Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Torspo]

Eräs tuttuni kyseli aiheeseen liittyen jo kymmenisen vuotta sitten tietojani eri kaupunginosista Helsingissä. Kerroin vissiin aika rasistisesti realiteetit eräistä itäisen kaupunginosien tilanteista. Muuttivat silti sinne, ja kuinka ollakkaan...

Kaupunginosasta viis, hänen lapsensa menivät kaikki SYK:iin ensimmäisen kahden ghettovuoden jälkeen. Tätä vaihtoehtoa ei ole tarjolla käytännössä kuin erittäin hyvin toimeentulevien vanhempien lapsille. On pääsykokeet juu - mutta on myös vanhempien status vielä merkittävemmässä asemassa. Jos ei ole pääsyä svenskatalande kouluihin, niin ainoastaan eliittikouluihin, minne haetaan pääsykokeiden kautta, voi pelastautua etnohelvetiltä.

[S.T.]

Mahtaako Puistolassa, siis oikeassa Puistolassa eikä Tapulissa, olla kerrostaloja lainkaan? Eilen kävelin niillä nurkilla ja se on todella kukaan näköistä pientaloaluetta mutta ei taida soveltua yksineläjälle.

Suuntimotie/kujalla on kerrostaloyhtiö liikekiinteistöä vastapäätä ja se on ainoa mikä tulee mieleen. Aika vähissä taitaa olla myös Hekan talot Puistolassa.

[Veikko]

Opettajana vuosina toimineena ja opettajan puolisona, sanon että "koulushoppailu" on paras asia, jonka voit tehdä koulua käyvälle lapsellesi.

Mutta valitse myös asuinalueesi, niin että se on lapsesi kannalta turvallinen, jos mitenkään voit.

Tämä on hyvin tärkeää lapsesi tulevaisuutta silmällä pitäen tänään, ja on vielä tärkeämpää huomenna. Ylihuomisesta nyt puhumattakaan.

[Eino P. Keravalta]

Kannustuksena kokemukseen perustuen:

Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.

Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.

Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.

[-PPT-]

Kannustuksena kokemukseen perustuen:

Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.

Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.

Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.

Miksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.

[Eino P. Keravalta]

Kannustuksena kokemukseen perustuen:

Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.

Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.

Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.

Miksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.

Koska white flight. Koska lyhyt etäisyys. Koska ruotsinkielinen rannikko. Koska pohjoismaisuus. Koska hyvinvointivaltio.

Eihän joku espoolainen monikulttuuriväkivaltaa pakeneva perhe muuta heti Uuteen Seelantiin, vaan paremmalle alueelle lähellä, vaikka tietää, että sekin jossain vaiheessa vuosien kuluttua pilataan ulkomailta tuoduilla rasisteilla.

[DuPont]

Vastuullisemmat ihmiset luultavasti muuttavat "maalle" omissa ympäristöissään. Eli samaa kehitystä kuin USA:ssa. Helsinki alkaa jäädä noille, ihmiset asuttautuvat kaupungin ulkopuolelle.

[Hamsteri]

Miksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.

Ruotsalaisten massavalkopako menee varmaan ensisijaisesti Norjaan. Aivovuoto Canadaan ja Usaan. Yleensähän porukka vain menee helpointa reittiä johonkin kehyskuntiin kuten Malmön tapauksessa. Suomessa ei ole töitä ja valmiiksi masseissa olevat varmaan menee mielummin johonkin Miamiin.

Ei niitä ruotsalaisiakaan pitäisi päästä tänne jos se menee failed state somaliaksi. Äänestävät vain samaa millä tuhosivat kotimaansa.

[RP]

Vieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä

Vieraskielisten asukkaiden osuus etenkin Itä-Helsingissä sijaitsevissa kaupunginosissa jatkaa kasvuaan.

Vuonna 2019 vieraskielisiä asukkaita oli eniten Vuosaaren Kallahdessa (HU 20.8.2019), jossa heitä oli 38 prosenttia. Kallahden jälkeen tulivat Meri-Rastila ja Itäkeskus.

Kolmen kärki on edelleen sama, mutta järjestys eri. Kahdella alueella vieraskielisten osuus on ylittänyt 40 prosenttia. Itäkeskuksessa osuus on 41,2 prosenttia ja Kallahdessa tasan 40. Meri-Rastilassa vieraskielisiä on asukkaista 39,3 prosenttia.

Kymmenen alueen joukossa, joilla vieraskielisiä on eniten, vain kaksi aluetta sijaitsee muualla kuin Itä-Helsingissä: Jakomäki, jossa osuus on 37,1 prosenttia (34% vuonna 2019) sekä Kannelmäki, jossa vieraskielisten osuus on 28,6.

