Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Golimar]

X

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n uuden väestöennusteen mukaan suomalaisten ominaisuudet kuitenkin muuttuvat seuraavan 20 vuoden aikana melko jyrkästi.

Esimerkiksi Soinin ja Jämijärven asukasluku pienenee, kun taas Sipoon ja Kaarinan kasvaa.

Lapsia syntyy vähemmän ja monissa kunnissa yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.

Myös vieraskielisten määrä lähes tuplaantuu nykyisestä 400 000:sta.

Kun äänestäjät muuttuvat, kuinka paljon muuttuu politiikka?

Kuihtuuko keskusta kaupungistumisen myötä, ja tuleeko samalla kaikista vihreitä? Kuolevatko demarit sukupuuttoon, ja kuka voittaa satojen tuhansien vieraskielisten äänet itselleen?

Entä miksi kaikista puolueista juuri perussuomalaiset pärjää tasaisimmin eri-ikäisten ja eri puolilla maata asuvien keskuudessa?

X

Kun Waqar Zafar muutti Pakistanista Suomeen syyskuussa 2015 opiskellakseen kemiaa Itä-Suomen yliopistossa, hän kävi läpi kaikkien puolueiden ohjelmat.

Kuukautta myöhemmin hän oli liittynyt sosiaalidemokraatteihin. Demareilla oli paljon vieraskielisiä jäseniä ja Zafar tunsi olonsa tervetulleeksi.

Vasemmistopuolueiden ajatukset tasa-arvosta ja laajoista oikeuksista vetosivat Zafariin, joka oli tottunut omassa kotimaassaan oikeistolaisempaan politiikkaan.

MDI:n ennusteessa vieraskielisten määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä jopa puolella miljoonalla maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vuoksi.

Kuntavaaleissa saavat äänestää kaksi vuotta Suomessa asuneet muiden maiden kansalaiset, esimerkiksi eduskuntavaaleissa taas vaaditaan Suomen kansalaisuutta.

Koska nämä uudet äänestäjät eivät ole vielä urautuneet minkään puolueen leiriin, heidän valintansa voivat muuttaa puolueiden valtasuhteita nopeastikin.

Tutkijatohtori Josefina Sipinen kertoo, että pääkaupunkiseudulla asuvat vironkieliset kertovat kannattavansa useimmin perussuomalaisia, siinä missä somalin- ja arabiankieliset kertovat äänestävänsä vasemmistopuolueita.

Puoluekanta voi toki kieliryhmän lisäksi kertoa muistakin tekijöistä: esimerkiksi Suomessa työskentelevillä vironkielisillä on usein duunaritausta.

Sipinen kuitenkin arvelee, että keskimäärin moni vieraskielinen tukee vasemmistoa, koska se korostaa yhdenvertaisuutta. Näin toivotaan myös SDP:n ajatushautomossa Kalevi Sorsa -säätiössä.

– Vieraskielisten keskuudessa voisi olla kasvupotentiaalia demareille. Laaja julkinen sektori, työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen voisivat hyvinkin resonoida heidän keskuudessaan, toteaa projektitutkija Maija Mattila.

X

Miten puolueet voivat houkutella vieraskielisten ääniä?
Arvot eivät kanna kauas, ellei puolue onnistu kertomaan niistä myös vieraskielisille.

Waqar Zafar oli itse kiinnostunut politiikasta jo ennen Suomeen saapumistaan, ja hän löysi puolueensa nopeasti.

Harvalle kuitenkaan käy yhtä hyvin. Erityisesti Euroopan ulkopuolisten kielivähemmistöjen äänestysaktiivisuus jää usein melko matalaksi.

Sille on Zafarin mukaan monta syytä.

Monella kestää kauan oppia suomea, mutta harva puolue viestii itsestään edes englanniksi, arabiasta tai somalista puhumattakaan.

Suomalaiset puolueet eivät myöskään ota äänestäjiinsä yhteyttä.

– Monista muista maista tulevat ovat tottuneet siihen, että ehdokkaat lähestyvät heitä ja kertovat itsestään. Suomessa näin ei käy koskaan.

Zafar ihmettelee myös, ettei suomalaisilla puolueilla ole vähemmistöille suunnattua toimintaa.

– Kun koko virallinen systeemi on outo, tuttujen henkilöiden rooli korostuu. Siksi vieraskielisten ääniä kalastelevien puolueiden olisi hyvä nimetä laajasti erilaisia ehdokkaita, toteaa myös tutkijatohtori Josefina Sipinen.

Mitä pidempään maahan muuttaneet asuvat Suomessa tietämättä mitään puolueista, sitä epätodennäköisempää on, että he enää innostuvat mukaan. Kuilu on yksinkertaisesti kasvanut liian suureksi.

Tähän ei tulevaisuuden puolueilla pitäisi enää olla varaa, Zafar toteaa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11975755

[Roope]

Kyllä itse ymmärrän tyyppejä jotka muuttaa tänne jos saa enemmän liksaa eikä tartte tehdä kahta duunia yms.Itsekkin varmasti tekisin samoja päätöksiä.Näin vanhempana tosin toiseen maahan lähteminen pistäisi kyllä ajattelemaan todella monta kertaa että onko kannattavaa.

Samalla tavalla niissä lähtömaissakin lähteminen on nuorten miesten juttu, suuri seikkailu, kuten Suomeen vuonna 2015 surffanneilla irakilaisilla, kun taas elämässään vakiintuneet vanhemmat ihmiset muuttavat lännen lihapatojen ääreen enimmäkseen perheenyhdistämisen kautta jos silloinkaan.

Mohamed lähti kotikaupungistaan Matmatasta 16-vuotiaan serkkunsa kanssa maaliskuun lopulla. Lähtöpäätös kuulostaa lähes päähänpistolta.

"Serkku soitti, että laivoja oli valmiina ja että hän oli päättänyt lähteä. Suljin kännykkäkauppani samantien."

Vallankumous oli takana, mutta tulevaisuus Tunisiassa ei näyttänyt sen kummemmalta. Se, mikä oli muuttunut, oli rajojen rakoileminen. Aiemmin tarkkaan vartioitu meriraja oli yhtäkkiä lähes avoin. Ja unelma Euroopasta oli yhtä vahva kuin ennenkin. Niin Mohamedistakin tuli harraga, Välimeren laiton ylittäjä.

"Harraga... Sanaa on vaikea kääntää. Alunperin se tarkoittaa polttamista: henkilöpapereiden polttamista, rajojen polttamista", Ghezela sanoo.

"Jotta näitä nuoria miehiä voisi ymmärtää, on ymmärrettävä, miten he kaikki ovat kasvaneet harraga-ajatuksen kanssa: unelma siitä, että Euroopassa kaikki on mahdollista, ajatus siitä, että siellä voi ansaita rahaa ja tulla sitten takaisin Tunisiaan, rikkaana ja menestyneenä."

Siksi Mohamedin oli niin helppo lähteä. Tunisiassa jokapäiväinen elämä oli hankalaa. Kolme ammattitutkinnon suorittanutta siskoa on työttömänä. Mohamedilla on kampaajan koulutus mutta hän on työskennellyt milloin missäkin: hotellissa baarimikkona, rakennuksilla hanttihommissa, kännykkäkorjaajana. Ranskasta kesäisin lomille saapuvat tuttavat taas ajelivat hienoilla autoilla.

Kun tilaisuus koettaa onneaan tarjoutui, miksei Mohamed olisi lähtenyt?

[...]

Matka Eurooppaan maksoi noin 850 euroa. Ensimmäinen yritys kaatui liian täyteen pakatun aluksen haaksirikkoon Tunisian rannan tuntumassa Djerbassa. Toisella yrityksellä Mohamed pääsi Italiaan kuuluvalle Lampedusan saarelle, jonne lähes kaikki Pohjois-Afrikasta lähtevät laittomat alukset suuntaavat. Alaikäinen serkkupoika sai paikan vastaanottokeskuksesta, mutta Mohamedia pidettiin säilössä kuukauden päivät.

