöt on hyvin vaikea tietää (mm. sen takia ettei niitä juurikaan mitata ja purkauspaikkoja on satoja) ja ne tietenkin vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Päästöarviot ovat sen takia hyvin karkeita ja voivat helposti vaihdella suurilla kertoimilla vuodesta toiseen. Asiaan liittyy, että purkausten päästöt eivät ole vakioita edes yhden tulivuoren purkauksesta toiseen. Sitä mukaan kun maaperä sulaa, kaasun koostumus muuttuu sen myötä miten maaperän eri kerrostumat päätyvät "sulattamoon".

Oli miten oli, globaalista näkökulmasta tulivuoret lienevät pieni CO2 lähde, mutta Suomen näkökulmasta tulivuoret ovat dominoiva lähde, joka käytännössä tarkoittaa, että tulivuoret pelkästään hukuttavat alleen kaikki Suomen ns. ilmastotoimet joka tilanteessa.
Ergo, Suomen ilmastotoimet täysin hyödyttömiä myös tästä näkökulmasta katsottuna.

[Isagoge]

Eli vieläkin maailmanlaajuinen tulivuorien ja vulkaanisten toiminnan CO2-päästöjen määrä kiskaistu hihasta ja stetsonista. Pakkohan se on uskoa, kun ilmastotiedemies näin kertoo ilman mitään mittadataa. Vai pitäisikö sanoa dadaa?

Vuodesta 2009 lähtien maapalloa on kiertänyt Greenhouse Gases Observing Satellite (GOSAT), jota satellin kehittäneet ja laukaisseet japanilaiset kutsuvat myös nimellä Ibuki. Se mittaa CO2:n ja CH4:n pitoisuuksia Maan ilmakehässä yli 50 000 mittauspisteessä.

Vuonna 2014 NASA laukaisi Orbiting Carbon Observatory-2:n (OCO-2), jonka mittausten alueellinen kattavuus on vielä parempi kuin GOSAT:n.

Näiden satelliittien keräämän datan ansiosta tiedämme nykyään varsin tarkasti, mistä hiilidioksidia maapallon ilmakehään tulee ja miten paljon.

Kun maanpäällisten tulivuorten sijainnitkin tunnetaan hyvin, näiden satelliittien keräämästä datassa kyllä näkyisi, jos tulivuoret olisivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kannalta merkittävä tekijä. Merenalaisia vulkaanisesti aktiivisia alueita on varmasti vielä löytämättä, mutta yhtä kaikki, myös niiden työntämä CO2 näkyisi em. datassa, jos se olisi merkittävä tekijä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun kannalta.

Todella isoja purkauksiahan ei noiden satelliittien käyttöiän aikana ole vielä ollut. Siksi kannattaa tarkastella, mitä ilmakehän CO2-pitoisuudelle on historian isojen purkausten aikana tapahtunut. Viestini kuvan on laatinut ilmastotutkija Ed Hawkins, ja kyllä tuosta on kovin vaikeaa nähdä minkäänlaista purkausten efektiä CO2-pitoisuuteen. Kuvaan ei varmaan ole mahtunut, mutta tuosta voi itse katsoa myös Santa Marian (1902) ja Novaruptan (1912) efektiä, tai pikemminkin sen puutetta. Edes kolmen ison purkauksen ajallisesti suhteellisen läheinen ketju (Krakatau, Santa Maria ja Novarupta) ei tee 1900-luvun alkuun mitään selvästi näkyvää piikkiä.

Vulkaaninen toiminta on kyllä kaukana historiassa ilmeisesti tempaissut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden useammankin kerran niin ylös, että on seurannut nopeaa ja dramaattista lämpenemistä, mutta silloin tapahtuneet purkaukset ovat olleet mittakaavaltaan jotain aivan muuta kuin tässä viestissä mainitsemani purkaukset. Vulkaanisesta toiminnasta ei siis oikein näytä olevan nykyisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun selittäjäksi.   

[ämpee]

"Humanity's annual carbon emissions through the burning of fossil fuels and forests, etc., are 40 to 100 times greater than all volcanic emissions"

Tulivuorten CO2 osuudesta näyttäisi olevan vaikeaa saada selvyyttä.

Asiaa ei helpota laisinkaan se, että suurin osa toimivista tulivuorista on veden alla.
Tämä liittyy ilmakehään sitä kautta, että missä määrin nämä vedenalaiset tulivuoret ottavat merien kapasiteettia sitoa hiilidioksidia itseensä ja missä määrin sitä kapasiteettia jää tasaamaan ilmakehän satunnaisia vaihteluita ?
Kun merkittävää osaa tästä yhtälöstä ei tiedetä niin hatusta voidaan vedellä vaikka millaisia numeroita ilman että niitä mitenkään voidaan todentaa.