Edelliseen vertailuun nähden osuudet ovat kasvaneet nopeimmin Itäkeskuksessa sekä Jakomäessä.

Kannelmäki puolestaan on korvannut Itä-Pasilan tilaston kymmenennellä sijalla. Itä-Pasilassa vieraskielisiä on edelleen 27 prosenttia, kuten oli 2019.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla 22 prosenttia sekä Espoossa 19 prosenttia. Helsingissä osuus oli 17 prosenttia.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4192177?

[Roope]

Tiesittekö, että hyvät oppilaat menestyvät heikoimmin parhaissa kouluissa, eikä koulushoppailusta ole siis hyötyä? Näin sen on oltava, koska lehdessä seisoo.

Fiksujen vanhempien kannattaa toimittaja Veera Luoma-ahon mukaan valmistautua tulevaisuuteen tarjoamalla lapsilleen "diversiteettiä" valkoisuuden sijaan.

"Hyvän koulun" ajatus on vanhentunut – tulevaisuuden valmiuksia ei kannata hakea valkoisesta keskiluokka­kuplasta

Osa vanhemmista on huolissaan, oppiiko oma lapsi lähtötasoltaan keskimääräistä heikommassa koulussa. Oppimistulosten perusteella koulushoppailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä.

[...]

Lapseni koulu sai niin sanottua positiivisen diskriminaation määrä­rahaa. Sen oppilaaksi­ottoalueen aikuisilla on keskimääräistä alempi koulutustaso ja vuositulot, ja vieraskielisiä oppilaita on paljon.

Tällaisten koulujen välttelyä kutsutaan koulushoppailuksi. Minusta termi on värittynyt. Eivät vanhemmat valikoi lapsilleen kouluja kuin kalliita käsilaukkuja. Koulushoppailu-sana maalailee vanhempien kiinnostuksen lapsensa edusta lähtökohtaisesti pinnalliseksi ja itsekkääksi.

Silti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.

[...]

Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.

KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.

Kirjoittaja on HS Vision toimittaja.

Helsingin Sanomat 24.6.2021

[Melbac]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

[DuPont]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa...

[no future]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa...

Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.

[Melbac]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa...

Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.

Yksi vaihtoehto on pistää ne opettelemaan suomea tai vaihtaa tyypit suomea ymmärtäväksi ja osaavaksi porukaksi?.Ei noi mitään hankalia hommia ole.

[F1nka]

Kannattaako suomalaislapsia laittaa kouluihin, kun oppivat muutenkin?

Sanotaan, että työpaikoilla arvostetaan diversiteetiä. Esimerkiksi:

Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.

Miten tämä diversiteetin arvostus näkyy käytännössä yksityisellä puolella?

[Veikko]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa...

Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.

Yhteinen kieli Suomessa on suomi. Sekoilua on, että mihinkään hommiin otetaan sellaista porukkaa, joka ei tätä yhteistä kieltä osaa.

Mutta siis sinun mielestäsi se "yhteinen kieli" pitäisi olla venäjä ("vaikka sitä ei missään sanota" - paitsi mitä nyt itse mainitset)? No, olihan eräs Venäjän keisari ja Stalin kanssasi samaa mieltä.

[pörrö]

Silti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.

[...]

Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.

KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.

Johan oli plöräys. Yksittäiset opettajat ovat jo pitkään lähetelleet hätäsanomia, että inkluusio ei toimi. Oppilasryhmissä on pahimmillaan suomen kieltä välttävästi osaavia, ja että jopa keskivertojen ja erityisesti lahjakkaiden oppilaiden oppiminen kärsii sekameteliluokissa.

Luulisin vanhempien olevan kiinnostuneita siitä, millaiseen kouluun mukulansa lykkäävät. Hyvän koulun käsite ei todellakaan ole vanhentunut, vaan päinvastoin korostunut tässä nykyajan mokuhulluudessa.

Soisin toimittajan avaavan, mitä hän tarkoittaa "diversiteetillä".

Itselleni, Englantilaisen koulun kasvatille, diversiteetti oli sitä, että ripirinnan opiskelimme diplomaattien kakaroiden ja muiden "ulkkisten" seassa.

Elämä on valintoja. Jos haluaa mukelonsa laittaa etnohelvettikouluun, niin tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Oman agendansa takia pilttinsä levottomaan kouluun laittavan on turha kiukutella jälkijättöisesti, jos opiskelutulokset laahaavat tai lapsi kärsii henkisestä/fyysisestä pahoinvoinnista.