Huhtikuun alussa Italia myönsi hänelle, kuten tuhansille muillekin tunisialaisille, humanitaarisin perustein puolen vuoden oleskeluluvan, joka on voimassa koko Schengen-alueella. Tuolloin Italiaan oli saapunut paikallisten viranomaisten mukaan noin 25 000 tunisialaista. Heistä valtaosa ilmoitti haluavansa jatkaa matkaa Ranskaan ja muihin Euroopan maihin. Italia kyllästyi toimimaan Euroopan unionin ja Schengen-alueen siirtolaisvarastona.

Heti paperit saatuaan Mohamed suuntasi kohti Pariisia. Samaan aikaan kun Ranska protestoi kovaäänisesti Italian päätöstä vastaan, hän ylitti vaivihkaa maiden välisen rajan.

Maailman Kuvalehti: Vallankumouksen polttamat

"Ilmiö, jota euroopassa kutsutaan laittomaksi siirtolaisuudeksi, tunnetaan Marokossa nimeltä harraga. Sanalla viitataan läpäisemiseen, rajan ylittämiseen, mutta myös palamiseen ja poltteeseen miehen rinnassa, miehen, jonka odotetaan olevan elannon hankkija."

Maailman Kuvalehti: Nykyajan Odyseus

[sancai]

Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen.  #WorldRefugeeDay

Huomaa, miten irallaan todellisuudesta nämä virkaläskit ovat. Maailmassa on arviolta 232 miljoonaa vierastyöläistä ja suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole omaisuutta. Joka vuosi miljoonat ja miljoonat ihmiset muuttavat ilman perhettään vieraaseen maahan elintasosiirtolaisina. Tämä on heiltä täysin ymmärrettävää, ihmiset tavoittelevat parempaa elämää. Kautta historian ihmiset ovat muuttaneet vieraille maille paremman elintason perässä ja kautta historian vastaanottajamaat ovat rajoittaneet muuttoa, jos se on alkanut aiheuttaa ongelmia.

"Missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan?"
Olen vuokralla asuva sinkkumies, kuten suurin osa elintasosiirtolaisista. Naisia, lapsia tai perheitähän sieltä ei tule, koska tämä on nimenomaan elintasomuuttoa. Olen jo kerran muuttanut ilman perhettäni vieraaseen maahan, mielelläni muuttaisin uudestaan, jos jokin mahdollisuus aukeaa. Ei minulla ole Suomessa mitään sen kummempia siteitä, että muutto olisi joku tragedia.

[Econ101]

Näiden pietikäisten ulostuloja miettiessä pohtii, että onko noin kuutamolla vai valehteleeko "hyvän" asian puolesta. Tph-järjestelmä on viritetty niin, että kusettajien haravoiminen on kova tehtävä, ja toisaalta, elintasoerot ovat vetovoimatekijä, joka ei kovin nopeasti, jos koskaan, ole poistumassa. Nykyinen systeemi ylläpitää jatkuvaa tulijavirtaa.

Jimmie Åkesson twiittasi, että Tanskan suunnittelema asyylijärjestelmä ainoa mahdollinen: karsii kusettajat, mutta turvaa saavat ne, jotka sitä oikeasti ovat hakemassa.

[arctic-tern]

Minulla on muutamia maahanmuuttajatuttuja. Olen auttanut kolmea eri maahanmuuttajaa tekemään oleskelulupahakemuksen. Niin paljon kuin haluaisinkin, että tälläisiä maahanmuuttajia ei tulisi Eurooppaan, olen halunnut auttaa, koska henkilöt minua pyysivät.

Yksi näistä eli Kelan avustusten varassa. Työpaikat ja työsopimukset tehtiin vain Kelan tukien varmistamieksi.

Toinen oli vastaanottokeskuksessa asuessaan käyttänyt runsaasti lääkärin palveluita. Mietin, että kuka lääkärilaskut mahtoi maksaa.

Kolmas asui pimeästi Suomessa, mutta teki töitä, ilman mitään lupia. Hän maksoi verot, verottaja jopa lähetti hänelle joka vuosi verokortin. Häädön saatuaan jatkoi samoja töitä, mutta pimeänä. Poliisi täysin kädetön.

[Melbac]

Minulla on muutamia maahanmuuttajatuttuja. Olen auttanut kolmea eri maahanmuuttajaa tekemään oleskelulupahakemuksen. Niin paljon kuin haluaisinkin, että tälläisiä maahanmuuttajia ei tulisi Eurooppaan, olen halunnut auttaa, koska henkilöt minua pyysivät.

Yksi näistä eli Kelan avustusten varassa. Työpaikat ja työsopimukset tehtiin vain Kelan tukien varmistamieksi.

Toinen oli vastaanottokeskuksessa asuessaan käyttänyt runsaasti lääkärin palveluita. Mietin, että kuka lääkärilaskut mahtoi maksaa.

Kolmas asui pimeästi Suomessa, mutta teki töitä, ilman mitään lupia. Hän maksoi verot, verottaja jopa lähetti hänelle joka vuosi verokortin. Häädön saatuaan jatkoi samoja töitä, mutta pimeänä. Poliisi täysin kädetön.

Itse epäilen myös että porukka tulee tänne vain ja ainoastaan siksi että saa hoitoa johonkin sairauteensa.Siinä missä suomalainen menee lääkäriin suunnilleen kun on jo liian myöhäistä tai on pää kainalossa että korjatkaas tämä niin noi tietää etukäteen jo mitä niitä vaivaa.En yhtään epäilisi etteikö noi myisi niitä lääkkeitä mitä ne saa eteenpäin yms.Koko systeemi tuntuu vaan ruokkivan koko ajan itseään.

[Mangustin]

Sirpa Pietikäinen
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen. 

Missä olosuhteissa lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan, jos siellä odottaisi valmiina entiseen verrattuna huippuylellinen uusi koti, moninkertaiset vastikkeettomat tulot ja tämä sama myöhemmin seuraasi liittyville perheenjäsenille?

Tällaiselle lähtemisen tarpeelle on joissain kielissä ja kulttuureissa ihan omia sanojakin, mutta ne eivät tarkoita pakolaista.

Ai semmoinen akronyymi kuin meppi?

Arvelen, että Sirpa Pietikäinen hallinnoi Suomessa olevaa omaisuuttansa ihan sujuvasti, aivan kuten Suomessa notkuvat kehitysmaa-expatit omia kiinteistöjään ja yrityksiään kotimaissaan.

[akez]

Sirpa Pietikäinen🇫🇮🇪🇺
@spietikainen

Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen.  #WorldRefugeeDay

Erinomainen ja kerrassaan mainion upea ajatusleikki, joka taatusti valaisee jokaiselle vähänkin aivoja ja elämänkokemusta omaavalle mistä on kyse.

Ajatellaanpa, että Suomessa on puhjennut konflikti. Mikä on se syy, joka saisi sinut menemään koko Euroopan halki ja Välimeren yli henkesi kaupalla veneillen aina Bangladeshiin, Mosambikiin tai Borneoon asti? Miksi naapurimaat Ruotsi ja Viro, tai ne muut lukuisat matkan varrella olleet maat, eivät kelpaisi sinulle?

Tätä kuviota kun vähän aikaa pohtii, niin taatusti valkenee jokaiselle mistä on kyse.

[akez]

Hei, me tienataan tällä! Ei tietenkään kaikki, mutta jotkut valitut kyllä.