Ihmiskunnassa tähän mennessä suurta on ollut suuret luulot omasta osaamisestaan ja kyvystään hallita luontoa.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, yhtä tulivuorta ei saada hallintaan mutta silti kuvitellaan pystyttävän hallitsemaan koko planeetan ilmastoa.
Käytännössä ihmiset eivät pysty hallitsemaan edes ihmisiä.

[Isagoge]

...Tämä liittyy ilmakehään sitä kautta, että missä määrin nämä vedenalaiset tulivuoret ottavat merien kapasiteettia sitoa hiilidioksidia itseensä ja missä määrin sitä kapasiteettia jää tasaamaan ilmakehän satunnaisia vaihteluita ?
Kun merkittävää osaa tästä yhtälöstä ei tiedetä niin hatusta voidaan vedellä vaikka millaisia numeroita ilman että niitä mitenkään voidaan todentaa.

Merenalaisen vulkaanisen toiminnan merkittävä efekti on se, että siinä vapautuva CO2 happamoittaa paikallisesti merivettä. Tuolla

https://www.nature.com/articles/srep25686

on mielenkiintoinen artikkeli suomalaisillekin tutun lomapaikan läheisyydessä vaikuttavan merenalaisen El Hierro -tulivuoren vaikutuksista meriveteen. Artikkelin diskussiossa todetaan

The flux of CO2 from El Hierro submarine volcano (6.0 105 ±  1.1 105 kg d−1)) is comparable to that at other submarine volcanoes but relatively small compared to both the global volcanic flux of CO235 (~0.1%) and the anthropogenic flux (~0.002%). Although CO2 flux data from hydrothermally and volcanically active submarine volcanoes in the ocean are scarce, it is estimated that mid-ocean ridge, arcs and plumes contribute with 2.7 108 kg d−1, 3.0 108 kg d−1 and 3.6 108 kg d−1, respectively. Each of them provides 0.1 ±  0.02 Gt of CO2 yr−1 to the total CO2 added to the ocean.

Estimaattihan tuo tietysti on, koska mittaustuloksia kaikesta vedenalaisesta vulkaanisesta toiminnasta ei ole, mutta tuon estimaatin mukaan vedenalaisen vulkaanisen toiminnan mereen lisäämän hiilidioksidin määrä on aivan mitätön verrattuna esimerkiksi siihen, kuinka paljon meret vuosittain sitovat ihmiskunnan päästämää hiilidioksidia.

Jos joku haluaa syyttää merenalaista tai maanpäällistä vulkaanista toimintaa viimeisen parinsadan vuoden aikana tapahtuneesta hiilidioksidin lisäyksestä ilmakehään, pitäisi osata vastata myös tähän kysymykseen: miksi tulivuoret alkoivat yhtäkkiä puskea rajusti enemmän hiilidioksidia ulos juuri silloin, kun teollistuminen pääsi kunnolla vauhtiin, kun ne olivat tuhansia vuosia päästäneet hiilidioksidia sen verran maltillisesti, että isotkaan yksittäiset purkaukset eivät käytännössä ollenkaan näy ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa?   

[F1nka]

Onko missään selitetty miksi aikaisempien aikakausien huomattavasti korkeammat hiilidioksidipitoisuudet eivät aiheuttaneet katastrofaalista ja pysäyttämätöntä kuumenemisen kierrettä? Miksi vain ihmisen toimet vapauttamalla maaperästä sinne biologisten kiertojen aiemmin viemää hiiltä takaisin ilmakehään aiheuttaa tämän katastrofin?

Saattaisi toki olla perusteltua hillitä tupruttelua ja seurata hetken verran mihin suuntaan ollaan menossa. Puhuttu radikaali vähentäminen, kun etenkin kasvit ovat jo alkaneet sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen, saattaa kuitenkin tuottaa omat yllättävät ongelmansa. Eikö Saharan vihertyminen pitäisi olla positiivinen juttu ainakin muille kuin maahanmuuton vastustajille? Myrskyjen voidaan olettaa vähenevän, jos napa-alueet lämpenevät enemmän kuin päiväntasaaja. Vesisadetta voi tosiaan tulla enemmän eli Iso-Britaniasta ja Irlannista voi olla järkevää katsoa rakennusideoita tulevaisuudessa.

Ja itseäni toistaen, jos kauhistelijat olisivat tosissaan, toteutettaisiin maailman energiantuotanto ydinenergian varaan lopettaen kriisi heti.