[Eino P. Keravalta]

Veera Luoma-aho kaipasi lapsille monikulttuurisia valmiuksia tulevaisuutta varten.

Mitähän sellaiset valmiudet sitten käytännössä ovat?

No, mieleen tulevat ainakin halu jengiytyä, rohkeus kantaa puukkoa ja käyttää sitä, raiskata ja ryöstellä jengin mukana, ettei joudu itse hakatuksi.

( ettei kukaan pyrkisi tahallaan väärinymmärtämään niin selkiytän, etten halua, että lapset kantavat puukkoja ja käyttävät niitä, mutta nk. diversiteetissä niin tulee käymään, koska jotenkin on suojattava itseään etnohelvetissä, jota hallitsevat ryöstävät, raiskaavat ja tappavavt puukkojengit. )

[Kallan]

Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.

Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa...

Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.

Yhteinen kieli Suomessa on suomi. Sekoilua on, että mihinkään hommiin otetaan sellaista porukkaa, joka ei tätä yhteistä kieltä osaa.

Mutta siis sinun mielestäsi se "yhteinen kieli" pitäisi olla venäjä ("vaikka sitä ei missään sanota" - paitsi mitä nyt itse mainitset)? No, olihan eräs Venäjän keisari ja Stalin kanssasi samaa mieltä.

Samaa mieltä tästä. Kieliopetteluvaatimuksen ymmärtäisi jos menisi vieraaseen maahan työkeikalle, edes lyhyelle sellaiselle. On se hölmöläisen hommaa, että meidän suomalaisten pitäisi yhtäkkiä opetella kaikenmaailman vinkuintiakielet koska jokin monikulttuuri-ideologia. Jos menisin jostain syystä työnjohtajaksi vinkuintiaan, asia olisi toki eri.

[simppali]

Jöötiä väännetään hesarin vision-toimituksesta.

Osa vanhemmista on huolissaan, oppiiko oma lapsi lähtötasoltaan keskimääräistä heikommassa koulussa. Oppimistulosten perusteella koulushoppailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä.

[...]

Lapseni koulu sai niin sanottua positiivisen diskriminaation määrä­rahaa. Sen oppilaaksi­ottoalueen aikuisilla on keskimääräistä alempi koulutustaso ja vuositulot, ja vieraskielisiä oppilaita on paljon.

Tällaisten koulujen välttelyä kutsutaan koulushoppailuksi. Minusta termi on värittynyt. Eivät vanhemmat valikoi lapsilleen kouluja kuin kalliita käsilaukkuja. Koulushoppailu-sana maalailee vanhempien kiinnostuksen lapsensa edusta lähtökohtaisesti pinnalliseksi ja itsekkääksi.

Taatusti vanhemmat valikoivat kouluja, jos jossain koulussa opetus keskittyy Mugambojen jälkikasvujen pääasialliseen kaitsemiseen, opetuksen jäädessä sivuseikaksi, niin yksikään lapsensa tulevaisuudesta välittävä vanhempi ei halua laittaa lastaan nolla-tulos kouluun.

Yläasteen opit tulevat framille mahdollisen lukion alottajille, onneksi molemmat lapsemme ovat päässeet irti yläaste helvetistä..nuorempi kirjoittaa syksyllä 2-3 ainetta, 2022 keväällä 4 ainetta. Vanhempi tyty on lääkkiksessä.

Ehtivät monikultturisen koulun"alta pois", nuorimman ex. yläaste muistuttaa nykyään jonkinlaista basaarin ja mogadishun välimuotoa.

[Augustus]

Silti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.

[...]

Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.

KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.

Johan oli plöräys. Yksittäiset opettajat ovat jo pitkään lähetelleet hätäsanomia, että inkluusio ei toimi. Oppilasryhmissä on pahimmillaan suomen kieltä välttävästi osaavia, ja että jopa keskivertojen ja erityisesti lahjakkaiden oppilaiden oppiminen kärsii sekameteliluokissa.

Luulisin vanhempien olevan kiinnostuneita siitä, millaiseen kouluun mukulansa lykkäävät. Hyvän koulun käsite ei todellakaan ole vanhentunut, vaan päinvastoin korostunut tässä nykyajan mokuhulluudessa.

Soisin toimittajan avaavan, mitä hän tarkoittaa "diversiteetillä".
...

Tässä hieman juhannusolutta ottaneena, näkisin tuon toimittajan diversiteettihehkutuksen juontuvan lähinnä hyvin toimeentulevan keskiluokan tarpeista.