Suomenmaa tänään:

Yle: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot – piirien sijoitukset yli kolminkertaistuneet

Lisävaroja käytetään muun muassa uusien työntekijöiden palkkaamiseen

Turvapaikanhaun ruuhkavuosina 2015–2019 Suomen Punaisen Ristin piirit takoivat 24 miljoonan euron voitot, kertoo Yle.

SPR on sijoittanut vastaanottokeskustoiminnasta saamiaan voittoja. Piirien sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet. Vuonna 2014 ne olivat 10,9 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 34,8 miljoonaa euroa

SPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.

Lisävarat ovat mahdollistaneet vapaaehtoistyön kehittämisen. SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin (HUP) ohjelmapäällikön Heidi Juslin-Sandinin mukaan varoilla on palkattu muun muassa uusia työntekijöitä.

Juslin-Sandin muistuttaa myös, että varoja on hyvä olla pahan päivän varalle. ...
(...)

Tuo on malliesimerkki maahanmuuttoteollisuuden toiminnasta. Teeskentelee vain olevansa "hyvä ja auttavainen ihminen", niin sillä voi tienata tosi hyvin.

Yksikään maahantulija ei halua luopua tilapäiseksi tarkoitetusta asyylista, koska ilmaiset tienestit loppuisivat. Sama pätee maahanmuuttoteollisuuden välttämättömään tarpeeseen saada hoidettavakseen tasaisen asyylivirran jatkuvasti tuomaa uutta sakkia, sillä muuten heidänkin lokoisiin hommiinsa tulee stoppi. Näin on keksitty tuhoisa ikiliikkuja, josta hyötyvät etupiirit pitävät vielä saavuttamastaan systeemistä fanaattisesti kiinni. Usein heillä on vielä paljon poliittista vaikutusvaltaa ja "oikeita suhteita".

SPR ei toki ole ainoa, joka kykenee hyötymään haittamaahanmuutosta. Talouselämä-lehdessä oli äskettäin juttua ravintoloitsijasta, joka oli saanut Woltin kautta myyntiä puolen miljoonan euron verran. Hänelle ei kuitenkaan jäänyt siitä mitään voittoa, sillä Woltti nappasi päältä 30% kuljetuspalkkion. Siten ainoa hyötyjä toiminnasta oli Woltti, joka valtion subventoimien haittamaahanmuuttajien avulla pystyi tekemään hyvän tilin. Toinen hyötyjäsakki oli tietysti nämä "volttineekerit", jotka tällä tavalla varmistivat maahan jäämisen, sekä sossun ja kelan rahahanojen aukeamisen pysyvästi. Voisi kuvitella, että myös Woltin asiakas hyötyi saadessaan safkat "halvalla" kotiinsa. Tämä on kuitenkin illuusiota, sillä hän nämä subventoidut työntekijät viime kädessä kustantaa maksamillaan veroilla.

Noissa esimerkeissä kiteytyy haittamaahanmuutolla tehtävän bisneksen ydinlogiikka: Se on haitallista kaikille muille.

[MiljonääriPlayboy]

SPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.

Miten jumalauta 100%:sti valtion tissillä olevan järjestön, 100%:sti valtion rahoittamasta toiminnasta voi jäädä YLIJÄÄMÄÄ?? Vieläpä näköjään varsin reilusti??

Tuohan on suurinpiirtein sama kuin jos minä tekisin firmalle kululaskun 20e:n ostoksesta, mutta firma maksaakin minulle satasen. Ei taida tapahtua lähiaikoina tuota. Mutta verovaroja jaeltaessa näköjään tapahtuu. Päitä pölkylle! Vai onko VTV tarkastanut ("tarkastanut") ja siunannut nämäkin moku-rahavirrat?

Pää räjähtää. Ja sitten vielä ilakoivat lehdessä veronmaksajien ryöstämisestä. Eivät osaa edes hävetä touhujaan.

edit:typo

[Golimar]

VMP x 1 000 000

Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyvien käsitteiden käyttöä
Työ- ja elinkeinoministeriö  22.6.2021 11.33

TIEDOTE

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä. 

Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.

Kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteistä on käyty keskustelua jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina on noussut esiin myös yhteiskunnallinen tarve tarkastella käsitteitä uudelleen. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin.

Termejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan.

Olennainen osa sanastotyötä on ollut pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen siitä, mihin eri käsitteillä viitataan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanastossa korostetaan, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa.

Käsitepari kotoutuminen – yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta
Kotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin.

Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.

Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.

Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Käsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019.  Sanastotyötä on tehty työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastotyöryhmä on kokoontunut käsittelemään sanastoa useita kertoja vuosien 2019–2021 aikana.

Kotoutumisen sanasto julkaistaan suomenkielisenä 1. laitoksena, joka sisältää myös ruotsinkieliset vastineet. Määritelmien ja huomautuksien ruotsinkieliset käännökset lisätään sanastoon elokuussa.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Helena Torkko, p. 029 504 7695, [email protected], 22.-23.6. ja 5.–9.7.
Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, p. 029 504 8254, [email protected], ruotsinkieliset vastineet, 5.–9.7.
Neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen, p. 029 504 7117, [email protected], 22.6.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kotoutumisen-sanasto-yhdenmukaistaa-kotoutumiseen-liittyvien-kasitteiden-kayttoa

https://beta.kotoutuminen.fi/documents/56901608/71065357/Kotoutumisen_sanasto_1_laitos.pdf/7f5c1f87-dd0c-4051-38f3-3d7ea6e4e1ea?t=1624277824724

[Talvetar]

SPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.

Miten jumalauta 100%:sti valtion tissillä olevan järjestön, 100%:sti valtion rahoittamasta toiminnasta voi jäädä YLIJÄÄMÄÄ?? Vieläpä näköjään varsin reilusti??

Tuohan on suurinpiirtein sama kuin jos minä tekisin firmalle kululaskun 20e:n ostoksesta, mutta firma maksaakin minulle satasen. Ei taida tapahtua lähiaikoina tuota. Mutta verovaroja jaeltaessa näköjään tapahtuu. Päitä pölkylle! Vai onko VTV tarkastanut ("tarkastanut") ja siunannut nämäkin moku-rahavirrat?

Pää räjähtää. Ja sitten vielä ilakoivat lehdessä veronmaksajien ryöstämisestä. Eivät osaa edes hävetä touhujaan.

edit:typo

Niin, luulisi että edes häpeäisivät vähän?

Mutta tätähän ihan hierotaan veronmaksajien naamaan.

[Samuel Kielosto]

Tuossa akez:in linkkaamassa Suomenmaan uutisessa viitataan yle:n juttuun, jossa on kerrottu laajemmin SPR:n taloudesta. Tässä katkelmia:

MOT selvitti: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot

SPR on sijoittanut ison osan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnalla saamistaan miljoonavoitoista, mutta niillä myös paikataan koronan aiheuttamia aukkoja taloudessa.
...
Turvapaikanhaun kiirevuosien hellitettyä on sopiva hetki katsoa taaksepäin. Suuret tulijamäärät pistivät liikkeelle satojen miljoonien eurojen uudet rahavirrat.
...
VOK-buumin kuumina vuosina 2015–2020 valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa (ei sis. arvonlisäveroa). Suurin siivu siitä eli 625 miljoonaa euroa meni SPR:n ylläpitämään vastaanottotoimintaan. Seuraavaksi suurimmat vastaanotto-operaattorit olivat kunnat (234 milj. €) ja sosiaali- ja terveyspalveluyritys Luona (159 milj. €).
...
Palkollisia SPR:ssä on noin tuhat. Järjestö vertautuu tulojensa puolesta suuryritykseen. SPR kirjasi viime vuonna noin 200 miljoonan euron tuotot. Ne tulevat monesta lähteestä: muun muassa Veripalvelusta 60 miljoonaa euroa, vastaanottokeskuksista 45 miljoonaa, erilaisista avustuksista noin 40 miljoonaa, varainhankinnasta 24 miljoonaa, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta 13 miljoonaa ja käytettyä tavaraa myyvästä Kontti-ketjusta 12 miljoonaa.
...
SPR:n vastaanottokeskuksia ovat pyörittäneet kymmenen järjestön yhteensä kahdestatoista piiristä.
Vuonna 2014 piirien yhteenlaskettu tulos oli 0,2 miljoonaa euroa tappiolla. Sitten alkoi vastaanoton voimakas kasvu ja talouden nousukiito. SPR:n piirien yhteenlaskettu tulos vuosilta 2015–2019 näyttää 24 miljoonan euron voittoa.
SPR on laittanut VOK-voittonsa poikimaan. SPR:n piirien sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet: vuonna 2014 ne olivat 10,9 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 piirien sijoituksia oli 34,8 miljoonaa euroa.
...
SPR:n tulot turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ovat vähentyneet, mutta niillä on yhä iso merkitys sen piireille. Vuonna 2020 piirit saivat vastaanotosta 45 miljoonaa euroa, kun niiden kaikki tuotot olivat yhteensä 61 miljoonaa.
...
Vuosina 2015–2020 valtio käytti vastaanottoon 1,5 miljardia euroa. Ilman turvapaikanhaun kasvua jaksosta olisi selvitty karkeasti arvioiden noin miljardi pienemmillä menoilla.
...
Huikeimpien hintapyyntöjen torjunnasta huolimatta vastaanottotoiminnan keskihinta harppasi turvapaikanhaun huippuvuosina. Vuonna 2015 tavoiteltiin 37 euron vuorokausihintaa henkilöltä, mutta se kipusikin 66 euroon. MOT:n teettämän selvityksen mukaan kalleimmissa aikuisten vastaanottokeskuksissa vuorokausihinta oli noin 150–200 euroa henkilöltä alkuvuonna 2016.
...
SPR harjoittelee säännöllisesti vastaanoton laajentamista.   

https://yle.fi/uutiset/3-11974721

[Golimar]

Nyt haisee mätä    Joku uusi matudumppaus Suomeen on alkamassa.

X

AFP kertoo artikkelissaan Suomen tarvitsevan kipeästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Artikkelin mukaan Suomi näyttää hyvältä paperilla, mutta Suomeen muuttavat kohtaavat ongelmia muun muassa työnantajien asenteiden vuoksi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo AFP:lle uskovansa Suomen olevan houkuttelevampi vaihtoehto koronapandemian jälkeen.
Ranskalainen uutistoimisto AFP kirjoittaa tiistaisessa artikkelissaan Suomessa vallitsevasta työperäisen maahanmuuton pulasta. Artikkelia on julkaistu laajasti ympäri maailman median.

– Jatkuvasti planeetan onnellisimmaksi kansaksi nimetyn sekä maailmankuulusta elintasostaan tunnetun Suomeen luulisi hukkuvan maahan muuttamaan haluaviin ihmisiin, mutta tosiasiassa se kärsii akuutista työvoimapulasta, AFP kirjoittaa.

Artikkeliinsa uutistoimisto on haastatellut Talented Solutions -rekrytointitoimiston Saku Tihveräistä, joka kertoo Suomen tarvitsevan "valtavia määriä" työperäisiä maahanmuuttajia, jotta se välttyisi ikääntyvän väestön ongelmilta.

X

Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.

X

– Maahanmuuton vastaiset mielipiteet sekä haluttomuus työllistää ulkopuolisia ovat yleisiä homogeenisessa yhteiskunnassa, jossa äärioikeistolaisella perussuomalaiset-puolueella on vaaleissa suuri kannatus, AFP kirjoittaa.

X

Monet myös suostuvat palkkaamaan vain suomea äidinkielenään puhuvia.

Näin AFP:lle kertoo myös 42-vuotias britannialainen it-alan asiantuntija Ahmed (nimi muutettu). Hän muutti Suomeen perhesyiden vuoksi, ja yritti luoda suhteita sekä etsiä hyvää työpaikkaa kuuden kuukauden ajan.

Yritykset epäonnistuivat.

– Käänteentekevä hetki oli se, kun yksi rekrytoija kieltäytyi kättelemästä minua. Työpaikkojen määrä ei ollut Suomessa ongelma, rekrytoijien asenne oli, Ahmed sanoo.

Lopulta mies antoi periksi ja hyväksyi työtarjouksen Saksan Düsseldorfista, jonne hän matkustaa Helsingistä viikoittain.

X

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/29fe7942-bb09-4f79-8e1f-824e50342b84

[Talvetar]

Nyt haisee mätä    Joku uusi matudumppaus Suomeen on alkamassa.

X

AFP kertoo artikkelissaan Suomen tarvitsevan kipeästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Artikkelin mukaan Suomi näyttää hyvältä paperilla, mutta Suomeen muuttavat kohtaavat ongelmia muun muassa työnantajien asenteiden vuoksi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo AFP:lle uskovansa Suomen olevan houkuttelevampi vaihtoehto koronapandemian jälkeen.
Ranskalainen uutistoimisto AFP kirjoittaa tiistaisessa artikkelissaan Suomessa vallitsevasta työperäisen maahanmuuton pulasta. Artikkelia on julkaistu laajasti ympäri maailman median.

– Jatkuvasti planeetan onnellisimmaksi kansaksi nimetyn sekä maailmankuulusta elintasostaan tunnetun Suomeen luulisi hukkuvan maahan muuttamaan haluaviin ihmisiin, mutta tosiasiassa se kärsii akuutista työvoimapulasta, AFP kirjoittaa.

Artikkeliinsa uutistoimisto on haastatellut Talented Solutions -rekrytointitoimiston Saku Tihveräistä, joka kertoo Suomen tarvitsevan "valtavia määriä" työperäisiä maahanmuuttajia, jotta se välttyisi ikääntyvän väestön ongelmilta.

X

Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.

X

– Maahanmuuton vastaiset mielipiteet sekä haluttomuus työllistää ulkopuolisia ovat yleisiä homogeenisessa yhteiskunnassa, jossa äärioikeistolaisella perussuomalaiset-puolueella on vaaleissa suuri kannatus, AFP kirjoittaa.

X

Monet myös suostuvat palkkaamaan vain suomea äidinkielenään puhuvia.

Näin AFP:lle kertoo myös 42-vuotias britannialainen it-alan asiantuntija Ahmed (nimi muutettu). Hän muutti Suomeen perhesyiden vuoksi, ja yritti luoda suhteita sekä etsiä hyvää työpaikkaa kuuden kuukauden ajan.

Yritykset epäonnistuivat.

– Käänteentekevä hetki oli se, kun yksi rekrytoija kieltäytyi kättelemästä minua. Työpaikkojen määrä ei ollut Suomessa ongelma, rekrytoijien asenne oli, Ahmed sanoo.

Lopulta mies antoi periksi ja hyväksyi työtarjouksen Saksan Düsseldorfista, jonne hän matkustaa Helsingistä viikoittain.

X

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/29fe7942-bb09-4f79-8e1f-824e50342b84

Ei, ei, ei .....

Pahasti aavistelen, että suomi on jo lupautunut eu:ssa ottamaan uusia tulokkaita, jotka jutun perusteella tulevat jahka pandemia hellittää.

Ei, vuosi 2015 uusintana ja pahempana.

Miettikää, mikä ajatus...

[Lalli IsoTalo]

Pahasti aavistelen, että suomi on jo lupautunut eu:ssa ottamaan uusia tulokkaita, jotka jutun perusteella tulevat jahka pandemia hellittää.

Ei, vuosi 2015 uusintana ja pahempana.