[mannym]

Löytäisiköhän tuo Isagoge sellaisen puhtaan proxy tutkimuksen, johon ei olisi ympätty mitään?

Jatkuvaa lätkämailaa, jossa proxyt katkaistaan sopivaan kohtaan ja sitten ympätään siihen lämpötilasarja ja kas lapa on valmis.

Ottais vaikka sellaisen joka päättyisi vuoteen 2000 tai 2010 ja kattaisi parisen tuhatta vuotta?

Kyllähän sieltä ilmastointitieteen arkistoista pitäisi tuollainen löytyä. Vieläpä sellainen joka olisi lätkämaila kuten noissa mitä tänne tuuppaa jatkuvasti.

[Isagoge]

Yksittäisiin vuosiin tai edes muutamaan vuoteen perustuvat väitteet siitä, että ilmasto lämpenee tai kylmenee, ovat tietysti katteettomia.

Tästä huolimatta monet ilmastodenialistit levittelevät sosiaalisessa mediassa väitteitä siitä, että "ilmasto on jo alkanut viilentyä" tai "paikallisesti on näkyvissä selvä ilmaston viilentymistrendi".

Viileneekö ilmasto siis nyt? Tuskinpa. Berkeley Earthin Zeke Hausfather julkaisi juuri aikasarjan, jossa tarkastellaan mittaushistorian kesien (kesä-heinä-elokuu) globaaleja keskilämpötiloja. Viime kesä oli BE:n datan perusteella koko mittaushistorian lämpimin mantereilla. Jos myös valtameret otetaan huomioon, se oli neljänneksi lämpimin.

Yksittäisistä vuosista ei toki voi tehdä johtopäätöksiä ilmaston kokonaistilanteen suhteen, mutta aika selvä trendi tuossa näkyy pelkästään silmäilemällä.

[mannym]

Yksittäisiin vuosiin tai edes muutamaan vuoteen perustuvat väitteet siitä, että ilmasto lämpenee tai kylmenee, ovat tietysti katteettomia.

Tästä huolimatta monet ilmastodenialistit levittelevät sosiaalisessa mediassa väitteitä siitä, että "ilmasto on jo alkanut viilentyä" tai "paikallisesti on näkyvissä selvä ilmaston viilentymistrendi".

Viileneekö ilmasto siis nyt? Tuskinpa. Berkeley Earthin Zeke Hausfather julkaisi juuri aikasarjan, jossa tarkastellaan mittaushistorian kesien (kesä-heinä-elokuu) globaaleja keskilämpötiloja. Viime kesä oli BE:n datan perusteella koko mittaushistorian lämpimin mantereilla. Jos myös valtameret otetaan huomioon, se oli neljänneksi lämpimin.

Yksittäisistä vuosista ei toki voi tehdä johtopäätöksiä ilmaston kokonaistilanteen suhteen, mutta aika selvä trendi tuossa näkyy pelkästään silmäilemällä.

Jaa Berkeley on taas julkaissut jotain. Katsotaan Berkeleyn datakirjossa maanpäällisiä havaintoasemia on kuten muissakin harvakseltaan. Jos mennään oikein armeliaalla linjalla niin liki 70% maa pinta-alasta on mittausten ulkopuolella ja sekin mikä on keskittyy entistä enemmän asutuksen sekaan. Kuten tiedämme, niin eteläiseltä pallonpuoliskolta ei merellisiä mittaustuloksia ole kuin muutaman vuosikymmenen ajalta, niin Berkeleyn "mittaus" on tehty maapallolla pinta-alalta joka on palttiarallaa 9% koko pallon pinta-alalta ja tuokin siis oikein armeliaasti.

Siinäpä oikein "globaalit" keskilämpötilat.

Yksittäisiin maanpäällisiin sarjoihin jotka todellisuudessa mittaavat alle 1% aluetta pallosta, hyvin paikoittain, ei oikein ole luottamista. Varsinkaan yksittäisiin alarmistisiin koti isukkeihin ei ole luottamista.

[Isagoge]

Onko missään selitetty miksi aikaisempien aikakausien huomattavasti korkeammat hiilidioksidipitoisuudet eivät aiheuttaneet katastrofaalista ja pysäyttämätöntä kuumenemisen kierrettä?

On selitetty. Tämä käydään läpi kaikilla ilmastotutkimukseen liittyvillä alkeiskursseilla. Stefan–Boltzmannin -lain mukaan planeetan ilmaston (tai pelkästään planeetan muodostaman kappaleen) kuumentuessa se emittoi eksponentiaalisesti yhä enemmän energiaa avaruuteen, ja geologisessa mittakaavassa hyvin pian saavutetaan uusi tasapainotila, jossa ilmaston (tai ilmastottoman planeetan pinnan) keskilämpötila ei enää nouse, elleivät ilmastopakotteet jatka kasvamistaan.