Ymmärrän jotenkin tuon diversiteettihehkutuksen, jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi vaikka jotain firmaa, joka myy tuotteitaan ympäri maapalloa. Tässä kontekstissa on varmaan hyvä, että (isommassa) firmassa on korkeakoulutettuja  henkilöitä, joilla ns. paikallistuntemusta potentiaalisista markkina-alueista. Tämä on varmasti sitä ihan hyvää "diversiteettiä", jota menestyvä firma haluaa. Tälläistä diversiteettiä minäkin kannatan täydestä sydämestäni, mutta en kannata sitä, että tämä diversiteetti-ideologia laajennetaan kattamaan kaikenlaiset maahanmuuttajataustaiset, ikäänkuin joku kouluttamaton matu toisi muka jotain positiivista lisäarvoa yhteiskuntaan, kun tilastot ja kokemus osoittavat juuri päinvastaista, seksuaalirikoksineen, koulujen rappeutumisena ym. tiedätte kyllä mitä tarkoitan.

Hyvää juhannusta kuitenkin kaikille!

edit: kielioppia korjattu.

[hyperbeli]

Mitenkähän tuota on muuten mitattu, että lahjakkaat lapset oppivat paremmin "huonommissa" kouluissa?

Äkkiseltään tulee mieleen, että jos on katsottu vaikkapa päästötodistusten numeroita, niin tuo pitänee paikkansakin. Jos luokka on täynnä kehnoa porukkaa, joku kasin oppilas saa helposti kympin. Opettaja luontaisesti pyrkii mukautumaan siihen tasoon, mitä vuosikaudet opettaa ja arvioi sen mukaan. Kustantajien valmiskokeet tukevat tätä prosessia. Ne on ihan sairaan helppoja. Niissä kouluissa missä minä oon opettanu, on lähinnä naurettu niille ja tehty vaativammat kokeet.

Tuttu lukionope Helsingistä arvioi, että hyvien ja huonojen koulujen numeroissa on kahden numeron heitto. Eli keskinkertainen oppilas saa itähelsingistä ysin, mutta hyvällä alueella seiskan. Tämä tietysti oikeasti saattaa muuttaa lapsen käsitystä itsestään vaikkapa matematiikassa. Perusteettomat luulot saattavat vuosien myötä muodostua perustelluiksi. Sellainen ilmiö on olemassa, että jos lasta arvioidaan paremmaksi kuin onkaan, hän innostuu asiasta ja hänestä tuleekin parempi.

[-PPT-]

Eikös se kuitenkin ole poikkeuksellista että lapsi olisi jossain muussa koulussa kuin missä hänen osoitteen mukaan "kuuluu" olla? "Jonkinlainen poikkeustapaus siis.

Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.

[Eino P. Keravalta]

Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.

Eivät kuulukaan.

Toisaalta toiselle alueelle monikultturismiäärideologiaa paenneiden olisi hyvä laittaa kaupungille tai päättäjille yleensä viestiä, miksi muuttivat. Kun tuhannet ja tuhannet tekevät näin, on asioista jo vaikeampi vaieta ja lisäksi voi olla, että asialle aletaan jopa tehdä jotain.

Mielipide kannattaa antaa aina. Kerran olin rakennusmessuilla. Siellä joku esillepanija houkutteli kilpailuun ja pyysi täyttämään arvontakupongin, jossa kysyttiin mm. toiveita asuinalueelle. Laitoin, että mahdollisimman vähän neekereitä.

Totuus esiin 

[Golimar]

"Se on ihan ihmeellistä mölyämistä" – Öinen koripalloilu piinaa asukkaita Hakunilassa, ja häiriöt jatkuvat, vaikka väki on valittanut ongelmasta useasti kaupungille ja poliisille
Asukkaat ovat valittaneet useasti Vantaalle ja poliisille, mutta häiriöt jatkuvat.

Vaunukallion puistossa tapahtuvasta öisestä koripallon pelaamisesta on tullut piinaava riesa lähialueen asukkaille. Ongelmatilanne on jatkunut Hakunilassa jo toista kesää, eikä sitä ei ole saatu poistettua, vaikka asukkaat ovat valittaneet asiasta useasti kaupungille ja poliisille.

– Se on ihan ihmeellistä mölyämistä. Pelaajat kiroilevat ja käyttäytyvät aggressiivisesti. He myös soittavat musiikkia kovalla ja käyvät tekemässä tarpeensa asukkaiden pihojen viereisiin pensaisiin, kuvaa lähellä asuva nainen.

– En voi pitää kesäöisin ikkunoita auki, hän tuhahtaa.

X

NUORET JA nuoret aikuiset koripalloilevat puistokentällä iltakymmenen jälkeen jatkuvasti. Tämä häiritsee lähiasukkaiden nukkumista ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.