Marinilla ei ainakaan ole mitään ongelmia vaihtaa Suomen miljardeja divisiooniin Afrikan vutkelmia, vieläpä monikertaisesti verrattuna Sipilän ennätykseen. Tältä kannalta katsottuna on Suomen onni, että Marin ryssii pandemiankin hallintaa entiseen tyyliin ...

[Ari-Lee]

Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.

NEROKASTA! Sehän on kuin iskisi suonta verenvuotokuumeesta kärsivältä, tai ampumahaavaa hoidettaisiin ampumalla lisää reikiä. Kuka saatana näitä "artikkeleita" keksii?

Minäpä keksin oman artikkelin: Työttömän peruspäiväraha nelinkertaistetaan ja nostetaan veroprosenttia 20:stä 25%:iin. Tai sanotaan saman tein viisinkertaistaan - saadaan vielä parempi tulos kuin 30k matua /v.

[Talvetar]

Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.

NEROKASTA! Sehän on kuin iskisi suonta verenvuotokuumeesta kärsivältä, tai ampumahaavaa hoidettaisiin ampumalla lisää reikiä. Kuka saatana näitä "artikkeleita" keksii?

Minäpä keksin oman artikkelin: Työttömän peruspäiväraha nelinkertaistetaan ja nostetaan veroprosenttia 20:stä 25%:iin. Tai sanotaan saman tein viisinkertaistaan - saadaan vielä parempi tulos kuin 30k matua /v.

Pelkään pahinta ja toivottavasti olen todella väärässä nyt:

Näiden "artikkeleiden" tarkoitus lienee vain ja ainoastaan valmistella kansaa uuteen matuvyöryyn..

[Ari-Lee]

Pelkään pahinta ja toivottavasti olen todella väärässä nyt:

Näiden "artikkeleiden" tarkoitus lienee vain ja ainoastaan valmistella kansaa uuteen matuvyöryyn..

Et väärässä ole. Valmistelevat, mutta MIKSI?

Suomen kansaa on nyt valmisteltu rajoittamalla sananvapautta, tiukentamalla asekontrollia niin että koko genre on vaarassa loppua tykkänään tai ajautumassa hyvin pienen ryhmän ylikalliiksi harrastukseksi, polttoaineiden verotusta korottamalla on valmisteltu elämään erittäin niukoilla resursseilla ja tuleviin tuotteiden ja palveluiden huimiin hintakorotuksiin. Ja tämä sama hallitus, muistutuksena ettei Suomessa ole kahta hallitusta vaan se on tämä sama intersektionaalinen femakko vihahallitus, syytää miljardeja velkarahaa muille maille vierahille ja ne vähätkin omat varat huuhaapuliveivaamiseen nimeltä ilmastonmuutos. Ja tietysti miljardeja euroja bisnekseen nimeltä VOK.

Tämä samaan aikaan kun muut maat tiukentavat kriteerejään minkäänlaiseen haittamaahanmuuttoon. Se kun on niin että menot eivät muutu tuloiksi vaikka David Copperfield sitä yrittäisi. Sanon: Menossa on ryöstö. Hallitus ryöstää meiltä sananvapauden, aseet, autot, rahat, omaisuuden ja työpaikat. Perikadon perilliset sitten ovat puilla paljailla vaikka mitä keinoja yritettäisiin tilanteen korjaamiseen. Lopussa on vain reaalisosialismi.

[Golimar]

Kuusi vuotta sitten "vokkeja" nousi ympäri Suomen – nyt niitä katoaa kaikessa hiljaisuudessa
Suomeen perustettiin satoja uusia vastaanottokeskuksia vuoden 2015 turvapaikanhakijailmiön seurauksena. Nyt niitä on jäljellä kourallinen. Viranomaiset varautuvat siihen, että koronan jälkeen turvapaikanhakijamäärät kääntyvät taas nousuun.

Nina Järvenkylä
Tänään klo 10:01 (muokattu klo 13:02)
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä tuli loppukesästä ja syksystä eli vain muutaman kuukauden aikana. Määrä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin edellisvuonna yhteensä.

– Kaikkihan muistavat tilanteen, kun Pasilan poliisiaseman edessä oli jonoja, kun ihmiset jonottivat rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi. Ja ihmisiä käveli Tornio-Kemi-moottoritiellä. Ilmiö alkoi jo alkukesästä 2015, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirasto muistelee.

Lehto aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa (Migri) syksyllä 2015, kun tilanne oli niin sanotusti kuumimmillaan.

Lehto sanoo, että aluksi kaikki sujui Suomessakin hyvin. Kesällä 2015 jo toiminnassa olevia vastaanottokeskuksia – kansankielellä vokkeja – laajennettiin, ja etsittiin paikkoja uusille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki järjesti vauhdilla hätämajoitusta Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille. Sitten tuli loppukesä, ja viimeistään tuolloin tilanteen laajuus alkoi hahmottua myös Suomessa.

– Elokuussa tilanne kääntyi. Emme osanneet seurata merkkejä, että tämä kääntyy niin suureksi kuin se kääntyi, Lehto toteaa.

Hän jatkaa, että alkuvaihe meni siis suunnitelmien mukaan, mutta ilmiön volyymi etenkin loppukesästä yllätti lähes kaikki.

– Keväällä 2015 Suomessa oli 17–18 aikuisyksikköä ja muutama alaikäisyksikkö. Sen kesän ja syksyn aikana perustettiin yksiköitä siihen tahtiin, että meillä oli tammi-helmikuussa 2016 aikuisyksiköitä enimmillään 147, Lehto kertaa.

X

Vuonna 2015 Migri pystyi tekemään nopeasti tarvittavia päätöksiä, muiden viranomaisten tukemana. Nyt samaan ketteryyteen ei Lehdon mukaan pystyttäisi, vaikka muutoin reagointikyky vastaavaan ilmiöön onkin huomattavasti ketterämpi kuin vuonna 2015.

– Hyvänä puolena oli se, että siihen aikaan esimerkiksi vastaanottomomentti oli arviomääräraha, eli valtioneuvoston, siis hallituksen, päätöksellä voitiin tarvittaessa ylittää budjetti lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.

X

Vastaanottokeskusten ja erilaisten väliaikaisten majoituskeskusten määrä kasvoi syksyllä 2015 ja vielä alkuvuodesta 2016 moninkertaiseksi tätä edeltävään aikaan verrattuna. Keskuksia perustivat paitsi kunnat, myös Suomen Punainen Risti, muut järjestöt sekä useat yksityiset yritykset, suurimpana Luona Oy. Yksityisistä toimijoista enää Luona on mukana vastaanottokeskustoiminnassa.

Lehto kertoo, että sopimukset uusista vastasanottokeskuksista tehtiin Punaisen Ristin piirien eli alueellisten toimijoiden kanssa, ja myös muiden toimijoiden.

X

Keväällä 2021 turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen joitakin kymmeniä per kuukausi. Esimerkiksi toukokuussa tulijoita oli 44, huhtikuussa 33 ja maaliskuussa 57.

– Tiedämme kohtuullisella varmuudella, kun koronan vuoksi asetettuja liikkumisrajoituksia höllennetään, niin kyllä turvapaikanhakijoiden määrä erittäin suurella todennäköisyydellä kääntyy kasvuun, Lehto arvioi.

X

Tilanne maailmalla siis elää, ja etenkin pandemian jälkeen liikkuminen rajojen ylitse helpottunee. Painetta liikkumiselle on. Esimerkiksi Kanarian saarilla ja Etelä-Espanjassa, osittain Marokon puolella, tuhannet pääosin Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat odottavat mahdollisuutta jatkaa matkaansa. Painetta on myös Kreikassa, Italiassa sekä EU:n naapurissa Turkissa.