"Katastrofaalinen kuumenemisen kierre" on ilmeisesti ja onneksi epätodennäköinen Maassa.   

[insinörtti]

Onko missään selitetty miksi aikaisempien aikakausien huomattavasti korkeammat hiilidioksidipitoisuudet eivät aiheuttaneet katastrofaalista ja pysäyttämätöntä kuumenemisen kierrettä?

On selitetty. Tämä käydään läpi kaikilla ilmastotutkimukseen liittyvillä alkeiskursseilla. Stefan–Boltzmannin -lain mukaan planeetan ilmaston (tai pelkästään planeetan muodostaman kappaleen) kuumentuessa se emittoi eksponentiaalisesti yhä enemmän energiaa avaruuteen, ja geologisessa mittakaavassa hyvin pian saavutetaan uusi tasapainotila, jossa ilmaston (tai ilmastottoman planeetan pinnan) keskilämpötila ei enää nouse, elleivät ilmastopakotteet jatka kasvamistaan.

"Katastrofaalinen kuumenemisen kierre" on ilmeisesti ja onneksi epätodennäköinen Maassa.

Sitä puolestaan ei ole selitetty, miksei stefan-boltzmannin säteilylaki ole enää nykyään voimassa. Muina aikoina ja muilla taivaankappaleilla lämpöä karkaa avaruuteen teholla, joka on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tämän vuoksi hyvinkin pieni lämpötilan nousu kasvattaa nopeasti säteilylämmön hävikkiä. Saman ilmiön aiheuttaa myös mikä tahansa lämpötilaero: jos on kaksi eri lämpöistä aluetta joiden lämpötilojen keskiarvo on T, säteilyn kautta häviävä lämpö on aina suurempi kuin silloin, jos molempien lämpötila on keskiarvon suuruinen.

[Ajattelija2008]

Sitä puolestaan ei ole selitetty, miksei stefan-boltzmannin säteilylaki ole enää nykyään voimassa. Muina aikoina ja muilla taivaankappaleilla lämpöä karkaa avaruuteen teholla, joka on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tämän vuoksi hyvinkin pieni lämpötilan nousu kasvattaa nopeasti säteilylämmön hävikkiä. Saman ilmiön aiheuttaa myös mikä tahansa lämpötilaero: jos on kaksi eri lämpöistä aluetta joiden lämpötilojen keskiarvo on T, säteilyn kautta häviävä lämpö on aina suurempi kuin silloin, jos molempien lämpötila on keskiarvon suuruinen.

CO2:n tuplaantumisen aiheuttama lämpeneminen lasketaan juuri T^4 -lailla. Säteilyikkuna avaruuteen kapenee parin prosentin luokkaa, jolloin T nousee 0.5 %, jotta sama energiamäärä saadaan säteiltyä ulos. Pinnan absoluuttinen lämpötila on 288 kelviniä. Lämpötilan nousu on 1.5 C luokkaa. Tästä ovat kaikki yhtä mieltä. Riitely on siitä, miten feedbackit vaikuttavat. Lämpötilan nousu lisää vesihöyryn määrää pinnan lähellä ym.

[Tomatoface]

Ei taida nykyään mennä päivääkään ilman jotain YLEn ilmastoprofeetan julistusta. Nyt me saadaankin 5-kertainen määrä sadetta (ja hukutaan tietenkin kaikki Babylonin tulviin) jossei makseta äkkiä aneita.

Ennen on kuulemma keskitytty liikaa lämmön nousuun ja että me vaan korvennuttaisi.

[Siener]

Kovinhan nuo itse tuottavaa työtä tekemättömät viherloiset yrittävät päästä kikkakolmosillaan ryöstämään verotuksen kautta valkoisen heterosuomalaisen oikealla työllä ansaittua rahaa.

Halveksullani ei ole rajaa.

[insinörtti]

CO2:n tuplaantumisen aiheuttama lämpeneminen lasketaan juuri T^4 -lailla. Säteilyikkuna avaruuteen kapenee parin prosentin luokkaa, jolloin T nousee 0.5 %, jotta sama energiamäärä saadaan säteiltyä ulos. Pinnan absoluuttinen lämpötila on 288 kelviniä. Lämpötilan nousu on 1.5 C luokkaa. Tästä ovat kaikki yhtä mieltä. Riitely on siitä, miten feedbackit vaikuttavat. Lämpötilan nousu lisää vesihöyryn määrää pinnan lähellä ym.