– Koriksen peluu ja mölyäminen ovat aiheuttaneet osaltaan sen, että useita perheitä on muuttanut pois lähialueelta.

X

Kaupungin työntekijä kiinnitti keväällä kentälle kyltin, joka kieltää koripalloilun kello 22–07, mutta kieltoa rikotaan toistuvasti.

Lähiasukkaat ovat hälyttäneet poliisin Vaunukallion puistoon lukuisia kertoja tänä ja viime vuonna, mutta häiritsevä pelaaminen vain jatkuu.

– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.

X

VANTAAN KAUPUNGININSINÖÖRI Henry Westlin kertoo, että kaupunkiympäristön toimiala koettaa löytää puistokentän tilanteeseen ratkaisun liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa.

Westlinin mukaan yhtenä ratkaisuna tilanteeseen voisi olla se, että Hakunilan urheilupuistoon rakennettaisiin uusia koripallokenttiä.

– Emme lähtökohtaisesti ala purkaa Vaunukallion puistokenttää, siihen ei ole varaa, hän huomauttaa.

Westlin sanoo ymmärtävänsä asukkaiden tuskan, mutta ongelmaa on vaikea ratkaista.

– Vastaavaa palautetta tulee skeittipuistoista ja frisbeegolfkentistä. Vaunukallion puiston kentän valvominen on poliisin asia, meillä ei ole mitään puistovahtia.

ÖISESTÄ KORIKSEN ja jalkapallon pelaamisesta tulee kesäisin kymmeniä ilmoituksia eri puolilta Vantaalta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin komisario Jarmo Ojala.

– Vaunukallion puistokentän korismelusta on ilmoitettu poliisille tänä kesänä toistakymmentä kertaa.

Partio käy hiljentämässä alueen, mutta ongelmana on, että peliporukat palaavat takaisin.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857

https://www.google.com/maps/place/Vaunukallion+puisto/@60.2821003,25.1095834,540m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4692073a3c1d71ad:0xa2323329fe66bd98!8m2!3d60.2821678!4d25.1111808

[Uuno Nuivanen]

– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.

Minä en ihmettele.

[RP]

Eikös se kuitenkin ole poikkeuksellista että lapsi olisi jossain muussa koulussa kuin missä hänen osoitteen mukaan "kuuluu" olla? "Jonkinlainen poikkeustapaus siis.

Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.

Kyllä nuo viimeisten sivujen viestit ovat käsittelleet lähinnä niitä muita "shoppailu"mekanismeja. Yläasteella suurimmilla kaupunkialueilla suhteellisen helppoa ja yleistä. Ala-asteen osalta vaativampaa, mutta on siihenkin keinonsa ja helpointa se on tietysti Helsingissä ja sen ympäristössä.

[Siili]

ÖISESTÄ KORIKSEN ja jalkapallon pelaamisesta tulee kesäisin kymmeniä ilmoituksia eri puolilta Vantaalta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin komisario Jarmo Ojala.

– Vaunukallion puistokentän korismelusta on ilmoitettu poliisille tänä kesänä toistakymmentä kertaa.

Partio käy hiljentämässä alueen, mutta ongelmana on, että peliporukat palaavat takaisin.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857

Onko Vantaa harkinnut tällaisten korkeaa ääntä päästävien "nuorisokarkoittimien" hankkimista?

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Mosquito

The Mosquito or Mosquito alarm is a machine used to deter loitering by emitting sound at high frequency. In some versions, it is intentionally tuned to be heard primarily by younger people.

[Melbac]

– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.

Minä en ihmettele.

Ei toi tollainen mitään auta.Noi pitäisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin missä ne ei aiheuttaisi häiriötä.Normaalia nuorten touhua ollut aina.Omasta mielestään nämä noista valittajat saa sitten itse puhua/juopotella vaikka parvekkeella koko yön eikä ne näe toiminnassaan mitään väärää.

[no future]

– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.

Minä en ihmettele.

Ei toi tollainen mitään auta.Noi pitäisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin missä ne ei aiheuttaisi häiriötä.Normaalia nuorten touhua ollut aina.Omasta mielestään nämä noista valittajat saa sitten itse puhua/juopotella vaikka parvekkeella koko yön eikä ne näe toiminnassaan mitään väärää.

Joo. Milloin se on mopot, milloin skeittarit, milloin kaljakassiteinit, milloin pillurallisuharit.

Monille tulee yllätyksenä että kesällä auki olevista ikkunoista kuuluu kaikenlaista mitä talvella ei kuulu. Etenkin paikoissa missä asuu paljon ihmisiä.