Tässä tullaan johtopäätökseen, ettei Suomessa haluta nyt lakkauttaa liian monta vastaanottokeskusta ja Lehdon sanoin "taas ensi vuonna perustaa".

– Se olisi ihmisten ja talouden kannalta typerää. Haluamme olla valmiita siihen, kun turvapaikanhakijoiden määrä jälleen kasvaa, Lehto toteaa.

X

Etenkin pääkaupunkiseudulla vastaanottokeskuksen asukkaiden keskuudessa on herännyt huolta siitä, että keskuksen toiminnan loppuessa asukkaita voidaan siirtää jopa toiselle puolen Suomea. Lehdon mukaan tämä ei kuitenkaan olen ensisijainen ratkaisu.

– Kyllä kysytään, Lehto vastaa kysymykseen kysytäänkö asukkailta mielipidettä.

X

Toiveeseen pyritään vastaamaan, jos henkilöllä on esimerkiksi vakituinen, täysipäiväinen työsuhde tai kyseessä on tutkinto-opiskelija.

X

Hän korostaa, että päätökset ihmisten siirroissa pyritään pitämään oikeudenmukaisena ja tasapuolisina. Hän myöntää, että pääkaupunkiseudulta ei haluta muuttaa pois.

– Täytyy sanoa, että kyllä pääkaupunki vetää. Halukkuus tänne on suurta.

X

Tammikuussa 2016 vain noin neljä prosenttia turvapaikanhakijoista asui yksityismajoituksessa. Nyt vastaava määrä on yli 52 prosenttia.

Lehto avaa lukumääriä. Kirjoilla vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä (toukokuun viimeinen viikko) noin 5 400 henkilöä, ja yksityismajoituksessa näistä noin 2 800, ja näistä 1 700 on kirjoilla pääkaupunkiseudun vokeissa.

X

Kielteisen – vähintään yhden, jotkut useita – päätöksen saaneita henkilöitä on noin 4 100. Lehdon mukaan suurin osa valittaa ja muutoksenhakutapauksia eri oikeusasteissa on yli 2 200 henkilöllä. Suomessa on käytössä eurooppalainen erikoisuus: turvapaikkaa voi hakea uudelleen kielteisen päätöksen saatuaan useita kertoja. Lehto muistelee, että tällä hetkellä näiden hakijoiden joukossa on henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa jo 11 kertaa.

– Ne, jotka saavat oleskeluluvan, niin siitä hetkestä kolmisen vuotta eteenpäin, ja yli puolet näistä henkilöistä löytyy pääkaupunkiseudulta.

Lehto arvioi, että pääkaupunkiseudulle turvapaikan saaneita henkilöitä vetää etninen diasporayhteisö, ja lisäksi opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1da2aa18-199b-4748-978f-2de852838756

Saman toimittelijan nyyhkyjuttu.

Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.

Nina Leinonen
[email protected]

27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)

Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.

X

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016072721964338

[Talvetar]

Kuusi vuotta sitten "vokkeja" nousi ympäri Suomen – nyt niitä katoaa kaikessa hiljaisuudessa
Suomeen perustettiin satoja uusia vastaanottokeskuksia vuoden 2015 turvapaikanhakijailmiön seurauksena. Nyt niitä on jäljellä kourallinen. Viranomaiset varautuvat siihen, että koronan jälkeen turvapaikanhakijamäärät kääntyvät taas nousuun.

Nina Järvenkylä
Tänään klo 10:01 (muokattu klo 13:02)
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä tuli loppukesästä ja syksystä eli vain muutaman kuukauden aikana. Määrä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin edellisvuonna yhteensä.

– Kaikkihan muistavat tilanteen, kun Pasilan poliisiaseman edessä oli jonoja, kun ihmiset jonottivat rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi. Ja ihmisiä käveli Tornio-Kemi-moottoritiellä. Ilmiö alkoi jo alkukesästä 2015, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirasto muistelee.

Lehto aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa (Migri) syksyllä 2015, kun tilanne oli niin sanotusti kuumimmillaan.

Lehto sanoo, että aluksi kaikki sujui Suomessakin hyvin. Kesällä 2015 jo toiminnassa olevia vastaanottokeskuksia – kansankielellä vokkeja – laajennettiin, ja etsittiin paikkoja uusille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki järjesti vauhdilla hätämajoitusta Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille. Sitten tuli loppukesä, ja viimeistään tuolloin tilanteen laajuus alkoi hahmottua myös Suomessa.

– Elokuussa tilanne kääntyi. Emme osanneet seurata merkkejä, että tämä kääntyy niin suureksi kuin se kääntyi, Lehto toteaa.

Hän jatkaa, että alkuvaihe meni siis suunnitelmien mukaan, mutta ilmiön volyymi etenkin loppukesästä yllätti lähes kaikki.

– Keväällä 2015 Suomessa oli 17–18 aikuisyksikköä ja muutama alaikäisyksikkö. Sen kesän ja syksyn aikana perustettiin yksiköitä siihen tahtiin, että meillä oli tammi-helmikuussa 2016 aikuisyksiköitä enimmillään 147, Lehto kertaa.

X

Vuonna 2015 Migri pystyi tekemään nopeasti tarvittavia päätöksiä, muiden viranomaisten tukemana. Nyt samaan ketteryyteen ei Lehdon mukaan pystyttäisi, vaikka muutoin reagointikyky vastaavaan ilmiöön onkin huomattavasti ketterämpi kuin vuonna 2015.

– Hyvänä puolena oli se, että siihen aikaan esimerkiksi vastaanottomomentti oli arviomääräraha, eli valtioneuvoston, siis hallituksen, päätöksellä voitiin tarvittaessa ylittää budjetti lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.

X

Vastaanottokeskusten ja erilaisten väliaikaisten majoituskeskusten määrä kasvoi syksyllä 2015 ja vielä alkuvuodesta 2016 moninkertaiseksi tätä edeltävään aikaan verrattuna. Keskuksia perustivat paitsi kunnat, myös Suomen Punainen Risti, muut järjestöt sekä useat yksityiset yritykset, suurimpana Luona Oy. Yksityisistä toimijoista enää Luona on mukana vastaanottokeskustoiminnassa.

Lehto kertoo, että sopimukset uusista vastasanottokeskuksista tehtiin Punaisen Ristin piirien eli alueellisten toimijoiden kanssa, ja myös muiden toimijoiden.

X

Keväällä 2021 turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen joitakin kymmeniä per kuukausi. Esimerkiksi toukokuussa tulijoita oli 44, huhtikuussa 33 ja maaliskuussa 57.

– Tiedämme kohtuullisella varmuudella, kun koronan vuoksi asetettuja liikkumisrajoituksia höllennetään, niin kyllä turvapaikanhakijoiden määrä erittäin suurella todennäköisyydellä kääntyy kasvuun, Lehto arvioi.

X

Tilanne maailmalla siis elää, ja etenkin pandemian jälkeen liikkuminen rajojen ylitse helpottunee. Painetta liikkumiselle on. Esimerkiksi Kanarian saarilla ja Etelä-Espanjassa, osittain Marokon puolella, tuhannet pääosin Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat odottavat mahdollisuutta jatkaa matkaansa. Painetta on myös Kreikassa, Italiassa sekä EU:n naapurissa Turkissa.

Tässä tullaan johtopäätökseen, ettei Suomessa haluta nyt lakkauttaa liian monta vastaanottokeskusta ja Lehdon sanoin "taas ensi vuonna perustaa".

– Se olisi ihmisten ja talouden kannalta typerää. Haluamme olla valmiita siihen, kun turvapaikanhakijoiden määrä jälleen kasvaa, Lehto toteaa.

X

Etenkin pääkaupunkiseudulla vastaanottokeskuksen asukkaiden keskuudessa on herännyt huolta siitä, että keskuksen toiminnan loppuessa asukkaita voidaan siirtää jopa toiselle puolen Suomea. Lehdon mukaan tämä ei kuitenkaan olen ensisijainen ratkaisu.