Tuo on juuri se ongelma: pallon pinnan lämpötila ei ole 288K, vaikka lämpötilan keskiarvo olisikin tuo. Jos siis "ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilojen äärevyys lisääntyy" silloin säteilyn kautta pakeneva lämpömäärä kasvaa huomattavan paljon - vaikka keskilämpötila ei edes lainkaan muuttuisi. Jos yksi alue on 200K ja toinen samankoinen 300K, näiden säteily on suurempaa kuin jos molemmat olisivat 250K. Itse asiassa se vastaisi tilannetta, jossa molemmat olisivat lämpötilassa 264K.

[Roope]

Mainio päivä lukea ilmastouutisista vain otsikot.

Yle: Ilmastopaneeli kehottaa Suomea varautumaan sademäärän merkittävään kasvuun ja vakavien tuhotulvien riskiin – "On keskitytty liikaa siihen, lämpeneekö" 23.9.2021

Huomioni kiinnitti aamulla Ylen pelottelujutun alkuperäinen otsikko, joka kuulosti uskomattomalta:

Yle: Ilmastopaneeli kehottaa Suomea varautumaan jopa viisinkertaisiin sademääriin ja vakavien tuhotulvien riskiin

Ja uskomatonta roskaahan se olikin:

Korjaus 23.9. klo 9.15: Otsikosta on otettu pois maininta viisinkertaisista sademääristä, raportti varoittaa sademäärien kasvun voivan jopa viisinkertaistua vuositasolla.

Tähän mennessä sateisuus on kasvanut arviolta 2–3 prosenttia. Jo nyt rankkasateet kuormittavat erityisesti kaupunkialueita. Seuraavien 10 vuoden aikana sateisuuden ennakoidaan kasvavan 2–4 prosenttia lisää.

– Se on kolminkertainen määrä. Jos mennään vielä eteenpäin, sademäärän lisäys on 8–9 prosenttia vuositasolla. Se on tähänastiseen verrattuna mennessä nähdystä viisinkertainen, Gregow havainnollistaa.

400 prosentin kasvu tai 8-9 prosentin kasvu, ei kai se ole niin tarkkaa, kunhan saadaan haluttu mielikuva, ajatteli Ylen ilmastoasiantuntija Jenni Frilander.

MTV: Tuore raportti: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa tulevaisuudessa – myös talous ja terveys vaakalaudalla 23.9.2021

Raportissa ei väitetä eikä esitetä perusteluja otsikon hurjalle väitteelle, että Suomessa talous ja terveys ovat "vaakalaudalla" ilmastonmuutoksen vuoksi.

Raportissa kyllä listataan ja korostetaan ilmastonmuutoksen mahdollisia kielteisiä taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia Suomessa, mutta siinä ei analysoida muutosten kokonaiskuvaa. Niin taloudellisten kuin terveydellistenkin vaikutusten kun voi olettaa olevan nettona paremminkin positiiviset (kasvukauden piteneminen, hengityselinsairauksien helpottuminen jne.).

Raportin mukaan osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisää kustannuksia, mutta osa voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Maataloudessa voidaan hyötyä kasvukauden pidentymisestä, koska se sallii myös uusien lajien viljelemistä yhä pohjoisempana. Toisaalta taloudellinen hyötyminen edellyttää, etteivät esimerkiksi tuholaisten aiheuttamat satovahingot kasva hyötyjä nopeammin.

–  Talouden näkökulmasta riskien hallinta ja (niiden) suuruuden ymmärtäminen sekä niiden kustannusten arviointi ovat ihan keskiössä, ja tätä ei ole juurikaan tehty, sanoi Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Ilmastopaneelin raportti: Alueellinen ilmastonmuutostieto tukee sopeutumistyötä Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Ilmastopaneelin tuore raportti korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä päästövähennysten rinnalla. Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kokonaiskuvan sopeutumisen eteen Suomessa tehdystä työstä sekä ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla.

Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä: nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan kasvun taittumisena vasta useiden vuosien päästä. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä.

"Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola.

[...]

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen Suomessa aiheuttamista kustannuksista puuttuu. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät.

[...]

"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.

Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.

Ilmastopaneeli 23.9.2021

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet (pdf)

Raportissa esitetään oletuksiltaan mahdottomaksi muuttunut lämpenemisen RCP8.5-skenaario muina miehinä ennusteena, jollaiseksi sitä ei ole koskaan tarkoitettu. Toisaalta ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset jäävät raportin perusteella Suomessa varsin pieniksi jopa tälläisessa ääriskenaariossa.