– Kyllä kysytään, Lehto vastaa kysymykseen kysytäänkö asukkailta mielipidettä.

X

Toiveeseen pyritään vastaamaan, jos henkilöllä on esimerkiksi vakituinen, täysipäiväinen työsuhde tai kyseessä on tutkinto-opiskelija.

X

Hän korostaa, että päätökset ihmisten siirroissa pyritään pitämään oikeudenmukaisena ja tasapuolisina. Hän myöntää, että pääkaupunkiseudulta ei haluta muuttaa pois.

– Täytyy sanoa, että kyllä pääkaupunki vetää. Halukkuus tänne on suurta.

X

Tammikuussa 2016 vain noin neljä prosenttia turvapaikanhakijoista asui yksityismajoituksessa. Nyt vastaava määrä on yli 52 prosenttia.

Lehto avaa lukumääriä. Kirjoilla vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä (toukokuun viimeinen viikko) noin 5 400 henkilöä, ja yksityismajoituksessa näistä noin 2 800, ja näistä 1 700 on kirjoilla pääkaupunkiseudun vokeissa.

X

Kielteisen – vähintään yhden, jotkut useita – päätöksen saaneita henkilöitä on noin 4 100. Lehdon mukaan suurin osa valittaa ja muutoksenhakutapauksia eri oikeusasteissa on yli 2 200 henkilöllä. Suomessa on käytössä eurooppalainen erikoisuus: turvapaikkaa voi hakea uudelleen kielteisen päätöksen saatuaan useita kertoja. Lehto muistelee, että tällä hetkellä näiden hakijoiden joukossa on henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa jo 11 kertaa.

– Ne, jotka saavat oleskeluluvan, niin siitä hetkestä kolmisen vuotta eteenpäin, ja yli puolet näistä henkilöistä löytyy pääkaupunkiseudulta.

Lehto arvioi, että pääkaupunkiseudulle turvapaikan saaneita henkilöitä vetää etninen diasporayhteisö, ja lisäksi opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1da2aa18-199b-4748-978f-2de852838756

Saman toimittelijan nyyhkyjuttu.

Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.

Nina Leinonen
[email protected]

27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)

Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.

X

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016072721964338

Mukana on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja (talvella ehkä tai kuka näistä tietää?) omatoimisesti?

No, ei nyt sentään tarvitse itkeskellä =  suunnatonta vainoa on paettu, välimereen ei ole hukuttu ja ollaan kuitenkin jo suomen puolelle eli turvassa ainakin, kai nyt pienen kuumuuden kestää?

[Golimar]

Suomen tuhoajat odottavat intopinkeänä matuvyöryä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto: Afganistanista voi tulla iso pakolaisjoukko Eurooppaan, kun Taliban valtaa alaa
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi Ylen Ykkösaamussa myös Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla kytevää siirtolaistilannetta.

X

Ulkoministeriön tietojen mukaan Valko-Venäjän pääkaupunki Minskiin on tullut lennoilla hotelleihin siirtolaisia Lähi-Idästä.

Haaviston mukaan on selvää, että siirtolaistilanteessa on kyse siitä, että Lukashenko on aiemmin kertonut kostavansa Euroopan Unionin Valko-Venäjälle määrämiä pakotteita.

– Tämä on hybridioperaatio, jolla pyritään tekemään kiusaa Euroopan Unionille ja vaikuttamaan rajan turvallisuuteen, Haavisto sanoo.

Turkkiin ja Irakiin on lähdössä liettualaisdelegaatiot, jotka pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen. Haavisto uskoo, että neuvotteluista voidaan saada aikaan tuloksia eli siirtolaisten määrän vähenemistä.

– Olen tavannut Irakin ulkoministerin. Hän tuntuu ainakin halukkaalta kantamaan vastuuta omista kansalaisistaan, Haavisto kertoo.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12011405

Turvapaikanhakijat politiikan pelinappuloina – Valko-Venäjän ohjaama pakolaisvirta ja Kreikan karkotukset vievät ihmisoikeuksien rippeetkin
Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tuomitsee hauraassa asemassa olevien käytön valtioiden pelinappuloina. Pakolaisten ihmisoikeudet vaarantaa myös karkotuskäytäntö, josta on arvostelijoiden mukaan tullut osa rajavalvontaa monessa Euroopan maassa.

Eurooppa lomailee tai odottaa loppukesän loma-aikaa. Samaan aikaan pakolaisten arki on entisellään, ja yhä jatkuvat uskaliaat yritykset ylittää meriä – usein päättyen tragediaan - jatkuvat. Vaikka pakolaisten määrä on pudonnut murto-osaan entisestä, niin yhä on liikkeellä myös maitse rajojen ylitystä yrittäviä.

Toukokuussa Yle raportoi siitä, kuinka Balkanilla pakolaiset joutuvat usein Kroatian poliisin mielivallan ja kovien otteiden kohteiksi.

Pakolaisuuden päättymättömään kehään lisäsi Valko-Venäjä kesäkuun lopulla oman kierteensä. EU-maa Liettuan rajalle alkoi saapua Valko-Venäjälle päätyneitä syyrialaisia ja irakilaisia ennennäkemätöntä tahtia.

X

"Hauraassa asemassa olevat joutuvat pelinappuloiksi"
– Pidän äärimmäisen tuomittavana sitä, että heikossa ja hauraassa asemassa olevat ihmiset päätyvät valtiollisen toiminnan pelinappuloiksi, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Ylen puhelinhaastattelussa.

Pakolaisjärjestöt pelkäävät, että pakolaisten tulon järjestäminen johtaa siihen, että niin tulijoiden kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkenee.

– Pitää muistaa, että jokaisella on oikeus hakea suojelua, ja valtioilla on velvollisuus käsitellä jokaisen tilanne erikseen, muistuttaa Lehtinen.

Lehtisen mukaan turvapaikanhakijan asema on selvitettävä. Vasta sen jälkeen voidaan päättää, mikä on oikeudenmukainen menettely juuri kyseisen ihmisen kohdalla.

X

Sotia ja puutetta pakenevien ihmisten yritys päästä Eurooppaan pitää yllä painetta Kreikan saarten pakolaisleireillä. Etenkin lähellä Turkkia sijaitsevan Lesboksen jättimäisen pakolaisleirin tilanne nousee jatkuvasti uutisiin.

Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota myös Kreikan viranomaisten suorittamiseen mielivaltaisiin karkotuksiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn julkaiseman raportin mukaan niin sanottu "pushback" -menettely, pakolaisten karkottaminen takaisin, kukoistaa Kreikan saarilla.

X

Lehtinen vaatii pushback-käytäntöjen lopettamista:

– Kreikan viranomaisten toiminta on noussut esille, mutta kyse on useista Euroopan maista, sanoo Lehtinen.

Hän sanoo, että pakolaisjärjestöillä on todisteita siitä, että hauraassa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan mielivaltaisesti ja väkivaltaisesti.

– Pakolaisten häätämisestä takaisin on tullut monin paikoin osa rajavalvonnan käytäntöä, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja vaatii, että mielivaltaisen torjumisen on loputtava.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12009129

[Golimar]

Suositun uimarannan vieressä on nähty iltaisin sytyteltävän vesipiippuja – Somessa heräsi huoli, onko tällainen toiminta edes sallittua
Kuusijärven rannoilla voi kesäiltoina aistia makeaa savua ja kuulla vesipiipun porinaa. Facebook-keskustelu herätti vantaalaiset miettimään, onko vesipiipunpoltto häiritsevää ja voidaanko siihen puuttua.

VANTAAN puskaradiossa Facebookissa käytiin viime viikolla kuumentunutta keskustelua vesipiipunpoltosta Kuusijärvellä.

Rannalla käy ilta-aikaan porukoita, jotka kokkaamisen lomassa polttavat vesipiippua.

Vesipiippu on tupakointiväline, jonka avulla poltetaan joko tupakkatuotteita tai tupakan vastiketta. Välimeren ja Lähi-idän alueilta lähtöisin olevasta vesipiipusta käytetään monia eri nimityksiä, kuten shisha ja hookah.

Se on vesisäiliöineen ja imuletkuineen usein iso kapistus, jota käytetään yhteisesti vuorotellen.

X

Cafe Kuusijärven ravintolapäällikkö Rea Hakala on tietoinen Facebook-kohusta, muttei näe vesipiippuja kovinkaan ongelmallisina.

"Ei se meille näy, enkä ole itse vesipiipun polttoon törmännyt. Lähinnä se poru on ollut siellä puskaradiossa", hän toteaa.

Uimavalvojien mukaan puolestaan vesipiippua harvemmin näkyy rannalla päiväsaikaan, mutta kuudesta eteenpäin polttelijoita alkaa ilmaantumaan.

Kolmatta kesää Kuusijärvellä työskentelevän Alexander Berestenin mukaan vesipiippua poltetaan ranta-alueesta hieman sivummalla, metsikön tuntumassa sekä vastarannalla.

X

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008098145.html

X

Vantaan suosituin uimaranta Kuusijärvi on tänäkin kesänä täyttynyt uimareista ja auringonpalvojista.

Käärmeenä paratiisiin on luikerrellut kuitenkin vesipiipun poltto. Vantaan Sanomien lukija kertoo, että jotkut rannan käyttäjistä polttelevat vesipiippua, ja poltto on päivittäistä.

Lukija kertoo, että hän yritti virittää aiheesta keskustelua Facebookissa, mutta tuloksena oli niin sanottu p***amyrsky.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4211154

[Kallan]

^Kehitysmaalaisen saat irti kehitysmaasta, mutta kehitysmaalaisuus on ja pysyy, sukupolvesta toiseen...

[Golimar]

Youssef Asad Alkhatib tuli vastikään sodan keskeltä Suomeen – Nyt hän kuuluu onnekkaaseen prosenttiin: Juuri kielen oppinut pääsi sisään Teatterikorkeakouluun
Syyrialainen Youssef Asad Alkhatib saapui yksin Suomeen maaliskuussa 2017. Samana syksynä hän nousi Kansallisteatterin lavalle. Miten ihmeessä sinnikäs nuori teki itsestään lyhyessä ajassa näyttelijän?

TILAAJILLE

Kun tulin Suomeen, tuntui, että mun on pakko tehdä teatteria. Että jos en tee teatteria, en voi elää Suomessa", Youssef Asad Alkhatib sanoo. KUVA: KIMMO PENTTINEN

Anna Takala HS
17.7. 7:00

UNELMIEN täyttymys? Kyllä. Uusi alku, josta voi ponnistaa kohti seuraavia unelmia? Kyllä, sitäkin.

Keskiviikko 2. kesäkuuta vuonna 2021 on päivämäärä, jonka Youssef Asad Alkhatib uskoo muistavansa koko loppuelämänsä. Sinä päivänä hän pääsi Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelemistä.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008057996.html

[Uuno Nuivanen]

^ Ylen tuotannot kaipaavat lisää kiintiöählämeitä. Joku suomalainen olisi tuollekin paikalle tosissaan halunnut.

[nochWunder]

Suomessa tuhoisinta on, että harva tajuaa mistä maahanmuuttopolitiikka on peräisin. Ja kun seuraa kuinka Hommallakin kedkustelu hajoaa, oli aihe kuin aihe, niin peli on menetetty.

Suomea ohjataan ulkomailta. Maahanmuuton tarkoitus on tuhota kansallisvaltiot. Tarkoitus on siis sama kuin feminismillä ja koronatoimilla.

Meidän tulisi keskittyä kitkemään vasemmistolainen korruptio mediasta ja yliopistoista. Suomen valtapuolueet pitäisi syrjäyttää ja ehkä jopa löytää todisteita maanpetoksesta. Niitä on taatusti tehty.

Jos nämä tehtäisiin, ei EU-ero olisi edes tarpeellinen. Meille maksettaisiin mukana pysymisestä, jos jätämme pienen portin painostukselle.

Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Suomalaiset ovat liian kilttejä ja peloissaan jäädä ulos porukasta. Suomen tulevaisuus on synkkä. Itsenäisyydestä joudutaan taistelemaan vielä uudestaan. Islam kyllä poistunee vähintään jonkun seuraavan pikkujääkauden aikana.

5 miljoonainen kansa on helppo hävittää, ja olemme katsoneet lahjahevosen suuhun.

[pienivalkeapupu]

Jaahas, muslimiversiota Mannerheimista pukkaa lähivuosina. Tai ehkäpä Kekkosesta...?

[Uuno Nuivanen]

Eikö kukaan katsonut Ylen uutisia 20.30? Sieltä on nyt taas Firakset tulossa, ja on oikein paperitkin jo Suomeen.

Ajassa 11:03 https://areena.yle.fi/1-50621825

[Golimar]

Nina Järvenkylän ex Leinonen uusin juttu ja vanha klassikko.

UUTISET
Kolme muslimia
On ihanaa olla muslimi, kolme haastateltua kertoo Iltalehdelle. Mutta aina se ei ole helppoa.

Nina Järvenkylä
Tänään klo 9:34

Jasmin, 24, on kuin kuka tahansa suomalainen nuori nainen.

Ulkoisesti hän ei juuri eroa monista ikätovereistaan muutoin kuin tummien piirteidensä vuoksi. Hän on myös muslimi. Se ei kuitenkaan näy ulospäin millään tavalla.

Tästä huolimatta hän on joutunut ankaran kiusaamisen kohteeksi niin koulussa kuin työpaikalla. Kiusaamisesta seurasi vakava masennus: aiemmin avoin nuori vetäytyi kuoreensa.

Tämä juttu on vain Iltalehti  -tilaajille

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f9254e77-787b-4e96-98c2-b1f5447e3698

Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.

Nina Leinonen
[email protected]
27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)
Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.

- Tervetuloa henkilökohtaiseen saunaani, Salim toteaa ja pyytää huoneeseensa.

Hän raottaa sälekaihdinta, ja aurinko häikäisee huoneessa olijat. Ikkunoita ei saa auki. Katon rajassa on ilmastointiräppänä. Muutaman neliön kokoisessa huoneessa on pakahduttavan kuuma.

Lämpötila on iltapäivällä viiden aikaan reilusti yli 30 asteen. Naapurihuoneessa lämpömittari on lattialla varjossa ja sen lukema vaihtelee 26 ja 30 asteen välillä.

Salim ja saman käytävän varrella asuva Sabah ovat tuskastuneet kuumuuteen. He kertovat, että osa vastaanottokeskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.

Suomen Punaisen Ristin (SPR) Helsingin ja Uudenmaan piirin vastaanottokeskuksista vastaava johtajan Timo Nyholmin mukaan aulassa ei ole öitä nukuttu. Hän sanoo, että sen jo paloturvallisuusmääräykset kieltävät, ja vartijat puuttuisivat asiaan.

Puhemiehenä toimiva Salim toteaa, että jonkinlainen ratkaisu asiaan pitäisi löytyä. Asukkaat kertovat, että he ovat yrittäneet puhua keskuksen johtajille ongelmasta, huonolla menestyksellä.

- Toivon, että tähän tulisi kokonaisvaltainen ratkaisu. Että koko ilmanvaihto-ongelma saataisiin ratkaistua kerralla, Salim sanoo.

X

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016072721964338